Ville Yliaska Valtiomanagerismi ja yritystuet – jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion muodonmuutoksia Manageristinen ajattelu vaikutti Suomen valtion rakenteiden muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla. Uudet johtamisopit näkyivät keskus- ja paikallishallinnon vallanjaossa: valtion roolia verorahojen ohjaamisessa vahvistettiin samalla, kun kunnille annettiin valtaa päättää keinoista, joilla valtion määräämät tehtävät hoidettiin. Reformi hyödynsi uusista johtamisopeista johdettua ajatusta strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta: manageristinen valtio määritti strategian ja kunnat hoitivat operatiivisen osuuden. Vallanjako oli osittain seurausta toisesta muutoksesta. Valtio ryhtyi toteuttamaan teknologia- ja teollisuuspolitiikkaansa yhä vahvemmin yritystukien avulla suoran omistamisen sijaan. Uuteen teknologiapolitiikkaan toivottiin saatavan varoja muista toimista säästämällä, koska julkisen sektorin ei haluttu enää kasvavan. Tämä edellytti vallankeskitystä verovarojen osalta.

Etatismin ja dirigismin jälkeinen valtio? talouden määrittämä pysyvä tiukkuus (permanent aus- Toisen maailmansodan jälkeistä korkean talouskasvun terity). Jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion politiikkaa aikaa on luonnehdittu ”kultakaudeksi”1. Sen määri- ohjaavat menojen kurissapito (cost containment), mark- telmiin sopivat useimmissa tapauksissa ranskan kielestä kinoille palauttaminen (recommodification) ja kehittä- lainattu étatisme (valtiojohtoisuus) ja siitä johdettu di- minen (recalibration).5 Kaiken kaikkiaan ’sosiaalinen’ on rigisme (verbistä diriger, ohjata), jotka viittaavat julkisen jälkiekspansiivisella kaudella korvattu tai korvautunut vallan suureen ohjailevaan rooliin valtioiden talouspoli- eriytymisellä, yksityistämisellä, privatisoitumisella tai tiikassa. Kasvuvuosien jälkeen sekä valtiojohtoisuus että perheistämisellä, fiskalisoinnilla, funktionalisoinnilla, valtion ohjaus ovat kautta linjan muuttuneet, elleivät markkinasignaaleihin reagoivilla uusilla subjekteilla, kil- jopa vähentyneet. pailukykyvaatimuksilla ja uudella (manageristisella) hal- Kultakauden ja teollisen aikakauden vähittäinen linnolla (governance).6 päättyminen2 johtivat valtioiden muodonmuutoksiin Tässä artikkelissa keskitytään kahteen viimeksi mai- ja erilaisiin ratkaisumalleihin, joita on käsitelty monilla nittuun tekijään. Kilpailukykyvaatimusten osalta käsit- tieteenaloilla3. Valtioiden jälkiteollista muutosta analy- telen yritystukijärjestelmän syntyä 1970-lopulta lähtien. soitaessa on otettava huomioon ainakin 1) rakenteelliset Valtio ei tavoittele enää entiseen tapaan suoraa omistusta taloudelliset muutokset (kiristynyt globaali kilpailu, tek- vaan turvautuu ennemmin yksityiselle sektorille suun- nologian muutos, työvoiman kysynnän voimakkaampi nattuihin yritystukiin. Toisella tasolla tarkastelen mana- vaihtelu osaamisen mukaan), 2) sosiaaliset muutokset geristisesta ajattelusta johdettuja vallanmuutoksia sekä (siirtolaisuus, ikä- ja perherakenne, uudet sosiaaliset keskus- ja paikallishallinnon välillä että eduskunnan ja riskit) ja 3) poliittiset muutokset (työväen- ja keski- hallinnon työnjaossa. Argumenttini mukaan yritystu- luokan pienentyminen/pirstoutuminen, individualismin kipolitiikan muotoutuminen vaikutti myös vallanmuu- nousu, hyvinvointisovinismi).4 toksiin hallinnon tasolla. Raija Julkunen kokoaa ansiokkaasti keskustelua val- tioiden muodonmuutoksesta tuoreessa kirjassaan Muut- tuvat hyvinvointivaltiot (2017). Julkusen mielestä hyvin- Valtion rooli ja yritystuet vointivaltiota ei ole lakkautettu, mutta muutoksen takia Valtion suoriin yritystukiin ja verotukiin on 2010-luvulla voidaan puhua ’jälkiekspansiivisesta hyvinvointivaltiosta’. kulunut vuosittain noin 3,5 miljardia euroa. Tämän li-

(2017), öljy ja pastelliliitu kankaalle, 150 x 100 cm 100 x 150 kankaalle, pastelliliitu ja öljy (2017), Hyvinvointivaltiossa on siirrytty niukkuuden aikaan, jota säksi kunnat maksavat omia tukiaan yrityksille. Niiden leimaa kasvattamisen ja rakentamisen sijaan reformointi, toimintaa tuetaan myös erilaisilla yrityspalveluilla, joissa We die We tehostaminen ja säästäminen. Julkunen hyväksyy Paul työskenteli vuonna 2011 noin 4 400 henkeä niin val- Piersonin analyysin, jonka mukaan keskeinen meka- tiolla kuin kunnissa, mikä merkitsee 350 miljoonan

Maija Lassila, Lassila, Maija nismi on ollut demografisen muutoksen ja jälkiteollisen euron palkkakustannuksia. Yhteensä tukipalvelut mak-

4/2017 niin & näin 57 ”Jo 1800-luvulla syntyi käsitys, että Suomi on syrjäinen ja pää- omaköyhä maa.”

savat noin 700 miljoonaa euroa vuosittain.7 Vuonna markkinavirheitä. Esimerkiksi Mazzucato nostaa valtion 2017 yritystukien kokonaismäärä oli noin 4 miljardia8. tutkimuslaitokset ja niiden tuottaman teknologian, jonka Yritystuet nousevat poliittiseen keskusteluun tasaisin valmistamiseen liittyvää riskiä yritykset eivät ole valmiita väliajoin. Tämä johtuu osittain siitä, etteivät tutkimukset kantamaan. Mazzucaton mukaan valtiot myös luovat ole yksimielisiä niiden hyödyllisyydestä. Tutkimus- ja markkinoita ja antavat kehitykselle suunnan.13 kehittämismenojen (T&K), yritystukien ja tuotannon Suomessa valtiollisella teknologiapolitiikalla ja valtion kasvun sekä kokonaistuottavuuden välistä suhdetta on suurella roolilla taloudessa on pitkä historia. Jo 1800-lu- vaikea tutkia. Tutkimusten tekemistä hankaloittaa vaih- vulla syntyi käsitys, että Suomi on syrjäinen ja pääoma- toehtoisten skenaarioiden puute ja vaikuttavien syiden köyhä maa, minkä vuoksi julkisen vallan oli avitettava yksilöinnin hankaluus.9 sen taloutta14. Itsenäinen Suomen valtio osti ensim- Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) kri- mäisen yrityksensä, metsäyhtiö Ab W. Gutzeit & Co:n tisoi ensi kerran Suomen yritystukipolitiikan tehotto- syksyllä 1918, kun senaatti pelkäsi metsiä ja koskia omis- muutta vuonna 1992. Tuissa oli VATT:n mukaan liikaa tavan yhtiön päätyvän saksalaisiin käsiin15. Toisen maa- päällekkäisyyksiä, ja käyttöpääomapainotteisuus synnytti ilmansodan jälkeen valtion merkittävä rooli taloudessa vääristymiä kilpailuun10. Myös 2010-luvulla julkisessa sopi edelleen sekä oikeistolle että vasemmistolle, mutta keskustelussa on työ- ja elinkeinoministeriön raport- eri syistä. Oikeisto näki asian pragmaattisesti, koska teihin vedoten esitetty, että yritystuet ovat tarpeettomia Suomi miellettiin vieläkin syrjäiseksi ja pääomaköyhäksi. ja tehottomia11. Useat hallitukset ovat aikoneet karsia yri- Teollistamisen mukanaan tuoman vaurauden toivottiin tystukia siinä kuitenkaan onnistumatta. myös vähentävän kommunismin kannatusta syrjäseu- Toisaalta monet tutkijat ovat korostaneet, että 1990- duilla. Vasemmistossa valtion rooli nähtiin puolestaan luvun teknologiayritysten menestyksen taustalla oli Troijan hevosena, josta voitiin edetä sosialismiin. 16 Suomen pitkän ajan teknologiapolitiikka, jossa julkisia Edelleen kylmän sodan ajan Suomen taloudessa kartellit varoja sijoitettiin julkiseen T&K-toimintaan ja yritys- olivat voimakkaita ja politiikan, pankkien sekä teolli- tukeen12. Kansainvälisessä keskustelussa muun muassa suuden kytkennät syviä17. Mariana Mazzucato on korostanut ’yritteliään valtion’ Suomessa yksi jälkiteollisen ajan reaktio on ollut merkitystä talouskasvulle. Yritteliäs valtio auttaa yri- painottaa 1970-luvulta lähtien yritystukia ja T&K-po- tyksiä T&K-toiminnalla, sen rahoittamisella ja suoralla litiikkaa valtion suoran omistamisen sijaan18. Tämä on riskirahoituksella eikä keskity pelkästään korjaamaan korostunut sitä vahvemmin, mitä enemmän markki-

