DOCSLIB.ORG

Suomalaisten Suuryritysjohtajien Koulutuspaikka

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomalaisten Suuryritysjohtajien Koulutuspaikka Tuomas Möttönen SUOMALAISET ITSENÄISYYDEN AJAN VUORINEUVOKSET Tutkimus vuorineuvosten koulutuksesta ja urakehityksestä Jyväskylän yliopisto 2014 Historian ja etnologian laitos Lisensiaatintutkimus TIIVISTELMÄ Tutkimus käsittelee suomalaisia itsenäisyyden ajan vuorineuvoksia. Tutkimuksessa tarkastellaan kysymyksiä, minkälainen on vuorineuvosten koulutustausta ja miten he ovat tulleet johtajan asemaan. Lisäksi tuodaan esille johtajaryhmän kehittymistä ja ryhmässä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen pääkysymys on, keitä ovat olleet vuorineuvoksen arvonimen saaneet suuryritysten johtajat. Kyse on siitä, miksi tietyt ihmiset ovat valikoituneet johtajiksi ja miksi he menestyivät niin, että nousivat suuryritysten johtajiksi ja saivat vuorineuvoksen arvonimen. Itsenäisyyden aikana vuorineuvoksen arvonimen on saanut 295 suomalaista. Vuorineuvoksia, jotka ovat merkittäviä talouselämän vaikuttajia, ei ole aiemmin tutkittu omana ryhmänä. Tutkimuksessa käytettävät tiedot on kerätty ”Suomen talouselämän vaikuttajat” -kokoelman elämäkerta- artikkeleista. Jokaisesta vuorineuvoksesta on koottu samanlaisia tietoja taustasta, urakehityksestä ja elämänvaiheista. Vuorineuvosten sosiaalisessa taustassa tunnuspiirteenä on liikemies-taustaisten johtajien yleisyys, kun johtajia tarkastellaan isän ammatin perusteella. Noin kolmannes johtajista on lähtöisin tästä taustasta. Liikemiestaustaisten johtajien osuus on tarkastelujaksolla jonkin verran laskenut. Suomalaisen yhteiskunnan agraarinen perinne näkyy maanviljelijätaustaisten vuorineuvosten merkittävänä osuutena. Tutkimuksen mukaan suomalaisen liike-elämän johtajisto on keskittynyt Etelä-Suomeen, etenkin pääkaupunkiseudulle. Tutkimukseni mukaan talouselämän eliitin painopiste ei ole suhteessa koko väestörakenteeseen keskittynyt Etelä-Suomeen. Tutkimuksessa tuli esille, että vuorineuvosten koulutustaso on korkea. Kaupallinen koulutus on noussut johdon yleisemmäksi koulutustasoksi viime vuosikymmeninä. Kaupallisen koulutuksen osuus näkyy myös siten, että liikkeenjohdon koulutusohjelmat ovat yleistyneet jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Koko aineistossa teknisen koulutuksen saaneita on eniten. Suomalaisen yhteiskunnan vaikutus näkyy siinä, että yritysjohtoeliitti muodostuu johtajista, joilla on erilaisia taustoja ja koulutuksia. Tutkimuksen mukaan vuorineuvosten urapolussa työpaikkojen määrä ei ole lisääntynyt, mutta toimien määrä yrityksen sisällä on kasvanut. On yleistä, että vuorineuvoksen arvonimen saaneet johtajat on rekrytoitu johtajiksi yrityksen sisältä. Vuorineuvosten työuran pituus on laskenut. Työuran aikaisten toimien määrä on lisääntynyt. Johtajaksi valitaan yhä vanhempia. Vuorineuvosten keskimääräinen nimitysikä on ollut yli 40 vuotta. Vuorineuvosaineistosta kävi ilmi, että ammattijohtajat saivat hallitsevan aseman 1910-luvulla. Voidaan todeta sellainen kehitys, että talouselämän johdossa on tapahtunut samantyylinen ammattiprofession nousu kuin yleensä yhteiskunnassa. Talouseliittiin noustaan yleensä korkeakoulutuksen ja ammattikokemuksen kautta. Syntyperä ei enää vaikuta samalla tavoin nousuun talouseliittiin kuin teollisuuden alkuvaiheessa. Tutkimukseni yhtenä tuloksena voidaan pitää sitä, että vuorineuvosaineistoa tutkimalla tuli esille, että vaikka suuryritysten johtajia voidaan pitää asemansa ja vaikutuksensa perusteella yhtenäisenä ryhmänä, jolla on samanlaisia taustatekijöitä, näyttää siltä, että