Toimintakertomus Rovaniemen kaupungin museotoimi 2006 Julkaisijat: Rovaniemen kaupungin museotoimi Taitto: Hanna Pekkanen Kannen kuva: Yksityiskohta Hanna Immosen kuvituksesta teokseen Sininen torni Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006

Lapin maakuntamuseo 4 Rovaniemen taidemuseo 4 Yleistä 5

Lapin maakuntamuseo 7 Kokoelmat 7 Arkisto ja kirjasto 9 Näyttelyt 11 Maakunnallinen museotyö 15 Museo ja yleisö 18 Opetus 20 Julkaisut 21 Tiedotus ja markkinointi 22 Toimitilat 22

Rovaniemen taidemuseo 23 Näyttelyt 23 Julkaisut 36 Aluetaidemuseotoiminta 36 Museokasvatus 37 Kokoelmat 39 Kirjasto, arkisto ja digitointihankkeet 49 Tapahtumat 51 Toimitilat 51

Museotoimen hallinto 52 Museotoimen henkilökunta 52 Talous 59

 Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006

LAPIN MAAKUNTAMUSEO ROVANIEMEN TAIDEMUSEO

Lapin maakuntamuseo on alueellinen keskusmuseo, Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 ark- jonka toiminta-alueena on Lapin lääni lukuun ottamat- kitehti, professori Juhani Pallasmaan saneeraaman ta Tornionjokilaaksoa ja Kemin seutua. Toimialueella entisen postivarikon tiloissa. Taidemuseon perustana on kaksitoista kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suo- Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, malaisen nykytaiteen kasvava kokoelma. Taidemuseon Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Museo avattiin 1975 vaihtuvat näyttelyt kertovat monipuolisesti kuvataiteen Lappia-talon yhteydessä. Vuonna 1992 museo sai uudet koko kentästä myös kansainvälisesti. Pohjoisuus on tilat Arktikumissa, ja 1994 museon perusnäyttely Selviy- yksi keskeinen näyttelyperuste. Rovaniemen kaupun- tyjät sai Euroopan neuvoston museopalkinnon. Museon gin lappilaisen taiteen kokoelma esittäytyy julkisissa uusi perusnäyttely Pohjoiset keinot avattiin joulukuussa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Taidemuseo nimettiin 2003. Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen taidemu- aluetaidemuseoksi 1993 ja sen puitteissa museo lainaa seo muodostavat yhdessä kulttuuripalvelukeskukseen näyttelyitä, järjestää esitelmiä ja esityksiä sekä tutkii kuuluvan museotoimen. ja tekee tunnetuksi pohjoista kuvataidetta. Museo on mukana yhteisö- ja ympäristötaidehankkeissa sekä Museon perustehtävä on toimialueen historiaan ja luon- erilaisissa saavutettavuutta edistävissä projekteissa. toon liittyvän aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön Taidekasvatus ja yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden suunnitelmallinen keruu, tallennus, tutkimus ja esittely. tiedekunnan kanssa ovat merkittäviä toiminta-alueita Lisäksi museo toimii monissa Lapin luontoon ja ympäris- museossa. töön ja kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa lausuntoja antavana asiantuntija- tai viranomaistahona.

Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Pohjoisranta 4 Lapinkävijäntie 4 96200 Rovaniemi 96100 Rovaniemi www.rovaniemi.fi/maakuntamuseo www.rovaniemi.fi/taidemuseo