58 niin & näin 4/2017 ”Jälkiteollisten valtioiden re- formeissa on tyypillisesti lii- kuttu markkinoiden ohjailusta ja suunnittelusta markkinoiden tukemiseen.”

noiden toimintaa suosiva kilpailuajattelu on saanut yh- poliittinen ja taloudellinen eliitti pohti keinoja talous- teiskuntapolitiikassa sijaa. Jonathan D. Levyn mukaan laman kukistamiseksi. Tuolloin syntynyttä talouspoliit- jälkiteollisten valtioiden reformeissa on tyypillisesti lii- tista linjaa nimitetään Korpilammen konsensukseksi. kuttu markkinoiden ohjailusta ja suunnittelusta mark- Suomalaista konsensuspolitiikkaa lähdettiin ha- kinoiden tukemiseen. Valtio ei ole pelkästään vetäytynyt kemaan tilanteessa, jossa työttömyys oli öljykriisien seu- tai poistunut näyttämöltä vaan keskittynyt markkinoiden rauksena noussut ennätyslukemiin. Kalevi Sorsan toinen luomiseen ja tukemiseen.19 Tavoissa ja muodoissa on kui- hallitus katsoi, että se tarvitsi uusille talouspoliittisille aja- tenkin ollut eroja: esimerkiksi jotkut maat ovat yksityis- tuksilleen laajempaa tukea. Sorsa järjesti konferenssin si- täneet voimakkaammin kuin toiset, ja valtioiden omis- touttaakseen eri osapuolet linjausten taakse. Taustalla oli tuspohja entisissä yrityksissään vaihtelee enemmistöosak- eturyhmien huonot välit, joiden katsottiin estävän kaikki kuudesta vähemmistöosakkuuksiin20. uudistukset. Jälkeenpäin Sorsa totesi, että konferenssin Teknologiapolitiikassa tapahtui 1970- ja 1980-lu- alkuperäiset tavoitteet eivät olleet niin kunnianhimoisia kujen taitteessa käänne, jota on kutsuttu teknologiave- kuin ne, jotka lopulta toteutuivat. Moni aikalainen koki toiseksi aikakaudeksi21. Samalla suhtautuminen suoraan varsinkin jälkeenpäin, että eräänlainen konsensuksen omistukseen muuttui. Valtio ryhtyi ensin liikelaitos- henki onnistuttiin aidosti luomaan. Toisaalta aikalaiset tamaan eli irrottamaan omistamansa yritykset budje- puhuivat itse ennen kaikkea elvytyksestä eivätkä niinkään tistaan ja sen jälkeen vähentämään omistustaan julkisissa konsensuksesta: ilmausta ”konsensus” ryhdyttiin käyt- yhtiöissä. Muutosta valmisteltiin 1970-luvun lopulta tämään vasta myöhemmin.23 Toisaalta puhe konsensuk- alkaen ja se toteutettiin vähitellen 1980-luvun lopulla22. sesta on osaksi myyttistä liioittelua24. Käänne oli osa Korpilammen konsensukseksi kutsuttua Konsensuspuhetta voi yrittää ymmärtää vertaamalla prosessia. sitä 1950- ja 1960-lukujen kiistelyihin yhteiskuntapoli- tiikan suunnasta25. Suomen kylmän sodan aikaisen po- liittisen järjestelmän tasapainoa on kutsuttu ”epäluotta- Korpilammen konsensus muksen nelikannaksi”26. Sisällissodan perinnön takia po- Suomen 1970-luvun jälkeistä politiikkaa on useissa yh- litiikkaa ei voitu rakentaa luokkasovun ympärille Ruotsin teyksissä kutsuttu konsensuksen ajaksi, ja tällä konsen- tapaan27. Näin hyvinvointivaltion perustoimintoja ei suksella on yksi selkeä alkupiste: Korpilammen hotellilla luotu yksimielisyyden vallitessa, vaan oikeisto piti so- Espoossa vuonna 1977 pidetty konferenssi, jossa Suomen siaalipoliittisia uudistuksia kaiken aikaa taloudellisesti

4/2017 niin & näin 59 mahdottomina28. Yhteiskuntarauha perustui kuitenkin tuki elinkeinoelämää kannattamalla yritystukien lisää- ajatukselle, että kaikkien osapuolten (valtiovalta, maa- mistä. taloustuottajien järjestöt, työnantajajärjestöt ja ammat- tiyhdistysliike) vaatimukset katsottiin lähtökohdiltaan legitiimeiksi. Vaikka vääntö politiikan suunnasta ja hy- Teknologia- ja innovaatiopolitiikka vinvointivaltion rakentamisesta oli tiukka, vakiintuneita Konsensuksessa elinkeinoelämä ja sosialidemokraatit suhteita ei kuitenkaan koko ajan kyseenalaistettu. Kai- löysivät yhteisen näkemyksen yritystukipolitiikassa. Yri- killa nähtiin olevan oikeus esittää oma näkökulmansa tystukien perusteluiden taustalla on monia lähtökohtia. eri vaatimuksineen. Konsensuksessa muuttui juuri tämä: Yleinen näkemys edelleen oli se, että Suomi oli syrjäinen yritettiin määritellä kansakunnan yhteinen etu. Näin etu- ja pääomaköyhä maa37. Suomen Pankin tiukat luottopo- ryhmien tavoitteet olivat vähitellen menettäneet legiti- liittiset linjanvedot inflaation taltuttamiseksi 1970-luvun miteettiänsä. Politiikasta tuli kilpailua siitä, kuka pystyi puolessa välissä tekivät tilanteesta elinkeinoelämän nä- määrittelemään yhteisen edun29. kökulmasta entistä tukalamman38. Suomen 1980-luvun Myös SDP:n politiikka muuttui. Sami Outinen ki- vaihteen rahoitusmarkkinat olivat ”alkeelliset”39. Vaikka teyttää, että ennen kaikkea yksityinen yritystoiminta oikeistossa valtion puuttumista talouteen pidettiin peri- asetettiin aikaisempaa keskeisempään asemaan. Näin aatteessa vääränä ja toimintaa vääristävänä, lisäpääoma yritystoiminnan edistäminen nousi politiikan ytimeen, nähtiin tervetulleena. Koska valtio oli tehnyt luotonan- ja sen menestys alettiin vähitellen nähdä kansankunnan tojärjestelmästä monimutkaisen ja rikkoi näin markki- yhteisenä etuna. Toinen muutos SDP:n linjauksessa oli natalouden sääntöjä, otti elinkeinoelämä pääomaa sieltä se, että veroasteen nousu haluttiin pysäyttää. Sen sijaan mistä sai. Valtion avun piti vain tulla rahoituksen, ei sosialismista luopuminen (kuten usein on esitetty) – tai omistamisen välityksellä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän siitä puhumisesta luopuminen – oli aluksi vain lyhyen ai- valtuuskunta (EVA), joka muuten kritisoi julkisen sek- kavälin vaalistrateginen linjaus.30 torin liian suurta kokoa ja näki itsensä markkinatalouden Sorsan hallituksen elvytyspaketin julkilausuttuna ta- etujoukkona, oli valmis luopumaan markkinataloudesta, voitteena oli teollisuuden toimintaedellytysten palautta- kun kysymys oli yritysten tukemisesta verovaroin. EVA:n minen. Se sisälsi työnantajien sairausvakuutus-, lapsilisä- mukaan näytti olevan sellaisia tilanteita, joissa ”kansan- ja työeläkemaksujen määräaikaisen alentamisen sekä in- kunnan intresseissä on ohittaa markkinamekanismi”.40 vestointien tukemisen ja rakennustöiden nopeuttamisen. Lisäksi teknologiapolitiikka oli osa suomalaisen oi- Taustan elvytyspaketille loi se, että edellisen hallituksen keiston, erityisesti juuri EVA:n, strategiaa poliittisessa (Miettusen hätätilahallitus) politiikkaa pidettiin epä- kamppailussa vasemmistoa ja nousevaa vihreää liikettä onnistuneena.31 Sen leikkauspolitiikka oli heikentänyt vastaan. EVA:n analyyseissa toistuivat muiden läntisten taloustilannetta, minkä seurauksena myös pieni ryhmä konservatiivisten liikkeiden esiin nostamat uhat, kuten suomalaisia taloustieteilijöitä oli ryhtynyt kritisoimaan työn arvostuksen lasku, nollakasvufilosofia ja median Suomen perinteistä linjaa, jossa talouslaman aikana jul- vasemmistolaistuminen. Järjestön tavoitteena oli kui- kisia menoja leikattiin32. Talouspolitiikka haluttiin nyt tenkin esiintyä puolueettomana, ulkopuolisena ja prag- siirtää leikkauslinjalta elvyttävälle linjalle33. maattisena, joten teknologian kehittäminen nostettiin Elvytyslinja tuo vielä yhden ulottuvuuden siihen, korkealle sen asialistalla. EVA siis pyrki häivyttämään mikä politiikassa muuttui: Korpilammella hyväksyttiin tavoitteitaan keskittymällä teknologiaan, jonka kehittä- elvytys mutta myös muotoiltiin uudelleen käsite ’el- minen ja yritysten tukeminen esitettiin yhteisenä etuna. vytys’34. Suomen kieleen elvytyksen käsite talouspoli- Suomessa poliittinen oikeisto ei siten aktiivisesti hakenut tiikkaan liitettynä oli tullut 1930-luvun laman myötä, konfrontaatiota, kuten esimerkiksi Thatcher Isossa-Bri- kun eri valtiot harjoittivat talouden elvytystä velkara- tanniassa tai Reagan Yhdysvalloissa.41 SDP puolestaan oli halla35. Sorsan hallituksen politiikka ei kuitenkaan ollut valistusperinteensä mukaisesti edistysuskoinen: se liitti elvytystä tässä perinteisessä keynesiläisessä mielessä. Sen kasvun ja edistyksen toisiinsa. Näin teknologian kehit- sijaan hallitus aikoi harjoittaa tiukkaa menotaloutta: se tämistä ja sen mukanaan mahdollisesti tuomaa taloudel- kieltäytyi ottamasta velkaa ja kasvattamasta julkisen sek- lista kasvua pidettiin myönteisenä.42 Tämä näkyi siinä, torin menoja. Se myös poisti keinovalikoimasta deval- että SDP:ssä vastustettiin laajasti puhetta nollakasvusta, voinnin, ja inflaation vähentäminen oli yksi päätavoit- joka Suomessakin nousi julkiseen keskusteluun ympäris- teista. Lainan ottaminen oli sallittua vain muutamaan töaatteen voimistumisen myötä43. erikoistapaukseen: vientiteollisuuden investointien ra- 1970- ja 1980-lukujen teknologia- ja yritystukipo- hoittamiseen, tuontia korvaavan teollisuuden kehittä- litiikka sai tukea myös siitä, että monet poliittiset toi- miseen, valtionyhtiöiden osakepääoman korottamiseen mijat pitivät lamaa ylituotantokriisinä. Tämän oletuksen sekä energiatalousohjelman rahoittamiseen.36 mukaan perusteollisuuteen perustunut tuotanto oli saa- (2017), öljy ja pastelliliitu kankaalle, 200 x 150 cm 150 x 200 kankaalle, pastelliliitu ja öljy (2017), Suomalainen elvytys merkitsi yritysten tukemista vuttanut saturaatiopisteensä. Esimerkiksi Kalevi Sorsan monin eri keinoin. Konsensuksen yhtenä kehityskulkuna pohdinnoissa teollisuusmaat olivat tulleet yhden talou- Earthturns voidaankin erottaa se, että T&K- ja yritystukipolitiikan dellisen kehitysvaiheen päähän ja Nikolai Kondratjevin tarpeista kansankunnan yhteisenä etuna päästiin yhteis- vanha teoria pitkistä aalloista näytti pitävän paikkansa.