talouselämän huipulle valikoituu ihmisiä monenlaista taustoista ja lähtökohdista. Avainsanat: Suuryritysjohtaja, vuorineuvos, koulutus, urakehitys, liiketoimintahistoria 2 TAULUKOT TAULUKKO 1. Kotimaisten johtajatutkimusten suhde omaan tutkimukseeni (10) TAULUKKO 2. Tutkimuksen rakenne, metodi ja päälähteet (11) TAULUKKO 3. Vuorineuvosarvonimen myöntäminen itsenäisyyden aikana vuosikymmenittäin (14) TAULUKKO 4. Vuorineuvosten johtamien yritysten toimialajaottelu (16) TAULUKKO 5. Vuorineuvosten määrä, yleisimmät yritykset (17) TAULUKKO 6. Biografisiin aineistoihin perustuvia tutkimuksia (38) TAULUKKO 7. Kotimaisia yritysjohtoa käsitteleviä tutkimuksia ja niiden aineistoja (42) TAULUKKO 8. Perhe- ja sukuyritysjohtajat vuorineuvosaineistossa (60) TAULUKKO 9. Perustajavuorineuvokset aikajärjestyksessä (65) TAULUKKO 10. Vuorineuvokset jotka ovat itse perustaneet yrityksensä, toimialoittain tarkasteltuna (66) TAULUKKO 11. Suomalaiset suuryritysjohtajat kolmella eri tarkastelujaksolla (69) TAULUKKO 12. Vuorineuvosten rekrytoimisvuodet ja ammattijohtajien osuudet (71) TAULUKKO 13. Väkiluku ja vuorineuvosten osuus koko maassa ja eri alueilla vuonna 1965 sekä vuosina 2007-2008 (85) TAULUKKO 14. Vuorineuvosten isien ammattiryhmät (87) TAULUKKO 15. Koulutukseen osallistuminen 1920-2007, osuus ikäluokasta (93) TAULUKKO 16. Ylioppilastutkintoa vailla olevien vuorineuvosten pohjakoulutustaso (94) TAULUKKO 17. Alemman kaupallisen koulutuksen saaneiden vuorineuvosten koulutuspaikat (98) TAULUKKO 18. Kaupallisen korkeakoulutuksen saaneiden vuorineuvosten koulutuspaikat (100) TAULUKKO 19. Vuorineuvoksien kaupallisen alan korkeakoulututkinnot (101) TAULUKKO 20. Ulkomailla teknisen korkeakoulututkinnon suorittaneet vuorineuvokset (103) TAULUKKO 21. Vuorineuvoksien tekninen koulutus (104) TAULUKKO 22. Teknisen, kaupallisen ja muun koulutuksen osuudet eri johtajatyypeissä (106) TAULUKKO 23. Vuorineuvosten muut kuin kaupalliset ja tekniset oppiarvot (107) TAULUKKO 24. Yliopistollisen jatkotutkinnon suorittaneet vuorineuvokset (108) TAULUKKO 25. Kymmenen vanhimman itsenäisyyden ajan vuorineuvoksen koulutustausta (109) TAULUKKO 26. Vuosina 1917-1945 vuorineuvoksen arvonimen saaneiden koulutustausta (110) TAULUKKO 27. Vuosina 1946-1975 vuorineuvoksen arvonimen saaneiden koulutustausta (111) TAULUKKO 28. Vuosina 1976-2012 vuorineuvoksen arvonimen saaneiden koulutustausta (112) TAULUKKO 29. Englannin, Ranskan ja Saksan suuryritysjohtajiston yliopistollisen koulutuksen alat (114) TAULUKKO 30. Pohjoismaiden suuryritysjohtajien koulutustaso (115) TAULUKKO 31. Tietoja vuorineuvosten liikkeenjohdollisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta (120) TAULUKKO 32. Vuorineuvosten ulkomaan opintomatkat ja opinnot (123) TAULUKKO 33. Ranskan, Saksan, Iso-Britannian ja Sveitsin yritysjohtajien kansallinen urapolku (129) TAULUKKO 34. Vuorineuvosten sotilasarvot (133) TAULUKKO 35. Vuorineuvosten työuran aikaisten toimien ja työpaikkojen keskimäärä (140) TAULUKKO 36. Vuorineuvosten työuran pituus ja työkokemuksen pituus ennen johtajanimitystä (143) KAAVIOT KAAVIO 1. Johtajatyyppien yleisyys eri aikajaksoina (57) KAAVIO 2. Vuorineuvosten syntymäaika ja johtajatyypit (70) KAAVIO 3. Vuorineuvoksien synnyinpaikat (79) KAAVIO 4. Johtajatyyppien synnyinpaikat (80) KAAVIO 5. Vuorineuvosten kotipaikka arvonimen myöntämishetkellä (84) KAAVIO 6. Vuorineuvosten isien ammattiryhmät aikakausittain (89) KAAVIO 7. Johtajatyyppien isien ammatit (90) KAAVIO 8. Vuorineuvosten yritysten ulkopuolinen työkokemus ennen johtajaksi tulemista eri aikakausina (132) KAAVIO 9. Johtajaksituloikä eri