 Yleistä

Vuosi 2006 oli museotoimessa monessa suhteessa Taidemuseo teki yhteistyösopimuksen kuvaston kanssa kehittämisen aikaa. Kaupungissa käyttöön otetun sopi- jolloin Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma saatiin musohjausjärjestelmän käytännön toteuttaminen sekä kuvineen internetiin. Yhteistyötä Lapin yliopiston taitei- Lapin maakuntamuseon ja Rovaniemen taidemuseon yh- den tiedekunnan kanssa jatkettiin toteuttamalla mm. teistyön tiivistäminen olivat keskeisellä sijalla. Toisaalta erilaisia näyttelytoimintaa ja taidekasvatusta tukevia taidemuseossa oli juhlavuosi, kun museon avaamisesta julkaisuja. tuli lokakuussa kuluneeksi 20 vuotta. Lapin maakuntamuseo oli vuonna 2006 aktiivinen mo- Henkilökuntaan saatiin uusia toimijoita, kun maakunta- nella perustyön saralla, antoi tarvitseville neuvoja, vi- museossa aloitti uusi näyttelyamanuenssi ja taidemu- ranomaislausuntoja, opastusta ja kuvapalveluja, järjesti seossa uusi museolehtori. kokoelmia, luentoja ja retkiä, harjoitti tutkimustyötä, luennoi, julkaisi ja kirjoitti monista päivänpolttavista Molemmissa museoissa varsinaisen kokoelma- ja näytte- aiheista. Pohjoiset keinot -perusnäyttelyn valaistusta lytyön lisäksi toteutettiin erilaisia hankkeita joiden avulla ja rakenteita parannettiin edellisvuotiseen tapaan. kehitettiin museoiden esteettömyyttä sekä digitaalista Keskeisellä sijalla olivat Rovaniemen pienoismallien ja arkistoa. Maakuntamuseon perusnäyttelyä kohennettiin. esihistorian osuuden uudistukset. Töitä tehtiin mm.

Aivan sama -näyttely Rovaniemen taidemuseossa.

Kuva: Arto Liiti.

 Yleistä

Museotoimen henkilökunta tutustu- massa Tervolan, Törmävaaran kivi- kautiseen kylään.

Kuva: Jukka Suvilehto, Lapin maa- kuntamuseon kokoelmat.

Museoviraston saavutettavuuden parantamiseen myön- vaikuttivat yhä talossa todetut kosteusvauriot ja niiden tämällä avustuksella. Perusnäyttelyn antia täydensi viisi korjaustyöt. Laajamittaisten hallinnollisten muutosten, erikoisnäyttelyä. Näistä merkittävin ja suuren yleisö- tilojen ja perusnäyttelyn korjaustöiden, niukkojen hen- suosion saavuttanut oli Rakas luminen helvetti – K. M. kilöresurssien ja toimintamäärärahojen oloissa museon Walleniuksen Lapin-vuodet, joka pohjautui Walleniuksen toiminnalliset tulokset olivat edelleen vuonna 2006 tyttärien museolle lahjoittamaan aineistoon. erinomaisia.

Arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluun liittyviä lau- suntoja annettiin 40 kpl. Maakunnallisessa museotyössä etenkin arkeologin/intendentin, luonnontieteen amanu- enssin ja maakuntamuseotutkijan asiantuntemusta käy- tettiin runsaasti, ja he toimivat useiden ohjausryhmien jäseninä. Yhtenä esimerkkinä voi mainita nelivuotisen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen, jonka toteutuksesta vastaa Lapin ympäristökeskus. Paikallis- museot, kulttuuri- ja luontopolkujen suunnittelijat, kaa- voittajat, rakentajat, matkailun parissa työskentelevät ja päättäjät turvautuvat yhä useammin maakuntamuseon tietämykseen.

Maakuntamuseon näyttelyamanuenssin Tuija Alaries- ton toimi vakinaistettiin.

Vuonna 2006 Arktikumiin tutustui 77 643 henkilöä (suomalaisia 41 % ja ulkomaalaisia noin 59 %), joten kävijämäärä nousi edellisvuodesta. Työhyvinvointiin  Lapin maakuntamuseo

Uuvana on useimpien tunturikasvien tapaan varreltaan vähäinen mutta kauniskukkainen.

