DOCSLIB.ORG

Kilpimaa Marita Actae 213 Pdfa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kilpimaa Marita Actae 213 Pdfa ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 2 maaliskuun 31. päivänä 2017 klo 12 Rovaniemi 2017 ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Rovaniemi 2017 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta © Marita Kilpimaa Taitto: Taittotalo PrintOne Etukannen kuva: Andreas Alariesto: Matka maailmalle. Öljy, sekatekniikka paperille, 21 x 30 cm. Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat-Säätiön kokoelma, kuva: Kalevi Raunama. Takakannen kuva: Kuva: Andreas Alariesto. Ritva Tuomaalan arkisto Myynti: Lapland University Press / LUP PL 8123 96101 Rovaniemi puh. 040 821 4242 [email protected] www.ulapland.fi/LUP Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017 Painettu: Acta Universitatis Lapponiensis 345 ISBN 978-952-484-961-6 ISSN 0788-7604 Pdf: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 213 ISBN 978-952-484-962-3 ISSN 1796-6310 Omistan tämän kirjan kaikille Andreas Alarieston esi-isän Paavali Pelkosen jälkeläisille Tiivistelmä Marita Kilpimaa ”PALJON OLEN MAILIMATA KULKENUT, PALJON OLEN KOKE- NUT JA NÄHNYT” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Andreas Alariesto syntyi 11.12.1900 Sodankylän pitäjän Sompiossa, pie- nessä Rieston kylässä. Kylä sijaitsi tiettömän taipaleen takana noin parisataa kilometriä Napapiiriltä pohjoiseen ja 70 kilometriä Sodankylän kirkolta koilliseen. Lapsuudessaan Alariesto ennätti nähdä niin saamelaisten vanhan kotakulttuurin luontaiselinkeinoineen kuin uuden ajan tuomat muutokset. Andreas Alarieston elämä koostui jaksoista, joiden aikana hyvät asiat ja vastoinkäymiset vuorottelivat. Elämänpolut johtivat hänet Riestonkylästä Lokkaan, Petsamon tietyömaalle, Muurmannin legioonaan kohtalokkaine seurauksineen ja aikuisuuden saavuttaneena takaisin tienrakennustyömaalle. Tienrakentajasta tuli Petsamon Matkailuhotellin talonmies lähes kymmeneksi vuodeksi, mutta sota rikkoi kaikki tulevaisuuden haaveet. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus, sekä materiaalinen että henkinen. Oman talon rakentaminen Lokkaan, rinnalla Petsamosta löytynyt Riikka-vaimo, ja talonmiehen työ Vuotson matkailumajalla antoivat elämälle luotettavat tukipilarit. Elämää rikastuttivat turvatun toimeentulon lisäksi laulut, joita Alariesto oli tehnyt nuoresta pojasta lähtien, sekä maalaukset, joiden tekoon hänellä nyt oli aikaa ja välineitä. Kuuden eläkevuoden kiihkeä luomiskausi huipentui monien mutkien jälkeen 75-vuotiaan ite-taiteilijan näyttelyyn Helsingin Taidehallissa ja uskomattomaan kuuluisuuteen, jopa maailman maineeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Andreas Alarieston laulujen ja muis- teluiden kautta hänen elämänsä keskeisiä polkuja, hänen kykyään selviytyä vaikeistakin koettelemuksista sekä hänen laulettujen elämänpolkujensa yh- teyttä resilienssiin. Luonnehdin resilienssiä traumapsykiatri Boris Cyrulnikin (2009) teoriaan nojautuen. Andreas Alarieston elämä toi mukanaan paljon ankaraa työtä, kärsimystä ja sellaista tuskaa, josta hän vaikeni kuolemaansa asti, mutta hän sai kokea myös onnellisia vuosia ja iloa toiveittensa täyttymisestä. Vaikeitten vuosien kärsimyksillä on saattanut olla oma merkityksensä hänen Tiivistelmä | 7 henkisessä kasvussaan. Resilienssi on voinut olla se tekijä, joka on mahdollista- nut elämän jatkuvuuden ja kutsunut esiin jotain ennen näkemättömän hyvää, johon ehkä muuten ei olisi ollut mahdollisuuksia. Andreas Alarieston lauluista muodostuu laulettu päiväkirja, joka tuo esiin hänen lannistumattomuutensa ja lujuutensa sekä auttavaisuutensa ja ystävällisyytensä. Näiden piirteiden kautta voimistui myös resilienssi. Hän oppi käyttämään vastoinkäymisissä puolustuskeinona luovuutta, joka kannusti ja rohkaisi häntä ponnahtamaan jopa entistä parempaan elämään. Runous ja laulaminen auttoivat kestämään ja ylittämään koettelemukset. Näkökulmani tutkimuksessa on kulttuurihistoriallinen ja lähestymistapana käytän mikrohistoriaa. Tutkimukseni perustuu muistitietoon, joten se on otteeltaan narratiivinen. Primaariaineistona ovat äänittämäni ja eri arkistoista löytämäni Andreas Alarieston laulu- ja haastatteluäänitteet, jotka olen litte- roinut, sekä henkilökohtaiset muistot kymmenen vuoden ystävyyden ajalta. Niihin vuosiin ja konteksteihin, joista Andreas Alariesto vaikeni täydellisesti, olen tutustunut tutkimuskirjallisuuden, aikalaiskirjallisuuden, lehtiartikkelien ja haastattelujen avulla. 