Elli Tompuri – Ja Punainen Diiva Copyright © 2001 Yliopistopaino Ja Tekijä

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Elli Tompuri – Ja Punainen Diiva Copyright © 2001 Yliopistopaino Ja Tekijä Uusi nainen Helka Mäkinen Elli Tompuri – ja punainen diiva Copyright © 2001 Yliopistopaino ja tekijä Ulkoasu: Heikki Jantunen Kannen kuva: Ulla af Heurlinin yksityisarkisto Yliopistopaino PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin Yliopisto Puh. vaihde 09 7010 230 Kirjatilaukset: Fax. 09 7010 2374 Puh. 09 7010 2363 E-mail: [email protected] www.yliopistopaino.helsinki.fi Tämän kirjan kopiointi on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Helsinki 2001 ISBN 951-570-474-x, 951-45-9873-3 (PDF) 6 Esipuhe 1. JOHDANTO____8 8 Historiaan piirtynyt kuva Elli Tompurista 19 Tutkimuskysymys, aiheen rajaus ja lähdeaineisto 24 Teoreettiset lähtökohdat ja aiempi tutkimus 2. LÄPIMURTO VAPAAMIELISYYDEN SYMBOLINA 1905–1906____37 41 Salome ja sensuuri 47 Homoseksuaalinen sensibiliteetti ja Salome Sisällys 55 Salome, Tompuri – uusi nainen 63 Salomen tappajat ja himoajat 67 Näytelmän sisältö kyseenalaistetaan 71 Vapaamielisyyden läpimurto 3. MARGINALISOITUMINEN 1918–1923____83 84 Vapaan Näyttämön perustaminen 91 Vapaan Näyttämön esitysten vastaanotto 115 Teatterin toiminnan päättyminen 119 Vapaan Näyttämön merkitys 123 Riitautuminen Kansallisteatterin johtokunnan kanssa 133 Teatterikiertueen ristiriitainen vastaanotto 141 Uusi nainen – vaarallinen nainen 4. VASEMMISTON TÄHTENÄ 1930-LUVULLA____158 158 Kotiin palaava tähti 162 Viimeinen vierailu Kansallisteatterissa 167 Kaunis Saksa – Poltettua runoutta 178 Vasemmiston diiva 184 Työnlausujat – proletaarista taidetta? 190 EK-Valpo ja Elli Tompuri 5. MUISTELMAT JULKISEN KUVAN UUDISTAJANA____206 206 Kustantajan ja suomenruotsalaisten tuki 212 Liberaalin porvariston ja vasemmiston hyväksyntä 219 Tompurin kerronnalliset strategiat 6. YHTEENVETO____226 237 English Summary 239 Lähteet 256 Liitteet (3 kpl) 280 Henkilöhakemisto Esipuhe Päätökseeni ryhtyä väitöskirjatutkimuksen tekemiseen vaikutti olennaisesti opintojeni loppuvaiheessa Helsingin yliopiston teat- teritieteen professoriksi valittu Pirkko Koski. Hänen käynnistä- mänsä ja johtamansa Suomen teatterihistoria -projekti kansain- välisine kesäkouluineen sai tutkijantyön tuntumaan innostavalta yhteistyöltä yksinäisen puurtamiseen sijaan. Professori Pirkko Kos- kea minun on kiittäminen useimmista akateemisten jatko-opin- tojeni onnekkaista vaiheista, kuten tutkijakoulupaikasta, osaavas- ta ohjauksesta, kansainvälisistä kontakteista ja hauskasta seuras- ta. Tutkimukseni eri vaiheita olen esitellyt vuodesta 1995 lähtien teat- teritieteen kansainvälisessä kesäkoulussa professoreiden Bruce Mc- Conachie (University of Pittsburgh), Janelle Reinelt (University of California, Davis), Freddie Rokem (University of Tel Aviv), Ste- ve Wilmer (Trinity College Dublin) ja William Worthen (Univer- sity of California, Berkeley) ohjauksessa. Kesäkoulun ainutlaatui- nen ilmapiiri ja kannustavat työskentelymetodit ovat muovanneet sekä väitöskirjaani että minua tieteenharjoittajana. Professorit Rei- nelt ja Worthen järjestivät minulle tilaisuuden vierailla University of California Davisissa, jossa työtäni kommentoi myös professori Sue-Ellen Case. Jaksan edelleen hämmästellä hänen kykyään osoit- taa yhtymäkohdat silloin vielä hyvin keskeneräisen tutkimukseni 6 ja Alexandra Kollontain ajattelun välillä. Yhteistyömme jatkui Kan- sainvälisen teatterintutkijain järjestön (International Federation for