Kuva: Veikko Vasama, Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

Kokoelmat Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Esinekokoelma karttui kertomusvuonna 168 objektilla, museolle säilytystä varten sijoitettu kiviesinekokoelma ja jotka saatiin lahjoituksina. Uusia hankintoja oli edellisiin Museoviraston tutkimustarkoituksia varten deponoimia vuosiin verrattuna varsin vähän, mutta ne sisälsivät löytökokonaisuuksia. Museo vastaanottaa vuosittain arvokkaita ja mielenkiintoisia objekteja. Aineisto liit- lukuisia löytäjien toimittamia muinaislöydöksiä. Näistä tyi erityisesti Rovaniemen sota-aikaan ja saksalaisiin merkittävin oli Heikki Särkelän Savukoskelta löytämä sotilaisiin, mutta myös yksittäisiin merkkihenkilöihin, puinen mela, joka radiohiiliajoituksella todennettiin moottoriurheiluun, oppilaitoksiin sekä yleisemmin rova- kivikautiseksi. niemeläisten kotien esineistöön. Varsinaisia merkittäviä Luonnontieteelliset kokoelmat kokonaisuuksia olivat Hugo Richard Sandbergille kuuluneet arvoesineet, kahden saksalaisen sotilaan jää- Luonnontieteellisiin kokoelmiin kerättiin kasvistotietoja mistöt ja Rovaniemen moottorikelkkailijat ry:n esine- ja maastokartoitusten yhteydessä. Kokoelma-aineiston arkistokokonaisuus. kokonaismäärä oli kertomusvuoden lopussa noin 24 900 näytettä. Ne sisältävät näytteitä seuraavista ryhmistä: Esineiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa noin 17 hyönteiset ym. selkärangattomat, putkilokasvit, sel- 150 esinettä. Sähköiseen muotoon luetteloitujen osuus kärankaiset, kivet ym. geologiset näytteet, sammalet, kokonaismäärästä oli 47 prosenttia. Diarioinnissa, lu- jäkälät, sienet, ekologiset näytteet ja levät. etteloinnissa ja lainasopimusten laatimisessa käytettiin Cumulus-tietokantaohjelmaa. Museon kokoelmavaras- Luonnontieteen yksikkö teki kasvistokartoituksia etu- ton uudet hyllyjärjestelmät pystytettiin kesällä 2006, päässä Rovaniemen seudulla. Erityisesti inventoitiin mutta muutostöiden loppuun vieminen viivästyi muiden uhanalaisten putkilokasvien esiintymiä. Tutkimuksissa hankintojen takia. Eräitä K. M. Wallenius -kokoelmaan oltiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon, kuuluvia esineitä konservoitiin ostopalveluna Konser- Oulun yliopiston kasvimuseon, Metsähallituksen sekä vointikeskuksessa Jyväskylässä. Lapin ympäristökeskuksen kanssa. Kasvistoa kartoitet- tiin mm. Rovaniemen Valajaisella, Hirvaalla, Louevaa- Näyttely- ja tutkimustarkoituksia varten museolla on ralla, Petäjävaaralla, Jaatilanvaaralla, Haukitaipaleessa, runsaasti myös arkeologisia maalöytöjä. Pääosin ne Välijoella, Narkauksessa, Kaihuanvaaralla, Sinetässä ja tullaan puhdistamisen ja luetteloinnin jälkeen liittämään Tapionkylässä sekä Tervolan Vähäjoella ja Ahmaraka- Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Aineistoon kuuluu naavalla, Simon Martimo-ojalla, Ylitornion Aavasaksalla, Rovaniemen kotiseutuyhdistykseltä (Totto ry) maakunta- Pellon Ratasvaaralla ja Kolarin Hietasessa.  Lapin maakuntamuseo

Luonnontieteen amanuenssi on ollut mukana Luonnon- tieteellisen keskusmuseon johtamissa valtakunnallisissa eläimistökartoituksissa. Talvilintulaskennassa lasket- tiin reitti Rovaniemen Nivavaarassa. Pesimälinnuston Lintuatlas-kartoitukseen, hyönteiskartoitukseen sekä sammakkoeläin- ja matelijakartoitukseen lähetettiin tietoja. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen arkistoon toimitettiin lintuhavaintoja.

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen yksikkö on saanut asiantuntija-apua Oulun yliopiston kasvimu- seosta ja eläinmuseosta sekä Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen yksikössä säily- tettäviin luonnontieteellisiin sekä arkeologisiin kokoel- miin on tutkijoilla, opiskelijoilla ja harrastajilla mahdol- lisuus tutustua työaikana. Näytteitä ja muuta aineistoa on käytetty näyttelyissä sekä opetus- ja valistustoimin- nassa ja lainattu mm. kouluille ja oppilaitoksille.

