DOCSLIB.ORG

Onko Strategioista Tullut Tragedioita?

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Onko Strategioista Tullut Tragedioita? RIMPELÄ, RIMPELÄ JA HEINISUO JA RIMPELÄ, RIMPELÄ Matti Rimpelä, Markku Rimpelä Mitä kuntastrategioissa sanotaan lapsiperheiden hyvin voinnista? ja Juuso Heinisuo Löytyykö lukuisista asiakirjoista ymmärrettäviä punaisia lankoja? Onko strategiatyö edistänyt lasten hyvinvointia? altion velvoittamana kunnat ovat tuottaneet lukuisia strategia-asiakirjoja, joissa hyväntahtoiset toiveet ja väljät TRAGEDIOITA? TULLUT STRATEGIOISTA ONKO Vtavoitteet yhdistyvät palvelukehittämisen yksityiskohtiin. Onko Toteutumista ei ole seurattu eikä vaikutuksia analysoitu. Punaisia lankoja ei helposti löydy. Onko työ ollut turhaa? Sote-hallintoreformissa yli 80 prosenttia lapsiperheiden tuen strategioista voima varoista jää kuntaan. Erilliset lapsiperhestrategiat tulee yhdistää osaksi kuntastrategiaa. Erityisvelvoitteet on poistet- tava. Asia kirjojen tuottamisen rinnalle on saatava jatkuva tulok- tullut sellisuusdialogi ja kunnan oman toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista on tuotettava informaatiota. tragedioita? Matti Rimpelä oli THL:n tutkimusprofessorina vuosina 1995– 2009. Lapsiperheet ja lapset Markku Rimpelä on toiminut Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuntien strategiatyössä palvelujen tilaajajohtajana (2009–2017) ja strategiajohtajana vuodesta 2017 alkaen. Juuso Heinisuo on strategiapäällikkönä Hämeenlinnassa. KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ KALEVI SORSA KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ Onko strategioista tullut tragedioita? Matti Rimpelä, Markku Rimpelä ja Juuso Heinisuo Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ 2018 © KIRJOITTAJAT ja Kalevi Sorsa -säätiö sR Kansi JA taitto: Fredrik Bäck Paino: COPY-SET OY, HELSINKI 2018 ISBN 978-952-5689-81-5 (nid.) ISBN 978-952-5689-80-8 (pdf) Sisällys Tiivistelmä 7 Saatteeksi 9 Johdanto 13 Katsaus kansallisiin tilastoihin 18 Lasten ja elävänä syntyneiden lukumäärä 18 Ulkomaalaistaustaiset lapset 22 Sijaishuolto 23 Kustannuksista 25 Yhteenvetoa 29 Kuntien strategia-asiakirjojen analyysiä 31 Tilastovertailua 31 Lastensuojelun sijaishuolto 35 Asiakirjojen etsimistä ja rajaamista 36 Tulkintakehys 38 Päämääristä ja tavoitteista 42 Arviointia ja päätelmiä 44 Sosiaalisia innovaatioita 46 Katse lähihistoriaan: Mistä on tultu tähän päivään? 50 Hyvinvointikunta: Lyhyt jakso kuntien historiassa? 50 Kuntasuunnittelun ensimmäiset vuosikymmenet 50 Kuntasuunnitelmista strategiatyöhön 51 Kunnat sosiaali- ja terveysongelmien ratkaisijoiksi 52 Takaisin normiohjaukseen, uusia tulkintoja 2010-luvulla 57 Poimintoja tutkimuksista 60 Yhteenvetoa 62 Laajasta lastensuojelutulkinnasta lakisääteisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin 65 Laajaa lastensuojelua – kunnat toimeenpanijoiksi 65 Menestystarinasta moraalipaniikkiin 69 Uusi alku: Hyvinvointiselontekoja ja lapsipoliittisia ohjelmia 71 Paluuta normiohjaukseen: Kunnille ohjelma- ja suunnitelmavelvoitteita 74 Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE-ohjelma) 78 Tunnuslukujen kehittämisestä 79 Poimintoja tutkimuksista 82 Yhteenvetoa 85 Strategiatyön ydintä etsimässä: Vain ymmärretty strategia voi toteutua 89 Strategia-asiakirjoista strategiatyöhön 90 Punaiset langat isossa kuvassa 94 Strategiatyön menetelmäksi tuloksellisuusdialogi 99 Mitä on ”tuloksellisuusinformaatio”? 101 Tunnusluvuista 102 Miten tästä eteenpäin? 105 Menestystarina vai tragedia? 