DOCSLIB.ORG

Hietaniemen Hautausmaan Tunnettuja Vainajia

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hietaniemen Hautausmaan Tunnettuja Vainajia Kaartin hautausmaa Uusi alue Bussipysäkki Vanha alue Hietaniemen alue Raitiovaunupysäkki HIETANIEMEN Taiteilijainmäki Uurnalehto Metroasema Portti Pysäköintialue hautausmaalle Kortteli- HAUTAUSMAA 1 numerot U = Uusi alue (korttelit U1–U25B) SK = Suomen kaartin hautausmaa U = Hietaniemen alue (korttelit U26–U42) UL = Uurnalehto 5 V = Vanha alue (korttelit V1–26) Kortteli Linja Hauta 16 UURNALEHTO Hietaniemen 63 uimaranta 4 10 15 3A 17 9 62 3X 2 14 8 13 7 1 61 12 1 Toimisto 11 Krematorion 6 iso ja pieni 6 36 kappeli Hietaniemen kappeli 5 32 6X Sankarialue 7 37 25B C 17 Kellotorni M 25 16 19 33 18 Uusi 14 15 40 D 24B huoltorakennus 29 A Hietaniemenkatu 13 E 3 HIETANIEMEN 24 B 1 F ALUE 26 41 2 39 34 21 20 4 30 22 G H I 12 22 O etu-TÖÖLÖ J K L 26 25 13 35 8 27 15 23 Arkadiankatu 12 11 13B 10 31 P 14 9 17 11 UUSI ALUE 28 24 8 28 29 N 9 13C N 10 7 16 30 19 31 32 Veteraanilehto 27 6 Karjalaisten muistolehto Pääkäytävä 6A 18 34 Q 5 33 20 Sirottelualue Kuusilehto 21B 2 36 Mechelininkatu 4 R 39 21 38 21B Suihkukaivo 1 21X S 40 1B 35 41 21 23 37 Vanhan alueen 21C huoltorakennus 21 42 21A 26 25 24 23 22 43 21 20 19 45 13 44 8 14 16 17 18 15 12 46 48 11 47 50 49 10 VANHA ALUE 9B Vanha kappeli 52 9 51 7 60 1 53 3 2 6 58 54 55 59 57 4 Lä 5 56 nsiv äylä Lapinlahdentie 24 8 U T 2 1 Ruoholahti, Kamppi Ortodoksinen KAARTIN hautausmaa HAUTAUSMAA 4 3 toimitus Salla Korpela kamppi graafinen suunnittelu Mainostoimisto Poppius & Co julkaisija Helsingin seurakuntayhtymä 2015 Porkkalankatu www.helsinginseurakunnat.fi/ hautausmaat.html RUOHOLAHTI Hietaniemen hautausmaan tunnettuja vainajia 1 Carl Gustaf Mannerheim 17 Harri Holkeri 33 Sylvi Kekkonen kirjailija 50 Aaro Hellaakoski runoilija marsalkka pääministeri, valtioneuvos U18 2 20 V11 2 11 U41 Sankariaukio U25 2 4 34 Rudolf Koivu 51 Fanny Churberg 2 Adolf Ehrnrooth 18 Kalevi Sorsa kuvittaja ja kirjailija taidemaalari jalkaväen kenraali pääministeri U20 18 19 V9 3 4 U39A 2 1 U25 12 1 35 Ahti Karjalainen 52 Helene Schjerfbeck 3 Jan-Magnus Jansson 19 Bo Carpelan kirjailija pääministeri taidemaalari poliitikko U24B 26 2 U1 8 18 V7 3 6 U39 2 1 20 K. A. Fagerholm 36 Oskar Merikanto 53 Uuno Klami 4 Artturi Ilmari Virtanen pääministeri, valtioneuvos säveltäjä säveltäjä professori, nobelisti U12 1 2 U20 10 10 V7 2 27 U34 12 11 21 Leena Luostarinen 37 Eero Erkko lehtimies 54 J. V. Snellman 5 Hella Wuolijoki kuvataiteilija U23 1 1 senaattori näytelmäkirjailija U12 7 16 Eino Leino runoilija V6 12 10 U37 11 20 38 22 Kansallisteatterin U21 15 22 55 Johann Carl 6 Georg Malmsten näyttelijöiden hauta Ludvig Engel 39 Petri Walli muusikko U36 3 1 U22 9 2 laulaja-kitaristi arkkitehti V3 19 13 7 Arvo Ylppö 23 Toivo Kärki muusikko (Kingston Wall) arkkiatri U32 24 11 U9 12 2 U21A 2 25 56 Aurora Karamzin sosiaali- ja diakoniatyön 8 Maria Jotuni 24 Tapio Junno 40 Risto Jarva kirjailija U31 1 15 kuvanveistäjä elokuvaohjaaja perustaja U9 12 