Rovaniemen kaupungin lahjaesineet

Rovaniemen kaupungin lahjaesinekokoelmaan kuului 31.12.2006 yhteensä 1048 päänumeroa. Kokoelmassa on monenlaisia lahjoja, joita kaupunki on saanut Rova- niemellä käyneiltä vierailijoilta tai omien edustajiensa vierailujen yhteydessä. Ystävyyskaupunkien lahjoja on laitettu esille kaupungintalon vitriineihin ja kokoushuo- neisiin.

 Lapin maakuntamuseo

Hildur Larssonin kuvaama uittoporukka.

Kuva Hugo Richard Sandergin albumista.

Arkisto ja kirjasto Kuva-arkisto

Kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksilla ja Lisäksi kokoelmiin saatiin saksalaisaikaan liittyvää kuva- oman kuvaustoiminnan kautta yhteensä 1237 kuvalla. aineistoa. Kaikkia uusia kuvia ei ole vielä ehditty läpikäydä. Kuva- Luetteloinnissa käytetään Cumulus-tietokantaohjelmaa. arkistossa on nyt yli 300 000 kuvaa. Tietokannassa oli vuoden lopussa 4641 kuvaa. Cumulus- Arkistoon saaduista lahjoituksista merkittävin ja arvok- ohjelmaa käytetään myös diaarikirjan ja asiakaspalve- kain oli Kaarlo Särkelän perikunnan lahjoittama Hugo lutiedostojen laadinnassa. Richard Sandbergille kuulunut albumi. Siinä on 120 ve- Arkistosta toimitettiin asiakkaille yhteensä 244 kuvaa. dosta, jotka on kuvattu ennen vuotta 1914. Huomattava Nykyään lähes kaikki asiakkaat toivovat kuvat digi- osa kuvista on Hildur Larssonin kuvaamia, ja ne ovat taalisina tiedostoina. Kertomusvuonna Lapin maakun- erittäin hyvin säilyneitä. tamuseon tai säilytyksessä olevien kokoelmien kuvia Toinen mielenkiintoinen lahjoitus käsitti 6 valokuva-al- toimitettiin useisiin julkaisuihin ja näyttelyihin sekä bumia Lapin matkailun alkutaipaleelta. Aineistossa on yksityiskäyttöön. Kuvia julkaistiin esim. seuraavissa vaellus- ja retkeilykuvia Käsivarren Lapista 1920–1930- teoksissa: Sodankylän historia, Posion historia ja Sámi luvuilta. Osa kuvista on Kaarina Karin kuvaamia, ja Duoddji -näyttelyjulkaisu sekä käytettiin näyttelyissä ne on julkaistu 1979 ilmestyneessä Haltin valloittajat eri puolilla Suomea: Seitsemisen luontokeskuksessa, -kirjassa. Tunturi-Lapin luonto- ja kulttuurikeskuksessa, Hotelli- ja ravintolamuseossa ja Lustossa. Suurin yksittäinen lahjoitus oli Ranualla ja Posiol- la ilmestyvän Kuriiri-lehden kuva-aineisto vuosilta Kuva-arkiston kannalta vaativin urakka oli K. M. Wal- 1984–1992. leniuksesta kertova näyttely Rakas luminen helvetti.  Lapin maakuntamuseo

Wallenius-kokoelmaan kuuluu yli 3000 kuvaa, ja niistä kertomusvuonna. Vuoden 2006 lopussa arkistossa oli näyttelyyn valittiin 178. Kuvankäsittelystä vastasi va- 123 C-kasettia, n. 60 avokelanauhaa ja 32 cd-levyä. lokuvaaja Jukka Suvilehto. Arkistossa säilytetään lisäksi videonauhoja. C-kaseteille ja avokelanauhoille on tallennettu pääasiassa perinne- Lapin maakuntamuseon kuva-arkistossa on säilytyk- haastatteluja. Uudemmat haastattelut on tallennettu sessä seuraavat kuvakokoelmat: Kotiseutuyhdistys cd-levyille. Rovaniemen Totto ry, Lapin Metsämuseoyhdistys, Johtti Sápmelaččat ry / Marja Vuorelainen sekä Yrjö Kor- Äänitearkiston aineistoa luetteloidaan Cumulus-tieto- telainen. kantaan.