1990-luvun alkupuolella resilienssitutkimus keskittyi lasten resilienssiin. Huomattiin, että yksilön henkilökohtaisien vahvuuksien lisäksi resilienssiä edistivät myös tekijät, jotka liittyivät sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristön rakenteisiin. Resilienssi on määritelty sopeutumisprosessiksi, jatkuvaksi muuttuvaksi toiminnaksi, joka on luonut tarpeen tutkimukselle, joka kohdis- tuu myös aikuis- ja vanhuusikäiseen väestöön. Tämä tutkimus edustaa koko elämänkaaren kattavaa resilienssitutkimusta. Andreas Alarieston laulettujen elämänpolkujen myötä kehittynyt luovuus, ilo ja mielenrauha avaavat uusia näköaloja ymmärrykseen siitä, miten resilienssi toimii ja miten sitä voidaan kasvattaa ja tukea eri ikäkausina ja erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Asiasanat: Andreas Alariesto, kulttuurihistoria, muistitietotutkimus, johto- langat, resilienssi 8 | Kilpimaa: ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Abstract Marita Kilpimaa ”I have travelled a lot, and seen and experienced a lot” Andreas Alariesto’s songs of his life paths and resilience Andreas Alariesto was born in December 11, 1900, in a small village called Riesto in Sompio area, in Sodankylä, Finland. The village was located in the middle of nowhere about two hundred kilometers north from the Arctic Circle and 70 kilometers from Sodankylä centrum to northeast. During his childhood, Alariesto witnessed both the old Sámi culture in lavvus and with natural livelihoods and the changes the modern time introduced to the culture. Andreas Alariesto’s life consisted of periods during which good times and adversities took turn. These life paths directed him from Riestonkylä to Lokka, to Petsamo road construction work, to Muurmanni legion with fateful conse- quences, and when adult, back to the roadworks. This roadworker became a building supervisor to Petsamo Matkailuhotelli (a hotel) for almost ten years but the Second World War destroyed his all future dreams. Both material and mental reconstruction began after the war. Building his own house in Lokka with his wife Riikka from Petsamo and the building supervisor’s work in Vuotso matkailumaja (a hostel) became the main pillars of Alariesto’s life. In addition to his income, Alariesto’s life was enrichened by songs he had been composing since his youth and paintings that he now could do since he had time and equipment. The six-year-long intensive period of creating art dur- ing his retirement had its climax in the 75-year-old artist’s own exhibition in the Kunsthalle Helsinki when he had unbelievable, even world-wide fame. The purpose of this research was to describe Andreas Alariesto’s main life paths, ability to survive from even difficult adversities, and the connec- tion between the songs of his life paths and resilience through his songs and memories. In this research resilience was defined based on trauma psy- chiatrist Boris Cyrulnik’s (2009) Theory. Andreas Alariesto’s life included plenty of hard work, agony, and pain that he fell silent until his death; yet he had also happy years and felt joy of seeing his hopes become fulfilled. Abstract | 9 The suffering during hard years may have had their own role in Alariesto’s mental growth. Resilience may have been the factor that made the continuity of life possible and brought out some unforeseen good that otherwise would not probably ever emerged. Andreas Alariesto’s songs form a diary in the form of songs that shows his perseverance and toughness as well as his helpfulness and friendliness. These features strengthened his resilience, too. As a coping strategy, he learned to use his creativity that assured and encouraged him to bounce back to even better life. Poetry and singing helped him to tolerate and surpass hardships. The viewpoint in this research was cultural-historical and the approach was micro-historical. The research was based on memories that were studied