DOCSLIB.ORG

Työväentalot

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työväentalot JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 63 Esa Ruuskanen Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot Kuinka Pohjois-Savon Lapuan liike sai nimismiehet ja maaherran sulkemaan 59 kommunistista työväentaloa Pohjois-Savossa vuosina 1930–1932 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Copyright © , by University of Jyväskylä ABSTRACT Esa Ruuskanen The workers’ halls closed by scare-mongering and the use of special powers by the authorities Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2006, 248 p. (Jyväskylä Studies on Humanities ISSN 1459-4331; 63) ISBN 951-39-2693-1 English summary Diss. There were 59 of Finland´s 200 communist workers’ halls closed in the region of Northern-Savo in the summer and autumn of 1930. This research explains the process of the closings by the scare–mongering and the use of special powers by the the local chiefs of police and the Governor of the Province of Kuopio. De- spite the narrowness of its support in the region of Nortern Savo, right-wing Lapua Movement plunged from a path of preventive measures to constrain communism onto a course which aimed at its complete suppression. The rheto- ric of the Lapua Movement was based on the dissemination of images of the Communists as the enemy. In terms of their social background, the Northern Savo members of the Lapua movement represented the local educated classes (teachers, clergymen, chemists and veterinary surgeons), wealthy peasant farm- ers, white-collar workers in the wood-processing industry and private entre- preneurs. Their attitude to the communist small farmers was marked by con- flicts and suspicion. This group had failed to notice how the section of the population that inclined towards communism had in the 1920s come to accept its role as producers in society through the activities of the cooperatives and to express itself politically through its participation in local government. Indeed the 1920s in Northern Savo were a period not just of political confrontation but also of gradual adjustment in which channels of communication between the farmers of the Agrarian League party and their Communist counterparts were opened up. The Agrarians did not see the rank-and-file Communists as the same kind of threat as the radical supportes of the Lapua movement did. How- ever, the Governor was completely taken in by the scare-mongering rhetoric, although the State Police considered that communism had in effect already been suppressed. So in a kind of excess of justifiable defence, the workers’ halls were closed down without any proof of their revolutionary nature having been presented. Keywords: the Lapua Movement, workers’ halls, communism, Northern Savo, scare-mongering, the National Coalition party, the Agrarian League party Author´s address Esa Ruuskanen Isterintie 31 as. 2 90230 OULU [email protected] 050 5997085 Supervisor Professor Toivo Nygård Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Reviewers Docent Lasse Kangas Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Docent Vesa Vares Department of History University of Tampere Opponent Docent Vesa Vares Department of History University of Turku SISÄLLYS ABSTRACT 1 JOHDANTO.......................................................................................................... 9 1.1 Lapuan liike historiankirjoituksessa ........................................................ 9 1.1.1 Poliittisesti sitoutuneita aikalaistulkintoja................................... 9 1.1.2 Tilintekoa menneisyyteen ja akateemisen tutkimuskentän avaus................................................................................................ 17 1.1.3 Runsaasti tutkittu ja tulkittu ajanjakso....................................... 20 1.2 Tutkimuksen tehtävästä, käsitteistä ja päähenkilöistä........................ 24 1.2.1 Itselle toinen, meille vihollinen ................................................... 24 1.2.2 Viholliskuvien retorinen rakentaminen..................................... 27 1.2.3 Miksi Lapuan liikkeelle perifeerinen Pohjois-Savo.................. 30 1.2.4 Tutkimuksen jäsentely ja päähenkilöt........................................ 36 1.2.5 Työväentalo sosialismin symbolisoijana.................................... 43 2 KOMMUNISMI JA POLIITTISET VIHOLLISKUVAT 1920-LUVUN POHJOIS-SAVOSSA.......................................................................................... 47 2.1 Kommunismi käsitteenä ja identiteettinä ............................................. 47 2.2 Radikalismiin kallellaan, reformivaateisiin sidottuna ........................ 54 2.3 Uinuvat viholliskuvat ja vihollisuuksien näyttämöt........................... 70 3 LAPUAN LIIKKEEN NOUSU JA VIHOLLISKUVIEN VILLITSEMINEN............................................................................................... 