Metsäherrojen Mennyt Aika
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
METSÄHERROJEN ME N N Y T A I K A Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta ESKO PAKKANEN METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta Esko Pakkanen Tämä kirja on painettu PEFC-sertifioidulle paperille. Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Noponen Painopaperi Multi Art Silk 150 g/m2 Paperilahjoitus Stora Enso Oyj Paino Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011 ISBN 978-952-92-9749-8 Kansikuva Kymi-yhtiön metsänhoitajia yhtiön Halla-Sippolan tilalla Sippolassa vuonna 1929. Kes- kellä yhtiön metsäpäällikkö Alb. Torckell (E 02). Kirjan kuvateksteissä on metsänhoitajien nimien jälkeen merkitty heidän opiskeluvuotensa seuraavasti: U = ulkomailla opiskellut E = Evolta valmistumisvuosi, H = Hyytiälän kurssivuosi, K = Joensuun kurssinumero (1 = vuosi 1984). (UPM, Kuusankoski) Takakannen kuvat Metsätehon vesiensuojelutyöryhmä maastossa Luumäellä vuonna 1994. Vielä samana vuonna syntyi opaskirjanen ”Metsätalouden vesiensuojelu”. (Lasse Säteri; Metsäteho) – Saksalaista Rinco-sahaa esitellään Helsingin lähistöllä syksyllä 1928. Sahan paino oli enää 36 kiloa, mutta sen käyttö vaati edelleen kaksi miestä. (Lusto, Metsäyhdistyksen kokoelma) – Teollisuuden Metsänhoitajien vuosikokous Helsingin Kalastajatorpalla lau- antaina 9. huhtikuuta 2011. Eturivissä oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Esa Korhonen (H 87). (Erkki Oksanen) – Kuvalähteen puuttuessa kuva on kirjoittajan kokoelmista. SISÄLLYS HYVÄKSI ALUKSI 10 I ENSIMMÄISET 75 VUOTTA 12 Metsäteollisuus ja teollisuuden metsänhoitajat 12 Suomen metsäteollisuuden alkuvaiheet 12 Metsänhoitajien ammattikunta syntyy 14 Evon metsäopistosta Helsingin yliopistoon 18 Metsänhoitajia teollisuuden palvelukseen 20 ”Iso-Samperi” ja muita metsäherroja 21 Yksityismetsän-hoitajaosasto Suomen Metsän-hoitoyhdistyksessä 27 Osaston perustaminen 27 Osastosta yhdistykseksi 30 Osaston aikaan 30 Privatforstmästarföreningen Yksityismetsän-hoitajayhdistys 1919–1973 35 Jäsenistö ja hallinto 35 Yhdistyksen kokoukset 39 Kesäretkeilyt 43 Konsulentti 46 Julkaisutoiminta 49 Teollisuuden Metsänhoitajat Industriforstmästarna 1973–1986 53 Uusi nimi ja uudet säännöt 53 Hallitus ja jäsenistö 54 Toiminta 55 II VUOSI 1986 SUOMEN METSISSÄ 60 Metsäteollisuudessa takkuista, sahoilla vaikeinta 60 Investointeja, tutkimusta ja kartelleja 62 Investointiluvat edelleen ”tiskin alla” 64 Suuret fuusiot alkavat 66 Fuusiot tuntuivat myös metsässä 68 Puuta käytettiin 60 miljoonaa kuutiota 70 Hintasopimus alenevin hinnoin! 71 ”Kilpailua oltava puukaupassa!” 74 Konehakkuu tulee, mutta hitaasti 75 Puut vesiltä pyörille 78 Uudet metsälait, mikä muuttui? 81 Metsä 2000 jää tavoitteistaan 81 Ympäristösodassa välirauha 82 Viihdettä, viestintää ja virkatoiveita 84 III KEHITYSKAARIA VUOSILTA 1986– 2011 87 Puunkäytön ja metsäteollisuudenkehitys 87 Puunkäytössä neljänneksen kasvu 87 Fuusioita ja yrityskauppoja 89 Kasvua myös investoinnein 92 Tuotantoa leikataan, miten paljon? 