Theatre Research, IFTR/FIRT) feministisessä työryhmässä. Työni loppuunsaattamisessa tärkeäksi tulivat esitarkastajana toi- mineen Suomen historian dosentti Kalle Michelsenin rakentavat ehdotukset sekä Taiteiden tutkimuksen laitoksen esimiehen ylei- sen kirjallisuustieteen professori H.K. Riikosen tuki. Käsikirjoi- tuksen eri vaiheita lukivat lisäksi estetiikan professori Arto Haa- pala sekä teatteritieteilijät Hanna Korsberg ja Hanna Suutela, joi- ta kaikkia kiitän arvokkaista kommenteista. Yhteistyöstä kiitok- sensa ansaitsevat lukuisat eri yhteyksissä tapaamani henkilöt, teat- teritieteen oppiaineen tutkijat ja opiskelijat, kesäkouluihin osal- listujat, arkistojen ja kirjastojen henkilökunnat sekä nimeltä mai- niten rouva Ulla af Heurlin ja teatterintutkija Ritva Laatto. Tutki- mukseni rahoituksesta kiitän Valtakunnallista esittävän taiteen tut- kimuksen tohtorinkoulutusohjelmaa (VEST) sekä Alfred Korde- linin säätiötä. Myötämielinen kustantaja on ylellisyyttä, jonka soisi jokaiselle väittelijälle. Kiitän Yliopistopainon kustannusjohtaja Sirkka Stoltia sekä kustannustoimittaja Markku Pääskystä ja taittaja Heikki Jan- tusta. Vanhempiani Heta ja Seppo Kekäläistä sekä sisaruksiani Mikaa ja Kaarinaa haluan kiittää onnellisesta lapsuudesta ja nuoruudes- ta sekä läpi elämäni jatkuneesta kannustuksesta. Puolisoni Matti Mäkisen seurassa elämä ei ole koskaan tuntunut ikävältä. Omistan kirjan äidilleni ja tyttärelleni Olgalle. Helsingissä tammikuun 29. päivänä 2001 Helka Mäkinen 7 1. JOHDANTO Historiaan piirtynyt kuva Elli Tompurista Suomalaiseen teatterihistoriaan piirtyneet muistot näyttämötai- teilija Elli Tompurista (1880-1962)1 eivät muodosta yhtenäistä kä- sitystä hänen merkityksestään ja vaikutuksestaan. Tompuria on kuvattu melko runsaasti erilaisissa muistelmateoksissa, laitoshis- toriikeissa, teatterikatsauksissa ja elämäkerta-artikkeleissa, mutta välittyvä henkilökuva on perustavalla tavalla ristiriitainen. Teatterimuistelmia kirjoittaneet Tompurin aikalaiset myöntävät Tompurin ilmeisen älykkyyden ja näyttämöllisen lahjakkuuden, mutta täysi tunnustus jää puuttumaan. Elli Tompurin persoonaan muistelmakirjallisuudessa kerrostuneet merkitykset ovat kuin vas- tauksia kysymykseen, miksi hänestä ei tullut sitä kansallista täh- teä, johon hänen lahjansa ja pyrkimyksensä viittasivat. Suomen Kansallisteatterissa näyttelijänä 1920-luvun alkupuo- lella uransa aloittanut ja myöhemmin useita teattereita johtanut oopperalaulajatar Aino Acktén tytär Glory Leppänen arvioi muis- telmissaan Tompuria seuraavasti: 8 Teattereiden johtokunnat eivät uskaltaneet kiinnittää Elli Tom- puria vakinaisesti teattereihinsa, he pelkäsivät hänen egosentri- syyttään ja suorapuheisuuttaan. Teattereiden henkilökunnat tuki- vat johtokuntien epäluuloja. Etenkin naisnäyttelijät kai pelkäsivät joutuvansa tämän harvinaisen persoonallisuuden varjoon näyttä- möllä. Ja totuuden nimessä on sanottava, että Elli Tompurin olisi varmasti ollut melko mahdotonta alistua teatterin sisäiseen kuriin ja ns. ”hienotunteiseen” ohjaukseen. /—/ Mutta Elli Tompuri oli harvinaisuus maassamme, myrskylintu, joka yhä uudestaan kai- ken uhalla kohottautui siivilleen.2 Tompurin kutsuminen myrskylinnuksi on peräisin Bertel Gri- penbergin runosta Stormfågeln, jonka runoilija tarinoiden mukaan omisti nuorelle ja uhmakkaalle näyttelijättärelle. Vehkalahdelta ko- toisin ollut Tompuri kävi oppikoulun viimeiset luokat ruotsinkie- lellä Helsingissä, joten hän tutustui pääkaupungin ruotsinkieli- seen nuorisoon. Vuosisadan ensimmäisellä kymmenyksellä