TAMPEREEN YLIOPISTO Jukka Kiho SUKULAISSITEIDEN
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TAMPEREEN YLIOPISTO Jukka Kiho SUKULAISSITEIDEN LUJITTAMISTA JA KULTTUURIIN PUETTUA POLITIIKKAA Suomen vuonna 1937 Unkarin ja Viron kanssa solmimien kulttuurisopimusten synty ja toteutus ________________________________________________ Suomen historian ja yleisen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos JUKKA KIHO: Sukulaissiteiden lujittamista ja kulttuuriin puettua politiikkaa. Suomen vuonna 1937 Unkarin ja Viron kanssa solmimien kulttuurisopimusten synty ja toteutus Pro gradu -tutkielma 102 sivua + 17 liitesivua Suomen historia ja yleinen historia Kevät 2008 ________________________________________________________________________ Pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen syksyllä 1937 solmimia bilateraalisia sopimuksia henkisestä yhteistyöstä Unkarin ja Viron kanssa. Kyseessä olivat Suomen kautta aikain ensimmäiset kulttuurisopimukset. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: mitkä syyt johtivat Suomen ja Unkarin sekä Suomen ja Viron välisen kulttuurisopimuksen solmimiseen, miten sopimuksia pantiin täytäntöön ja mikä oli kyseessä olevien maiden maailmansotienvälisissä suhteissa tärkeässä osassa olleen heimoliikkeen osuus sopimusten synnyssä ja toteutuksessa. Tutkimuksen aikarajaus kulkee 1920-luvun alusta syksyyn 1944. Tutkimuksessa kulttuurisopimuksia tarkastellaan 1920–1940-lukujen suomalais-unkarilais-virolaisia suhteita leimanneen kokonaisuuden kautta, jossa yhdistyivät kulttuurisuhteet, heimoaate ja politiikka. Tällöin käsittelyssä on niin virallinen kuin epävirallinen kanssakäyminen. Kulttuurisopimusten käytännön toteutusta selvitetään ensisijaisesti niiden vaikutuksella ihmisten ja järjestöjen toimintaan, jota on mahdollista tutkia historiatieteen metodein. Sen lisäksi tarkastellaan kulttuurivaihdon toteutumista. Tutkielmassa käytetään niin suomalaisia, unkarilaisia kuin virolaisia arkistolähteitä ja painettua lähdemateriaalia. Lähteiden pääpaino on kunkin maan opetusministeriöiden ja ulkoministeriöiden asiakirjoissa sekä heimotyötä tehneiden järjestöjen pöytäkirjoissa ja julkaisuissa. Vaikka kyseiset kulttuurisopimukset voi nähdä luonnollisena jatkeena kulttuurisuhteiden syventämiseksi ja heimotyön virallistamiseksi, liittyi sopimusten solmimiseen ennen kaikkea poliittiset motiivit. Suomalais-unkarilaisen sopimuksen syntyyn vaikutti olennaisesti Unkarin tavoite revisiolle suotuisan mielialan muokkaamiseksi Euroopassa vuonna 1920 solmitun Trianonin rauhan jälkeen. Unkari oli alkanut vuodesta 1934 lähtien luoda kulttuurisopimusverkostoa Euroopassa, ja verkosto ulotettiin siten myös Suomeen. Suomen ja Viron suhteet taas olivat 1930-luvun puolivälissä aallonpohjassa, ja suomalais-virolaisella kulttuurisopimuksella pyrittiin parantamaan maiden välejä sekä kohentamaan Viron–Inkerin suomenkielisen asujiston asemaa. Kulttuurisopimukset eivät jääneet vaan muodollisiksi dokumenteiksi, vaan niillä oli näkyvää käytännön vaikutusta toisen maailmansodan syttymisestä huolimatta. Erityisesti sopimusten vaikutus näkyi heimotyötä tekevien järjestöjen toiminnan lisääntymisenä. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................ 1 1.1 AIHEEN ESITTELY ................................................................................................................................ 1 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS JA NÄKÖKULMA ................................................................................................. 4 1.3 AIKAISEMPI TUTKIMUS JA KÄYTETYT LÄHTEET .................................................................................. 8 2 KULTTUURIA KOROSTAVA HEIMOTYÖ 1920–1930-LUVUILLA ........................................... 14 2.1 PÄÄMÄÄRÄNÄ HENKINEN SUUR -SUOMI ........................................................................................... 14 2.2 SUOMALAIS -UGRILAINEN KULTTUURITOIMIKUNTA HEIMOLIIKKEEN YHDYSSITEENÄ ..................... 19 3 UNKARI ULOTTAA KULTTUURISOPIMUSVERKOSTON SUOMEEN ....................................... 26 3.1 KULTTUURI UNKARIN ULKOPOLITIIKAN JA SUOMEN -SUHTEIDEN TÄRKEÄNÄ OSANA ..................... 26 3.2 SUOMALAIS -UNKARILAISEN SOPIMUKSEN POHJAKSI VAKIINTUNEET KÄYTÄNTEET ........................ 33 3.3 KULTTUURISOPIMUKSET AUTORITARISMIN JA PARLAMENTARISMIN TIRKISTELYREIKINÄ .............. 42 4 HENKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN JA VIRON SUHTEIDEN PELASTAJAKSI ..................... 46 4.1 SUOMEN JA VIRON 1930-LUVUN KITKAISET SUHTEET ...................................................................... 46 4.2 KULTTUURITOIMIKUNNAN OSASTOT YHTEISTYÖHÖN SOPIMUSNEUVOTTELUISSA ........................... 52 4.3 NOOTIT KÄYTTÖÖN VIRON –INKERIN -KYSYMYKSESSÄ .................................................................... 