ymmärrykseen. SDP lopetti puheen sosialisoinneista ja Edessä oli kenties neljännesvuosisata hitaan talouskasvun Lassila, Maija

60 niin & näin 4/2017 ”Suoran omistamisen sijaan konsensuksen ajan politiikka perustui yksityisille yrityksille annettuun tukeen.”

aikaa ja koko kapitalistinen järjestelmä oli tienhaarassa. voitteet siirtää valtion yritystoiminnan painopistettä Uuden kasvuaallon käynnistäminen edellytti uusia kulu- elektroniikka-alalle48. Suoran omistamisen sijaan kon- tustuotteita, sillä autot ja kodinkoneet olivat kapasiteet- sensuksen ajan politiikka perustui yksityisille yrityksille tinsa jo tyhjentäneet. ”Nyt oletetaan, että elektroniikka annettuun tukeen, varsinkin kun Valco ajautui talou- voisi olla se, joka seuraavassa nykäisee kehityksen liik- dellisiin vaikeuksiin, mistä koitui Sorsalle henkilökoh- keelle, mutta tätä ei ole tapahtunut”, Sorsa kiteytti.44 tainen taakka49. SDP:tä ajoi yritystukien taakse myös Myös OECD:n piirissä analyysi tilanteesta oli saman- edellä mainittu vaalitaktinen linjaus, jonka mukaisesti kaltainen: ”Tietokoneista ja telekommunikaatiosta tulee se lopetti sosialismista puhumisen. Sorsan analyysissa elintärkeä uusi infrastruktuuri, joka synnyttää uusia teol- sosialismin korostaminen oli laskenut puolueen kanna- lisuusaloja. Autoteollisuuden ja muiden vanhojen teol- tusta vuonna 1975 kahdeksan prosenttiyksikköä – radi- lisuusalojen saturaatioilmiön kontekstissa uusien teolli- kalismilla ei ollut kannatusta.50 suusalojen etsimisen kiireellisyys on selvää.”45 Valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan veturiksi pe- Teollisuusmaat olivat tämän tulkinnan mukaan rustettiin Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) vuonna käyneet 1900-luvulla läpi ensimmäisen rakennemuu- 1983. Valtion tukema T&K-toiminta ja yritystuet olivat toksen maatalousyhteiskunnista teollisiksi yhteiskun- kestopuheenaihe koko 1980-luvun. Vaikka keskimää- niksi. 1970- ja 1980-luvuilla pohdittiin seuraavan räinen talouskasvu Suomessa vuosina 1974–1985 oli eu- rakennemuutoksen sisältöä. Suosituimmissa visioissa rooppalaista keskiarvoa nopeammalla tasolla 2,7 prosen- edessä odotti jälkiteollinen tietoyhteiskunta, jossa tie- tissa, työttömyys hellitti vasta vuosikymmenen lopulla.51 totekniikka ja huipputeknologia käynnistäisivät uuden Tästä syystä SDP piti yllä työttömyys- ja lamapuhetta, kasvupyrähdyksen.46 Niinpä julkisia varoja oli eri- ja edessä oli kaiken aikaa ”uusteollistamisen aikakausi”. tyisesti suunnattava huipputeknologian tutkimus- ja Lääkkeeksi tarjottiin T&K-panostusten kasvattamista; kehitystoimintaan. Suomen ohella etenkin Ranska riskirahaa oli yrityksillä käytössä kaiken aikaa liian vähän. ohjasi niitä tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Ranska T&K-menojen BKT-osuudesta tuli mittari, jota seu- halusi huipputekniikan edelläkävijäksi: esimerkeiksi rattiin tarkasti.52 käyvät panostukset Concorde-lentokoneeseen (yhdessä Suomen yritystuki- ja teknologiapolitiikka muuttui brittien kanssa), Minitel-tietoverkkoon, sähköautoihin ajatusten tasolla Korpilammella, mikä näkyi konkreetti- ja ydinvoimaan47. Suomessa pyrkimystä kuvasi SDP:n sesti esimerkiksi Tekesin perustamisena. Muutos oli kui- ja Sorsan ajama kuvaputkitehdas Valco ja puolueen ta- tenkin 1980-luvulla pääasiassa periaatteellinen: elinkei-

62 niin & näin 4/2017 ”Valtiovarainministeriö kritisoi koko 1980-luvun ajan elinkeino- elämän rinnalla sitä, että muut ministeriöt ja kunnat vain tuhla- sivat rahaa ja ainoastaan valtio- varainministeriö katsoi kokonai- suuden etua.”

noelämä oli pettynyt toteutuneisiin panostuksiin. 1980- Suomessa puhe budjettirakenteista kohdistui erityi- luku voidaan yleisesti mieltää vielä hyvinvointivaltiollisen sesti valtionosuuksiin. Vallitsevan budjettimekanismin sosiaalipolitiikan rakentamisen vuosikymmenenä.53 Vasta vuoksi julkisia menoja oli vaikea leikata. Järjestelmä otti 1990-luvun lama mahdollisti edellä hahmotellun muu- valtion kunnille asettamat velvoitteet huomioon siten, toksen toteuttamisen laajemmin. että valtion oli pakko huolehtia myös rahoituksesta ja kunnat saivat prosenttiosuuden menoistaan valtion- osuuksina. Järjestelmän pohja oli luotu jo 1800-luvulla, Julkisen sektorin katkaisuhoito jolloin prosenttiperusteisella valtionavulla haluttiin Yritystukipolitiikalla oli vaikutuksensa budjettipoli- nuukien kuntien osallistuvan lakisääteisten tehtävien tiikkaan. Lähtökohtana oli, että julkisia varoja oli sijoi- tuottamiseen. 1900-luvun alussa koetettiin luoda valtion- tettava yritysten tueksi, mutta julkiset menot eivät kui- apujärjestelmä, joka perustuisi kiinteisiin summiin, tenkaan saaneet kasvaa – jostain oli siten vähennettävä. mutta yrityksistä jouduttiin luopumaan, koska kunnat Ongelma oli, että monet hyvinvointivaltion sosiaalipoli- eivät säästövimmassaan enää pitäneet huolta palveluiden tiikkaan liittyvät budjettimekanismit toimivat automaat- laadusta.55 tisesti. Näin yritystuilla oli yhteys budjettirakenteisiin, Keskustelu valtionosuuksien maksutavoista käyn- joita muutettiin julkisen hallinnon kehittämisen yhtey- nistyi 1970-luvulla. Valtiovarainministeriön virkamiehien dessä. mukaan kunnille piti saada lisää ”omavastuuta”. Prosent- Budjettirakenteisiin kohdistunut politiikka kytkeytyi tiosuuksiin perustunut järjestelmä oli heidän mukaansa kansainväliseen keskusteluun ”liikademokratiasta”. Siinä johtanut menojen heikkoon hallittavuuteen. Kuntien esitettiin, että kansalaiset olivat hyvinvointivaltion ra- epäiltiin teettävän palvelunsa tahallaan mahdollisimman kentamisen aikana tottuneet kohtuuttomiin odotuksiin: kalliilla, jotta valtionosuudet olisivat mahdollisimman he ja heidän eturyhmänsä vaativat kaiken aikaa liikaa suuret.56 Samoilla argumenteilla esiintyi elinkeinoelämä. etuuksia, ja tämä oli johtanut julkisen sektorin liika- EVA:n mukaan kunnat oli ongelman ratkaisemiseksi kasvuun. Keskustelun seurauksena useissa maissa harjoi- saatava ”katkaisuhoitoon”57. Lisäksi valtiovarainminis- tettiin talouspolitiikkaa, jossa pyrittiin suitsimaan ”liika- teriö kritisoi koko 1980-luvun ajan elinkeinoelämän rin- demokratiaa” joko talousinstituutioiden (valtiovarainmi- nalla sitä, että muut ministeriöt ja kunnat vain tuhlasivat nisteriö, keskuspankki) autonomiaa lisäämällä tai uusilla rahaa ja ainoastaan valtiovarainministeriö katsoi koko- budjettilainsäädännöillä.54 naisuuden etua58. Ministeriön omassa lehdessä katsottiin,

