DOCSLIB.ORG

TAVOITTEENA KUNNON KANSALAINEN Koulun Kansalaiskasvatuksen Päämäärät Eduskunnan Keskusteluissa 1917–1924

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TAVOITTEENA KUNNON KANSALAINEN Koulun Kansalaiskasvatuksen Päämäärät Eduskunnan Keskusteluissa 1917–1924 HELSINGIN YLIOPISTON View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE KASVATUSTIETEEN LAITOKSEN provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto TUTKIMUKSIA 191 Pauli Arola TAVOITTEENA KUNNON KANSALAINEN Koulun kansalaiskasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917–1924 HELSINKI 2003 Valvoja ja ohjaaja Professori Martti T. Kuikka Esitarkastajat Dosentti Arja Virta, Turun ja Uumajan yliopisto Dosentti Arto Nevala, Joensuun yliopisto Vastaväittäjä Professori Antero Heikkinen, Joensuun yliopisto Kansi: Nuoren tasavallan vakavia kansalaisen alkuja opettaji- neen. Riihimäen kauppalan Keskuskansakoulun ylin luokka keväällä 1925. Opettajat vasemmalta: Iida Aittola, Aina Nummi- nen, johtajaopettaja J.K. Tuura ja Maiju Lehtonen. Riihimäen kaupunginmuseon kuvakokoelmat. Opettaja Tuura aloitti uransa 1890-luvulla ennen kansakoulujen piirijakoasetusta. Hänen ope- tustyönsä päättyi1930, kun maa oli itsenäinen ja kansalaiskas- vatuksen perusteet oli määrittelty. Myös kuvan oppilaat elivät murrosaikaa: he aloittivat koulunsa itsenäisessä Suomessa ja heidän kouluaikanaan säädettiin sekä oppivelvollisuus että kan- sankoulutoimen järjestysmuodon perusteet. Yliopistopaino, Helsinki ISBN 952-10-0808-3 (nid.) ISBN 952-10-0809-1 (PDF) ISSN 1238-3465 HELSINGIN YLIOPISTO Kasvatustieteen laitos Tutkimuksia 191 Arola, Pauli TAVOITTEENA KUNNON KANSALAINEN Koulun kansalaiskasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917–1924 Tiivistelmä Kansalaiskasvatus, jonka kohtalosta oli huolestuttu 1900-luvun alussa venäläistä- miskausien ja eduskuntauudistuksen aikana, tuli ratkaisuvaiheeseensa Suomen it- senäistyttyä 1917. Suomi sai 1921 oppivelvollisuuslain ja 1923 lain kansakou- lutoimen järjestysmuodon perusteista, jotka määrittivät kansalaisten tarvitseman perussivistyksen laajuuden. Tämä tutkimus keskittyy eduskunnan käymiin kes- kusteluihin kansalaiskasvatuksesta. Tarkoitus on selvittää, miten koulun kansa- laiskasvatus tuli eduskunnan keskustelujen kohteeksi, mitkä olivat niissä ilmaistut kansalaiskasvatuksen tavoitteet ja miten keskustelu on selitettävissä poliittisten toimijoiden intentioiden, valta-aseman ja julkisuuden avulla. Tutkimuksen lähde- aineisto koostuu valtiopäiväasiakirjoista, puolue- ja yksityisarkistoista, aikakaus- lehdistä ja sanomalehdistä. Sen menetelmä on geneettinen. Tutkimustulosten mukaan kansalaiskasvatuksen tarpeellisuudesta oltiin edus- kunnan poliittisten puolueiden kesken jokseenkin yksimielisiä. Oppivelvollisuus toteutuisi lähitulevaisuudessa, ja siksi kansalaiskasvatuksesta ei vuoden 1917 val- tiopäivillä tullut tärkeää keskustelun aihetta, vaan se jäi ajankohtaisempien tee- mojen varjoon. Kansalaiskasvatuksesta tuli kuitenkin sen itsestään selvyyden vuoksi puoluetaistelujen lyömäase, jolla perusteltiin täysin vastakkaisia asioita. Kansa- laissodan jälkeen kansalaiskasvatuksessa nähtiin keino välttää vuosien 1917–1918 yhteiskunnallinen kaaos. Vaikka tulkinta oli tarkoitushakuinen, se kertoo luotta- muksesta valistuksen voimaan. Oli ilmeistä, että valistuksen projekti jatkui edel- leen 1920-luvun alun kansalaiskasvatuksessa. Kansalaiskasvatus tuli eduskunnan keskustelujen kohteeksi, kun keskeiset po- liittiset ongelmat kuten hallitusmuoto ja torpparikysymys, jotka aikaisemmin oli- vat estäneet sen tulon keskustelun aiheeksi, oli ratkaistu, ja sivistysasioille liikeni huomiota. Perusta eduskuntakeskusteluille luotiin vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Edistyspuolueen