MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads t, ,•-ttptlysty, - • LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication JULKAISUJA 77 MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH PUBLICATIONS 77 Käännös (English translation): Jaana Kola Taitto (Layout): Jaana Ahlstedt Valokuva (Photo): Juha Jarva Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1995 ISBN 952-9538-56-1 ISSN 0788-5393 Sisällys (Contents) Alkukirjoitus: Professori Lauri Kettunen 60 vuotta 30.6.1995 5 Preface: Professor Lauri Kettunen 60 years June 30, 1995 8 Maa- ja metsätalousministeriön tervehdys 11 Salute of the Ministry of Agriculture and Forestry 12 Some Perspectives on Research in Agricultural Economics B. F. Stanton 13 Politiikka, talous ja maatalouspolitiikka Suomessa Risto Ihamuotila ja Jukka Kola 20 The Future of European Agriculture and the Common Agricultural Policy Kenneth J. Thomson 42 Pohjoismainen tutkimusyhteistyö yhdentyvässä Euroopassa K. J. Weckman 52 Agricultural Policies in the Eastern Europe - Will the Pattern Repeat Itself? Ewa Rabinowicz 59 Elintarviketalous ja kaupan vapauttaminen - riittääkö Suomen kilpailukyky? Seppo Aaltonen 80 The Effects of Climate Change on the Potential Production of Finnish Agriculture: Recent Advances Timothy R. Carteri 96 Suomen kannattavuuskirjanpitojärjestelmän sopeuttaminen EU:n kirjanpitojärjestelmään Juhani Ikonen 111 Kassavirtalaskelnnat maatalouden tulomuutosten kuvaajina Maija Puurunen ja Ossi Ala-Mantila 119 Agro-Environmental Prospects of Environmental Support Reijo Pirttijärvi, Jyrki Aakkula, Asko Miettinen and John Sumelius 136 Suomen maatalouden sopeutumisstrategiat EU:ssa Jukka Kola, Marja Hokkanen, Juha Marttila ja Jyrki Niemi 160 z .01". Professori Lauri Kettunen 60 vuotta 30.6.1995 Maatalous, maatalouspolitiikka ja maataloustutkimus ovat läpikäyneet valtavan murroksen siitä, kun Lauri Kettunen nuorena matematiikan ja tilastotieteen opiskelijana ensi kertaa astui sisään Maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitok- seen vuonna 1959. Tuskinpa hän vielä tuolloin aavisti, että maatalouden - erityisesti maatalouspolitiikan - tutkimuksesta muodostuisi hänen työnsä pääkoh- de seuraaviksi vuosikymmeniksi. Tästä alkanut Lauri Kettusen tutkimuksessa tekemä työ on nostanut hänet maatalousekonomian todellisten asiantuntijoiden harvalukuiseen joukkoon. Tullessaan Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen palvelukseen Lauri Kettunen toi mukanaan tietämystä nimenomaan uusien matennaattis-tilastollisten tutkimusmenetelmien soveltamisesta. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto vuonna 1960 ei suinkaan vielä riittänyt, vaan mielessä oli jo tutkijanvalmiuksien kehittämi- nen. Niinpä tie vei Nortwesternin yliopistoon Yhdysvaltoihin, missä hän suoritti Master of Arts -tutkinnon. Kotimaahan palattuaan Lauri Kettunen jatkoi työtään tutkimuslaitoksessa uusien kansantaloustieteen oppien evästämänä ja suoritti valtiotieteen kandidaatin sekä lisensiaatin tutkinnot. Vuonna 1968 hän väitteli kansantaloustieteessä valtiotieteiden tohtoriksi. Tuoreen tohtorin ura siirtyi puoleksi vuosikymmeneksi yliopistomaailmaan Turun ja Helsingin yliopistojen apulaisprofessoriksi. Taloustieteen teoria kehittyi kuitenkin nopeasti ja uudet virtaukset tulivat nimenomaan Yhdysvalloista. Fulbright- stipendi tarjosi mahdollisuuden harjoittaa tutkimustyötä Pennsylvanian yliopistos- sa lukuvuonna 1972-73. Tämän jälkeen hänen uransa olisi epäilemättä jatkunut menestyksellä myös yliopistotutkijana ja opettajana, mutta