57 5 KULTTUURISOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ................................................................................ 63 5.1 HEIMOTYÖN MERKITYS VAHVISTUU JA KULTTUURISUHTEET SYVENEVÄT ....................................... 63 5.2 VIRONINKERILÄISTEN OLOT VAIKEUKSIEN KAUTTA RATKAISUUN ................................................... 72 5.3 JÄRJESTÖT KULTTUURISOPIMUSTEN TOTEUTTAJINA ........................................................................ 75 6 KULTTUURIA, HEIMOTYÖTÄ VAI POLITIIKKAA?.................................................................. 84 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ............................................................................................................. 90 LIITTEET .............................................................................................................................................................. 103 1. Johdanto 1.1 Aiheen esittely Suomen tasavallan presidentti ja hänen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja ottaen huomioon sukulaisuussiteet, jotka liittävät toisiinsa molemmat kansat; ottaen huomioon sen suuren hyödyn ja edun, mikä saattaisi molemmille kansoille koitua monituhatvuotisten siteiden uusimisesta; haluten lujittaa molempien veljeskansojen sivistyksellisiä suhteita, jotka jo vanhastaan ovat olleet tulosrikkaita, antamalla niille virallisen perustan ovat päättäneet tässä tarkoituksessa solmia sopimuksen... 1 Näin alkoi Suomen ja Unkarin välillä lokakuun 22. päivänä 1937 solmitun henkistä yhteistyötä koskevan sopimuksen eli kulttuurisopimuksen johdanto. Budapestissa allekirjoitettu sopimus oli kautta aikain ensimmäinen Suomen tekemä kulttuurisopimus. Saman vuoden joulukuussa Suomi solmi vielä vastaavanlaisen sopimuksen Viron kanssa. Kun myös Viro ja Unkari pääsivät yhteisymmärrykseen kulttuurisuhteiden virallistamisesta, olivat kaikki kolme itsenäistä suomalais-ugrilaista kansaa valtiollisella tasolla hyväksyneet ne kulttuurisuhteiden käytänteet, jotka ensimmäisen maailmansodan jälkeen olivat perustuneet lähinnä heimoaatteen pohjalta toimineiden yksittäisten kansalaisten ja järjestöjen varaan. Heimoliikkeen edustajat pitivätkin sopimuksia heimotyön merkkipaaluina, kuten niitä ovat pitäneet myöhemmin myös monet tutkijat. 2 Sinänsä ensimmäisten kulttuurisopimusten solmiminen juuri Unkarin ja Viron kanssa oli Suomelle luonnollista, sillä maan tärkeimmät kulttuurisuuntaukset maailmansotien välisenä aikana olivat Skandinavian-suuntauksen ja perinteisen Saksa-suuntauksen ohella juuri suuntaus sukulaiskansoihin. Tosin heimomaiden vetovoima oli alkanut hiipua 1930-luvun puoliväliin tultaessa siitä, mitä se oli ollut 1920-luvulla. Suhteita Unkariin ja Viroon aktivoi heimoaate ja nuoren akateemisen polven halu ottaa etäisyyttä Ruotsiin. Suomalais-ugrilaisia suhteita käytettiin myös oman kulttuurin tarpeen mukaisesti kansallisen identiteettiin rakennusaineina. Viron ja Unkarin merkitys Suomelle korostui etenkin tiedesuhteissa, sillä suomenkielisistä tutkijoista juuri suomalais-ugrilaisen kielitieteen, kansanrunouden ja kansatieteen tutkijat saavuttivat kansainvälisesti arvostetun aseman. Suomalaiset tiedemiehet olivat tärkeässä asemassa myös juuri itsenäistyneen Viron kansallisen yliopiston kehittämisessä. Tuolloin 1 Liite 2. 2 Eesti Hõim 1937, Läkitus hõimupäeviks, 1; Heimotyö 1939, Katsaus Suomalais-ugrilaisen Kulttuuritoimikunnan Suomen osaston työhön 1.9.1937–1.7.1938, 178; Heiskanen 1943, 9; Karjahärm & Sirk 2001 (tästä eteenpäin vain Karjahärm 2001, koska viittaukset ovat hänen kirjoittamaansa osuuteen), 362; Veiderma 2005, 432. 1 kahdeksan suomalaista tieteilijää, muun muassa A. M. Tallgren ja Lauri Kettunen, nimettiin Tarton yliopiston professoreiksi. 3 Aloitteen kulttuurisuhteiden syventämisestä oli tehnyt Unkari, jolla oli jo ennestään kulttuurisopimukset Puolan, Italian, Itävallan ja Saksan kanssa. Suomen ja Unkarin välinen kulttuurisopimus sisälsi 16 artiklaa ja Suomen ja Viron välinen 18 artiklaa. Sopimuksissa käsiteltiin pääosin jo voimassa olevia käytänteitä, kuten stipendiaattien vaihtoa, oppikirjojen tarkastusta, heimopäivien viettoa ja suomalais-ugrilaisia kulttuurikongresseja, ja niissä oli vain vähän uusia aluevaltauksia. Tämä seikka ei kuitenkaan vähentänyt sopimusten arvoa. Suomen solmimat kulttuurisopimukset olivat poliittisesti korkeatasoisia, yksityiskohtaisia ja laajoja. Poliittinen tahto tuli esiin jo sopimusten johdannoissa. Suomen ja Viron välinen sopimus sisälsi myös salaisen noottien vaihdon, mikä korosti sopimusten poliittista merkitystä. Kulttuurisopimuksissa oli näin ollen kyse muustakin kuin pelkistä kulttuuri- tai tiedesuhteista. 4 Unkari oli vuoden 1920 Trianonin rauhan jälkeen joutunut poliittisesti eristettyyn asemaan, josta se haki ulospääsyä kaikin tavoin. Unkarin pitkäaikainen kirkollis-