105 Vastaukset kuuteen kysymykseen 107 Miksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus ei näy kuntien strategiatyössä? 108 Missä ovat lapsiperhe ja ”koko kylä kasvattaa”? 110 Tekstiä, kuvioita, indikaattoreita, ohjelmia, suunnitelmia ja kertomuksia 111 Pyytämättä ulkoa annettu neuvo 113 Ehdotus uudeksi suunnaksi 116 Kirjallisuutta 119 Liite. Strategisia innovaatioita 128 Helsingin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 1991 128 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2011 131 Lapsiasiamies – Tampere 134 Lapsibudjettianalyysi ja -ennakointi – Pohjois-Pohjanmaa 135 Älykäs raportointi – Tampere 137 Hiekanpään elämänkaarikylä – Pieksämäki 138 Tavoitteeksi lasten ja nuorten hyvä päivä – Hämeenlinna 140 Kompassi – Hämeenlinna 142 Tiivistelmä 7 ämä puheenvuoro lapsiperheiden ja lasten näkymisestä kuntien strategiatyössä on valmisteltu Kalevi Sorsa -säätiön T toimeksiannosta. Siinä yhdistetään lapsipolitiikan ja perhe- politiikan näkökulmat ja esitetään ydinkäsitteeksi lapsiperhestrategiaa. Tavoitteena on nostaa kunnat nykyistä paremmin näkyviin itsenäisinä toimijoina ja vastuunkantajina lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lähtökohtana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen toimeenpano-ohjeet, sekä viitekehyksenä UNICEFin Child Friendly Cities -kehys, josta Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin. Kuntien strategiatyötä on katsottu kuudesta suunnasta: 1. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkyminen, 2. lapsiperheen hyvinvointi kokonaisuutena, 3. kunnan oman toiminnan kustannus- vaikuttavuuden arvioiminen, 4. opit lähihistoriasta ja nykytilanteesta, 5. ”kunnallisen lapsiperhestrategian” kehittäminen, sekä 6. kuntien tarve tukeen lapsiperhestrategiatyössään. Kansallista yleiskuvaa koko maassa hahmotetaan muutamalla kes- keisellä tunnusluvulla. Kolmen kunnan (Hämeenlinna, Pieksämäki, Tampere) strategiatyötä on selvitetty yksityiskohtaisemmin. Historiaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: kuntasuunnittelu ja kuntastra- tegiat, kunnan laaja hyvinvointivastuu sekä lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen suuntautuvat strategiat. Lopuksi etsitään strategiatyön ydintä ja ehdotetaan kuntien lapsiperhestrategialle uutta suuntaa. Kuntien laajasta hyvinvointivastuusta alettiin keskustella 1970-luvulla. Aluksi se oli sosiaalipolitiikan ja sosiaalihuollon projekti, mutta muuttui 1990-luvulla alkaen terveyspolitiikan ja terveydenhuollon projektiksi. Lastensuojelun laajan tulkinnan ohjaamina kunnat harjoittelivat lapsi- perhestrategiatyötä 1980-luvulla. Valtion normiohjauksen purkamisen jälkeen käynnistyi kuntien omaehtoinen lapsipoliittinen ohjelmatyö. Vuoden 2008 lastensuojelulaissa palattiin taas normiohjaukseen. Seu- raavina vuosina kunnissa on valtion velvoittamana valmisteltu useita 8 muita strategia-asiakirjoja. Valmistautuminen sosiaali- ja terveyden- huollon hallintoreformiin on avannut uuden vaiheen. Omaehtoinen lapsiperhestrategiatyö oli kunnissa aktiivisinta 2000-luvun alussa, kun valtion ohjaus rajoittui suosituksiin ja hankerahoitukseen. Kuntien lapsiperhestrategiatyötä ohjasi 1980-luvulla sosio-eko- loginen tulkinta lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnista. Sen tilalle on 2000-luvulla tullut yksilö-, ongelma- ja moraalikeskeinen tulkinta. Lapsiperhe on hajonnut lapsiksi ja vanhemmiksi. ”Koko kylä kasvattaa” -näkemys jäi 2000-luvun alkuun. