2/2017 Suomalainen Klubi 1876–2017
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Helsingin Suomalainen Klubi on kulttuuriklubi Klubilehti 2/2017 SUOMALAINEN KLUBI 1876–2017 Kenraali Jaakko Valtanen: Isän ainoa neuvo kantoi sotilasuralla Veteraanikenraali Jaakko Valtanen on ainoa elossa oleva puolustusvoimain komentaja, joka osallistui talvi- ja jatkosotiin. Kuultuaan poikansa pyrkivän kadettikouluun 1944 rykmen- tin komentajana toimiva eversti antoi pojalleen ainoan neu- vonsa: ”Koska tulet toimimaan ihmisten kanssa koko ikäsi, muista ottaa huomioon myös muut kuin sotilaalliset puolet ihmisissä”, Viljo Valtanen kirjoitti pojalleen. Puhuessaan Suomalaisen Klubin veteraanijuhlassa Puolustusvoimain entinen komentaja Jaakko Valtanen kehotti Suomea varautumaan vakaviin kriisitilanteisiin. s. 22 Kulttuuriklubi seurasi valtiomiesklubia Lipponen arvosteli tiukasti Suomalainen Klubi on vaikuttanut alkuajoista lähtien Kevätkokous suomalaista EU-politiikkaa politiikan ja kulttuurin ilmiöihin. 1930-luvulle tultaessa palkitsi runsaasti Paavo Lipponen arvosteli tiukasti suomalaista klubin ohjelmallinen pohja oli siirtynyt päivänpolitiikasta EU-keskustelua puhuessaan ulkopolitiikan kulttuuriin. jäseniään. s.10 illassa. Suomi 100 -juttusarja esittelee klubilaisia – Se ei kiinnosta erikokoisia puolueita, kulttuurihenkilöitä. s.5 eikä edes mediaa. s.28 Pääkirjoitus Kenen sota? apasin puolustusvoimain entisen komentajan Jaakko Valtasen hänen kotonaan Espoossa. Korkean mäen ylemmästä kerroksesta avautui avarat näkymät. Kes- kustelimme hänen Klubilehden haastattelustaan ja Kansallisen Veteraanipäivän Tjuhlapuheesta. 15-vuotiaana koulupoikana Jaakko Valtanen aloitti sotansa Turussa vapaaehtoisena radiomiehenä. Tänään 92-vuotiaana hän muistut- taa, että sota kosketti jokaista suomalaista, ei vain eturintaman tais- telijoita. 1944 hän pyrki ammattisotilaaksi ja kirjotti asiasta isälleen. Isä antoi pojalleen neuvon. - Toimiessasi nuorten miesten esimiehenä, huomioi sotilaallisten asioiden lisäksi, että alaisesi ovat ajattelevia ja tuntevia ihmisisä. KESTÄVÄN Kenraali Valtasesta näkyy, että isän neuvo on kantanut. Valtasen mukaan Suomen turvallisuuden paras tae on se, että BIOTALOUDEN Suomi varautuu ennalta vakaviin kriisitilanteisiin. Tämä vaatii var- mistusta sille, että Eurooppa ja länsi haluavat auttaa. Näin olisimme samalla puolella läntisten ystävien kanssa ja voisimme muodos- EDELLÄKÄVIJÄ taa riittävän pelotteen tahoa vastaan, joka suunnittelisi Suomeen tunkeutumista. Sitä pohtiva huomaisi, että valtausyritys tulisi liian Metsä Group valmistaa pohjoisen metsien uusiutuvasta kalliiksi suhteutettuna saavutettuihin etuihin. puusta tuotteita, jotka korvaavat fossiilisten raaka-ainei- den käyttöä. Panostamme kestävään metsänhoitoon, Konkari jyrähti henkilöstön hyvinvointiin, tehokkaaseen tuotantoon ja Paavo Lipponen, kaksinkertainen pääministeri ja Suomen EU-arkkitehtejä antoi hyvän laadukkaisiin lopputuotteisiin. kuvan Suomen ja maailman tilanteesta ulkopolitiikan illassa. Erityinen huoli hänellä oli Venäjä-suhteet. Hän varoitti uskottavuutemme menosta, jos www.metsagroup.fi esimerkiksi ryhtyisimme vaatimaan edes osittain Venäjä-pakotteiden purkamista. Hän oli myös kovin huolissaan