DOCSLIB.ORG

METSÄNHOITAJIEN MAA, Tutkimus Metsäalan Korporatismista

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
METSÄNHOITAJIEN MAA, Tutkimus Metsäalan Korporatismista METSÄNHOITAJIEN MAA TUTKIMUS METSÄALAN KORPORATISMISTA Lauri Vaara Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs. lauantaina 23. päivänä maaliskuuta 2013, klo 10.00. Helsinki 2013 Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 5 Yleinen valtio-oppi © Lauri Vaara Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISSN-L 2243-3635 ISSN 2243-3635 (Painettu) ISSN 2243-3643 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-10-8650-2 (nid.) ISBN 978-952-10-8651-9 (PDF) Unigrafia, Helsinki 2013 2 Tiivistelmä Tämän väitöskirjatutkimuksen tieteellisenä tarkoituksena on analysoida valtio- opillisen hallinnon tutkimuksen näkökulmasta erästä tärkeää osaa maan elinkei- notoiminnasta. Kysymyksessä on metsätalouden yritystoiminnan ohjaus erityisesti siltä osin, kun ohjausta harjoittavat metsäalan eturyhmät, joilla on tutkimuksissa jo ennestään laajalti tarkasteltujen ”korporaatioiden” luonnetta. Tutkimuksen teo- reettisen taustan muodostaa valtio-opillisessa hallinnon tutkimuksessa jo ennestään käytetty teoreettinen ja empiirinen tutkimuskirjallisuus, joka koskee tässä työssä tarkasteltavaan verrattuna kyllin samantyyppisiä aiheita. Tutkimuksen aineistona ovat aihepiiriä sivuavat tutkimukset, säädökset, artikkelit, lehtikirjoitukset ja omat havainnot. Tutkimuksen taustaksi on tehty kaksi metsätalouden tilaa koskevaa tutkimusta, joista toisessa on tutkittu yksityismetsälakien soveltamista ja toisessa puuntuotannon tehokkuutta. Valtio alkoi järjestää yksityisten metsänomistajien harjoittaman metsätalou- den ohjausta 1800-1900 -vuosisatojen vaihteessa. Metsänhoitajakunnan edustajat vaikuttivat ratkaisevasti ohjauksen järjestämiseen, minkä tuloksena järjestäminen myötäili ammattikunnan kulttuurin asenteita. Kulttuurin asenteiksi metsähalli- tuksen virkamiehinä valtion metsissä olivat muotoutuneet maatalousvastaisuus, puutteellinen liiketaloudellinen osaaminen ja yhteiskunnallinen sokeus. Asenteet toivat jo ensimmäiseen metsätalouden ohjauksen laitokseen korporatismin idun, kun yksityisestä pääosalta metsänhoitajista koostuvasta yhdistyksestä Metsänhoi- toyhdistys Tapiosta vuonna 1908 tehtiin ylimääräinen keskusvirasto maanviljelys- seurojen harjoittamaa metsänomistajien neuvontaa varten. Metsätalouden ohjauksen järjestämisessä metsäala on eriytetty maatalousalasta lähes kaikilla alan sektoreilla, mikä on ristiriidassa Suomen elinkeino- ja luonnonolo- jen kanssa. Metsänomistajien ohjauksesta kumottiin vuonna 1928 valtion hallinto ja tilalle perustettiin korporatiivinen hallinto, metsänhoitolautakunnat (nyk. metsä- keskukset). Niille siirrettiin maanviljelysseuroilta myös metsänomistajien neuvonta ja työpalvelut, mikä eriytti metsätaloutta maatilan yritystaloudesta ja antoi lautakun- nille monopolin aseman metsänkäsittelyn asiantuntijana. Lautakunnille annettiin vuonna 1987 myös oikeus valtion tukien jakamiseen. Tehtävien yhdistelmä täyttää keskitetyn hallintovallan tunnusmerkit pakotevallan (metsälait), palkitsemisvallan (valtion tuet) ja asenteiden ohjausvallan (neuvonta) keskittämisestä yksiin käsiin. Myös metsänomistajien edunvalvonta alistettiin vuonna 1942 hallintovallan ohjaukseen. Kun MTK:n valtuuskunta vastusti lakia metsänhoitoyhdistyksistä, metsänhoitolautakunnat perustivat uuden metsänhoitoyhdistyksiin perustuvan metsänomistajien etujärjestön, metsävaltuuskunnan. MTK liitti sen omaan orga- nisaatioonsa, minkä tuloksena metsävaltuuskunnasta tuli metsänhoitolautakuntien 3 Tiivistelmä ja metsäyhtiöiden tavoitteita ajava ”viides kolonna” metsänomistajien etujärjestön sisälle. Myös metsänomistajien edunvalvonta käytännön toimintojen tasolla siir- rettiin MTK:n piirihallinnolta metsänhoitolautakuntien hallinnon elimille, met- sänhoitoyhdistyksille. Tuloksena on korporatiivinen ohjauksen järjestelmä, jossa metsänomistajia kes- kitetyillä valtaoikeuksilla ohjaavien laitosten toimenpiteille ei ole pidäkkeitä lähes lainkaan. Organisaatioiden rakenteiden ja valtaoikeuksien järjestelyillä metsätalou- den ohjauksesta on eliminoitu poliittinen valvonta, metsänomistajien edunvalvonta, oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden harjoittama valvonta, kriittinen metsäntutki- mus ja työpalveluista markkinoiden ohjaus. Korporatismi on ulotettu myös metsätalouden tuotantotoimintaan. Metsätalo- uteen on muodostunut sosialistista kollektiivitaloutta muistuttava korporatiivisen kollektiivitalouden järjestelmä. Yrittäjiä ja kilpailua ei ole ja tuotannon tehokkuutta mitataan määrillä eikä kustannuksilla. Pääosan puunkasvatuksen ja puunkorjuun töistä teettävät metsäalan laitokset metsänomistajien kollektiivitaloutena ilman maksajan