Uralilaisuutta Teoiksi. Kai Donner Poliittisena
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Olavi Louheranta SIPERIAA SANOIKSI – URALILAISUUTTA TEOIKSI Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta Research Series in Anthropology University of Helsinki Academic dissertation Research Series in Anthropology University of Helsinki, Finland Distributed by: Helsinki University Press PO Box 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 University of Helsinki Finland Fax: + 358-9-70102374 www.yliopistopaino.helsinki.fi Copyright © 2006 Olavi Louheranta ISSN 1458-3186 ISBN 952-10-3528-5 (nid.) ISBN 952-10-3529-3 (PDF) Helsinki University Printing House Helsinki 2006 ESIPUHE Mikä yhdistää tutkijan tutkimuskohteeseensa? Pohdittuaan kysymystä vuo- sien ajan tutkimuskohteensa näkökulmasta ajautuu väistämättä tilantee- seen, jossa saman kysymyksen joutuu kysymään myös itseltään. Vastausta ei ole helppo antaa muutaman rivin mittaisessa esipuheessa. Kiinnostus Siperiaa ja laajemmin ottaen Venäjää kohtaan nousee omasta elämänhisto- riastani. Kasvaminen toisen polven emigranttiperheessä synnytti halun muodostaa suhteen kadonneisiin ihmisiin ja paikkoihin. Siperiaan liitetyt entiteetit yksinäisyys, etäisyys ja kylmyys koetaan ja määritellään usein negatiivisesti ja ulkosyntyisesti – ne voivat kuitenkin olla positiivisia ja sisäsyntyisiä tekijöitä, merkkejä suhteessa olosta sekä rajoista. Päästäkseen lähelle on matkustettava kauas, ja kaikkein pisimmät matkat tehdäänkin usein ihmisen mielessä. Työni pariin minut johdatti professori Juha Pentikäinen tarjotessaan seminaarissa aiheeksi Kai Donnerin tutkijakuvan selvittämistä. Hän ohjasi myös minut kirjailija, tuottaja ja ohjaaja Jörn Donnerin puheille ja pohjusti näin vuosia kestäneen yhteistyön Jörn Donnerin kanssa, jota ilman työni ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloa. Sivuaineopintojeni aikana sain ilon tu- tustua kulttuuriantropologiaan ja oppialan silloiseen professoriin Matti Sarmelaan. Arkistotyövaiheen aikana Kain akateeminen jalanjälki paljastui uskontotieteen oppialaa suuremmaksi. Oppialan vaihto ja professori Sar- melan työlleni antama tuki – niin akateeminen ohjaus kuin isällisen lempeä ja kannustava myötäeläminen – teki mahdolliseksi työn aloittamisen antro- pologian laitoksella ja sen jatkamisen pitkän tauon jälkeen. Yhdeksänkymmentäluvun loppuvuosina taloudellinen tilanne niin Suomessa kuin omassa elämässäni ajoi minut terveydenhuollon pariin. Aluksi harharetkenä pitämäni, noin kuuden vuoden mittainen välivaihe osoittautui kuitenkin vain välisoitoksi. Työskentely Niuvanniemen krimi- naalimielisairaalassa herätti halun ymmärtää enemmän ihmismielestä. Psy- kodynaamisen teorianmuodostuksen ja hoidon sekä psykiatrian piiriin mi- nut johdatti psykoanalyytikko Salme Luostarinen. Kuluneiden vuosien ajan hän on jaksanut kannatella ja tukea sekä osoittaa niitä yhteyksiä, jotka ovat vieneet sekä työtäni että elämääni eteenpäin. Hänelle ja psykoanalyytikko Anne Tuohimaalle kuuluu näin kiitos työstä tiedostamattoman maailman ’henkioppaina’. Ilman psykodynaamista näkökulmaa tutkimukseni olisi varsin erilainen. Keskeneräisen työn jatkamisen kynnys on korkea. Matti Sarmelan li- säksi tätä kynnystä on ollut sahaamassa matalammaksi