aikaryhmissä (138) KAAVIO 10. Vuorineuvosten toimien määrä työuran aikana (141) KAAVIO 11. Vuorineuvosten johtajan tehtävästä luopumisen ikä (144) KAAVIO 12. Vuorineuvosten työuran toimialat ennen johtajanimitystä eri aikakausina (146) KAAVIO 13. Vuorineuvosten johtamien yritysten toimialat eri aikakausina (147) KAAVIO 14. Vuorineuvosten johdettavien yrityksien lukumäärä eri aikakausina (148) 3 KUVIOT KUVIO 1. Ammattijohtajat, perustajat ja perhe- ja sukuyritysten johtajat (57) KUVIO 2. Eri johtajatyypit vuosikymmenjaksoissa (58) KUVIO 3. Eri johtajatyypit syntymävuoden mukaan lajiteltuna (70) KUVIO 4. Vuorineuvosten syntymävuodet (81) KUVIO 5. Vuorineuvosten kuolinnajat (82) KUVIO 6. Ylioppilaiden osuus vuorineuvoksissa (94) KUVIO 7. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuorineuvosten määrä (95) KUVIO 8. Teknisen koulutuksen osuus vuorineuvosaineistossa (104) KUVIO 9. Vuorineuvosten muun kuin kaupallisen ja teknisen korkeakoulutuksen osuus 1970-luvulta lähtien (106) KUVIO 10. Vuorineuvosten johtajaksi tuloikä (138) KUVIO 11. Vuorineuvosten ulkomaan työkokemuksen osuudet (142) KUVIO 12. Toimialojen määrän osuudet (149) KUVIO 13. Yhdellä toimialalla toimineiden vuorineuvosten osuus (149) KUVIO 14. Vuorineuvosten paikalliset luottamustehtävät (153) KUVIO 15. Vuorineuvosten valtakunnalliset luottamustehtävät (154) KUVIO 16. Vuorineuvosten luottamustehtävät suuryrityksissä (155) KUVIO 17. Vuorineuvosten edunvalvontaan liittyvät luottamustehtävät (155) KUVIO 18. Vuorineuvosten luottamustoimien määrä (156) KUVIO 19. Vuorineuvosten kansainväliset luottamustehtävät (157) 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TAULUKOT, KAAVIOT, KUVIOT 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA LÄHTÖKOHTIA (6) 1.1. Tutkimustehtävä ja -näkökulma (9) 1.2. Tutkimusaineisto ja -menetelmä (12) 1.3. Lähtökohtia johtajatutkimukseen (21) 1.4. Aikaisempi tutkimus ja liiketoimintahistoria (29) 2. AMMATTIJOHTAJUUDEN KEHITYS SUOMESSA (46) 2.1. Taustateoriaa käsiteltävälle aiheelle (46) 2.2. Ammattijohtajuuden yhteys Suomen modernisaatiokehitykseen (51) 2.3. Ammattijohtajuuden kehitys vuorineuvosaineistolla (56) 3. VUORINEUVOSTEN LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATEKIJÄT (74) 3.1. Suurten yritysten johtajien alkuvaiheet ja yhteiskunnallisen aseman kehitys (74) 3.2. Synnyinpaikat (78) 3.3. Kotipaikat (82) 3.4. Isien ammatit (86) 4. VUORINEUVOSTEN KOULUTUKSEN KEHITYS (92) 4.1. Yleinen koulutuksen kehitys ja vuorineuvosten koulutus (92) 4.2. Kaupallisen ja teknisen koulutuksen kehitys (95) 4.3. Vuorineuvosten koulutustausta eri aikajaksoilla (108) 4.4. Kansainvälisiä vertailutietoja (113) 4.5. Liikkeenjohdon koulutusohjelmat (115) 4.6. Ulkomaan opinto- ja
Load more

Recommended publications
  • Puulevyteollisuuden Verkkokurssin Luominen Ja Markkinointi
    PUULEVYTEOLLISUUDEN VERKKOKURSSIN LUOMINEN JA MARKKINOINTI Puualan virtuaaliopetus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Puutekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Syksy 2012 Aatu Raninen Lahden ammattikorkeakoulu Puutekniikan koulutusohjelma RANINEN, AATU: Puulevyteollisuuden verkkokurssin luominen ja markkinointi Puualan virtuaaliopetus Puutekniikan opinnäytetyö, 50 sivua, 6 liitesivua Syksy 2012 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön aiheena oli puulevyteollisuuden verkko-opetusmateriaalien tekeminen ja markkinointi Puuteollisuuden Virtuaalikoulu -hankkeessa. Euroopan sosiaalirahaston tukemassa hankkeessa koottiin kattava opetusaineisto ammattiopistotasolla koulutettavaan Prosessiteollisuuden perustutkintoon ja soveltuvilta osin