4/2017 niin & näin 63 että heidän organisaationsa oli ”myrskyävällä merellä” osapuolet tiesivät, että sen jälkeen kuntien valtionapuja seilaavan Suomen kapteeni59. olisi helpompi leikata. Lakiesitys ei olisikaan mennyt läpi, elleivät hallituspuolueet olisi luvanneet, että valti- onosuuksia ei leikata. Tämä lupaus ei kuitenkaan pitänyt Valtiomanagerismi ja keskitetty valta muutamaa kuukautta enempää. Näin kuntien tehtäväksi Ratkaisumalliksi valtiovarainministeriö ehdotti kehys- jäi 1990-luvulla pienempien resurssien uudelleen koh- budjettijärjestelmää, jossa kunnat saisivat rahansa könt- dentaminen, sillä valtio piti velvoitteet entisellään. Kun- täsummina. Kehysbudjetointi edellytti budjettivallan tapäättäjien tunnelmien mukaan valtio veti ne ”kölin keskittämistä, mutta 1970- ja 1980-luvuilla erityisesti ali”.63 keskustapuolue ja 60-lukulainen uusvasemmisto kannat- Valtionosuusuudistus ja kehysbudjetointi korostivat tivat vallan hajauttamista autonomisiin kuntiin tai maa- erityisesti valtiovarainministeriön asemaa kuntien ja sek- kuntiin. 1980-luvun lopulla käytiin tiukka kamppailu toriministeriöiden kustannuksella, mitä kunnat ja muut hajauttamisen ja keskittämisen välillä. Vasta 1990-luvun ministeriöt arvostelivat.64 Valtiovarainministeriön kes- laman syvä šokki loi tilanteen, jossa uudistus voitiin keinen rooli perustui siihen, että se oli tärkein kehysten viedä läpi. Sitä ennen sille ei saatu riittävää poliittista valmistelija. Lisäksi se valvoi kehysten noudattamista tukea yrityksistä huolimatta. sekä muiden ministeriöiden ja kuntien tuottavuuskehi- Käytännössä poliittinen kamppailu kehysbudjetoin- tystä. Sillä oli niin ikään merkittävä tehtävä valtionhal- nista käytiin käsitekamppailuna siitä, mitä ”hajautta- linnon tulosmittareiden asettajana.65 Ministeriön rooli minen” tarkoittaa. Tämä johtui siitä, että 1980-luvun kasvoi myös talouspoliittisten linjausten valmistelussa ilmapiirissä oli mahdotonta kannattaa vallan keskittä- 1990-luvulla. Tämä näkyi niin ikään julkisuudenhal- mistä. Vielä 1980-luvun alussa hajauttaminen tarkoitti linnassa. Valtiovarainministeriön virkamiehet ryhtyivät ennen kaikkea kuntien lisääntyvää autonomiaa ja lähi- 1990-luvun alusta alkaen julkaisemaan – ilman poliittista demokratiaa60. Vuosikymmenen lopulla hajauttaminen ohjausta – vaalien ja hallitusneuvottelujen alla näkemyk- merkitsi kehysbudjetoinnin yhteydessä sitä, että kunnat siään talouspolitiikan oikeasta suunnasta. Tarkoituksena saivat vapauden päättää vain palveluiden tuotantota- on ollut ohjata vaalikeskustelua sekä hallituksen muo- voista. Valtio päätti siitä, mitä kuntien oli tehtävä ja dostamista. Poliittinen kulttuuri muuttui. Vanhoille ju- kuinka paljon ne saivat rahaa. Manageristisen ajattelun ristivirkamiehille poliitikkojen varpaille astuminen olisi mukaisesta strateginen (mitä tehdään) ja operatiivinen ollut mahdotonta, mutta uuden manageristisen ajattelun (miten tehdään) valta eroteltiin. Hajauttaminen tarkoitti mukaisesti toimiville virkamiehille keskustelun ohjaus siten lopulta keskusvallan otteen tiivistämistä, ei lisäänty- oli sen toimenkuvaan kuuluvaa työtä.66 Budjettiuudis- nyttä kuntien autonomiaa. tusten jälkeen monesta kansanedustajasta myös tuntui, Ajatus strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta ettei eduskunnalla ollut enää entisenlaista valtaa budje- tuli uusista johtamisopeista61. Ideana oli, että tietotek- tinteossa. Se teki päätöksiä vain yleisellä tasolla: valta oli niikan kehitys mahdollisti operationaalisen vallan an- siirretty hallitukselle ja valtiovarainministeriöön.67 tamisen suorittavalle portaalle samalla, kun sen kont- Managerisinen ”hajauttaminen” johti näin vallan- rollista pidettiin kiinni. Aikaisemmin suora käskysuhde keskitykseen erityisesti resurssien osalta. Valtiontalouden katsottiin tiedonpuutteen vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi. tarkastusvirasto tutki uudistusta tuoreeltaan vuonna Nyt johtoporras saattoi seurata – ainakin teoriassa – stra- 1994 ja totesi, että lopputuloksessa eivät mitenkään to- tegiansa jalkautumista erilaisilla tietotekniikan mahdollis- teutuneet alkuperäiset tavoitteet: palvelun parantaminen, tamilla mittareilla. Tämän mukaisesti kunnille annettiin hallinnon moniportaisuuden vähentäminen ja alueel- operationaalista valtaa ja strateginen valta jäi valtiolle. linen itsehallinto. Päätösvaltaa ei ollut delegoitu alaspäin. Samalla valtion ote kuntien rahoista tiukentui. Enää val- Johtopäätösten mukaan päätavoitteena näytti koko ajan tiovarainministeriön ei tarvinnut keskustella pitkällisesti olleen ohjausjärjestelmän muuttaminen ministeriöiden muiden ministeriöiden kanssa. Myöskään ekspansiivisen asemaa vahvistamalla: ”Heräsikin kysymys, onko orga- hyvinvointivaltion ajan keskusteluille, joissa julkiset pal- nisaatiouudistusten perusteluina käytetty yleisiä kehittä- velut olivat keskiössä, ei ollut enää tilaa entiseen tapaan. misperiaatteita tai yleisesti hyväksyttävissä olevia tavoit- Valtiovarainministeriön budjettiosastolla pitkän uran teita, kun todelliset perusteet ovat muualla.”68 1970-luvulta 1990-luvun lopulle tehnyt Erkki Virtanen muisteli myöhemmin muutosta näin: ”Siinä [kehysjär- jestelmässä] hallitus lyö lukkoon heti kautensa alussa Sosiaali- ja koulutuspalveluista yritystukiin valtiontalouden raamit koko hallituskaudeksi. Tämän ja T&K-toimintaan myötä siihen asti vallinneeseen budjettihulinaan tuli kuri Budjettiuudistusten avulla erityisesti kuntien valtion- ja järjestys, ja budjettiriihet lyhenivät parin päivän pitui- osuuksia leikattiin 1990-luvulla. Yritystuet olivat mer- siksi.”62 kittävin leikkauksilta säästynyt julkisen sektorin osa. Pitkän poliittisen väännön jälkeen kehysbudjetoinnin Käytännössä ne olivat ainoa julkisen sektorin alue, johon cm 100 x 100 kankaalle, öljy (2017), Hole mukainen valtionosuusuudistus toteutettiin vuonna tehtiin merkittäviä lisäpanostuksia 1990-luvun laman 1993 syvimmän laman aikaan. Ilman lamaa uudistusta ei aikana.69 Kuntien valtionosuuksien leikkausten lomassa

todennäköisesti olisi saatu tehtyä, sillä kaikki poliittiset Ahon hallitus (26.4.1991–13.4.1995) lisäsi joka vuosi Lassila, Maija