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on näkynyt kuntien strategiatyössä vain viitteenä, jos lainkaan. Vuonna 2018 vain 15 kuntaa on soveltanut Lapsiystävällinen kunta -mallia. Kunnat eivät ole arvioineet strategiavalintojensa vaikutusta lapsi- perheiden eivätkä lasten hyvinvointiin. Valtion asettamat monet ja usein vaihtuneet strategiavelvoitteet ja -aloitteet eivät ole lisänneet kuntien omaehtoista kiinnostusta lapsi- perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Uudeksi suunnaksi esitetään luottamista kuntien itsehallintoon. Lapsiperhestrategia sisällytetään kuntastrategiaan. Erityislakeihin perustuvat strategia- velvoitteet puretaan. Jokaisessa kunnassa valtuusto päättää viipymättä sitoutumisesta Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen. Sosio- ekologinen tulkinta lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisestä otetaan uudelleen keskeiseksi lähtökohdaksi. Asiakirjojen tuottamisen sijasta keskitytään jatkuvaan ja koko kunnan läpäisevään tuloksellisuus- dialogiin. Kunta täydentää tarvittaessa kuntastrategiaa lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin toimintaohjelmalla. Yhdessä muiden kuntien kanssa kehitetään keinot, joilla tuotetaan ajantasaista ja vertailukelpoista informaatiota kunnan omasta toiminnasta lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä sekä kunnan lapsiperhestrategian vaikutuk- sista. Kuntien, valtion ja tutkimusyksikköjen yhteistoimin selvitetään, millaista tukea kunnat tarvitsevat lapsiperhestrategiatyössään ja miten se niille viisaasti järjestetään. Saatteeksi 9 apsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa Suomi on ajautunut asetelmaan, joka on vaativimpia maamme itsenäisyyden aikana. L Lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan, ja pudotus on ollut viimeisten vuosien aikana nopea. Pian joka seitsemäs lapsi syntyy ulko- maalaistaustaiselle äidille. Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset lapset arvioivat kriittisesti omaa arkeaan, muun ohessa esimerkiksi suhteita vanhempiinsa. Kouluissa oppimistulokset laskevat. Työsuo- jeluvaltuutettujen arvioista ja työolobarometrien tuloksista kantautuu hälyttäviä viestejä opettajien arjesta. Opettajat ovat menettämässä työn iloa ja koulut vetovoimaa. Varhaiskasvatusoikeutta on rajattu lapsen kotitaustan mukaan, eikä lapsen oikeus maksuttomaan koulutukseen toteudu. Köyhien lasten asema heikkenee. Kodin sosiaalinen tausta ja asuinalue luovat lapsiperheiden ja lasten välille suuret hyvinvointierot, eikä niiden kaventamisessa ole onnistuttu. Lasten lukumäärään suhteutettuna käytämme lapsiperheiden ja lasten tukemiseen enemmän euroja kuin koskaan aikaisemmin. Monien yksittäisten palvelujen voimavarat ovat lisääntyneet huomattavasti parin vuosikymmenen aikana. Mutta käyttämillämme euroilla on entistä heikompi vaikutus. On uskallettava todeta, että Suomi ei kykene raken- tamaan läheskään kaikille lapsille ja perheille oikea-aikaista (milloin) ja oikeanlaista (mitä, miten) tukea. Esimerkiksi sijaishuollon kulut kasvavat, mutta tietoa ei ole toimien vaikuttavuudesta
Load more

Recommended publications
  • Finland Bilateral Relations Finland and India Have Traditionally Enjoyed