30 U21B 26 2 V4 29 2 9 Lauri Kristian Relander 57 Fredrik Pacius tasavallan presidentti 25 Kaj Franck muotoilija 41 Joel Lehtonen kirjailija U28 2 15 U15 11 23 U21B 18 2 säveltäjä V4 23 2 10 Eero Järnefelt 26 Paavo Haavikko 42 Ida Aalberg näyttelijä taidemaalari runoilija-kirjailija; V22 3 11 58 Georg August Wallin tutkimusmatkailija U28 5 13 kustantaja Zacharias Topelius U15 20 16 43 V3 6 16 11 Anni Swan kirjailija 59 Hugo Simberg lasten- ja nuortenkirjailija 27 Saima Harmaja V21 12 3 Otto Manninen runoilija taidemaalari 44 Aino Kallas kirjailija V3 1 12 runoilija ja kirjailija U6 27 16 V15 22 1 U28 3 3 60 Venny Soldan-Brofeldt 28 Aino Achté 45 Armas Järnefelt säveltäjä taidemaalari 12 Uuno Kailas oopperalaulaja V14 1 9 runoilija ja kirjailija U16 17 2 V2 10 2 Tove Jansson U27 4 36 Toivo Kuula säveltäjä 46 61 Juha Harri 29 kirjailija, taiteilija "Junnu" Vainio 13 Juho Kusti Paasikivi U19 10 18 V15 10 11 tasavallan presidentti viihdetaiteilija 30 Walter Runeberg Albert Edelfelt taidemaalari UL13 11 12 U26 2 1 kuvanveistäjä 47 V15 8 12 62 Olavi Paavolainen 14 Vilho Petter Nenonen U19 8 4 tykistökenraali 48 L. Onerva runoilija kirjailija, runoilija 31 Kaarlo Ståhlberg Leevi Madetoja säveltäjä UL9 22 11 U25 9 1 tasavallan presidentti V8 4 29 63 Hugo "Cisse" Häkkinen 15 Risto Ryti U19 1 14 Aale Tynni runoilija basisti (Hurriganes) tasavallan presidentti Uno Cygnaeus 49 U25 13 5 32 Martti Haavio runoilija UL5 16 4 kansakoulujärjestelmän V11 3 17 16 Urho Kekkonen perustaja tasavallan presidentti U18 13 11 U25 13 1 Muistomerkit, sankarihaudat ja julkiset veistokset A Sankariristi pronssiveistos, G Saksan sotavoimissa kaatuneiden N Veteraanilehdot Wäinö Aaltonen, 1954 U40/41 suomalaisten vapaaehtoisten 28 B, C ja X sekä 31 B, 35 B ja X muistomerkki U41 B Sankarihautausmaa U40, U41 O Veljessodassa 1918 H Ruotsalaisten vapaaehtoisten kaatuneiden muistolle U22 Sodassa 1939–44 kadonneiden C muistomerkki U41 ”Äiti ja lapset” tunnetaan myös nimellä muistolle Mauno Siitonen U40/37 P I Sodassa kaatuneiden ”Maaemo”, pronssiveistos, D Sotavankeudessa 1939–45 heimoveljien muistomerkki U41 Johannes Haapasalo, 1939 U13B kuolleiden suomalaisten ”Sinä verhoudut valoon” pronssiveistos sotilaiden muistolle J Kaukajärveltä ja Suurmäestä Q Johanna Häiväoja, 2002 U6A Heikki Häiväoja, 1974 U40 v. 1997 löytyneiden sotilaiden muistomerkki, Heikki Häiväoja U41 Menneiden sukupolvien ja muualle Saksalaisten kaatuneiden R E haudattujen muistolle pronssiveistos, muistomerkki U39 K Sodassa kaatuneiden romanien muistomerkki Heikki Häiväoja U41 Johanna Häiväoja, 2000 U20 YK-joukoissa kaatuneiden haudat F Norjalaisten talvisodan Karjalaan jääneiden vainajien ja Suomalaisten rauhanturvaajien L S vapaaehtoisten muistomerkki U41 muistomerkki pronssiveistos, muistomerkki Matti Peltokangas U39 Armas Tirronen, 1957 U21 ”Mies hiljentyneenä ikuisuuden Saksan sotavoimissa kaatuneiden M G edessä” pronssiveistos, Kaartilaisten muistomerkki SK1 suomalaisten vapaaehtoisten T Emil Wikström, 1935 U25 muistomerkki U41 U Jääkärien muistomerkki SK1.