64 niin & näin 4/2017 panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan ja erilaisiin 1990-luvun alussa pääosaltaan julkista. Vuosina 1991– yritystukiin.70 Pääministerin mielestä Suomi tarvitsi 1992 sijoitetusta pääomasta 70 prosenttia tuli julki- ”holhousvaltion” sijaan uusteollistamista71. Oikeusmi- sista lähteistä. Suurimmat sijoittajat olivat Sitra, Kera ja nisteri Hannele Pokan mukaan lama-ajan politiikka he- sen tytäryhtiö Start Fund of Kera Oy.78 Vuonna 1995 rätti epäoikeudenmukaisuuden tunteita: ”Tuntui kuin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen perustettiin kaikkien muiden etuja leikataan paitsi teollisuuden, jolle lisäksi Suomen Teollisuussijoitus Oy (Tesi), josta tuli lo- annetaan.”72 Laman aikana jatkettiin Korpilammella pulta valtion tärkein riskisijoittaja.79 Valtio sijoitti Tesiin otettua linjaa: Suomen oli panostettava enemmän jul- vuosina 1995–2001 noin 230 miljoonaa euroa. Erityi- kista rahaa yritystukeen. Sana ”elvytys” toistui, kun rahaa sesti valtionyhtiöiden yksityistämisestä kertyneet varat panostettiin tietotekniikka- ja teletekniikkaohjelmiin73. haluttiin suunnata Tesille.80 Ahon hallitus sosialisoi ris- Yritystuen kokonaismäärä kasvoi vuosina 1984–1996 2 kirahoituksen tappiota myös yksityisten rahoituslaitosten miljardista markasta 4,5 miljardiin markkaan.74 kautta81. Samaan aikaan tavoitteena oli kuitenkin pienentää Valtion suuri rooli riskirahoituksessa on säilynyt julkista sektoria tai ainakin pysäyttää sen kasvaminen. nykypäivään saakka. Julkisen sektorin osuus pääomasi- Tämä edellytti julkisten varojen karsimista muualta, ja joituksista vuosina 2008–2012 oli kaksinkertainen eu- käytännössä leikkaukset kohdistuivat kuntiin ja valtion rooppalaiseen keskiarvoon verrattuna. Yksin Tesi kattaa keskushallintoon eli hyvinvointivaltion perustoimin- nykyään 10 prosenttia Suomen kaikesta pääomasijoitus- toihin. Voidaan siis tulkita, että koko edellä kuvatulla toiminnasta. Myös Tekes teki paluun pääomasijoitustoi- prosessilla, jossa resurssivaltaa keskitettiin valtiolle, jotta mintaan vuonna 2014.82 kuntien varoja voidaan leikata, tavoiteltiin julkisten va- Edellä kuvattu poliittinen linja, jossa hallitukset rojen siirtoa yritysten tukemiseen. Tämä linjaus oli esi- panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritys- tetty ensi kertaa jo Korpilammen aikoihin, jolloin Kalevi tukiin, on ollut pitkäikäinen. Muun muassa Lipposen, Sorsan mukaan teollisuudelle annetulle tuelle on tehtävä Vanhasen ja Kataisen hallitukset ilmoittivat hallitus- tilaa julkisen talouden kasvua hillitsemällä. Tiukka bud- ohjelmissaan teollisuuspolitiikkansa kärjeksi julkiseen jettipolitiikka oli Sorsan mukaan kohdistettava erityi- T&K-toimintaan sekä riskirahoitukseen satsaamisen. sesti hallintoon75. Hallinnosta voidaan säästää kuitenkin Sipilän hallituksen ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, rajallisesti, minkä vuoksi niukkuuden aika koski lopulta että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikut- kaikkia hyvinvointivaltion toimialoja. tavuutta parannetaan ja niitä kohdistetaan digitaalisten T&K-toiminnan lisäksi julkisia varoja laitettiin ris- palveluiden kasvattamiseen, startup-yrityksiin, clean- kirahoitukseen (venture capital). Julkisen riskirahoi- techiin ja biotalouteen. Pieniä painopistemuutoksia ei tuksen vetäjänä aloitti Suomen itsenäisyyden juhlara- ole mahdollista käsitellä tässä artikkelissa laajemmin, hasto (Sitra), jonka toimenkuvaa muutettiin sen mukai- mutta esimerkiksi Tekesin vuosittain jakamia T&K- sesti vuonna 199176. Rahoitusinstrumenteiksi se sai 400 tukirahoja on vähennetty vuoden 2010 huipusta 610 miljoonaa markkaa ja 100 miljoonan markan arvosta miljoonasta eurosta alle 500 miljoonan euron83. Näillä valtion Nokian omistuksia. Osakkeiden arvo 40-ker- leikkauksilla oli suuri vaikutus erityisesti yliopistojen taistui muutamassa vuodessa.77 Riskirahoittaminen oli tutkimusrahoitukseen.

Viitteet kuttavat myös tulevaisuudessa valtioiden muun muassa institutionalismin, talous- reaktioihin jälkiteolliseen aikakauteen. tieteen, sosiaalipolitiikan, politiikan ja 1 Toista maailmansotaa seurasi kapitalisti- Esimerkiksi Andrew Schonfieldin eri alojen kriisintutkimuksen keinoin. sissa teollisuusmaissa 30 vuoden korkean klassisessa modernin kapitalismin Julkunen 2017, 321. talouskasvun kausi. Tällä kaudella on eri määritelmässä kulta-kauden valtiot 4 Taylor-Gooby, Leruth & Chung 2017, 7. maissa eri nimiä: Ranskassa Les Trente jakaantuivat kolmeen malliin: liberaaliin 5 Julkunen 2017, 321–324. Suomen muu- Glorieuses, Länsi-Saksassa Wirtschafts- markkinajohtoiseen malliin, korporatis- toksen Julkunen ajoittaa 1990-luvulle. wunder, Italiassa Il miracolo economico. tiseen neuvottelumalliin sekä valtiollis- 6 Julkunen 2017, 59–60. 2 Ks. esim artikkelikokoelma The State teknokraattiseen malliin. Gøsta Esping- 7 Työ- ja elinkeinoministeriö 2011; after Statism. New State Activities in the Andersen puolestaan jakoi eri maiden Taloussanomat 4.10.2016: ”Haitalliset Age of Liberalization 2006. talousmallit liberaaliin, konservatiiviseen yritystuet paisuvat: ’Tämä on hälytys- 3 Useimpien hyvinvointivaltion syntyä ja ja sosiaalidemokraattiseen malliin, Levy merkki’”. jälkiteollisen ajan reaktioita käsittelevien 2006, 370, 380–381; Esping-Andersen 8 Työ- ja elinkeinoministeriö 2017, 2. analyysien mukaan monimutkaiset pol- 1990. Monimutkaisista konteksteista ks. 9 Berghall, Junka & Kiander 2006, kuriippuvuudet, institutionaaliset perin- myös Taylor-Gooby, Leruth & Chung 28–41. teet, historialliset kontekstit, luokkajaot 2017, 1. Raija Julkunen toteaa, että jäl- 10 Palokangas 1992, 12–16; Aamulehti ja poliittiset kulttuurit vaikuttivat siihen, kiteollisten valtioiden reformitutkimus 4.5.1993: ”Elinkeinotuki paisunut millaiseksi sosiaali- ja talouspolitiikka on monenlaisten tieteellisten otteiden Suomessa”; Aamulehti 1.6.1993: ”Sailas eri maissa muodostui. Samat ilmiöt vai- leikkauskohdassa: aihetta on käsitelty ehdottaa kirvestä yritystuelle”; Aamulehti