Tom- puri ja Gripenberg kävivät tiivistä romanttisiakin sävyjä saanutta kirjeenvaihtoa, joka jatkui elinikäisenä ystävyytenä.3 Vastaukseksi siihen, miksi Tompuri ei saavuttanut hänelle ”kuu- luvaa asemaa” näyttämötaiteilijana, teatterimuistelijat tarjoavat Tompurin särmikästä persoonallisuutta: hänen haluttomuuttaan sopeutua muiden päätöksiin, suorapuheisuuttaan, erikoisuuttaan ja epätasaisuuttaan. Glory Leppäsen tasapuolisuuteen pyrkivässä arviossa syytä löytyi sekä Tompurin luonteesta että teattereiden johtokuntien epäluuloisuudesta. Näyttelijänä ja myöhemmin ohjaajana ansioitunut teatterimies Wilho Ilmari muisteli Tompuria yhteisten kiertueiden ajoilta 1910- luvulta: Tompuri oli äskettäin saapunut Saksasta ja hänellä oli ansioitu- neen taiteilijan nimi kotimaassaan. Hän olikin tuohon aikaan näyttelijänä parhaimmillaan, älykäs ja säkenöivä, rooliin intohi- 9 moisesti heittäytyvä – mutta ei joka esityksessä. /—/ Yksityishen- kilönä Elli Tompuri tällä kiertueella oli meidän silmissämme jo siihen aikaan diiva, outo lintu, ainakin mitä tuli hänen ulkonai- seen esiintymiseensä ja mukanaan raahaamaansa runsaaseen rek- visiittaan.4 Wilho Ilmarin yli viisikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen kir- joittaman kuvauksen mukaan Saksasta palannut Tompuri oli suo- malaisten näyttelijöiden keskuudessa poikkeustapaus. Ilmarin mu- kaan Tompuri oli ”jo siihen aikaan diiva” eli Tompurin myöhem- män diivamaisuuden Ilmari tuottaa tekstissään annettuna totuu- tena. Ilmarin käyttämä ”me” viittasi kiertueen muihin näyttelijöi- hin, joten Tompuri näyttäytyy erona yksimieliseksi konstruoidus- sa ryhmässä. Ilmarin kuvaaman diivan asenteen voi tulkita olevan yksi jälkikäteen tuotettu selitys Tompurin kokemiin vaikeuksiin suomalaisessa teatterielämässä, erityisesti muiden näyttelijöiden keskuudessa. Ilmarin kuvauksessa Tompurin erottautuminen si- sälsi epäsolidaarisuuden elementin muita kohtaan. Samaisesta myrskylinnuksikin tituleeratusta ”oudosta linnusta” teatterinjohtaja Eino Salmelainen, jonka johtamassa Tampereen Teatterissa Tompuri vieraili näytäntövuonna 1929-1930, esitti seu- raavanlaisen luonnehdinnan teoksessaan Teatterin naisia: Sinulla oli kärkevä kieli, et helposti antanut tunnustusta, en aina- kaan minä sattunut kuulemaan. Kuitenkaan sinua ei kartettu, ei vihattu. Päinvastoin kaikki tah- toivat kuulla käsityksiäsi. Lähelläsi oli viihtyisää. Tämä johtui siitä, että et ollut paha. Kieltämättä olit mustasuk- kainen kilpailijoillesi, haavoittuneena ilkeäkin, mutta rakastit elä- mää, rakastit teatteria, sen näyttelijöitä, ohjaajia, johtajiakin – kaik- kia noin ylimalkaan. Hehkuit intoa ja vaikka kaikessa ajattelitkin vain itseäsi, paloi intosi niin suurena loimuna, että siitä riitti läm- 10 pöä sivullisillekin. Olit elämänmyönteinen,
Recommended publications
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Esitys Ja Toiseus
    Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 1 Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 2 Kannen kuva: Nora Rinne ”Kupla” (2017) Taitto: Helena Kajander Teatterintutkimuksen seura ry (TeaTS) Helsinki 2018 ISSN 1795-8539 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-99580-8-5 3 Sisältö 105 Esipuhe Artikkelit 010 RANIA LEE KHALIL Political Family Photos as Performance: Gamaayat el Mara’a Africaya Asiawaya, The Pan-African Asian Women’s Organization, 1960–1965 029 ESA KIRKKOPELTO Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena 047 TERO NAUHA A Stranger thought: victim thinking and fictioning 061 