johto, Mikael Soininen ja Oskari Mantere, lähti eduskunnassa tekemään yhteistyötä sosialidemokraattien keskeisten hahmojen kuten Julius Ai- lion kanssa, mitä maalaisliiton Santeri Alkio tuki. Oppivelvollisuuslainsäädännöllä keskusta ja vasemmisto halusivat lujittaa demokratiaa, estää oikeiston vallan kas- vua ja torjua oikeistokaappauksen mahdollisuus. Samalla lainsäädäntö palveli so- sialidemokraatteja äärivasemmiston taholta tulevan poliittisen uhan torjumisessa. Varojen sijoittaminen oppivelvollisuuteen esitettiin kannattavammaksi kuin nii- den sijoittaminen sotalaitokseen, vaikka selvää kuvaa koulunuudistuksen tuomis- ta yleisistä kustannuksista ei ollut olemassa. Eduskunnan keskustelujen aikana yhteys vuosien 1917–1918 kriisikauteen menetti merkitystään ja oppivelvollisuu- den tavoitteeksi esitettiin sivistysvaltion rakentamista ja valmistautumista selviyt- ymiseen kansainvälisessä kilpailussa. Tilanne muuttui vuoden 1922 eduskuntavaalien vaikutuksesta. Vaaleissa me- nestyivät kokoomus ja maalaisliitto, mikä murensi keskustan ja vasemmiston ai- kaisempaa yhteistyötä. Torpparikysymyksen ratkaiseminen aiheutti muutoksen maanomistusoloissa ja tuotti lisää maanviljelijöitä. Tämä johti kilpailuun uusien maaomistajien tuesta. Sosialidemokraattien pettymykseksi kokoomus ja maalais- liitto tukivat toisiaan ja lähtivät puolustamaan maaseudun tarpeita. Oppivelvollisuuslakeja säädettäessä kysymys uskonnon opetuksesta tuli kes- kustelun kohteeksi. Sosialidemokraatit ja sosialistinen työväenpuolue, jotka halu- sivat poistaa uskonnon koulusta, olivat uhka oikeistolle. Kun kansakoulun järjes- tysmuodon perusteita koskenutta lakia ruvettiin säätämään 1922–1923, keskei- seksi erimielisyyden aiheeksi muodostui uskonnon ja siveysopin opetus. Muista oppiaineista ei keskusteltukaan. Kokoomuksen pappiskansanedustajat pitivät edus- kuntakeskustelussa yllä käsitystä, että he olivat laajan kansanliikkeen johdossa pelastamassa maata vaaralta, johon vasemmisto oli sitä johtamassa. Kokoomus pyrki näin kokoamaan rintamaa sosialidemokraattista puoluetta ja sosialistista työ- väenpuoluetta vastaan. Eduskuntakeskustelun tavoitteissa painottuivat puolueiden taistelu vallasta ja ryhmien välinen kilpailu. Keskustelun sisältö oli riippuvainen poliittisten toimi- joiden valta-asemasta, julkisuudesta, tilannearvioista ja taktisista tavoitteista. Kan- salaiskasvatusta koskeneessa keskustelussa oppiainejaosta ei tullut uskonnon ja siveysopin opetusta lukuun ottamatta poliittisten intohimojen näyttämöä. Samaan aikaan, kun eduskunnassa käytiin taistelua vallasta, kansalaiskasvatuksen sisällöl- linen uudistus oli käynnissä ylijohtaja Mikael Soinisen johtamassa maalaiskansa- koulun opetussuunnitelmakomiteassa, joka antoi ohjeet käytännön koulutyölle 1925. Asiasanat: eduskuntatyö, kansakoulu, kansalaiskasvatus, kasvatushistoria, kou- lutuspolitiikka, oppivelvollisuus. UNIVERSITY OF HELSINKI Department of Education Research Report 191 Pauli Arola AIMING TO CREATE GOOD CITIZENS The Debates of the Finnish Parliament Concerning Citizenship Education in Our Schools, 1917 to 1924 Abstract Following the independence of Finland in 1917, citizenship education, which had caused concern during the beginning of the 20th century under the era of russifica- tion and parliament reform, came to a turning point. In 1921, Finland passed an act regarding compulsory attendance at schools (laki oppivelvollisuudesta), and in 1923 enacted more legislation concerning the basis of the elementary school sys- tem (kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteet), which regulated the width of basic education in general. This research focuses on the Finnish parliamentary discussions regarding citizenship education. My aim