maatalousekonomian tutkimus veti kuitenkin puoleensa. Tätä kuvaa myös vuosina 1968-1973 julkaistu laaja joukko maatalousalan tutkimuksia. Lauri Kettusen nimitys Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen nnarkkinatutkimusosaston johtajaksi ja professorik- si 1.6.1973 vahvisti lopulta sen, että suomalainen maatalousekonomian tutkimus sai yhdeksi keulakuvakseen osaavan ja modernisti suuntautuneen henkilön. Lauri Kettusen tutkimustyölle on luonteenomaista tarttuminen ajankohtaisiin ja siten myös vaikeisiin ja ristiriitojakin herättäneisiin tutkimusongelmiin. Tyypillistä on tutkimusten selkeä ongelmalähtöisyys. Tavoitteena ei ole tilanteen kuvailu, vaan ongelmien esilletuonti, niiden analysointi ja ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen. Ekononnetriset tutkimukset maataloustuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta sekä maatalouden rakennekehityksestä ovat keskeisellä sijalla hänen tuotannos- saan. Näitä tutkimustuloksia tarvitaan maatalouspolitiikan hoidossa jatkuvasti. Käytännön maatalouspolitiikka on samalla saanut Kettusesta terävän analyytikon, 5 joka on rohkeasti tarttunut esilletulleisiin ongelmakohtiin. Laajan kansainvälisen näkemyksen myötä on ollut mahdollista tuoda esille jo tapahtuneita ja potentiaalisia virhearvioita ja esittää näihin parannusehdotuksia. Erityisen merkittävää Lauri Kettusen tutkimustyössä on ollut kansainvälisen maatalouskaupan vapautumisen mukanaantuomien paineiden tunnistaminen jo varhain. Viime vuosien aikana hänen erityisen mielenkiintonsa kohteena ovat olleet Suomen EU-jäsenyyteen liittyvät kysymykset. Hän on myös ollut voimakkaasti kehittämässä ympäristö- tutkimusta. Kettusen vuosijulkaisu "Suomen maatalous" on vuodesta 1979 saakka ollut suomalaisesta maataloudesta ja maatalouspolitiikasta kiinnostuneiden lukijoi- den tietolähteenä sekä kotimaassa että ulkomailla. Lauri Kettunen on aina korostanut kansainvälisen yhteistyön ja tutkimusten kansainvälisen kompetenssin merkitystä alaisilleen ja on itse näyttänyt esimerkkiä mitä parhaimmalla tavalla. Perisuomalaisesta tyylistä poiketen hän ei ole jäänyt odottamaan kansainvälisyyskehityksen alkamista, vaan on itse aktiivisesti lähtenyt luomaan kontakteja tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin eri puolille maailmaa. Ulkomailla tietämys viime vuosikymmenten suomalaisesta maatalousekonomian tutkimuk- sesta konkretisoituukin usein Kettusen nimeen ja hänen tutkimuksiinsa. Vuosien saatossa hänestä on tullut tuttu hahmo kansainvälisten konferenssien ja semi- naarien järjestäjänä ja esitelmöitsijänä maailman areenoilla. Professori Kettusen työstä kansainvälisissä järjestöissä voidaan poimia esille mm. pitkäaikainen toiminta Euroopan maatalousekonomistien järjestön (EAAE) Suomen yhdyshenkilönä ja erilaisten EAAE:n sekä Pohjoismaiden maataloustutkijain järjestön (NJF) työryhmien puheenjohtajana ja jäsenenä. Esimerkkejä ovat mm. puheenjohtajuus vuonna 1986 järjestetyn EAAE:n seminaarin "Supply manage- ment by government" järjestelytoimikunnassa ja jäsenyys NJF:n ympäristötut- kimuksen johtoryhmässä vuodesta 1989 lähtien. Vuodesta 1992 hän on toiminut NJF:n maatalousekonomian jaoston ja Suomen osaston hallituksen jäsenenä. Työpanosta on riittänyt myös esimerkiksi GATT:n, IIASA:n, OECD:n ja Kansain- välisen ilmastopaneelin työryhmiin. Kettusen organisoimien kansainvälisten tutkimushankkeiden myötä myös monet muut suomalaiset tutkijat ovat päässeet mukaan monikansalliseen yhteistyöhön. Tästä ovat konkreettisia esimerkkejä jo toteutuneet ja