93 Metsäteollisuus kansainvälistyy 95 Kymillä onnea ja epäonnea 96 Yhtyneiden ja vähän muidenkin seikkailut 97 Pohjois-Amerikan opetukset 98 Euroopassa menestystäkin 99 Amerikka opettaa lisää 100 Etelään menossa viivyteltiin 101 Ykkösketju aina matkaan 103 Puukaupassa markkinatalouteen 105 Hintasopimusten aikaa 105 ”Hurja” vuosi 1988 107 Ontuvaa ostoyhteistyötä 110 TPY – Teollisuuden Puuyhdistys 112 ”Hakesota” 114 TPY:STÄ Keskusliiton Puuyhtymä 115 Uusi kilpailulaki muuttaa “kaiken” 116 Viimeinen valtakunnallinen hintasopimus 117 Alueellisia ja yhtiökohtaisia hintasopimuksia 118 Hintasopimusten merkitys 122 Puukauppaa sopimusajan jälkeen 123 Puu liikkeelle markkinoinnin keinoin? 124 Puukartellista 50 milj. euron sakot 127 Metsähallitus puunmyyjänä 129 Metsäliiton menestystarina 132 Tuontipuuta tarvitaan 137 Ikuinen arvoitus: puun oikea hinta 141 Yhdistykset tulevat puukauppaan 144 Lisää tehoa puunhankintaan 147 Maataloustraktoreista metsätraktoreihin 147 Kaiken aikaa yhä parempia koneita 148 Kotimainen konevalmistus 149 Karsintakoneista kouramotoihin 152 Konehakkuu vei metsurit metsästä 156 Kollektiivitaksoista kilpailutukseen 157 Puu vedestä pyörille 158 Autoyrittäjät ja autotaksat 159 Uiton loppu, vai? 162 Junalla puuta vakaasti 165 Metsäosastot muuttuvat 167 Bioenergian huuma 169 1940-luku ”halkojen aikaa” 169 Polttohakkeesta metsähakkeeseen 171 Yhdistykseltä julkilausuma energiapuusta! 172 Uuteen nousuun 174 Kannoista iso lisä puuenergiaan 175 Pienpuut energiaksi 176 Energiapuun hinta 179 Miten eteenpäin? 180 Lisää vapautta metsien hoitoon 182 10 000 tilakauppaa vuodessa 182 Metsäyhtiöt luopuvat osin metsistään 183 Tehometsätalouteen 184 Ohjelma toisensa jälkeen 187 Avohakkuu ja viljely! 188 Metsänparannusta lähinnä valtion tuella 191 Suomessa hoidetaan metsiä vai hoidetaanko? 193 Metsänhoidon koneellistamisessa riittää tekemistä 194 Uudet metsälait 197 Satelliitit ja laserkeilaukset metsäsuunnitteluun 199 Jatkuvaan kasvatukseen lopultakin? 200 Metsäsodista suojelun mallimaaksi 203 ”Sota” alkaa 1970-luvulla 203 ”Metsän Vuosikaan” ei auttanut 204 ”Ympäristöherätykseen” 1980-luvun lopulla 204 Vihreää kirjaa toisensa jälkeen 205 Metsätalouden ympäristöohjelma askel rauhaan 206 Ohjeet ja käytäntö uusiutuvat 208 Ympäristöpoliittinen 209 selonteko epäonnistui 209 Rantojen ja metsien suojelua 210 Myös vanhat metsät suojellaan... 211 ...vaan ei taisteluitta 212 Metsien suojelun mallimaa 214 Naturan kirot ja ilot 215 Metsäsertifioinnin monet mutkat 216 Maksoiko rahan ja vaivan? 219 Metsissä rauha ja hyvääkin tahtoa 220 Tietotekniikan vallankumous 221 Reikäkortit ja metsäpalkat 222 Ensimmäiset tietokoneet metsäosastoille 222 Tietojärjestelmien rakentaminen alkaa 224 Monenlaisia vastoinkäymisiä 225 Kuljetusoptimoinnit ja kartanpiirtämiset 228 Tietokone tulee myös metsään 228 Motomittaan ja ajoneuvomikroihin 230 Myös muu tieto- ja konttoritekniikka kehittyy 231 Vaikea viestintä 232 Metsäteollisuuden tiedotustoimet 234 PR-neuvottelukunta ja ”Teollisuuden Metsäviesti” 238 ”Suomi elää metsästä” 240 Painetun sanan voima 243 Ympäristöviestinnässä riittää opittavaa 245 Metsäviestintä nykyään 249 Metsäkulttuurin nousu 252 Lusto ja Metsähistorian Seura 252 Metsämiesten Säätiö kaikessa mukana 253 IV TEOLLISUUDEN METSÄNHOITAJAT 1986–2011 255 Hallitukset ja sihteerit 255 Jäsenistö 256 Kunniajäsenet ja muu palkitseminen 259 Apurahat ja stipendit 260 Yhdistyksen toiminta 261 