VEROTUS 1865 – 2015 – NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN

ISBN 978-951-53-3629-3 (sid.) ISBN 978-951-53-3630-9 (PDF) Kannen kuva: Nils Wasastjerna, SLS arkisto (SLS 883_20) SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe...... 4 Pekka Ruuhonen

Tuloverotuksen synty ja kehitys...... 7 Esko Linnakangas

Maaverojen ja yritysverotuksen kehitys – veroparseleista ja suostunnasta kansainväliseen verokilpailuun...... 19 Juha Lindgren

Viimeisin suuri verouudistus jäi kesken...... 29 Jouko Marttila

Veroilmoitusmenettelyn kehitystarina...... 39 Ville-Valtteri Handolin

Verotuksen tulevaisuus: kätevämpää, nopeampaa, helpompaa...... 48 Sanna Alamäki ESIPUHE

Nykyisen verojärjestelmämme syntyhistoria on pitkä, ja se juon- Veronmaksajan näkökulmasta julkaisussa kuvattu ajanjakso on taa juurensa aina 150 vuoden taakse. Silloin Suomessa alkoi ollut täynnä muutoksia. Professori Esko Linnakankaan artikkelissa Oikeustieteen tohtori, professori ESKO LINNAKANGAS on työskennellyt veroasioissa henkilöön perustuva tuloverotus. Verohallinto on teettänyt tämän kuvataan henkilöverotuksen nousua merkittäväksi osaksi suoma- Hämeen lääninhallituksessa ja korkeimmassa artikkelikokoelman todentamaan ja avaamaan niitä vaiheita, joita laista verojärjestelmää. Professori Juha Lindgren käy artikkelis- Hallintotieteiden maisteri, ylijohtaja hallinto-oikeudessa. Linnakangas on on toiminut useita vuosia suomalaisessa verotuksessa on koettu vuosien varrella. Vallitseva saan läpi maaveron ja yritysverotuksen kehitystä. Kolmannessa SANNA ALAMÄKI toiminut julkisen talouden professorina Lapin Verohallinnossa erilaisissa johtamis- ja yliopistossa ja finanssioikeuden professorina verojärjestelmä heijastaa hyvin yhteiskunnan senhetkistä tilaa, artikkelissa yrittäjä, tietokirjailija Jouko Marttila kuvaa ja taustoittaa esimiestehtävissä niin verotus- kuin Helsingin yliopistossa. Tuloverotuksen minkä vuoksi julkaisulla on hyvä tarttumapinta myös suomalaiseen 1980- ja 1990-lukujen poliittista tilannetta merkittävän verorefor- hallintopuolella. Tällä hetkellä Alamäki johtaa lisäksi Linnakangas on tutkinut yleisiä ja Yritysverotusyksikköä, jonka tehtäviin kuuluvat poliittiseen historiaan ja yhteiskuntahistoriaan. min näkökulmasta. Ville-Valtteri Handolin on kirjoittanut artikkelin, erityisiä kulutusveroja. Viime aikoina hänen muun muassa osakeyhtiöiden verotus sekä kiinnostuksensa on kohdistunut varsinkin jossa kuvaillaan veroilmoituksen kehitystarinaa. Artikkelikokoel- verotarkastus. verohistoriaan. Kuluvan vuosikymmenen aikana Verohallinto on tehnyt ja tekee man päättää Verohallinnon ylijohtaja Sanna Alamäen kirjoitus, edelleenkin useita isoja muutoksia. Näitä ovat muun muassa orga- jossa hän arvioi suomalaisen verotuksen tulevaisuutta. Kauppatieteiden tohtori, professori nisaatiouudistukset, tietojärjestelmähankkeet sekä sopeutuminen JUHA LINDGREN on toiminut verotuksen Valtiotieteiden maisteri JOUKO MARTTILA on uusien veronmaksajien tapoihin toimia. Tulevat sukupolvet eivät Haluan kiittää artikkelien kirjoittajia sekä artikkelikokoelman toimi- asiantuntijana sekä korkeakoulumaailmassa tietokirjailija ja viestintäyritys Kaiku Helsingin että Verohallinnossa. Lindgren on perustajaosakas. Marttila on vastannut tule arvioimaan meitä samoilla kriteereillä kuin edelliset sukupol- tustyötä tehneitä henkilöitä. työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa aiemmin Suomen Pankin viestinnästä ja vet. Siksi on hyvä hetki pysähtyä tämän artikkelikokoelman kautta sekä Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. toiminut rahoitusvalvonnan viranomaisena arvioimaan kulunutta 150 vuoden ajanjaksoa verotuksen ja vero- Pekka Ruuhonen, pääjohtaja Verohallinnossa Lindgren on toiminut muun Helsingissä ja Lontoossa. Hänellä on myös muassa oikaisulautakunnan puheenjohtajana, pitkä taloustoimittajan kokemus. Marttila järjestelmän näkökulmasta. Verohallinto alueverojohtajana ja ylijohtajana. Lindgren on viimeistelee parhaillaan kokoomuksen ja myös sivutoiminen keskusverolautakunnan SDP:n talouspolitiikkaa käsittelevää väitöskirjaa puheenjohtaja. Helsingin yliopistossa.

Kauppatieteiden tohtori VILLE-VALTTERI HANDOLIN työskentelee johdon asiantuntijana Verohallinnossa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Geologian tutkimuskeskuksessa, Tekijä: Verohallinto valtiovarainministeriössä ja Teknillisessä Julkaisun nimi: Verotus 1865–2015 korkeakoulussa. Handolin on valmistunut – näkökulmia suomalaiseen verotukseen kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopiston Toimitus: Maija Kühn, Henna Makkonen-Craig, Mikko Mattinen johtamisen yksiköstä ja tekniikan lisensiaatiksi Graafinen ilme: Museokadun Rytmi, Rami Hakala Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta. Julkaisuvuosi: 2015

4 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 5 TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

Professori Esko Linnakangas

VEROJEN SYNTY vero. Saamen kielen värro on merkinnyt sekä uhria että veroa. Yleinen henkilön todelliseen kokonaistuloon perustuva vero on Vero-sana on ilmeisesti suomen kielessäkin alkuaan merkinnyt melko uusi tulokas verojärjestelmässä. Suomeen se tuli vuonna uhria. 1865, kun säädettiin tulosuostunta valtionverotusta varten ja tulo- Nykyisin verot määritellään pakkosuorituksiksi, mutta aina ei perusteinen kunnallisverotus. Erilaisia veroja on maailmassa kui- ole ollut näin. Muinaiset ateenalaiset eivät pääsääntöisesti kanta- tenkin kannettu jo paljon aikaisemmin. neet kansalaisiltaan välittömiä veroja, koska heidän ajatusmaail- Maatalouden kasvaneen tuottavuuden sekä työnjaon ja kau- mansa mukaan sellaiset sotivat vapaan miehen ideaa vastaan ja pankäynnin seurauksena yli 5 000 vuotta sitten Eufratin ja Tigrisin olivat osoitus jonkinlaisesta orjuudesta. Muukalaisilta henkilöveroa varteen kehittyi sumerilainen kulttuuri. Sen merkittävin anti jälki- sitä vastoin kannettiin, ja jos muukalaiset eivät sitä suostuneet maailmalle oli kirjoitustaidon keksiminen, jolle antoivat alkusysäyk- maksamaan, heidät alennettiin orjiksi. sen ensimmäisen verottajan eli papiston tarpeet pitää temppelien Vaikka ateenalaiset suhtautuivat vapaisiin kansalaisiin kohdis- tulot ja menot järjestyksessä. tuviin välittömiin veroihin kielteisesti, he jopa ylpeilivät sillä, kuinka Kristillinen kirkko alkoi pakkoverottaa alamaisiaan 400-luvulla. kukin tuki valtiontaloutta niin sanotuilla liturgioilla. Tämän insti- Kymmenysten perustana oli Mooseksen laki. Moosesta itseään tuution juuret ovat siinä ajassa, jolloin valtiolla ei vielä ollut kykyä pidetään merkittävänä veropakolaisena; hänhän johdatti juutalai- pakottaa ketään veronmaksuun, vaan talous rakentui kansalaisten set pois ankarasti verottavasta Egyptistä. kunniantunnon ja hyväntahtoisuuden varaan. Ajan oloon liturgiat Kristinuskon voittaessa alaa viranomaisten katsottiin olevan otettiin maalliseen käyttöön ja niiden suorittaminen muuttui käy- Jumalan palveluksessa, ja siksi oli suostuttava esivallan alaisuu- tännössä enemmän tai vähemmän pakolliseksi. teen sekä maksettava esivallalle veroja. Myöhäiskeskiajalla kirk- Historiallisessa asiakirjassa vuodelta 1285 mainitaan Ruotsin ko-oppineet alkoivat korostaa myös verovelvollisen oikeusturvaa: Vestmanlannissa maksettuna säännöllisenä verona henkivero, verotus ei saisi perustua mielivaltaan. mutta sekin on alkuaan kuulunut vapaaehtoisiin tai puolipakollisiin Maamme vanhimman verohistorian jälkiä etsittäessä huomio verolahjoihin. kiintyy joihinkin suomalaisiin sanoihin. Yksi sellainen on itse sana Toisaalta verottaminen ja ryöstäminen ovat aikoinaan olleet niin

6 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA Kuva: Helsingin kansalliskirjasto TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 7 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

lähellä toisiaan, että ymmärrettävältä tuntuu 1200-luvulla eläneen olivat maanpuolustus, kastelujärjestelmien rakentaminen ja ruoka- Henkiraha eli henkivero otettiin meillä käyttöön 1600-luvulla. Oli myös olemassa seuraavia tulon lähteen tuottoon (ei nettotu- Tuomas Akvinolaisen tapa käsitellä verotusta laillisena ryöstönä. varastojen kokoaminen katovuosien varalle, mutta veroja käytettiin Jokaisen aatelittoman täysi-ikäisen kruunun alamaisen oli makset- loon) perustuvia ammattikuntalaitoskauden veroja, jotka kumottiin Esimerkiksi Ateenan arvioidaan perineen kukoistusaikanaan yli 50 % myös eliitin enemmän tai vähemmän yksityisiin hankkeisiin, kuten tava henkirahaa tietty markkamäärä tuloistaan ja omaisuudestaan elinkeinovapauden myötä: ja Rooman yli 90 % tuloistaan valloittamiltaan alueilta. palatsien ja hautamonumenttien rakentamiseen. Työvelvollisuus- riippumatta. Eräänlainen henkiraha oli 1600-luvulla myös paris- Välittömän verotuksen varhaisimpana ilmentymänä Englan- vero tunnettiin myös Suomen alueella erityisesti linnakaudella. kunta- eli aviovero, jota kunkin talonpojan oli maksettava vuosittain • käsityöläisvero nissa pidetään danegeld-nimistä maaveroa. Sitä kannettiin ensim- itsestään 8 markkaa, vaimosta ja rengistä kummastakin 4 mark- • myllyvero ja sahavero mäisen kerran järjestelmällisesti 990-luvulla. Alun perin tämän VEROJÄRJESTELMÄMME KESKIAJAN LOPUSTA 1800-LUVULLE kaa ja piiasta 2 markkaa. Henkirahaa voidaan luonnehtia todelli- • rautakymmenys veron tarkoituksena oli koota rahaa skandinaavisten valloittajien Keskiajalla Ruotsin kruunu sai pääosan tuloistaan erilaisista seksi tasaveroksi. Tosin nykyisin tasaverolla yleisesti tarkoitetaan • ruukin vasaravero lahjomiseen, jotta nämä jättäisivät saarivaltakunnan rauhaan ja veroista, joista vastasivat kaksi alempaa säätyä: porvaristo ja talon- suhteellista verokantaa progressiivisen verokannan vastakohtana. • kuparivero ja tinavero ryöstämättä. Myöhemmin danegeld kehittyi sota- ja valloitustilan- pojat. Maallinen rälssi eli aatelisto ja kirkollinen rälssi eli papisto Henkiraha oli myös ”päävero” (engl. poll tax) siinä mielessä, että • kultavero ja hopeavero teet jo ennakoivaksi ja siten enemmän tai vähemmän vakinaiseksi olivat veroista vapautettuja. Verotulot kulutettiin hallintokului- sen perustana oli verovelvollisen pään määrä (1 kpl) eikä esimer- • ulkomaisen kauppamatkustajan vero puolustusveroksi. hin, linnojen ja kartanoiden ylläpitoon sekä sotaväen palkkoihin. kiksi tulojen määrä. • ulkomaisen viihdyttäjän vero. Jo 1200-luvulla nykyisen Suomen Kruunu ei jakanut tulonsiirtoja rahvaalle, vaan Niin sanotun suuren reduktion jälkeen 1680-luvulla kruunu alueella alkoi säännöllinen veronmaksu Keskeisiä veronmaksun­ köyhäinhoidosta ja kyläyhteisön muista tehtä- ulkoisti veronkannon monilla valtiolle palautuneilla alueilla, jolloin TULO VEROTUKSEN KOHTEEKSI kruunulle. Ahvenanmaa oli muinoin suorit- vistä huolehtivat kirkko ja koko pitäjäyhteisö. yksityiset saattoivat vuokrata tietyn alueen verotuksen normaalin Nettotuloon perustuvan tuloverotuksen lähtölaukauksena pide- tanut merisotavelvollisuutta (ledung). Sii- välineitä olivat muun Kruunu alisti myös keskiajan mahdin verokertymän suuruista vuokraa vastaan. Tällä aikakaudella vai- tään Isossa-Britanniassa vuonna 1799 säädettyä tilapäistä veroa hen liittyvän sotalomaveron (ledungslama) muassa ruis, ohra, voi, eli kirkon taloudellisen vallan ottamalla hal- kutti veronkerääjä Simo Hurtta, jonka kansa Napoleonia vastaan käydyn sodan rahoitta- järjestämisessä oli samoja menettelytapoja, kala ja liha. tuunsa ensimmäiseksi piispanverot. Vähitellen muistaa säälimättömyydestä ja julmuudesta ja Näin säädettiin miseksi. Jatkuvasti tuloverotus on ollut Isos- joita Skandinavian maissa käytettiin 1100- yhä useampi kirkollinen vero liukui kruunun jota vastaan nousi useita talonpoikien kapina- Suomessa ensi kertaa sa-Britanniassa käytössä vuodesta 1842. luvun lopulla ja 1200-luvun alkupuolella. kontrolliin. Kustaa Vaasan hallitsijakaudella liikkeitä. Ison-Britannian vero ei kuitenkaan perustunut Samantapaisia järjestelyjä oli myös Varsinais-Suomen ruotsa- alettiin pitää säännöllisesti maakirjoja ja veronkantoluetteloita kai- Varsinkin 1700-luvulla kannettiin myös yleinen kokonaistuloon kokonaistuloon vaan tulon lähteisiin. laisilla seuduilla. Tämä vero on vanhin tunnettu kruununvero kissa Suomen maakunnissa. Sekä talonpojille että voudeille oli tär- monenlaisia välittömiä ylellisyysveroja. Tällaisia perustuva tuloverotus. Tuloverotuksessa on selvitettävä, mitä Suomessa. Sotalomavero tarkoitti maksua siitä, ettei tarvinnut keää, että verotus jatkui pääsääntöisesti vanhan tavan mukaan. olivat esimerkiksi peruukkivero, pönkkähame- tarkoitetaan tulolla. Nettotulon verotuksessa ”asevelvollisena” soutaa sota- eli rosvolaivaa. Tähän ideologi- Luku- ja kirjoitustaidottomien talonpoikaisten veronkerääjien oli vero, palvelijavero ja kellovero. Veroa oli maksettava myös muun tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut. Laajimpana tulokäsite aan liittyy myös ritariston eli ”ratsumiesten” rälssi (ruots. frälse), helpompi kerätä vuotuiset ja säännölliset verot samaan tapaan muassa hienoista puvuista, teestä, kahvista, makeisista, tupakasta on varallisuudenlisäysteoriassa. Sen mukaan kaikki varallisuuden- siis verovapaus. kuin aina ennenkin. ja ajoneuvoista. lisäykset ovat veronalaista tuloa. Suppeampia ovat lähdeteoriat, Vanhin historiallisten lähteiden mainitsema veronmaksun Uuden ajan alussa elettiin vielä luontais- eikä rahataloudessa, joiden mukaan tuloa on vain sellainen omaisuudenlisäys, joka saa- muoto on ollut työ yhteiskunnan ja hallitsijan hyväksi. Muinaisessa mikä näkyi verotuksessakin. Verotus pohjautui erityisesti maan, Tavallisella verotalolla oli 1800-luvun alussa seuraavia veroja ja nii- daan laissa mainituista, tuloa säännöllisesti tuottavista lähteistä; Egyptissä puhutussa kielessä työtä, työvoimaa ja raadantaa tarkoit- metsän ja vesistön tuottoon, ja verojen maksutapa vaihteli suuresti den tapaisia rasitteita: silloin ei veroteta sitä, mitä saadaan satunnaisesti. tava sana oli synonyymi sanalle vero. Byrokratian lisäksi merkittä- maan eri osissa. Tunnettiin kymmeniä erilaisia veroparseleita. Kes- Tulon käsitteeseen ei kuulu lainanotto. Realisoitumattomia vimmät kohteet, joihin käytettiin kansan veroluonteista työvoimaa keisiä veronmaksun välineitä olivat muun muassa ruis, ohra, voi, • maakirjavero arvonnousuja ei yleensä pidetä veronalaisina tuloina. Tulokäsitteen taikka kansalta verona kannettuja luonnontuotteita tai rahaveroja, kala ja liha. • kruununkymmenykset ulkopuolelle on tavallisesti jätetty perinnöt ja lahjat sekä perheoi- Talonpoikien verorasitusta kasvatti- • laamannin ja kihlakunnantuomarin palkkaukseen tarkoitettu keudelliset saannot. Osaan näistä voidaan kohdistaa perintö- ja vat vuotuisten kymmenysten lisäksi erilaiset vero lahjaverotus. Perintövero tunnettiin jo muinaisessa Egyptissä ja apuverot, joista käytettiin myös nimityksiä • laamannin ja kihlakunnantuomarin käräjäkestitysrahat Roomassa. Ruotsi-Suomessa varsinainen perinnön verottaminen epävarmat verot ja ylimääräiset verot. Apu- • papiston kymmenykset ja muu papiston palkkavero alkoi kehittyä 1600-luvulla leimaverosäännösten pohjalta. Kun verojen merkitys kruunun veropolitiikassa • köyhien koululaisten auttamiseksi kannetut teinirahat kunnallisverotus 1800-luvun lopulla Suomessa järjestettiin, kun- kasvoi 1560-luvulta lähtien. Niin sanottuja • paikallishallinnon virkamiesten palkkaukseen kannetut silta- nallisveron alaisiksi säädettiin myös sivuperinnöt ja sivulahjat. Viktor Nylund, SLS arkisto kuninkaan markkoja pyydettiin talonpojilta ja jahtivoudinkapat vuonna 1561, kun Juhana-herttua teki puhe- • paloviinan kotipolttomaksu YLEINEN TULOVEROTUS SUOMEEN VUONNA 1865 miesmatkan Englantiin kosiakseen kuningatar • armeijan ylläpito ruotujakolaitoksen muodossa tai Vuosi 1865 oli merkittävä Suomen verohistoriassa. Tuolloin annet- Elisabet I:tä puolisoksi Erik-veljelleen. Vuoden vakanssimaksu tiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus siitä suostuntave- 1585 muonavero taas tunnettiin hääverona, • maanteiden ja siltojen rakentaminen ja ylläpito rosta, jonka Suomenmaan säädyt olivat ottaneet maksaakseen. sillä ruokatavarat toimitettiin kuningas Juhana • kirkkojen, pappiloiden, käräjätalojen, kestikievareiden ja Valtion tuloveroa kutsuttiin suostunnaksi, kuten yleensä muitakin III:n ja hänen toisen puolisonsa häitä varten. veroviljarakennusten rakentaminen ja ylläpito sellaisia veroja, joita hallitsija ei voinut määrätä ilman säätyjen Sanonta ”Viekää tuhkatkin pesästä” • kyyditysvelvollisuus suostumusta. säilyttää salpietariveron muiston elävänä. • vanginkuljetus ja -säilytys Näin säädettiin Suomessa ensi kertaa yleinen kokonaistuloon Sanonta nimittäin juontanee juurensa tuon • sotaväen majoitus perustuva tuloverotus. Se tapahtui samaan aikaan kuntauudis- veron aikoihin. Veron taustalla olivat jatkuva • paikalliset rasitteet liittyen muun muassa köyhäinhoitoon ja tuksen ja tuloveroperusteisen kunnallisveron säätämisen kanssa. sodankäynti ja ruudin valmistukseen tarvittava petojen hävittämiseen Äänioikeus vaaleissa nähtiin tuolloin veronmaksuun liittyvänä salpietari. Kunkin tilan tuli toimittaa kruunulle • tulipalosta kärsineiden korvaukseksi kannettu paloapu oikeutena: yksi veroäyri vastasi yhtä ääntä, mutta kaupungeissa säädösten mukainen määrä salpietarimultaa, • talonpoikaissäädyn valtiopäivämiesten matka- ja korkein yhden verovelvollisen äänimäärä oli 25. Äänioikeuden sito- lampaan- tai vuohenlantaa, halkoja, olkia ja ylläpitokustannuksia varten kannetut herrainpäivärahat. minen verovelvollisuuteen ei poikennut valtiopäivävaaleissa nouda- tuhkaa. tetusta käytännöstä. Porvarissäädyn vaaleissa ja talonpoikaissää-

8 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 9 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

den alkuvuosina. Kysymys oli vuodeksi kerrallaan säädetyistä TULOVEROTUKSEN VAKIINTUMINEN 1920- JA 1930-LUVUILLA suostuntaveroista. Sisällöllisesti nämä suostuntaverot olivat sotave- Suomessa on ollut pysyvä valtion tulo- ja omaisuusverotus vuo- rona voimassa olleen suurten tulojen veron perillisiä. desta 1920 alkaen. Kun esitystä käsiteltiin eduskunnassa, vanhaa, Sotaverojen välityksellä juurtui käsitys, pääasiassa tullien ja muiden kulutusverojen jonka mukaan verovelvollisille voidaan ja Suomessa on ollut varaan rakentunutta verojärjestelmää arvos- teltiin siitä, että verorasitus oli vinoutunut pitää asettaa sanktioitu tulojen ilmoittamis- pysyvä valtion tulo- velvollisuus. Vakiintumisesta kertoo sekin, ja kohdistui enimmin vähävaraiseen väes- Atelier K. E. Ståhlberg, SLS arkisto että tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun- ja omaisuusverotus tönosaan. Vinoutumaa korjaisi välittömän nallisverotusta varten säädettiin 9.4.1919 vuodesta 1920 alkaen. verotuksen käyttö. Tulovero oli mahdollista annetussa laissa. Siinä mainittiin sanktioista, toteuttaa englantilaistyyppisesti verottamalla jos veroilmoituksen tekeminen laiminlyöntiin. tuloja tulolähteittäin tai saksalaistyyppisesti Valitusoikeuden riistäminen laiminlyönnin seurauksena tuntuu kohdistamalla vero kokonaistuloon. Englantilaistyyppistä järjes- nykyisin kovin oudolta. telmää pidettiin historiallisesti ohitettuna vaiheena, ja omaksuttiin saksalaistyyppinen kokonaistuloon perustuva järjestelmä. VARALLISUUSVERO TULOVERON TÄYDENTÄJÄKSI 1910-LUVUN Vuonna 1920 säädetty tulo- ja omaisuusverolaki oli pitkälti LOPUSSA kopioitu Ruotsista. Se korvattiin vuoden 1924 tulo- ja omaisuusve- Verotuksen perustehtävä on varojen kerääminen valtiolle ja muille rolailla, joka oli pitkälti entisen kaltainen. Tuloverotus oli puolisoi- julkisyhteisöille niiden tehtävien suorittamiseksi. Varoja on saa- den osalta yhteisverotusta. tavissa niiltä, joilla varoja on. Varallisuus onkin luonnollisimpia ja Vuoden 1920 tulo- ja omaisuusverolaissa tulovero määräytyi vanhimpia verotuskohteita. Joskus on myös sanottu, että veroja on progressiivisesti. Tuloluokkia oli 14 ja ylin marginaalivero 23 %. perittävä varallisuudesta siksi, että valtio turvaa varallisuutta. Kysy- Tuloksi katsottiin myös sellaisen omaisuuden myynnistä saatu mys olisi tavallaan vakuutusmaksuista tai suojelurahoista. voitto, jonka myyjä oli saanut ostamalla tai vaihtamalla, jos kiinteä Varallisuusveroja voidaan luokitella monella tavalla. Voidaan omaisuus oli ollut myyjän hallussa alle 10 vuotta ja irtain omaisuus puhua esimerkiksi yleisistä ja osittaisista varallisuusveroista. Ylei- alle 5 vuotta. dyn valitsijamiesvaaleissa noudatettiin samantapaista periaatetta. perusteella tapahtuva verotus edellyttää kehittynyttä markkinata- sellä varallisuusverolla verotetaan koko varallisuutta, kun taas osit- Vuoden 1924 laissa verotusta jonkin verran kevennettiin viit- Jokaisen tuli ”suostuntawerokomitealle ilmoittaa, kuinka suureksi loutta, teollistumista ja rahataloutta. Epäonnistumiseen vaikutti tainen varallisuusvero kohdistuu vain tiettyyn varallisuuden osaan, taamalla muun muassa tuotannollisen toiminnan elvyttämistarpee- hän arvaa puhtaan tulonsa wiimeksi kuluneelta wuodelta”. Ilmoitta- myös liberalistisen veropolitiikan mukainen varsin torjuva suh- esimerkiksi kiinteistöomaisuuteen. Voidaan myös puhua brutto- seen ja siihen, että valtiontalouden paisuttaminen oli pysäytettävä. misvelvollisuuden merkitys jäi todellisuudessa vähäiseksi, koska vero- tautuminen ilmoittamisvelvollisuuteen. Jonkinlaista ristiriitaa oli varallisuuden ja nettovarallisuuden veroista. Nettovarallisuusve- Erikoista uudessa veroasteikossa oli, että marginaaliveroprosentti velvollisen ilmoitusvelvollisuutta ei ollut sanktioitu veronkorotuksella. yksityisyyden korostamisessa sekä näkemyksessä, jonka mukaan roissa vähennetään velat, kun taas bruttovarallisuusveroissa niitä laski kaikkein suurimmissa tuloissa. Yksityiskohtaiset säännökset ilmoitusvelvollisuudesta koskivat pää- lautakunta kyllä tietää ihmisten oikeat tulot. ei vähennetä. Tuloveroa edeltäneet tuottoveron tyyppiset maaverot lak- asiassa viranomaisia, jotka maksoivat palkkioita ja korvauksia. Ran- Varallisuusverot voidaan jakaa myös kolmeen päätyyppiin seu- kautettiin 1920-luvun puolivälissä. Niiden osuus valtion vero- gaistus voitiin määrätä virkamiehelle, joka laiminlöi tietojen ja ilmoitus- VALTION TULOVERON PALUU 1910-LUVUN LOPPUPUOLELLA raavasti: 1) tuottovero, 2) konfiskaatio ja 3) pääomatulon lisävero. tuloista oli vuonna 1923 ollut enää yhden prosentin suuruinen. ten antamisen, mutta verovelvollista ei voitu rangaista. Käsitys valtion yleisen tuloveron tarpeellisuudesta vahvistui 1800- Tuottoverossa verotus kohdistuu kaa- Puhtaan tulon selville saaminen oli vaikeaa. Tulojen todellinen luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, ja mallia haettiin erityisesti vamaisesti esimerkiksi maan ja raken- määrä jäikin usein verovelvollisen moraalin varaan. Verotus muis- Saksasta. nuksen arvioituun tuottokykyyn. Tähän SLS arkisto tutti nykyistä arvioverotusta. Mielenkiintoista oli, että verotuksessa Ensimmäisen maailmansodan rahoittamiseen käytettiin Suo- ryhmään kuuluu muun muassa kiinteis- ei voitu poiketa alaspäin verovelvollisen ilmoituksesta. messa lainanoton lisäksi niin sanottuja sotaveroja, jotka otettiin tövero. Valtionverotuksen toimittavalle suostuntaverokomitealle jäi alun perin käyttöön eduskunta sivuuttaen (vrt. vuoden 1772 halli- Kriisiaikoina varallisuuden verotus suuri hankintavalta. Sen jäsenten tuli tasapuolisesti edustaa eri tusmuoto). Tällaisia veroja olivat muun muassa huvivero, telefoo- ei ole aina rajoittunut tuoton viemiseen, tulonsaajaryhmiä. Kokouksissa piti henkikirjoittajan tai kuvernöö- nivero ja junien matkustajilta kannettu vero. vaan on turvauduttu pakko-oton luon- rin hänen sijaansa määräämän henkilön Ensimmäinen sotavero, joka liittyi tulo- teiseen konfiskatoriseen verotukseen. olla läsnä antamassa tarpeellisia tietoja, verotukseen, oli vuonna 1915 määrätty Autonomian ajan viimeisiltä Hävittyihin sotiin liittyneistä omaisuu- pitämässä pöytäkirjaa, laatimassa verolu- pääoma- ja kuponkivero. Se oli 5 % pää- denluovutusveroista muistetaan vieläkin etteloa ja valvomassa kruunun etua. vuosilta jäi perinnöksi vero­ omalle maksetusta korosta. Sotaveroista 1500- ja 1600-lukujen vaihteen Älvs- Valtion tuloverotuksen tuotot jäivät järjestelmä, jossa tuontitulli tuottoisin oli väliaikainen suurten tulojen borgin lunnaat. hyvin vähäisiksi. Tuloverosta luovuttiin oli selvästi tärkein veromme. vero, joka oli progressiivinen ja nousi kor- Todellisen tulon verotuksen rinnalle vuoden 1885 valtiopäivillä. Valtiopäivillä keimmillaan 10 %:iin. Pohjana oli kunnal- kehitettiin 1800- ja 1900-lukujen vaih- korostettiin, että tuloverorasituksen koh- listaksoituksessa vahvistettu tulo. Jos tulot teessa Saksassa uudentyyppinen koko distuminen oli erittäin epätasaista, minkä vuoksi tuota veroa kan- olivat nousseet suuresti edellisvuosista, oli maksettava ankaram- nettovarallisuuden omaisuus- eli varal- natti käyttää vain tilanteissa, joissa muut lähteet eivät riittäneet. paa veroa, joka oli suurimmillaan 25 %. lisuusvero, jota on luonnehdittu vakau- Viitattiin myös järjestelmän aiheuttamiin kohtuuttoman suuriin Joulukuun 6. päivänä vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäi- tetun tulon eli pääomatulon lisäveroksi. kuluihin. seksi. Autonomian ajan viimeisiltä vuosilta jäi perinnöksi verojär- Pian tuollainen vero otettiin käyttöön Valtion ensimmäisen tuloverotuksen epäonnistuminen johtui jestelmä, jossa tuontitulli oli selvästi tärkein veromme. useissa valtioissa. Suomessa näin osittain talouden rakenteesta. Toimiva laajapohjainen nettotulojen Tuloverotus oli käytössä myös Suomen valtiollisen itsenäisyy- tapahtui vuonna 1918.