Lapin metsämuseon kuvia on nähtävillä internetissä Arkistossa säilytetään myös kotiseutuyhdistys Rovanie- Kantapuu-tietokannassa, www.kantapuu.fi men Totto ry:n äänitteitä.

Museoarkisto Havaintoarkisto

Museoarkisto karttui kertomusvuoden aikana 302 Lapin lintutieteellisen yhdistyksen museolla säilytettävää objektilla. Arkistoaineiston kokonaismäärä oli vuoden lintuhavainto-, lehtileike- ja julkaisuarkistoa kartutettiin lopussa noin 16 300 objektia, joista 22 % on luetteloitu yhdessä yhdistyksen kanssa. Lisäksi koottiin lehtileik- sähköiseen muotoon. Hankinnat sisälsivät erityisesti esi- keitä muista luonto- ja ympäristöaiheista. nekokoelmiin tulleisiin objekteihin liittyvää materiaalia. Huomattavimmat kokonaisuudet liittyivät Rovaniemellä Käsikirjasto toimineisiin oppilaitoksiin ja talvimoottoriurheiluun. Ar- Lapin maakuntamuseon käsikirjasto karttui vuoden 2006 kistoaineiston diarioinnissa ja luetteloinnissa käytettiin aikana 153 niteellä. Käsikirjaston kirjat on indeksoitu Cumulus-tietokantaohjelmaa. Lapin kirjasto -aineistohakujärjestelmään kuuluvaan Museokirjastoon. Uutuuskirjojen luetteloinnissa otettiin Lehtileikearkisto käyttöön nidetunnukset. Lapin maakuntamuseo ylläpitää ja kartuttaa lehtilei- kearkistoa, johon kerätään Lapin maakuntamuseon toimialaan liittyviä lehtileikkeitä.

Äänitearkisto

Lapin maakuntamuseon äänitearkisto ei karttunut

10 Lapin maakuntamuseo

Näyttelyt

Perusnäyttely Pohjoiset keinot Erikoisnäyttelyt

Lapin maakuntamuseon toiminnassa 2006 korostui 1.12.2005–26.2.2006 edelleen Pohjoiset keinot -perusnäyttelyn jälkityö, Sadun kieli – sagans språk. sisällön täydentäminen ja havaittujen puutteiden kor- Mona Leo, nukketeatteritaiteilija jaaminen. Rovaniemen kauppalan vuosien 1939 ja 1944 – en dockteaterkonstnär pienoismallit saivat entistä tukevammat puitteet, uuden Näyttely suomalaisen nukketeatterin voimahahmosta ja valaistuksen ja Talojen tarinoiksi -nimetty visuaalinen ansioituneesta taiteilijasta. tietokanta parantuneen tekniikan. Lisäksi esihistorian seinämien teksti-tys, pienesineistö ja kuvasto rakennet- Suomalaisen nukketeatterin uranuurtajan Mona Leon tiin uuden valaistussuunnitelman pohjalta. Museovirasto syntymästä oli v. 2003 kulunut sata vuotta. Lapin maa- myönsi 10 000 euroa Lapin maakuntamuseon Polut kuntamuseo kunnioitti Mona Leon muistoa esittelemällä suoriksi -projektille, jonka toimenpiteet pohjautuivat hänen elämäntyötään näyttelyssä, joka oli suunnattu Sari Salovaaran (Kehys) tekemään saavutettavuus- sekä lapsille että aikuisille. Näyttelyn suunnitteli Mona selvitykseen. Tärkein osauudistus oli valaistuksen Leon tytär, taiteilija Veronica Leo. parantaminen, mutta varoilla voitiin toteuttaa myös Näyttelyssä nähtiin Mona Leon elokuva Den Osynliga mm. infopäätteiden rakenneuudistuksia, hankkia talon Handen (Näkymätön käsi 1962, ohj. Veronica Leo) infotiskille lainattavia apuvälineitä ja Rovaniemi-filmille sekä TV 1:n 1981 tuottama dokumentti nukketaiteilija suurempi näyttö. Perusnäyttely on saanut positiivista Mona Leosta ja hänen satumaailmastaan (Mona Leo, huomiota erityisesti monipuolisen ja mielenkiintoisen ohj. Leena Paavonen). Näyttelyyn liittyi myös työpa- sisällön, suurten kuvaseinien sekä mm. hirvi- ja kar- jatoimintaa. huaiheisten dioraamojen vuoksi.