vastuuta. Järjestelmä eroaa sosialistisesta kollektiivitaloudesta siinä, että metsänomistajien yhteistaloutta johtavat ulkopuoliset laitokset ja yhteistalouden maksamat työpalkat maksetaan laitosten toimihenkilöille ja työntekijöille. Sosi- alistista yhteistaloutta sen sijaan johtaa työntekijöiden yhteisö ja yhteistalouden tulot jaetaan työntekijöille. Kun metsäalalla korporatismi ulottuu sekä hallintoon että tuotantotoimintaan, kyseessä on totalitaarinen korporatismi. Se on tehnyt metsäalasta tavallaan valtion valtiossa. ”Valtiossa” hallinto ja talousjärjestelmä muistuttavat keskitetyn valtion- hallinnon ja keskitetyn suunnitelmatalouden muodostamaa kokonaisuutta. Vas- taavia esimerkkejä ovat sosialistiset valtiot. Metsätalouden vinoutumat kätketään massiivisella tiedotuksella. Puunkorjuun tehokkuutta mainostetaan teknisesti te- hokkaan korjuukoneen työnäytöksillä. Hallinnon luottamusmiehet mainostavat metsäalan ”demokraattista” päätöksentekoa. Avainsanat: korporatismi, metsäkeskus, metsäklusteri, metsänhoitaja, metsänhoi- tajien ammattikulttuuri, metsänhoitolautakunta, metsänomistajien edunvalvonta, metsätalouden hallinto, metsätalouden ohjaus, metsäyhtiö. 4 SisällYSLUettelo Tiivistelmä ......................................................................................................3 Saatteeksi ......................................................................................................13 1 Johdanto ..................................................................................................16 1.1 Tutkimusongelma...............................................................................16 1.2 Tutkimustehtävä, tutkimuksen aineisto, tyyppi ja rakenne .............. 17 1.3 Aikaisemmat tutkimukset ..................................................................19 1.4 Miksi metsätalouden tuotantotoimintaa ohjataan? ......................... 20 1.5 Ohjauksen ongelmat lainsäädännössä ...............................................22 1.6 Metsätalouden tila .............................................................................24 1.6.1 Puuntuotannon peruskäsitteet ja niiden hämärtyminen .......24 1.6.2 Metsätalouden vinoutuminen ................................................25 1.6.3 Metsänomistajien ohjaamisen käytäntö ................................ 28 1.6.4 Ohjauksen tulos ...................................................................... 30 1.6.4.1 Metsäkoneiden hallitsema metsätalous .................... 30 1.6.4.2 Onko suhteellisuudentaju hämärtynyt metsäalalla? ... 31 1.6.5 Metsätalouden vinoutumat .....................................................32 1.7 Käsitteiden määrittelyä ......................................................................34 2 Tutkimuksen teoreettiset viitekehykset ..........................................37 2.1 Tutkimuksen ulottuvuudet.................................................................37 2.2 Kulttuurin käsite ............................................................................... 38 2.3 Paradigma, normaalitiede, koulukunnat ...........................................42 2.4 Vallan ja ohjauksen käsitteet .............................................................45 2.4.1 Valta ja riippuvuus ..................................................................45 2.4.2 Vallan lähteet, muodot, välineet ja valtaresurssit ..................46 2.4.3 Organisaatio vallan lähteenä .................................................. 48 2.4.4 Vallan harha ............................................................................ 51 2.4.5 Vallan dialektiikka ja valtatasapaino ......................................52 2.5 Julkisen hallinnon käsite .....................................................................54 2.6 Ohjausjärjestelmä- ja sidosryhmäajattelu .........................................56 5 Sisällysluettelo 2.7 Toimintayksikön ohjaus .......................................................................59 2.8 Hallinnon tehokkuus............................................................................61 2.9 Korporatismi ......................................................................................64 2.9.1 Metsätalouden hallinnon korporatiivinen luonne..................64 2.9.2 Varhaiskorporatismi ...............................................................65 2.9.3 Nykykorporatismin historiaa ..................................................66 2.9.4 Korporatiivisen tradition perusajatukset ja niiden sovellutuksia ............................................................................69 2.9.4.1 Teoreettiset lähtöajatukset .........................................69 2.9.4.2 Korporatiiviset organisaatiot ......................................70 2.9.4.3 Taloudelliset suhteet ..................................................