Load more

Recommended publications
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Finland Bilateral Relations Finland and India Have Traditionally Enjoyed
    March 2021 Ministry of External Affairs **** India – Finland Bilateral Relations Finland and India have traditionally enjoyed warm and friendly relations. In recent years, bilateral relations have acquired diversity with collaboration in research, innovation, and investments by both sides. The Indian community in Finland is vibrant and well-placed. Indian culture and yoga are very popular in Finland. 2019 marked 70 years of diplomatic relations between the two countries. High-level visits - Prime Ministers • Prime Minister Pt. Jawaharlal Nehru Finland in 1957 • Prime Minister Smt. Indira Gandhi in 1983. • Prime Minister Pt. Manmohan Singh in 2006. • Mr. Vieno Johannes Sukselainen in 1960 - First Prime Minister of Finland • Prime Minister Mr. Kalevi Sorsa in 1984. • Prime Minister Mr. Matti Vanhanen visited India in March 2006, February 2008 and February 2010 (last two occasions to attend Delhi Sustainable Development Summit). • Prime Minister Mr. Juha Sipilä: Feb 2016 (for Make in India week) Presidential Visits • President of Finland Mr. Urho Kekkonen in 1965 • President Mr. Mauno Koivisto in 1987 • President Mr. Martti Ahtisaari in 1996. • President Mrs. Tarja Halonen in January 2007, February 2009 and February 2012 to attend the Delhi Sustainable Development Summit. • President Shri V.V. Giri in 1971 • President Shri R. Venkataraman in 1988. • President Shri Pranab Mukherjee: October 2014 President Shri Pranab Mukherjee, paid a State Visit to Finland on 14-16 October 2014 accompanied by Minister of State for Heavy Industries and Public Enterprises, four Members of Parliament, Officials, academicians and a business delegation. Agreements for cooperation in New and Renewable Energy, Biotechnology, Civil Nuclear Research, Meteorology, Healthcare and Education were signed during the visit.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Onko Strategioista Tullut Tragedioita?
    RIMPELÄ, RIMPELÄ JA HEINISUO JA RIMPELÄ, RIMPELÄ Matti Rimpelä, Markku Rimpelä Mitä kuntastrategioissa sanotaan lapsiperheiden hyvin voinnista? ja Juuso Heinisuo Löytyykö lukuisista asiakirjoista ymmärrettäviä punaisia lankoja? Onko strategiatyö edistänyt lasten hyvinvointia? altion velvoittamana kunnat ovat tuottaneet lukuisia strategia-asiakirjoja, joissa hyväntahtoiset toiveet ja väljät TRAGEDIOITA? TULLUT STRATEGIOISTA ONKO Vtavoitteet yhdistyvät palvelukehittämisen yksityiskohtiin. Onko Toteutumista ei ole seurattu eikä vaikutuksia analysoitu. Punaisia lankoja ei helposti löydy. Onko työ ollut turhaa? Sote-hallintoreformissa yli 80 prosenttia lapsiperheiden tuen strategioista voima varoista jää kuntaan. Erilliset lapsiperhestrategiat tulee yhdistää osaksi kuntastrategiaa. Erityisvelvoitteet on poistet- tava. Asia kirjojen tuottamisen rinnalle on saatava jatkuva tulok- tullut sellisuusdialogi ja kunnan oman toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista on tuotettava informaatiota. tragedioita? Matti Rimpelä oli THL:n tutkimusprofessorina vuosina 1995– 2009. Lapsiperheet ja lapset Markku Rimpelä on toiminut Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuntien strategiatyössä palvelujen tilaajajohtajana (2009–2017) ja strategiajohtajana vuodesta 2017 alkaen. Juuso Heinisuo on strategiapäällikkönä Hämeenlinnassa. KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ KALEVI SORSA KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ Onko strategioista tullut tragedioita? Matti Rimpelä, Markku Rimpelä ja Juuso Heinisuo Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä KALEVI SORSA