66 niin & näin 4/2017 10.6.1993: ”Valtiontuki vääristää kilpai- 29 Kettunen 2008, 88–91. hyvinvointivaltion puolustaja. Usein lua ja rakennetta”. 30 Sosialismi pysyi pitkän aikavälin tavoit- kuitenkin ratkaisevassa asemassa oli 11 Heikki Pursiainen, ”Yritystuet ovat skan- teena, mikä tarkoitti sitä, että sosialis- SKDL, joka oli hyvinvointivaltiota daali”. Libera.fi 6.5.2017: www.libera. miin voitiin siirtyä vain demokraattisesti koskevissa kysymyksissä usein vieläpä fi/blogi/yritystuet-ovat-skandaali/; Uusi enemmistöpäätöksillä. Tätä SDP:n lähempänä Maalaisliittoa kuin SDP:tä, Suomi 3.8.2017: ”Kokoomuslainen: perinteistä näkemystä oli vain vaikea joka puolestaan oli kansainvälisesti kaikki yritystuet leikkuriin” (Juhana selittää äänestäjille, minkä vuoksi sosia- vertailtaenkin hyvin oikealla 1950- ja Vartiaisen haastattelu): www.uusisuomi. lismista puhuminen oli hetkeksi lopetet- 1960-lukujen taiteessa, ks. Sorsan fi/kotimaa/226664-kokoomuslainen- tava. Vaikka 1970-luku on jälkeenpäin puhe puolueneuvoston kokouksessa hallituksen-lopetettava-vatystely-kaikki- varsinkin arkipäivän historiakulttuurissa 18.8.1979, s. 15–16. Puolueneuvoston yritystuet-leikkuriin nähty vasemmiston hegemonian kau- ptk 1979, Cb 22, Työväenarkisto; Uljas 12 OECD 2009, 86. Katsaus teknologiapo- deksi, Sorsa laski, että SDP:llä oli mah- 2012. liittisesta keskustelusta, ks. Alaja 2016, dollisuus saada keskiluokasta enemmän 51 Hjerppe 1988, 47, 216. 26–41. äänestäjiä, jos puolue puhuisi sosialis- 52 SDP:n ohjelma ”Kohti täystyöllisyyttä. 13 Mazzucato 2015. Yrittäjähenkisestä mista vähemmän. Outinen 2015, 52, Hyväksytty puolueneuvoston koko- valtiosta ja sen kritiikistä, ks. Alaja 2016, 73, 79–88. Konsensuksesta yleisesti, ks. uksessa 18.11.1982.”; Kalevi Sorsan 26–39. myös Sorsa 2003, 351–352, 461–462. puheenvuoro, SDP:n puolueneuvos- 14 Ylikangas 1985, 119–120. 31 Saari 2010, 474–476. ton ptk 18.11.1982, s. 15–16, Cb 15 Kuisma 2016, 25–27. 32 Pekkarinen & Vartiainen 1993, 215. 25. Työväen arkisto; SDP:n Tiede- ja 16 Valtion omistajuus ei edes haiskahta- 33 Saari 2010, 475. teknologiaryhmän kirje SDP:n puolue- nut enää 1930-luvulta lähtien täysin 34 Kettunen 2006. toimikunnalle 15.11.1982. SDP:n puo- kommunismilta, sillä Yhdysvaltojen 35 Heikkinen 2009. luetoimikunnan pöytäkirjojen liitteet, taloussuunnittelua soveltanut New Deal 36 Hallitusohjelma Sorsa II, Talous- ja liite 433, Ca 94, Työväenarkisto; SDP:n -politiikka tarjosi oikeistolle henkiseksi työllisyyspolitiikka; ks. myös SDP:n puoluetoimikunnan pöytäkirjojen viiteryhmäksi läntisen leirin Neuvostolii- puolueneuvoston kokouksen pöytäkirja liitteet, liite 443 ”Teollisuuspoliittinen ton sijaan. Ks. Jalava 2012, 37. 24.11.1977, s. 40–45, Työväenarkisto. työryhmä, Teollisuuspoliittinen muistio 17 Talouden poliittisuudesta sekä politii- 37 Lassila 1968, 134, 142. 22.10.1982”, s. 3, kotelo Ca 94, Työvä- kan ja talouden kytkennöistä ks. esim. 38 Kuisma 2004, 278–286. enarkisto; SDP:n puolueneuvoston ptk, Kuisma 2016; Kuisma 2004. Kartelleista 39 Kari 2016, 102. Kireästä rahapolitiikasta s. 10–11, Cb 30, Työväen arkisto. ks. Jensen-Eriksen 2009, 144–145. ks. erit. 124–125. 53 Elinkeinoelämä pettyi heti Sorsan hal- 18 Käsitteellinen selvennys: julkinen T&K- 40 22.9.1980 ”Näkökohtia v. 1981 budje- lituksen elvytyspakettiin, ks. Wuokko toiminta sisältyy ”yritystukeen”, ks. tin ilmestyessä”. EVA:n arkisto, 6, Kan- 2015, 140. esim. Tekesin jakamat T&K-tuet yrityk- sallisarkisto; ks. myös Kokous 8.5.1980, 54 Roberts 2017, 102–111; Hay 2007, sille. liite A, 1§. EVA:n arkisto, 6, Kansal- 106–121. 19 Levy 2006, 381. lisarkisto; Kokous 14.6.1982, liite A, 55 Soikkanen 1966, 566–567. 20 Ks. Musacchio & Lazzarini 2014. Suo- 1§. ”Elinkeinoelämän puheenjohtajan, 56 Teemu Hiltunen 6.2.1975 ”Valtion messa valtionyhtiöiden historiasta, ks. pääjohtaja Mika Tiivolan avauspuheen- suunnittelun vaikutuksista kuntiin”, s. 8. Ranki 2012. vuoro”, s. 3–4. EVA:n arkisto, 8, Kan- Valtiovarainministeriön budjettiosaston 21 Lemola 2002, 467–472. Ks. myös Paju sallisarkisto; 13.8.1985 ”Ihmiskeskeinen arkisto (VM, BO), Uaa 1. Kansallisar- 2008, 28–30; Michelsen 1993, 261; markkinatalous”. EVA:n arkisto, 10, kisto; Hiltunen piti teemaa puheissaan Alaja 2016, 36. Kansallisarkisto. yllä koko 1970- ja 1980-luvun, ks. esim. 22 Junka 2010, 36–41; Yliaska 2014, 41 Geppert 2011, 170-173; EVA:n syn- Teemu Hiltunen 7.11.1985 ”Valtion ja 198–203. nystä ja roolista, ks. Yliaska 2014, kuntien talouteen liittyvän päätöksen- 23 Kalevi Sorsan haastattelu 28.4.1997, 115–116. teon ja vuorovaikutuksen parantami- s. 129, haastattelija Jorma Kallenautio. 42 Ks. esim. Willy Brandtin ja Olof Palmen nen”, s. 6. VM, BO, Uaa 1. Kansallis- Eduskunnan veteraanikansanedustajien teknologiauskosta, Brandt, Kreysky & arkisto; Ks. myös KM 1976:24, 10–11; muistitietoarkisto, Eduskunnan kirjas- Palme 1976, 59, 80, 109–110. KM 1982:66, 30–41. ton arkisto. Korpilammen konsensuk- 43 Elvytyksen linjat 1977 (Kalevi Sorsa), 8; 57 EVA 1981, 30–37; EVA 1983, 43–44. sesta ks. myös Yliaska 2014, 132–140; Lipponen 2009, 438; Brandt, Kreysky 58 Ks. esim. Teemu Hiltunen 6.6.1985, Outinen 2015, 88–89; Wuokko 2015, & Palme 1976, 109–110. ”Katsaus lähiaikojen taloudelliseen 130–157; Savtschenko 2016, 201–230; 44 Ajankohtainen kakkonen 28.8.1979, kehitykseen”, s. 8. Valtiovarainminis- ks. myös Suomen Kuvalehti 19.1.1990 toimittaja Eero Silvasti; haastattelu teriön arkisto, budjettiosasto, Uaa 1, ”Konsensus”. litteroitu: EVA:n arkisto, 86, Kansallis- Kansallisarkisto; ks. myös Juhani Kivelä 24 Esimerkiksi SAK järjesti vielä 1980- arkisto; Sorsan teknologia-ajattelusta, 9.10.1991 ”Tuottavuustyö vauhtiin jul- luvun puolivälissä yhteislakon työaika- ks. myös Jakobsonin kirje Hästölle kishallinnossa”. Valtiovarainministeriön kiistelyn tiimellyksessä. Myös oikeiston 18.9.1978, EVA:n arkisto, 38, Kansallis- arkisto, budjettiosasto, UAC 5, Kansal- silmissä hyvinvointivaltio jatkoi loputto- arkisto. lisarkisto. massa kriisissä tarpomista. Toisin sanoen 45 VM 1975, 11–12 (käännös VY). Ks. 59 Marjanen 1978. sosiaalipolitiikan vastustaminen ja sen myös OECD 1979a, 112–119; OECD 60 Ks. esim. seuraavien komiteoiden puolustaminen jatkuivat 1980-luvulla. 1979b; OECD 1979c; OECD 1986, tapa ymmärtää hajauttaminen: KM Suhtautuminen Korpilammen konfe- 31–32; OECD:n informaatioyhteiskun- 1975:120; KM 1978:22, KM 1973:68, renssissa esitettyihin talouslinjoihin oli taintresseistä, ks. myös Mattelart 2003, KM 1974:47, KM 1974:98; KM niin ikään monilta osin kaksijakoista. 64, 111–113. 1981:54, 1–2; KM 1982:22, 1–6; KM Myös lehdistössä suhtautuminen oli 46 Ks. esim. Webster 1995, 11, 30–32. 1983:3, 1–3. kahtalaista. Toisaalta tutkimuksissa on 47 Ks. esim. Callon 1986, 21–25. 61 Fukuyama 2005, 67–76; Pollitt ym. erilaisia käsityksiä siitä, mitä konsensus 48 Valcosta, ks. Skurnik 2005, 199–200. 1997, 371–372. tarkoittaa, minkä vuoksi konsensus on 49 Esimerkiksi pilapiirtäjä Kari lisäsi Valcon 62 Virtanen 2017. yhtä aikaa sekä myytti että totta. Savt- salkun Sorsan käteen piirroksissaan. 63 Turkkila 2002, 53–58. schenko 2016, 203–205. 50 Outinen 2015, 52, 73, 79–88; Sorsa 64 Pekka Kilpi 24.4.1990 ”Kommentteja 25 Uljas 2008. 2006, 351–352, 461–462. Toisaalta on tulo- ja menoarvio-osaston muistioon”. 26 Bergholm 2005, 18 muistettava, että SDP oli alun perinkin Valtiovarainministeriön arkisto, budjetti- 27 Kettunen 2001, 227–234. tehnyt välttämättömyydestä hyveen, osasto, UAC 8, Kansallisarkisto. 28 Uljas 2012, 154–183. kun se katsoi, että se oli ollut keskeinen 65 Tulosjohtamisen tuki 1991, 4, 7, 11. Kri-