myös puutekniikkaa opettavien ammattikorkeakoulujen käyttöön. Prosessiteollisuuden osalta hankkeen painopiste oli erityisesti saha- ja levyteollisuudessa. Projektissa mukana olleista kolmesta ammattiopistosta ja neljästä ammattikorkeakoulusta Lahtea edustivat Koulutuskeskus Salpaus sekä Lahden ammattikorkeakoulu, joiden yhdeksi vastuualueeksi oli nimetty levyteollisuuden aineistot. Hankkeen keskuspaikkana verkossa toimi Länsirannikon ammatillisen oppilaitoksen WinNovan ylläpitämä Moodle-alusta, johon levyteollisuuden aineistot koottiin omaksi kurssikseen. Opetusmateriaalien teossa tavoitteena oli visuaalisesti yhtenäinen, helppokäyttöinen ja loogisesti teoriaosuudesta tuotantoon etenevä kokonaisuus. Kurssin perustan muodostaa tekstipohjainen ja kuvilla piristetty teoriaosuus, jonka tukena havainnollistamassa on erilaisia
    [Show full text]
  • Merita Group Annual Report 1997 Contents
    Merita Group Annual Report 1997 Contents 1997 in brief 3 Chief Executive’s statement 5 Shares and shareholders 6 Merita Group 11 Merita Plc: Review of operations Operating environment 16 Merger of Merita and Nordbanken 17 Operating results 18 Banking * 24 Insurance 39 Equity investments 41 Real estate brokerage 42 Real estate business 42 Outlook 43 Merita in figures 45 Financial information Merita Plc Consolidated profit and loss account 48 Profit and loss account of Merita Plc 49 Consolidated balance sheet 50 Balance sheet of Merita Plc 52 Proposals of the Board of Directors to the * The Report of Merita Bank’s Board of General Meeting and Auditors’ Report 53 Management is not included in this annual Merita Bank Ltd report as a separate section. Its contents are Consolidated profit and loss account 54 identical with the Banking section of the Profit and loss account of Merita Bank Ltd 55 Review of operations of Merita Plc. The Consolidated balance sheet 56 Report of the Board of Management, duly Balance sheet of Merita Bank Ltd 58 signed by the Board of Management and con- Proposals of the Board of Management to the firmed by the Supervisory Board, has been General Meeting, Statement of the Supervisory presented to the Bank’s Auditors. After pre- Board and Auditors’ Report 60 sentation to the Annual General Meeting of Accounting policies 61 Shareholders, it will be filed with the Finnish Notes to the financial statements 63 Trade Register. Administration and management 85 Merita Group in Finland 89 Photo: Magnus Scharmanoff Merita Bank
    [Show full text]
  • Yhdessä Vai Yksittäin? Suomalainen Vanerikartelli 1926–1927
    Yhdessä vai yksittäin? Suomalainen vanerikartelli 1926–1927 Pro gradu -tutkielma Henrik Helanne Suomen ja Pohjoismaiden historia Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Toukokuu 2019 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Henrik Helanne Työn nimi – Arbetets titel – Title Yhdessä vai yksittäin? Suomalainen vanerikartelli 1926–1927 Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen ja Pohjoismaiden historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu Toukokuu 2019 97 Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisen vanerikartellin toimintaa vuosina 1926–1927. Tämä Faneritehdasyhdistyksen nimellä toiminut vaneriyhtiöiden laaja vientikartelli syntyi muiden metsäteollisuuden yhteenliittymien esimerkkiä noudattaen 1920-luvun puolivälissä. Vaneriteollisuus oli uusi nouseva metsäteollisuuden toimiala, joka muodostui suurteollisuudeksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen siirto- maakaupan ja Euroopan jälleenrakennuksen nostattaman rakennus- ja kuljetusratkaisujen kysynnän johdosta. Suomalaisen vaneriteollisuuden nopea kehitys nosti Suomen maailman suurimmaksi vanerin viejäksi maailmanso- tien välisenä aikana. Tutkielmassani selvitän tekijöitä, jotka ajoivat suomalaisia vaneritehtaita yhteistoimintaan. Lisäksi tutkin, mitkä oli- vat vanerikartellin tavoitteet ja miten sen sisäinen dynamiikka toimi.