15.12.2005–15.1.2006 VALAKIT – Balkanin tuntematon kansa

Arktikumin auditoriossa esillä ollut kansatieteellinen näyttely toteutettiin yhteistyössä Lapin taidetoimikun- nan kanssa. Itäserbialaisesta valakkikansasta kertova näyttely oli koottu Serbia ja Montenegron Zajecarin kansallismuseon kokoelmista.

11 Lapin maakuntamuseo

K.M. Walleniuksesta kertova näyttely kiinnosti sekä kotimaisia että ulkomaisia kävijöitä.

Kuva: Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

1.1.–20.1.2006 vahvasti Itä-Inarin alueen asukkaisiin samalla kun tasa- Lappi lähti – ja palasi painoa loivat laajan ranta-alueen muut asukkaat. Näyt- Valokuvanäyttely Lappia-talon aulassa telyssä oli noin 80 mustavalkoista kuvaa kehyksissä. Näyttelyn valokuvat ovat Lapin maakuntamuseon ja Puolustusvoimien kuva-arkistoista. Näyttelyn ovat to- 9.6.–5.11.2006 teuttaneet Lapin maakuntamuseo ja Lapin lääninhalli- Rakas luminen helvetti tus lääninhallinnon 370-vuotisjuhlavuoden yhteydessä – K. M. Walleniuksen Lapin-vuodet 2004. Lapin maakuntamuseon omaa tuotantoa oleva näyttely nosti esille miehen suurten tekojen takaa. 3.3.–21.5.2006 Aanaar ulmuuh – Inarin ihmisiä. Kurt Martti Wallenius (1893–1984) oli kenraali ja kir- Kuvakertomuksia Inarijärven asukkaista jailija, joka on yksityishenkilönä jäänyt varsin etäiseksi, 1957–1990 jopa myyttiseksi hahmoksi. Hän oli vuosien 1918–1940 Matti Saanion valokuvanäyttely aikana tärkeä vaikuttaja Lapin ja Petsamon historian merkittävissä käännekohdissa. Matti Saanio tunnetaan erityisesti pohjoisen elämän kuvaajana. Inarijärven ihmisten elämää Saanio alkoi Talvisodan jälkeen vapaaksi kirjailijaksi ja uudistilallisek- kuvata 1950-luvun puolessa välissä. Hän teki useita si ryhtynyt Wallenius asui perheensä kanssa tukkikäm- eri matkoja niin talvella kuin kesällä. Matka taittui joko pästä muokkaamassaan kulttuurikodissa Marrasjärven veneellä, kävellen tai hiihtäen. Myös moottorikelkka ja rannalla. Siellä hän kirjoitti Lappi-aiheisia kirjoja, eri- porokyyti tulivat tutuiksi. Näyttelyn kuvat painottuivat laisia artikkeleita ja käänsi vieraskielistä kirjallisuutta. 12 Lapin maakuntamuseo

Taiteilija Tuula Launonen olkityönsä vierellä Lapin maakuntamuseon vaihtonäyttelyssä.