4/2017 niin & näin 67 tiikistä ja eduskunnan vallan vähyydestä, Arkistot Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo, ks. myös Taipale 1990, 2. Hyvinvoinnin turvaaja. Valtiovarain- 66 Heikkinen & Tiihonen 2010, 285–288; Kansallisarkisto ministeriön historia 3. Edita, Helsinki Erkka Railo ja Sini Ruohonen ovat kir- Elinkeinoelämän valtuuskunnan arkisto 2010. joittaneet vuoden 2015 eduskuntavaa- Valtiovarainministeriön arkisto Hjerppe, Riitta, Suomen talous 1860–1985. leista, joiden alla valtiovarainministeriö Tulo- ja menoarvio-osasto (BO) Kasvu ja rakennemuutos. Suomen julkaisi keskustelua ohjanneen raportin, Valtiosihteeri Teemu Hiltu- pankki, Helsinki 1988. Railo & Ruohonen 2016, 237–275. sen kokoelma (Uua, Uaa) Häikiö, Martti, Nokia Oyj:n historia. 2. Sturm 67 Lumijärvi & Salo 1996, 212–214. Juhani Kivelän kokoelma und Drang. Suurkaupoilla eurooppalai- Kansanedustajien näkemyksiä eduskun- (Uac) seksi elektroniikkayritykseksi 1983–1991. nan vallasta, ks. myös: Tarja Halosen Työväenarkisto Edita, Helsinki 2001. haastattelu, 163–164. Eduskunnan Sosialidemokraattisen puolueen arkisto Jalava, Marja, The University in the Making of veteraanikansanedustajien muistitieto- Puolueneuvoston pöytäkirjat the Welfare State. Peter Lang, Frankfurt arkisto, Eduskunnan kirjaston arkisto; Suomen Keskustan arkisto am Main 2012. Liisa Hyssälän haastattelu, 188–190. Puoluetoimiston arkisto Jensen-Eriksen, Niklas, Kartellien maailma Eduskunnan veteraanikansanedustajien Eduskunnan kirjaston arkisto – Paperiteollisuuden kansainvälinen muistitietoarkisto, Eduskunnan kirjaston Kansanedustajien muistitietoarkisto yhteistyö 1945–1973. Teoksessa Suuri arkisto. Virkamiesvallasta, ks. myös Tii- suunnanmuutos. Suomen paperiteollisuu- honen 2006, 123–125, 166–167. den tie Venäjältä maailmanmarkkinoille. 68 Keskushallinnon organisaatiouudistuk- Toim. Niklas Jensen-Eriksen, Liisa set. Valtiontalouden tarkastusviraston Kirjallisuus Suvikumpu & Sari Försström. Helsingin tarkastuskertomus 198/54/94, 12, Aho, Esko, Lamatutkimuksen opetuksia. yliopiston historian laitoksen julkaisuja 105–106. XXIII, Helsinki 2009. Teoksessa Pennejä taivaasta? Talouspoli- 69 Ellei oteta huomioon automaattisia Julkunen, Raija, tiikkakoulutusta 25 vuotta. Toim. Tuovi Muuttuvat hyvinvointivaltiot. vakauttajia, kuten työttömyyskorvauksia, Allén & Matti Karhu. Edita, Helsinki Eurooppalaiset hyvinvointivaltiot refor- jotka kasvavat työttömyyden lisäänty- 2003, 95–99. moitavina. Sophi, Jyväskylä 2017. essä. Junka, Teuvo – . Alaja, Antti, Yrittäjähenkinen valtio. Uusi , Valtionyhtiöt 1975 2008 70 Aho 2003, 97; VM 1992, 69, 72; VM VATTin tutkimuksia 155, Helsinki avaus innovaatiopolitiikkaan. Kalevi 1994, 49–50. Sorsa -säätiö, Helsinki 2016. Ver- 2010. 71 Esko Aho 6.10.1993 ”Holhousval- kossa: sorsafoundation.fi/wp-content/ Kari, Markus, Suomen rahoitusmarkkinoiden tiosta yhteisvastuun ja yrittäjyyden uploads/2016/12/2016-2-Yrittäjähenki- murros 1980-luvulla. Oikeushistoriallinen yhteiskuntaan”, 3. Puoluetoimisto, Dc nen-valtio-web.pdf tutkimus. Into, Helsinki 2016. 1987–1995. Suomen Keskustan arkisto. Berghall, Elina, Junka, Teuvo & Kiander, Kettunen, Pauli, The Nordic Welfare State in 72 Pokka 1994, 109. Finland. . Jaakko, T&K, tuottavuus ja taloudellinen Scandinavian Journal of History 73 1995, 32–33. Vol. 26, No. 3, 2001, 225–247. Suomi tietoyhteiskunnaksi kasvu. VATT-tutkimuksia 121, Helsinki 74 Luku ei sisällä pankkitukea, Junka 2010, Kettunen, Pauli, Kirkuvan harmaa vuosi- 2006. 21. kymmen. 2006, 4–11. Bergholm, Tapio, Sopimusyhteiskunnan Työväentutkimus 75 SDP:n puolueneuvoston kokouksen Verkossa: tyovaenperinne.fi/tyovaentut- synty 1. Työehtosopimusten läpimurrosta pöytäkirja 9.3.1977, 14. Työväenarkisto. kimus/tt2006/a_kirkuvan.htm. yleislakkoon. SAK 1944–1956. Otava, 76 Särkikoski 2007, 235. Helsinki 2005. Kettunen, Pauli, Globalisaatio ja kansallinen 77 Särkikoski 2007, 246–254, 273, 277– Brandt, Willy, Kreisky, Bruno & Palme, Olof, me. Vastapaino, Tampere 2008. 279. Osakkeet olivat tulleet valtion hal- KM 1973:68 = Hajasijoituskomitea: Demokraattinen sosialismi. Kirjeitä ja Valtion tuun sen myytyä osuutensa Telenokiasta keskusteluja 1972–1975. Suom. Eija Rei- virastojen ja laitosten hajasijoittaminen. Nokialle vuonna 1987. nikainen. Tammi, Helsinki 1976. Hajasijoituskomitean 1. osamietintö. 78 Särkikoski 2007, 290–294. Kehitys- Callon, Michel, The Sociology of an Actor- Valtioneuvosto, Valtion painatuskeskus, maihin sijoitustoimintansa keskittänyt Network: The Case of the Electric Helsinki 1973. Finnfund perustettiin vuonna 1980. KM 1974:47 = Hajasijoituskomitea: Vehicle. Teoksessa Mapping the Dynamics Viras- 79 Virtanen 1996, 172–173. of Science and Technology. Toim. Michel tojen ja laitosten hajasijoittaminen. 80 Särkikoski 2007, 291–301. Laki Suomen Callon, John Law & Arie Rip. MacMil- Hajasijoituskomitean loppumietintö (2. Teollisuussijoitus Oy -nimisestä yhtiöstä lan, London 1986, 19–34. osamietintö). Valtioneuvosto, Valtion (1531/1994, 702/1996, 1352/1999); painatuskeskus, Helsinki 1974. Elvytyksen linjat. Talouspoliittinen konferenssi Ks. myös KM 1974:98 = Valtion erityisrahoitustoiminta 5.–6.1977. Valtion painatuskeskus, Hel- Väliportaanhallintokomitean 2002, 7–9. sinki 1977. mietintö. Valtioneuvosto, Valtion paina- 81 Ks. Hallituksen esitys 65/1992. tuskeskus, Helsinki 1974. Esping-Andersen, Gøsta, Three Worlds of Wel- 82 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2016. KM 1975:120 = fare Capitalism. Polity, Cambridge 1990. Valtion keskushallintokomi- 83 Tilastokeskus, Valtion tutkimus- ja . Valtioneuvosto, Val- EVA, Minne menet hyvinvointiyhteiskunta. Elin- tean 1. osamietintö kehittämisrahoitus jakavan organi- keinoelämän valtuuskunta, Helsinki 1981. tion painatuskeskus, Helsinki 1975. saation mukaan vuosina 1984–2015, KM 1976:24 = EVA, Uusi suunta vai saneeraus. Elinkeinoelä- Kuntien valtionosuus- ja avus- http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/ män valtuuskunta, Helsinki 1983. tusjärjestelmän kehittäminen. I Järjestel- fi/StatFin/StatFin__ttt__tkker/ Sisäasiainministeriö, Fukuyama, Francis, State-Building. Governance män yleiset perusteet. statfin_tkker_pxt_003_fi.px/table/ Helsinki 1976. and World Order in the Twenty-First cen- tableViewLayout1/?rxid=af0c7f9d-5405- KM 1978:22 = tury. Profile Books, London 2005. Valtion keskushallintokomitean 49b3-a120-dd31d396bbbe Geppert, Dominik, Der Thatcher-Konsens. II osamietintö. Valtioneuvosto, Valtion Der Einsturz der britischen Nachkriegs- painatuskeskus, Helsinki 1978. ordung in den 1970er und 1980er KM 1981:54 = Osallistumistoimikunnan mie- Sisäasiainministeriö, Helsinki 1981. Jahren. Journal of Modern European His- tintö. KM 1982:22 = tory. Vol. 9, No. 2, 2011, 170–194. Lähidemokratiatoimikunnan . Sisäasiainministeriö, Helsinki Hay, Colin, Why We Hate Politics? Polity, mietintö Cambridge, 2007. 1982. Heikkinen, Sakari, Kuka keksi elvytyksen? KM 1982:66 = Kuntien valtionosuus- ja Kielikello 1/2009. Verkossa: kielikello.fi/ avustusjärjestelmän kehittäminen. II index.php?mid=2&pid=11&aid=1974 ehdotus. Sisäasiainministeriö, Helsinki 1982.

