Juoksuhaudoista Yhteiskuntaanyhteiskuntaan

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Juoksuhaudoista Yhteiskuntaanyhteiskuntaan Jami Virta JUOKSUHAUDOISTAJUOKSUHAUDOISTA YHTEISKUNTAANYHTEISKUNTAAN VuosienVuosien 1965-19751965-1975 sotilaallistasotilaallista maanpuolustustamaanpuolustusta jaja puolustusvoimiapuolustusvoimia koskevankoskevan joukkotiedotuksenjoukkotiedotuksen diskursiivinendiskursiivinen tarkastelutarkastelu Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos Julkaisusarja 1, N:o 15 Juoksuhaudoista yhteiskuntaan Vuosien 1965–1975 sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevan joukkotiedotuksen diskursiivinen tarkastelu Jami Virta Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, 2012 Julkaisusarja 1 N:o 15 Kansi: Kuva vuoden 1963 syyssotaharjoituksesta. Kuvassa presidentti Urho Kekkonen ja kenraali Kaarlo Leinonen. Hän toimi muun muassa puolustusministerinä vuosina 1963–1964, puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1966–1968 ja puolus- tusvoimain komentajana vuosina 1969–1974. (Kuva Puolustusvoimat) © Jami Virta ja Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978–951–25–2274–3 ISSN 1456–5196 Juvenes Print 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT .............................................................................................................. 5 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................. 7 ABSTRACT ................................................................................................................. 9 1 JOHDANTO .......................................................................................................... 11 1.1 Tutkimuksen lähtökohta ................................................................................ 11 1.2 Tutkimustehtävän tarkentaminen aiemman tutkimuksen perusteella .............. 12 1.2.1 Suomalainen yhteiskunta 1960-luvulla ............................................... 12 1.2.2 Puolustuslaitosta koskeva tutkimus .................................................... 21 1.2.3 Puolustuslaitosta koskevan keskustelun teemoja ................................ 25 1.2.4 Tutkimuskysymykset........................................................................... 31 1.3 Tutkimusaineisto ja -menetelmä .................................................................... 32 2 VIRALLISEN TURVALLISUUSPOLITIIKAN DISKURSSI ........................................... 45 2.1 Totaalisesta maanpuolustuksesta osaksi turvallisuuspolitiikkaa ....................... 47 2.1.1 Turvallisuuspolitiikan jalkauttaminen puolustuslaitoksen näkökulmasta . 49 2.1.2 Turvallisuuspolitiikkaa kaikissa muodoissa........................................... 63 2.2 Suomalaisen turvallisuuspolitiikan teemat maanpuolustuksen näkökulmasta .. 66 2.2.1 Historiallinen muisti ja maantieteellinen asema ................................... 67 2.2.2 Valtiosopimukset ............................................................................... 68 2.2.3 Uhkakuvan muutos ydinsodasta perinteiseen sotaan .......................... 72 2.2.4 Puolustusvoimien päätehtäväksi ennaltaehkäisy ................................. 74 2.2.5 Yhteiskunnan osana vai osaksi? ......................................................... 75 2.2.6 Maanpuolustuskritiikin muodostajat .................................................. 78 2.2.7 Sukupolven v aihdos ........................................................................... 83 2.3 Salaamisesta ti edottamiseen .......................................................................... 86 3 ASEVELVOLLISUUDEN D ISKURSSI ....................................................................... 91 3.1 Asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön kehittyminen ................................ 92 3.2 Kivenä kengässä – omantunnon arat ............................................................. 97 3.3 Nuorison asevelvollisuuden haastaminen ....................................................... 105 3.3.1 Keskustelusta toimintaan – passit palamaan ....................................... 113 3.3.2 Tapaus T aipale .................................................................................... 116 3.3.3 Yllytysoikeudenkäynnit ...................................................................... 124 3.3.4 Taipale kohti uusia haasteita .............................................................. 127 3.4 Puolustuslaitoksen pu olesta ........................................................................... 128 3.5 ”Aseeton kansa on kelvoton” – vaihtoehtona siviilivastarinta......................... 132 3.5.1 Tshekkoslovakian es imerkki ................................................................ 138 3.5.2 Vuosi 1970 – yleisen asevelvollisuuden puolesta ................................. 140 3.6 Asevelvollisuusdiskurssin merki tys .................................................................. 144 3 4 PUOLUSTUSVOIMIEN D EMOKRAATTISUUSDISKURSSI ...................................... 