78 3.1 Kommunisminvastaisuus pohjoissavolaisissa järjestöissä ennen Lapuan liikettä .......................................................................................... 78 3.2 Maakunnan punaisuuden sietämisestä Lapuan mallin haltuun ottoon.......................................................................................................... 88 3.2.1 Orastavaa oikeistolaistumista alun yksituumaisuuden keskellä............................................................................................ 88 3.2.2 Lempeät lähetystöt väistyvät, luja Suomen Lukko nousee..... 98 3.3 Savo-lehti lietsoo radikaalin lapualaisuuden mallia, Savon Sanomat toppuuttelee ............................................................................ 106 3.4 Miten nyt käy Lapuan liikkeen, kun maalla on oikeistohengessään ponteva pääministeri .......................................... 115 3.4.1 Kommunisminjuurijan suitset siirtyvät viranomaisille......... 115 3.4.2 Kun kirjapainot on jo suljettu, voidaan tarpeen vaatiessa sulkea työväentalojakin.............................................................. 117 3.5 Viranomaiset luottavat ennaltaehkäisevien toimien tyynnyttävään voimaan......................................................................... 120 4 TYÖVÄENTALOJEN SULKEMISET POLIITTISEN RETORIIKAN NÄYTTÄMÖINÄ............................................................................................. 122 4.1 Työväentaloilla lymyävät samat pirut, jotka on jo savustettu kunnanvaltuustoista............................................................................... 122 4.1.1 Kunnanvaltuustojen puhdistukset alkavat Lapuan päämajan yllytyksestä ................................................................. 122 4.1.2 Suomen Lukon ruoskalla kommunististen kunnallismiesten kimppuun...................................................... 123 4.2 Jos näitä paheen pesiä ei suljeta, maamme kohtalo on onneton........ 131 4.2.1 Etelä-Pohjanmaalla naulattiin, mutta meillä vedotaan ensin maaherraan ........................................................................ 131 4.2.2 Ruttoa, iivanansaastaa ja demonisuutta – vaihtoehdottomuuden retoriikka.............................................. 137 4.2.3 Pitäjien virkanyrkkien on hankalaa pysyä tästä asiasta sivussa........................................................................................... 142 4.3 Lapuan liikkeen tavoitteet täyttyvät, kun työväentalot sulkeutuvat hallinnollista tietä ............................................................. 145 4.3.1 EK:n mielestä kommunismi ei enää uhkaa, mutta menkööt talot kiinni.................................................................... 145 4.3.2 Nimismiesten pelot leviävät lääninkansliaan ......................... 149 4.3.3 Maaherran lyhykäinen Jaakobin paini: kuinka olla samalla antisosialisti ja pedantti lainoppinut.......................... 153 4.3.4 Sosialidemokraattiset työväentalot sulkemisliikkeen kohteena........................................................................................ 163 4.4 Suomen Lukko – kokonaisuutta koskevan kysymyksen kanavoijasta maineeltaan äärijärjestöksi ............................................. 171 4.4.1 Suojeluskuntalaisia ilman suojeluskuntapukua ..................... 171 4.4.2 Porvarillisen yhtenäisyyden ja totalistisen isänmaan vaalijoita........................................................................................ 176 4.5 Hiljentynyt työväenliike ........................................................................ 182 4.5.1 Suljettujen työväentalojen uusjako ........................................... 182 4.5.2 Kuka perii kommunistien kannatuksen.................................. 189 5 VIHOLLISKUVAT LIIKKEESSÄ – TYÖVÄENTALOJEN OMAVALTAISTEN SULKEMISTEN OIKEUTTAMISYRITYS VUOSINA 1931 – 1932....................................................................................... 201 5.1 Lapuan liike jatkaa isänmaan lopulliseksi valkaisemiseksi ............. 201 5.1.1 Uusi ohjelma hahmottuu – sosialidemokraatteja vastaan..... 201 5.1.2 Lapuan Liike ry. Pohjois-Savossa ............................................. 207 5.2 Väkivalta pohjoissavolaisilla työväentaloilla vuoden 1930 jälkeen....................................................................................................... 210 5.2.1 Sonkajärven työväentalon tuhopoltto ...................................... 210 5.2.2 Maaningan Tuovilanlahden työväentalon naulaus .............. 211 5.3 Tuhopolttajat ja naulaajat tuomiolla .................................................... 213 YHTEENVETO........................................................................................................... 220 SUMMARY................................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • Introduction
    Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991).