10 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 11 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

talouspoliittisin perustein marginaalivero oli I veroluokassa 34 %, II veroluokassa 32 % ja III puoliso sai tietyin edellytyksin tehdä vähennyksen. Tällä tavalla myönnettävät veronhuojen- veroluokassa 29 %. puolisoiden yhteisverotus voitiin rakentaa sellaiseksi, että avio- nukset tekivät tuloaan. Sotien jälkeen Suomen talous kehittyi voimakkaasti. Tulovero- liiton solmiminen usein pikemminkin alensi kuin lisäsi verorasi- Maatalouskiinteis- tus ja muukin verotus säilyivät kuitenkin ankarina. Vuosina 1945 tusta. töjen verotuksessa siirryttiin ja 1946 korkein marginaalivero valtion tuloverotuksessa oli 46 %. Yhteisverotusta perusteltiin muun muassa avioliittolaista joh- 1920-luvulla todellisen puh- Vuonna 1947 se oli I veroluokassa peräti 65 %, II veroluokassa dettavin argumentein. Sanottiin myös, että kun puolisoilla on yhtei- Gustaf Sandberg, SLS arkisto taan tulon verotuksesta tuot- 60 % ja III veroluokassa 55 %. Valtion tuloveron lisäksi oli mak- nen talous, heillä on yhteinen veronmaksukyky, joten heidän vero- toverotukseen eli kaavamai- settava kunnallisveroa. Se oli 1950-luvun puolivälissä keskimää- tuksensakin on toimitettava yhteisesti. Pidettiin myös perusteltuna, seen pinta-alaverotukseen, rin 11 % ja 1970-luvun puolivälissä jo 15 %. ettei puolisoiden veromäärään vaikuttanut se joka perustui keskimääräisen Sodasta aiheutuneiden kustannusten ja mui- Oppia haettiin muun sattumanvarainen seikka, miten puolisoiden tulon verottamiseen. den sellaisten menojen lisäksi veroille oli muu- muassa Yhdysvalloissa tulot jakautuivat heidän kesken. Välittömien verojen takin käyttöä. Suomea alettiin kehittää entistä toteutetusta Puolisoiden yhteisverotusta alettiin osuus valtion verotuloista selvemmin kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Oli presidentti Reaganin 1960-luvulla vastustaa sanomalla, että se ei vaihteli 1920- ja 1930-luvuilla edetty jo kauas siitä ajasta, jolloin veroja käy- ole nykyajan hengen mukainen ja ettei ole yleensä 20 %:n ja 30 %:n tettiin lähinnä vain hallitsijoiden hyväksi. verouudistuksesta. perusteltua sitoa aviopuolisoita verotukselli- välillä. Mahdollisuus maksaa Tuloverotuksessa ei tapahtunut 1950-luvulla sesti niin läheisesti toisiinsa kuin yhteisverotus veroja muutoin kuin rahana suuria rakenteellisia muutoksia. Vähitellen valtion tuloverotuksen edellyttää. Huomautettiin myös yhteisverotuksen eräissä tapauk- loppui 1930-luvun alussa. ja kunnallisverotuksen säännökset kehittyivät hyvin samanlaisiksi. sissa veroa korottavasta vaikutuksesta. Tärkeänä näkökohtana Valtion- ja kunnallisverotus yhtenäistettiin menettelyn osalta vuoden viitattiin siihen, että yhteisverotus saattoi pitää aviovaimot poissa TOISEN MAAILMANSODAN 1960 alusta. työelämästä, koska heidän ansiotuloonsa sovellettiin aviomiehen AIKA Valtionverotuksen veroasteikkoja korotettiin vuoden 1967 korkeaa marginaaliveroprosenttia. Ennakkoperintäjärjestelmäkin Sotaan varautuminen näkyi alusta. Kun nämä asteikot olivat muuttamattomina voimassa vuo- toimi yhteisverotuksessa epätyydyttävästi. muun muassa vuonna 1938 den 1973 loppuun asti, inflaatio lisäsi progressiivisen asteikon Puolisoiden tulojen yhteisverotuksesta luovuttiin 1970-luvun säädetyssä lisäverossa puo- perusteella tuloverotusta jatkuvasti. Vuonna 1973 valtion tulo- ja puolivälissä, yhteisestä varallisuusverotuksesta vasta myöhemmin. lustuslaitoksen perushan- omaisuusverotuksen tuotto ylitti jo liikevaihtoveron tuoton. Kunnallisverotuksessa ei yhteisverotusta ollut sitä ennenkään. Talonpojat olivat vaatineet maaverojen poistamista jo kauan. kintoihin. Sen mukaan tulo- ja omaisuusveroa korotettiin 20 %. Aineellisessa tuloverotuksessa tapahtui 1960-luvun lopussa Aikoinaan monet eläkkeet olivat verovapaita. Kansaneläke- Konservatiivit olivat vastustaneet maaveron poistamista 1800- Maanpuolustuksen tukemiseen liittyi myös lahjoitusvähennyk- suuri muutos, kun maatilojen tuloverotusta varten säädettiin oma uudistukseen ja siihen liittyvään kansaneläkkeiden säätämiseen luvun lopulla. Maaverojen lakkauttaminen rikkoi konservatii- sen tuominen Suomen verojärjestelmään samoihin aikoihin. Sitä tuloverolaki. Maatalouden verotuksessa siirryttiin pinta-alaverotuk- veronalaiseksi tuloksi liittyi eläketulovähennyksen käyttöönotto vien mukaan Jumalan asettamia velvollisuuksia. Kolmisääty- koskevassa esityksessä todettiin, että teollisuuslaitokset olivat sesta todellisen tulon verotukseen, mutta metsät jätettiin vielä pin- vuodesta 1983 alkaen. Vähennyksen tarkoituksena oli varmistaa, opin mukaan Jumalan asettamat säädyt määräsivät ihmisten halukkaita tekemään lahjoituksia valtiolle ilmatorjunnan ja kaasu- ta-alaverotuksen piiriin. Myös elinkeinotulon verottamista varten ettei pienituloinen eläkeläinen joudu maksamaan valtion- eikä tehtävät yhteiskunnassa ja talonpoikien velvollisuutena oli suojelun järjestämiseksi. Siksi lahjoitukset valtiolle säädettiin val- säädettiin 1960-luvun lopussa oma lakinsa. Uudistusta perustel- kunnallisveroa. muun muassa verojen maksaminen. tionverotuksessa vähennyskelpoisiksi. tiin talouspoliittisilla kasvutavoitteilla. Elinkeinoverolaissa oli aikai- Välittömien verojen osuus valtion verotuloista vaihteli 1960- Historiaan siirtyivät myös 1600-luvulta periytyvät henki- Heti talvisodan syttymisen jälkeen korotettiin vuodelta 1939 sempaa kehittyneemmät tulojen ja menojen jaksotussäännökset. luvun alusta 1980-luvun alkuun 33 %:n ja 52 %:n välillä. Varal- rahat eli -verot. Henkirahan suuruus oli vuosina 1865–1914 maksuunpantavaa tuloveroa 20 % ja omaisuusveroa 50 %, ja koro- Luotiin myös järjestelmä, jossa aikaisempien vuosien tappiot saa- lisuusveron merkitys oli 1980-luvun alussa kuihtunut hyvin vaa- ollut kaksi markkaa mieheltä ja yksi markka naiselta. Vuosina tukset olivat käytössä myös vuosina 1940–1942. Valtio tarvitsi tiin vähentää myöhempien vuosien tulosta. Työmarkkinajärjestöjen timattomaksi. 1950-luvulla yhteisöt maksoivat valtion tuloverosta 1915–1916 vero oli kaksinkertainen. Vuosina 1918–1925 lisätuloja ja inflaation hillitsemiseksi yksityisen sektorin ostovoimaa voima näkyi, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut säädettiin noin puolet, mutta vuonna 1980 niiden osuus oli enää 12 %. kaikki 18–64-vuotiaat naiset ja miehet maksoivat veroa viisi haluttiin vähentää. Vuonna 1943 säädettiin laki, jonka mukaan tal- verotuksessa vähennyskelpoisiksi. markkaa. Henkirahat olivat vuonna letukset ja obligaatiot vapautettiin tulo- ja Korkojen vähennyskelpoisuutta ryhdyttiin 1970-luvun puoli- KOKONAISVEROUUDISTUS 1980-LUVUN LOPULLA 1923 enää 0,4 % valtion verotuloista. Tuloverojen osuus valtion omaisuusverosta. Perusteena oli muun välissä rajoittamaan verokeinottelun vähentämiseksi. Aikaisem- Suomen tuloverojärjestelmää uudistettiin voimakkaasti 1980-luvun Henkirahan poistamista vastustettiin- verotuloista nousi sotavuosina muassa inflaatio. Veronkantoa tehostet- min korot oli saatu vähentää riippumatta velan käyttökohteesta, lopussa taloudellisella nousukaudella. Niin sanotussa kokonaisve- kin. Valtiovarainvaliokunnan mietintöön tiin 1940-luvun alussa ottamalla käyttöön ja silloin korkealla marginaaliverolla verotettavan kannatti ottaa rouudistuksessa vuodesta 1989 alkaen veropohjaa laajennettiin ja jätetyssä poliittisen oikeiston vasta- merkittävästi ja oli vuonna ennakkoperintäjärjestelmä. korollista lainaa vaikka vain sijoittaakseen sen verovapaata tuloa valtion veroasteikkoa alennettiin. Verojärjestelmän neutraalisuutta lauseessa todettiin: ”Mielestämme on 1941 jopa 54 %. Tuloverojen osuus valtion verotuloista tuottavalle pankkitilille. pyrittiin lisäämään ja sen ohjailuvaikutuksia samalla vähentämään. oikein, että henkiraha ainoana meillä nousi sotavuosina merkittävästi ja oli Valtion tuloverotuksen ja kunnallisverotuksen aineelliset sään- Oppia haettiin muun muassa Yhdysvalloissa toteutetusta presi- voimassaolevana verona, jota suorittamalla kaikki kansalaiset vuonna 1941 jopa 54 %. Tullitulojen romahdettua sodan vuoksi nökset yhdistettiin 1970-luvun puolivälissä samaan lakiin, tulo- ja dentti Reaganin verouudistuksesta. tasavertaisesti ottavat osaa valtiomenoihin, pysytetään edelleen Suomessa otettiin 1940-luvun alussa käyttöön liikevaihtoverotus, varallisuusverolakiin. Tältä ajalta muistetaan pääministeri Harri Holkerin hallituksen voimassa.” josta tuli erittäin merkittävä verotulojen lähde valtiolle. Aviopuolisoihin oli sovellettu 1970-luvun puoliväliin saakka joka kotiin jakama tiedote ”Verotus kevenee”, jossa uudistusta Vuosina 1925–1939 suuria rakenteellisia muutoksia tulo- valtionverotuksessa yhteisverotusta: heidän tulonsa laskettiin selvitettiin. Uudistuksen lähtökohtana oli eri tulolajien yhtäläinen verotukseen ei tehty. Puolisoiden yhteisverotuksesta kuitenkin 1940-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1980-LUVUN PUOLIVÄLIIN yhteen ja vero määrättiin yhteenlasketun määrän perusteella. verotus. Se merkitsi eräiden vajaasti verotettujen tai kokonaan luovuttiin vuonna 1935 osittain, kun vaimoa alettiin verottaa Uusi tulo- ja omaisuusverolaki säädettiin vuonna 1943. Kysymys Kun verotus on progressiivinen ja molemmilla puolisoilla on verovapaiden tulojen verottamista. Myyntivoittojen verotusta oli kodin ulkopuolisista tuloista. Samalla säädettiin perheettö- ei ollut tuloverojärjestelmän perusteiden muuttamisesta vaan tuloja, yhteisverotus muodostuu ankarammaksi kuin kumman- ryhdytty uudistamaan vuonna 1986, mutta ennen verovuotta 1989 mien lisävero, joka koski 24 vuotta täyttäneitä lapsettomia yksityiskohtien muuttamisesta. Puolisoiden verotuksessa palattiin kin puolison erillinen verottaminen. Tämän välttämiseksi puo- verotus oli hyvin lievää niiden voittojen kohdalla, jotka aikaisemmin henkilöitä. yhteisverotukseen. Luonnolliset henkilöt jaettiin kolmeen veroluok- lisoita verotettiin erityisen, yksineläjiin sovellettavaa asteikkoa olivat olleet verovapaita. Sosiaalisten elementtien merkitys jonkin verran vahvistui, ja kaan iän ja perhesuhteiden perusteella. Korkein valtion tuloveron lievemmän asteikon mukaan. Lisäksi vähemmän ansainnut

12 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 13 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

veronalaisista koroista ja osin- tukseen, mutta verovelvollinen saattoi valita pinta-alaverotuksen vainen arvostus. goista sekä asuntovuokratuloista. vielä vuoteen 2006. Useat maat olivat jo luopuneet varallisuusverotuksesta, jonka Nämä huojennukset on sittemmin Vuoden 1993 alussa tuli voimaan myös nykyinen kiinteistöve- ongelma oli veropohjan aukollisuus. Kotitalouksien rahoitusvaral- poistettu. rolakimme. Uudella kunnallisella kiinteistöverolla korvattiin neljä lisuudesta varallisuusverotuksen ulkopuolelle kuuluivat talletukset Osinkotulojen verotuksessa instituutiota: asuntotulon verotus, kiinteistö- ja joukkovelkakirjalainat, joihin ei ollut pank- siirryttiin Suomessa 1980- ja jen harkintaverotus, katumaksu ja manttaa- Luonnollisten henkilöiden kisalaisuuden vuoksi katsottu perustelluksi 1990-lukujen vaihteessa monessa limaksu. Kiinteistövero määräytyy kiinteistön kohdistaa varallisuusveroa. Varallisuusve- maassa käyttöön otettuun yhtiö- arvon perusteella. Kiinteistövero ei perustu kaikkien pääomatulojen rotuksen ulkopuolelle kuuluivat lähtökoh- veron hyvitysjärjestelmään, jolla tuloveron tavoin verovelvollisen maksuky- verokanta alennettiin taisesti myös muun muassa säästöhenkiva- poistettiin osinkotulojen kahden- kyyn, vaan siinä näkyy vahvemmin etuperi- tässä vaiheessa 28 %:iin. kuutukset ja eläkevakuutukset. Veropohjan kertainen verotus mutta samalla aate, joka nykyisin liitetään enemmän mak- aukollisuuden vuoksi verollisia sijoituksia oli varmistettiin yhdenkertainen vero- suna kuin verona pidettävään suoritukseen. usein vuodenvaihteen ajaksi muutettu verot- tus. Vuonna 1995 luovuttiin sivuperintöjen ja -lahjojen kunnallis- tomiin sijoituskohteisiin. verotuksesta. Koska kunnallisverotus oli eriytetyssä tuloverojärjes- Varallisuusvero kertyi pääasiassa kiinteistöistä ja osakkeista. ANSIO- JA PÄÄOMATULOJEN telmässä mahdollista vain ansiotuloista, sivuperinnöt ja -lahjat oli Yritys- ja pääomaverouudistuksen myötä osakeomistuksen vero- ERIYTETTY VEROTUS VUODESTA vuoden 1993 alusta jouduttu säätämään niiden todellisen luon- tus kiristyi, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä siirryttiin osin- 1993 teen vastaisesti ansiotuloiksi. kona jaetun voiton osittaiseen kahdenkertaiseen verotukseen. Vuonna 1991 talouslaman aikana Varallisuusveron piiriin kuuluvan osakeomistuksen verotuksen aloittanut pääministeri Esko Ahon OSINKOTULOJEN VEROUUDISTUS JA VARALLISUUSVERON taso oli tämän vuoksi noussut. Samaan aikaan varallisuusvero- hallitus asetti tavoitteekseen, että KUMOAMINEN (2005–2006) tuksen ulkopuolelle jäävien sijoituskohteiden verotus oli tuotonkin verotuksen uudistamista jatket- Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin. Liittymisellä oli suu- osalta keventynyt pääomaverokannan alentuessa. Osinkovero- taessa otetaan huomioon myös ret vaikutukset arvonlisäverotukseen ja muuhun kulutusverotuk- tuksen muutospaineet antoivat aiheen tarkistaa osakeomistuk- verojärjestelmämme kansain- seemme, mutta lisääntyvästi myös tuloverotukseen. seen kohdistuvan verotuksen kokonaisuutta. Omistuksen verot- välinen kilpailukyky. Hallitus- Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa 2000- tamisen sijasta pidettiin tarkoituksenmukaisempana kohdistaa ohjelmassa todettiin, että pää- luvun alussa oli yritys- ja pääomaverotusta koskeva osa. Sen osakeomistuksen verotus tuoton eli osinkojen verotukseen. Siksi omatulojen verotusta pyritään mukaan yritysverotusta kevennettiin Suomen verojärjestelmän osakevarallisuuden varallisuusverotuksesta ehdotettiin luovutta- Vähennyksiä karsittiin voimakkaasti. Kokonaisverouudistuksessa yhdenmukaistamaan ja verotuksen rakenne pyritään uudistamaan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja samalla veronsaa- vaksi. poistettiin seuraavat vähennykset: muiden Pohjoismaiden tapaan. Ohjelmassa todettiin myös, että jien edut turvaten. Osinkoverotuksessa luovuttiin eurooppaoikeu- Pelkästään osakkeiden varallisuusverotuksesta luopuminen yhteisöverokantaa alennetaan ja yritysverotuksen veropohjaa laa- den näkökulmasta ongelmallisesta yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä olisi merkinnyt sitä, että varallisuusveroa olisi kertynyt lähinnä • toistuvaisavustus jennetaan. ja osingot saatettiin osittain kahdenkertaisen verotuksen piiriin, enää kiinteistövarallisuudesta, joka oli ja on yhä kiinteistöverotuk- • henki- ja henkilövakuutusmaksuvähennys Pohjoismaista mallia, johon meillä siirryttiin vuoden 1993 mutta pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden maksamien osin- sen piirissä. Kiinteistöverotuksen taustanäkökohdat ovat osin toiset • kuolleen henkilön tulosta tehtävä erillisvähennys alussa, kutsutaan eriytetyksi tuloverojärjestelmäksi. Sen peruspiir- kojen verotusta ei kiristetty. Uusi osinkoverojärjestelmä, joka tuli kuin ne olivat varallisuusverotuksessa, mutta yhteistä kummallekin • työtulovähennys teitä olivat seuraavat: voimaan vuonna 2005, oli luonnollisten henkilöiden listaamatto- veromuodolle oli se, että vero kohdistui varallisuuteen sen tuotosta • palkkavähennys mista yhtiöistä saamien osinkojen osalta tavattoman monimutkai- riippumatta. Osakkeiden varallisuusverotuksesta luopumisen jäl- • valtionverotuksen yksinhuoltajavähennys • Ansiotulot ovat progressiivisen verotuksen piirissä. nen ja monessa tapauksessa osingonsaajien osalta huomattavan keen ei ollut – myös varallisuusverotuksen hallinnolliset kustan- • puolisovähennys • Pääomatuloihin sovelletaan yhtenäistä suhteellista verokantaa. edullinen. nukset huomioon ottaen – syytä ylläpitää kiinteistöjen verotuksessa • koulutusvähennys • Pääomatulojen verokanta on olennaisesti progressiivisen Luonnollisten henkilöiden kaikkien pääomatulojen verokanta kahta päällekkäistä veromuotoa. • lahjoitusvähennys (osittain) verotuksen ylimpien veroprosenttien alapuolella. alennettiin tässä vaiheessa 28 %:iin. Osakeyhtiöiden ja muiden Noilla perusteilla hallitus esitti varallisuusverotuksesta luo- • opiskelijavähennys • Korkomenojen arvo vähennyksenä määräytyy pääomatulojen yhteisöjen verokanta alennettiin 26 %:iin. Lisäksi yhteisöjen saa- pumista vuoden 2006 alusta. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa • elatusvelvollisuusvähennys verokannan mukaan. mat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot säädettiin laajasti äänestyksen jälkeen. Vastaan olivat oppositiopuolueet vasemmis- • huoltajavähennys verovapaiksi ja luovutustappiot vähennyskelvottomiksi. Esikuvana toliitto ja vihreät. • lastenhoitajan palkan sosiaalikustannusvähennys Pääomatulojen verokannaksi säädettiin 25 %. Samalla yhteisöve- oli lähinnä Ruotsi. Verohistoriassa palattiin tässä kohdin vuosikym- • varallisuusverovähennys rokanta alennettiin 25 %:iin. Nuo verokannat olivat kansainvälises- meniä taaksepäin. KEHITYKSESTÄ 2010-LUVULLA • huoltokonttorin korkotulosta tehtävä vähennys. tikin hyvin alhaisia eli kilpailukykyisiä. Sittemmin niitä korotettiin Varallisuusvero, jota ensiksi kutsuttiin omaisuusveroksi, oli Ansiotulojen verotuksessa tapahtuneet lainmuutokset ovat olleet siten, että vuonna 2004 ne olivat jo 29 %. meillä alkuaikoina valtiontaloudellisesti merkittävä. Sen osuus oli viime vuosina melko pieniä. Työtulovähennystä on kasvatettu ja Veropohjan laajentaminen mahdollisti veroasteikkojen huo- Ylin ansiotulojen marginaaliveroprosentti oli 1990-luvun puo- 1920- ja 1930-luvuilla 20–30 % valtion tulo- ja omaisuusveron kotitalousvähennyksen käyttöalaa laajennettu, kun taas asuntolai- mattavan alentamisen. Kun ylin marginaali- livälissä 39 % ja vuonna 2010 enää 30 %. yhteistuotosta. Kaksi kolmasosaa omaisuusveron tuotosta kertyi nan verovähennysoikeutta on pienennetty. Historiallisesti kiintoi- veroprosentti valtion tuloverotuksessa oli 51 Suomi liittyi vuonna 1995 Sen lisäksi maksettava kunnallisveropro- osakeyhtiöiltä. saa on lapsivähennyksen palaaminen verojärjestelmäämme. Suu- % vuonna 1988, se oli 44 % vuonna 1989. Euroopan unioniin. sentti oli 1990-luvun puolivälissä 17,5 % ja Kansalaisten varallisuus kasvoi, mutta varallisuusverolle kävi ria ansiotuloja saavien veroasteikkoa on jonkin verran tiukennettu, Lisäksi oli maksettava kunnallisveroa, jossa 2010-luvun alussa 19 %. päinvastoin. Vero alkoi hiipua voimakkaasti 1960-luvulla, kun se ja isoille eläkkeille on säädetty myös lisävero. keskimääräinen veroprosentti 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa tuloverolaissa luovuttiin poistettiin osakeyhtiöiltä. Vähitellen varallisuusverotusta lieven- Luonnollisten henkilöiden saamien pääomatulojen verokan- oli noin 16,5 %. lopulta avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden erillisverotuk- nettiin niin, että sen tuotto 2000-luvulla alkoi olla lähes olematon. taa on kiristetty ja suurten pääomatulojen verotus on muutettu Säästämiseen kannustettiin säilyttämällä tavanomaisten talle- sesta ja näiden yhtiömuotojen tuloja alettiin verottaa osakkailla. Varallisuusveron heikkoon tilaan vaikuttivat verokannan alentami- verovuodesta 2012 alkaen lievästi progressiiviseksi (vuonna 2015 tustilien korot verovapaina ja myöntämällä omaisuustulovähennys Vuonna 1993 metsäverotuksessa siirryttiin todellisen tulon vero- sen lisäksi muun muassa laajat verovapaudet ja omaisuuden varo- verokanta on 30–33 %, vuonna 2016 ylin vero noussee 34 %:iin).

14 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 15 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN TULOVEROTUKSEN SYNTY JA KEHITYS

Vuonna 2016 on pääomatulojen verotukseen tulossa kevennystä- merkitystä. Varallisuusvero on Suomesta jo poistettu, ja perin- Tuloverotuksella pyritään verotulojen keräämisen lisäksi tasoit- valtion tuloveroista yhteisöt maksoivat noin puolet. kin, kun luovutustappioiden vähennyskelpoisuus on tarkoitus laa- töverotuksen siirtämisestä veromuseoon keskustellaan. Suurten tamaan tuloeroja. Vaikka tuloverotus on ehkä jo nähnyt parhaat Taloustieteessä on pohdittu niin sanottua negatiivista tulove- jentaa kaikkiin pääomatuloihin; aikaisemmin luovutustappiot on pääomatulojen verotusta sen sijaan on Suomessa viime aikoina päivänsä, se ei ole kuolemassa ainakaan luonnollisten henkilöiden roa, jonka omaksuminen olisi uutta verohistoriassa. Siinä eri tuki- voitu vähentää vain veronalaisista luovutusvoitoista. korotettu. On myös säädetty suurten eläkkeiden lisävero, vaikka verotusmuotona. Sen sijaan yhteisöjen voittoihin perustuvan tulo- muodot koottaisiin yhdeksi, verotukseen yhdistetyksi tukimuodoksi Osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verokantaa on viime siihen liittyy perustuslain ja eurooppaoikeuden näkökulmasta verotuksen tulevaisuus saattaa muodostua uhanalaisemmaksi kan- tavoitteena eliminoida kannustinloukut. Yksilö alkaisi maksaa vuosina alennettu Suomessa hyvin merkittävästi, kuten on tehty epäilyjä. sainvälisen kilpailun vuoksi, vaikka yritysten mahdollisuuksia väl- veroa vasta tietystä tulotasosta alkaen, ja ennen sitä hän antami- monissa muissakin valtioissa. Vuonna 2013 yhteisöverokanta oli Vaikka mahdollisuudet Suomen aineellisen verotuksen vien- tellä veroja onkin viime vuosina pyritty rajoittamaan muun muassa sen sijasta saisi rahaa. Veroasteikkoa jatkettaisiin nollan alapuo- Suomessa 24,5 % ja vuodesta 2014 alkaen vain 20 %, joka on nistä ulkomaille näyttävät rajallisilta, kansainvälisesti vertaillen lisäämällä tietojenvaihtoa valtioiden välillä. Yhteisöjen maksaman lelle. Negatiivista tuloveroa ei ole sovellettu missään valtiossa, eikä alle puolet siitä, mikä se oli vielä 1980-luvulla. Ylin ansiotulojen hyvin toimiva verotusmenettelymme voinee olla mallina joillekin veron fiskaalinen merkitys oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Suomi varmaan lähde sitä ensimmäisenä kokeilemaan. marginaaliveroprosentti Suomessa vuonna 2015 on 31,75 % (elä- valtioille, joissa oikeusvarmuudessa on puutteita. ketulosta 33,75 %), minkä lisäksi maksetaan kunnallisveroa kes- Verohistoriaa tutkiva huomaa konkreettisesti, ettei auringon alla kimäärin 20 %:n verokannalla. ole mitään todella uutta. Jatkuvasti pyöri- KIRJALLISUUTTA: Vuoden 2013 alussa verojärjestel- tellään samoja peruskysymyksiä: verotuk- Vaikka tuloveroa saatetaan Andersson, Edward – Linnakangas, Esko Tuloverotus, 2006 määmme tuli yleisradiovero korvaamaan sen tasoa ja tavoitteita sekä painopistettä Haapaniemi, Matti Virallisperiaate tuloverotuksessa ja tuloveroprosessissa, 2001 televisiomaksut. Yleisradioveroa on mak- kutsua kuningasveroksi, välittömien ja välillisten verojen kesken. Lappalainen, Jussi T. (toim.) Verot verta joivat – vai joivatko, Verotushistoriaa I, 1999 settava, vaikka ei edes omista televisiota tai yksinvaltiasta ei tuloverosta Viime aikojen veropolitiikassa on Lappalainen, Jussi T. (toim) Verotushistoriaa 2, 2000 Linnakangas, Esko Historiallinen verokirja, 2014 (netissä maksutta) ei voi sitä katsella. Kysymyksessä on siis progressiivisen tuloveron suhteellista ole koskaan tullut eikä siitä Myrsky, Matti Progressiosta verotuksessa, 1997 vero eikä maksu. Ylellisyysveroksi yleis- merkitystä vähennetty korottamalla sellaista ole tulossakaan. Myrsky, Matti Suomen veropolitiikka, 2013 radioveroa ei voi luonnehtia. Se poikkeaa kulutusveroja, jotka ovat tasaveroja tai Myöhänen, Sami Katsaus Suomen verohistoriaan I ja II, Verotus 2001 ja 2002 esimerkiksi 1700-luvun välittömistä ylelli- regressiivisiä henkilöiden tulotasoon Myöhänen, Sami Verotuskäytännön keskeiset kehityslinjat muinaisista korkeakulttuureista Euroopan kaksoisvallankumoukseen, Lakimies 1999 syysveroista, kuten kahviverosta, joka vaati samantapaista urkin- nähden. Vaikka suuntaus on historiallisesti taantumuksellinen, Rekola, Aarne Tulo- ja omaisuusverolaki, 1947 Seppälä, Suvianna Viljana, nahkoina, kapakalana, 2009 tajärjestelmää kuin televisiomaksujen valvonta. Koska yleisradio- vielä ollaan kaukana 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, jolloin Soininvaara, Osmo Oden veromalli YouTube, Verohallinto, 2015 vero perustuu jossakin määrin henkilön tuloihin, sitä voidaan pitää valtion verotuloista noin 90 % perustui välilliseen verotukseen. Tuloverotuksen historia Suomessa Wikipedia (netissä maksutta) eräänlaisena tuloverona, mutta se tuo mieleen myös 1600-luvulta Vuonna 2015 toimintansa aloittanut pääministeri Juha Sipilän Verotuksen historiaa Suomessa, Verohallinnon julkaisu 381.09 (netissä maksutta) 1920-luvulle saakka perityn henkirahan eli henkiveron. oikeistohallitus ei tyydy vain vanhojen kulutusverojen korottami- Välimäki, Hannu Kymmenyksistä kirkollisveroon, 2002 Tuloverotuksen toimittamismenettely on muuttunut alkuajois- seen vaan esittää ajoneuvoveron tyyppistä veroa myös veneille. Wikström, Kauko Valtion tuloveron rakenne, 1984 taan huimasti. Luottamusmiespohjaisella paikallisella lautakun- Idea ei ole uusi. Jo ensimmäistä ajoneuvoveroa koskevaa esi- nalla oli aluksi merkittävä asema verotuksen toimittamisessa, tystä 1920-luvun alussa käsiteltäessä pohdittiin, eikö vastaavan sittemmin virkamiesten rooli korostui. Viime aikojen kehityksestä veron alaisiksi olisi säädettävä myös huvitarkoituksiin käytettä- merkittävimpänä voidaan pitää automatisointia, joka alkoi hieman vät moottoriveneet. kangerrellen 1980-luvulla. Vielä 1940-luvun alkupuolella verotuk- Kiinteistöveron korostuminen viime aikoina on merkinnyt sen toimittajilla oli puutetta lasku- ja kirjoituskoneistakin. palaamista historiassa paljon kauemmas taaksepäin – kaavamai- Harvojen verovelvollisten tarvitsee enää antaa veroilmoitusta. seen tuottoverotukseen, joka edelsi todelliseen tuloon perustuvaa Tilanne muistuttaa hieman 1800-luvun loppua, mutta perusteet tuloverotusta. ovat aivan toiset kuin silloin. Nykyisin tietokoneet tietävät ihmisten Tuloverojärjestelmää 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luo- tulot paremmin kuin ihmiset itse. Luottamusmiespohjaisesta lau- taessa veroaste oli nykyiseen verrattuna kovin vaatimaton. Silloin takuntaverotuksesta on siirrytty virkailijaverotuksen kautta koneve- saatettiin vakavastikin keskustella siirtymisestä yhteen veroon, joka rotukseen. olisi progressiivinen tulovero. Esimerkiksi SDP:n Forssan kokouk- sessa vuonna 1903 tavoitteeksi asetettiin ”kaikkien henkilöllisten TULOVEROTUKSEN TULEVAISUUS ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla Lähes kaikki ideat Suomen verotukseen on haettu ulkomailta, tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö lähinnä Ruotsista. Joskus voi tuntua jopa siltä, ettei ole muistettu on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtu- Suomen irtautuneen Ruotsista jo vuonna 1809. Yhteinen satavuo- vat tulot”. tistaipaleemme Venäjän kanssa ei ole jättänyt näkyviä jälkiä vero- Vaikka tuloveroa saatetaan kutsua kuningasveroksi, yksinvalti- järjestelmäämme. asta ei tuloverosta ole koskaan tullut eikä siitä sellaista ole tulossa- Suomi on vuodesta 1995 alkaen ollut Euroopan unionin jäsen, kaan. Arvonlisävero on nykyisin valtion verotuloista tuottoisin (noin ja sen on otettava huomioon jäsenyydestä johtuvat vaatimukset 18 miljardia euroa vuodessa). Valtion verotulot yhteensä ovat nykyi- myös henkilöverotuksessa, vaikka tätä verotusta ei ole harmoni- sin vuodessa noin 40 miljardia euroa. Siitä noin 12 miljardia euroa soitu. Suomenkin on kunnioitettava syrjimättömyyttä sekä henki- kertyy tuloverosta. Tästä yli 9 miljardia euroa tulee luonnollisilta löiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta. henkilöiltä; vajaat 3 miljardia euroa tulee osakeyhtiöiltä ja muilta Varallisuusverotus, perintöverotus, pääomatulon verotus sekä yhteisöiltä. Kunnallista tuloveroa kertyy nykyisin noin 19 miljardia suurten eläke- ja muiden ansiotulojen verotus ovat niitä veroja, euroa vuodessa. Valtion ja kuntien tuloverot ovat siis yhteensä noin jotka osaltaan vaikuttavat rikkaimpien henkilöiden asuinvaltion 31 miljardia euroa vuodessa, joten tulovero on nykyisin fiskaalisesti valintaan. Kulutusveroilla on varakkaille henkilöille vähemmän Suomen tärkein vero.