is to study the ways in which citizenship education at Finnish schools became an issue for Finnish Parliament, particularly the aims of the citizenship education as they were expressed in that discussion. I will also investigate exactly how this discussion might be explained in the light of the basic intentions of the politicians, their power status and the political publicity involved. The source material for this work involves documents from the Finnish Parliament, material gathered from party and private archives, journals and newspapers. My method of study is primarily genetic. According to the results of this study, a relative consensus existed between the political parties concerning the actual necessity of citizenship education. In fact, compulsory attendance at schools was going to be implemented in the near future. That is why citizenship education did not become an important issue under the sessions of the Finnish Parliament in 1917: it was overshadowed by more impor- tant themes. Due to its self-evidence, citizenship education became a weapon in party struggles, and was used as a rationale for conflicting aspirations. Following the Finnish Civil War, education in citizenship was seen as a tool that could be used to avoid the chaos which took place in the Finnish society during the years 1917–1918. Although this interpretation was a purposive one, it reveals the confi- dence of the Parliament in the efficiency of the overall project of enlightenment. This project carried on into the citizenship education that took place during the beginning of the1920s. Citizen education then came under the focus of the parliamentary discussions during the times in which central political problems such as the constitution and sharecropper questions were solved. Such questions had formerly established barri- ers against discussions about citizenship education, but in the beginning of 1920s there was place for cultural questions. This basis was built in the parliamentary elections of 1919. In these parliamentary discussions, the leaders of the National Progressive Party (Kansallinen edistyspuolue), Mikael Soininen and Oskari Man- tere, began to collaborate with central figures in the Social Democrat Party (Suo- men sosialidemokraattinen puolue), such as Julius Ailio. This collaboration was also supported by Santeri Alkio from the Agrarian Party (Maalaisliitto). With the act
Load more

Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen
    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
    [Show full text]
  • Jytyn Historiateos (Pdf)
    Antti Parpola Neuvotellaan • VUOSISADAN LIITTO • NEUVOTELLAAN Vuosisadan liitto KVL ja Jyty 1918−2018 SISÄLLYS Lukijalle 7 Vaatimukset kasvavat 125 Puheenjohtajan tervehdys 9 Lakkoon 125 Sadan vuoden helminauha 11 Ansiokehitys ylös! 133 Palvelukulttuuriin 135 Osa I Vailla oikeuksia ■ ■ ”Kirkon toiminnalle vieras kylkiäinen” | Puheenjohtaja Taisto Mursula 136, 139 Alussa oli inflaatio 15 Pudotus korkealta 15 Osa III Kun perustukset järkkyvät ■ ■ Puheenjohtaja Harald Dalström | Perustajat 31, 32 Romahdus 145 Pitkä mutta kapea leipä 35 Irtiotto vanhasta 145 ■ ”Att ordna sin ekonomi” 38 Lama ja konkurssi 150 Patriarkaalista edunvalvontaa 42 Uusi alku 155 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Zachris Castrén | Avustettuna hautaan | Kansainväliset yhteydet, osa I 47, 48, 51 ■ Puheenjohtaja Katriina Perkka-Jortikka 160 Taistelevan keskusliiton synty 53 Tavoitteena työelämän inhimillistäminen 165 Etujärjestöjen yhteiskunta 53 Työ ja työttömyys 165 ■ ■ Sihteeri Eino Waronen | Puheenjohtaja Knut Furuhjelm 61, 63 ■ Vaikea viestintä, tuloksellinen tutkimus 172 ”Kuinka suuressa kuopassa ollaan?” 65 Toive paremmasta 172 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Alex Danielson | Puheenjohtaja Akseli Linnavuori | Pieni kömmähdys 68, 73, 75 Liudentuva kuntasektori 179 Neuvotteluosapuolena 83 Vanha KVL, nuori Jyty 179 Jokavuotinen työtaistelu 83 ■ ■ ■ Järjestäytyneen turva | Puheenjohtaja Markku Jalonen | Strategisesti 180, 184, 185 ■ Puheenjohtaja Eero Rönkä 89 Palvelut, rakenteet ja uudistukset 191 Eheytys ja hajaannus 90 ■ ■ Puheenjohtaja Merja Ailus | Kansainväliset yhteydet, osa II 192,