    [Show full text]
  • Anti-Fascism in a Global Perspective
    ANTI-FASCISM IN A GLOBAL PERSPECTIVE Transnational Networks, Exile Communities, and Radical Internationalism Edited by Kasper Braskén, Nigel Copsey and David Featherstone First published 2021 ISBN: 978-1-138-35218-6 (hbk) ISBN: 978-1-138-35219-3 (pbk) ISBN: 978-0-429-05835-6 (ebk) Chapter 5 ‘Make Scandinavia a bulwark against fascism!’: Hitler’s seizure of power and the transnational anti-fascist movement in the Nordic countries Kasper Braskén (CC BY-NC-ND 4.0) This OA chapter is funded by the Academy of Finland (project number 309624) 5 ‘MAKE SCANDINAVIA A BULWARK AGAINST FASCISM!’ Hitler’s seizure of power and the transnational anti-fascist movement in the Nordic countries Kasper Braskén On a global scale, Hitler’s seizure of power on 30 January 1933 provided urgent impetus for transnational anti-fascist conferences and rallies. One of the first Eur- opean, but almost completely overlooked major conferences was organised in Copenhagen in mid-April 1933 in the form of a Scandinavian Anti-Fascist Con- ference. This formed a transnational meeting point of European and especially Scandinavian workers and intellectuals that provided an important first response to developments in Germany. The chapter will use the Scandinavian conference as a prism to look back at anti-fascist activism in the Nordic countries during the preceding years, and to then follow its transformation after 1933. It will contribute to the global analysis of the transition period of communist-led anti-fascism from the sectarian class-against-class line to the inception of the popular front period in 1935. What were these largely overlooked, first anti-fascist articulations in Europe, and how were they connected to the rising transnational and global anti-fascist mobi- lisation coordinated in Paris and London? As we shall see, on the one hand Hitler’s seizure of power vitalised anti-fascism in Scandinavia but paradoxically, on the other, it further sharpened the communist critique of reformist social democracy and empowered social democratic anti-communism.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
    Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och
    [Show full text]
  • Lippu, Uhri, Kansakunta
    Tuomas Tepora LIPPU, UHRI, KANSAKUNTA Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945 Väitöskirja Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII lauantaina 26. helmikuuta 2011 klo 10. © Tuomas Tepora ISBN: 978-952-92-8330-9 Yliopistopaino Helsinki 2011 ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi ympärille.” (Tuomas Anhava, 1955. Runosta Yleiset opit VII. Anhava 1967, 58.) ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” (Sotainvalidien veljesliiton tunnuslause) Kiitokset Työ on vihdoin valmis. Monta vuotta kestävä väitöskirjatyö on aina hieman itsekeskeistä, sitä suuremmalla syyllä, että ilman muita ihmisiä tutkimus tuskin olisi valmistunut näin- kään kivuttomasti. Aloitin tutkijanurani 2000-luvun puolivälissä pro gradusta saamani kannustavan palautteen ansiosta, siitä kiitokset professori Juha Siltalalle ja professori Laura Kolbelle. Juha Siltala toimi väitöskirjani ohjaajana. Juha on hyvä ohjaaja, joka löytää punaisen langan silloin kun se on päässyt katoamaan ohjattavan silmistä. Laura on auttanut minua muutoin jatko-opintojeni aikana. Suurena apuna työn teossa on ollut suomalainen apurahajärjestelmä, joka ainakin vielä on väitöskirjatutkijalle suotuisa. Aloitin työni Helsingin yliopiston rahastojen Matti Klinge -tutkimusapurahalla ja päätin sen Koskimiehen rahaston apurahalla. Suurimman osan työstäni tein kuitenkin Suomen Kulttuurirahaston turvin. Kiitokset rahoittajille. Työn esitarkastajia
    [Show full text]
  • Kansallis-Isänmaallinen Nainen