16 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 17 MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS

– VEROPARSELEISTA JA SUOSTUNNASTA KANSAINVÄLISEEN VEROKILPAILUUN

Professori (ma.) Juha Lindgren

JOHDANTO taksoitusoikeuden, joka oli voimassa kaupungeissa. Näin luotiin Maaverot olivat pitkään verotuksen keskeinen muoto. Vasta noin varhainen perusta niin valtion verotukselle kuin kunnallis- ja kir- sata vuotta sitten tärkeimmäksi vero-objektiksi muodostuivat vero- kollisverotukselle. velvollisen tulot ja omaisuus. Koska verotettava palkkatulo oli vielä Autonomian aikana verotuksen perusteet pysyivät suurelta harvojen etu, tuloverotuksen keskeinen kohde olivat maatalou- osin muuttumattomina. Verotusta pyrittiin kuitenkin yksinkertais- desta ja elinkeinotoiminnasta saadut tulot. Varsinkin maa- ja met- tamaan esimerkiksi yhdenmukaistamalla veronmaksuvälineet, ja sätalouden sekä niiden sivuelinkeinojen osalta veronmaksuvelvol- kunnallisverotuksen perusteeksi annettiin asetukset. Valtion tulo- lisuus saattoi kohdistua samaan tahoon vero-objektin muutoksesta verotus perustui vielä määräaikaisiin suostuntaveroihin. huolimatta. Itsenäisyyden ajan alun merkittäviä verotukseen ja sitä kos- Maaveroja keräsivät ensin kirkko ja sen edustajat. Kuninkaalle kevaan muutoksenhakuun vaikuttavia muutoksia olivat tulo- ja piispa luovutti oikeuden verottaa suomalaisia jo 1200-luvulla. omaisuusverolain säätäminen valtion verotuksen perusteeksi, Kruunun tarpeisiin erilaisia maaveroja ja siihen liittyviä työsuorituk- maaverojen lakkauttaminen sekä korkeimman hallinto-oikeuden sia määrättiin sen jälkeen lukuisasti. Kunnallisen verotusoikeuden perustaminen. Kunnallisverotus perustui 1800-luvun asetuksiin synnyn voidaan katsoa liittyneen kuninkaan ja säätyjen väliseen sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa. Kirkon keräämä vero valtataisteluun. 1700-luvun loppupuolella kuningas antoi porva- perustui sekin kunnallistaksoituksen määrään. ristolle ja kaupungeille kunnan menoihin määrättävien maksujen KHO:n ratkaisut linjasivat verotuksen keskeisiä tulkintakysy-

18 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 19 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS

myksiä. Vuoden 1943 tulo- ja omaisuusverolaki (TOL) oli jo hyvin den pohjana olivat kuitenkin lähinnä korkeatuottoisimmat pitäjät, Keisari oli vuoden 1809 kattava verotusta koskeva normisto, ja se vastasi sodan jälkeen mikä kiristi yleisesti verotuksen tasoa. Muun muassa maakirjojen alussa lykännyt kaikki verotusta kasvavan talouden haasteisiin neljännesvuosisadan ajan. Erityisesti käyttöönotto auttoi tehostamaan veronkannon valvontaa. Nämä koskevat toimenpiteet sääty- liike- ja ammattitoiminnan kehityksen edellyttämiin hienojakoisem- uudistukset eivät kuitenkaan varsinaisesti selkeyttäneet verojärjes- jen kokoontumiseen saakka piin verotusta koskeviin kysymyksiin vastattiin ensin vero-oikeudel- telmää. niiden käsiteltäväksi ja ratkais-

lisen tutkimuksen ja kirjallisuuden keinoin. 1960-luvulla säädettiin 1500-luvulta lähtien veroluetteloihin merkittiin ns. pysyvät tavaksi. Tällä toimenpiteellä Viktor Nylund, SLS arkisto monipolvisen valmistelutyön tuloksena elinkeinoverolaki ja myös verot. Niiden ohella maksettavaksi kertyi 1600-luvulla erilaisia hän tunnusti ja vahvisti aiem- maatilatalouden tuloverolaki. suostuntoja eli määräaikaisia (suostunta)veroja. man, 1700-luvulla vahvistetun Muutamaa vuotta myöhemmin TOL korvat- Veroesine saattoi Yksi näistä on pappissuostunta eli pappis- tärkeän valtiontaloudellisen tiin tulo- ja varallisuusverolailla. 1990-luvulla maksu, jota papisto maksoi aluksi ”16 taalaria periaatteen säätyjen itsevero- sekä yritystoiminnan että maaomaisuuden käsittää esimerkiksi hopearahaa kultakin kirkkokunnan piirissä ole- tusoikeudesta. Keisari antoi toi- verotuksen perusteet muuttuivat olennaisesti, murto-osan eläimestä. valta 64 täysiveroiselta talonpojalta (so. täydeltä meksiannon, jonka tavoitteena koska siirryttiin eriytettyyn tuloverojärjestelmään manttaalilta)”. Huomattakoon, että muut säädyt oli yksinkertaisempi, yksinker- ja säädettiin kiinteistöverolaki. Muita viime vuosikymmenten mer- maksoivat samaan aikaan sotavarustusveroa. Vakinaisiksi veroiksi taisiin pääveroihin perustuva ja kittäviä muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen liikevaihtovero- muodostuivat 1650-luvun valtiopäivien päätösten perusteella maa- läpinäkyvämpi verotuskäytäntö. tuksesta arvonlisäverotukseen ja varallisuusverosta luopuminen. kirjavero, kruununkymmenykset sekä niin kutsutut taloluku- tai Sen arvioitiin vähentävän vero- Verojärjestelmän tulevaisuuden näkymät ja kehitystarpeet liittyne- manttaaliverot. Etenkin manttaali- ja talolukuverojen vakinaistami- tuloja. Tulot oli määrä sovittaa vät ennen kaikkea kansainväliseen kehitykseen ja verovelvollisen nen ennakoi myöhemmin tuttua ilmiötä, jossa määräaikaiset verot suuriruhtinaskunnan tarpeisiin. oikeusturvaan. muuttuvat pysyviksi. Valtiopäiville kokoontuneet sää- Verot maksettiin edelleen enimmäkseen erilaisina luonnontuot- dyt tekivätkin asiaa koskevan MAAVEROT teina ja tavaroina. Niitä kutsuttiin veroesineiksi eli veroparseleiksi. esityksen. Ehdotus ei kuiten- Maaverojen alkuvaiheet Suomessa Myös suoritettavaksi määrätyt päivätyöt luettiin veroesineiksi. kaan toteutunut, koska sen kat- Maaomaisuus on historiallisesti ollut monin tavoin merkittävä omis- Veroesine saattoi käsittää esimerkiksi murto-osan eläimestä. Siten sottiin toimeksiannosta poiketen tuksen kohde. Siksi myös maaveroilla on ollut keskeinen merkitys veroesineet muodostuivat lähinnä veron suuruutta kuvaaviksi vero- kiristävän verotusta. Suomen verotuksen kehityksessä. Maaverot ovat olleet keskiajalta luvuiksi, jotka kuvasivat maalla olevien tilojen vastattavaksi tulevien Mainitun keisari Aleksanteri alkaen verojärjestelmän tärkeä osa. Maaveroilla tarkoitettiin veroja, julkisten suoritusten mittaa. Niin sanotut osoitukset olivat tiettyä I:n armollisen esityksen pää- joita maksettiin maatiloista niiden ”verokyvyn” mukaan. Huomion aluetta koskevia ilmoituksia siitä, miten tuolla alueella veroesinei- tössanoja on pidetty Suomen oman valtiontalouden syntysanoina. lan verona on suoritettava viisikolmatta litraa jyviä, puoleksi rukiita kohteena oli itse maan verokyky, ei niiden haltijan. Maaverojen den laatu ja määrä tuli ottaa huomioon, kun määrättiin verolukujen Sen perusviesti ja kysymyksenasettelu ovat alati ajankohtaisia. ja puoleksi ohria, kymmenen litraa kauroja sekä puhdasta rahaa vero-objektina oli maatila, jonka tuoton perusteella vero määrättiin. mukaista vakinaista veroa. Näihin aikoihin raha yleistyi veronmak- määrä, joka eri lääneissä vaihtelee 1 markasta ja 17 pennistä 1 Ensimmäinen säännöllistä verotusvaltaa Suomessa käyttänyt sun määräämisen mittana osoituksissa. ”Kaukana koko ajatuksesta saada omaa hyötyä Hänen Keisarilli- markkaan 45 penniin”. Vakituisen maaveron ohella maatilojen taho oli katolinen kirkko, ja sen verokymmenyksiä kannettiin pal- Jo 1700-luvulla oli yritetty useaan otteeseen yksinkertaistaa nen Majesteettinsa ei pidä Suomen yleisiä varoja minään muuna maksettavaksi saattoi tulla muita veroja, jotka määräytyivät eri jolti suoraan peltojen tuotteina. Veron tuottoon osallisia olivat siten monimutkaista verolaitosta. Esimerkiksi vuonna 1779 Suomen kuin asukkaiden hyvinvoinnille omistettuna voimavarana, mutta perustein maatilan tarkoituksen ja omistuksen mukaan. piispa, pitäjän kirkko sekä pappi. Kymmenysjärjestelmän aukko- maaherroille lähetettiin kiertokirje, jossa kehotettiin laatimaan tämän hyvinvoinnin edistämiseksi, rehellisen ja valppaan hallinnon Maaverojen aika alkoi kuitenkin olla ohi 1900-luvun alussa, jen ja puutteiden vuoksi pitäjän papille alettiin kerätä myös talo- ehdotus vanhojen alueellisten veronosoitusten yksinkertaistami- ylläpitämiseksi tarvitaan riittäviä rahavaroja. Mitä valtionvaroihin koska niiden tuotto oli jäänyt vähäiseksi. Maamme itsenäistymisen kohtaista kiinteää ruisruokalisää. Tämän ajan kymmenysverojär- seksi. Vain Uudenmaan ja Hämeen maaherralta saatiin ehdotus. tulee, kansakunta voi olla vapaa sisäisessä hallituksessaan vain jälkeen siirryttiin yleiseen tuloverotukseen, mikä johti maaveroista jestelmässä karjatalouden harjoittajat suorittivat kymmenyksensä Tämä ehdotus myös pantiin verotuksen perusteeksi määräajaksi, siinä määrin kuin se on omavarainen.” luopumiseen. Nimenomaiset maaverot lakkautettiin vuoden 1925 yleensä peltotuotteina ja voina. Joillakin alueilla yleistyivät myös jonka aikana veronsaajilla ja verovelvollisilla oli oikeus esittää muis- alusta, ja mahdollisuus maksaa tietyt verot muuna kuin rahana kala- ja hyljekymmenykset ja niin sanotuilla sopimusveroalueilla tutuksia. Vaikka uudistus vahvistettiin, aikalaiset eivät kokeneet Veroesineiden muuntamista koskeva uudistus toteutettiin lopulta poistui vuoden 1931 alusta. Vaikka maaverot eivät sen jälkeen myös turkikset. Sopimusvero ei kuitenkaan perustunut elinkeino- verotusta muutetun toivottuun suuntaan. 1840-luvulla. Maaveron maksuunpanoa varten määriteltävien enää olleet osa verojärjestelmäämme, maa- ja metsätalouden jen vuotuiseen tuottoon vaan etukäteen sovittuihin kiinteisiin suo- useiden veronlukujen ja osoitusten tilalle verotettava tulo määräytyi pitkään pinta-alan rituksiin. Maaverot autonomian ja itsenäisyyden aikana saatiin sen myötä koko maahan yksi yhte- Maamme itsenäistymisen perusteella lasketun tuoton mukaan. Lisäksi Valtiovalta alkoi verottaa suomalaisia säännöllisesti 1200-luvun Porvoon valtiopäiville 1809 kokoontuneita säätyjä pyydettiin teke- näinen veroluku, verorupla. Sen oli määrä jälkeen siirryttiin yleiseen veron ja maksujen määräämiseen sekä puolenvälin jälkeen, jolloin Turun piispa luovutti myös Ruotsin mään ehdotus ”selvemmäksi ja vähemmän monimutkaiseksi sisältää vain muutamia veroesineitä. Lisäksi maanjakoon liittyvillä manttaali- ym. käsit- kuninkaalle oikeuden verottaa suomalaisia. Yhteistä kruunun- ja veronkannoksi”. Verotuksen monimutkaisuus aiheutti suurta epä- kolmannes verojyvinä ja kaurana määrätystä tuloverotukseen. teillä oli edelleen merkitystä oikeusjärjestel- paikallisveroille oli maksuperusteena oleva maaomaisuus sekä varmuutta. Ongelmana oli muun muassa se, millä tavalla verovel- verosta tuli suorittaa rahana. Pian huomat- mässämme. veron suoritus erilaisina luonnontuotteina ja työsuorituksina. Käy- vollisen oli maksettava erilaisten veroesineiden mukaan määrätyt tiin, että aiempi monimutkainen ja useisiin veroesineisiin perus- tössä olleita veroyksiköitä olivat esimerkiksi jousi, koukku, savu ja verot. Myös erilaisten verojen kirjo oli muodostunut vaikeasti hallit- tunut järjestelmä oli ollut hajanaisen arvostuskäytännön vuoksi Mitä maaverojen jälkeen? manttaali. Jousi tarkoitti miestä, joka kykeni jännittämään jousen ja tavaksi. Tavallisella verotalolla laskettiin olleen 1800-luvun alussa verovelvolliselle edullisempi ja että uudistus siis kiristi verotusta. Tuloveroa Suomessa oli kannettu määräaikaisena suostuntaverona metsästämään. Koukku tarkoitti auraa ja manttaali mieslukua (vrt. peräti 17 veroa tai rasitetta. Ennen 1840-luvulla tehtyä veroesinei- Myöhemmin laskettiin, että verorasitus kasvoi vuoteen 1864 men- jo 1865–1885. Valtion sota- ja suostuntaverot jouduttiin ottamaan ruotsin ”mantal”). Vähitellen manttaali muuttui miesluvun sijaan den muuntamista esimerkiksi Helsingin ja Sipoon pitäjissä maa- nessä yli 15 prosenttia ja vuoteen 1882 mennessä jo 36 prosenttia. käyttöön uudelleen ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Tulove- ilmaisemaan talon verokykyä eli ”tilan kameraalisen hyvyyden kirjavero määrättiin seuraavina veroesineinä: rahaa, jyviä, kauroja, Verotuksen kiristymisestä aiheutuneet uudistusehdotukset rotusta tuli täydentämään omaisuusvero, ja 3.8.1920 annetulla perusmittaa”. voita, lihaa ja heiniä. Niiden lisäksi määrättiin taloluku- ja manttaa- toteutuivat vasta, kun vuoden 1885 valtiopäivillä säädyt hyväk- tulo- ja omaisuusverolailla siirryttiin yleiseen ja vakinaiseen valtion- Kustaa Vaasan uudistukset 1500-luvun alkupuoliskolla tasasi- liverona maksettavaksi sotavarustusveroa, päivätyöveroa, kyytive- syivät seuraavana vuonna julkaistavia lakeja. Heinäkuussa 1886 verotukseen. Tämä laki kumottiin kuitenkin jo 5.12.1924 annetulla vat verorasituksen alueellista jakautumista. Yhteisten veroperustei- roa, talviajoa, karjaveroa, salpietariveroa sekä apuhalkoja. annetussa Keisarillisessa asetuksessa todettiin, että ”yhden rup- uudella lailla. Parilla ensimmäisellä vuosikymmenellä omaisuus-

20 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 21 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS

OIKEUSKÄYTÄNTÖ YRITYSVEROTUKSEN nimeltä mainittua paperikonttoria katsottu kunnallisverotuksessa se, että päätöksessä mainittiin nimeltä yhtiö, jonka osakkeiden TULKINNASSA verovelvolliseksi T:n kaupungissa. arvon alentumisesta syntyneestä tappiosta oli kysymys.

SLS arkisto Muutoksenhaku veroasioissa kehit- tyi merkittävästi 1900-luvun alussa. ”Koska toiminimi Papperskontoret i Tammerfors, innehavare Ab. ”Sitä tappiota, joka kauppias N:lla oli ollut Suomen Valtamerenta- Autonomian aikana hallintolainkäyttö Valkiakoski, Nokia Ab., J. E. Frenckell & Son Ab. ei ollut vero- kainen Kauppa Osakeyhtiön osakkeiden arvon alentumisen joh- oli keskittynyt hallituskonseljin – myö- tusvuonna T:n kp:ssa harjoittanut itsenäistä sille tuloa tuottavaa dosta, oli pidettävä sellaisena hänen harjoittamastansa liikkeestä hemmin senaatin – talousosastolle, joka verotuksenalaista liikettä, vaan sen tarkoituksena oli ainoastaan johtuneena tappiona, joka tulo- ja omaisuusverosta 3/8 1920 toimi ylimpänä muutoksenhakuasteena ollut ottaa vastaan keskenään sopimuksen tehneiden yhtiöiden annetun lain 13 §:n mukaan saatiin tulosta vähentää.” veroasioissa. Keisarillisessa Senaatissa laskuun tilauksia ja ne sitten jakaa yhtiöiden kesken toimitettaviksi senaattorit olivat vielä ratkaisseet esimer- sekä myös ostaa yhtiöille tarvittavia raaka-aineita, josta välityksestä Myös kirkollisverotuksesta aiheutunut rasitus kohdistettiin elinkei- kiksi marraskuussa 1907 Pohjois-Ameri- yhtiöt, eikä p.a. paperikonttori, olivat nauttineet siitä mahdollisesti nontoiminnan harjoittajan toiminnastaan saamaan tuloon, kuten kan Yhdysvaltoihin vuonna 1900 muut- koituneen hyödyn, niin ja kun paperikonttoria siis oli laittomilla KHO:n 26.3.1919 antaman päätöksen selosteesta 70 käy ilmi. taneen, mutta edelleen Ulvilan kunnassa perusteilla verotettu, kumottiin verotus.” henkikirjoitetun Frans Vilho Palinin vuo- ”Elinkeinonharjoittajan kirkollismaksujen suorittamisvelvollisuu- sien 1902–1904 korkotulojen taksoitusta Sen sijaan sahalaitoksen sijainti(maalais)kunnalle jouduttiin kun- teen ei aiheuttanut eroa se, että elinkeinotoimintaa harjoitti yhtiö kunnallisverotuksessa koskevan asian. nallisveroa maksamaan KHO:n 14.12.1918 antaman päätöksen eikä yksityinen henkilö, minkä vuoksi osakeyhtiökin katsottiin vero- Suomen itsenäistymisen jälkeen numero 551 mukaan. velvolliseksi.” Senaatin talousosastosta muodostettiin valtioneuvosto ja korkein hallinto-oikeus, ”Koska Ab. V. Gutzeit & Co ei ollut voinut näyttää, että p. a. saha- Oikeuskäytännön ratkaisuista käy ilmi myös kirkollisverotuksen joka perustettiin 22.7.1918 annetulla laitos olisi perustettu ainoastaan tilapäistä tarvetta varten, sen kohdistuminen yritystoimintaan yhtiömuotoon katsomatta. Kirkol- lailla. Hallinto-oikeuden ja hallintolain- tähden ja kun sanottu sahaliike oli niin ollen katsottava sellaiseksi lisverotuksen perusteet – tässä papiston palkkaaminen ja muut käytön kehittämisessä keskeinen hahmo itsenäiseksi liikkeeksi, mistä yhtiö maalaiskuntain kunnallishallin- kirkolliset menot – myös elinkeinotulon verotuksessa käyvät ilmi oli K. J. Ståhlberg. Hän oli todennut jo nosta 15/8 1898 annetun asetuksen 78 §:n säännösten mukaan KHO:n 10.8.1921 antamassa päätöksessä numero 1154. veron tuotto muodosti koko tulo- ja omaisuusverotuksen tuotosta Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin virkaanastujais- oli verovelvollinen sille kunnalle, jossa sahalaitos sijaitsi, eikä yhtiö 20–30 %. Jo tuolloin sekä tulo- että omaisuusverotus perustuivat luennossaan 6.2.1909 muun muassa seuraavaa: ollut yrittänytkään esittää selvitystä siitä, että sille pantu äyrimäärä ”Koska senaatin 30/1 1893 antaman päätöksen mukaan toimini- nettoverotukseen. Varojen arvostamisperusteeksi säädettiin omai- olisi kohtuuton, hylättiin yhtiön valitus.” men tulo ottaa osaa Tampereen seurak:n papiston palkkaamiseen suuden käypä arvo. ”… on sen tähden erittäin suotava ja tärkeä, että saadaan toteu- ja muihin kirkollisiin menoihin niille kunnallistaksoituksessa pan- Jo maaverojen rinnalla oli määrätty tuottoveroja, jotka kohdis- tetuksi se ehdotus erityisen ylihallinto-oikeuden perustamisesta, Myös erityisen myymälän ja haarakonttorin sijaintikaupunki sai tujen veroäyrien mukaan ja osuusk:lle oli v:lta 1918 Tampereen tuivat eri elinkeinoihin. Veronalaisia elinkeinoja olivat muun muassa joka on pantu vireille sekä senaatin vuonna 1907 valmistamassa kunnallisverotuloja KHO:n 19.5.1919 antaman päätöksen numero kp:ssa liikkeestä ja elinkeinosta pantu veroäyrejä eikä osuusk. ollut tehdasteollisuus, myllyt, käsityöläiset, apteekit sekä maakauppiai- uuden hallitusmuodon ehdotuksessa että kansaneduskunnan 1720 nojalla. väittänytkään, ettei p. o. kirkollinen verotus ollut toimitettu osuus- den elinkeinotoiminta. Yleisen tuloveron tultua voimaan nämä erityi- viime valtiopäivillä tekemässä alamaisessa anomuksessa, että k:aa kohdanneen kunnallisen verotuksen mukaan, hylättiin osuus- set tuottoverot jäivät historiaan apteekkimaksuja lukuun ottamatta. eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys tuomioistuimen perus- ”Koska Rautatiekirjakauppa Oy., joka rautatieh:lta oli määräajaksi k:n valitus.” Veroina voitiin pitää myös esimerkiksi pankki- ja vakuutuslaitok- tamisesta, jolle siirrettäisiin ylin hallinto-oikeudellinen lainkäyttö saanut yksinomaisen oikeuden harjoittaa siin kohdistuneita maksuja. Elinkeinotoiminnan tulojen perusteella senaatin talousosastolta.” painotuotteiden ja kirjallisuuden myyn- veroa määrättiin kaikille yritysmuodoille tiä kaikilla S. valtionrautateiden asemilla, niin valtion-, kunnallis- kuin kirkollisve- KHO:n julkaistut päätökset Kun korkein hallinto-oikeus perustettiin verotusvuonna oli T:n kp:ssa erityisessä rotuksessakin. muodostivat pian tulkintaa heinäkuussa 1918, K. J. Ståhlberg nimi- myymälässä harjoittanut sanotunlaista Kunnalle menevien maksujen tettiin sen ensimmäiseksi presidentiksi myyntiä, ja tämä elinkeino siihenkin näh- määräämisen taustalla oli ollut pitkään selkiyttävän oikeuskäytännön. 26.7.1918. Hän ennätti toimia tehtävässä den, että yhtiöllä oli ollut haarakonttori T:n Gustaf Sandberg, SLS arkisto kuninkaan 23.2.1789 antama armol- kuitenkin vain lyhyen aikaa, sillä jo vuo- kp:ssa, oli pidettävä sellaisena itsenäisenä linen vakuutus valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille. Sen den päästä hän aloitti Suomen tasavallan ensimmäisenä president- liikkeenä, josta yhtiön kp:ien kunnallishal- mukaan taksoitusmiehet määräsivät harkintansa mukaan, miten tinä. linnosta 8/12 1873 annetun aset. 55 §:n suurella summalla kukin maksuvelvollinen otti osaa kunnan menoi- Erityisesti yritysverotuksessa KHO:n julkaistut päätökset muo- i mom. mukaan, 15/8 1883 annetussa hin. Vero määrättiin yleensä tiettyyn tarkoitukseen eikä yhtenäistä dostivat pian tulkintaa selkiyttävän oikeuskäytännön, jonka avulla aset., oli velvollinen suorittamaan veroa kunnallisverotusta ollut. Veronmaksukykyisimpiä välittömän vero- voitiin löytää ratkaisu myös muihin vastaavanlaisiin tapauksiin. T:n kp:lle, hylättiin yhtiön valitus.” tuksen kohteita olivat kaupungeissa yleensä kauppiaat ja käsityö- Varhaista oikeuskäytäntöä tarkastellessa lukijan huomion kiinnittää läiset. Yleisen kunnallisen verovelvollisuuden perusteet säädettiin myös nykyisestä poikkeavat verosalaisuutta koskevat periaatteet, KHO ratkoi yritysverotusta koskevia vali- vuonna 1873 (A kunnallishallituksesta kaupungissa 8.12.1873). sillä alkuvuosina KHO mainitsi verovelvolliset ja muutoksenhakijat tuksia myös muiden kuin kunnallisverojen Sitä seurasi 15.8.1883 annettu asetus sekä maalaiskuntia koskeva nimeltä päätöksissään. Sen sijaan veronsaajana toimivan kunnan osalta. Elinkeinotoiminnan tulosta valtiolle asetus (A maalaiskuntien kunnanhallinnosta 15.8.1898). Kaupun- tai kaupungin nimi saatettiin jättää mainitsematta. suoritettava tulo- ja omaisuusverotusta kien ja maalaiskuntien kunnallisverotuksen perusteeksi säädettiin Kunnallisverotuksessa elinkeinotoimintaa pidettiin luonteel- sekä erityisesti osakkeiden arvon alen- asetuksin verovelvollisen saamat nettotulot. Tulojen ilmoittamis- taan niin vaihtelevana, että oli vaikea asettaa varmoja rajoja sille, tumisen perusteella syntynyttä tappiota velvollisuudesta kunnallisverotuksessa säädettiin vuonna 1922 (L milloin sitä oli pidettävä itsenäisenä liikkeenä. Korkeimman hallin- koski KHO:n 31.5.1923 annettu päätös 20.1.1922 /17). to-oikeuden 12.12.1918 antamassa päätöksessä numero 536 ei numero 936. Huomion arvoista on myös