Kuva: Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

Tärkeitä elannonantajia olivat myös kalastus ja met- 16.11.2006–28.1.2007 sästys. Walleniukselle perhe, ystävät ja luonto olivat Olkioivalluksia – kaunista ja käytännöllistä elämän tärkeimpiä asioita. lattiasta kattoon

Lapin maakuntamuseon näyttely keskittyi K. M. Walleni- Lapin maakuntamuseon olkinäyttely esitteli Tuula Lau- uksen Lapissa viettämiin vuosiin 1918–1976. Näyttelyn nosen olkitaidetta, minkä lisäksi näyttelyssä tutustuttiin esineet, valokuvat ja arkistoaineisto ovat suureksi osaksi tämän ”talonpojan kullan” kansanomaisiin käyttötapoi- museon omista kokoelmista. Joitain esineitä on lainattu hin ja oljenkäytön kulttuurihistoriaan. Walleniuksen tyttäriltä ja heidän perheiltään. Mukana Näyttelyn kulttuurihistoriallisen osion taulujen kuvitus ovat myös hänen sotilasuraansa liittyvät merkittävät ja taitto olivat Veera Vasaran käsialaa, tekstit Tuija vaiheet. Alarieston ja Ulla Viitasen. Näyttelyn graafisen ilmeen suunnitteli TM Ulla Etto ja käsikirjoituksen teki FM Jussi Mäkinen.

Käsityökoulu Peukun järjestämässä olki- työpajassa tutustuttiin oljen ominaisuuksiin ohjaaja Pirjo Karhun johdolla.

Kuva: Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseon kokoelmat.

13 Lapin maakuntamuseo

Napapiirin ja Santa Claus -hotellin vitriinit

Sekä Napapiirillä että Santa Claus -hotellissa on Arkti- kum-talon esittelyvitriini, joissa mainostetaan yhteis- työssä Lapin maakuntamuseon ja Arktisen keskuksen näyttelyitä. Napapiirille on 14.7.2005 valmistettu näyt- tely samanismi-aiheesta, jota huollettiin. Santa Claus -hotellin aulaan 10.11.2005 valmistettu uusi näyttely Joutsen, pyhä lintu jouduttiin yleisön pyynnöstä (lintu­ influenssan pelossa) poistamaan, ja tilalle tehtiin Arkti- seen matkailuun liittyvä näyttely 9.3.2006.

K. M. Walleniuksen kirjallinen tuotanto oli esillä Lapin maakuntakirjastossa 4.9.–14.10.2006. Näyttelyssä oli lisänä joitakin Lapin maakuntamuseon esineitä.

Matkalla-näyttely 5.5.–17.9.2006. Näyttely kokosi Kuvi- tettu ja kuviteltu aika -projektiin osallistuneiden 13–17- vuotiaiden Rovaniemen kuvataidekoulun oppilaiden työt, jotka syntyivät pohjoisen henkisen ja esineellisen kulttuuriperinteen pohjalta. Yhteistyöhanke: Rovanie- men kuvataidekoulu, Rantavitikan peruskoulu ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedekeskus sekä Lapin maakuntamuseo.

14 Lapin maakuntamuseo

Museotapaaminen Sodankylän koti- seutumuseolla 12.7.2006. Kuvassa vs. maakuntamuseotutki- ja Ulla Viitanen, museotyöryhmän puheenjohtaja Sakari Korvanen ja luetteloija Hannu Kuivalainen.

Kuva: Tuija Alariesto.