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Juhlittu vieras ja vieroksuttu muukalainen: näyttelijä Liina Reiman Suomessa 090 KATRI TANSKANEN Ihminen maisemassa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet Luolastossa ja Lauluissa harmaan meren laidalta 104 JOANNA WECKMAN Toisen näköinen – roolihahmon etnisyyden rakentaminen maskeerauksen avulla sotien välisen ajan Suomen näyttämöille Esseet 134 TEEMU PAAVOLAINEN & PETRI TERVO Teorian ”toiset” ja epäonnistunut esitys: sommitelmia monikollisesta kehkeytymisestä 149 NORA RINNE Lapsi taiteilijan toisena 169 IRENE KAJO & SATU MÄKINEN ”Kaikki tiesivät Idasta kaiken” 177 MINNA HEIKINAHO Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta 4 191 MAYA TÅNGEBERG-GRISCHIN Porugali or The Tempest in Hyderabad 198 JUSSI LEHTONEN Näkyjen hulluus – vainon kohteeksi joutuneista taiteilijoista ja suomalaisesta sananvapauspolitiikasta Tutkimusesittelyt 204 ANNETTE ARLANDER HANNA JÄRVINEN, TERO NAUHA JA PILVI PORKOLA Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke São Paulossa 215 LEENA ROUHIAINEN Elettyjen mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä Kirja-arviot 218 JUKKA VON BOEHM Talvipalatsin valtaus -massaspektaakkeli: 1900-luvun keskeisen historiamyytin jäljillä 226 ANNA THURING Draaman kautta Aasiaan 233 Kirjoittajat 5 Esipuhe Ajatus esitystä ja toiseutta käsittelevästä Näyttämö & tutkimus -vuosikirjasta sai alkunsa keväällä 2016.
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]
  • Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
    NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka,
    [Show full text]
  • Between Light & Darkness
    Between Light & Darkness – New Perspectives in Symbolism Research Studies in the Long Nineteenth Century, vol. 1 PUBLISHER The Birch and the Star – Finnish Perspectives on the Long 19th Century © The Birch and the Star and the authors. All rights reserved. EDITOR Marja Lahelma DESIGNER Tuija Kuusela COVER ILLUSTRATION Hannaleena Heiska, Stargazer, 2007 Helsinki 2014 ISBN: 978-952-93-4025-5 2 Contents Foreword 4 Riikka Stewen Keynote Speech: Truths Beyond Reason: Fluidité in the French fin-de-siècle 7 Lynn L. Sharp Science, Belief and the Art of Subjectivity: From Fromentin’s to Huysmans’s Modern Primitifs 16 Juliet Simpson In Search of the “Chimerical” Émile Zola: Le Rêve illustrated by Carlos Schwabe 26 Sonia Lagerwall Queer Mysticism: Elisàr von Kupffer and the androgynous reform of art 45 Damien Delille Lure of the Abyss: Symbolism of Surface and Depth in Edvard Munch’s Vision (1892) 58 Marja Lahelma Adolf Paul: Farmer, Musician, Author and Dramatist in Between Identities 72 Minna Turtiainen Contributors 93 3 RIIKKA STEWEN uring his years in Paris, [Magnus] Enckell The symposium Between Light and Darkness was organized Foreword dreamed of an ancient pagan temple, its ruins in December 2010 at the Ateneum Art Museum in Helsinki. still suffused with intense yet imprecise feelings It brought together researchers working on nineteenth- and thoughts: “empty dreams and melancholy century studies in various fields and disciplines – literature, Dthoughts perhaps for those who step in from the outside, art history, religion, history of science and psychology. The out of the sunlight; yet for those already inside, everything conference also sought to create a space where encounters still appears as in the days when people gathered to wor- and dialogues between the different historical disciplines ship in the temple.” He felt himself to be the guardian of could take place.