22 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 23 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS

Edellä mainituista kirkollisverotuksen perusteista johtuen veron Suomessa asuva henkilö sekä kotimainen yhteisö, laitos ja säätiö edelleen, häntä verotettiin sen mukaisesti vuodelta 2005 toimitet- saaja, jonka verotuloihin muutoksenhaku kohdistui, saattoi olla olivat (globaalisti) verovelvollisia kaikista tuloistaan ja omaisuu- tuun verotukseen saakka.

poikkeuksellinen totuttuun nähden ja myös nykykäsityksen destaan. Muualla asuvat (nykyään rajoitetusti verovelvolliset) oli- Elinkeinoverotuksessa ongelmaksi koettiin erityisesti se, että Verohallinto mukaan. KHO:n 20.3.1928 antamassa päätöksessä numero 622 vat verovelvollisia pääsäännön mukaan vain Suomesta saaduista yhteisöjen nimellinen verokanta muodostui varsin korkeaksi. Sen veron saajaksi henkilöityi seurakunnan kirkkoherra, jota ei tosin tuloistaan ja täällä olevasta omaisuudestaan. vuoksi verotuksen keskeisen elementin muodosti ennenaikaisten mainittu nimeltä. kulukirjausten eli verotuksessa sallittujen varausten sekä poisto- VERO-OIKEUDELLINEN TUTKIMUS JA TÄSMENTYVÄ järjestelmän sallimien etupainotteisten poistojen vähennyskel- ”Osakeyhtiö N., joka oli kunnallistaksoituksen perusteella suorit- VEROLAINSÄÄDÄNTÖ poisuus. Tämän vähennyskelpoisuuden ansiosta osakeyhtiöiden tanut kirkkoherran palkkasaatavaa kirkollisvuodelta 1923-1924 Elinkeinotoiminnan verotus perustui useiden vuosikymmenten todellinen veroaste muodostui huomattavasti alhaisemmaksi. 20,000 mk ja seuraavalta kirkollisvuodelta 20,811 mk, oli valit- ajan yleisen tulo- ja omaisuusverolain ja kunnallisverotusta kos- Yhteisöjen nimellinen verokanta asettui vuosina 1968–1985 noin tanut kunnallistaksoituksesta kho:een, joka olikin alentanut kun- kevan lainsäädännön säännöksiin. Näin tapahtui riippumatta 60 prosentin tasolle ja vuodesta 1986 alkaen noin 50 prosenttiin, nallistaksoitusta siten, että sen nojalla yhtiön oli maksettava kirk- siitä, missä yritysmuodossa toimintaa harjoitettiin. Yritystoimintaa kun yhteisöjen valtioveroaste laskettiin 43 %:sta 33 %:iin. Ennen koherran palkkasaatavia mainituilta kirkollisvuosilta toiselta 4,600 koskevat kysymykset saivat vero-oikeuden asiantuntijat kirjoit- eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymistä yhteisöt maksoivat val- mk ja toiselta 7,823 mk 50 p. Sen vuoksi yhtiö oli mh:lta (maa- tamaan artikkeleja aihepiiristä. 14.5.1952 tarkastettiin ensim- tion veron lisäksi tuloistaan myös kunnallisveroa, mikä johti mainit- herra) vaatinut, että kirkkoherra velvoitettai- mäinen aineellisen vero-oikeuden piiriin tuun kokonaisveroasteeseen. siin maksamaan takaisin, mitä oli kannettu Kiinteistöjen verottamisen kuuluva väitöskirja Suomessa. Lassi Kilven Eriytetty tulojärjestelmä tuli voimaan vuonna 1993. Sen yhtey- yhtiöltä liikaa. – Yhtiö oikeutettiinkin saa- ”Pääomanvähennys – Vero-oikeudellinen dessä yhteisöjen veroasteeksi säädettiin 25 prosenttia ja niiden maan kirkkoherralta takaisin liikaa kannettu uusi tuleminen koettiin tutkimus pääomanvähennyksen suhteesta kunnallisverotuksesta luovuttiin. Jo vuonna 1990 Suomessa oli sainvälisen kilpailukyvyn sekä esimerkiksi emo-tytäryhtiödirektiivin määrä 28,387 mk 50 p., koska vaatimus myös 1990-luvulla. Sen luonnollisiin vähennyksiin tulo- ja omaisuus- otettu käyttöön yhtiöveron hyvitysjärjestelmä (avoir fiscal). Eriyte- soveltamisalan laajentamiseen liittyvien lainsäädäntövelvoitteiden koski papiston palkkasaatavan perustetta ja taustalla voidaan nähdä verolaissa” kytkeytyi kiinteästi yritystoimin- tyn tuloverojärjestelmän keskeisenä tavoitteena oli pääomatulojen vuoksi säädettiin merkittäviä muutoksia muun muassa yhteisöjen se sellaisena voitiin ottaa ulostekojen y.m. vero-objektien kasvanut nasta aiheutuvaan pääomanvähennyksen verotuksen yhdenmukaistaminen, minkä vuoksi myös yritysten osinko- ja luovutusvoittoverotukseen. Yhteisöverotuksen laajaan ulosmittauksesta 27/2 1897 annetun ase- käsitteeseen. Sitä seurasivat muun muassa verotusta muutettiin olennaisesti. Yhteisöjen veroasteen muuttami- veropohjaan tuli merkittävä muutos, kun yhteisöjen käyttöomai- tuksen 9 §:n nojalla tutkittavaksi, vaikka- kansainvälinen liikkuvuus. Olli Ikkalan väitöskirja ”Varasto ja sen arvos- sen rinnalla luotiin nettovarallisuuteen perustuva järjestelmä, jonka suusosakkeiden luovutusvoitot säädettiin pääsäännön mukaan kaan muistutusta saatavain kantoluetteloa tus tulo- ja omaisuusverotuksessa” (1955) perusteella osa yritystulosta katsottiin saajansa pääomatuloksi. Eri verovapaiksi. Samalla luovuttiin vastaavien luovutustappioiden ja vastaan ei oltu aikanaan tehty eikä kirkonkokouksen sellaiseen ja Edward Anderssonin väitöskirja ”Resultatutjämning vid inkoms- yritysmuotojen verotuksen neutraalisuutta pyrittiin parantamaan arvonalenemispoistojen vähennyskelpoisuudesta. muistutukseen antamasta päätöksestä valitettu ja kun oli selvitetty, tbeskattningen” (1962). Mainitut kolme arvostettua asiantuntijaa ja esimerkiksi myöntämällä mahdollisuus toimintavaraukseen muille Nykyisin yritystoimintaan varsinaisesti kohdistuviin veroihin että yhtiön veroäyrien määrää oli kerrotuin tavoin alennettu.” heidän laaja kirjallinen tuotantonsa vaikuttivat 1950-luvulta lähtien yrityksillä kuin yhteisöille. luetaan välittömät verot. Tällöin keskiössä ovat yrityksen tulovero- merkittävällä tavalla yritysverotuksen kehittymiseen maassamme. Kiinteistöjen verottamisen uusi tuleminen koettiin myös tus, voitonjaon verotus sekä yrityksen käyttämiin tuotantopanok- Oikeuskäytännön ennakkoratkaisut ovat olleet merkittävä oikeus- Seuranneen monivaiheisen lainvalmisteluprosessin jälkeen sää- 1990-luvulla. Sen taustalla voidaan nähdä vero-objektien kasva- siin sisältyvät ns. panosverot. Yleensä panosverot, joita voivat olla lähde verotuksessa korkeimman hallinto-oikeuden alkuaikojen jäl- dettiin sekä maatilatalouden tuloverolaki että elinkeinoverolaki. nut kansainvälinen liikkuvuus. Toisin kuin monet muut verotuksen esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksut, rajataan kuitenkin keen ja ovat sitä edelleen. Perustuslain tasoinen normi kuitenkin Mainittakoon myös, että Olli Ikkala toimi vuonna 1970 perustetun kohteet kiinteistöt ovat tästä näkökulmasta oivallinen verotuksen varsinaisen yritysverotuksen ulkopuolelle. Vastaavasti arvonlisäve- velvoittaa, että veroista säädetään lailla. Sen vuoksi valmistelutyö Verohallituksen ensimmäisenä pääjohtajana 1970–1971. kohde. Kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.1.1992 (L 20.7.1992/654) rotus kohdistuu tavaroiden ja palveluiden eri vaiheissa syntyvään tulo- ja omaisuusverotuksen uudistamiseksi alkoi jo 1920-luvun Laki elinkeinotulon verottamisesta (24.6.1968/360) tuli voi- ja vero määrättiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Kunnallisella arvon lisäykseen eikä sitä lueta varsinaiseen yritysverotuksen alaan lopulla. Muiden vero-oikeusoppineiden muassa tähän valmistelu- maan vuoden 1969 alusta. Lain tavoitteiksi oli valmisteluasiakir- kiinteistöverolla korvattiin asuntotulon verotus, kiinteistöjen har- kuuluvaksi. työhön osallistui merkittävällä panoksella valtioneuvos J. K. Paasi- joissa mainittu taloudellisen kasvun edistäminen, korkean työlli- kintaverotus, katumaksu sekä manttaalimaksu, jotka olivat olleet Verojen tilittämisen näkökulmasta yrityksillä on nykyisin varsi- kivi. Valmistelu johti uuden tulo- ja omaisuusverolain (TOL) säätä- syysasteen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen sekä aiemmin kunnallistalouden tulon lähteitä. Kiinteistövero menee naista yritysverotusta huomattavasti laajempia velvollisuuksia juuri miseen sotavuonna 1943. suhdanteiden tasaaminen. Tällöin esillä olivat oman ja vieraan kiinteistön sijaintikunnalle, ja se määrätään vuosittain kiinteistön välillisten verojen, ennakonpidätysten sekä muiden palkan sivuku- TOL:n tulokäsitteen piiriin kuuluivat muun muassa maatilasta ja pääoman erilainen verokohtelu sekä niitä koskevan neutraali- arvon perusteella. lujen tilittämisessä. Sähköisten järjestelmien kehittymisen myötä muusta kiinteistöstä saadut tulot, palkkatulo, pääomatulo, liiketulo, suuden lisääminen, rahoitusmarkkinoiden toiminta, investoin- Yritysverotuksen veropohjaa oli laajennettu muun muassa kar- etenkin työnantajayritysten velvoitteita on lisännyt myös ns. tulo- ammattitulo jne. Maa- ja metsätalouden tulo laskettiin edelleen tien esteet sekä verotuksen rooli talouspolitiikan ohjaajana muun simalla vähennyskelpoisia varauksia ja kiristämällä luovutusvoitto- tietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus. Näiden pinta-alaperusteisen tuoton mukaan niin valtion verotuksessa kuin muassa työllisyyden ja sitä tukevien investointien ja yritysten kas- jen verotusta 1990-luvun alkupuolella. Merkittävänä muutoksen velvoitteiden täyttäminen on pyritty kytkemään palkanmaksu- ym. kunnallisverotuksessa. Sekä laissa että sitä täydentävässä tulo- vun näkökulmasta. taustatekijänä voidaan pitää verojärjestelmämme kansainvälisen tietojärjestelmiin, niin että se aiheuttaisi yrityksille mahdollisimman ja omaisuusveroasetuksessa oli lukuisia maatilatalouden ja elin- Jo vuoden 1968 alusta oli tullut voimaan maatilatalouden kilpailukyvyn turvaamista. Kansainvälisyys korostui entisestään vähän hallinnollista taakkaa. keinotulojen verotusta koskevia säännöksiä. Siten niiden verotus tuloverolaki (15.12.1967/543), joka perustui maatalouden osalta vuonna 1995 Euroopan unioniin jäsenyyden myötä. Jo edellisenä alkoi eriytyä palkkatulojen verotuksesta selvemmin vuoden 1943 kassaperiaatteen mukaisesti lasketun nettotulon verottamiseen. vuonna oli säädetty arvonlisäverolaki, jonka myötä välillisessä vero- VIIMEAIKAINEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT tulo- ja omaisuusverolain myötä. TOL:ssa oli säännöksensä myös Esimerkiksi käyttöomaisuuden poistojärjestelmä muodostui hyvin tuksessa siirryttiin liikevaihtoverotuksesta arvonlisäverotukseen. Kiinteistöverotus esimerkiksi osuuskunnan ja osakeyhtiön tulosta ja omaisuudesta samankaltaiseksi EVL:n säännösten kanssa. Maatalouden osalta Muun EU-oikeuden ohella direktiiveillä oli oma vaikutuksensa yri- Kiinteistöveron merkitystä kuntien rahoituksessa on pyritty tietoi- määrättävästä veroasteesta. Mielenkiintoinen yksityiskohta tämän siirryttiin pois aiemmasta pinta-alaperusteisesta verotuksesta, tysverotusta koskevaan lainsäädäntöön. Niiden implementointiin sesti lisäämään. Vuonna 2015 sen arvioitu tuotto on 1 637 000 000 päivän tarkastelussa on se, että alkuperäinen yhteisöveroaste oli mutta metsätalouden osalta tuottoperusteinen verotus jäi voi- perustuen säädettiin muun muassa elinkeinoverolain yritysjärjes- euroa. Sipilän hallituksen ohjelmassa veron tuoton on määrä kas- valtionverotuksessa TOL:n mukaan 20 prosenttia. Vuodesta 1947 maan. Verovelvolliselle oli mahdollista siirtyä vuoden 1993 alusta telyjä koskevat säännökset. vaa edelleen vuosina 2016–2019. Verorasituksen kasvaessa veroa alkaen osakeyhtiö ja osuuskunta maksoivat veroa nettotulosta 32 pinta-alaperusteisesta metsän tuoton verotuksesta todellisen Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä päätettiin luopua sen EU-oi- koskevat ongelmat tai epäkohdat saattavat kärjistyä. prosenttia ja omaisuudesta 0,4 prosenttia. puun myynnistä saadun nettotulon verotukseen. Mikäli luonnolli- keudellisten yhteensopivuuteen ja hallinnolliseen toteutettavuuteen Kiinteistöveron määrään vaikuttava päätöksenteko jakautuu Keskeinen muutos oli myös siirtyminen kansallisuusperiaatteen nen henkilö, kuolinpesä tai näiden muodostama kiinteistöyhtymä liittyneiden ongelmien vuoksi vuonna 2004. Kansainvälisistä syistä poikkeuksellisella tavalla. Kiinteistöveron määrä on kiinteistöve- sijaan asumisperiaatteen mukaiseen verotukseen. Lain mukaan vaati aiemman pinta-alaperusteisen metsäverotuksen soveltamista johtuen pääoma- ja yritysverotusta uudistettiin pian edelleen. Kan- roprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistön arvo

24 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 25 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN MAAVEROJEN JA YRITYSVEROTUKSEN KEHITYS

määräytyy maapohjan ja rakennusten arvon perusteella. Edus- vuonna 2010 tai sen jälkeen nostettavissa olleeseen osinkoon. KIRJALLISUUTTA: kunta päättää hallituksen esityksen pohjalta kiinteistöverolaissa Vuonna 2014 voimaan tulleen osuuskuntalain myötä osuus- Andersson, Edward – Penttilä, Seppo, Elinkeinoverolain kommentaari, 14. uudistettu painos, Talentum, Helsinki 2014 määrättävien veroprosenttien vaihteluvälistä. Kunnanvaltuusto kuntaa ja sen jäsenen verotusta on uudistettu vuoden 2015 alusta Eberstein, Gösta, Om skatt till stat och kommun, enligt Svensk rätt, P. A. Norstedt & Söner. Stockholm osa I 1929 ja osa II.1-II.2 1932. määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain lukien. Verolainsäädännön uudistamiseen liittyvät ongelmat ovat Hakkila, Esko, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä verovalitusasioissa, Otava. Helsinki 1931. Hallinnollista lainkäyttöä, Lakimies 1908, s. 247-250. näiden vaihteluvälien rajoissa. olleet perusteiltaan hankalasti rat- Heikkinen, Sakari – Tiihonen, Seppo, Valtionrakentaja, Valtiovarainministeriön historia 1, Helsinki 2009. Kiinteistön ja sillä olevien kaistavissa. Ne ovat olleet esillä Kaira, Kaarlo, Uusi verolakiehdotus ja porvariston säätyerioikeudet, Lakimies 1953, s. 404-419. rakennusten arvostamisen perusteet Merkittävimpiä muutospaineita tässä esityksessä tarkastellulla ajan- Kilpi, Lassi, Yhteisön ja sen jäsenen kahdenkertainen verotus, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, B-sarja N:o 110, WSOY. Helsinki 1962. jakautuvat arvostamislakiin, yritysverotuksessa luovat kuitenkin jaksolla aiemminkin, sillä Aarne Linnakangas, Esko, Historiallinen verokirja, Helsinki 2014. valtiovarainministeriön antamiin Rekola (1947) kuvasi jo 1940-luvulla Mannio, Lauri, Maatilan kaupan verotus, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 193, Helsinki 1993. ennen kaikkea globaali talous, Muistiinpanot professori R. F. Hermansonin Suomen finanssihallinto-oikeuden luennoista, Luennoitsija luvalla julkaissut Gösta Palmgren, Werner Söderström asetuksiin sekä tarkempiin lasken- kansainvälinen verokilpailu sekä edeltänyttä oikeustilaa ja osuuskun- osakeyhtiö, Porvoo 1920. taperusteisiin, jotka Verohallinto tien verotuksen lievennysperusteita Myrsky, Matti – Malmgren, Marianne, Elinkeinotulon verotus, 4. uudistettu painos, Talentum, Helsinki 2014. vahvistaa vuosittain verotusta varten eräät verojärjestelmämme kansallisiin seuraavasti: ”Ellei ota huomioon Myöhänen, Sami, Katsaus Suomen verohistoriaan I – Agraarinen omavaraistalous, Verotus 5/2001, s. 538-553. kunkin kunnan osalta. Siten veron piirteisiin liitetyt ongelmat. sellaisenaan riitaista kysymystä Myöhänen, Sami, Katsaus Suomen verohistoriaan II – Kaupunkimainen vaihdantatalous, Verotus 3/2002, s. 244-259. määräytymisen perusteet jakautuvat osuuskunnan oikeudesta vähentää Rekola, Aarne, Tulo- ja omaisuusverolaki, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 11. WSOY. Helsinki 1947. Saarialho, Aarne, Laki tulo- ja omaisuusverosta, WSOY. Helsinki 1925. varsin monitahoiseksi kokonaisuu- veronalaisista tuloistaan jäsenilleen Ståhlberg, K. J., Hallinnon ja lainkäytön rajamailta, Virkaanastujaisluento 6/2 1909, Lakimies 1909, s. 17-26. deksi. Kiinteistöveroa ei suoriteta metsästä, maatalousmaasta eikä palauttamaansa ylijäämää, ei tähän osuuskuntien saamaan ja Tarjanne, Tapio, Vero-oikeus, Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimisto. Turku 1939. vesialueista, mikä muodostaa merkittävän rajauksen veropohjaan. huomattavia yhteiskunnallisia ristiriitoja synnyttäneeseen verohel- Tikka, Kari S. – Nykänen, Olli – Juusela, Janne – Viitala, Tomi, Yritysverotus I ja II. SanomaPro (jatkuvatäydenteinen) Jokaisen, joka on velvollinen suorittamaan kiinteistöveroa, potukseen voinut löytää juuri muuta perustetta kuin väkevämmän Voipio, Jaakko, Elinkeinoverolain tausta, synty ja kehittyminen, Suomen lakimiesliiton kirjasarja N:o 58, Suomen Lakimiesliiton kustannus Oy, Helsinki 1979. tulee tarkistaa kiinteistöverotuksen perusteena olevat kiinteistötie- oikeuden.” dot, jotka Verohallinto lähettää vuosittain. Sen jälkeen verovelvolli- Tässä mainittujen vain muutamien yritysverotusta koskevien sen tulee ilmoittaa Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet sekä muutosten ja muutostekijöiden lisäksi on syytä mainita elinkei- puuttuvat tiedot. Eniten kritiikkiä kiinteistöverotukseen kohdistuu noverotuksen ja kirjanpidon alati muuttuva suhde. Elinkeino- sen vuoksi, että veron perusteet ovat vaikeaselkoisia eikä veroa verojärjestelmämme yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut määrättäessä oteta huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä. liiketaloustieteen meno-tuloteoria, johon myös elinkeinoverotuk- Keskeisimpien kehittämistarpeiden voikin arvioida tulevaisuu- sen jaksottamista ja tulon realisoitumista koskevat ratkaisut ovat dessa kohdistuvan siihen, että kiristyvää verotusta ja sen perus- perustuneet. Niin kansallisista lähtökohdista kuin kansainvälisistä teita voitaisiin selkiyttää. Verohallinnon ohjauksella on tässä tehtä- tilinpäätösstandardeista lähtöisin olevat muutokset kirjanpitolain- vässä jatkossakin keskeinen ja kasvava merkitys. Tärkeä on myös säädännössä ja -käytännössä ovat aiheuttaneet jännitteitä ja muu- veronmaksukykyisyyden näkökulma: verovelvollisen tarpeita voisi tostarpeita myös elinkeinoverotukseen. palvella mahdollisuus suorittaa maksu osissa. Merkittävimpiä muutospaineita yritysverotuksessa luovat kuitenkin ennen kaikkea globaali talous, kansainvälinen verokil- Yritysverotus pailu sekä eräät verojärjestelmämme kansallisiin piirteisiin liitetyt Yhteisöjen veroaste alennettiin vuoden 2014 alusta 20 prosent- ongelmat, kuten edellä kuvattu osakeyhtiön voitonjaon verotuk- tiin. Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirryttäessä yhteisön ja sen monimutkaisuus. Verosuunnittelun ja veron kiertämisen alati pääomatulojen veroaste olivat samalla 25 prosentin tasolla. Nykyi- kiinnostava rajapinta vaatii kansainvälisestikin tarkkaavaisuutta sin niiden välinen ero on vähintään 10 prosenttiyksikköä. Kun niin verovelvollisilta, Verohallinnolta, muilta lain tulkitsijoilta kuin yhteisöveron tasoa alennettiin, osakeyhtiön voitonjaon verotusta lainsäätäjältä. Yhteisöverokannan taso, siirtohinnoittelua koskevat uudistettiin kasvattamalla osingonsaajan verorasitusta. Julkisesti ongelmat, kohdennetut veronhuojennukset ja monet muut kiin- noteeratuista ja noteeraamattomista yhtiöistä saatuja osinkoja nostavat vero-oikeudelliset kysymykset ovat nykyisin näkyvästi verotetaan erilaisin perustein. Osinkoverotusta koskevien lainsää- esillä. On kaikki syy olettaa, että Verohallinnon ja sen ohjauksen däntöratkaisujen monimutkaisuus sekä tulojen muuntamiseen rooli korostuu edelleen. Tulevina vuosina on mielenkiintoista seu- liittyvä problematiikka kytkeytyvät osaltaan ansio- ja pääomatulo- rata sitä, miten suuren osan yhteisöveron tuotto muodostaa vero- jen erisuuruiseen verorasitukseen. Verolainsäädäntöön on lisätty tulojen kokonaiskertymästä. On ilmeistä, että yrityksillä on jatkos- esimerkiksi työpanososinkoa koskeva säännös, jota on sovellettu sakin keskeinen rooli verojen ja tietojen kerääjänä ja välittäjänä.

26 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 27 VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN

Tietokirjailija, yrittäjä Jouko Marttila

Verotus kuuluu talouspolitiikan keskiöön. Kun hallitus vaihtuu, valtiovarainministeriö saa aina valmisteltavakseen muutoksia tuloveroasteikkoihin, haittaveroihin ja muihin verolajeihin. Suurta verotuksen kokonaisuudistusta ei ole Suomessa yritetty toteuttaa kolmeen vuosikymmeneen. Harri Holkerin sinipunahallitus lähti toteuttamaan kunnianhimoista ja laajaa uudistusta vuonna 1987, mutta hanke jäi puolitiehen.

Suomen historiassa hallitukset ovat pääsääntöisesti tähdänneet että kotitalouksien verotaakan alentaminen. verotuksen keventämiseen, mutta vain harvoin siinä on onnistuttu. Vientiteollisuuden tukemisessa turvauduttiin verohelpotusten Itsenäistymisen jälkeen Suomea rakennettiin niukoilla varoilla, ohella devalvaatioihin, joilla oli kotimarkkinoiden kustannuksia eikä kansankunnan kasvua helpottanut 1930-luvun kansainvä- nostava sivuvaikutus. Markan arvon aleneminen vauhditti paperin linen lama ja pula-aika. Valtion kassakriisin välttämiseksi julkisia ja monien muiden suomalaisten tuotteiden kysyntää maailmalla, menoja leikattiin, koska verojen korottaminen olisi kurjistanut oloja mutta samalla tuontihinnat nousivat. Se kiihdytti palkkavaatimuk- entisestään. sia ja inflaatiota. Vuoden 1957 suurdevalvaatio kasvatti julkisia Sotaan Neuvostoliittoa vastaan Suomi joutui heikoista taloudel- menoja niin paljon, että valtiolta loppuivat rahat seuraavan vuoden lisista lähtökohdista, eikä tilanne muuttunut sotien jälkeen. Maan alussa. Virkamiesten palkkojen maksua piti lykätä, jotta kassaan jälleenrakennus, karjalaisten asuttaminen ja sotakorvausten mak- saatiin lainarahaa liikepankeilta. saminen vaativat suuria ponnistuksia. Teollisuuden kannattavuus Pääministeri Karl-August Fagerholm vaati syksyllä 1958 hal- oli heikko, eikä kaikille rintamalta kotiin palanneille löytynyt kun- lituksensa ohjelmassa valtion menojen kasvun pysäyttämistä ja non työtä. raskaan verotaakan keventämistä. Verolainsäädäntöä piti uudistaa Pääministeri Urho Kekkosen hallitus asetti vuonna 1953 hal- ennen kaikkea siten, että se rasittaisi aiempaa vähemmän tuotan- lituksensa tavoitteeksi, että jokaiselle kansalaiselle oli pyrittävä toa. tarjoamaan ammattitaitoa ja työkykyä vastaavaa työtä vapailla työ- Vientiteollisuuden kilpailukykyä korjattiin edelleen inflaatio- markkinoilla, jotta epäterveistä työttömyystöistä päästäisiin eroon. vauhtia kiihdyttäneillä devalvaatioilla. Kustannustason nousu Keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi oli sekä teollisuuden aiheutti kotimarkkinoilla työttömyyttä, jota lähdettiin kitkemään