suunnitteilla olevat EU-tutkimusprojektit mm. maaseutupolitiikasta ja uusien EU-jäsenmaiden maatalouden sopeutumisesta. Kotimaisissa luottamustoimissaan Lauri Kettunen on suuntautunut sekä tutki- muksen kehittämiseen että käytännön maatalouspolitiikkaa palvelevaan työhön. Maataloustutkimuksen neuvottelukunnan, Maataloustieteellisen seuran ja tieteel- listen säätiöiden kautta hän on ollut vaikuttamassa maataloustutkinnuksen ohjaa- miseen ja suunnitteluun. Valtionhallinnon piirissä toteutetusta toimikuntatyöstä voidaan mainita mm. jäsenyys maataloustuotteiden tuotantokustannuksia ja vilje- lijäväestön tulotason kehitystä selvittelevässä toimikunnassa vuonna 1975 sekä sihteerin työ vuoden 1976 maataloustulolakitoimikunnassa. Merkittävimmät toimi- kunnat ovat kuulleet professori Kettusta asiantuntijana ja käyttäneet mm. hänen kulutusennusteitaan. Maatilatilaston neuvottelukunnan jäsenenä hänellä on ollut vahva ote tilastotuotannon luomisessa ja kehittämisessä. Pitkäaikainen toiminta maatalouden hintaneuvottelukunnassa on omalta osaltaan pitänyt kiinni maa- talousmarkkinoiden päivänpolttavissa kysymyksissä. 6 Oman tutkimus- ja hallintotoiminnan ohella Lauri Kettusen rooli korostuu nimenomaan ohjaajana ja opettajana. Monen nuoren tutkijanalun tie on kulkenut hänen ohjauksensa kautta tutkijan- tai virkamiesuraan niin kotimaahan kuin ulkomaille. Entiset ja nykyiset assistentit tietävät professori Kettusen olevan osaava ja kannustava, mutta myös tiukka ohjaaja, joka vaatii alaisiltaan, kuten itseltäänkin, täysipainoista paneutumista työhön. Maatalouspolitiikan dosenttina Kettunen on perehdyttänyt maatalousekonomian opiskelijoita mikrotalousteorian ja ekonometrian kysymyksiin. Hänen vetämänsä jatkokoulutusseminaarit tarjoa- vat kandidaateille mahdollisuuden palautteeseen ja tieteellisen debatin taidon kehittämiseen. Lauri Kettusen tähänastinen ura kulkee läpi suurten muutosten maatalouden toimintakentässä. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että maatalouden muutosprosessi on vain kiihtymässä. Tutkimuksen on myös kyettävä vastaamaan tämän murroksen haasteisiin. Tähän tarvitaan professori Lauri Kettusen kokemusta, näkemystä ja ammattitaitoa. Saatteeksi Professori Lauri Kettunen täyttää 60 vuotta 30.6.1995. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos omistaa tämän juhlajulkaisun professori Kettuselle kiitoksena hänen mittavasta työstään maatalousekonomian ja maatalouspolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimuslaitoksen johtaja Jouko Sirån 7 Professor Lauri Kettunen 60 years June 30,
Recommended publications
  • Markkinatalouden Etujoukot
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto MARKKINATALOUDEN ETUJOUKOT Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa Maiju Wuokko Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 12. Helsinki 2016 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 41 ISSN 2342-0138 ISBN 978-951-51-2455-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-2456-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2016 Kansikuva on Kaarlo A. Rissasen (Käntsin) pilapiirros Kauppalehdestä 5.12.1980. Julkaistu Kauppalehden luvalla. “An invasion of armies can be resisted; an invasion of ideas cannot be resisted.” Victor Hugo1 ”Only a crisis – actual or perceived – produces real change. When that crisis occurs, the actions that are taken depend on the ideas that are lying around. That, I believe, is our basic function: to develop alternatives to existing policies, to keep them alive and available until the politically impossible becomes the politically inevitable.” Milton Friedman2 ”Pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa teollisuuden olisi otettava huomioon olevat olosuhteet: vesi ei virtaa ylämäkeen. Silti tähän ei saa alistua. On maanalaisia voimia, jotka muovaavat maastoa. Ne saattavat synnyttää jopa uusia vuoristoja ja kyllä vesi sitten virtaa niiden mukaan.” Gustav von Hertzen3 1 Hugo, Victor (1877) The History of a Crime: The testimony of an eye-witness. Kääntäneet Joyce, T. H. & Locker, Arthur. 