toinen työni ohjaa- jista, dosentti ja Kulttuurien museon intendentti Ildikó Lehtinen. Hänen yhteydenottonsa herätti minut liikkeelle ruususen unestani. Dosentti Lehti- sen mielenkiinto aihettani kohtaan ja aktiivinen opastus on ohjannut minua päättäväisesti eteenpäin. Myös työni fokusoimisessa olen hänelle paljon velkaa. Lämmin kiitos kuuluu myös työni esitarkastajille professori Juha Janhuselle ja professori Juhani U. E. Lehtoselle. Heidän lausuntonsa ja korjausehdotuksensa ovat jämäköittäneet työtäni sekä kiinnittäneet huo- miotani terminologian, faktojen ja aineiston tarkempaan hallintaan. Kie- lenhuollossa minua ovat avustaneet FM Päivi Kiiski ja FK Jarmo Alatalo. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian laitoksella väitöstyötäni ovat eteenpäin saattaneet professori Jukka Siikala ja professori Karen Armstrong sekä iii Terhi Kulonpalo. Postmodernin antropologian, aikakauden ja ihmisyyden tutkimiseen liittyvissä asioissa FT Taina Kinnunen ja piispa Wille Riekki- nen ovat sekä tietämyksensä että persoonansa kautta vaikuttaneet työhöni. Kirjasto-, arkisto-, museo-, valokuvaus- ja ATK-alan ammattilaisia olen menneiden vuosien aikana vaivannut monissa käytännön pulmissani. Hei- dän pitkämielisyytensä ja ammattitaitonsa ovat avanneet monta solmua. Olen yrittänyt noudattaa edellä mainitsemieni henkilöiden opastusta ja neuvoja työssäni. Laiminlyöntejä ja virheitä jää silti jäljelle, ja työni puutteista olen vastuussa itse. Kiire, väsymys ja stressi ovat tulleet tutuiksi kolmen yhtäaikaisen työn ja hankkeen yhteensovittamisessa. Ilman talou- dellista tukea työni olisi jäänyt kesken. Lämmin kiitos Suomen Kulttuuri- rahastolle, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastolle, Suomalais- Ugrilaisen Seuran Albert Hämäläisen rahastolle ja Reino Ylösen muistora- hastolle. Rahastojen takana istuvat ihmiset – edellä mainitusta joukosta professori Matti Sarmela, dosentti Ildikó Lehtinen ja piispa Wille Riekki- nen sekä monet muut, jotka ovat uskoneet työhöni. Vanhempani sekä rakkaat ja läheiset, ystävät ja työtoverit tuntevat minut sekä hyvässä että pahassa. Siitä huolimatta he ovat seisseet rinnalla- ni, kannustaneet ja rohkaisseet minua huonon hetken koittaessa ja poissa- oloni jälkiä paikatessaan. Tämän tuen arvoa on mahdotonta mitata. Arjessa ympärilläni olevien ihmisten peukalonjälki näkyy minussa mutta myös tässä työssä – sekä aktiivisena että passiivisena jälkenä – ottakaa ja poimi- kaa lukiessanne mieleisen näköinen pala itsellenne. Kiitos teille. Ja kylmän hyväilevälle kosketukselle. Niuvanniemessä 29. lokakuuta 2006 syksyn ensimmäisenä pakkaspäivänä Olavi Louheranta iv KUVALUETTELO Kaaviot 1 Tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen malli hermeneuttis- emansipatorisen tiedonintressin mukaisesti 25 2 Siperian keskus- ja aluehallinto 101 Taulukot 1 Tutkimuksessa esiintyvien kielikuntien ja kansojen uudet ja vanhat nimitykset 30 2 Tiedonintressit 33 3 Englannin yliopistoissa vaikuttaneita antropologitutkijoita ja opiskelijoita 49 4 Venäläisvallan ulottuminen Siperian läntisiin osiin 99 5 Tutkijoiden kirjoittamat kenttätutkimuskuvaukset Van Maanenin mukaan ristiintaulukoituna 141 6 Donnerin elämänsuoran tapahtumakaavio 198 7 Donnerin ensimmäisen Siperian matkan reitti ja