28 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva / Eduskunta TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 29 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN

hallituksen ja etujärjestöjen välisellä tulopolitiikalla. Keväällä 1968 Verotaulukoihin tehtiin inflaatiota vastaavat indeksitarkistukset, tuna verouudistus vähentäisi myös byrokratiaa, joka liittyi tulove- poistamisen vaikutuksista kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloi- aloittanut Mauno Koiviston hallitus piti verotuksessa ensisijaisena jotta verotus ei automaattisesti kiristyisi. rotukseen ”tarkkoine syynäyksineen”. Lipponen kannatti vapaan hin. Lisäksi hän piti Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa elinkeinoverotuksen uudistamista siten, että kotimaisen teollisuu- Sorsan neljäs hallitus jatkoi vuonna 1983 samoilla linjoilla, kilpailun edistämistä ja säännöstelyn purkamista. esitelmän rahoitusmarkkinoiden verotuksesta. Valtiovarainministe- den asema ei ainakaan verotussyistä jäisi kilpailijamaita huonom- vaikka valtiontalouden tasapainon heikentyminen oli kaventanut Verouudistus nousi kokoomuksen ja SDP:n välisissä hallitus- riössä Kingin laskelmiin perehdyttiin tarkasti. maksi. Palkansaajien verotusta oli tarkoitus yksinkertaistaa. mahdollisuuksia elvyttävään talouspolitiikkaan. Etusijalle nostet- neuvotteluissa tärkeimmäksi kysymykseksi, kun yhteistä ohjelmaa Kotimaista verotuksen asiantuntijaryhmää vetivät taloustietei- tiin teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen alentamalla hinta- ja kirjoitettiin. Verouudistuksen rinnalle SDP nosti työelämän peli- lijät Erkki Koskela ja Sixten Korkman. Veroselvityksiä hallitukselle ÖLJYKRIISEISTÄ SUURTYÖTTÖMYYTEEN kustannustason nousuvauhtia. Veroasteen nousu piti pysäyttää sääntöjen uudistamisen, mikä tarkoitti työn- tekivät professorit Kari S. Tikka ja Edward Vuoden 1973 ensimmäinen öljykriisi syöksi maailmantalouden yhteen prosenttiin vuoteen 1986 mennessä. Verotusta luvattiin tekijöiden aseman parantamista yritysten Andersson. Valtiovarainministeriksi sinipu- taantumaan. Sen vaikutukset eivät iskeneet Suomeen heti täydellä jälleen yksinkertaistaa ja veronmaksajien oikeusturvaa parantaa. hallinnossa ja heidän irtisanomissuojansa Työkustannukset nousivat nahallitukseen valittu entinen SDP:n puolue- teholla, koska öljyn hintaan sidottu idänkauppa piti yllä vientiä vahvistamista. Sekä verotus että työelämä Suomessa 1986–1987 sihteeri Erkki Liikanen toimi puheenjohtajana Neuvostoliittoon. Vähitellen länsimarkkinoiden hiipuminen alkoi HOLKERIN HALLITUKSEN HALLITTU RAKENNEMUUTOS sisältyivät rakenneuudistuspakettiin, joka peräti 16 prosenttia. hallituksen verotyöryhmässä, johon kuuluivat vaikuttaa ja työttömyysluvut kääntyivät nousuun. Kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteistyön varaan kokoomuksen Martti Tiurin ehdotuksesta sai lisäksi ministerit Ulla Puolanne, Ilkka Suomi- Presidentti Urho Kekkonen runnoi kasaan maaherra Martti keväällä 1987 rakennettu sinipunahallitus otti ohjelmaansa paitsi nimekseen ”hallittu rakennemuutos”. nen, Christopher Taxell ja Pekka Vennamo. Miettusen johtaman hätätilahallituksen, jonka tärkein tehtävä oli työttömyyden alentamisen ja inflaation hillitsemisen myös markan Sosialidemokraatit tavoittelivat verotuksen yksinkertaistamista, SDP:n eduskuntaryhmässä eniten vastustusta herätti ajatus työllisyyden kohentaminen taloutta elvyttämällä. Keinoina käytet- ulkoisen arvon säilyttämisen vakaana. Hallitus antoi näin tukensa mutta olivat huolissaan verovähennysten leikkaamisesta ja pieni- sairauskuluvähennyksen ja asuntolainojen korkovähennyksen tiin asuntorakentamista, julkisia hankintoja, koulutusta, metsän- rahapolitiikalle, joka pyrki eroon kansantaloutta vaivanneesta tuloisten asemasta. Kokoomuksen pelättiin ajavan vain suuritulois- leikkaamisesta. Liikanen ajoi vastarinnasta huolimatta uudistuksia parannustöillä, maatalouden peruskorjauksia ja valtion tarjoamia devalvaatio-inflaatio -kierteestä. ten ja yritysten etua. SDP:n hallitusneuvottelijat Matti Ahde ja Erkki ryhmässään läpi. Häntä huoletti sosialidemokraattien halu juosta työttömyystöitä. Työttömyyttä ei saatu hallintaan, mutta inflaatio Hallitus lupasi toteuttaa kokonaisverouudistuksen, jonka Liikanen pitivät eduskuntaryhmäänsä ajan tasalla neuvottelujen karkuun verouudistusta siihen liittyneiden verovähennysoikeuk- kiihtyi. tavoitteena oli eri tulolajien yhtäläinen verottaminen. Vähennysjär- kulusta. Liikanen korosti, että uudistuksella pyritään yksinkertais- sien leikkaamisen vuoksi. Liikanen syytti puoluetovereitaan lökä- Kalevi Sorsan toinen hallitus otti ohjelmaansa yksityistä teolli- jestelmää piti selkeyttää ja vähennyksiä karsia. Verouudistuksen tamaan verotusta ja laajentamaan veropohjaa tulonjakoa muutta- pöksyilmapiiristä ja vaati heitä taistelemaan oikeudenmukaisuu- suutta suosineen elvytysohjelman, jonka suuntaviivoista valtakun- lähtökohtana oli, että valtion ja kuntien verotulot turvattaisiin uudis- matta. Poistettavat vähennykset korvattaisiin suorilla tulonsiirroilla den ja tasa-arvon puolesta. nan poliittinen ja taloudellinen eliitti keskustelivat Korpilammen tuksen kaikissa vaiheissa eivätkä eri tuloluokkien keskimääräiset ja siirtämällä niiden vaikutus veroasteikkoihin. Yritysverotuksessa Hallitus aikoi leikata asuntolainojen korkovähennystä ja selvitti kongressihotellissa syyskuussa 1977. Sosiaalidemokraatit ottivat veroasteet muuttuisi. Verouudistus ja siihen liittyvät tulonsiirrot ongelmana olivat monimutkaiset vähennys-, tuki- ja hyvitysjärjes- sairauskuluvähennyksen poistamista kokonaan. Molemmat huo- suunnan markkinatalouden hyväksymiseen, mikä tarkoitti käy- tuli toteuttaa tulonjakoa muuttamatta ja pieni- ja keskituloisten tai telmät, joiden ansiosta suurteollisuus välttyi käytännössä koko- lettivat kansanedustajia. Oikeusministeri Matti Louekoski vaati, tännössä veroasteen nousun hillitsemistä. Sorsan hallitus lupasi lapsiperheiden asemaa heikentämättä. Osinkotulojen verotusta naan verojen maksamiselta. Uudistuksessa siirryttäisiin yhtiöveron että SDP:n pitää pystyä näyttämään, että vähennysten poistami- kiinnittää erityistä huomiota pienen ja keskisuuren yritystoiminnan haluttiin yksinkertaistaa siten, että kahdenkertaisesta verotuksesta hyvitysjärjestelmään, jossa voitot verotettaisiin kertaalleen, eikä sessa menetetty summa tulee toista kautta takaisin eli tulovero- edellytysten parantamiseen. luovuttaisiin. osinkoja verotettaisi erikseen. Tämän uskottiin rohkaisevan yrityk- tusta keventämällä. Hallitus halusi turvata kotitalouksien ostovoiman torjumalla Suomi ei elänyt verotuksessa irrallaan muun maailman vaikut- siä näyttämään tulosta sekä maksamaan veroja ja osinkoja. Verouudistus oli valtava urakka, jossa valtiovarainministeriä inflaatiota, mikä tarkoitti tiukkaa valtion menotaloutta, jolla koko- teista. Yhdysvalloissa presidentti Ronald Reagan ja Britanniassa arvosteltiin asioiden liian hätäisestä valmistelusta ja nopeista kään- naisverorasitus pidettäisiin kurissa. Työmarkkinaratkaisujen pääministeri Margaret Thatcher olivat toteuttaneet suuret verouu- VÄHENNYSTEN POISTAMINEN EI MIELLYTÄ POLIITIKKOJA teistä, joissa eduskuntaryhmä ei tahtonut pysyä mukana. Ministe- mukaisesti tuloveroasteikkoihin ja tärkeimpiin verovähennyksiin distukset, joilla pyrittiin keventämään sekä kotitalouksien että yri- Suomen Pankin auditoriossa järjestettiin kokoomuksen ja SDP:n riltä vaadittiin tarkempia tietoja verouudistuksen sisällöstä. Edus- tehtiin inflaatiotarkistus. Samalla hallitus lupasi pidättäytyä valtion tysten verotusta ja vähentämään valtion roolia taloudessa. Vaikka hallitusyhteistyötä pohjustanut talouspoliittinen taustatilaisuus, kuntaryhmä halusi paikalle ulkopuolisen verotuksen asiantuntijan, verojen ja maksujen korotuksista. Veropolitiikkaa toteutettiin pieni- SDP oli taipunut markkinatalouden suuntaan, se piti Thatcherin jossa pääjohtaja Rolf Kullberg selosti kansantalouden näkymiä. koska se ei luottanut omaan ministeriinsä. Liikanen hermostui ja ja keskituloisia sekä vähävaraisia suosivalla tavalla. politiikkaa varoittavana esimerkkinä. Puolueen talousajattelijoihin Keskuspankki viestitti, että Suomen talous ei ollut niin hyvässä syytti eduskuntaryhmää siitä, että se ei malttanut kuunnella. Työllisyyden parantaminen, inflaation taltuttaminen ja kansa- kuulunut kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom arvos- kunnossa kuin miltä se näytti. Kansainvälisen talouden kasvu- Asuntolainojen korkojen vähennysoikeuden leikkaamista käsi- laisten toimeentulon turvaaminen säilyivät Sorsan hallitusta seu- teli thatcherismiä eduskuntaryhmän kokouksessa Porissa kesällä vauhti oli vain kaksi prosenttia ja dollarin arvo laski. Pelkona oli teltiin toistuvasti puolueen eduskuntaryhmässä. Ministeri Liikasen ranneen Mauno Koiviston hallituksen ohjelmassa, 1986. Hän muistutti puolueensa talouspolitiikan devalvaatioilla saavutetun hintaedun menettäminen länsimarkki- mielestä korkovähennyksen jättämisestä ennalleen olisi enemmän jossa keskeisellä sijalla oli tuotannollisten inves- Verotusta luvattiin periaatteellisesta linjauksesta, jonka mukaan noilla samaan aikaan, kun vienti Neuvostoliittoon supistui. haittaa kuin hyötyä, koska vähennysoikeus koski asuntolainojen tointien edistäminen. yksinkertaistaa. SDP:ssä ei ole koskaan hyväksytty ”sellaista Kansantalouden suurin kasvutekijä oli yksityinen kulutus, joka lisäksi kulutus- ja sijoitusluottoja. Liikanen halusi estää verovähen- Vero- ja talouspolitiikalla haluttiin luoda edel- oikeistolaista, thatcherilaista tai monetaristista lisäsi tuontia ja syvensi vaihtotaseen vajetta. Pääjohtaja Kullberg nyksillä tuetun keinottelun. Hän muistutti, että korkovähennysten lytykset työllisyyttä parantavalle ja kotitalouksien talouspoliittista linjaa, jonkalaiset virtaukset maa- vaati yksityisen kulutuksen kasvun pysäyttämistä, koska neljän avulla valtio tuki juppien harrastamaa pörssipeliä ja keinottelua. ostovoimaa lisäävälle pitkäjänteiselle tulopolitiikalle. Hallitus jatkoi ilmalla ovat kulkeneet”. prosentin inflaatio oli edelleen kaksi kertaa muita OECD-maita Kulutus- ja sijoitusluottojen korkovähennyksen Liikanen oli valmis veropolitiikassa omaksuttua päälinjaa, jonka mukaisesti veroas- Samana syksynä eduskuntaryhmässä keskusteltiin Suomen nopeampaa. Työkustannukset nousivat Suomessa 1986–1987 poistamaan kokonaan. Asuntoluotoissa hän kannatti vähennysoi- tetta ei nostettaisi. Tuloveroasteikkoa kevennettiin ja tärkeimpiä verojärjestelmän kokonaisuudistuksesta. SDP:n oikeaan laitaan peräti 16 prosenttia. Valtion velan pelättiin nousevan 16 prosenttiin keuden porrastamista perhekoon mukaan. vähennyksiä korotettiin inflaatiota vastaavasti, minkä lisäksi lap- liukunut Paavo Lipponen kehotti kansanedustajatovereitaan lopet- suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden tasapaino oli heik- siperheille sekä pieni- ja keskituloisille tarjottiin lisävähennyksiä. tamaan näpertelyn ja ottamaan mallia Yhdysvalloista, missä Rea- kenemässä. Julkisten menojen kasvu pyrittiin rajaamaan kahteen SUOMI OSANA MAAILMAN PÄÄOMAMARKKINOITA Verotusta luvattiin yksinkertaistaa. ganin johdolla oli tehty laaja verotusta keventänyt uudistus. Lip- prosenttiin. Suurimpana uhkatekijänä pidettiin kansantalouden Veromuutosten valmistelu tapahtui samaan aikaan, kun pääoma- Työttömyys ja inflaatio riivasivat Suomen taloutta vielä 1980- posen mukaan palkansaajan tulovero oli Suomessa liian korkea. velkaantumista ulkomaille eli vaihtotaseen alijäämän kasvua. markkinat Euroopassa olivat vapautumassa. Suomen Pankki ei luvun alussa. Hän halusi laajentaa veropohjaa siten, että kaikki tuotannontekijät Verotuksen kokonaisuudistus piti toteuttaa tulonjakoa muut- pystynyt säätelemään talouden vauhtia vain korkoja nostamalla Kustannuspaineiden alentamiseksi ja välillisten työvoima- saataisiin mukaan ja verotus suosisi ennen kaikkea työllisyyttä. tamatta ja julkisen talouden tasapainoa horjuttamatta. Verouudis- tai laskemalla, kun portit ulkomaiselle rahalle olivat avautuneet. kustannusten vähentämiseksi Sorsan kolmas hallitus esitti työn- Lipponen halusi karsia verovähennyksiä ja siirtää verotuksen pai- tuksen suunnittelussa kuultiin sekä suomalaisia että ulkomaalaisia Vaihtotaseongelman ja kulutuskysynnän hillitsemiseksi Suomen antajien sosiaaliturva- ja eläkemaksujen väliaikaista alentamista. nopistettä tulojen sijasta kulutukseen eli välilliseen verotukseen. asiantuntijoita. Yksi heistä oli Helsingissä vieraillut brittiläinen pro- Pankki vaati hallitukselta tiukkaa finanssipolitiikkaa. Palkankoro- Kysynnän elvyttämiseksi palkansaajien tuloverotuksen ennakonpi- Veropohjaa laajentamalla liikevaihtoveron ja tuloveron tason olisi fessori Mervyn King, josta tuli myöhemmin Englannin keskuspan- tuksiin ei olisi ollut varaa sen paremmin valtiolla, kunnissa kuin dätyksiin ja eläkemaksuihin tehtiin myös väliaikainen huojennus. mahdollista pitää hallinnassa. Lipponen arvioi, että oikein toteutet- kin pääjohtaja. King oli tehnyt laajan tutkimuksen verovähennysten yksityisissä yrityksissä.

30 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 31 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN

samankaltainen kuin muut poliittiset liikkeet ja aivan erityisen tosvastarintaa, joka oli vahvistumassa. Hän näki muutoksen pelon Omavastuuta lisäämällä oli tarkoitus kasvattaa kansalaisten kor- samankaltainen kuin konservatiivinen kokoomus. Paasio korosti, leviävän syövän tavoin porvarillisessa yhteiskunnassa ja vaikutta- kotietoisuutta. Kotitalouksien velkaantuminen kasvoi nopeampaa

Verohallinto että sosialidemokraattinen liike voi erottautua yksilön vapautta van myös sosiaalidemokraattien kannattajakunnassa. vauhtia kuin koskaan ennen. korostavasta kokoomuksesta pitämällä esillä yhteisyyttä. Paasio Veroministeri Ulla Puolanne ihmetteli verouudistuksesta levin- Epäluottamus valtiovarainministerin ja SDP:n eduskuntaryh- arvosteli porvareiden tapaa nostaa edelleen erilaiset sosialisointi- nyttä vastarintaa. Hänen mukaansa erilaisia uhkakuvia heitettiin män välillä syveni. Kansanedustajat syyttivät Liikasta väärien tie- listat keskusteluun, koska se ei hänen mielestään ollut ajankoh- esiin sellaista tahtia, että niitä ei ehtinyt ampua alas. Puolanne tojen levittämisestä lehtiin. Liikanen piti lehdistöä syypäänä seka- taista tai merkityksellistä. Porvareille tuntui Paasion mukaan ole- huomautti puoluevaltuustolle, että verouudistusta oli lähes mahdo- vaan tilanteeseen ja sanoi, ettei kannata lukea uutisia Uudesta van kovin olennaista ovatko soutuveneet vai kenties rannekellot ton toteuttaa, kun aina joku ryhmä koki tulevaisuutensa uhatuksi. Suomesta, koska siellä on yleensä väärät tiedot. Oikeat tiedot olisi ensimmäisenä valtiollistettavien listalla. Esimerkiksi autokaupan väitettiin kuolevan autoedun verotuksen saanut ministeriltä itseltään, kun olisi kysynyt. Liikasen mukaan Pääministeri Holkeri muistutti moneen kertaan, että hallituk- kiristämiseen. Ravintolat kaatuisivat, jos lounasetua verotettaisiin Helsingin Sanomissa oli edellisenä päivänä väärät tiedot, nyt oikeat, sen tärkein tehtävä oli verotuksen kokonaisuudistus. Hän lainasi kovemmin. Sairauskuluvähennyksen mukana menisi terveys ja koska hän oli sanellut jutun lehteen asiavirheiden oikaisemiseksi. puheissaan italialaista renessanssiajan filosofia ja poliittista ajatte- lääkäripalvelut sekä apteekit. Myyntivoittojen verotus johtaisi yri- Hän vakuutti kansanedustajille, että yli puolet verovähennyksistä lijaa Niccolò Machiavellia, jonka mukaan ei ole olemassa vaaralli- tysten pakoon ulkomaille, pörssi romahtaisi lähtisi vuoden 1989 alusta pois, mutta sosi- sempaa tehtävää kuin asioiden ohjaaminen ja johtaminen uuteen ja verotulot loppuisivat. Tällaisia uhkakuvia Verouudistuksen aalidemokraateille tärkeät sosiaaliset vähen- järjestykseen. Uudistusta vastustavat kaikki ne, joilla on vanhoissa lehdistö Puolanteen mukaan levitti, vaikka suurimpana riskinä nykset jätettäisiin. olosuhteissa mennyt hyvin, ja sitä puolustavat laimeasti ne, jotka tavoitteena oli yksinkertaisesti kaikkien tulola- Liikanen piti yleistä Kokoomus ja SDP kävivät kauppaa vero- saattavat mahdollisesti hyötyä, kuului Holkerin sanoma. jien yhtäläinen verottaminen, marginaalivero- uudistuksesta. Kokoomus oli valmis laajen- Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen piti verouudis- tuksen alentaminen sekä verovähennysviida- muutosvastarintaa, joka tamaan myyntivoittojen verotusta, jos varalli- Valtiovarainministeri Liikanen rakensi verotuksesta, budjetti- tuksen suurimpana ongelmana sen laajuutta. Hän epäili, ettei kon karsiminen ja korvaaminen tarvittaessa oli vahvistumassa. suusvero poistettaisiin. Liikasen mukaan SDP leikkauksista ja tulopolitiikasta kokonaisratkaisua, joka tunnettiin eduskuntaryhmä olisi lopulta valmis kaavaillun laajuiseen uudis- suorilla tulonsiirroilla. Puolanne myönsi, että ei suostuisi siihen missään oloissa. Omalta Liikasen kiikkulautamallina ja giljotiinina. Palkkamaltti työmark- tukseen. Toinen valtiovarainministeri Ulla Puolanne vakuutti, että uudistuksessa mentiin peräpää edellä puuhun. Hän arvioi, että eduskuntaryhmältään hän vaati enemmän tukea, koska kyseessä kinoilla oli ehto verotuksen keventämiselle. Presidentti Mauno kyse ei ollut veronalennuksista eikä veron kiristämisestä. Verovä- koko uudistus olisi pitänyt aloittaa pohtimalla, miten se markki- oli historiallinen ratkaisu, jolla lopetettaisiin suurfirmojen nollavero- Koivisto pelkäsi, että kiikkulauta veisi liikaa huomiota ja rajoittaisi hennyksiä karsittaisiin verotuksen yksinkertaistamiseksi ja samalla noidaan. tus, pantaisiin myyntivoitot ja osinkotulot verolle ja saataisiin kor- itsenäisen finanssipolitiikan toimintavapautta. veropohjaa laajennettaisiin ottamalla kaikki Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Harri Hiltunen kotulot verotuksen piiriin. Liikanen arvosteli puoluettaan siitä, että Sorsan neljännen hallituksen valtiovarain- Valtiovarainministeri tulot verotuksen piiriin. Verotuksen taso säilyisi muistutti valtuuston kokouksessa, että verouudistuksen esimerk- omien vaatimusten sijaan se esitti vain, mitä ei saa tehdä. ministeri Esko Ollila jätti perintönä seuraajal- kokonaisuudessaan ennallaan. Mitä vähen- kinä käytettiin aluksi Yhdysvaltojen verouudistusta, joka oli niin leen menoja kasvattaneen budjetin. Vuodelle Liikanen rakensi nyksissä menetettäisiin, se tulisi Puolanteen radikaali ja laaja, että se vetosi äänestäjiin ja sai sitä kautta kansan LIIKASELLE NÄYTETÄÄN OVEA 1988 Liikanen ajoi säästölakeja, joilla menojen verotuksesta, mukaan takaisin tuloveroasteikkoja muutta- tuen taakseen. Verotuksen kokonaisuudistukseen oli ensin vedottu Tulosopimus oli nostanut palkkoja viisi prosenttia vuosina 1986 kasvua pyrittiin hillitsemään. Menoleikkaukset budjettileikkauksista malla. Hän muistutti, että verouudistuksessa myös Suomessa, mutta se oli Hiltusen mielestä unohdettu ja siksi ja 1987. Keväällä 1988 työnantajat olivat torjuneet keskitetyn rat- sopivat huonosti aikakauden ilmapiiriin. Lahte- ja tulopolitiikasta oli kyse isoista rahoista. Pelkästään vähennys- oli kompastuttu yksityiskohtiin. kaisun. Liittokierrokset kiihdyttivät inflaatiota entisestään, mikä lainen kansanedustaja Jouko Skinnari arveli, ten siirtäminen veroasteikkoon aiheuttaisi 40 Kokoomuksen ministeriryhmä nosti verouudistuksen toteut- pakotti Suomen Pankin korottamaan peruskorkoa. Tilanne edellytti että monet pitivät säästölakeja syynä Liikasen kokonaisratkaisua, joka miljardin markan (6,8 miljardin euron) siirron tamisen hallituskysymykseksi ja vaati uudistuksen ensimmäistä hallitukselta tiukkaa finanssipolitiikkaa. Valtiovarainministeri esitti, arvosteluun. Siitä ei hänen mielestään ollut tunnettiin Liikasen verotuksen kohdentamisessa. vaihetta koskevia päätöksiä tehtäväksi kuukauden sisällä, jotta ne että hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Pankin kesken kysymys. SDP:n ministerit olivat vain yksinker- kiikkulautamallina ja Liikanen tarjosi kiikkulautaansa työmarkki- saataisiin mukaan budjettivalmisteluun. Kokoomus edellytti mar- laadittaisiin vakautusohjelma, jolla inflaatiopsykoosi pysäytettäisiin. taisesti etääntyneet arkipäivän asioista. Puolu- giljotiinina. naosapuolille ja vakuutti, että hallitus alentaisi ginaaliveroprosentin alentamista niin, että ylin lisämarkasta peritty ”Pysähtymisen tulisi tapahtua kuin seinään ensi vuoden alussa, een imagon kannalta Skinnari piti ongelmana, verotusta, jos palkat eivät nousisi liikaa. Kes- veroprosentti laskisi selvästi alle 40 prosentin. Ministeriryhmä vaati muuten olemme helvetin tiellä”, Liikanen varoitti SDP:n puolue- että sosiaalidemokraatteja alettiin pitää makro- kitetyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun sijasta verotaulukkoihin huomattavasti suurempia tarkistuksia kuin mitä toimikuntaa. talousihmisinä, jotka osaavat kansantalouden tunnusluvut ja pörs- työnantajat ajoivat keväällä 1988 liittokohtaista tuloratkaisua. Lii- valtiovarainministeriön vero-osaston laatimat mallit edellyttivät. STK suostui neuvottelemaan vain palkoista. Elokuun lopulla sikurssit, mutta eivät halua keskustella sairausvakuutusmaksun kasen arvion mukaan se johtui työnantajapuolen ja kokoomuksen Pääministeri Holkeri totesi, että verouudistuksen toteuttaminen solmittiin yksivuotinen sopimus, joka paransi verokevennysten ja omavastuuosuuksista tai muista mitättömältä tuntuvista asioista. välisestä luottamuspulasta. kokoomuksen edellyttämin ehdoin oli hänelle henkilökohtainen inflaatiotarkistusten jälkeen kotitalouksien reaalituloja 2,5 prosent- Skinnarin mielestä juuri niistä pitäisi keskustella enemmän, koska kynnyskysymys hallituksen työskentelyn jatkuvuutta ajatellen. tia. Palkkaliukumien ansiosta lopullisten korotusten arvioidaan ne kuuluivat SDP:n kannattajakunnan arkeen. VEROUUDISTUS VASTATUULESSA Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaati myös varallisuusveron nousseen jopa 11,5 prosenttiin, mikä oli hallituksen inflaatiotavoit- Kokoomuksessa ei murehdittu niin paljon vähennysten pois- Veropohjan laajentamiseen sisältyi myyntivoittojen verotuksen poistamista. Suunnitelmia pankkitalletusten ja obligaatioiden kor- teiden kannalta tuhoisaa. tamista kuin SDP:n eduskuntaryhmässä. Sen sijaan kokoomus kiristäminen. Liikanen kehotti kansanedustajia puhumaan veron- kotuottojen verottamisesta ei pidetty puolueen etujen mukaisena. Liikasta arvosteltiin rajusti SDP:n eduskuntaryhmässä. Kan- vaati varallisuusverosta luopumista ja talletusten verovapauden kiristysten sijasta verotuksen laajentamisesta, koska se kuulosti Kaikkiaan puolueen kansanedustajat suhtautuivat verotuksen sanedustaja Risto Ahonen ehdotti lehtihaastattelussa, että valtio- säilyttämistä. SDP halusi ideologisista syistä säilyttää varallisuus- ystävällisemmältä. SDP halusi talletukset verolle, koska vero- kokonaisuudistukseen sosiaalidemokraatteja myönteisemmin ja varainministeri siirrettäisiin toisiin tehtäviin. Ryhmän kokouksessa veron. Puheenjohtaja Pertti Paasio myönsi, että konservatiivisen vapaudesta oli Liikasen mukaan tullut paras ja tuottoisin kohde eduskuntaryhmä kiirehti uudistusten toteuttamista. Liikanen sanoi ironiseen sävyyn pitävänsä Ahosen ehdotusta koh- puolueen hallituskumppanina toimiminen oli puolueen kannalta suursijoittajille ja veronkiertäjille. Hän laski, että verovapaa tuotto Korkovähennysjärjestelmän osittainen purkaminen eteni pienin teliaana, koska hän tarjosi potkujen rinnalla mahdollisuutta siirtyä häiritsevä tekijä. ”Sellaista verouudistusta ei voida saada aikaan, yhdistettynä sijoituslainojen korkovähennykseen tarkoitti sellaista askelin. Ministeri Liikanen korosti vanhan vähennysjärjestelmän uusiin tehtäviin. Ahonen epäili, että verouudistus oli menossa täy- joka toisi toteuttajilleen voimakkaan kannatuksen lisäyksen”, Paa- tuottoa, jota sai vain kokaiinikaupasta ja viinanmyynnistä, ja niihin ongelmia, joista niin sanottu veroarbitraasi oli yksi pahimpia. Lii- sin päin helvettiä. Hän nukkuisi omien sanojensa mukaan yönsä sio pohti. liittyi lisäksi suuri riski. Liikanen epäili, että nopeita muutoksia tal- kasen laskelmien mukaan valtio tuki lainanottajia liian avokätisesti. paljon rauhallisemmin, jos ministerinä olisi vähän hidasliikkei- Paasio viittasi filosofi Georg Henrik von Wrightin kirjoittaman letusten verovapauteen ei voi tehdä, etteivät eläkeläiset vedä raho- Veronmaksajat maksoivat ison osan tuotosta, jos laina esimerkiksi sempi veikko kuin Erkki Liikanen. Ahonen oli erityisen huolissaan artikkeliin, jossa hän vertasi SDP:n ja kokoomuksen politiikkaa jaan sukanvarteen. talletettiin takaisin pankkiin. Vähennysjärjestelmän purkamisella asuntolainojen korkovähennyksen kohtalosta, jonka hän pelkäsi toisiinsa. Johtopäätös oli, että sosialidemokraattinen liike oli hyvin Verouudistuksen suurimpana riskinä Liikanen piti yleistä muu- hallitus halusi hillitä yritysten ja kotitalouksien velkaantumista. kaatuvan SDP:n niskaan hyvin raskaasti.