150 4.1 Kaksi askelta eteenpäin ja yksi taakse ............................................................ 154 4.2 Varusmiesten asema – sosiaalitoimikunnista varusmiestoimikuntiin ................ 163 4.3 Kyllä tekevä keinon keksii – Varusmiesliitto .................................................... 172 4.4 Henkilökunnan etujärjestötoiminta – erityisesti Aliupseeriliitto ....................... 186 5 POLIITTISUUSDISKURSSI MERKITTÄVÄ SUUNNANNÄYTTÄJÄ .......................... 195 5.1 Lehtiä ja kortistoja ......................................................................................... 199 5.2 Puolueet ....................................................................................................... 205 5.3 Parlamentaarinen puolustuskomitea – materiaalisen kehittämisen sijaan yhteiskunnallistavia teemoja .......................................................................... 208 5.4 Puolustuslaitoskomitea aloittaa työnsä........................................................... 214 5.5 Laki puolustusvoimista rauhoittaa tilanteen ................................................... 222 6 PUOLUSTUSTAHDON KASVATTAMISEEN LIITTYVÄ DISKURSSI ......................... 230 6.1 Henkisen maanpuolustuksen teema .............................................................. 231 6.2 Maanpuolustuskurssit ................................................................................... 240 6.3 Turvallisuuspolitiikkaa koul uihin ..................................................................... 247 6.4 Tiedottamisen kulttuurin kehittäminen .......................................................... 253 6.4.1 Televisioon ja radioon ......................................................................... 256 6.4.2 Julkisuuskolhuja – tapaus Anttila ........................................................ 261 6.5 Avoimempaan ti edottamiseen ....................................................................... 265 7 KEHITYS KOHTI VUOROVAIKUTTEISEMPAA YHTEISKUNNALLISTA INSTITUUTIOTA .................................................................................................... 269 7.1 Diskurssi jatkui .............................................................................................. 269 7.2 Tutkimusmenetelmän kritiikki ja luotettavuuden arviointi ............................... 273 7.3 Tutkimuskysymyksiin vastaaminen ................................................................. 274 LÄHTEET .................................................................................................................... 280 KUVALUETTELO ........................................................................................................ 302 LYHENTEET ............................................................................................................... 303 HENKILÖLUETTELO .................................................................................................. 304 4 ALKUSANAT Silkasta uteliaisuudesta alkanut tutustuminen tieteelliseen maailmaan on kestänyt kohta 15 vuotta. Toisen vuosikurssin kadettina en voinut arvata, kuinka merkittä- vän aloitteen tein syksyllä 1996. Uteliaisuus muuttui vuosien kuluessa haluksi voittaa haasteita, tietää enemmän ja väistämättä tavaksi suhtautua elämässä kohdattaviin asi- oihin. Upseerin päämäärätietoisuuden ja tieteelle ominaisen kriittisen suhtautumisen yhdistäminen on ollut erittäin opettavaista. Kun vuonna 2001 sain päätökseen pro gradu -työni 1990-luvun alun turvalli- suuspoliittisesta murroksesta, osasin lähdetilanteesta johtuen etsiä jatkotutkimusai- hetta kauempaa menneisyydestä. Päädyin kuitenkin varsin lähelle, onneksi. Aluksi olin kiinnostunut liennytyksen aikakaudesta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöko- kouksen luomassa hengessä ja erityisesti valtionjohdon ja puolustusvoimien eriskum- malliselta vaikuttaneesta suhteesta, mutta vuosien aikana olen edennyt yhä syvem- mälle ymmärtääkseni niitä lukemattomia yhteiskunnallisia vaikuttimia arvostamani instituution ympärillä. Sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevien diskurssien tarkastelu on avannut silmiäni havaitsemaan, miten monella eri tavalla asioita voidaan ymmärtää juuri kenenkään pystymättä tuomitsemaan niitä oikeiksi tai vääriksi. Tästä syystä on ollut merkittävästi helpompaa ymmärtää tänä päivänä käytä- vää keskustelua, kun tietää miten ja miksi useat nykypäivänäkin keskeisessä asemassa olevat teemat ovat syntyneet. Olen siis ollut onnekas, kun olen saanut nauttia työni tuloksista jo tutkimusprosessin aikana. Toivottavasti väitöskirjani palvelee lukijaa sa- malla tavoin kuin se on tehnyt minulle sitä kirjoittaessani. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tukea vuosien aikana monilta tahoilta. En- simmäiseksi haluan
Recommended publications
  • Empowering Socially Excluded Elderly Within Russian Minority in Estonia and Finland