with a narrative research approach. The primary data were comprised of Andreas Alariesto’s singing and interview recordings that I recorded or found from various archives and that I transcribed, in addition to personal memories from a decade-long friendship with him. Secondary data, in the form of research literature, contemporary literature, journal articles and interviews, focused on those years and contexts that Alariesto did not want to talk about. At the beginning of the 1990s, research on resilience was focused on resilience in children. It was observed that in addition to personal strengths, resilience was promoted also by factors related to social relationships and the structure of one’s environment. Resilience was defined as an adaptation process, constantly changing action, which created a need for research also focusing on adults and elderly people. This research represents resilience re- search focusing on the whole lifespan. Andreas Alariesto’s creativity, joy and peace of mind that
Load more

Recommended publications
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • KVÜÕA Toimetised Nr 5
    KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ Päis 3 KAITSEVÄE ÜHENDATUD ÕPPEASUTUSED KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ TARTU 2005 Toimetajad: Andres Saumets, Ken Kalling Keeletoimetajad: Karen Kuldnokk, Marika Oper Tõlked inglise keelde: Epp Leete ISSN 1736–0242 ISBN 9985–9513–3–6 Autoriõigus Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused, 2005 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee SISUKORD ■ Ants Laaneots NSV Liidu kallaletung Soomele.Talvesõda 1939–1940 ....................... 7 Severin Israel Religiooni rollist Iisraeli ja Palestiina konfliktis Iisraeli usulis- poliitiliste liikumiste näitel .................................................................... 76 Indrek Lõo Lähtekohad lahingus langenutega toimimise kontseptsiooni väljatöötamiseks .................................................................................... 121 Mari Kelve Tõlkimise õpetamisest Kaitseväe Ühendatud Õppeasutustes inglise keele intensiivkursuste 3. taseme osana .................................... 166 Urmet Paloveer Eesti ratsavägi maailmasõdadevahelisel perioodil ................................ 178 English Summaries ............................................................................... 192 NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • Nsv Liidu Kallaletung Soomele. Talvesõda 1939–1940
    NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes idanaabriga laabub siiski vägivallata. Järsku täitus taevas kümnete lennukite mootorimüraga, sellele järgnesid võimsad plahvatused. Nõukogude lennuvägi sooritas oma esimese pom- mirünnaku rahulikele Soome linnadele. Rikkudes jämedalt kehtivat mitte- kallaletungilepingut, ületas stalinlik Punaarmee samal ajal pärast võimsat suurtükituld naaberriigi piiri kogu selle pikkuses Soome lahest Valge me- reni. Algas Teise maailmasõja üks kõige ebavõrdsemaid, kuid ka ebata- valisemaid võitlusi – Soome Talvesõda. Eellugu Soome kuulub nende riikide hulka, kes nagu ka Eesti, Läti ja Leedu said iseseisvaks Esimese maailmasõja ja Venemaa 1917. aasta revolutsiooni tulemusel. Aastatel l809–1917 oli Soome kuulunud Vene tsaaririigi koos- seisu, kus ta omas suurvürstiriigi staatuses olles suhteliselt suurt auto- noomiat. Soome parlament kuulutas riigi iseseisvuse välja 6. detsembril 1917. aastal. Oma sõjaväge äsja sündinud riigil polnud, seda hakati alles looma. Korraga mitmetel rinnetel võitleva ja keerulises olukorras oleva kommunistliku Venemaa valitsus oli sunnitud 4. jaanuaril 1918. aastal tunnustama Soome iseseisvust endise Soome suurvürstiriigi administra- tiivpiirides.1 1 Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940. Военно-историческая библиотека. Ст-Петербург: Полигон, 2002. С. 34. [Edaspidi Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940, 2002] 8 ANTS LAANEOTS Tsaarivägede kümnete tuhandete sõdurite ja punakaartlastega üle- ujutatud riigis puhkes 1918. aasta jaanuari lõpul äge kodusõda, milles saavutasid võidu iseseisvust toetavad nn valged väed, keda juhtis endise tsaariarmee kindralleitnant Carl Gustav Mannerheim.