32 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 33 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN

Liikanen ilmoitti olevansa valmis lähtemään milloin tahansa. Liikasen erottaminen nousi taas esille. Liikanen itse oli valmis vaan muistio oli pelkkä ”ajatusvirike”. STTK:n pääsihteeri Seppo keja kehotettiin nostamaan antolainauskorkojaan. Kirjettä pidettiin Hän tarjosi paikkaansa puheenjohtaja Pertti Paasiolle, joka ei ollut jättämään tehtävänsä, jos puolueessa oltiin varmoja, että kaulan Junttila arvosteli raportin sisältöä Uudessa Suomessa sanomalla, poikkeuksellisen poliittisena, koska Suomen Pankki mainitsi siinä ministerinä mukana hallituksessa. Liikasen mukaan paikka vapau- katkaisemisella saataisiin SDP:n kannatus nousemaan. Reino että verotuksen kiristämistä vaadittiin yleisen edun nimissä, mutta sijoitusasuntojen lainakorkojen verovähennysoikeuden asunto- tuisi viidessätoista minuutissa, jos Paasio niin haluaisi. Paasilinna jarrutteli Liikasen tarjousta ja huomautti, että Liikasen maksumiehiksi oli löytynyt vain vanha tuttu veronmaksaja. markkinoita vääristävänä epäkohtana, johon tulisi heti puuttua. Vähennysten ohella kansanedustajat keskustelivat kiivaasti kaulaa ei voi katkaista, koska hänellä oli useita päitä. Yhden kaulan Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tapani Mört- Pankki vaati lisäksi tavallisten asuntolainojen korkovähennyksen työsuhde-etujen kuten autoedun verotuksesta. Hallituksen val- katkaisemisesta ei seuraisi mitään hyvää. tinen piti Demarin haastattelussa suosituksia teoriaherrojen ajatte- omavastuun kasvattamista. Järjestely oli poikkeuksellinen Suomen mistelema autoedun veromalli suosi ympäristösyistä pienitehoisia Jukka Gustafsson vaati uudistuksiin liittyvän viestinnän tehos- luna, eikä kaikkia ajatuksia hänen mukaansa ollut edes tarkoitettu Pankin historiassa, sillä tuskin koskaan mitään sopimusta oli saatu autoja. Suomessa valmistettu Turbo-Saab ei mahtunut kevyen tamista siten, että puolue itse jakaisi viimeistään kahden viikon ”vakavasti otettaviksi”. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa arvi- voimaan niin nopeasti ja yhtä aikaa. Luotonannon kasvuvauhti verotuksen piiriin, mikä herätti huolta SDP:n ryhmässä, joka vaati päästä jokaiselle käteen tiedotteen siitä, mitä SDP oli päättänyt oitiin, että taloudellinen tilanne on hallinnassa eivätkä kuluttajat ole puolittui, mutta jälkikäteen arvioiden toimenpiteet tulivat liian myö- kotimaisen auton sisällyttämistä samaan veroluokkaan japanilais- ja mitä verouudistukselta haluttiin. Puoluesihteeri Ulpu Iivari tuki millään tavoin syypäitä ylikysyntään. Kauhukuva joukkotyöttömyy- hään. Sopimus olisi pitänyt saada voimaan jo vuoden 1987 aikana. ten kanssa. Liikanen ehdotti, että asia koetettaisiin hoitaa jotenkin Gustafssonia, koska hän ei luottanut valtiovarainministeriön ja val- destä meni lehden mukaan ”propagandan puolelle”. Valtiovarainministeri Liikanen odotti antolainauksen hidastuvan muuten kuin lisäämällä Turbo-Saab lakitekstiin. tioneuvoston kykyyn tiedottaa asiasta. Aimo Ajo kertoi kuulleensa Markka revalvoitiin kaksi päivää vaihtotaseraportin valmis- ja uskoi revalvaation laskevan hintoja. Oletuksena oli, että hintojen Lehtien kirjoittelu verouudistuksesta jatkui kirjavana ja minis- äänestäjiltä levottomia tarinoita verouudistuksesta. Yhden mukaan tumisen jälkeen. Maaliskuun 17. päivä markan arvoa suhteessa laskun vaikutus ostovoimaan ja kulutukseen leikattaisiin pois liike- teri joutui tavan takaa selittämään ja oikomaan uutisten sisältöä. metsäpalstat kannatti myydä pois, ennen kuin Sorsa ja Liikanen muihin valuuttoihin nostettiin kolmella prosentilla. Revalvaatiolla vaihtoveroa nostamalla, jolloin vaihtotaseen vaje ei kasvaisi. Liikasen mukaan Suomessa oli totaalisen ammattitaidoton leh- sosialisoivat ne. Toisessa tarinassa kansaa kehotettiin ottamaan Suomen Pankki pyrki jäähdyttämään talouden Rahantarjonnan hillitseminen kotimaassa distö, joka ei erottanut käsitteitä toisistaan. Epäselvää tiedotusil- rahat pois pankista tai Liikanen vie kaikki. ylikuumenemista ja leikkaamaan kotimaisen Kulutusjuhlat olivat ei yksin riittänyt viilentämään luotonkysyntää. mapiiriä hallitus aikoi parantaa jakamalla jokaiseen kotiin vero­ SDP:n eduskuntaryhmä vaati puoluejohdon profiilin nosta- kysynnän kasvua. Revalvaation ansiosta mark- päättymässä, mutta Korkotason nousu kotimaassa sai yritykset uudistuksesta kertovan esitteen. mista. Puheenjohtaja Paasio jatkoi puheenjohtajana hallituksen kinakorot nousivat pari prosenttia. Suomen hakemaan rahoitusta ulkomailta. Ulkomainen Verouudistuksen ensimmäisen vaiheen valmisteluohjeet annet- ulkopuolella, eikä tarttunut Liikasen tarjoukseen siirtyä valtiova- Pankin johtokunnan lisäksi vain pääministeri päällepäin kaikki näytti luottosäännöstely koski enää vain yli vuoden tiin valtiovarainministeriön virkamiehille lakiesityksen valmistelua rainministeriksi. Paasiolta vaadittiin voimakkaampia linjanvetoja. ja valtiovarainministeri tiesivät revalvaatiosta edelleen hyvältä. ja alle viiden vuoden pituisia luottoja. Yritysten varten toukokuun puolivälissä 1988. Kokoomuksen eduskunta- Tunnelmaa keventääkseen Paasio totesi iloisena viestinä, että etukäteen. Suomen Pankin mukaan markka piti hakea lupa valuuttalainaan Suomen Pan- ryhmässä kannettiin huolta yrittäjien asemasta. Kaarina Drom- kokoomuksen eduskuntaryhmässä vallitsi täydellinen kaaos, mikä piti revalvoida, koska hallituksen talouspolitiikka ei ollut riittävän kilta. ”Olemme pankin kanssa hiljaisesti sopineet, että siellä hidas- berg kertoi yrittäjien olevan hämmennyksissään myyntivoittojen oli heidän oma arvionsa. Paasio lupasi tehdä kaikkensa, jotta tiukkaa. Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle ja muille tetaan kaikkien näitten papereitten käsittelyä. Tätä ei pidä sanoa verotuksen kiristämisestä. Liikkeellä oli bulvaaneja, jotka yrittivät kaaos ei ihan heti laantuisi. talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenille revalvaatio tuli täy- ulos. Joskus ne tulivat viikossa, nyt taitaa viedä kuukauden pari. veromuutosten varjolla houkutella yrittäjiä myymään yrityksensä. tenä yllätyksenä. Tällä tavoin se hidastaa luottolupia yhden ja viiden vuoden välillä”, Ryhmäjohtaja Tapani Mörttinen ja ministeri Puolanne rahoittivat VAIHTOTASEONGELMA NOUSEE VEROUUDISTUKSEN EDELLE Tavoitteena oli markkinakorkojen nousun kautta hillitä inflaa- ministeri Liikanen paljasti Suomen Pankin kanssa sopimansa keskustelua. Heidän mielestään yrityskaupoissa ei ollut mitään Pääministeri Holkerin johtama talousneuvosto päätti kokoukses- tiota ja talouden ylikuumenemista, mutta revalvaation teho jäi salaisen käytännön, jolla yritettiin hillitä yritysten velkaantumista. ihmeteltävää, koska yritykset ovat markkinatalouden kauppatava- saan 20.12.1988 laatia selvityksen toimenpiteistä, joilla vaihtota- olemattomaksi. Pääjohtaja Rolf Kullbergin toivoma kulutusjuhlan Valuuttaluottojen osuus pankkien varainhankinnassa kasvoi raa. seen alijäämän kasvu ja ulkomainen velkaantuminen saataisiin pysäyttäminen jäi haaveeksi. Suomen Pankin johtokuntaan kuu- kiihtyvää vauhtia. Samalla korko- ja valuuttakurssiriskit lisääntyi- Kokoomuksen kenttäväki arvosteli verouudistusta enemmän hallintaan. Pääsihteeri Seppo Leppäsen johtaman työryhmän lunut Markku Puntila piti revalvaatiota liian pienenä ja aivan liian vät. Vuosina 1985–1991 valuuttaluottojen kanta nelinkertaistui kuin kansanedustajat. Mörttisen mielestä se piti ottaa vakavasti. raportti valmistui 15.3.1989 otsikolla ”Vaihtotaseongelma Suo- myöhään toteutettuna. Lisäksi valuuttakurssin muuttaminen hor- 25,7 miljardista markasta 110 miljardiin markkaan. Hän huomautti puoluevaltuuston kokouk- messa”. Raportissa varoitettiin, että vaih- jutti uskoa Suomen Pankin ja hallituksen ajamaan vakaan markan Toukokuun lopulla 1989 valtiovarainministeriössä laskettiin sessa, että vaikka politiikan sisältö olisi totaseen vaje johtaisi viimeistään vuonna politiikkaan. Vientiteollisuus puolestaan piti revalvaatiota tuhoisana seuraavan vuoden valtion tulo- ja menoarvion suuntaviivoja. Vel- kansanedustajien mielestä kunnossa, niin Järjestely oli poikkeuksellinen 1991 alijäämään, joka vastasi viittä pro- ratkaisuna, joka heikensi Suomen teollisuuden vientikilpailukykyä, kaantuminen ja vaihtotaseongelmat näyttivät aiempaa suurem- kannattajien mielestä se ei sitä ollut. Se Suomen Pankin historiassa, senttia kansantuotteesta. Näin suuri kun vientihinnat nousivat entisestään. Samalla se pahensi jo muu- milta. Hallituksessa pelättiin tilannetta, että luottamus markkaan oli uskallettava nähdä ja siihen oli tartut- sillä tuskin koskaan mitään alijäämä laukaisi tavallisesti korkojen tenkin heikkenevää vaihtotaseen vajetta. alkaisi horjua, mikä johtaisi korkojen nousun kautta kustannus- ja tava. Mitä se käytännössä tarkoitti, sitä sopimusta oli saatu voimaan voimakkaan nousun, jos talouspolitiikka Liikanen piti revalvaatiota vaihtotaseen kannalta huonona valuuttakriisiin, kuten vaihtotaseraportin kriisivaihtoehto ennakoi. Mörttinen ei enempää avannut, mutta perustui vakaan valuuttakurssin ylläpitä- ratkaisuna, mutta uskoi sen pysäyttävän inflaation. Puoluetoimi- Vastaavasti työmarkkinoilla olivat huolena liian korkeat palkankoro- hän kiisti ulkoministeri Sorsan arvion, niin nopeasti ja yhtä aikaa. miseen. Raportissa hahmotellussa krii- kunnalle hän kertoi painostaneensa Suomen Pankkia kiristämään tukset, minkä seurauksena inflaatio kiihtyisi ja työttömyys kasvaisi. että uusi poliittinen kulttuuri olisi mure- sivaihtoehdossa korkeat korot johtaisivat luotonantoa. Liikanen suunnitteli yksivuotista verolakia, jonka Valtiovarainministeriön laskelmissa ainoa tapa saada vaihtotaseen nemassa ja vanha punamultahallitusten aikainen riitaisa ilmapiiri konkursseihin ja työttömyyden kasvuun. avulla pankeilta voitaisiin periä ylimääräistä veroa liian suuresta alijäämä hallintaan ja estää työttömyyden kasvu oli tiukka bud- tekisi paluuta. Ongelmien korjaamiseksi talousneuvosto ehdotti kotimai- antolainauksen kasvusta. ”Menin Suomen Pankkiin lakiesitykseni jetti ja -palkkakuri. Valtion menot eivät saisi kasvaa ja palkoissa SDP:n puoluetoimikunta arvioi, että verouudistus nakersi puo- sen kysynnän kasvun olennaista hidastamista, vientikysynnän ja kanssa ja sanoin, että ellei teiltä synny mitään toimenpiteitä, valtio- oli päästävä hyvin mataliin nimelliskorotuksiin. ”Se näyttää tällä lueen kannatusta. Puoluemittauksen mukaan SDP:n suosio oli teollisten investointien kasvattamista sekä säästämisasteen nos- varainministeriö antaa lakiesityksen. He miettivät asiaa pari päivää hetkellä mahdottomalta, mutta se on ainoa tapa estää joutuminen laskenut tammikuun 24,9 prosentista toukokuun 21,6 prosenttiin. tamista. Raportin sisältö vuodettiin ennen julkistusta Helsingin ja sanoivat, että jos he kokeilisivat pankkien kanssa vapaaehtoista tällaiseen kriisiin”, ministeri Liikanen kertoi puoluetoimikunnalle. SDP:n kannatus oli painunut kokoomuksen alapuolelle. Eduskun- Sanomille, joka piti sitä ”epärealistisena kauhumaalailuna” ja ”tut- sopimusta. Sopimus näyttää aika hyvältä. Se on pankkikohtainen Kulutusjuhlat olivat päättymässä, mutta päällepäin kaikki näytti taryhmässä puhunut puheenjohtaja Paasio piti selvänä, että vero- kijoiden sormiharjoitteluna”. Erityisen kielteisenä pidettiin ”kulut- ja leikkaa luotonannon kasvua”, Liikanen kertoi. Revalvaation edelleen hyvältä. Talous kasvoi viiden prosentin vauhtia, työttö- uudistus vei kannatusta alamäkeen, koska jäsenten keskuudessa tajien syyllistämistä” ja ajatusta kulutuskysynnän leikkaamisesta seurauksena markka vahvistui hänen mielestään sopivastieivätkä myysaste oli kolmessa prosentissa ja teollisuus ennakoi työvoima- oli paljon hämmennystä ja pelkoa verouudistuksesta. Uudistuk- verotusta kiristämällä ja tulonsiirtoja vähentämällä. Toimenpiteitä korot nousseet liikaa. pulaa. Kulutusjuhlista puhuminen oli Liikasen mielestä hirveän sesta oli hänen mielestään viestitty huonosti, sitä ei ollut ymmär- pidettiin liian rajuina eikä siis lainkaan toteuttamiskelpoisina. Suomen Pankki oli Liikasen käynnin jälkeen 27. helmikuuta huono ja epäpsykologinen juttu, koska kotitaloudet olivat raskaasti retty tai se oli ymmärretty väärin. Paasion mielestä pääministeri Pääministeri Holkeri nähtävästi yllättyi raportin saamasta vas- julkaissut kiertokirjeen, jossa se kertoi sopineensa pankkien velkaantuneita. Puheenjohtaja Paasio kertoi huomanneensa, että Holkeri ei ollut profiloitunut millään tavalla verouudistukseen. Sen taanotosta. Lehdelle antamassaan haastattelussa Holkeri yritti kanssa järjestelystä, joka tähtäsi luotonannon jyrkkään taittami- suomalaisilla ei ole varaa kulutusjuhlaan, ”kun ollaan niin pirun sijaan kaikki verouudistukseen liitetyt kielteiset elementit olivat rauhoittaa yleistä mielipidettä korostamalla, että ehdotukset eivät seen. Sopimus antoi keskuspankille mahdollisuuden korottaa tiukoilla, että auton, purjeveneen ja kesämökin lainoja ei kyetä joko kaatuneet tai kaatumassa Liikasen kautta SDP:n päälle. edustaneet hallituksen tai työmarkkinajärjestöjen mielipidettä, pankkien kassavarantovelvoitetta tuntuvasti, kun samalla pank- maksamaan takaisin!”

34 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 35 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VIIMEISIN SUURI VEROUUDISTUS JÄI KESKEN

Kokoomuksessa oli periaatteellista valmiutta säästötalkoisiin. Verouudistuksen toteuttaminen ja valtiontalouden tasapainot- LÄHTEET raha- ja valuuttapolitiikan sääntelyjärjestelmä säännöstelyn ja liberalisoinnin Puheenjohtaja Suominen myönsi puoluevaltuustolle, että oli tul- taminen jäivät hallitukselta puolitiehen. Talouden ylikuumenemista Kansallisarkisto: kaudella 1970–1980-luvulla. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A:114. Harri Holkerin arkisto (HHA) Korhonen Jarmo (2014): Väyrysen valtakunta, Tammi, EU. lut kireän finanssipolitiikan aika. Menojen kasvua olisi hillittävä. ei kyetty estämään. Kokoomus ja SDP veivät eteenpäin yhteistä Porvarillisen työn arkisto: Korpinen Pekka (1988): Talouspoliittisia avauksia. TTT, Jaarli, Turenki. Kokoomus oli valmis tukemaan tiukkaa finanssipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa, joka tähtäsi verotuksen kokonaisuudistukseen ja Ilkka Suomisen arkisto: kirjeitä, puheita, lehtileikkeitä vuosilta 1979–1990 Kouri Pentti (1996): Suomen omistaja ja elämäni muut roolit. Otava, Keuruu. mitoittamaan budjettivaatimuksensa sen mukaisesti, mutta puo- vaihtotaseongelman ratkaisemiseen, mutta molempien puoluei- Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän, puoluehallituksen, puolueval- Kuisma Markku (2004): Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansal- lue edellytti pidättyväisyyttä myös hallituskumppaneilta. Suomi- den eduskuntaryhmät vastustivat verovähennysten leikkaamista ja tuuston ja puoluekokousten pöytäkirjat ja liitteet 1986–1990 lis-Osake-Pankki 1940-1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 973, Karisto, Hämeenlinna. nen huomautti, että kansantalouden tila oli vaihtotaseongelmasta finanssipolitiikan kiristämistä. Talouspolitiikan tavoitteissa ja toteut- Työväenarkisto: Kuisma Markku (2009): Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000. huolimatta hyvin vakaa. Valtionvelka oli alimmillaan sitten vuoden tamisessa suurimmat erot syntyivät puolueiden sisällä ministerien Suomen Sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän, puoluetoimi- Otava, Keuruu. 1981. Sitä oli vain kymmenen prosenttia suhteessa kansantuot- ja kansanedustajien kesken. kunnan ja puoluekokousten pöytäkirjat ja liitteet 1986–1990 Kuisma Markku, Keskisarja Teemu (2012): Erehtymättömät. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa. WSOY, Helsinki. teeseen. Veromuutokset nousevat poliittisen kilpalaulannan keskipis- Matti Louekosken arkisto: Puheet ja muut poliittiset asiakirjat 1987–1988 Kalevi Sorsan bibliografia: Puheet ja lehtileikkeet 1975–1989 Kujala Antti (2006): Paperiliiton historia 1906–2005. Paperiteollisuuden Suominen piti veronkiristyksiä mahdollisina, jos palkankoro- teeseen vaalikaudesta toiseen. Perinteisesti vasemmistopuolueet työmarkkinasuhteet ja suomalainen yhteiskunta. Paperiliitto. tukset eivät pysyisi maltillisina. Syksyn budjetti sisälsi uhkauk- hyväksyvät korkean veroasteen ja jyrkän tuloveroprogression, jota Eduskunnan arkisto: Kullberg Rolf (1996): Ja niin päättyi kulutusjuhla. WSOY, Porvoo. sista huolimatta lähes täysimääräiset indek- tarvitaan julkisten palvelujen rahoittamiseen. Hallituksen esitykset, HE 109 (Tulo- ja varallisuusverolaki 1240/1988) Suomen eduskunta 100 vuotta, Suomen ja kansanvallan haasteet 12. Edita, Pöytäkirjat 3, Istunnot 78–118, 13.9.–10.11.1988 Helsinki. sitarkistukset ja marginaaliveron alentamisen Verouudistuksen Oikeisto pyrkii keventämään verotusta ja vähen- Pöytäkirjat 4, Istunnot 119–150, 11.11.–17.12.1988 Kuusterä Antti, Tarkka Juha (2012): Suomen Pankki 200 vuotta. Parlamen- kaikissa tuloluokissa, minkä jälkeen työmark- toteuttaminen ja tämään julkisia menoja. Suomelle tyypilliset tin pankki. Otava, Helsinki. Kääriäinen Seppo (2002): Sitä niittää, mitä kylvää. Keskustan strategiset kinajärjestöt totesivat, että hallitus oli verokort- valtiontalouden monipuoluehallitukset ovat johtaneet verotuksen Hallitusohjelmat: tinsa käyttänyt. pirstaloitumiseen, kun puolueet ajavat tausta- K. A. Fagerholmin hallituksen ohjelma 29.8.1958 valinnat 1964-2001. Gummerus, Jyväskylä. tasapainottaminen Mauno Koiviston hallituksen ohjelma 23.3.1968 Lassila Jaakko (1993): Markka ja ääni. Suomalaisen pääoman palveluk- Vaihtotaseen alijäämä kasvoi vuoden 1989 ryhmilleen etuja ja torjuvat mahdollisia haittoja. Kalevi Sorsan hallituksen ohjelma 4.9.1972 sessa. Kirjayhtymä/Karisto, Hämeenlinna. alusta kesään mennessä 4,5 miljardia markkaa jäivät hallitukselta Verotuksesta on tullut politiikan välikappale, kun Kalevi Sorsan II hallituksen ohjelma 15.5.1977 Leppänen Seppo (2014): Vaihtotaseraportti talousneuvostolle. Muistikuvia ja syksyllä korot nousivat jyrkästi. Revalvaatio loi se voisi olla koko yhteiskunnan kilpailukyvyn ja Mauno Koiviston II hallituksen ohjelma 26.5.1979 1980-luvun lopulta. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 10. vsk. 3/2014. puolitiehen. Lindblom Seppo (2013): Huojuva tasavalta. Otava, Keuruu. devalvaatio-odotuksia. Valtiovarainministeriössä hyvinvoinnin parantamisen väline. Kalevi Sorsan III hallituksen ohjelma 19.2.1982 Kalevi Sorsan IV hallituksen ohjelma 11.5.1983 Lipponen Paavo (1986): Muutoksen suunta. Kirjayhtymä, Vaasa. arvioitiin, että korko- ja kustannuskriisi näytti väistämättömältä, Holkerin sinipunahallituksella oli kunnianhimoinen tavoite Harri Holkerin hallituksen ohjelma 30.4.1987 Lipponen Paavo (1998): Sosialidemokratia haastaa uusoikeiston uudella jos vajeen kasvua ei onnistuttaisi pysäyttämään. Lyhyet markki- verotuksen kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Onnistuessaan Sanomalehtiartikkeleita ja pääkirjoituksia vuosilta 1986–1990 ohjelmalla. Kanava 7/1988. nakorot nousisivat 5–6 prosenttiyksikköä ja työttömyys kaksin- uudistus olisi selkeyttänyt verotusta ja parantanut sen ennus- Lipponen Paavo (2009): Muistelmat I. WSOY, Helsinki. KIRJALLISUUS: Lipponen Paavo (2014): Murrosten aika. Muistelmat 1979–1995. WSOY, kertaistuisi 2–3 vuoden sisällä. Ainoa vaihtoehto olisi toteuttaa tettavuutta. Asuntolainojen korkovähennystä päädyttiin lopulta Ahde Matti, Hakkarainen Timo (2013): Matti Ahde. Sähkömies. WSOY, EU. kireää finanssipolitiikkaa ja järkevää työmarkkinapolitiikkaa. leikkaamaan vain kymmenellä prosentilla. Sairauskuluvähennys Helsinki. Lyytinen Eino (1995): Mauno Koivisto. Tie politiikan huipulle. WSOY, Juva. Hallitus tarjosi syksyllä 1989 työmarkkinajärjestöille pakko- poistui verotuksesta Esko Ahon johtaman porvarihallituksen kau- Elvytyksen linjat (1977): Talouspoliittinen konferenssi 5.-6.9.1977, Valtion Mansner Markku (2007): Suurlakosta Euroopan unioniin. Vuosisata työnan- tajatoimintaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Helsinki. lakia, jolla pidennettäisiin työehtosopimusten voimassaoloa ja della vuonna 1992. Varallisuusvero poistettiin 2000-luvulla, jolloin painatuskeskus. Heikkinen Sakari, Tiihonen Seppo (2010): Valtiovarainministeriön historia Meinander Henrik (2006): Suomen historia. Linjat, rakenteet, käännekoh- ostettaisiin aikaa asenteiden m muuttamiseksi ja järkevän tulo- euroalueen matala korkotaso vauhditti talouskasvua ja auttoi alen- 1-3, Edita, Helsinki. dat. WSOY, Helsinki. ratkaisun löytämiseksi Työnantajat pitivät ehdotusta ylivoimai- tamaan tuloverotusta. Holopainen Kauko (1989): Harri Holkeri. Kahden presidentin mies. Kirjayh- Michelsen Karl-Erik (2013): Kone. Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden sena toteuttaa, koska laki olisi pitänyt viedä läpi perustuslain Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti euroalueen heikkou- tymä, Hämeenlinna. vuosisadalla. Otava, Keuruu. Hulkko Kustaa (2004): Pihalla kuin lumiukko? Pankkivaltuuston keskuste- Mickelsson Rauli (2007): Suomen puolueet. Historia, muutos ja nykypäivä, säätämisjärjestyksessä. Se olisi vaatinut pitkiä neuvotteluja ja vii- det. Halvan rahan vauhdittamasta yksityisestä ja julkisesta velasta luja rahapolitiikasta ja pankkikriisistä 1982-1988. Edita, Helsinki. Vastapaino, Tampere. den kuudesosan enemmistöä eduskunnassa. Ajatus kuoli omaan tuli kasvukuplan puhkeamisen myötä talouskasvun jarru. Euroo- Hulkko Kustaa, Pöysä Jorma (1998): Vakaa markka. Teot ja tarinat. Sitran Miettunen Martti (19 83): Näinhän se oli. Weilin+Göös, Helsinki. mahdottomuuteensa. pan keskuspankin toteuttama korkoelvytys on säästänyt valtiolta julkaisusarja 208, Atena kustannus/WSOY, Juva. Ollila Jorma, Saukkomaa Harri (2013): Mahdoton menestys. Kasvun paik- Finanssipolitiikan kiristämisessä hallituksen esteenä olivat 2010-luvulla miljardeja euroja korkomenoina, mutta verotus on Hyytinen Ari, Kuosa Iikka, Takalo Tuomas (2003): Rahoitusmarkkinoiden kana Nokia. Otava, Keuruu. kehitys Suomessa 1980-2002. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2003. Pekkarinen Jukka, Vartiainen Juhana (1993): Suomen talouspolitiikan pitkä eduskuntaryhmät. SDP piti kiinni verovähennyksistä, ja kokoo- siitä huolimatta koko ajan kiristynyt. Säästökohteiden löytäminen Jakobson Max (1992): Vallanvaihto. Havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta linja. WSOY, Juva. muksen ryhmä vaati verotuksen keventämisestä. Ilkka Suominen on poliitikoille yhtä vaikeaa kuin verovähennysten karsiminen 1974−1992. Otava, Helsinki. Rekola Esko (1998): Viran puolesta. WSOY, Helsinki. korosti Uuden Suomen haastattelussa, että hallituksen pitäisi 1980-luvulla. Jakobson Max (2003): Tilinpäätös, Otava, Helsinki. Saari Juho (2010): Suomalainen konsensus. Korpilampi (1977) käännekoh- tana. Yhteiskuntapolitiikka 75:5. saada verouudistus läpi siten, että vitsinä olleesta verotus keve- Rakenneuudistuksista puhutaan samoilla äänenpainoilla kuin Kahri Tapani (2001): Viheltääkö pilli? Työmarkkinamiehen muistelmat. Otava, Keuruu. Salminen Juhani (1999): Eripurasta yksituumaisuuteen. Tie konsensusyh- nee -lauseesta tulisi todellisuutta ja jokainen havaitsisi tuloverotuk- 30 vuotta sitten, mutta verotuksen kokonaisuudistus on unoh- Kantola Raimo (2013): Tulokahinoiden kaprokkimies. Oy Nord Print Ab. teiskuntaan. Gummerus, Jyväskylä. sensa keventyneen sinipunahallituksen aikana. dettu. Veropolitiikasta on tullut taktista ja poukkoilevaa puolue- Kiander Jaakko, Vartia Pentti (1998): Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi Sillantaus Pentti (1988): Yöpakkasista jäittenlähtöön. Kokoomuksen kujan- Vaikeassa tilanteessa helmikuussa 1990 valtiovarainministeri politiikkaa ilman strategista päämäärää. Eri tuloluokkien väliset ja talouspoliittinen keskustelu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Sarja B 143, juoksu 1958–87. Gummerus Jyväskylä. Taloustieto Oy, Helsinki. Smolander Jyrki (2000): Suomalainen oikeisto ja ”kansankoti”. Kansalli- Liikanen jätti paikkansa ja siirtyi Suomen EY-edustajaksi Brysseliin. veroerot muuttuvat vuosittain, verotukia jaetaan terveen kilpailun King Mervyn (1987): Rahoitusmarkkinoiden verotus. Keskustelu Suomessa. sen kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin Liikasen tilalle hallitukseen tuli oikeusministeri Matti Louekoski. pelisääntöjä kunnioittamatta ja yritysverotus heilahtelee hallitse- Kansantaloudellinen aikakauskirja 1987:4, 331-340. jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun. Suomalaisen Kirjallisuuden Eduskunta valmistautui jo seuraavan kevään vaaleihin, mikä teki mattomasti. Verotuksen ennustamattomuus vähentää sekä koti- Kivelä Juhani (2000): Kronikka Arkadia-klubin vaiheista. Edita, Helsinki. Seura, Helsinki. Sorsa Kalevi (1995): Muistikuvia, mielikuvia. Otava, Keuruu. tiukan talouspolitiikan ja verouudistuksen toteuttamisesta entis- maisten että ulkomaisten investointien houkuttelevuutta, mikä Koivisto Jukka (2006): Päiviö Hetemäki. Sovinnontekijä. Edita, Helsinki. Koivisto Mauno, toim. (1960): Laajempaan kansanvaltaan, Akateeminen Sorsa Kalevi (2003): Kansankoti ja punamulta, politiikan kuvioita 1972–76, täkin vaikeampaa. Eduskuntaryhmät kävelivät uuden valtiova- puolestaan heikentää veropohjaa ja kansakunnan kykyä kustantaa sos-dem yhdistys. Otava, Helsinki. rainministerin yli ja repivät auki Louekosken esittämän budjetin. julkisia palveluita pitkällä aikavälillä. Hallitus toisensa jälkeen on Koivisto Mauno (1967): Taloudellisen suunnittelun mahdollisuuksia Suomi Juhani (2002): Kohti sinipunaa. Mauno Koiviston aika 1986–1987. Kokoomuksessa tilannetta vaikeutti se, että pääministeri ei ollut Suomessa luvannut alentaa veroastetta, mutta lupaukset ovat jää- Suomessa. Eripainos: Kansantaloudellinen Aikakauskirja 1967. Esitelmä Otava, Helsinki. Kansantaloudellisen Yhdistyksen kokouksessa 16.11.1966. Tarkka Jukka (2002): Uhan alta unioniin. Asennemurros ja sen unilukkari puolueensa puheenjohtaja. neet toiveiksi. Koivisto Mauno (1968): Linjan vetoa. Kirjayhtymä, Helsinki. EVA. Otava, Helsinki. Koivisto Mauno (1978): Väärää politiikkaa. Kirjayhtymä, Helsinki. Tarkka Jukka (2006): Isänmaan unilukkari. WSOY, Juva. Koivisto Mauno (1981): Tästä lähtien. Kirjayhtymä, Helsinki. Vares Vesa (1999): Kaksi askelta edellä. Kokoomuksen Nuorten Liiton histo- Koivisto Mauno (1994): Kaksi kautta. Muistikuvia ja merkintöjä 1982–1994. ria 1928–96. WSOY, Juva. Kirjayhtymä, Hämeenlinna. Väyrynen Paavo (1993): On totuuden aika 2. Tosiasioita ja muistikuvia Korhonen Tapio (2011): Säännöstelystä markkinoille. Suomen Pankin Mauno Koiviston Suomesta. WSOY, Juva.