    EMPOWERING SOCIALLY EXCLUDED ELDERLY WITHIN RUSSIAN MINORITY IN ESTONIA AND FINLAND TALLINN & HELSINKI 2009 1 TABLE OF CONTENTS 1. Theoretical background of the research .......................................................................... 3 1. 1 Reasons for emigration and its history in Estonia and Finland .............................. 3 Estonia......................................................................................................................... 3 Finland ........................................................................................................................ 3 1.2 Quality of life, well-being, self-care ......................................................................... 5 1.2.1 The concept and nature of quality of life ........................................................... 5 1.2.2 Measuring the quality of life .............................................................................. 6 2. Researsh aim, method, results ......................................................................................... 8 2.1 Aim of the research ................................................................................................... 8 2.2 Method ...................................................................................................................... 8 Focus-group data and background .............................................................................. 8 2.3 Results ......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Opettajan Opas
    opettajanSUOMEN opas PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 1 opettajan opas SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA PRESIDENTTIEMME KAUTTA, ILMIÖPOHJAINEN OPETUSKOKONAISUUS KOHDERYHMÄ 6–9 -luokkalaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kerhot, opintopiirit, Suomeen muualta muuttaneet ns. uussuomalaiset AINEET Yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, kotitalous, kuvaamataito, musiikki IDEA JA TAVOITE MITEN ķķ Avata Itsenäisen Suomen tarina niiden henkilöiden kautta, ķķ Katsotaan yhdessä alustuksena pdf-esitys Itsenäisen Suomen jotka ovat olleet aitiopaikalla ja vallan kahvassa Suomea historia lyhyesti. rakennettaessa ja sen olemassaoloa puolustettaessa. ķķ Jaetaan oppilaat ryhmiin, kukin ryhmä saa yhden presidentin. ķķ Ymmärtää, että yhteisten asioiden hoitaminen eli politiikka on ķķ Ryhmä katsoo lyhytfilmin omasta presidentistään. tärkeää ja monimutkaista (demokratiakasvatus). ķķ Ryhmä vastaa kysymyksiin, vastaukset löytyvät kunkin ķķ Lisätä arvostusta, rakkautta ja kiinnostusta Suomea kohtaan. presidentin tekstiosuudesta. ķķ Oppia ymmärtämään omat oikeutensa, velvollisuutensa ja ķķ Ryhmä tekee muita oman presidenttinsä aikakauteen liittyviä vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena. tutkimuksia tavallisen ihmisen arkeen liittyen ja haastattelee sen ajan aikalaisia esim. paikallisessa palvelutalossa. ķķ Kokoaminen ja esittäminen muille oppilaille/koululle ryhmän valitsemalla tavalla. Esityksen yhteydessä näytetään aluksi lyhytfilmi omasta presidentistä. SUOMEN PRESIDENTIT | OPETTAJAN OPAS 2 KYSYMYKSET JOKAISESTA PRESIDENTISTÄ 1 MINKÄLAISISTA KOTIOLOISTA PRESIDENTTI
    [Show full text]
  • NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen Muistelmateosten Kerronta Vuoden 1966 Hallitusratkaisuun Johtaneista Tekijöistä
    Lauri Heikkilä NÄIN KOIMME KANSANRINTAMAN Puoluepoliitikkojen muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista tekijöistä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Historian pro gradu-tutkielma Marraskuu 2019 TIIVISTELMÄ Heikkilä, Lauri: Näin koimme kansanrintaman – Puoluepoliitikko!en muistelmateosten kerronta vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä pro gradu-tutkielma %ampereen yliopisto Historian tutkinto-ohjelma Marraskuu 2019 Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan poliitikkojen muistelmia !a niiden kautta muodostuvaa kuvaa vuoden 1966 hallitusratkaisuun johtaneista teki!öistä' ainopiste on puolueissa toimineissa poliitikoissa, !oilla on takanaan merkittä"ä ura hallituksen tai eduskunnan tehtävissä tai puolueiden !ohtopaikoilla' Muistelmien perusteella luotua kuvaa tarkastellaan muistelma-käsitteen kautta !a poliittisia- sekä valtadiskursse!a kriittisen diskurssianal&&sin periaatteita noudattaen. Muistelmissa tar!ottu poliittinen selit&s on usein monis&isempi !a itsere(lektoivampi kuin a!anjohtaiset poliittiset selit&kset, mutta poliittinen painolasti !a poliittinen selit&starve kuultaa muistelmistakin läpi' oliitikot !atkavat !o aktiiviurallaan alkanutta diskurssia p&rkien varmistamaan poliittisen perintönsä säil&misen, mutta he tavoittele"at m&$s tulkitun historian omista!uutta kokemistaan asioista, ettei heidän tulkintansa !äisi unohduksiin !a etteivät muut tulkinnat ota sitä tilaa, jonka koki!at koke"at kuuluvan heille itselleen. %arkasteltavat muistelmateokset ovat )* :n +a(ael aasion Kun aika on kypsä
    [Show full text]
  • Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland
    Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland CHECK AGAINST DELIVERY At the European University Viadrina, Frankfurt an der Oder EMBARGOED UNTIL 11 January 2005 11.1.2005 12.00 From Europe to Real-Europa The recent events in Ukraine remind us of the fact that the transformation of Europe, which started in 1989, is still continuing. German reunification, the collapse of the Soviet Union, the re-established independence of the Baltic States and the liberation of Eastern Europe set in motion a process that has not yet come to an end. This chain of events released energy, which had previously been held back by the command economy, and gave impetus to a comprehensive modernization process of societies. The gap in living standards between East and West began to shrink. A major milestone was the enlargement of the European Union by ten new Member States in May 2004. To quote Willy Brandt: "What belongs together, grows together". Ukraine’s Orange Revolution has finally proved that freedom without democracy does not work. On the other hand, democracy does not function without the safeguards guaranteed by the rule of law and the democratic control exercised by civil society, a political opposition and the media – in other words a system of checks and balances. The bloodless dissolution of the Soviet Union and the ideological system it represented was a historic event, the uniqueness of which is accentuated by the violent collapse of Yugoslavia. Freedom is a mighty power. German re-unification became possible only after the birth of true freedom brought about by the collapse of the Berlin Wall.
    [Show full text]
  • Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy During Mauno Koivisto's Presidency
    Strategic Low Profile and Bridge-Building: Finnish Foreign Policy during Mauno Koivisto's Presidency Michiko Takagi Graduate Student of Nagoya University 1. Introduction This paper focuses on Finnish foreign policy conducted by Mauno Koivisto, who was the President of Finland between 1981 and 1994. In the beginning of 80s when he took office as president, relationship between superpowers was aggravated and the international tension flared up again, just called as “New Cold War”. However, after the change of political leader of the Soviet Union in 1985, the East and West tension relieved drastically, which eventually led to the end of the Cold War and reunification of Germany. Furthermore, a number of remarkable transformations in Europe began to occur, such as democratization in East European states, collapse of the Soviet Union and acceleration of European economic and political integration. During the Cold War, Finland maintained its independence by implementing “good-neighboring policies” towards the Soviet Union based on YYA treaty, bilateral military treaty with the Soviet Union (1948)1), on the other hand, in spite of this, by pursuing policy of neutrality. In the period of “Détente” of 70s, Urho Kekkonen, the President of Finland at the time, carried out policy of active neutrality, which culminated in success of “Helsinki Process” in 1975 and this Finnish policy of bridge-building between East and West increased its presence in the international community. However, Finnish position and presence as a neutral country fluctuated during the “New Cold War” and the following end of the Cold War. This 1) The Treaty of Friendship, Cooperation and Mutual Assistance (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta).
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO As Security Organisations
    POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations Tapani Vaahtoranta Faculty Member Geneva Center for Security Policy email: [email protected] Tuomas Forsberg Director Finnish Institute of International Affairs email: [email protected] Working Papers 29 (2000) Ulkopoliittinen instituutti (UPI) The Finnish Institute of International Affairs Tapani Vaahtoranta - Tuomas Forsberg POST-NEUTRAL OR PRE-ALLIED? Finnish and Swedish Policies on the EU and NATO as Security Organisations This report was made possible by NATO Research Fellowships Programme 1998/2000. We would also like to thank Niklas Forsström for his contribution in preparing the report as well as Jan Hyllander and Hanna Ojanen for comments on earlier drafts. We are also grateful to Fredrik Vahlquist of the Swedish Embassy in Helsinki and Pauli Järvenpää of the Finnish Representation to NATO who were helpful in organizing our fact finding trips to Stockholm in November 1999 and to Brussels in April 2000. Finally, Kirsi Reyes, Timo Brock and Mikko Metsämäki helped to finalise this Working Paper. 2 Contents Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? 3 The Past: Neutrals or “Neutrals”? 7 Deeds: The Line Drawn 14 Words: The Line Explained 19 The Debate: The Line Challenged 27 Public Opinion: The Line Supported 34 The Future Line 37 3 Finland and Sweden: Twins, Sisters, or Cousins? At the beginning of the 21st century – a decade after the end of the Cold War – two major developments characterise the transformation of the European security landscape. The first development is the NATO enlargement and its evolving strategic concept that was applied in the Kosovo conflict.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Otto Stenrothista Alexander Stubbiin