siitä kertovat merkinnät 223 8 Donnerin toisen Siperian matkan reitti ja siitä kertovat merkinnät 226 9 Donnerin keräämä esinekokoelma aihealueittain 246 10 Tutkijan positio suhteessa osallistumiseen ja ryhmään kenttätyön aikana 258 11 Donnerin tyypittelemä Länsi- ja Pohjois-Siperian kansojen jakauma fyysisen antropologian mittausten mukaan 271 12 Ostjakkisamojedien Itja-kertomusten ja suomalaisten vanhamittaisten runojen temaattinen vertailu 298 13 Yksityisille kauppiaille myytyjen ja henkilöille myytyjen riistaeläinten määrät, niistä saatu kokonaishinta sekä yksittäisen tuotteen hinta ruplissa vuoden 1870 kurssin mukaan Tasin-Jenisein alueilta 319 14 Donnerin teoksissaan tekemiä viittauksia henkilöihin, teoksiin tai tutkimusmatkoihin 353 15 Donnerin teokset sijoitettuna Van Maanenin tekemään etnografisen kirjoittamisen luokitteluun 355 Kuvat 1 Kai Donner kymmenvuotiaana 1898 146 2 Kai Donner ylioppilaana 1906 146 3 Kai Donner komentopaikallaan Terijoella 1918 vaimonsa Gretan kanssa 159 4 Itsenäisyytemme teos vuodelta 1919 165 5 Kai Donnerin väitöskirja vuodelta 1920 182 6-7 Donnerin kielitieteellisen työn satoa 189 v 8 Donnerin asuinpaikka Tomskissa 1911 203 9 Donnerin reki kylässä lähellä Kolpašovoa 205 10 Asumus Ketjoelta 210 11 Teehetki Ketjoella 1912 211 12 Matkantekoa tarantassilla 219 13 Anna Šaibîn ja kolme muuta Abalâkovan naista 221 14 Abalâkovan raitilla taitojaan esitteleviä poikia 221 15 Pukkol viitoittamassa suuntaa porokaravaanille tundralla talvella 1913 256 16 Aleksej Oldžigin 270 17 Ivan Berdnikov. 18 Taistelu titaania vastaan: Pǖnegusse ja Itja. Dibikovin piirros 295 19 Donnerin ajoporoja, pororeen eli nartan etujalakset ja ohjausriuku nārə-pō 314 20 Jeniseiostjakkien talviasunto baŋgus. Dibikovin piirros 329 21 Donner pukeutuneena sakui-turkkiin 332 22 Puukauhoja. Dibikovin piirros 336 23 Pororeki. Dibikovin piirros 336 24-27 Donnerin etnografista tuotantoa 352 28 Tymskin kirkkoherran vaimo 369 29 Siperialaiskertomusten vuoden 1959 suomenkielisen painoksen paperikansi 371 Kartat 1 Donnerin matkareitti syksystä 1911 syksyyn 1912 209 2 Donnerin matkareitti syksyllä 1912 ja talvella 1913 216 3 Donnerin vuoden 1914 matkareitti 222 vi ESIPUHE KUVALUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Matkavalmisteluja 1 Tutkimuksen aihe ja tavoite 2 Miten tutkia henkilö- ja oppihistoriaa? 4 Aikaisempi tutkimus ja lähteet 6 Todellisuudesta tekstiin 9 Post-, anti-, ana- ja moderni 9 Strukturalismi 11 Dekonstruktionismi 12 Tekstistä kontekstiin 13 Kohti postmodernia antropologiaa 13 Postmoderni antropologia 14 Postmodernin antropologian kenttä 16 Postmoderni etnografia-analyysi 22 Keskeisiä käsitteitä ja määrityksiä 26 Antropologia, etnografia, etnologia ja kansatiede 26 Kansa ja alue 29 Paradigma Thomas S. Kuhnin mukaan 30 Tiedonintressi ja elämänsuora 33 2. ANTROPOLOGIAN, KIELEN- JA KULTTUURITUTKIMUKSEN OPPIHISTORIALLISET LINJAT, PERINTEET JA MENETELMÄT VUOSISADAN VAIHTEESSA Suomalaiset tutkimusperinteet 36 Sosiaaliantropologinen tutkimusperinne 36 Kansanrunouden tutkimusperinne 40 Kielitieteen tutkimusperinne 42 Kansatieteen tutkimusperinne 44 Uskontoetnografinen tutkimusperinne 46 Antropologian tutkimusperinteet ulkomailla 48 Brittiläinen tutkimusperinne 48 Tutkimusta yliopistojen suojissa