68 niin & näin 4/2017 KM 1983:3 = Kuntien itsehallintokomitean Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana, liitto. Tampere University Press, Tampere mietintö. Valtioneuvosto, Helsinki 1983. Suomen talouspolitiikan pitkä linja. 2006. Kuisma, Markku, Kahlittu raha, kansallinen WSOY, Porvoo 1993. Tulosjohtamisen tuki. Valtiovarainministeriön kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki Penttilä, Risto E. J., Tapaninen, Jaakko & työryhmämuistioita 7, 1991. 1940–1995. SKS, Helsinki 2004. Jutila, Janne, Ultimatum isänmaalle. Turkkila, Ilona, Kunnat valtion asialla. Tapaus- Kuisma, Markku, Valtion yhtiöt – nousu ja Nuorsuomalainen näkemys Suomen tutkimus valtiolta kunnille siirtyneistä tuho. Siltala, Helsinki 2016. mahdollisuuksista. Otava, Helsinki vastuista. Suomen Kuntaliitto, Helsinki Lassila, Jaakko, 1970-luvun rahoitusmarkki- 1994. 2002. nat. Teoksessa Taloutemme tienviittoja. Pollit, Christopher ym., Trajectories and Työ- ja elinkeinoministeriö, Yritystuki- Toim. Jaakko Honko ym. Weilin + Options. An International Perspective selvitys 2011. TEM-julkaisuja 7, Göös, Helsinki 1968, 131–142. of the Implementation of Finnish Public Helsinki 2011. Verkossa: tem.fi/docu- Lemola, Tarmo, Tiede- ja teknologiapolitiikan Management Reforms. Ministry of ments/1410877/3342347/Yritystukisel- muotoutuminen. Teoksessa Suomen Finance, Helsinki 1997. vitys+02042012.pdf. tieteen historia 4. Toim. Päiviö Tommila. Pokka, Hannele, Porvarihallitus. WSOY, Hel- Työ- ja elinkeinoministeriö, Virkamiesselvi- WSOY, Helsinki 2002, 466–488. sinki 1994. tys yritystuista ja niiden vaikutuksista. Levy, Jonah D., The State after Statism. From Railo, Erkka & Ruohonen Sini, Verkon ja TEM-raportteja 22, Helsinki 2017. Market Direction to Market Support. rahan vallassa – vaalit 2003–2015. Teok- Verkossa: julkaisut.valtioneuvosto. Teoksessa The State after Statism. New sessa Kamppailu vallasta. Eduskuntavaa- fi/bitstream/handle/10024/79863/ State Activities in the Age of Liberaliza- likampanjat 1945–2015. Toim. Erkka TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf. tion. Toim. Jonah D. Levy. Harvard Railo, Mari K. Niemi, Ville Pitkänen Uljas, Päivi, Hyvinvointivaltion läpimurto. University Press, Cambridge, Mass. & Sini Ruohonen. Docendo, Helsinki Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kan- 2006, 367–394. 2016. salaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen Lipponen, Paavo, Muistelmat 1. WSOY, Hel- Ranki, Risto, Niin siinä käy kun omistaa. Tari- keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteis- sinki 2009. naa valtionyhtiöistä. Edita, Porvoo 2012. kunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Into, Lumijärvi, Mika & Salo, Sari, Valtiohallinnon Rothwell, Roy & Zegveld, Walter, Industrial Helsinki 2012. tulosohjausjärjestelmä parlamentaarisen Innovation and Public Policy. Preparing Valtion erityisrahoitustoiminta, Finnvera oyj, ohjauksen näkökulmasta. Vaasan yliopis- for the 1980s and the 1990s. Frances Suomen teollisuussijoitus Oy. Valtiontalo- ton, Vaasa 1996. Pinter, London 1981. uden tarkastusvirasto, Helsinki 2002. Mazzucato, Mariana, The Entrepreneurial Saari, Juho, Suomalainen konsensus – Kor- Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtion State. Debunking Public vs. Private Sector pilammen konferenssi (1977) käänne- pääomasijoitustoiminta. Valtionta- Myths. PublicAffairs, New York 2015. kohtana. Yhteiskuntapolitiikka 5/2010, louden tarkastusviraston tarkastus- Mattelart, Armand, Informaatioyhteiskun- 469–487. kertomus 15/2016. Verkossa: vtv.fi/ nan historia (Histoire de la société de Savtschenko, Ritva, Kompuroiden korpora- files/5233/15_2016_Valtion_paaomasi- l’information, 2001). Suom. Risto Suik- tismissa. Eheytyneen SAK:n ristipaineet joitustoiminta.pdf kanen. Vastapaino, Tampere 2003. suomalaisessa korporatismissa 1968–1978. Webster, Frank, Theories of Information Marjanen, Reijo, Ystävänä myrskyävällä Väit. Helsingin yliopisto, Helsinki 2015. Society. Routledge, London 1995. merellä. Tiukka linja 3/1978. Skurnik, Samuli, Suomalaisen talousmallin Virtanen, Erkki, Budjetin puintia ennen ja Michelsen, Karl-Erik, Valtio, teknologia, tutki- murros. Tammi, Helsinki 2005. nyt. Yle 30.8.2017. Verkossa: yle.fi/uuti- mus. VTT ja kansallisen tutkimusjärjestel- Soikkanen, Hannu, Kunnallinen itsehallinto set/3-9795219. män kehitys. VTT, Espoo 1993. kansanvallan perusta. Maalaiskuntien Virtanen, Kari, Pääomasijoittaminen osana Musacchio, Aldo & Lazzarini, Sergio G., itsehallinnon historia. Maalaiskuntien innovaatioiden rahoitusjärjestelmää – jul- Reinventing State Capitalism. Leviathan liitto, Helsinki 1966. kisen sektorin rooli pääomasijoitusmarkki- in Business, Brazil and Beyond. Harvard Sorsa, Kalevi, Kansankoti ja punamulta. noiden kehittäjänä. KTM tutkimuksia ja University Press, Cambridge, Mass. Otava, Helsinki 2003. raportteja 20, Helsinki 1996. 2014. The State after Statism. New State Activities in VM, ATK-politiikka ja tietoliikennepolitiikka. OECD, Interfutures. Facing the Future. Mas- the Age of Liberalization. Toim. Jonah D. Raportti OECD:n helmikuussa 1975 tering the Probable and Managing the Levy. Harvard University Press, Cam- järjestämästä konferenssista COMPUTER/ Unpredictable. OECD, Paris 1979a. bridge, Mass. 2006. TELECOMMUNICATIONS POLICY. OECD, Science and Technology in the New Suomi tietoyhteiskunnaksi – kansalliset lin- Laatineet: Ilmari Pietarinen (VM), Jussi Socio-economic Context. OECD, Paris, jaukset. Strategian perustelumuistiot. Sauna-aho (Liikenneministeriö) ja Ilpo 1979b. Tikas-työryhmä. Valtiovarainministeriö, Takanen (Valtioneuvoston kanslia). Val- OECD, Technology and the Structural Adapta- Vantaa 1995. tiovarainministeriö, Helsinki 1975. tion of Industry. OECD, Paris 1979c. Särkikoski, Tuomo, Sitra – tulevaisuus tehtä- VM, Näkymät ja talouspolitiikan linja vuoteen OECD, Työmarkkinoiden joustavuus. OECD:n vänä. Edita, Helsinki 2007. 1996. Valtiovarainministeriö, Helsinki asettaman asiantuntijaryhmän raportti Taipale, Pekka, Tuloksellisuuden arviointi 1992. huhtikuu 1986, käännös lokakuu 1986. tulosohjauksen perustana. Teoksessa VM, Talouspolitiikan linja. Kansantalouden MOPO-Monistamo, Helsinki 1986. Tulosohjaus etenee valtionhallinnossa. kehitys ja talouspolitiikka vuosina 1994– OECD, Policy Responses to the Economic Crisis. Valtion kehittämiskeskus – Valtion pai- 1998. Valtiovarainministeriö, Helsinki Investing in Innovation for Long-Term natuskeskus, Helsinki 1990, 71–76. 1994. Growth. 2009. Verkossa: oecd.org/ Taylor-Gooby, Peter, Leruth, Benjamin & Wuokko, Maiju, Markkinatalouden etujoukot. sti/42983414.pdf. Chung, Heejung, The Context. How Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuu- Outinen, Sami, Sosiaalidemokraattien tie European Welfare States Have Res- den keskusliitto ja liike-elämän poliittinen talouden ohjailusta markkinareaktioiden ponded to Post-Industrialism, Ageing toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa. ennakointiin. Työllisyys sosiaalidemokraat- Populations, and Populist Nationalism. Väit. Helsingin yliopisto, Helsinki 2015. tien politiikassa Suomessa 1975–1998. Teoksessa After Austerity. Welfare State Yliaska, Ville, Tehokkuuden toiveuni. Uuden Into, Helsinki 2015. Transformation in Europe After the Great julkisjohtamisen historia Suomessa Paju, Petri, ESKOlla tehtiin tiedepolitiikkaa ja Recession. Toim. Peter Taylor-Gooby, 1970-luvulta 1990-luvulle. Into, Hel- tekniikasta kansallista projektia. Tieteessä Benjamin Leruth & Heejung Chung. sinki 2014. tapahtuu 8/2008, 27–35. Oxford University Press, Oxford 2017, Ylikangas, Heikki, Suomen historian käänne- Palokangas, Jukka, Yritysten valtiontuet Suo- 1–26. kohdat. WSOY, Helsinki 1985. messa – tuen kehitys EFTA- ja EY-maissa. Tiihonen, Seppo, Ministeriön johtaminen. VATT, Helsinki 1992. Poliittisen ja ammatillisen osaamisen

4/2017 niin & näin 69