    [Show full text]
  • Production of Prefabricated Wooden Houses
    OCCASION This publication has been made available to the public on the occasion of the 50th anniversary of the United Nations Industrial Development Organisation. DISCLAIMER This document has been produced without formal United Nations editing. The designations employed and the presentation of the material in this document do not imply the expression of any opinion whatsoever on the part of the Secretariat of the United Nations Industrial Development Organization (UNIDO) concerning the legal status of any country, territory, city or area or of its authorities, or concerning the delimitation of its frontiers or boundaries, or its economic system or degree of development. Designations such as “developed”, “industrialized” and “developing” are intended for statistical convenience and do not necessarily express a judgment about the stage reached by a particular country or area in the development process. Mention of firm names or commercial products does not constitute an endorsement by UNIDO. FAIR USE POLICY Any part of this publication may be quoted and referenced for educational and research purposes without additional permission from UNIDO. However, those who make use of quoting and referencing this publication are requested to follow the Fair Use Policy of giving due credit to UNIDO. CONTACT Please contact [email protected] for further information concerning UNIDO publications. For more information about UNIDO, please visit us at www.unido.org UNITED NATIONS INDUSTRIAL DEVELOPMENT ORGANIZATION Vienna International Centre, P.O. Box
    [Show full text]
  • Ponsse Annual Report 2002
    Annual Report 2002 CONTENTS Information for Shareholders .................................................................. 2 2002 in Brief .............................................................................................. 3 Review by the Chairman of the Board.................................................... 4 Review by the President, CEO ................................................................ 5 Financial Statements 2002 Report by the Board of Directors 1 January – 31 December 2002 .......... 6 Consolidated Profit and Loss Account for 2002 and 2001...................... 9 Consolidated Balance Sheet for 2002 and 2001..................................... 9 Consolidated Cash Flow Statement for 2002 and 2001........................ 10 Ponsse Oyj Profit and Loss Account for 2002 and 2001....................... 11 Ponsse Oyj Balance Sheet for 2002 and 2001...................................... 11 Ponsse Oyj Cash Flow Statement for 2002 and 2001........................... 12 Notes to the Accounts.......................................................................... 13 Key Ratios and Financial Indicators....................................................... 22 Key Ratios for Shares ........................................................................... 22 Calculation of Key Ratios...................................................................... 23 Share Capital and Shares ..................................................................... 24 Shareholders .......................................................................................