Itä-Euroopan vajoamisesta monen maan historiasta tut- tuun taantumukseen, autoritaariseen hallintoon. Tietoa Lontoosta Aikakauslehtien Päätoimittajat vieraili Lontoossa kuun alussa. Aikakauslehtijärjestön johtaja muistutti, että maailmassa on 6,1 miljardia ihmistä ja 5,1 miljardia kännykkää ja kysyi tulevaisuuden median perään, – aikakauslehtikö? Guardianissa pohdittiin printti- ja nettimediaa. Meillä niitä tehdään paljolti samoilla käsillä. Guardianissa molemmilla toimituksilla on omat uutiset, jutut sekä työtilat. Vain kahvilassa vaihdetaan kuulumisia, harvemmin työasioita. Mielenkiintoinen ratkaisu. TIMO MARTIKAINEN KLUBI-LEHTI Julkaisija Helsingin Suomalainen Klubi ry, Kansakoulukuja 3, 00100 Helsinki Klubimestarit TOIMITUS Yrjö Klippi, Kustaa Hulkko Paino: 09-586 8830 Timo Martikainen, AD, graafikko Tapani Ruokanen Forssa Print päätoimittaja Jaakko Savisaari Toiminnanjohtaja +358 50 2852 Pyry Klippi Kari Storckovius ILMOITUKSET ja sihteeri [email protected] Taittaja-asissistentti Kalevi Suortti Kristian Miettinen 09-5868 8366 [email protected] Teemu Torvelainen 0400 225 855 www.klubi.fi Antti Virkkunen [email protected] Janne Virkkunen Suomalainen Klubi I2I 2017 3 Teksti: Olli Alho Kuvat: Klubin arkisto ja muita lähteitä SUOMI 100 SISÄLTÖ VA LTIOMIE SK LUBISTA Toukokuu, 2/2017 KULTTUURIKLUBIKSI Pääkirjoitus ........................................... 3 Sisältö .................................................. 4 Taiteiden edustajat Klubissa ja sen liepeillä Valtiomiesklubista kulttuuriklubiksi ............................... 5–9 Kevätkokous palkitsi runsaasti ......10–13 Suomalaisen Klubin perustajajäse- sinä vuosikymmeninään ennen muuta Blockchain-teknologiaa ...................... 14 nistä kaksi kolmasosaa oli yliopis- polittinen klubi ja sellaisena erityi- Puheenjohtajalta ..................................15 tonopettajia, juristeja ja virkamie- sesti Suomalaisen puolueen keskus, jossa sovittiin puolueen periaatteista ja Toiminnanjohtajalta .............................17 hiä. Yksi kolmasosa käytti maisterin Klubi juhla Svinhufvudin menetelytavoista. Valtiopäivä- ja kun- kotiinpaluuta ................................18–19 titteliä ja sulautuisittemmin tavalla nallisvaalien yhteydessä se toimi puo- lueen vaalikansliana, ja kokoustenkin Kuvataideakatemia .............................20 tai toisella edellisiin. Iältään nämä tärkeimpänä aiheena aina 1920-luvun Ratsain halki Aasian ............................20 olivat 30-35 vuotiaita. Useimmat puoliväliin asti oli ehdokkaiden asetta- Sananvapautta on aina koeteltu .......... 21 osallistuivat monin tavoin auto- minen. Klubin julkaisusarja laajenee ............... 21 nomian ajan yhteiskunnalliseen Kiinnostavaa ja harvemmin korostet- Kenraali Jaakko Valtanen: ja kulttuurielämään ja julkaisivat tua on, että suomalaisuusaatteen suuria Sota kosketti jokaista suomalaista...22–23 vuosia leimasi aikakauden suuremmassa Suomen varauduttava vakaviin kirjoja ja artikkeleita. Ajan mittaan kehyksessä myös poikkeksellisen näyt- kriisitilanteisiin ............................. 