    Kansallis-isänmaallinen nainen Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Henry Saarinen Pro gradu -tutkielma Suomen historia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Toukokuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta SAARINEN HENRY: Kansallis-isänmaallinen nainen - Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Pro gradu -tutkielma, 73 sivua, 2 liitesivua Suomen historia Toukokuu 2017 Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa Isänmaallisen kansanliikkeen naisjärjestön julkaiseman Uusi Huomen -lehden käsityksiä naisten tehtävistä ja velvollisuuksista vuosina 1938–1944. Uusi Huomen -lehti oli IKL:n naisjärjestön jäsenten kirjoittama lehti, joka oli niin ikään osoitettu puolueen naisjärjestön jäsenille. Pääasiallisena metodina olen tutkimuksessa käyttänyt vaikuteanalyysia, jonka avulla tutkin tekijöitä, jotka vaikuttivat lehden käsitysten muodostumiseen. Tutkimuksessani tärkeimmäksi naisen tehtäviä ja velvollisuuksia määritteleväksi tekijäksi nousi maanpuolustus. Kaikkien isänmaallisten naisten velvollisuudeksi katsottiin kuuluminen lottajärjestöön iästä ja asemasta riippumatta. Naisen tehtäväksi katsottiin myös lasten kasvattaminen isänmaallisiksi ja maanpuolustustahoisiksi kansalaisiksi. Kasvatus ja koulutus nähtiin ylipäätään lehdessä tärkeiksi teemoiksi, varsinkin
    [Show full text]
  • Lars Westerlund
    Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin Kansallisarkiston artikkelikirja Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era A Book of Articles from the National Archives of Finland toim. / ed. by Lars Westerlund Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Kannen suunnittelu: Heigo Anto Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 SISÄLLYS Lukijalle……………………………………………………………………………7 Sotatapahtumia ja internoituja Vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalais-saksalaisissa suhteissa syksyllä 1944………………………………………………………………………………..10 Lars Westerlund Aatteen, seikkailujen ja maanpetturuuden tiellä? Välirauhan jälkeen Saksan SS-joukoissa palvelleiden suomalaisten sotilaiden taustat ja värväytymisen vaikuttimet……………………………………………………………………..…53 Åke Söderlund Leirinvanhimpana Paimiossa. Muistelmia vuosilta 1944–46……………….…87 Kurt Vogler (g) Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden poliittinen valvonta vuosina 1944–47………………………………………………………………………..…103 Niklas Jensen-Eriksen Saksan omaisuuden luovuttaminen Neuvostoliittoon 1946………………..…135 Niklas Jensen-Eriksen Saksan Punainen Risti Suomessa 1941–44. Saksalaisten sota- ja kenttäsairaalat, sotilaskodit ja muut huoltoyksiköt……………………….…177 Lars Westerlund Die Lappland-Universität. AOK 20:n rintamakorkeakoulu Kairalan korvessa vuosina 1943–44………………………………………………...……233 Lars Westerlund Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti………... 254 Vasili Hristoforov Sotavankimakkara – Kyllä se Iivanoille kelpaa…………………………..…..264
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • Finnish Reds and the Origins of British Communism
    Articles 29/2 15/3/99 9:52 am Page 179 Kevin Morgan and Tauno Saarela Northern Underground Revisited: Finnish Reds and the Origins of British Communism I The ‘Mystery Man’ On 26 October 1920, a man was arrested leaving the London home of Britain’s first Communist MP. For months detectives had been pursuing this elusive quarry, ‘known to be the principal Bolshevik courier in this country’. He in his turn had taken enormous care to escape their attentions. To contacts at the Workers’ Dreadnought he was known only as Comrade Vie and even his nationality left undisclosed. To others, including Scot- land Yard, he was known variously as Anderson, Carlton, Karlsson and Rubenstein, but also simply as the ‘Mystery Man’. His real name, revealed only after several days’ interrogation, was Erkki Veltheim, a native of Finland.1 The period of Veltheim’s arrest was one of keen if not exag- gerated concern as to the spread into Britain of the virus of Bolshevism.2 The formation of a British Communist Party (CPGB), the holding of a first effective congress of the Communist International (CI) and the rallying of Labour in support of Soviet Russia, all conspired in the summer of 1920 to keep alive such hopes or fears of the coming revolutionary moment. Comrade Vie was not in this respect a reassuring figure. On him were found, as well as military readings and a budget for machine guns, two explosive documents headed ‘Our Work in the Army’ and ‘Advice for British Red Army Officers’. Sinister international associations were betrayed by a coded note on work in Ireland and letters addressed to Lenin and Zinoviev, leaders of the new Soviet state and the Comintern respectively.
    [Show full text]