    March 2021 Ministry of External Affairs **** India – Finland Bilateral Relations Finland and India have traditionally enjoyed warm and friendly relations. In recent years, bilateral relations have acquired diversity with collaboration in research, innovation, and investments by both sides. The Indian community in Finland is vibrant and well-placed. Indian culture and yoga are very popular in Finland. 2019 marked 70 years of diplomatic relations between the two countries. High-level visits - Prime Ministers • Prime Minister Pt. Jawaharlal Nehru Finland in 1957 • Prime Minister Smt. Indira Gandhi in 1983. • Prime Minister Pt. Manmohan Singh in 2006. • Mr. Vieno Johannes Sukselainen in 1960 - First Prime Minister of Finland • Prime Minister Mr. Kalevi Sorsa in 1984. • Prime Minister Mr. Matti Vanhanen visited India in March 2006, February 2008 and February 2010 (last two occasions to attend Delhi Sustainable Development Summit). • Prime Minister Mr. Juha Sipilä: Feb 2016 (for Make in India week) Presidential Visits • President of Finland Mr. Urho Kekkonen in 1965 • President Mr. Mauno Koivisto in 1987 • President Mr. Martti Ahtisaari in 1996. • President Mrs. Tarja Halonen in January 2007, February 2009 and February 2012 to attend the Delhi Sustainable Development Summit. • President Shri V.V. Giri in 1971 • President Shri R. Venkataraman in 1988. • President Shri Pranab Mukherjee: October 2014 President Shri Pranab Mukherjee, paid a State Visit to Finland on 14-16 October 2014 accompanied by Minister of State for Heavy Industries and Public Enterprises, four Members of Parliament, Officials, academicians and a business delegation. Agreements for cooperation in New and Renewable Energy, Biotechnology, Civil Nuclear Research, Meteorology, Healthcare and Education were signed during the visit.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1）, on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1） The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • A Fugitive Success That Finland Is Quickly Becoming a Victim of Its Own Success
    Professor Charles Sabel from Columbia Law School and Professor AnnaLee Saxenian from UC Berkeley argue in their book A Fugitive Success that Finland is quickly becoming a victim of its own success. In recent decades Finnish firms in the forest products and telecommunications industries have become world leaders. But the kind of discipline that made this success possible, and the public policies that furthered it, is unlikely to secure it in the future. Efficiency improvements and incremental A Fugitive Success innovations along the current business trajectory will gradually lead these industries into a dead-end unless they use innovation as a vehicle for transforming themselves into new higher value businesses. Saxenian and Sabel raise some serious concerns about the readiness of these industries, and the Finnish innovation system as a whole, for the needed transformation. A Fugitive Success is required reading for A Fugitive Success those involved in the development of the Finnish innovation environment and Finland’s Economic Future implementing the new national innovation strategy. Charles Sabel and AnnaLee Saxenian Sitra Reports 80 Sitra Reports the Finnish Innovation Fund ISBN 978-951-563-639-3 Itämerentori 2, P.O. Box 160, FI-00181 Helsinki, Finland, www.sitra.fi/en ISSN 1457-5728 80 Telephone +358 9 618 991, fax +358 9 645 072 URL: http://www.sitra.fi A Fugitive Success Finland’s Economic Future Sitra Reports 80 A Fugitive Success Finland’s Economic Future Charles Sabel AnnaLee Saxenian Sitra • HelSinki 3 Sitra Reports 80 Layout: Sisko Honkala Cover picture: Shutterstock © Sabel, Saxenian and Sitra ISBN 978-951-563-638-6 (paperback) ISSN 1457-571X (paperback) ISBN 978-951-563-639-3 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1457-5728 (URL:http://www.sitra.fi) The publications can be ordered from Sitra, tel.