36 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 37 VEROILMOITUS- MENETTELYN KEHITYSTARINA

Kauppatieteiden tohtori Ville-Valtteri Handolin

JOHDANTO taosa verotuspäätöksistä syntyy koneellisen käsittelyn tuloksena. Tämä artikkeli käsittelee veroilmoitusmenettelyn kehittämistä vii- Asiakkaille toiminnan kehittyminen näkyy myös sähköisten palve- meisten parin vuosikymmenen aikana. Kehittäminen kuvataan kro- lujen avaamisena. Tällä hetkellä asiakas voi ilmoittaa suuren osan nologisesti etenevän kehitystarinan muodossa. Artikkelin lopussa verotustiedoistaan Veroilmoitus verkossa -palvelun avulla. esitetään kehitystarinan kulmakivet eli kehittämistä edesauttaneet Ennen vuotta 1995 asiakkaille postitettiin käsityönä verotoimis- päätökset ja niihin liittyvät keskeiset huomiot. Voidaan olettaa, että tosta tyhjä veroilmoituslomake, jossa oli pelkästään asiakkaan nimi kulmakivet ovat jossain määrin yleispäteviä ja siksi niiden tiedosta- ja osoite sekä veroilmoituksen palauttamiseen tarkoitettu palau- minen on hyödyllistä valtion virastojen ja viranomaisten toimintaa tuskuori. Tarvittavia liitelomakkeita oli jaossa verotoimistoissa ja kehitettäessä. esimerkiksi postitoimistoissa. Asiakkaat ilmoittivat veroilmoituksel- Parin viime vuosikymmenen aikana Verohallinnon toiminta on laan aivan kaikki ilmoitettavat asiat eikä mitään tarjottu valmiina. muuttunut merkittävästi. Siinä missä runsaalle viidelle miljoonalle Täyttämänsä lomakkeet asiakkaat palauttivat verotoimistoon. Myös asiakkaalle lähetettiin ennen tyhjä paperilomake, lähetetään heille kaikki tarvittavat kuitit ja tositteet tuli liittää veroilmoitukseen. nyt valmiiksi esitäytetty veroilmoitus. Asiakkaista valtaosan eli yli Tätä aikaisemmin veroilmoituksen laatiminen oli vieläkin työ- 70 prosentin tarvitsee ainoastaan tarkastaa veroilmoituksensa. läämpää, sillä vuoteen 1960 saakka kansalaisen oli laadittava eril- Samaan aikaan on siirrytty valikoivaan verovalvontaan, jossa val- liset veroilmoitukset valtionverotusta ja kunnallisverotusta varten.

38 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA Kuva: Verohallinto TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 39 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA

Tuolloin valtiolla ja kunnilla oli omat erilliset paikalliset elimensä näin pystytty vähentämään esimerkiksi verovuoden 2013 osalta välisestä hyvästä yhteis- verotusta varten: kunnallisverotuksen toimittivat taksoituslauta- 5,2 miljoonasta noin 1,4 miljoonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työstä, jolla verolainsää-

kunnat ja valtionverotuksen erityiset verotuslautakunnat. Kahden peräti 3,8 miljoonan verovelvollisen osalta Verohallinnon esitäyttä- dännön kehittämistä val- Verohallinto veroilmoituksen laatiminen nähtiin työlääksi, ja niiden yhdistämistä mät tiedot ovat riittäviä. Näin on onnistuttu selkeästi keventämään misteltiin. käsiteltiin eduskunnassa jo vuonna 1926. Erilaisten poliittisten kiis- sekä Verohallinnon että ennen muuta asiakkaiden verotukseen Hallitusohjelmassa tojen takia kesti kuitenkin yli 30 vuotta, ennen kuin oltiin valmiita liittyvää hallinnosta taakkaa. Huomattakoon lisäksi, että näistä 1,4 mainitun veroviranomai- siirtymään yhteen veroilmoitukseen. miljoonasta veroilmoituksensa palauttavasta sen suoran tiedonsaan- Verotoimistoissa verovirkailijat tallensivat Ennen kaikille asiakkaasta noin puolet palauttaa veroilmoi- nin ensisijainen tavoite oli palautetut veroilmoitukset käsin ja puuttuvia kansalaisille postitettiin tuksensa sähköisesti. parantaa asiakaspalvelua ilmoituksia tiedusteltiin erikseen. Ilmoituk- tyhjä lomake, joka heidän Henkilöasiakkaiden veroilmoittamiseen siten, että pääosan asiak- set aakkostettiin, mapitettiin ja säilytettiin liittyi aikaisemmin runsaasti henkilökoh- kaista ei jatkossa tarvitsisi verotoimistossa. Verotus toimitettiin tarkalla piti täyttää ja palauttaa taista asiointia paikallisessa verotoimistossa. enää palauttaa lomaketta tasolla, sillä kaikki asiakkaan ilmoitukset ja verotoimistoon. Verotuslain voimaantullessa vuonna 1960 ollenkaan. Tämän ajatel- jokainen ilmoitettu asia tutkittiin. Verovirkai- Suomessa oli peräti 215 paikallista verotoi- tiin alentavan verotuksen lijat esimerkiksi laskivat veroilmoituksessa ilmoitetut sairaskulut ja mistoa, joiden toiminnasta vastasi verojohtaja. Lähes kaikki asiointi toimittamiskustannuksia tarkistivat, että niistä varmasti tuli asiakkaan ilmoittama summa. verokorttien hakemisesta ennakkoperintään ja muutosverotukseen ja mahdollistavan henki- Jo 1970-luvulla saatiin tulojen maksajilta sivullisilmoittajatie- hoidettiin henkilökohtaisella käynnillä verotoimistossa. Valtakun- löstöresurssien suuntaa- toja. Niitä käytettiin aluksi tarkkailutietoina, eli verrattiin asiakkaan nalliseen toimintaan siirtymisen ja sähköisten palvelujen käytön misen valvontatehtäviin. ilmoittamia tietoja tietojen luovuttajilta saatuihin tietoihin. Sivulli- lisääntymisen myötä on voitu merkittävästi vähentää verotoimistoja Käytännössä suora tie- silmoittajatiedot eli niin kutsuttu suora tiedonsaanti tuli verotuk- ja asiakaspalvelupisteitä. Vuonna 2015 Verohallinnolla oli ympäri donsaanti tarkoitti sitä, että sen perusteeksi 1980-luvulla, kun voitiin luottaa saatujen tietojen maata yhteensä 54 asiakaspalvelupistettä. Verohallinto sai verotuk- oikeellisuuteen. Esimerkiksi eläkkeet vapautettiin asiakkaan ilmoit- Myös verovalvonta on muuttunut olennaisesti. Siinä missä sen kannalta keskeisiä tie- tamisvelvollisuuden piiristä, ja Verohallinto pystyi esitäyttämään ne veroviranomainen tutki ennen yksityiskohtaisesti käsityönä kaikki toja suoraan työnantajilta, veroilmoitukseen, kun eläkkeiden maksajien ilmoittamien tietojen 5 miljoonaa veroilmoitusta, kaikki veroilmoitukset valvotaan nyt Kansaneläkelaitokselta, oikeellisuus varmistui. koneellisesti ja tarkemmin tutkitaan vain ennalta määrätyin, val- pankeilta ja vakuutusyh- Verotuksen toimittamiseen liittyvissä muutoksissa keskeistä takunnallisesti yhdenmukaisin kriteerein valikoituneet tapaukset. tiöiltä. Asiakkaalle tämä on ollut asiakaspalvelunäkökulman voimakkaampi mukaantulo. Näin verotus pystytään hoitamaan selkeästi vähemmillä henkilö- näkyi konkreettisesti siten, että aiemman tyhjän veroilmoituksen tuksessa heillä niitä oli ollut. Kirjeessä muistutettiin verovelvollisia Tämä konkretisoitui 1990-luvun alussa, jolloin verovelvollisia alet- resursseilla ja nämä vähentyneet henkilöresurssit on lisäksi voitu sijasta asiakkaalle alettiin lähettää veroehdotus, jolle oli esitäytetty heidän oikeudestaan lisätä veroehdotukseen erilaisia vähennyksiä. tiin kutsua asiakkaiksi. Asiakaspalvelunäkökulmasta tarkasteltuna kohdentaa ongelmallisimpiin verovalvonnan tapauksiin. Parin veroviranomaisen saamiin tietoihin perustuva erittely verotettavan Näin haluttiin varmistaa, että asiakkaille ei tule menettelyn muuttu- myös veroilmoituksen palauttamisen suhteen on tapahtunut suu- viime vuosikymmenen aikana Verohallinnon henkilöstö onkin tuloista ja varallisuudesta. Tähän niin kutsuttuun veroehdotusme- misesta johtuvia oikeuden menetyksiä. ria muutoksia. Vuodesta 2005 alkaen asiakkaan ei ole tarvinnut vähentynyt lähes 30 prosentilla. Kun esimerkiksi vielä vuonna nettelyyn siirryttiin vaiheittain siten, että uutta menettelyä kokeiltiin Veroehdotusmenettelyn vaikutuksista on tehty tieteellistä tutki- palauttaa veroilmoitustaan, jos hänellä ei ole lisättävää siinä oleviin 1991 Verohallinnossa työskenteli yli 7000 henkilöä, painui henki- ensin 12 asiakasrakenteeltaan erilaisessa verotoimistossa. Tämä musta. Kotakorven ja Laamasen tutkimuksessa on käynyt ilmi, että esitäytettyihin tietoihin. Palautettujen veroilmoitusten määrää on lömäärä vuonna 2014 jo alle 5000 henkilön. verovuotta 1995 koskeva kokeilu kattoi noin 7 prosenttia koko menettely lisäsi esitäytön piirissä olevien, jo valmiiksi veroehdotuk- maan verovelvollisista eli noin 358 000 henkilöä. Verovuoden seen esitäytettyjen vähennyserien määrää. Veroehdotusmenettely SUORA TIEDONSAANTI JA VEROEHDOTUS 1996 osalta veroehdotusmenettely laajennettiin koko maan laajui- vastaavasti vähensi esitäytön ulkopuolella olevien vähennyserien Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten seksi ja mukana siinä oli 1,5 miljoonaa henkilöä. Verovuonna 1997 hakemista. Verokertymään uudella menettelyllä ei kuitenkaan juuri alkaneen henkilöverotuksen kehittä- veroehdotusmenettelyn piirissä oli jo 2,5 miljoonaa henkilöä. ollut vaikutusta, sillä erisuuntaiset vaikutukset osaltaan kumosivat misen lähtökohtana voidaan pitää Lip- Hallitusohjelmassa linjattu tavoite luopua olennaisesta osasta toisiaan. Lisäksi muuttuneet vähennyserät olivat tyypillisesti niin posen I-hallituksen hallitusohjelman veroilmoituksia pohjautui ajatukseen, että pääosan asiakkaista ei pieniä, että niillä ei omavastuuosuuden takia ollut vaikutusta hen- linjausta (13.4.1995). Hallitusohjel- tarvitsisi palauttaa veroehdotusta lainkaan, mikäli esitäytetyissä kilön lopulliseen verotukseen. Helsingin kaupungínmuseo massa todettiin, että ”veroviranomai- tiedoissa ei olisi puutteita eikä henkilöllä olisi verotukseen vai- sen suoraa tiedonsaantia kehitetään” ja kuttavia tuloja tai vähennyksiä eikä muuta korjattavaa. Tavoitteen HENKILÖVEROTUS VASTAAMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN että ”tavoitteena on, että olennaisesta osalta poikettiin Ruotsin mallista, jossa asiakkaiden veroehdotus- MUUTOKSIA osasta palkansaajien veroilmoituksia ten palautusvelvollisuudesta ei luovuttu. Palautevelvollisuudesta Seuraavaa selkeää henkilöverotuksen kehittämisaskelta pohjustet- luovutaan”. Merkittävää linjauksessa oli, luopuminen osoittautui merkittäväksi uudistukseksi. Veroehdotus- tiin, kun tammikuussa 2001 asetettiin henkilöverotuksen kehittä- että Suomen päätös laajentaa veroviran- kokeilun ensimmäisessä vaiheessa oli mukana esimerkiksi Järven- misen työryhmä. Asettamiskirjeen mukaan työryhmän tehtävänä omaisen suoraa tiedonsaantia oli varsin pään verotoimisto, jonka alueella veroehdotusten palautusprosentti oli 1) laatia karkean tason tavoitekuva siitä, miten henkilöverotus poikkeuksellinen. Mallia tässä asiassa verovuonna 1995 oli vain noin 25. Asiakaspalveluhenkisyydestä tulisi jatkossa toimittaa, 2) laatia aikataulu tavoitteen edellyttämistä haettiin Ruotsista, mutta tyypillisesti kertoo se, että vaikka veroehdotuksessa oli selkeästi mainittu, että muutoksista sekä 3) selvittää keinot, joilla henkilöverotus voitaisiin muissa maissa keskityttiin pikemmin- asiakkaan tulee itse lisätä ehdotukseen mahdolliset vähennyk- toimittaa jo lähivuosina mahdollisimman tehokkaasti ja vähin kus- kin kehittämään työvälineitä, joilla hel- set, haluttiin vielä varmistaa asiakkaiden ymmärtäneen muuttu- tannuksin. potettiin asiakkaan omaa ilmoittamista. neen menettelyn. Asiakkaita kuultiin lähettämällä kirje 1500:lle Henkilöverotuksen kehittämisen työryhmän muistio valmistui Hallitusohjelman linjaus oli seurausta alueenverotoimiston henkilölle, jotka eivät verovuonna 1995 olleet maaliskuussa 2001. Silloisesta henkilöverotuksesta tunnistettiin Verohallinnon ja valtiovarainministeriön hakeneet matkakuluvähennyksiä, vaikka verovuoden 1994 vero- kuusi ongelmaa. Ensinnäkin työmäärien katsottiin kasautuvan lii-

40 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 41 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA

kasvanut. Kuudes työryhmän esiin nostama ongelma liittyi mukaisemmin. Merkillepantavaa oli hallituksen esityksen mai- on vain verovelvollisen yksilöintitiedot eli nimi, osoite ja syntymä- verotuksen toimittamisen oikeudenmukaisuuden ja hallin- ninta, että ehdotetut lainsäädäntömuutokset liittyivät jo tapahtu- aika.

Verohallinto nollisen tehokkuuden väliseen epätasapainoon. Tiivistetysti neeseen tosiasialliseen kehitykseen. Verotuksen toimittamisessa Asiakkaan velvollisuus on tarkistaa veroilmoituksen tiedot. Tar- voidaan todeta, että toimintaympäristön muutospaineita oli jo tuolloin jouduttu suorittamaan priorisointia, valikoimaan pai- vittaessa hänen on täydennettävä puuttuvat tiedot ja korjattava tuli samanaikaisesti kahdelta suunnalta. Yhtäältä verotuk- nopisteitä ja asettamaan eri asioille tutkimisrajoja. Priorisoinnilla, virheelliset tiedot. Vaikka veroilmoituksen palautusvelvollisuutta ei sen toimittaminen ja verolainsäädäntö monimutkaistuivat valikoinnilla ja tutkimisrajoilla oli pyritty enää olekaan, asiakkaalla on kuitenkin aina ja toisaalta samaan aikaan Verohallinnon henkilöresursseja varmistamaan, että verotus pystyttiin yli- Lainsäädäntömuutoksilla halutessaan oikeus palauttaa esitäytetty vähennettiin. Kuvaavaa oli työryhmän muistioon 15.3.2001 päänsä toimittamaan ja että veroilmoi- veroilmoitus verotoimintoon. Jos asiakas ei kirjattu toteamus siitä, että ”nykyisen verolainsäädännön tuksista ilmenevät olennaiset seikat olivat luotiin säädösperusta palauta esitäytettyä veroilmoitusta, hänen toteuttaminen ei olisi enää mahdollista 1980-luvun hallin- tulleet riittävästi käsitellyiksi. Voidaankin veroviranomaisen katsotaan antaneen veroilmoituksen vero- nollisin menettelyin”. sanoa, että vuoden 2005 lainsäädäntö- tutkimisvelvollisuudelle ja viranomaisen esitäytetylle veroilmoitukselle Henkilöverotuksen kehittämisen työryhmä pohti myös muutoksilla luotiin asianmukainen sää- valikoinnin soveltamiselle merkitsemien tietojen mukaisena. On muis- ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Muistiossaan se esitti dösperusta veroviranomaisen tutkimisvel- tettava, että palauttamisen osalta muutos kolmea ratkaisuvaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto oli vollisuudelle ja valikoinnin soveltamiselle verotuksessa on käytännössä tapahtunut jo aiemmin, sillä jatkaa nykymenettelyin ja hyväksyä niihin sisältyvät epä- verotuksessa. jo ennen esitäytettyä veroilmoitusta veroeh- kohdat. Toinen vaihtoehto oli lisätä resursseja ja palata Tutkimisvelvollisuudesta ja valikoinnista säädettiin, että vero- dotusmenettelyyn kuuluvista verovelvollisista yli 70 prosentilla jäi kaikkien tapausten yksilölliseen tutkimiseen. Kolmas työ- viranomaisen on tutkittava veroilmoituksen tiedot ja selvitykset voimaan veroviranomaisen suoran tiedonsaannin perusteella las- ryhmän esittämä ratkaisuvaihtoehto oli muuttaa lainsää- tavalla, joka on perusteltua, kun otetaan huomioon asian laatu, kema verotuksen lopputulos. däntöä siten, että verotus voitaisiin toteuttaa nykyistä kaa- laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan Vuoden 2005 lainsäädäntömuutoksissa säädettiin myös, että vamaisemmin. tarpeet. Veroviranomaiselle annettiin verotusta toimittaessaan siis kuitteja tai muita verotukseen vaikuttavia tositteita ei enää tarvitse Käytännössä lainsäädännön muuttaminen jäi ainoaksi oikeus eräänlaiseen kokonaisharkintaan, jossa sen tuli huomioida liittää veroilmoitukseen. Sen sijaan säädettiin, että asiakkaan on realistiseksi vaihtoehdoksi. Jatkaminen senhetkisin menet- kyseiset seikat. tarvittaessa osoitettava kuitilla tai muulla selvityksellä, että hän telyin oli käytännössä mahdotonta, sillä työryhmä oli muisti- Vuonna 2005 hyväksyttiin lainsäädäntömuutoksia, jotka liittyi- todella on suorittanut verotuksessa ilmoittamansa vähennyskelpoi- ossaan selkeästi osoittanut nykymenettelyihin liittyvät puut- vät esimerkiksi verotuspäätösten korjaamiseen, veronsaajan muu- sen menon. Tositteiden poisjättämisellä helpotettiin osaltaan säh- teet ja epäkohdat. Toisaalta henkilöresurssien lisääminen toksenhakuaikaan, veronkorotukseen, jäännösveron määrään ja köiseen asiointiin siirtymistä, sillä tositteiden liittämisvelvollisuus ei ollut Verohallinnon päätettävissä, eikä se edes vaikut- korkoon, palautuskoron laskentaan, ennakon täydennysmaksuihin veroilmoitukseen ei sovellu sähköiseen toimintatapaan. tanut mahdolliselta vaihtoehdolta vallitsevassa poliittisessa ja oikaisutilityksiin. Tulevan kehityksen kannalta huomionarvoista tilanteessa. Toimintaympäristön muutoksiin päätettiin siis oli se, että verotusmenettelystä annettuun lakiin, arvonlisäverola- AUTOMAATTINEN TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄ, VALIKOIVA vastata muuttamalla verotuksen toimittamisen menettely- kiin, ennakkoperintälakiin ja varainsiirtoverolakiin otettiin säännös VEROVALVONTA JA VALTAKUNNALLISET TYÖJONOT tapoja ja tähän liittyvää lainsäädäntöä. Näistä lähtökohdista sähköisestä asioinnista ja sähköisestä allekirjoittamisesta. Tavoit- Verohallinnon sisäisen toiminnan keskeiset muutokset liittyivät käsin alettiin syksyllä 2002 valmistella Verohallinnon uutta teena oli soveltaa lainsäädäntömuutoksia mahdollisimman pian. automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään, valikoivaan vero- visiota ja strategiaa. Uuden strategian toteuttamiseksi ase- Muutosten soveltamiseen siirryttiinkin vaiheittain verovuosina valvontaan ja valtakunnallisiin työjonoihin. Vuoden 2005 lainsää- tettiin Henkilöverotus 2005-projekti huhtikuussa 2003, ja 2005–2007. däntömuutosten perusteluissa todettiin, että verotuksen toimit- sen tavoitteena oli kehittää verotusmenettelyä siten, että taminen on tosiasiallisesti massamenettelyluonteista. Näin ollen entistä suurempi osa asiakkaista verotettaisiin yksinomaan ESITÄYTETTY VEROILMOITUS, PALAUTTAMINEN JA TOSITTEISTA oli perusteltua siirtyä verotuksen toimittamisessa hyödyntämään automaattisessa verotusprosessissa ja että henkilöasiak- LUOPUMINEN automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää. Tämän ajateltiin paran- aksi kesään veroehdotusmenettelyn ja veroilmoismenettelyn pääl- kaat saisivat Verohallinnon tiedoista kootun esitäytetyn veroilmoi- Lainsäädäntömuutosten eräs keskeinen sisältö oli se, että verotus- tavan verotuksen laatua ja yhdenmukaisuutta, koska erityisesti lekkäisten aikataulujen takia. Toiseksi lainsäädännön ja muiden tuksen. Voidaan sanoa, että vuosien 2002–2003 strategiapro- menettelystä annettuun lakiin kirjattiin säännökset henkilöverotuk- massamenettelyssä koneellisen käsittelyn katsottiin olevan tehok- säädösten katsottiin ohjaavan verotuksen toimittamista erilaisten sessissa viitoitettiin henkilöverotuksen uusi kehityssuunta, joka sessa käyttöön otettavasta esitäytetystä veroilmoituksesta ja että kaampaa, tarkempaa ja aukottomampaa kuin tapausten käsittely monimutkaisten vähennysten yksityiskohtaiseen arviointiin, vaikka tuli johtamaan vuoden 2005 lainsäädäntömuutoksiin ja vaikuttaa silloiset veroehdotus- ja veroilmoitusmenettelyt päätettiin yhdistää. ihmisvoimin. Koska kaikkien asioiden tapauskohtainen käsittely ei verotuksen painopiste oli jo silloin siirtynyt asiakkaan kokonaisti- osaltaan vaikuttamassa vielä nykyisinkin henkilöverotuksen kehit- Samalla laajennettiin Verohallinnon oikeutta määrätä veroilmoituk- henkilöresurssien vähentymisen takia käytännössä ole mahdol- lanteen sekä asiakkaan omien ja sivullisten ilmoittamien tietojen tämistyöhön. sen muodosta, sisällöstä ja ilmoittamisvelvollisuudesta. lista, asioiden järjestelmällinen koneellinen tutkiminen yhdenmu- ristiriitaisuuksien arviointiin. Kolmas ongelma liittyi lainsäädäntöön Esitäytetty veroilmoitus sisältää ilmoitusosan, jolle verovi- kaisin valtakunnallisin kriteerein edistää laadun ja yhdenmukai- ja muihin säädöksiin. Niiden katsottiin edellyttävän verotusmenet- LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA VEROTUSMENETTELYYN ranomainen esitäyttää tulojen, vähennysten, varojen ja velkojen suuden päämääriä paremmin kuin esimerkiksi veroviranomaisen telyltä tarkkaa tuomioistuintyyppistä menettelyä, jossa asioiden Vuonna 2005 vahvistettiin lainmuutokset, jotka koskivat muun yhteismäärät, ja erittelyosan, jossa on erittelyt maksajittain. Lisäksi kulloisenkin työtilanteen mukaan vaihteleva sattumanvaraisesti käsittely on yksilöllistä. Ilman tuntuvia lisäresursseja verotuspää- muassa verotusmenettelystä annettua lakia, veronlisäyksestä ja esitäytetty veroilmoitus sisältää ilmoitus- ja erittelyosassa mainit- tehty tarkempi tutkinta. Ajateltiin myös, että voimavarojen suuntaa- tösten yksilöllisen käsittelyn katsottiin olevan mahdotonta, kun viivekorosta annettua lakia, ennakkoperintälakia, arvonlisäverola- tuihin tietoihin perustuvan verotuspäätöksen, verotustodistuksen minen valikoitavien asioiden tapauskohtaiseen tutkintaan tuottaa otettiin huomioon verotuksen tosiasiallinen luonne eli se, että kia, perintö- ja lahjaverolakia, varainsiirtoverolakia, verontilityslakia ja tilisiirtolomakkeet. Jos tiedot muuttuvat, verovelvolliselle lähete- taloudellisilta vaikutuksiltaan parhaimman lopputuloksen. vuosittain tehdään noin 5 miljoonaa verotuspäätöstä. Neljänneksi ja kiinteistöverolakia. Näitä lainsäädäntömuutoksia voidaan pitää tään uusi verotuspäätös, verotustodistus ja tilisiirtolomakkeet. Kaikkien asiakkaiden verotustiedot tutkitaan koneellisen käsit- henkilöstön alueellisen jakautumisen ei katsottu vastaavan töiden eräänlaisena yhteenvetona henkilöverotuksen kehittämistyölle, Esitäytetty veroilmoitus lähetetään kaikille luonnollisille henki- telyn avulla. Sen lisäksi veroviranomainen tutkii valikoivan vero- alueellista jakautumista. Viidenneksi verotuksen vaikeusasteen joka oli alkanut Lipposen I-hallituksen hallitusohjelman linjauk- löille ja kuolinpesille, joilla voidaan olettaa olevan veronalaista tuloa valvonnan perusteella osan, suuruusluokaltaan noin 30 prosenttia katsottiin lisääntyneen huomattavasti toimintaympäristössä tapah- sista. tai varallisuutta kyseisenä verovuonna. Jos veroviranomaisella ei aineistosta tarkemmin tapauskohtaisessa käsittelyssä. Koneelli- tuneiden muutosten seurauksena. Esimerkiksi työvoiman kan- Lainsäädäntömuutoksilla pyrittiin siihen, että henkilöverotus ole käytettävissään tietoja asiakkaan tuloista, varoista ja muista sessa käsittelyssä tutkitaan muun muassa tietojen loogisuutta, sainvälinen liikkuvuus oli lisääntynyt ja osinkotuloja saavien määrä voitaisiin toimittaa tehokkaammin, yhtenäisemmin ja oikeuden- verotukseen vaikuttavista tiedoista, esitäytetyllä veroilmoituksella asiakkaan ilmoittamista tai ilmoittamatta jättämistä ja tietoihin