    1 Ulkoasiainministeriön juhlaseminaari 27.5. 2008 Klaus Törnudd Otto Stenrothista Alexander Stubbiin Ulkoasiainministeriössä on alusta lähtien ollut paljon töitä. Suomen ensimmäinen ulkoasiainministeri Otto Stenroth on muistelmissaan kertonut miten hän nimityksen saatuaan toukokuun lopussa 1918 joutui melkein epätoivon valtaan, kun asioiden ja puheille pyrkijöiden lukumäärä oli valtava, eikä työvoimaa ollut riittävästi Sisällissota oli silloin juuri takana, valkoinen osapuoli oli voittanut, ja asioita ryhdyttiin järjestämään koeteltuja eurooppalaisia tapoja noudattaen. Suomessa rekrytoitiin nopeasti vasta perustettuun ulkoasiaintoimituskuntaan nuoria kyvykkäitä henkilöitä. Vanhempia, itsenäisyysliikkeessä ansioituneita miehiä lähetettiin edustajiksi ulkomaille. Lisäksi lähetettiin virkamies Tukholmaan tutustumaan Ruotsin ulkoministeriön organisaatioon ja toimintaan sekä kutsuttiin salaneuvos Karl Müller Saksasta antamaan diplomatian työmuotoja ja käytäntöjä koskevia neuvoja. Suunnilleen samalla tavalla ovat mm. Baltian tasavallat joutuneet toimimaan 1990-luvun alussa itsenäisyyden palautumisen jälkeen. Alkuaikoina töissä oli seitsemäntoista virkamiestä, jotka ministeri Stenroth oli suurimmaksi osaksi itse valinnut. Valmiita malleja oli olemassa, mutta jonkun verran kompasteltiin kirjeenvaihdon muotoilussa ensimmäisen vuoden aikana. Tunnettu tapaus liittyy pitkään ranskankieliseen noottiin, jonka Suomen asiainhoitaja Tukholmassa kesäkuun lopulla vuonna 1918 luovutti Ison-Britannian lähettiläälle. Lähettilään ensi reaktio oli ollut, että
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]
  • 1907475* A/Hrc/28/2
    United Nations A/HRC/28/2 General Assembly Distr.: General 7 May 2019 Original: English Human Rights Council Twenty-eighth session Agenda item 1 Organizational and procedural matters Report of the Human Rights Council on its twenty-eighth session Vice-President and Rapporteur : Mothusi Bruce Rabasha Palai (Botswana) GE.19-07475(E) *1907475* A/HRC/28/2 Contents Page Part One: Resolutions, decisions and President’s statements adopted by the Human Rights Council at its twenty-eighth session ........................................................................................................... 4 I. Resolutions .................................................................................................................................... 4 II. Decisions ....................................................................................................................................... 5 III. President’s statements ................................................................................................................... 6 Part Two: Summary of proceedings ............................................................................................................... 7 I. Organizational and procedural matters .......................................................................................... 7 A. Opening and duration of the session ..................................................................................... 7 B. Attendance ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • FSD1263 Finnish Voter Barometer Autumn 2002 Codebook
    FSD1263 Finnish Voter Barometer Autumn 2002 Codebook FINNISH SOCIAL SCIENCE DATA ARCHIVE The bibliographic citation for this codebook: Finnish Voter Barometer Autumn 2002 [codebook]. Finnish Social Science Data Archive [pro- ducer and distributor], 2018. This codebook has been generated from the version 1.0 (10.6.2003) of the data. Finnish Social Science Data Archive FIN-33014 University of Tampere FSD User Services: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi +358 40 190 1442 Aila Data Service Portal: https://services.fsd.uta.fi/ Finnish Social Science Data Archive http://www.fsd.uta.fi/en/ $ Koodikirjoitin.py v35 @ 2018-01-25 12:38:21.305000 $ To the reader This codebook is part of the data FSD1263 archived at the FSD (Finnish Social Science Data Archive).The dataset has been described in as much detail as possible in Finnish and English. Variable frequencies, variable and value labels, and missing values have been checked. If neces- sary, the data have been anonymised. The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. The bibliographic citation suggested by the archive: Gallup Finland: Finnish VoterBarometer Autumn 2002 [dataset]. Version 1.0 (2003- 06-10). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T- FSD1263 The user shall notify the archive of all publications where she or he has used the data. The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.
    [Show full text]