    [Show full text]
  • Suomalaisia Muistitehtäviä Finnish Memory Exercises OLMES Minna
    Suomalaisia muistitehtäviä Finnish Memory exercises OLMES Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 1 Kumpi ötökkä? / Which bug? 1 2 a. Omenaperhonen Sitruunaperhonen b. Juhannusturilas Vapputurilas c. Turvakas Kärsäkäs d. Sonnimuurahainen Hevosmuurahainen e. Jauhopukki Jauhopeikko f. Ristihämähäkki Ruutuhämähäkki g. Kirjansitoja Kirjanpainaja h. Vipeltäjä Kiitäjä i. Keltiäinen Ruskuainen j. Mettiäinen Sontiainen k. Neitoperhonen Äitiperhonen l. Sahurintäi Tukkimiehentäi m. Laulajasirkka Rukoilijasirkka n. Suruvaippa Suruverho Lähde: Mukaeltu Kirsti Koivulan teoksesta Taattu takatasku, 2006, s.10 Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 2 Kumpi kasvi? / Which plant? 1 2 a. Hiirenputki Koiranputki b. Suolaheinä Hunajaheinä c. Verenpisara Merenpisara d. Papanhattu Ukonhattu e. Pronssipiisku Kultapiisku f. Töröhuuli Suukkosuu g. Maksaruoho Haimaruoho h. Strutsinpolvi Kurjenpolvi i. Kanankaali Kiinankaali j. Raita Rantu k. Tupakka Sikari l. Leopardinkita Leijonankita m. Oravanmarja Rusakonmarja n. Jäniksenkäpälä Kissankäpälä Lähde: Mukaeltu Kirsti Koivulan teoksesta: Taattu takatasku, 2006, s.11 Minna Syrjäpalo-Lindfors, 2017 3 Suomen presidentit aikajärjestyksessä / Presidents of Finland Ståhlberg, Kaarlo Juho 1919-1925 Relander, Lauri Kristian 1925-1931 Svinhufvud, Pehr Evind 1931-1937 Kallio, Kyösti 1937-1940 Ryti, Risto Heikki 1940-1944 Mannerheim, Carl Gustaf Emil 1944-1946 Paasikivi, Juho Kusti 1946-1956 Kekkonen, Urho Kaleva 1956-1982 Koivisto, Mauno Henrik 1982-1994 Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi 1994-2000 Halonen, Tarja Kaarina 2000-2012 Niinistö, Sauli
    [Show full text]
  • FINLAND Dates of Elections: 15 and 16
    FINLAND Dates of Elections: 15 and 16 March 1987 Purpose of Elections Elections were held for all the seats in Parliament on the^ normal expiry of the members' term of office. Characteristics of Parliament The unicameral Parliament of Finland, the Eduskuntp, is composed of 200 members elected for 4 years. Electoral System All Finnish citizens who have attained the age of 18 before the year in which the election takes place are entitled to vote, with the exception of tnose who have been convicted of vagrancy or certain corrupt practices connected with elections. Electoral registers are revised annually at the constituency level. Voting is not compul­ sory. Every member of the electorate is eligible to become a member of the Eduskunta, except persons under guardianship and those on active military service. The parliamentary mandate is incompatible with the posts of Chancellor of Justice! Ombudsman of Parliament, with membership of the Supreme Court of Justice and the Supreme Administrative Court. Candidates are nominated by registered political partiep Finland is divided into 15 electoral constituencies! which roughly correspond to the boundaries of the country's provinces. In 14 of them, 199 members of the Eduskunta are elected by proportional representation from party lists of candidates. Seats are distributed among the individual parties, or alliances of several parities, in accordance with the d'Hondt rule of highest average. For the distribution of seats within each list, candidates are ranked according to the number of personal votes they have polled. The province of Aland elects a single deputy by simple majority vote. A vacancy arising in the Eduskunta between generial elections is filled by the individual who is "next-in-line" on the list of the party which formerly held the seat.