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]
  • Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
    Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Baltic Rim Economies – a List of Writers
    Baltic Rim Economies – a list of writers The following expert articles have been published in the previous reviews: Review Author(s) Position Title of article 1/2021 Krista Mikkonen Minister of the Environment and Climate State of the Baltic Sea is a Change, priority to the Finnish Ministry of the Environment, government Finland 1/2021 Minna Arve Mayor, Sustainability as the policy City of Turku, framework Finland 1/2021 Brita Bohman Senior Lecturer in Environmental Law, Updating the Baltic Sea Action Department of Law, Stockholm University, Plan Sweden 1/2021 Anna Törnroos Assistant Professor (tenure track), The Decade for oceans and Faculty of Science and Engineering, Åbo humanity Akademi University, Finland 1/2021 Mati Kahru Ph.D., Researcher, The changing Baltic Sea Scripps Institution of Oceanography, University of California, San Diego, USA 1/2021 Karoliina A. Koho Dr., Project Officer, Towards a “green” future of the BONUS Secretariat (EEIG), Baltic Sea Helsinki, Finland 1/2021 Maciej Zalewski European Regional Centre For Ecohydrology Green Deal – Ecohydrological PAS, nature-based solutions for UNESCO Chair on Ecohydrology and improvement of Baltic ecological Applied Ecology, status Łódź, Poland 1/2021 Aija Caune Chairperson, Hope, stability and protection Coalition Clean Baltic Mikhail Durkin Executive Secretary, Coalition Clean Baltic Nils Höglund Fisheries Policy Officer, Coalition Clean Baltic 1 1/2021 Hannu Klemola Areal Manager, Vulnerable sea needs voluntary Finnish Association for Nature Conservation work to support common
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: Monarchists, Republicans, Revolutionaries : Criticism of Parliamentarism and the reception of Anti-Parliamentarism among the Finnish and Swedish left and right, 1917−1919 Year: 2018 Version: Copyright: © 2018 Droste Verlag GmbH Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Ihalainen, P. (2018). Monarchists, Republicans, Revolutionaries : Criticism of Parliamentarism and the reception of Anti-Parliamentarism among the Finnish and Swedish left and right, 1917−1919. In M.-L. Recker, & A. Schulz (Eds.), Parlamentarismuskritik und Antiparlamentarismus in Europa (pp. 291–304). Droste Verlag. Beiträge zur Geschichte des Parlamentarismus und der politischen Parteien, 175. PASI IHALAINEN Monarchists, Republicans, Revolutionaries: Criticism of Parliamentarism and the reception of Anti-Parliamentarism among the Finnish and Swedish left and right 1917–1919 The collective experiences of the First World War brought about major transforma- tions in conceptualisations of parliamentarism throughout Europe: sacrifices by the populations of the countries involved were understood to require the extension of possibilities for political participation by the people at large. Universal suffrage and parliament were increasingly considered proper ways for the representation of the will of the people. The traditions of critical
    [Show full text]
  • Vaaleanpunainen Tasavalta
    Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00
    [Show full text]