24–27 monista tuli alansa keskeisiä vaikut- tävä ulospäin suuntautuneisuus. Vallalla Paavo Lipponen: Suomi on länsimaa tajia. Joistakin tuli kansallisia merk- oli kaksi tendenssiä: toisaalta sisäänpäin epävarmassa maailmassa ..............28–31 kimiehiä. kääntynyt ja syvästi nationalistinen ajattelu, toisaalla korostunut kansain- välisyys erityisesti tieteissä ja taiteissa. simerkeiksi kelpaavat suomen- Kumpaakin tarvittiin suomalaisuuden kielisen teatterin perustaja rakentamisessa. Kaarlo Bergbom, Uuden Suo- mettaren pitkäaikainen päätoi- Fennomania ja eurooppalaisuus Emittaja Vihtori Lounasmaaja ja Paavo Nämä trendit koskettivat koko itse- Cajander, jonka suomennokset toivat näisyyttä edeltävän ajan suomalaista monet maailmankirjallisuuden mesta- sivistyneistöä ja varsinkin kulttuuri- riteokset suomalaisten ulottuville. Edel- liberalismin aatteista kiinnostunutta leen Otto Donner ja Jaakko Päivärinta, ylioppilasnuorisoa. Ajattelun vapaus joista edellinen - myöhemmin senaattori ja auktoriteettien kyseenalaistaminen Anne Berner: Älykäs sääntely luo tilaa - perusti Suomalais-Ugrilaisen Seuran johtivat avoimeen jännitykseen erityi- ja jälkimmäinen Kansanvalistusseuran. sesti yhteiskuntamoraalin ja kristillisen innovaatioille ................................ 32–34 Karl Gabriel Reinistä tuli filosofi ja Hel- uskonkäsityksen alueilla. Varttuneem- Tiedustelulait halutaan singin yliopiston rehtori ja varakansleri, man sivistyneistön agendaan kuului nopeasti voimaan ........................ 36–39 Yrjö Koskisesta historian professori, kulttuurisen vapaamielisyyden ohella Kuoron konsertissa kuului kevät .... 40–41 senaattori ja vapaaherra. Gustaf Magnus fennomaanisen ajattelun rikastaminen Kuolemantanssi Klubilla ................ 42–43 Cederhwarf perusti Akateemisen laulu- seuraamalla eurooppalaisten sivisty- Kun Stalin halusi sopia .................. 44–45 seuran, J.R. Aspelinista tuli valtionarke- maiden kehitystä ja ottamalla näistä Caddiet olivat golfin moniosaajia ... 46–47 ologi ja August A. Järnefeltistä kenraali, vaikutteita. Katsottiin, että fennomania Pintxoja ja txakolia ........................ 48–49 maaherra, senaattori ja Jean Sibeliuksen tuli liberalisoida, jotta siitä tulisi aidosti Klubin tapahtumavinkit ....................... 50 appiukko. eurooppalainen ilmiö, puhuttiin myös Pohjolan malja .....................................51 fennomanien humanisoinnista. Valtiomiesklubin ajat Tämän ajattelun ilmentymä oli vuonna Klubin syntyvaiheissa korostuvat suo- 1880 perustettu aikakauskirja Valvoja, malaisuus ja sen edistamiseen tähtäävä jonka ympärille oli kerääntynyt ryhmä polittinen toiminta. Klubi oli ensimmäi- varttuneempia fennomaaneja. Klubin 4 Suomalainen Klubi I2I 2017 Suomalainen Klubi I2I 2017 5 SUOMI 100 jäsenistä vuoden 1901 numeron toi- saksalaista sosialismia. Ernst Neovius tutkimaan tsuktseja, lamuutteja ja Robert Kajanus johti orkestereita Pie- mituskuntaan kuuluivat E.N. Setälä kertoo useassa lyhyemmässä artikke- korjakkeja Kamtsatkan niemimaalle tarissa ja Torinossa, Armas Järnefelt ja avustajiin A. Forsman, K. Groten- lissa hallitsijan vaihdosta Englannissa, Siperiaan; kun hän palasi Suomeen, toimi pitkään Tukholman kuninkaalli- felt, Gust. Komppa ja K.R. Melander. Saksan kauppasopimuksesta, Preussin siitä oli tullut itsenäinen. sen orkesterin kapellimestarina ja hän Seuraavissa numeroissa kirjoittajista