    [Show full text]
  • Regional Socio-Economic Disparities in Finland
    Stefan Fina, Bastian Heider, Maija Mattila, Pauli Rautiainen, Mikko-Waltteri Sihvola, Kaisa Vatanen Unequal Finland Regional socio-economic disparities in Finland FRIEDRICH-EBERT-STIFTUNG – POLITICS FOR EUROPE Europe needs social democracy! Why do we need Europe? Can we demonstrate to European citizens the opportu- nities offered by social politics and a strong social democracy in Europe? This is the aim of the new Friedrich-Ebert-Stiftung project “Politics for Europe”. It shows that European integration can be done in a democratic, economic and socially balanced way and with a reliable foreign policy. The following issues will be particularly important: – Democratic Europe – Social and ecological transformation – Economic and social policy in Europe – Foreign and security policy in Europe We focus on these issues in our events and publications. We provide impetus and offer advice to decision-makers from politics and trade unions. Our aim is to drive the debate on the future of Europe forward and to develop specific proposals to shape central policy areas. With this publication series we want to engage you in the debate on the “Politics for Europe”! About this publication On the outset and in international comparison, Finland has developed one of the wealthiest and most generous welfare states in the world and with low levels of income inequality and high social mobility. A deeper look reveals deepening re- gional disparities, leading to the observation that in fact there are four Finlands. Following Finland's post-war industrialisation, the rate of urbanisation and rural depopulation have been rapid, however the country's demographic change and stagnating unemployment rate have increased regional inequalities and put in- creasing pressure on municipalities.
    [Show full text]
  • Valtiomanagerismi Ja Yritystuet
    Ville Yliaska Valtiomanagerismi ja yritystuet – jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion muodonmuutoksia Manageristinen ajattelu vaikutti Suomen valtion rakenteiden muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla. Uudet johtamisopit näkyivät keskus- ja paikallishallinnon vallanjaossa: valtion roolia verorahojen ohjaamisessa vahvistettiin samalla, kun kunnille annettiin valtaa päättää keinoista, joilla valtion määräämät tehtävät hoidettiin. Reformi hyödynsi uusista johtamisopeista johdettua ajatusta strategisen ja operatiivisen vallan erottelusta: manageristinen valtio määritti strategian ja kunnat hoitivat operatiivisen osuuden. Vallanjako oli osittain seurausta toisesta muutoksesta. Valtio ryhtyi toteuttamaan teknologia- ja teollisuuspolitiikkaansa yhä vahvemmin yritystukien avulla suoran omistamisen sijaan. Uuteen teknologiapolitiikkaan toivottiin saatavan varoja muista toimista säästämällä, koska julkisen sektorin ei haluttu enää kasvavan. Tämä edellytti vallankeskitystä verovarojen osalta. Etatismin ja dirigismin jälkeinen valtio? talouden määrittämä pysyvä tiukkuus (permanent aus- Toisen maailmansodan jälkeistä korkean talouskasvun terity). Jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion politiikkaa aikaa on luonnehdittu ”kultakaudeksi”1. Sen määri- ohjaavat menojen kurissapito (cost containment), mark- telmiin sopivat useimmissa tapauksissa ranskan kielestä kinoille palauttaminen (recommodification) ja kehittä- lainattu étatisme (valtiojohtoisuus) ja siitä johdettu di- minen (recalibration).5 Kaiken kaikkiaan ’sosiaalinen’ on rigisme (verbistä diriger, ohjata),
    [Show full text]
  • Challenges in the 21St Century Edited by Anu Koivunen, Jari Ojala and Janne Holmén