Load more

Recommended publications
  • Markkinatalouden Etujoukot
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto MARKKINATALOUDEN ETUJOUKOT Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa Maiju Wuokko Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 12. Helsinki 2016 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 41 ISSN 2342-0138 ISBN 978-951-51-2455-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-2456-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2016 Kansikuva on Kaarlo A. Rissasen (Käntsin) pilapiirros Kauppalehdestä 5.12.1980. Julkaistu Kauppalehden luvalla. “An invasion of armies can be resisted; an invasion of ideas cannot be resisted.” Victor Hugo1 ”Only a crisis – actual or perceived – produces real change. When that crisis occurs, the actions that are taken depend on the ideas that are lying around. That, I believe, is our basic function: to develop alternatives to existing policies, to keep them alive and available until the politically impossible becomes the politically inevitable.” Milton Friedman2 ”Pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa teollisuuden olisi otettava huomioon olevat olosuhteet: vesi ei virtaa ylämäkeen. Silti tähän ei saa alistua. On maanalaisia voimia, jotka muovaavat maastoa. Ne saattavat synnyttää jopa uusia vuoristoja ja kyllä vesi sitten virtaa niiden mukaan.” Gustav von Hertzen3 1 Hugo, Victor (1877) The History of a Crime: The testimony of an eye-witness. Kääntäneet Joyce, T. H. & Locker, Arthur. 368. Project Gutenberg -internetsivusto. 2 Milton Friedman (1962/1982) Capitalism and Freedom. Chicago: University of Chicago Press. viii-ix. Teos on ilmestynyt alun perin 1962. Lainaus on vuoden 1982 laitoksen esipuheesta. 3 KA. EVA. Kauko Sipponen 1977–1990. Muistio ‘Teollisuuden keskusvaliokunnan suunnitteluryhmän ideapalaveri’, Aavaranta 11.-12.6.1984.
    [Show full text]
  • MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads
    MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads t, ,•-ttptlysty, - • LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication JULKAISUJA 77 MAATALOUS TIENHAARASSA Agriculture at the Crossroads LAURI KETTUSEN 60-VUOTISJUHLAJULKAISU Lauri Kettunen's Jubilee Publication MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH PUBLICATIONS 77 Käännös (English translation): Jaana Kola Taitto (Layout): Jaana Ahlstedt Valokuva (Photo): Juha Jarva Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1995 ISBN 952-9538-56-1 ISSN 0788-5393 Sisällys (Contents) Alkukirjoitus: Professori Lauri Kettunen 60 vuotta 30.6.1995 5 Preface: Professor Lauri Kettunen 60 years June 30, 1995 8 Maa- ja metsätalousministeriön tervehdys 11 Salute of the Ministry of Agriculture and Forestry 12 Some Perspectives on Research in Agricultural Economics B. F. Stanton 13 Politiikka, talous ja maatalouspolitiikka Suomessa Risto Ihamuotila ja Jukka Kola 20 The Future of European Agriculture and the Common Agricultural Policy Kenneth J. Thomson 42 Pohjoismainen tutkimusyhteistyö yhdentyvässä Euroopassa K. J. Weckman 52 Agricultural Policies in the Eastern Europe - Will the Pattern Repeat Itself? Ewa Rabinowicz 59 Elintarviketalous ja kaupan vapauttaminen - riittääkö Suomen kilpailukyky? Seppo Aaltonen 80 The Effects of Climate Change on the Potential Production of Finnish Agriculture: Recent Advances Timothy R. Carteri 96 Suomen kannattavuuskirjanpitojärjestelmän sopeuttaminen EU:n kirjanpitojärjestelmään Juhani Ikonen 111 Kassavirtalaskelnnat