    [Show full text]
  • Baltic Rim Economies – a List of Writers
    Baltic Rim Economies – a list of writers The following expert articles have been published in the previous reviews: Review Author(s) Position Title of article 1/2021 Krista Mikkonen Minister of the Environment and Climate State of the Baltic Sea is a Change, priority to the Finnish Ministry of the Environment, government Finland 1/2021 Minna Arve Mayor, Sustainability as the policy City of Turku, framework Finland 1/2021 Brita Bohman Senior Lecturer in Environmental Law, Updating the Baltic Sea Action Department of Law, Stockholm University, Plan Sweden 1/2021 Anna Törnroos Assistant Professor (tenure track), The Decade for oceans and Faculty of Science and Engineering, Åbo humanity Akademi University, Finland 1/2021 Mati Kahru Ph.D., Researcher, The changing Baltic Sea Scripps Institution of Oceanography, University of California, San Diego, USA 1/2021 Karoliina A. Koho Dr., Project Officer, Towards a “green” future of the BONUS Secretariat (EEIG), Baltic Sea Helsinki, Finland 1/2021 Maciej Zalewski European Regional Centre For Ecohydrology Green Deal – Ecohydrological PAS, nature-based solutions for UNESCO Chair on Ecohydrology and improvement of Baltic ecological Applied Ecology, status Łódź, Poland 1/2021 Aija Caune Chairperson, Hope, stability and protection Coalition Clean Baltic Mikhail Durkin Executive Secretary, Coalition Clean Baltic Nils Höglund Fisheries Policy Officer, Coalition Clean Baltic 1 1/2021 Hannu Klemola Areal Manager, Vulnerable sea needs voluntary Finnish Association for Nature Conservation work to support common
    [Show full text]
  • Pdf-Upplaga 2016
    skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i finland nr 733 Bo Finne DONATORERNAS BOK MÄNNISKORNA BAKOM FONDERNA I SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND svenska litteratursällskapet i finland helsingfors 2010 © författaren och svenska litteratursällskapet i finland 2010 www.sls.fi omslag och grafisk form: camilla pentti bildbehandling: kari lahtinen omslagsbild: Detalj av frånsidan av den medalj som präglades 1904 i anslutning till J. L. Runebergs 100-årsminne. Initiativet kom från Svenska litteratursällskapet i Finland, men av politiska skäl präglades medaljen i Stockholm på försorg av enskilda »medborgare och med- borgarinnor«. Medaljen framställer allegoriskt fosterlandet som över- räcker en lyra åt Runebergs sångmö. Walter Runebergs motiv, efter en skiss av Albert Edelfelt, kommer från den medalj som han planerade inför 50-årsjubileet av första delen av Fänrik Ståls sägner 1898, men som inte kunde förverkligas. isbn: 978-951-583-193-4 skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i finland issn: 0039-6842 udk 061.22, 929 korrigerad pdf-upplaga 2016 Typografin i pdf-versionen avviker delvis från den av Camilla Pentti formgivna tryckta utgåvan. innehåll Förord 6 Till läsaren 8 TRE VISIONÄRA INITIATIVTAGARE 12 DE FÖRSTA DONATORERNA 24 FLORINSKA KOMMISSIONEN 54 DET TIDIGA 1900-TALETS DONATORER 64 ÅRSHÖGTIDSFONDEN OCH 1920-TALETS DONATORER 10 0 DET DONATIONSRIKA 1930-TALET 120 KRIGSTIDA DONATORER 162 1950–1970-TALEN: DONATORERNAS ANTAL STABILT 18 4 1980–2007: EN TID AV TILLVÄXT 226 SVENSKA KULTURFONDEN 272 Källor och litteratur 291 Bildkällor 293 Fondregister 295 Personregister 297 Förord Alltsedan Svenska litteratursällskapets tillkomst 1885 har donationerna till sällskapet utgjort en grund för verksamheten, vilket klart kom till ut- tryck redan i minnesskriften till 25-årsjubileet 1910.