368. Project Gutenberg -internetsivusto. 2 Milton Friedman (1962/1982) Capitalism and Freedom. Chicago: University of Chicago Press. viii-ix. Teos on ilmestynyt alun perin 1962. Lainaus on vuoden 1982 laitoksen esipuheesta. 3 KA. EVA. Kauko Sipponen 1977–1990. Muistio ‘Teollisuuden keskusvaliokunnan suunnitteluryhmän ideapalaveri’, Aavaranta 11.-12.6.1984.
    [Show full text]
  • Sunell Pro Gradu Liitteineen
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto MITEN SUOMEN YKSITYINEN METSÄTEOLLISUUS HANKKI LÄNSIMAISEN YDINVOIMALAN Tutkimus taloudellisesta ja poliittisesta vallankäytöstä 1970-luvulla Milka Markus Sunell Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Pro gradu -tutkimus Huhtikuu 2001 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO......................................................................................................................3 1.1 METSÄTEOLLISUUS SUOMALAISENA TUTKIMUSKOHTEENA ...............................................5 1.1.1 Sähkö ja kaksi teollisuutta......................................................................................8 1.2 VALLANKÄYTÖN INSTITUTIONAALISET RAJAT................................................................11 1.2.1 Kapitalisti ja sääntelijä........................................................................................12 1.3 PÄÄOMA, POLTTOAINE JA MUUT YDINONGELMAT...........................................................15 2 KILPAILU ATOMISÄHKÖSTÄ..................................................................................22 2.1 ATOMISEKAYHTIÖN KARIUTUMINEN ..............................................................................24 2.2 IMATRAN VOIMA JA NEUVOSTOLIITTO VOITTIVAT..........................................................29 2.2.1 Tarjoukset, joita ei näytetty..................................................................................33 2.2.2 Voimala, jota ei tilattu..........................................................................................36
    [Show full text]
  • METSÄNHOITAJIEN MAA, Tutkimus Metsäalan Korporatismista
    METSÄNHOITAJIEN MAA TUTKIMUS METSÄALAN KORPORATISMISTA Lauri Vaara Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs. lauantaina 23. päivänä maaliskuuta 2013, klo 10.00. Helsinki 2013 Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 5 Yleinen valtio-oppi © Lauri Vaara Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISSN-L 2243-3635 ISSN 2243-3635 (Painettu) ISSN 2243-3643 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-10-8650-2 (nid.) ISBN 978-952-10-8651-9 (PDF) Unigrafia, Helsinki 2013 2 Tiivistelmä Tämän väitöskirjatutkimuksen tieteellisenä tarkoituksena on analysoida valtio- opillisen hallinnon tutkimuksen näkökulmasta erästä tärkeää osaa maan elinkei- notoiminnasta. Kysymyksessä on metsätalouden yritystoiminnan ohjaus erityisesti siltä osin, kun ohjausta harjoittavat metsäalan eturyhmät, joilla on tutkimuksissa jo ennestään laajalti tarkasteltujen ”korporaatioiden” luonnetta. Tutkimuksen teo- reettisen taustan muodostaa valtio-opillisessa hallinnon tutkimuksessa jo ennestään käytetty teoreettinen ja empiirinen tutkimuskirjallisuus, joka koskee tässä työssä tarkasteltavaan verrattuna kyllin samantyyppisiä aiheita. Tutkimuksen aineistona ovat aihepiiriä sivuavat tutkimukset, säädökset, artikkelit, lehtikirjoitukset ja omat havainnot. Tutkimuksen taustaksi on tehty kaksi metsätalouden