42 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 43 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA

sovelletaan Verohallinnon laatimia salassa pidettäviä ja valtakun- sitä, että verotusta ei enää toimiteta paikallisessa verotoimistossa, -palvelun kehittämistä jatketaan. Tekeillä on palvelun englannin- verotuksessa. Tehtiin selkeä strateginen valinta, jonka ansiosta nallistesti yhdenmukaisia valikointiehtoja. Näiden ehtojen perus- vaan virkailijat voivat ottaa työjonolta seuraavan valvottavan asiak- kielinen versio, palvelua ollaan muuttamassa ympärivuotiseksi ja useimpien asiakkaiden verotuspäätös syntyy yksinomaan koneel- teella valikoituneet asiat käsitellään erikseen tapauskohtaisesti. kaan käsittelyyn missä tahansa verotoimistossa. Valtakunnallisten palveluun ollaan lisäämässä mahdollisuus lähettää liitetiedostoja lisessa käsittelyssä. Vain osa asioista valikoituu tapauskohtaiseen Mikäli asia ei valikoidu tapauskohtaiseen käsittelyyn, verotuspää- työjonojen käyttö edellyttää toimivaa prosessijohtamista, jonka myös arvopaperikauppojen osalta. Verohallinnon sisäistä toimintaa tarkempaan käsittelyyn. Valikointiin voitiin siirtyä, koska oltiin val- tös syntyy koneellisessa käsittelyssä. Valikoiva verovalvonta tarkoit- avulla töitä voidaan ohjata valtakunnallisesti. kehitetään hankkimalla Valmis-ohjelmisto, joka kerää Verohallin- miita hyödyntämään kehittyneiden tietojärjestelmien ja tilastotie- taa siis käytännössä sitä, että valtaosa verotuspäätöksistä syntyy non nykyiset toisistaan erillään toimivat tie- teen tarjoamia mahdollisuuksia. Rohkeus yksinomaan koneellisen käsittelyn tuloksena. VEROILMOITUS VERKOSSA -PALVELU JA PAPERITON PROSESSI tojärjestelmät yhden tietojärjestelmän piiriin. uuden teknologian hyödyntämiseen nousee Valikointiehdot pyritään laatimaan sellaisiksi, että kaikki olen- Kuten aikaisemmin todettiin, vuoden 2005 lainsäädäntömuutokset Tämän oletetaan tehostavan verotuksen toi- Tällä hetkellä asiakas esiin myös siirtymisessä sähköisiin palve- naisuusarvostelussa samantasoiset asiat valikoituvat tarkemmin mahdollistivat sähköisen asioinnin kehittämisen. Asiakkaille tämä mittamista huomattavasti. Myös asiakkaiden voi ilmoittaa suuren luihin. Lisäksi tunnistettiin, että uuden tek- tutkittaviksi. Valikointiehdot perustuvat tilastoihin, seurantaan ja näkyi esimerkiksi niin, että vuonna 2008 tuli mahdolliseksi ilmoit- sähköiseen asiointiin liittyvät järjestelmät siir- osan verotustiedoistaan nologian käyttöönotto ei tarkoita ainoastaan testaukseen. Aikaisempien vuosien vero- taa verovuoden 2007 matkakulut Veroil- tyvät Valmis-ohjelmistoon. Veroilmoitus verkossa uusien järjestelmien hankintaa, vaan se edel- tusten perusteella kerätään tilastotietoa moitus verkossa -palvelun (VIV) avulla. Henkilöverotuksen pidemmän aikavälin lyttää myös laajamittaista ja oikein ajoitettua valikointiehtojen laadinnan tueksi. Tiedot Henkilöstön ja töiden Verohallinnon työn kannalta tämä tarkoitti kehittämistavoitteena on parantaa verotuksen -palvelun avulla henkilöstökoulutusta järjestelmämuutoksia liittyvät esimerkiksi verotukseen tehtyjen alueelliseen epätasapainoon sitä, että saman asiakkaan verottamiseen ajantasaisuutta. Tähän liittyy valtiovarainmi- tehtäessä. muutosten euro- ja lukumääriin sekä vastattiin ottamalla käyttöön liittyvistä tiedoista osa saattoi olla pape- nisteriön 27.11.2014 asettama hanke, jonka Runsaan kahdenkymmenen vuoden mit- ilmoittamatta jätettyihin tuloihin. Valikoin- valtakunnalliset työjonot. rilomakkeilla ja osa sähköisissä järjes- tavoitteena on rakentaa Suomeen keskitetty kansallinen tulore- taista ajanjaksoa leimaa kokonaisuutena tavoitteellinen ja pitkä- tiehtoja testataan myös aiempien vuosien telmissä. Eräänlaisena käännekohtana kisteri (Katre). Rekisteriin kerättäisiin mahdollisimman kattavat jänteinen pyrkimys kehittää toimintaa kunnianhimoisesti asetetun tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida voidaan pitää verovuotta 2012, jolloin ja reaaliaikaiset maksutiedot henkilön palkkatuloista, eläkkeistä vision saavuttamiseksi. Pitkäjänteinen kehittäminen on usein edel- valikoituvien tapausten määriä. Valikointiehdot tarkistetaan vuosit- paperilomakkeet alettiin tallentaa sähköiseen järjestelmään, josta ja muista etuuksista. Rekisterin tietoja voisivat Verohallinnon lyttänyt eteen tulevien asioiden ennakointia. Esimerkiksi sähköisen tain, ja huomioon otetaan kunkin vuoden mahdolliset erityispiirteet, verovirkailija pääsee niitä katsomaan. Näin henkilöverotuksessa lisäksi hyödyntää esimerkiksi Kela, työeläkeyhtiöt, tapaturmava- asioinnin käyttöönottoa helpotti, kun lainsäädäntöä uudistettiin esimerkiksi jonakin vuonna harjoitettu laaja arvopaperikauppa. päästiin niin kutsuttuun paperittomaan prosessiin, jossa pääsään- kuutusyhtiöt, kuntien sosiaaliviranomaiset, työttömyyskassat ja siten, että tositteita ei enää tarvinnut liittää veroilmoitukseen ja että Valikointiehtojen yleisiä perusteita ovat asian laatu, laajuus ja töisesti kaikki asiakkaan verotusta koskeva tieto on sähköisessä työttömyysvakuutusrahasto. Reaaliaikainen tulotietojen saaminen sähköinen allekirjoittaminen tehtiin mahdolliseksi. Kehittämistä verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu sekä verovalvonnan tar- muodossa. mahdollistaisi asteittaisen luopumisen nykyisestä vuosi-ilmoitus- olisi hidastanut huomattavasti, jos esimerkiksi lainsäädäntömuu- peet. Valikointi kohdistetaan ensisijaisesti taloudellisesti merkittä- Sähköisesti ilmoitettavien tietojen joukkoa on laajennettu pie- menettelystä, vähentäisi tarvetta verokorttimuutoksiin ja parantaisi toksia valmisteltaessa ei olisi kyetty ennakoimaan tämän kaltaisia viin tai muutoin olennaisiin asioihin. Lisäksi pyritään valikoimaan nin askelin, kuten artikkelin lopussa olevasta taulukosta käy ilmi. ennakonperinnän oikeellisuutta. vaatimuksia, joita vision toteuttaminen tulee eteen tuomaan. asiat, joissa riski verotuksen toimittamisesta virheellisesti ilman Kun 1990-luvulla veroehdotusmenettelyyn siirryttiin alueellisten Vaikka uutta asiakkaiden hallinnollista taakkaa keventävää asian tapauskohtaista käsittelyä on suurin. Ratkaisevaa ei siis ole kokeilujen kautta, nyt edettiin koko maan laajuisesti laajentaen KEHITYSTARINAN KULMAKIVET toimintamallia lähdettiin visioimaan ennakkoluulottomasti, otettiin yksinomaan asiaan liittyvän taloudellisen vaikutuksen suuruus, sähköistä palvelutarjontaa vuosi vuodelta. Vuoden 2008 verotuk- Kun arvioidaan edellä kuvattua kehitystarinaa nykyhetkestä käsin, huomioon viraston toimintaan vaikuttavat poliittiset reunaehdot. vaan huomioon otetaan myös verovelvollisten yhdenmukainen sessa esimerkiksi kotitalousvähennykset ja vuoden 2009 verotuk- piirtyy siitä esiin muutamia taitekohtia ja ratkaisevia päätöksiä. Ne Näin tapahtui esimerkiksi valtakunnallisten työjonojen käyttöön kohtelu ja muut verovalvontaan liittyvät näkökohdat. sessa vuokratulot voi ilmoittaa sähköisesti. Palkat, eläkkeet, etuu- ovat todennäköisesti ainakin jossain määrin tunnusomaisia valtion otossa. Huomattiin, että verotuspäätösten määrä suhteutettuna Asiakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi valikointi on pää- det ja muut ansiotulot tulivat Veroilmoitus verkossa -palvelun piiriin virastojen kehittämiselle, ja siksi niistä on johdettavissa eräänlai- viraston henkilöstön määrään vaihteli valtakunnallisesti hyvinkin sääntöisesti asiakohtaista, eli kunkin asiakkaan kohdalla tutkitaan verovuoden 2010 osalta. set kehitystarinan kulmakivet. Ehkä keskeisimmäksi taitekohdaksi paljon. Sen sijaan, että olisi lähdetty yrittämään henkilöstö- ja vain valikointiehdot Veroilmoitus verkossa -palvelussa henkilöasiakas voi nykyään nousee päätös, jossa veroviranomaisen suoraa tiedonsaantia läh- aluepoliittisesti ongelmallisia henkilösiirtoja, alettiin siirtää töitä täyttävät asiat. Toisi- ilmoittaa suuren osan verotustiedoistaan. Ilmoittaminen on mah- dettiin laajentamaan ja näin mahdollistettiin veroehdotus. Suoraan sinne, missä se henkilöstöresurssien tehokkaan käytön kannalta naan tehdään myös dollista, jos asiakas on saanut esitäytetyn veroilmoituksen ja tiedonsaantiin perustuvalla veroehdotuksella ja myöhemmin esi- oli perusteltua. Purettiin paikalliseen verotoimistoon nojautuva TERVETULOA asiakaskohtaista hänellä on tunnistautumiseen tarvittavat välineet, esimerkiksi täytetyllä veroilmoituksella onnistuttiin vähentämään nimenomaan ajattelumalli ja korvattiin se valtakunnallisella prosessiajattelulla. valikointia, jossa henkilökohtaiset pankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti. Tällä asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kes- Valtakunnallisilla prosesseilla lisättiin samalla verotuksen yhden- kyseisen asiakkaan hetkellä kaikille asiakkaille lähetetään paperinen veroilmoitus ja keistä oli muodostaa rohkea, kunnianhimoinen ja omaperäinen mukaisuutta ja saatiin aikaan toimintojen keskittämisestä seuraa- kaikki verotukseen asiakas saa palauttaa ilmoituksen joko paperilla tai sähköisesti. visio. Kansallisessa tai edes kansainvälisessä viranomaistoimin- via kustannussäästöjä. liittyvät asiat tutki- Toistaiseksi verotuspäätökset, verotustodistus ja tilisiirtolomakkeet nassa ei tuolloin tainnut olla kovin yleistä, että kansalaisten asioin- Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä varsinkin tekno- POP UP taan tarkoin. ovat vain paperimuodossa. nin helpottaminen otettaisiin kehittämistä ohjaavaksi päämääräksi. logiaan liittyviä muutoksia on vaikea ennakoida. Kehitystarinassa -VEROTOIMISTOON Verohallinnon Veroilmoitus verkossa -palvelu on ainoastaan asiakkaan tiedo- Tyypillisempää oli keskittyä esimerkiksi viraston sisäisen toiminnan tulee selvästi esiin, että Verohallinto on lähtenyt rohkeasti kokeile- henkilöstön ja töiden tuskanava, jossa asiakas voi ilmoittaa tai muuttaa omia tietojaan. tehostamiseen. Myöhempi tutkimus on osoittanut Suomen olleen maan uusia asioita ja asteittain laajentamaan hyviksi osoittautuneita 5.–7.5. alueelliseen jakau- Asiakkaan ilmoittamat tiedot siirtyvät sähköiseltä alustalta Verohal- edelläkävijä suoran tiedonsaannin hyödyntämisessä. Tällä hetkellä toimintamalleja. Esimerkiksi esitäytettyä veroehdotusta lähdettiin tumiseen liittyvään linnon operatiivisiin järjestelmiin lähes välittömästi tietojen lähet- veroviranomaisen suoraa tiedonsaantia jossain muodossa on noin kokeilemaan 12 verotoimistossa ja Veroilmoitus verkossa -palvelua epätasapainoon on tämisen jälkeen. Palvelu ei kuitenkaan tee verotuslaskentaa, eikä joka toisessa OECD-maassa. on määrätietoisesti laajennettu vuosi vuodelta. Asteittain toteutetut vastattu ottamalla palvelussa ole nähtävissä verotuspäätösten, verotustodistuksen tai Kehitystarinan myöhemmässä vaiheessa korostuu toimintaym- kokeilut mahdollistavat kehittämisen painopisteiden uudelleenarvi- KLO 7–19 käyttöön valtakun- tilisiirtolomakkeiden tietoja. päristön muutosten tunnistamisen ja ripeän reagoinnin tärkeys. oinnin saatujen asiakaskokemusten perusteella. Asteittainen etene- nalliset työjonot Verohallinto tunnisti, että verotus on monimutkaistumassa juuri minen tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet arvioida uudistusten • Autamme sinua täydentämään alkaen verovuoden KEHITYSTARINA JATKUU toimintaympäristön muutosten takia. Verohallinto uudisti strategi- vaikutuksia, koska näin on mahdollista suorittaa vertailua kokeilun veroilmoituksen verkossa. 2013 verovalvon- Henkilöverotuksen kehittäminen jatkuu, ja asiakkaiden verotuk- ansa ja lähti yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ajamaan ulkopuolella olevaan kontrolliryhmään. Uusien asioiden kokeilussa • Vastaamme palvelua ja veroilmoitusta nasta. Valtakunnalli- seen liittyvän hallinnollisen taakan keventäminen on Verohallin- muutoksia verotuksen toimittamiseen ja sitä ohjaavaan lainsää- ja muutoksissa myös monipuolinen asiakasviestintä on ollut erittäin koskeviin kysymyksiisi. set työjonot merkit- non tavoite myös jatkossa. Suunnitelmissa on tarjota asiakkaille däntöön. Lainsäädäntömuutoksilla luotiinkin säädösperusta vero- tärkeää. Esimerkiksi veroehdotusmenettelyä kokeiltaessa hyödyn- sevät käytännössä entistäkin kattavampia sähköisiä palveluja. Veroilmoitus verkossa viranomaisen tutkimisvelvollisuudelle ja valikoinnin soveltamiselle nettiin sekä uusia että perinteisiä viestintäkanavia.

44 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 45 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROILMOITUSMENETTELYN KEHITYSTARINA

VEROHALLINNON KEHITYSTARINAN KULMAKIVET: TAULUKKO Sähköisten palvelujen kehittyminen (kyseistä verovuotta LÄHTEET koskevat palvelut tulevat aina edellisten vuosien palvelujen lisäksi). Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden verotusmenettelyyn liittyvien säännösten muuttamisesta, He 91/2005, 23.6.2005. • toimintaympäristön muutosten tunnistaminen ja niihin Henkilöverotuksen kehittämisen selvitystyöryhmä, Asettamiskirje, Verohallitus, 14.3.2001. Henkilöverotus vuonna 2005, Esiselvitysryhmän muistio, Verohallitus, 15.3.2001. reagointi VEROVUOSI ASIAKAS PYSTYI ILMOITTAMAAN VERKOSSA: Henkilöverotus 2005-projekti, Asettamiskirje, Verohallitus, 29.4.2003. • rohkea ja omaperäinen visio ja sitä tukeva strategia Kansallisen tulorekisterin perustamishanke (VM055:00/2014), valtiovarainministeriö, 27.11.2014. • pitkäjänteinen ja ennakoiva yhteistyö ministeriön kanssa 2007 matkakulut Kotakorpi Kaisa ja Laamanen Jani-Petri, Esitäytetyn veroilmoituksen vaikutus verotuksen lopputulemiin, esitelmä Verohallinnossa 27.8.2015. • poliittisten reunaehtojen huomioonottaminen 2008 kotitalousvähennys, luovutukset, elatusmaksut, Laitinen Mirjami, haastattelu, 12.10.2015. • uuden teknologian hyödyntäminen tulonhankkimiskulut ansiotuloista, Lehtinen Anja, Karhun palveluksessa, Verohallituksen 25 vuotta 1970-1995, Verohallituksen julkaisu 706, 1995, Helsinki. Pirinen Arto, haastattelu, 19.10.2015. • uusien asioiden kokeilu ja asteittainen laajentaminen työasuntovähennys, veronpalautuksen siirto Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelma, 13.4.1995. • mahdollisuus arvioida uudelleen kehittämisen painopisteitä puolisoilla, Ahvenanmaan vähennykset Railo Tanja, Kaikki veroilmoituksista, 1.7.2015. saatujen kokemusten perustella 2009 vuokratulot, korot ja velat, alijäämähyvitys, perhe- Rinne-Nirva Sirpa, haastattelu, 11.5.2015. • asiakaskokemuksen korostaminen ja huoltosuhdemuutokset Verotusmenettelyn muutoksista, Verohallituksen ohje, Dnro 236/38/2007. • runsas ja monipuolinen asiakasviestintä muutostilanteissa 2010 palkat, eläkkeet, etuudet, muut ansiotulot, • henkilöstökoulutukset järjestelmämuutosten yhteydessä ennakot ja ennakontäydennysmaksut, jäsenmaksut, pakolliset eläke- ja Veroilmoitusmenettelyn kehitystarina on esimerkki yhden viraston työttömyysvakuutusmaksut, veronmaksukyvyn määrätietoisesta pyrkimyksestä kehittää toimintaansa. Samalla se alentumisvähennys, takaisinperintävähennys, valottaa yleisellä tasolla sitä toimintaympäristön muutosta, johon lahjoitusvähennys, lähdeverovähennys, viranomaistoiminta on joutunut vastaamaan parin viime vuosi- arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenot kymmenen aikana. Kehitystarinassa ehkä keskeisimmäksi tee- 2011 pääomatuloa olevat eläkkeet ja muut maksi nousee asiakkaan eli yhtäältä verovelvollisen ja toisaalta suoritukset, osakaslainat, muut pääomatulot, veronsaajan näkökulman korostaminen. Viraston visiot, strategiat, osingot, takaisinmaksetut osakaslainat, lainsäädäntöhankkeet, toimintamallien kehittäminen sekä uuden muut tulonhankkimiskulut pääomatuloista, teknologian hyödyntäminen on tapahtunut niin, että asiakkaan vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, verovuoden näkökulma otetaan huomioon. Ei ole vaikea ennustaa, että viras- maatalouden tappio, Kelan ilmoittamat tojen tulee kehittää toimintaansa myös tulevaisuudessa. Toimin- opintolainan lyhennykset, ulkomaan tulot, taympäristön muutosvauhti näyttää vain nopeutuvan ja eteen varallisuus, tilinumeron muutos, freelancerin tulevat haasteet kasvavan.Nyt kuvatun kehitystarinan perusteella tiedot voidaan suositella, että asiakkaan näkökulma olisi voimakkaasti 2012 liikkeen- ja ammatinharjoittajien esitäytettyjen läsnä myös tulevaisuudessa. veroilmoitusten tiedot, Katso-tunnisteiden käyttöönotto, matkakulut esitäytettynä ennakkoperinnästä 2013 liitetiedostot matkakuluista, tulonhankkimiskuluista ja kotitalousvähennyksestä 2014 vuokratulot kohteittain niin, että näytetään valmiiksi asiakkaan omistukset

46 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 47 ja oikeudenmukaista. Selvitysten mukaan moni suomalainen pitää verovelvoitteensa. Verohallinto saa tulevaisuudessa yhä enemmän hyvin tärkeänä sitä, että jos hän itse maksaa veronsa, myös muut verotustietoja automaattisesti käyttöönsä. Tämän mahdollistaa maksavat. Vain silloin verojen maksaminen on tulevaisuudessakin osaltaan XBRL-kielen käyttöönotto Verohallinnon palveluohjelmis- mielekästä. toissa jo lähitulevaisuudessa. Yritysasiakkaiden taloushallinnon Ei ole sattumaa, että Suomessa on yksi tietojen raportointi helpottuu, kun veroilmoi- maailman pienimmistä verovajeista (lainmu- Iso osa veromyönteisyyttä tus- ja tilinpäätöstiedot voi antaa käytännölli- kaisen ja todellisen verokertymän erotus) ja onkin kansalaisten sessä muodossa. Useissa kehittyvissä maissa että veromyönteisyys on hyvällä tasolla. Suh- kokemus siitä, että on kehitetty järjestelmiä, joissa verohallinto tautuminen verojen maksamiseen on erittäin kerää yrityksiltä transaktiopohjaista tietoa ja myönteistä verrattuna useimpiin muihin mai- heidän maksamilleen muodostaa tältä pohjalta esimerkiksi esitäyte- hin. Nämä kaksi asiaa, veromyönteisyys ja veroille saadaan aidosti tyn arvonlisäveroilmoituksen. Itse uskon, ettei verokertymä, kulkevat käsi kädessä. vastinetta. Suomessa olla siirtymässä tällaisiin järjestel- Se, että veromyönteisyys säilyy nykyisellä miin, vaan näen parempana, että yrityksen tasolla, ei ole ainoastaan veron keräämiseen omissa taloushallintojärjestelmissä voidaan liittyvä kysymys. Toki on tärkeätä, kuinka paljon veroja kerätään muodostaa nykyistä helpommin verotuksessa käytettävät tiedot ja ja miten, mutta lisäksi on kyse siitä, miten verotuloja käytetään välittää ne Verohallintoon verotuksen toimittamista tai verovalvon- yhteiskunnassa. Poliittisilla päätöksillä ratkaistaan ketä, mitä ja taa varten. Tämä hoituu parhaiten Verohallinnon tai kolmansien kuinka paljon verotetaan, mutta myös se, miten kerätyt verotulot osapuolien kehittämien palvelurajapintojen avulla. käytetään. Iso osa veromyönteisyyttä onkin kansalaisten kokemus Tulorekisterin avulla puolestaan voidaan jossain vaiheessa siir- siitä, että heidän maksamilleen veroille saadaan aidosti vastinetta. tyä reaaliaikaiseen henkilöverotukseen. Käytännössä tämä tarkoit- Valtiovarainministeriö ja Verohallinto tiedottavat jatkossa nykyistä taa sitä, että verokortti, jäännösverot ja veronpalaukset katoavat enemmän siitä, mihin verotulot käytetään. Yksi ensimmäisistä aikanaan. askeleista tällä tiellä on ministeriön tuottama budjettipuu, joka Verotusta pidetään usein monimutkaisena, mutta siihen saa- näyttää verotulojen lähteet ja käyttökohteet. daan suurta apua sähköisyydestä ja automatisoinnista. Sähköisyy- Verotukseen liittyvä työnjako säilyy tulevaisuudessa selkeänä: den yleistyminen myös tehostaa Verohallinnon työtä, kun paperin eduskunta säätää verotusta koskevat lait, valtiovarainministeriö pyörittäminen vähenee entisestään. Tietojärjestelmien kehittymi- ohjaa verotusta lainsäädännön mukaisesti ja Verohallinto toteuttaa sestä on hyötyä myös verovalvonnassa. Perinteisten valvontakoh- verotuksen käytännössä mahdollisimman tehokkaasti. teiden rinnalle on tullut uusia sähköisen kaupan ja palveluiden kohteita, joihin usein sisältyy kansainvälisiä ulottuvuuksia. LAAJA VEROPOHJA SÄILYY On todennäköistä, että eri hallinnonalat pystyvät palvelemaan Vaikka asia ei ole Verohallinnon käsissä, arvioni on, että tulevai- asiakkaitaan tulevaisuudessa niin sanotusti yhdeltä luukulta. Hal- suuden Suomessa ei ole mahdollista oleellisesti nostaa työn vero- linnonalojen tietojärjestelmiä pyritään yhdistämään niin, että kan- VEROTUKSEN TULEVAISUUS: tusta nykyisestä. Koska myös kulutusverojen painoarvo on viime salaisten ei enää tarvitse syöttää tietojaan useisiin eri järjestelmiin. aikoina kasvanut huomattavasti, näitäkään ei todennäköisesti voi kasvattaa ainakaan kovin paljon, ilman että kansalaisten kokonaisve- KÄTEVÄMPÄÄ, roaste nousee yli yleisen sietokyvyn. Verohallinto Suomen verotus ei ole oleellisesti muuttu- nut kahteenkymmeneen vuoteen. Isot muu- tokset ovat verotuksessa harvinaisia, emmekä NOPEAMPAA, luultavasti näe niitä tulevaisuudessakaan. Verotuksen perusperiaatteina säilyvät laaja veropohja ja kohtuullisen matalat veroasteet. Sen sijaan veropohjan vahvistamisessa HELPOMPAA riittää vielä paikattavaa, ja haasteita tulee monesta suunnasta. Ylijohtaja Sanna Alamäki, Verohallinto DIGITALISAATIO VÄHENTÄÄ ASIAKKAAN TYÖTÄ Verohallinnon tavoite on, että verotus olisi tulevaisuudessa entistä kaa tällä tiellä vielä pitkään, ja se muuttaa monella tapaa Verohal- Verotuksen digitalisaatio on jo nyt hyvällä helpompaa, nopeampaa ja vaivattomampaa. Jo nyt Verohallinto on linnon asiakassuhdetta. Samaan aikaan maailma ympärillämme alulla, ja seuraavien 5–10 vuoden aikana siirtänyt itselleen veroilmoituksen täyttämisen hallinnollisen vaivan asettaa verotukselle aivan uusiakin haasteita. tämä kehitys jatkuu. Sähköinen asiointi kehit- noin 3,5 miljoonalta veronmaksajalta. Esitäytetyn veroilmoituksen Asiakassuhteessa muutos näkyy ehkä parhaiten siinä, että tyy niin, että esimerkiksi yrittäjän, tilitoimiston, kehittäminen onnistui laajan viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön Verohallinto panostaa aiempaa enemmän ohjaukseen, neuvon- osakeyhtiön ja osuuskunnan tai yksittäisen sekä digitalisoinnin ansiosta ja niiden avulla. Voimme varmasti jat- taan ja palveluun. Tämä edellyttää tietysti, että verotus on selkeää kansalaisen on entistä sujuvampaa hoitaa

48 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA 49 NÄKÖKULMIA SUOMALAISEEN VEROTUKSEEN VEROTUKSEN TULEVAISUUS

vuokraaminen turisteille – esi- mentaattorina pitäisi muuttua tulevaisuudessakaan. Verohallinnon kerätä oikea määrä veroja oikeaan aikaan. merkiksi Airbnb – tai oman auton ja sitä ohjaavan ministeriön pitää jatkossakin olla objektiivinen ja Verohallinto kilpailee yhdessä muiden palvelujen tarjoajien

Verohallinto käyttäminen taksipalvelujen tar- myös näkyä julkisuudessa neutraalina toimijana, joka panee toi- kanssa asiakkaan eli veronmaksajan ajasta. On ensiarvoisen tär- joamiseen – esimerkiksi Uber. meen eduskunnan määräämiin lakeihin perustuvaa verotusta. keää, että Verohallinnon palvelut toimivat arjessa mahdollisimman Myös Suomesta alkunsa saaneet Verotuksen toimeenpanoon liittyvät kiistat ratkaistaan lopulta puo- helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti. Verohallinnon on jatkossakin Ravintolapäivä ja Siivouspäivä lueettomissa tuomioistuimissa. Useimmat veronmaksajat haluavat pystyttävä reagoimaan myös uusissa tilanteissa niin, että oikein sopivat yhtä lailla esimerkeiksi kuitenkin toimia oikein. Joihinkin tilanteisiin lait eivät aina anna toimiminen on verovelvolliselle helppoa ja vastaavasti väärin toimi- yksittäisten kansalaisten heit- selvää vastausta, mikä voi johtua lakitekstin tai asian mutkikkuu- minen on vaikeaa eikä ainakaan houkuttelevaa. täytymisestä bisnekseen. Aivan desta tai tilanteen erityispiirteistä. Verottajan tehtävä on silti selvä: oma jakamistalouden ilmenty- mänsä on yhteisörahoitus. On syytä olettaa, että tämäntyyppi- set uudet talouden ilmiöt tulevat kasvamaan ja saavat uusiakin muotoja. Lainsäädännön ja hallinnon kannattaa elää uudenlaisten liiketoimintamallien mukana. Verottajan tehtävä on kaikissa olosuhteissa tehdä verojen maksaminen ja oikein toimimi- nen mahdollisimman helpoksi. Tästä nousee kysymyksiä: Miten voimme luoda helpon tavan maksaa verot jakamistalouden ja KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ TIIVISTYY monen tulonlähteen maailmassa? Voisiko verovelvollinen esimer- Erilaiset digitaalisen talouden ilmiöt asettavat haasteita verotuk- kiksi maksaa kokonaissumman, ja viranomaisten tehtäväksi jäisi selle. Jatkossa voi olla entistä vaikeampaa määritellä se maa, jossa selvittää, miten osuudet jakautuvat? Voitaisiinko päättää esimer- tulot ovat muodostuneet. Kun sähköinen palvelu- ja tavarakauppa kiksi, että jos annat asuntosi vuokralle, maksat siitä aina vaikkapa kasvavat yli rajojen, kaupan alan toimijat joutuvat kysymään, mihin 15 tai 20 prosenttia veroa? maahan verot maksetaan. Eri valtioiden verohallinnot puolestaan Yhä useampi ihminen työllistää tulevaisuudessa itsensä yrittä- joutuvat miettimään, miten asiakkaita ohjataan ja valvotaan tai jänä, jolloin työntekijän verotuksellinen asema voi olla hankalasti vaikkapa miten määritellään arvonlisä- tulkittava. Tämä herättää kysymyksen vero tuotteelle, joka on tulostettu kotona On todennäköistä, että siitä, miten verojärjestelmän tulisi koh- 3D-tulostimella. della tämäntyyppistä palkansaajaa ja Eri maiden verohallintojen yhteisten eri hallinnonalat pystyvät yrittäjää. Miten näihin tilanteisiin liittyvät hankkeiden merkitys kasvaa tulevaisuu- palvelemaan asiakkaitaan verokysymykset ratkaistaan lainsäädän- dessa. Hyvä esimerkki tästä on OECD:n tulevaisuudessa niin sanotusti nön tasolla? toimintasuunnitelma BEPS (engl. base yhdeltä luukulta. Verovelvollisen kannalta on tärkeää erosion and profit shifting), joka pyrkii tietää, mikä hänen verokohtelunsa on. estämään veropohjan rapautumista. Lisäksi työn teettäjällä ja tekijällä pitäisi Samanaikaisesti maailmanlaajuisten veroilmiöiden kanssa olla varmuus siitä, onko kyseessä työsuhde ja palkka vai onko kehittyy ja vahvistuu kansainvälinen verotuksen tietojenvaihto. pikemminkin kyse työkorvauksesta. Verottajan kannalta tärkeintä Se on mahdollisuus valtioille, jotka haluavat pitää verovajeensa pitäisi olla, että jokainen maksaa verot jollakin tavalla – pääasia, kurissa, mutta samalla se on myös erittäin hienovarainen kysymys. että ne maksetaan. On vaikea ennustaa, miten globaalit verotulot jakaantuvat yhteis- ten pelisääntöjen mukaan. Useimmat valtiot kuitenkin hyötynevät OIKEIN TOIMIMISESTA HELPPOA veropohjan vahvistumisesta. Verotuskiistat ovat saaneet mediassa paljon näkyvyyttä viime aikoina. Lainsäädäntö velvoittaa, että Verohallinto ei voi kommen- JAKAMISTALOUS JA MONET TULONLÄHTEET toida yksittäisen asiakkaan tilannetta, vaan se voi julkistaa ainoas- Myös uudet talouden ilmiöt vaikuttavat tulevaisuuden verotuk- taan yleistä kiistatapaukseen liittyvää tietoa. Verohallinnon kan- seen. Monet niistä sijoittuvat yrittäjyyden ja palkkatyön välimaas- nalta tilanne ei ole aina helppo, sillä asiakkaat itse tulevat toisinaan toon. Yksi tällainen ilmiö on jakamistalous, jossa kuka tahansa julkisuudessa esiin hyvin yksipuolisella tiedolla. voi ohimennen, pienimuotoisesti tai halutessaan jatkuvastikin olla Henkilökohtaisesti en näe mitään syytä, miksi Verohallinnon yrittäjä. Esimerkkejä jakamistaloudesta ovat vaikkapa oman kodin tai valtionvarainministeriön roolin julkisena riitatapausten kom-

50 TULOVEROTUS SUOMESSA 150 VUOTTA Verohallinto www.vero.fi