    [Show full text]
  • Sunell Pro Gradu Liitteineen
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto MITEN SUOMEN YKSITYINEN METSÄTEOLLISUUS HANKKI LÄNSIMAISEN YDINVOIMALAN Tutkimus taloudellisesta ja poliittisesta vallankäytöstä 1970-luvulla Milka Markus Sunell Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Pro gradu -tutkimus Huhtikuu 2001 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO......................................................................................................................3 1.1 METSÄTEOLLISUUS SUOMALAISENA TUTKIMUSKOHTEENA ...............................................5 1.1.1 Sähkö ja kaksi teollisuutta......................................................................................8 1.2 VALLANKÄYTÖN INSTITUTIONAALISET RAJAT................................................................11 1.2.1 Kapitalisti ja sääntelijä........................................................................................12 1.3 PÄÄOMA, POLTTOAINE JA MUUT YDINONGELMAT...........................................................15 2 KILPAILU ATOMISÄHKÖSTÄ..................................................................................22 2.1 ATOMISEKAYHTIÖN KARIUTUMINEN ..............................................................................24 2.2 IMATRAN VOIMA JA NEUVOSTOLIITTO VOITTIVAT..........................................................29 2.2.1 Tarjoukset, joita ei näytetty..................................................................................33 2.2.2 Voimala, jota ei tilattu..........................................................................................36
    [Show full text]
  • The Pellervo Story
    MARKKU KU1SMA ANNASTllNA HENTT1NEN SAMl KARHU MAR1TTA POHLS THE PELLERVO STORY A CENTURY OF F1NN1SH COOPERAT10N, 1899-1999 TRANSLATED BY MICHAEL WYNNE-ELLIS PELLERVO CONFEDERATION OF FINNISH COOPERATlVES KIRJAYHTYMÄ OY HELSINKI • Text and illustration editors: Maritta Pohls and Michael Wynne-Ellis Illustrations: Unless otherwise stated, the illustrations are from the Pellervo Photo Archives. Typography and layout: Liisa Holm Paper: Metsä-Serla, Galerie Art Silk 115 g Copyright © 1999 Pellervo Confederation of Finnish Cooperatives ISBN 951-26-4520-3 Printed by Tammer-Paino Oy, Tampere 1999 FOREWORD In a country like Finland, sparsely populated with a short summer and a long hard winter, the idea of people working together in their common interest comes naturally. So when cooperation in its organised fo rm arrived on Finnish soil, the idea readily took root. The birth of cooperation is generally considered to have occurred on Monday, October 2nd, 1899, when the Pellervo Society was fo unded at the Helsinki University Student House in Helsinki. The year 1899 was a critical time fo r Finland and the fo unding of the Pellervo Society was one response to the emergency. Over the century since then, Finland has been transformed from a relatively backward agrarian state into one of the leading industrial countries in the world. In this cooperation has played a significant role. The overall significance of cooperative history has, however, been neglected, even though numerous studies of aspects of the cooperative movement and individual cooperative organisations have been written. The most comprehensive study of the Pellervo movement is already fifty years old, as it was published in 1949 in celebration of the Society's first half century.