    [Show full text]
  • Esitys Ja Toiseus
    Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 1 Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 2 Kannen kuva: Nora Rinne ”Kupla” (2017) Taitto: Helena Kajander Teatterintutkimuksen seura ry (TeaTS) Helsinki 2018 ISSN 1795-8539 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-99580-8-5 3 Sisältö 105 Esipuhe Artikkelit 010 RANIA LEE KHALIL Political Family Photos as Performance: Gamaayat el Mara’a Africaya Asiawaya, The Pan-African Asian Women’s Organization, 1960–1965 029 ESA KIRKKOPELTO Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena 047 TERO NAUHA A Stranger thought: victim thinking and fictioning 061 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Juhlittu vieras ja vieroksuttu muukalainen: näyttelijä Liina Reiman Suomessa 090 KATRI TANSKANEN Ihminen maisemassa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet Luolastossa ja Lauluissa harmaan meren laidalta 104 JOANNA WECKMAN Toisen näköinen – roolihahmon etnisyyden rakentaminen maskeerauksen avulla sotien välisen ajan Suomen näyttämöille Esseet 134 TEEMU PAAVOLAINEN & PETRI TERVO Teorian ”toiset” ja epäonnistunut esitys: sommitelmia monikollisesta kehkeytymisestä 149 NORA RINNE Lapsi taiteilijan toisena 169 IRENE KAJO & SATU MÄKINEN ”Kaikki tiesivät Idasta kaiken” 177 MINNA HEIKINAHO Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta 4 191 MAYA TÅNGEBERG-GRISCHIN Porugali or The Tempest in Hyderabad 198 JUSSI LEHTONEN Näkyjen hulluus – vainon kohteeksi joutuneista taiteilijoista ja suomalaisesta sananvapauspolitiikasta Tutkimusesittelyt 204 ANNETTE ARLANDER HANNA JÄRVINEN, TERO NAUHA JA PILVI PORKOLA Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke São Paulossa 215 LEENA ROUHIAINEN Elettyjen mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä Kirja-arviot 218 JUKKA VON BOEHM Talvipalatsin valtaus -massaspektaakkeli: 1900-luvun keskeisen historiamyytin jäljillä 226 ANNA THURING Draaman kautta Aasiaan 233 Kirjoittajat 5 Esipuhe Ajatus esitystä ja toiseutta käsittelevästä Näyttämö & tutkimus -vuosikirjasta sai alkunsa keväällä 2016.
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]
  • Getting Started, 20 DECEMBER 1939, NEAR
    Winter War Operations This document is designed to be used with the Winter War Scenario Location Map.pdf file located in the main game directory, which provides an overview map of the contested area and the general locations of the actions listed here. 001.Getting Started.scn – 10 turns 20 December 1939, near Kollaa River (Hypothetical) The struggle to control the Loimola road and the railroad track raged on from early December to the end of war. Finnish 34th Infantry Regiment used every available reserve squad to counter dozens of Russian probes into the Kollaa defense line; sending fire brigades to counter another crisis against an overhelming enemy. This scenario depicts a situation where a Russian probe manages to capture a forward trench line. Finnish HQ reacts swiftly and sends a company to recapture the trench before Russians find time to consolidate their gains. 002.Terijoki.scn – 16 turns - Winterhorde Onward Ride 30 November 1939, Terijoki, Finland Karelian Isthmus As the Russo-Finnish War launched the Kremlin pompously anticipated a steamroller campaign that would consume tiny Finland within a week. With an air of overconfidence, the RKKA crossed the Finnish border on the morning of 30 November woefully unprepared for the hell on earth that would become known as the Winter War. Knowing that the Russian prediction may not be too far off of the mark due to the fact that Finnish Forces were hopelessly outnumbered and possessed virtually no armor, Finnish High Command organized four "Covering Groups" that would fight a series of stubborn delaying actions back to the Mannerheim Line.