    [Show full text]
  • The Pellervo Story
    MARKKU KU1SMA ANNASTllNA HENTT1NEN SAMl KARHU MAR1TTA POHLS THE PELLERVO STORY A CENTURY OF F1NN1SH COOPERAT10N, 1899-1999 TRANSLATED BY MICHAEL WYNNE-ELLIS PELLERVO CONFEDERATION OF FINNISH COOPERATlVES KIRJAYHTYMÄ OY HELSINKI • Text and illustration editors: Maritta Pohls and Michael Wynne-Ellis Illustrations: Unless otherwise stated, the illustrations are from the Pellervo Photo Archives. Typography and layout: Liisa Holm Paper: Metsä-Serla, Galerie Art Silk 115 g Copyright © 1999 Pellervo Confederation of Finnish Cooperatives ISBN 951-26-4520-3 Printed by Tammer-Paino Oy, Tampere 1999 FOREWORD In a country like Finland, sparsely populated with a short summer and a long hard winter, the idea of people working together in their common interest comes naturally. So when cooperation in its organised fo rm arrived on Finnish soil, the idea readily took root. The birth of cooperation is generally considered to have occurred on Monday, October 2nd, 1899, when the Pellervo Society was fo unded at the Helsinki University Student House in Helsinki. The year 1899 was a critical time fo r Finland and the fo unding of the Pellervo Society was one response to the emergency. Over the century since then, Finland has been transformed from a relatively backward agrarian state into one of the leading industrial countries in the world. In this cooperation has played a significant role. The overall significance of cooperative history has, however, been neglected, even though numerous studies of aspects of the cooperative movement and individual cooperative organisations have been written. The most comprehensive study of the Pellervo movement is already fifty years old, as it was published in 1949 in celebration of the Society's first half century.
    [Show full text]
  • Metsäherrojen Mennyt Aika
    METSÄHERROJEN ME N N Y T A I K A Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta ESKO PAKKANEN METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta Esko Pakkanen Tämä kirja on painettu PEFC-sertifioidulle paperille. Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Noponen Painopaperi Multi Art Silk 150 g/m2 Paperilahjoitus Stora Enso Oyj Paino Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011 ISBN 978-952-92-9749-8 Kansikuva Kymi-yhtiön metsänhoitajia yhtiön Halla-Sippolan tilalla Sippolassa vuonna 1929. Kes- kellä yhtiön metsäpäällikkö Alb. Torckell (E 02). Kirjan kuvateksteissä on metsänhoitajien nimien jälkeen merkitty heidän opiskeluvuotensa seuraavasti: U = ulkomailla opiskellut E = Evolta valmistumisvuosi, H = Hyytiälän kurssivuosi, K = Joensuun kurssinumero (1 = vuosi 1984). (UPM, Kuusankoski) Takakannen kuvat Metsätehon vesiensuojelutyöryhmä maastossa Luumäellä vuonna 1994. Vielä samana vuonna syntyi opaskirjanen ”Metsätalouden vesiensuojelu”. (Lasse Säteri; Metsäteho) – Saksalaista Rinco-sahaa esitellään Helsingin lähistöllä syksyllä 1928. Sahan paino oli enää 36 kiloa, mutta sen käyttö vaati edelleen kaksi miestä. (Lusto, Metsäyhdistyksen kokoelma) – Teollisuuden Metsänhoitajien vuosikokous Helsingin Kalastajatorpalla lau- antaina 9. huhtikuuta 2011. Eturivissä oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Esa Korhonen (H 87). (Erkki Oksanen) – Kuvalähteen puuttuessa kuva on kirjoittajan kokoelmista. SISÄLLYS HYVÄKSI ALUKSI 10 I ENSIMMÄISET 75 VUOTTA 12 Metsäteollisuus ja teollisuuden metsänhoitajat