Kesäretkeilyt 267 Hallituksen toiminta 271 Julkaisutoiminta 278 Talous kunnossa 280 Yhdistyksen 100-vuotisjuhlat 282 Jäsenkunnan työympäristö 284 Naiset pääsevät mukaan 286 Jäsenistö kansainvälistyy 288 Puun ja kuoren välissä 290 Konsulttina maailmalla 292 Amerikka jos mikä opettaa 294 Suomen Uittajainyhdistys 297 V TÄRKEIMPIÄ LÄHTEITÄ 298 VI LIITTEET 300 Kunniajäsenet ja muut palkitut, luottamushenkilöt 300–305 Kesäretkeilyt/kesäopintopäivät 1922–2011 306 Jussi Seppälä: Eurocan ja Eero Riihikallio 322 Pekka T. Rajala: Enso-Gutzeit Oy:n Ja Enso Oyj:n Metsätoimintojen 324 VII HENKILÖHAKEMISTO 329 ALUNALKAEN Vuonna 1877 perustetun Suomen Metsänhoitoyhdistyksen (SMY, Finska Forstföreningen) vuoden 1908 vuosikokous pi- dettiin elokuussa Tampereella, Pyynikin ravintolassa. Yhdistyksen puheenjohtaja, Metsähallituksen ylimetsänhoitaja F.M. Lagerblad keskittyi avauspuheessaan edellisvuonna päätettyyn yksityismetsätalouden edistämistoiminnan keskittämiseen. Vuoden 1908 alussa oli näet aloittanut Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio, joka ryhtyi hoitamaan tätä tehtävää, josta SMY oli suurelta osin siihen saakka vastannut. Tämän “kansanherätystyön” sekä metsätieteiden edistämisen, josta SMY pyrki niin ikään huolehtimaan, yhdistäminen oli kuitenkin tuottanut vaikeuksia, joten Lagerbladin mielestä oli tavallaan helpotus, että yhdistys sai nyt täysipainoisesti keskittyä jälkimmäiseen. Hän päätti puheensa: “Nyt kun Suomen Metsän- hoidonyhdistys uusilla ja jakamattomilla woimilla ottaa ajaakseen sen ensimäisen päätehtäwän toteuttamisen, metsän- hoitotieteen ja waltiometsänhoidon yhdistämisen, toiwon, että yhdistys tukien sen helmasta syntynyttä uutta yhdistystä, tulee olemaan erämaissa työskentelewien metsänhoitajien ja yliopistossa metsänhoitotietoja tutkiwien tiedemiehien yh- dysside, jota ensimäisille antaa taitoa heidän työlleen ja jälkimäisille tuo kokemuksien tuloksia ja luonnon kirjaa lukewien hawainnoita.” Lagerbladin toteamus metsänhoitotieteen ja valtionmetsätalouden yhdistämisestä kuvaa hyvin SMY:n sil- loista luonnetta ja jäsenistön koostumusta: valtaosa jäsenistä oli Metsähallituksen metsänhoitajia. Tämä myös johti sii- hen, että teollisuuden palvelukessa olevat metsänhoitajat, ns. yksityismetsänhoitajat, päättivät perustaa vajaat kaksi vuot- ta myöhemmin oman yhdistyksensä, joka aluksi alkoi toimia SMY:n erillisosastona. Kuvassa Tampereen kokouksen osan- ottajat. Joukossa lienee pari yksityismetsänhoitajaakin. (Lusto, Helsingin yliopiston Metsäkirjasto) na 100-vuotisjuhlissa huhtikuun alussa 2011. Suostuin, HYVÄKSI ALUKSI mutta jälleen kerran yliarvioin suorituskykyni. Kuvitte- lin näet, että työn alla ollut hieman laajempi metsähisto- un muutamat metsäyhtiöiden metsänhoitajat ryh- riateos valmistuisi samana syksynä. Se työ valmistui vasta Ktyivät perustamaan omaa yhteisöä vuonna 1910, kesäkuun 2011 alussa, joten kirjaa ei nähty yhdistyksen Suomen metsäteollisuudella meni hyvin. Uusia tehtaita 100-vuotisjuhlissa; ei tätä ollut aloitettukaan! perustettiin kaiken aikaa ja markkinanäkymät olivat lu- Kun lupauduin kirjoittajaksi, oli tarkoitus keskittyä paavat. Myönteistä kehitystä jatkui vuoteen 1914, jolloin viimeksi kuluneeseen neljännesvuosisataan. Oli kuiten-