    [Show full text]
  • Markkinatalouden Etujoukot
    Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto MARKKINATALOUDEN ETUJOUKOT Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa Maiju Wuokko Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII perjantaina 30. syyskuuta 2016 klo 12. Helsinki 2016 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 41 ISSN 2342-0138 ISBN 978-951-51-2455-5 (pbk.) ISBN 978-951-51-2456-2 (PDF) Unigrafia Helsinki 2016 Kansikuva on Kaarlo A. Rissasen (Käntsin) pilapiirros Kauppalehdestä 5.12.1980. Julkaistu Kauppalehden luvalla. “An invasion of armies can be resisted; an invasion of ideas cannot be resisted.” Victor Hugo1 ”Only a crisis – actual or perceived – produces real change. When that crisis occurs, the actions that are taken depend on the ideas that are lying around. That, I believe, is our basic function: to develop alternatives to existing policies, to keep them alive and available until the politically impossible becomes the politically inevitable.” Milton Friedman2 ”Pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa teollisuuden olisi otettava huomioon olevat olosuhteet: vesi ei virtaa ylämäkeen. Silti tähän ei saa alistua. On maanalaisia voimia, jotka muovaavat maastoa. Ne saattavat synnyttää jopa uusia vuoristoja ja kyllä vesi sitten virtaa niiden mukaan.” Gustav von Hertzen3 1 Hugo, Victor (1877) The History of a Crime: The testimony of an eye-witness. Kääntäneet Joyce, T. H. & Locker, Arthur. 368. Project Gutenberg -internetsivusto. 2 Milton Friedman (1962/1982) Capitalism and Freedom. Chicago: University of Chicago Press. viii-ix. Teos on ilmestynyt alun perin 1962. Lainaus on vuoden 1982 laitoksen esipuheesta. 3 KA. EVA. Kauko Sipponen 1977–1990. Muistio ‘Teollisuuden keskusvaliokunnan suunnitteluryhmän ideapalaveri’, Aavaranta 11.-12.6.1984.
    [Show full text]
  • Sunell Pro Gradu Liitteineen
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto MITEN SUOMEN YKSITYINEN METSÄTEOLLISUUS HANKKI LÄNSIMAISEN YDINVOIMALAN Tutkimus taloudellisesta ja poliittisesta vallankäytöstä 1970-luvulla Milka Markus Sunell Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Pro gradu -tutkimus Huhtikuu 2001 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO......................................................................................................................3 1.1 METSÄTEOLLISUUS SUOMALAISENA TUTKIMUSKOHTEENA ...............................................5 1.1.1 Sähkö ja kaksi teollisuutta......................................................................................8 1.2 VALLANKÄYTÖN INSTITUTIONAALISET RAJAT................................................................11 1.2.1 Kapitalisti ja sääntelijä........................................................................................12 1.3 PÄÄOMA, POLTTOAINE JA MUUT YDINONGELMAT...........................................................15 2 KILPAILU ATOMISÄHKÖSTÄ..................................................................................22 2.1 ATOMISEKAYHTIÖN KARIUTUMINEN ..............................................................................24 2.2 IMATRAN VOIMA JA NEUVOSTOLIITTO VOITTIVAT..........................................................29 2.2.1 Tarjoukset, joita ei näytetty..................................................................................33 2.2.2 Voimala, jota ei tilattu..........................................................................................36
    [Show full text]
  • Ladattavissa Verkosta ( Bitstream/Handle/10024/96990/978-951-44-9758-2.Pdf?Sequence=1)
    Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu2 Journal of Military History 36 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 36 Helsinki 2016 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2016 Sotahistoria36_001-336:__Aikakauskirja 4.11.2016 12:49 Sivu5 Lukijalle Uusi aikakauskirja monipuolisine sisältöineen on jälleen ilmestynyt. Vuoden 2016 aikakauskirjan avausartikkelissa Vähän uutta, vähän van- haa, vähän lainattua – uutta sotahistoriaa etsimässä analysoidaan sota- historian alaan liittyvää tutkimusta akselilla »vanha» ja »uusi» sotahis- toria. Mikko Karjalaisen artikkeli peräänkuuluttaa asioita, joista tieteel- lisen sotahistorian tutkimuksen pitäisi koostua: tutkimusongelma, aineisto ja tulkinta – tutkimuksen tekemisen »pyhä kolminaisuus». Nä- mä asiat liittyvät myös Sotahistoriallisen aikakauskirjan artikkeleihin. Aikakauskirjaan pyritään saamaan artikkeleita, jotka täyttävät
    [Show full text]
  • Ja Tämä Heijastuu Myös Evan Toimintaan
    EVAn värikäs syksy Suomen kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuu, ja tämä heijastuu myös EVAn toimintaan. Fi- nanssikriisi puhuttaa. EVAn Globaalit Skenaariot -hanke on käynnistynyt suurten myllerrysten keskellä, ja keväällä 2009 julkaistavan raportin tavoitteena on vastata uusiin haasteisiin luomalla viitekehys Suomen, suomalaisten yritysten ja työntekijöiden tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnalle. Myöskään Venäjää ei ole unohdettu: Suomen ja Venäjän taloussuhteen haasteita ja mahdollisuuksia pohditaan raportissa ”Venäläinen kapitalismi ja Suomi”. Lisäksi asialistalla ovat korkeakoulutuksen tulevaisuus, ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa, suurim- pien kaupunkien talous- ja toimintamallivertailu sekä Suomen elinkeinoelämän ja kulttuurin uusi suhde. Lisätietoja raporteista ja EVAn tapahtumista löydät verkkosivuilta www.eva.fi ”Kapitalismin kriisi” ja EVA Finanssimarkkinoilta liikkeelle lähtenyt hyökyaalto vyöryy tavallisten ihmisten ja yritysten arkeen. Valtiokapitalismi, protektionismi ja populismi nostavat päätään. Regulaatio voimistuu Euroopassa ja koko maailmassa. On aika keskustella siitä, mikä on markkinatalouden rooli hyvin toimivassa yhteiskunnassa ja hyvin toimivassa maailmassa. Tilanne ei ole EVAlle uusi. Päinvastoin. EVA perustettiin vuonna 1974 tilanteessa, joka monin tavoin muistutti tätä päivää. Ensimmäinen energiakriisi oli nostanut öljyn hinnan pilviin. Puhuttiin öljyn ja kaasun loppumisesta. Watergate ja Vietnamin sota oli luhistanut Yhdysvaltain arvovallan. Puhuttiin Amerikan jälkeisestä maailmasta. Eurooppa
    [Show full text]
  • Alahuhdan Kausi Oli Huikea Menestys
    A 24 HELSINGIN SANOMAT KESKIVIIKKONA 29. TAMMIKUUTA 2014 KESKIVIIKKONA 29. TAMMIKUUTA 2014 HELSINGIN SANOMAT A 25 Taloustoimitus Euro/dollari (%) OMX Helsinki (%) [email protected] Talouden +358 9 122 2682 luvut –0,07 +0,92 TALOUS 1 € = 1,365 dollaria 7190,98 MARKUS JOKELA HS Alahuhdan Mikä Tulos? Aasia on Koneen kausi oli kasvun moottori MISTÄ TULOS SYNTYI Hissejä ja liukuportaita valmista- Kone van Koneen liikevaihto ylitti vii- 2012 2013 me vuoden viimeisellä vuosinel- liikevaihto, milj. e 6 277 6 933 huikea jänneksellä ensimmäisen kerran Koneen historiassa kahden mil- henkilöstö 38 477 41 139 jardin rajan, ja vajaan seitsemän liiketulos, milj. e 829 953 miljardin vuosiliikevaihdolla tah- nettotulos, milj. e 635 699 kottiin lähes miljardin liikevoit- menestys to. omavarais.aste, % 47 44 Tilaukset, myynti ja liikevoitto nettovelat, milj. e –569 –617 kehittyivät kaikki hyvin. Uusi johtaja Henrik Ehrnrooth Kasvun veturina oli vanhaan osake- tulos/ , e tapaan Aasia, mutta myös vai- kurssi osake, e pääsee vetämään oma / keuksissa olleiden Pohjois-Ame- / osinko pääoma osake, e huippukuntoista yhtiötä rikan ja Euroopan tilaukset para- osake, e nivat loppuvuodesta. 40 2,0 1,00 Koneen tuloksen ytimenä on 30 1,5 ”Kaikki on seurausta strategi- vakaata kassavirtaa tarjoava, jo Juha-Pekka Raeste HS 20 1,0 an valinnasta”, Alahuhta sanoi yli 950 000 laitteen huolto. 3,30 10 0,5 tiistaina, kun hän arvioi Koneen Näiden lisäksi uusi laitebisnes 0 0 HISSEJÄ ja liukuportaita valmis- menestystä vuosina 2005–2013. kasvaa yli 20 prosentin vauhdilla 12 13 12 13 tavan ja huoltavan Koneen tulos- Strategian ytimenä oli hakea vertailtavilla valuutoilla mitattu- Nettotulos on yhtiön tilikauden julkistus sai tiistaina ylimääräis- kasvua hissibisneksen suurim- na.
    [Show full text]