    [Show full text]
  • Farmer, Musician, Author and Dramatist
    MINNA TURTIAINEN he author Adolf Paul (1863–1943) moved Adolf Paul with ease among the musicians, authors and artists of his day. He corresponded with lead- ing writers in the Nordic countries such as – Farmer, GustafT Fröding (1860–1911), Knut Hamsun (1859–1952) and August Strindberg (1849–1912), and was a friend of the painters Edvard Munch (1863–1944), Olaf Gulbransson Musician, (1873–1958) and Akseli Gallen-Kallela (1865–1931). Paul also achieved some acclaim as a playwright, theatre critic Author and and author in Germany. It is characteristic of Adolf Paul to be remembered in the Nordic countries specifically because of his friends who Dramatist rose to fame. When writing of his famous friends, Paul presumably fulfilled the same social need that is served in Between by contemporary media when producing news about the private lives of celebrities, including unembellished details. After the present article, we still need research about Adolf Identities Paul’s literary output.1 We would need the help of research- ers of literature and the history of theatre to see the present significance of his works. 1 Akseli Gallen-Kallela, Adolf Paul, 1897, ink on paper, private collection. Photo: Akseli Gallen-Kallela Drawings Collection / The Gallen-Kallela Museum. 72 Since Adolf Paul obviously does not belong to any Paul to Wiedersheim-Paul. Adolf Georg was the second of composer Jean Sibelius, whose music he also promoted in national history of literature, he has been studied and the family’s ten children. He moved to rural Finland with Central Europe. Busoni taught Armas Järnefelt, and also evaluated incompletely.
    [Show full text]
  • The Victors in World War I and Finland
    THE VICTORS IN WORLD WAR I AND FINLAND ~ The Victors in World War I and Finland Finland's Relations with the British, French and United States Governments in 1918-1919 By Juhani Paasivirta Translated from the Finnish by Paul Sjöblom HelSinki 1965 STUDIA HISTORICA Published by The Finnish Historical Society Suomen Historiallinen Seura — Finska Historiska Samfundet vol. 7. JUHANI PAASIVIRTA The Victors in World War I and Finland Title of the original Finnish edition: ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN VOITTAJAT JA SUOMI (published in 1961) To the memory of my father '`' "R c, , f ,01( • TURUN SANOMALEHTI JA KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ TURKU 1965 Preface This work examines Finland's relations with the British, United States and French Governments during the closing stage of World War I and the period immediately after the war. Chief attention is directed to the shaping of diplomatic relations, the procurement of relief supplies for Finland, the resolution of the problem of obtaining recognition for Finnish independence and the issues of the Aland Islands (Ahvenanmaa) and East Karelia. The matter of intervention in Russia is also dealt with insofar as it relates to military operations planned by the so-called White Russians in the Finnish sector and the possible participation of Finland in such action as well as to the relations between the Western Powers and Finland in this connection. The questions involved had by and large emerged in the field of international politics before hostilities had ended, but the radical change in the world situation in the months of October and November 1918 gave them a different position and significance in many respects within the framework of relations between the Western Allies and Finland.
    [Show full text]
  • Finland År 1918 Och Relationerna Till Utlandet Tiden Förlag 1962
    Juhani Paasivirta Finland år 1918 och relationerna till utlandet Tiden förlag 1962 Innehåll I. Den politiska aktiviteten efter Finlands självständighetsförklaring..............................................1 1. Det politiskt-militära världsläget..............................................................................................1 2. Strävandena att få självständigheten erkänd ............................................................................3 3. Orientering mot Tyskland eller neutralitet? ...........................................................................10 4. Den aktivistiska rörelsen hösten 1917....................................................................................14 II. Inbördeskrig på väg mot självständighet...................................................................................19 A. Utlösningen av ett politiskt-socialt spänningsläge ................................................................19 1. Motsättningen mellan socialister och borgerliga partier....................................................19 2. Konflikten urartar till väpnad uppgörelse ..........................................................................21 B. De revolutionära vid makten .................................................................................................28 1. Revolutionsrörelsens inrikespolitiska mål .........................................................................28 2. Folkkommissariatets utrikespolitiska verksamhet .............................................................32
    [Show full text]
  • A Study on a Concept, a Theory and a Theatre Production
    Faculty of Arts University of Helsinki PERFORMATIVITY IN THEATRE OR HOW TO PLAY WITH A BURNED MATCH: A Study on a Concept, a Theory and a Theatre Production Outi Lahtinen DOCTORAL DISSERTATION To be presented for public discussion with the permission of the Faculty of Arts of the University of Helsinki, in Lecture room P673, Porthania, on the 12th of December 2020 at 10 o’clock. Helsinki 2020 ISBN 978-951-51-6875-7 (pbk.) ISBN 978-951-51-6876-4 (PDF) Unigrafia Helsinki 2020 ABSTRACT Performativity in Theatre or How to Play with a Burned Match: A Study on a Concept, a Theory and a Theatre Production This dissertation considers the concept of performativity as it originates from philosopher of language J. L. Austin (1911–1960) and examines how the concept functions with respect to a theatre production. The focus of the study is two-fold. First the trajectory of the concept is examined and an appropriate interpretation to suit the purposes of performance analysis is formulated. Second, an analysis of a production is carried out. The discussion about the concepts of the performative, performativity and a speech act is multifaceted and ramified. It includes debates and contradictory interpretations. This study presents an introduction to Austin’s original theorization about exploring speech as action. The main source for this discussion is How to Do Things with Words (1962), a book that was posthumously composed and edited based on Austin’s lecture notes. The continuation of the discussion on performativity is presented selectively. A debate between Jacques Derrida and John R.