    [Show full text]
  • Anders Blom: TALOUDELLISET ETURYHMÄT POLITIIKAN
    Taloudelliset eturyhmät vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon enemmän kuin mitä yleiskuva poliittisesta historiasta perinteisesti kertoo. Tutkimus todistaa, että Suomen talouskehitys on ankkuroinut maan liike-elämän länteen ja vaikuttanut mer- kittävästi poliittiseen kehitykseen. Tutkimus esittää tulkinnan, miten eturyhmät vaikuttivat EU - korporatismin syntyyn. Pääosissa olivat työeläke- ja maatalousratkaisut. Suomi luopui rahapolitiikasta. Talouden ohjausvälineiksi jäi työmarkkina- ja fi nanssipolitiikka. Suomi oli avautunut ulkomaiselle omistajuudelle. TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN Työmarkkinaeliitti päivitti asemansa politiikan sisäpiirissä. Vaikka työmarkkinapolitiikan väitetään heikentyneen, tutkimus läpivalai- see voimassa olevat fundamentit. Se kuvaa myös rakenteita, joilla hallitaan asymmetrista tietoa. Työmarkkinapolitiikka on joskus kovinta lobbausta. Suomessa käytetään lobbaukseen rahaa vuosittain yli 120€ per kansalainen. Se on maailman huipputasoa. Korporatismi ja työmarkkinat tarvitsevat päivitystä ja lisää läpinäkyvyyttä. Tutkimus analysoi Euroopassa ja Suomessa käytävää keskustelua edunvalvonnasta ja lobbauksesta päätyen siihen, että lobbareiden määritelmästä ja kansallisesta säätelystä on päästä- vä yhteiseen sopimukseen. C 454 Anders Blom Tekijä VTM ja yrittäjä Anders Blom on tehnyt elämäntyönsä vuonna 1989 perustetussa TALOUDELLISET ETURYHMÄT yhteiskunnallisessa asiantuntijayritys Eurofacts Oy:ssä, jonka perustajia hän on ja joka on osa globaalia FleishmanHillard – viestintäryhmittymää. Hän oli
    [Show full text]
  • Interaction of R&D and Business Development in the Wood Products Industry, Case Kerto®– Laminated Veneer Lumber (Lvl)
    Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Espoo 2005 Report 95 INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Matti Kairi Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Espoo 2005 Report 95 INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Matti Kairi Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with due permission of the Department of Forest Products Technology, for public examination and debate in Auditorium V1 at Helsinki University of Technology (Espoo, Finland) on the 31th of May, 2005, at 12 noon. Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Teknillinen korkeakoulu Puunjalostustekniikan osasto Puutekniikan laboratorio Distribution: Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology P.O.Box 5100 FIN-02015 TKK ISBN 951-22-7705-0 ISBN 951-22-7706-9 (PDF) ISSN 1456-6419 URL: http://wood.hut.fi/julkaisut Picaset Oy Helsinki 2005 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF DOCTORAL DISSERTATION P.O.Box 1000, FIN-02015 TKK http://www.tkk.fi Author Matti Kairi Name of dissertation INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Date of manuscript 13.04.2005 Date of dissertation 31.05.2005 X Monograph □ Article dissertation (summary + original articles) Department Department of Forest Products Technology Laboratory Laboratory of Wood Technology Field of research Wood Technology Pre-examiners Professor, D.Sc.
    [Show full text]