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • A Fugitive Success That Finland Is Quickly Becoming a Victim of Its Own Success
    Professor Charles Sabel from Columbia Law School and Professor AnnaLee Saxenian from UC Berkeley argue in their book A Fugitive Success that Finland is quickly becoming a victim of its own success. In recent decades Finnish firms in the forest products and telecommunications industries have become world leaders. But the kind of discipline that made this success possible, and the public policies that furthered it, is unlikely to secure it in the future. Efficiency improvements and incremental A Fugitive Success innovations along the current business trajectory will gradually lead these industries into a dead-end unless they use innovation as a vehicle for transforming themselves into new higher value businesses. Saxenian and Sabel raise some serious concerns about the readiness of these industries, and the Finnish innovation system as a whole, for the needed transformation. A Fugitive Success is required reading for A Fugitive Success those involved in the development of the Finnish innovation environment and Finland’s Economic Future implementing the new national innovation strategy. Charles Sabel and AnnaLee Saxenian Sitra Reports 80 Sitra Reports the Finnish Innovation Fund ISBN 978-951-563-639-3 Itämerentori 2, P.O. Box 160, FI-00181 Helsinki, Finland, www.sitra.fi/en ISSN 1457-5728 80 Telephone +358 9 618 991, fax +358 9 645 072 URL: http://www.sitra.fi A Fugitive Success Finland’s Economic Future Sitra Reports 80 A Fugitive Success Finland’s Economic Future Charles Sabel AnnaLee Saxenian Sitra • HelSinki 3 Sitra Reports 80 Layout: Sisko Honkala Cover picture: Shutterstock © Sabel, Saxenian and Sitra ISBN 978-951-563-638-6 (paperback) ISSN 1457-571X (paperback) ISBN 978-951-563-639-3 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1457-5728 (URL:http://www.sitra.fi) The publications can be ordered from Sitra, tel.
    [Show full text]
  • H.E. Harri Holkeri, President
    United Nations Nations Unies T HE PRESIDENT OF THE GEN ERAL ASSEMBLY LE PRESIDENT DE L’AS SEMBLEE GENERALE Biography of Mr. Harri Holkeri, President of the 55th Session of the General Assembly Mr. Harri Holkeri, the President of the fifty-fifth session of the United Nations General Assembly—the Millennium Assembly—brings to the post a wealth of political experience, as well as a reputation as a skilled mediator and consensus builder. He was Finland's Prime Minister from 1987 to 1991, and for over four decades has served his country and the international community in several political and economic posts. The most renowned and prestigious conservative political figure in Finland over the last few decades, he served as Secretary of the National Coalition Party from 1965 to 1971 and as Party Leader from 1971 to 1979. From 1970 to 1978, he was a Member of the Parliament. He also served as a Member of the Board of Governors of the Bank of Finland (central bank) from 1978 to 1997. As Prime Minister, he headed a coalition formed by his party and the Social Democrats. Mr. Holkeri played a key role in developing the social consensus that led to the creation of the coalition government in power from 1987 to 1991, and of which he was Prime Minister. That government was based on cooperation between the Conservative and the Social Democratic parties—a cooperation that extended to international affairs as well. His political philosophy— “You cannot make easy decisions unless you first commit yourself to hard solutions”—has guided his political life.