    The Nordic Economic, Social and Political Model The Nordic model is the 20th-century Scandinavian recipe for combining stable democracies, individual freedom, economic growth and comprehensive systems for social security. But what happens when Sweden and Finland – two countries topping global indexes for competitiveness, productivity, growth, quality of life, prosperity and equality – start doubting themselves and their future? Is the Nordic model at a crossroads? Historically, consensus, continuity, social cohesion and broad social trust have been hailed as key components for the success and for the self-images of Sweden and Finland. In the contemporary, however, political debates in both countries are increasingly focused on risks, threats and worry. Social disintegration, political polarization, geopolitical anxieties and threat of terrorism are often dominant themes. This book focuses on what appears to be a paradox: countries with low-income differences, high faith in social institutions and relatively high cultural homogeneity becoming fixated on the fear of polarization, disintegration and diminished social trust. Unpacking the presentist discourse of “worry” and a sense of interregnum at the face of geopolitical tensions, digitalization and globalization, as well as challenges to democracy, the chapters take steps back in time and explore the current conjecture through the eyes of historians and social scientists, addressing key aspects of and challenges to both the contemporary and the future Nordic model. In addition, the functioning and efficacy of the participatory democracy and current protocols of decision-making are debated. This work is essential reading for students and scholars of the welfare state, social reforms and populism, as well as Nordic and Scandinavian studies.
    [Show full text]
  • SMP) Pitkäaikainen Puheenjohtaja Veikko Vennamo (1913– 1997) Kuuluu Suomen Sotien Jälkeisen Historian Tunnetuimpiin Poliitikkoihin
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE This is the post print version of the article, which has been published in providedHistoriallinen by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Aikakauskirja. 2018, 116(3), 282-296. Mari Hatavara ja Kari Teräs Kerrottu Vennamo Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Vennamo (1913– 1997) kuuluu Suomen sotien jälkeisen historian tunnetuimpiin poliitikkoihin. Hänen jälkimaineensa on myös vaikuttava: Vennamon nimi on toistuvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa populismista. Vennamo on itse aktiivisena muistelijana tuottanut kuvaa omasta poliittisesta urastaan, mutta se ei ole yksin hänen luomuksensa. Niin Vennamon kannattajat kuin hänen poliittiset vastustajansakin ovat antaneet siihen oman panoksensa; Vennamo ei tunnu jättäneen ketään kylmäksi. Paneudumme tässä artikkelissa siihen, minkälaisen kuvan kansanedustajakollegat rakentavat poliitikko Veikko Vennamosta ja minkälaisia kerronnallisia keinoja he siinä käyttävät. Aineistomme koostuu 22 entisen kansanedustajan pääosin 1990-luvulla tehdyistä haastatteluista, jotka sisältyvät veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston kokoelmiin. Haastateltavista suhteessa Vennamoon voidaan puolet luokitella ulkopuolisiksi, muiden puolueiden edustajiksi, ja puolet sisäpiiriläisiksi, alun perin SMP:n kansanedustajiksi. Ulkopuolisten ryhmässä on neljä eduskunnan puhemiestä, joilla on oma vahva kertojapositionsa suhteessa Vennamoon. Toisessa ryhmässä on puolestaan sekä Vennamolle uskollisina
    [Show full text]
  • Eduskunnan Hajottaminen Ja Liinamaan Virkamieshallitus 1975