    [Show full text]
  • Salatun Tiedon Tuottajat
    MaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakoulu JulkaisusarjaJulkaisusarja 1: 1: Tutkimuksia Tutkimuksia nro nro 39 39 Salatun tiedon tuottajat Salatun tiedon tuottajat Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Heidi Ruotsalainen Heidi Ruotsalainen Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI Puh. +358 299 800 www.mpkk.fi ISBN 978-951-25-3129-5 (nid.) ISBN 978-951-25-3130-1 (PDF) ISSN 2342-9992 (painettu) Julkaisusarja 1, nro 39 ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) The Finnish Defence Forces HEIDI RUOTSALAINEN SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditoriossa, Santahaminassa Helsingissä, perjantaina 8. toukokuuta klo 12. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 39 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 39 SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 HEIDI RUOTSALAINEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 Heidi Ruotsalainen: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 39 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 39 Doctoral dissertation Tekijä: FM Heidi Ruotsalainen Ohjaava professori: Emeritusprofessori, kenraalimajuri (evp.) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta ( 119886/Junttila Net-1.Pdf?Sequence=2)
    ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu2 Journal of Military History 37 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 Helsinki 2017 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2017 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu5 Teemoista ja teemavuosista Koko vuoden 2017 ajan on juhlittu Suomen 100-vuotista taivalta itse- näisenä valtiona. Vuosi on täyttynyt erilaisista »Suomi 100» -leimalla varustetuista tapahtumista ja hankkeista. Juhlavuosi on näkynyt myös julkaisurintamalla: sen innostamana on ilmestynyt muun muassa run- saasti erilaisia historiateoksia, myös sotahistoriaan liittyviä. Kun uuden aikakauskirjan suunnittelu alkaa, toimituskunnassa – ja Seuran hallituksen kokoontumisissakin – käydään lähes joka vuosi kes- kustelua teemanumeron mahdollisuudesta. Vuoden 2017 aikakauskir- jasta ei ei kuitenkaan päädytty tekemään Suomen 100-vuotisen itsenäi- syyden teema- tai juhlanumeroa. Julkaisusarjassa on aikaisempina vuo- sina ilmestynyt joitain aikakauskirjoja, jotka ovat olleet luonteeltaan teemanumeroita. Kokonaisuudessaan tiettyyn aihepiiriin keskittyneitä olivat esimerkiksi vuonna 1997 ilmestynyt kirja, jolla oli kuvaava nimi Suomi valvonnassa 1944–1947, vuonna 2000 ilmestynyt Suomen voima talvisodassa -niminen teemanumero, ja vuonna 2010 ilmestynyt »Tee- mana vuosi 1918» -numero, joka perustui pääosin Seuran syksyllä 2008 järjestämän seminaarin esitelmiin.
    [Show full text]
  • Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
    NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka,
    [Show full text]
  • Zinātniskie RAKSTI
    ZINāTNISKIE RAKSTI FROM VOLUNTEER SOLDIERS TO MILITARY ELITES. FINNISH JÄGERS AND POLISH LEGIONARIES DURING AND AFTER WORLD WAR I Jussi Jalonen Ph. D., researcher, University of Tampere. Currently working on post-doctoral research project on the participation of Finnish white volunteers in the Polish-Soviet War of 1919–1921 E-mail: [email protected] World War I provided various separatist movements with an opportunity to seek national independence by collaboration with any of the belligerent powers. Polish and Finnish independence activists were ready to cooperate militarily with the Central Powers against the Russian Empire, and raised vol- unteer forces for this cause. The Finnish recruitment resulted in the creation of the 27th Royal Prussian Jäger Battalion, whereas Józef Piłsudski’s Polish ac- tivists raised volunteer Legions for the Austro-Hungarian army. Both included underground resistance activity and were characterized by political radi calism. After the Great War, the Jägers and the Legionaries formed the core of the na- tional armed forces in the newly-independent countries. Key words: World War I, separatism, volunteer movements, Polish Legions, 27th Royal Prussian Jäger Battalion. NATIONALISM, MODERN WAR VOLUNTEERING AND WORLD WAR I The military conflicts of the 19th century witnessed the emergence of modern war volunteerism. Although the regular armies of European countries became increasingly based on conscription, volunteer move- ments and formations became a feature in almost every European mi- litary conflict. In an age when suppressed nations sought to assert their independence, patriotic volunteer movements were essential in wars of national liberation. Paradoxically, in an era of nationalism, volun- teer movements could become increasingly international, as idealistic youths rallied to fight on behalf of foreign nations, often strengthening the sense of romantic bond between national independence struggles.1 LATVIJAS VēSTURES INSTITūTA ŽURNāLS ◆ 2014 Nr.
    [Show full text]