    [Show full text]
  • Suomalaisia Muistitehtäviä Finnish Memory Exercises OLMES Minna
    Suomalaisia muistitehtäviä Finnish Memory exercises OLMES Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 1 Kumpi ötökkä? / Which bug? 1 2 a. Omenaperhonen Sitruunaperhonen b. Juhannusturilas Vapputurilas c. Turvakas Kärsäkäs d. Sonnimuurahainen Hevosmuurahainen e. Jauhopukki Jauhopeikko f. Ristihämähäkki Ruutuhämähäkki g. Kirjansitoja Kirjanpainaja h. Vipeltäjä Kiitäjä i. Keltiäinen Ruskuainen j. Mettiäinen Sontiainen k. Neitoperhonen Äitiperhonen l. Sahurintäi Tukkimiehentäi m. Laulajasirkka Rukoilijasirkka n. Suruvaippa Suruverho Lähde: Mukaeltu Kirsti Koivulan teoksesta Taattu takatasku, 2006, s.10 Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 2 Kumpi kasvi? / Which plant? 1 2 a. Hiirenputki Koiranputki b. Suolaheinä Hunajaheinä c. Verenpisara Merenpisara d. Papanhattu Ukonhattu e. Pronssipiisku Kultapiisku f. Töröhuuli Suukkosuu g. Maksaruoho Haimaruoho h. Strutsinpolvi Kurjenpolvi i. Kanankaali Kiinankaali j. Raita Rantu k. Tupakka Sikari l. Leopardinkita Leijonankita m. Oravanmarja Rusakonmarja n. Jäniksenkäpälä Kissankäpälä Lähde: Mukaeltu Kirsti Koivulan teoksesta: Taattu takatasku, 2006, s.11 Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 3 Suomen presidentit aikajärjestyksessä / Presidents of Finland Ståhlberg, Kaarlo Juho 1919-1925 Relander, Lauri Kristian 1925-1931 Svinhufvud, Pehr Evind 1931-1937 Kallio, Kyösti 1937-1940 Ryti, Risto Heikki 1940-1944 Mannerheim, Carl Gustaf Emil 1944-1946 Paasikivi, Juho Kusti 1946-1956 Kekkonen, Urho Kaleva 1956-1982 Koivisto, Mauno Henrik 1982-1994 Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi 1994-2000 Halonen, Tarja Kaarina 2000-2012 Niinistö, Sauli
    [Show full text]
  • Personifying Poitics and Politicizing Persons
    Journal of Political Science Volume 20 Number 1 Article 4 November 1992 Personifying Poitics and Politicizing Persons Kari Paakkunainen Tauno Saarela Follow this and additional works at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops Part of the Political Science Commons Recommended Citation Paakkunainen, Kari and Saarela, Tauno (1992) "Personifying Poitics and Politicizing Persons," Journal of Political Science: Vol. 20 : No. 1 , Article 4. Available at: https://digitalcommons.coastal.edu/jops/vol20/iss1/4 This Article is brought to you for free and open access by the Politics at CCU Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Journal of Political Science by an authorized editor of CCU Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. PERSONIFYING POLITICS AND POLITICIZING PERSONS Kari Paakkunainen and Tauno Saarela University of Helsinki Since the 1950s and 1960s, Western political science has pro­ moted two myths. The first is the belief that the human sciences must follow the methodology of the natural sciences and employ the same truth conditions. This belief is a myth precisely because it is not possible in any science to begin from axioms about method and truth that are self-grounding or self-justifying. Rather, the validity of any statement in any science depends on its context. An attempt to write about any science without presuppositions would fail, because all meaningful statements have a deep linguistic history, and the interpretation of their meaning is an "endless task." 1 The other myth is that the classic texts of "political theory" are an actual historical tradition purveying meaning and signifi­ cance across the generations; moreover that this is "A Great Discussion" continuing from philosophers of antiquity to modem political scientists, biographers and parliamentarians.
    [Show full text]
  • Idänsuhteet Vai Pohjoismainen Yhteistyö?
    Idänsuhteet vai pohjoismainen yhteistyö? Keskustapuolueen linjaukset puolueettomuuspolitiikan ja Nordek-hankkeen aiheuttamassa ristipaineessa 1968–1970 Pro gradu-tutkielma Timo Vuorikivi Ohjaaja: professori Laura Kolbe Joulukuu 2014 Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos Helsingin Yliopisto Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................................... - 1 - 1.1 Tutkimuskohde, tutkielman tavoitteet ja metodi ............................................................... - 1 - 1.2 Aikaisempi tutkimus ja tutkielmassa käytetyt alkuperäislähteet .............................................. - 4 - 1.3 Historiallinen konteksti ja tutkielman teoreettiset lähtökohdat................................................. - 7 - 1.4 Tutkielman rakenne ................................................................................................................ - 10 - 2 Pohjoismaisen yhteistyön traditio .................................................................................................. - 12 - 2.1 Valtioliittoja ja verkostoja - pohjoismaista yhteistyö 1800-luvulta kylmän sotaan ................ - 12 - 2.1.1 Ylioppilaiden kokouksista valtioliittoon ......................................................................... - 12 - 2.1.2 Yhteistyö kylmän sodan keskellä .................................................................................... - 14 - 2.1.3 ”Epävirallinen” yhteistyö, ”nordisk nytta” ja paikallistason
    [Show full text]