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Antti Johannes Korhonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Antti Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan” – Eduskunnan hajottaminen ja Liinamaan virkamieshallitus 1975 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 115 sivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimus tarkastelee tapahtumaketjua, joka johti Kalevi Sorsan enemmistöhallituksen eroon, eduskunnan hajottamiseen sekä Keijo Liinamaan virkamieshallituksen muodostamiseen kesäkuussa 1975. Lähtökohtana on tarkastella sitä, miksi eduskunta hajotettiin ja poliittisen hallituksen tilalle muodostettiin virkamieshallitus sekä, millainen oli sen kokoonpano ja mitä se sai toimikaudellaan aikaan. Sorsan enemmistöhallitus hajosi poliittisiin erimielisyyksiin ja sisäiseen toimintakyvyttömyyteen. Taustalla oli myös Suomen taloudellisen tilanteen jatkuva heikkeneminen ja presidentti Kekkosen tyytymättömyys hallituksen
    [Show full text]
  • JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Humanistis
    JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Lapinlampi Elina Työn nimi – Title Mutkien kautta voittoon Martti Ahtisaaren valinta tasavallan presidentiksi Erkki Tuomiojan poliittisten päiväkirjojen näkökulmasta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Kesä 2021 85 Tiivistelmä – Abstract Tutkielmassa käsitellään Erkki Tuomiojan teoksen Siinä syntyy vielä rumihia Poliittiset päiväkirjat 1991 – 1994- teoksen kautta Martti Ahtisaaren presidenttitietä. Mukana on niin esivaalikampanjointi ja valinta sosiaalidemokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi, puolueen presidentinvaaliehdokkaana kampanjointi sekä lopulta helmikuussa 1994 tapahtunut valinta Suomen 10:nneksi tasavallan presidentiksi. 1994 presidentinvaali oli ensimmäinen suora kansanvaali, joten tässä tutkielmassa tutkitaan, kuinka tämä muutos vaalitavassa näkyi kampanjoinnissa ja valinnassa. Tuolloin tapahtui muutosta myös presidentin toimenkuvassa: hänellä siihen saakka itsenäisyyden alkuajoista lähtien olleet varsin laajat valtaoikeudet alkoivat kaventua. Miten tämä näkyi keskusteluissa kampanjoinnin aikana? Vuoden 1994 presidentinvaalille oli leimallista sekä mielikuvilla että gallupeilla pelaaminen. Myös median rooli kasvoi aiemmasta. Kuinka nämä kaikki muutokset vaikuttivat vaalin kulkuun? Tutkielmassa pyritään saamaan selkoa siihen, kuinka puoluepolitiikan ulkopuolelta tullut sosiaalidemokraattitaustainen
    [Show full text]
  • India-Finland Relations Political Relations Finland and India Have
    India-Finland Relations Political Relations Finland and India have traditionally enjoyed warm and friendly relations. Finland sees in India a large market for its products and a favourable investment destination for its high technology industries whereas India views Finland as an important member of the EU and a repository of modern technology. In the recent past, there has been a perceptible increase in the level of engagements, both political and commercial, which saw the exchange of the visits of the Prime Ministers of the two countries during the same calendar year (2006). This was followed by visits by the President of Finland Mrs. Tarja Halonen in January 2007, February 2009, February 2011 and February 2012 andFinnish Prime Minister Mr. Matti Vanhanen in February 2008 and February 2010, to attend the Delhi Sustainable Development Summit organized by TERI. In 2013 from Finland, Ms. Krista Kiuru, Minister for Housing and Communications visited India on 15-19 January. During the visit Ms. Kiuru had meetings with Shri Kapil Sibal, Minister of Communications and Information Technology, Shri Kamal Nath, Minister of Urban Development and Parliamentary Affairs, and Mr. Sam Pitroda, Chairman of National Innovation Council of India. Ms. Marja Rislakki, Secretary of State, Ministry of Economy and Employment, accompanied by a big delegation, visited India from 15-19 April to participate in the Fourth Clean Energy Ministerial (CEM4) held in Delhi. Ms. Rislakki had meetings with Dr. Farooq Abdulla, Minister of New and Renewable Energy, Mrs. Lakshmi Panabaka, MoS for Petroleum and Natural Gas and senior officials in the Ministry of Power and Ministry of Environment and Forests.Foreign Minister Dr.
    [Show full text]