    [Show full text]
  • Metsäherrojen Mennyt Aika
    METSÄHERROJEN ME N N Y T A I K A Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta ESKO PAKKANEN METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta METSÄHERROJEN MENNYT AIKA Teollisuuden Metsänhoitajat ry vuotta Esko Pakkanen Tämä kirja on painettu PEFC-sertifioidulle paperille. Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Noponen Painopaperi Multi Art Silk 150 g/m2 Paperilahjoitus Stora Enso Oyj Paino Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011 ISBN 978-952-92-9749-8 Kansikuva Kymi-yhtiön metsänhoitajia yhtiön Halla-Sippolan tilalla Sippolassa vuonna 1929. Kes- kellä yhtiön metsäpäällikkö Alb. Torckell (E 02). Kirjan kuvateksteissä on metsänhoitajien nimien jälkeen merkitty heidän opiskeluvuotensa seuraavasti: U = ulkomailla opiskellut E = Evolta valmistumisvuosi, H = Hyytiälän kurssivuosi, K = Joensuun kurssinumero (1 = vuosi 1984). (UPM, Kuusankoski) Takakannen kuvat Metsätehon vesiensuojelutyöryhmä maastossa Luumäellä vuonna 1994. Vielä samana vuonna syntyi opaskirjanen ”Metsätalouden vesiensuojelu”. (Lasse Säteri; Metsäteho) – Saksalaista Rinco-sahaa esitellään Helsingin lähistöllä syksyllä 1928. Sahan paino oli enää 36 kiloa, mutta sen käyttö vaati edelleen kaksi miestä. (Lusto, Metsäyhdistyksen kokoelma) – Teollisuuden Metsänhoitajien vuosikokous Helsingin Kalastajatorpalla lau- antaina 9. huhtikuuta 2011. Eturivissä oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Esa Korhonen (H 87). (Erkki Oksanen) – Kuvalähteen puuttuessa kuva on kirjoittajan kokoelmista. SISÄLLYS HYVÄKSI ALUKSI 10 I ENSIMMÄISET 75 VUOTTA 12 Metsäteollisuus ja teollisuuden metsänhoitajat
    [Show full text]
  • Anders Blom: TALOUDELLISET ETURYHMÄT POLITIIKAN
    Taloudelliset eturyhmät vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon enemmän kuin mitä yleiskuva poliittisesta historiasta perinteisesti kertoo. Tutkimus todistaa, että Suomen talouskehitys on ankkuroinut maan liike-elämän länteen ja vaikuttanut mer- kittävästi poliittiseen kehitykseen. Tutkimus esittää tulkinnan, miten eturyhmät vaikuttivat EU - korporatismin syntyyn. Pääosissa olivat työeläke- ja maatalousratkaisut. Suomi luopui rahapolitiikasta. Talouden ohjausvälineiksi jäi työmarkkina- ja fi nanssipolitiikka. Suomi oli avautunut ulkomaiselle omistajuudelle. TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN Työmarkkinaeliitti päivitti asemansa politiikan sisäpiirissä. Vaikka työmarkkinapolitiikan väitetään heikentyneen, tutkimus läpivalai- see voimassa olevat fundamentit. Se kuvaa myös rakenteita, joilla hallitaan asymmetrista tietoa. Työmarkkinapolitiikka on joskus kovinta lobbausta. Suomessa käytetään lobbaukseen rahaa vuosittain yli 120€ per kansalainen. Se on maailman huipputasoa. Korporatismi ja työmarkkinat tarvitsevat päivitystä ja lisää läpinäkyvyyttä. Tutkimus analysoi Euroopassa ja Suomessa käytävää keskustelua edunvalvonnasta ja lobbauksesta päätyen siihen, että lobbareiden määritelmästä ja kansallisesta säätelystä on päästä- vä yhteiseen sopimukseen. C 454 Anders Blom Tekijä VTM ja yrittäjä Anders Blom on tehnyt elämäntyönsä vuonna 1989 perustetussa TALOUDELLISET ETURYHMÄT yhteiskunnallisessa asiantuntijayritys Eurofacts Oy:ssä, jonka perustajia hän on ja joka on osa globaalia FleishmanHillard – viestintäryhmittymää. Hän oli
    [Show full text]
  • Interaction of R&D and Business Development in the Wood Products Industry, Case Kerto®– Laminated Veneer Lumber (Lvl)
    Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Espoo 2005 Report 95 INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Matti Kairi Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Espoo 2005 Report 95 INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Matti Kairi Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with due permission of the Department of Forest Products Technology, for public examination and debate in Auditorium V1 at Helsinki University of Technology (Espoo, Finland) on the 31th of May, 2005, at 12 noon. Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology Teknillinen korkeakoulu Puunjalostustekniikan osasto Puutekniikan laboratorio Distribution: Helsinki University of Technology Department of Forest Products Technology Laboratory of Wood Technology P.O.Box 5100 FIN-02015 TKK ISBN 951-22-7705-0 ISBN 951-22-7706-9 (PDF) ISSN 1456-6419 URL: http://wood.hut.fi/julkaisut Picaset Oy Helsinki 2005 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF DOCTORAL DISSERTATION P.O.Box 1000, FIN-02015 TKK http://www.tkk.fi Author Matti Kairi Name of dissertation INTERACTION OF R&D AND BUSINESS DEVELOPMENT IN THE WOOD PRODUCTS INDUSTRY, CASE KERTO®– LAMINATED VENEER LUMBER (LVL) Date of manuscript 13.04.2005 Date of dissertation 31.05.2005 X Monograph □ Article dissertation (summary + original articles) Department Department of Forest Products Technology Laboratory Laboratory of Wood Technology Field of research Wood Technology Pre-examiners Professor, D.Sc.
    [Show full text]