    [Show full text]
  • Esitys Katsoo Meitä
    Pia Houni – Pentti Paavolainen – Heta Reitala – Hanna Suutela (toim.) Esitys katsoo meitä näyttämö& TUTKIMUS 1 Tätä julkaisua myy ja välittää: Yliopistopaino Kustannus | Helsinki University Press PL 4 (Vuorikatu 3 A), 00014 Helsingin yliopisto fax (09) 7010 2374 puh. (09) 7010 2363 books@yliopistopaino.fi www.yliopistopaino.fi/kirjamyynti Sisältö Johdanto ................................................................................................ 5 I näyttämö eheyttää ja purkaa Esa Kirkkopelto: Näyttämön ilmiö ..................................................................................12 Timo Heinonen: Näyttämö, mimesis ja différanceTM. Teatteritilan dekonstruktiivisista arkkitehtuureista. .............................. 38 II tekijän ja tulkitsijan katse Lasse Kekki: Enkelit silloin ja nyt – Tony Kushnerin näytelmän Angels in America radikaalit visiot. .............62 Hanna-Leena Helavuori: Näkyvä ja näkymätön – miten ohjaaja näkyy esityksessä. Kaisa Korhonen ja Familjen Bladhs barn. ...............................................85 Teemu Paavolainen: Nukketeatteri ja kognitiotiede. Ekologinen näkökulma esiintyviin esineisiin. ......................................108 III esitys näyttää aikansa Pirkko Koski: Traditio ja murros. Eino Salmelainen Nummisuutarien tulkkina 1954. ..............................140 Pentti Paavolainen: Itsetilitystä vai julistusta? Ernst Tollerin Hinkemann – avainteos 1920-luvulla. ..........................160 IV Katse katveeseen Mikko-Olavi Seppälä: Teatterin hyväksi. Työväenteatterien keskusjärjestön
    [Show full text]
  • Kilpimaa Marita Actae 213 Pdfa
    ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 2 maaliskuun 31. päivänä 2017 klo 12 Rovaniemi 2017 ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Rovaniemi 2017 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta © Marita Kilpimaa Taitto: Taittotalo PrintOne Etukannen kuva: Andreas Alariesto: Matka maailmalle. Öljy, sekatekniikka paperille, 21 x 30 cm. Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat-Säätiön kokoelma, kuva: Kalevi Raunama. Takakannen kuva: Kuva: Andreas Alariesto. Ritva Tuomaalan arkisto Myynti: Lapland University Press / LUP PL 8123 96101 Rovaniemi puh. 040 821 4242 [email protected] www.ulapland.fi/LUP Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017 Painettu: Acta Universitatis Lapponiensis 345 ISBN 978-952-484-961-6 ISSN 0788-7604 Pdf: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 213 ISBN 978-952-484-962-3 ISSN 1796-6310 Omistan tämän kirjan kaikille Andreas Alarieston esi-isän Paavali Pelkosen jälkeläisille Tiivistelmä Marita Kilpimaa ”PALJON OLEN MAILIMATA KULKENUT, PALJON OLEN KOKE- NUT JA NÄHNYT” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Andreas Alariesto syntyi 11.12.1900 Sodankylän pitäjän Sompiossa, pie- nessä Rieston kylässä. Kylä sijaitsi
    [Show full text]