Maakunnallinen museotyö Paikallismuseotyö

Lapin maakuntamuseon toiminta-alueeseen kuuluu Lapin maakuntamuseo järjesti 23.3.2006 museoväen suurin osa Lapin lääniä, yhteensä 12 kuntaa. Kaikissa tapaamisen, jossa oli mukana edustajia Kotiseutuyh- kunnissa on Utsjokea lukuun ottamatta jonkinlaista distys Rovaniemen Totto ry:n johtokunnasta, Lapin museotoimintaa (ks. tarkemmin: Lapin museot www. Metsämuseoyhdistyksen johtokunnasta ja Rovaniemen rovaniemi.fi/lapin museot). kaupungin museotoimesta. Valmistelluissa puheenvuo- roissa kerrottiin kunkin museon lähiajan toiminnasta ja Maakuntamuseotutkija antoi asiantuntija-apua paikal- tavoitteista. Keskustelussa tulivat esille muun muassa lismuseoille neuvontakäyntien aikana ja puhelimitse. koululaiskäynnit ja tiedotuksen lisäämisen tarve kävi- Museovirasto myönsi harkinnanvaraista valtionavustusta jämäärien kasvattamiseksi. viidelle Lapin maakuntamuseon toiminta-alueen paikal- lismuseolle, yhteensä 12 500 euroa. Maakuntamuseo- Lapin maakuntamuseo sai opetusministeriöltä tietoyh- tutkija ohjasi ja valvoi näiden avustusten käyttöä. Ne teiskuntahankkeisiin myönnettyä erityisavustusta 15 oli kohdennettu pääasiassa kokoelmien luettelointiin. 000 euroa LAPANEN – Lapin paikallismuseot netissä Kemijärven, Kittilän ja Sodankylän kotiseutumuseois- -hanketta varten. Hankkeessa luodaan vuoden 2007 sa esinekokoelmien luetteloinnissa otettiin käyttöön loppuun mennessä verkkoportaali Lapin maakunta- Pohjanmaan museossa suunniteltu tietokantaohjelma. museon toiminta-alueella sijaitseville museoille. Vs. Vs. maakuntamuseotutkija kokosi museoita varten maakuntamuseotutkija ja näyttelyamanuenssi aloittivat luettelointiohjeita. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 24 aineiston keruun sivustoa varten tutustumalla kaikkiin maakuntamatkaa 28 eri museokohteeseen. alueen museoihin sekä kuvaamalla niiden rakennuksia, 15 Lapin maakuntamuseo

näyttelyitä ja kokoelmia. Museoilta pyydettiin myös por- Arkeologinen toiminta taaliin tulevia tarinoita. Portaalin graafisen suunnittelun Lapin maakuntamuseon Kemijärven Soppelassa 2005 ja teknisen toteutuksen tekee Content Bakery Oy. tekemien metsäsaamelaisten asuinpaikan kaivauksen Lapin maakuntamuseo haki vuoden 2006 lopussa La- osteologiset määritykset valmistuivat keväällä 2006. pin lääninhallitukselta avustusta hankkeeseen MUSKU Kylän rautakauden lopun ja keskiajan asukkaat olivat – Museot kuntoon! Lappilaisen ja saamelaisen paikallis- syöneet etupäässä kalaa (hauki, ahven, siika, särkikalat) museotyön kehittämisprojekti. Hankkeelle myönnettiin ja erilaista riistaa (peura, hirvi, metsäkanalinnut). Tut- Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois-Suomen Tavoite kimusaineisto puhdistettiin ja luetteloitiin sekä tehtiin 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuudesta 2.7 avustus- kaivauskertomus. Vuoden huomattavin yksittäinen ta 35 828 euroa. Hanke aloitettiin joulukuussa 2006, arkeologinen löydös oli museolle Savukoskelta tuotu jolloin tehtiin laitehankintoja ja projektisuunnitelmia. puinen mela, joka radiohiiliajoituksen avulla todentui Projektipäällikkö aloitti työt 1.1.2007, ja hanke kestää kivikautiseksi. Esine siirrettiin Suomen kansallismuseon 31.10.2007 saakka. MUSKU-projektin tavoitteena on kokoelmiin. paikallismuseoiden elinvoimaisuuden nostaminen ja Museoviraston kanssa solmitun Lapin arkeologisen kult- pitkäjänteisen museotyön edellytysten parantaminen. tuuriperinnön suojelua koskevan yhteistyösopimuksen Vs. maakuntamuseotutkija vastasi Raito-lehden toi- mukaisesti museo antoi 40 viranomaislausuntoa erilai- mittamisesta ja taittamisesta. Vuoden 2006 Raidossa sista maankäyttöhankkeista. Ohjausryhmätyöskentely oli artikkeleita, jotka liittyivät Lapin maakuntamuseon vaati huomattavaa työpanosta mm. monien Utsjoella näyttelyihin, rakennusperintöön, esineisiin ja henkilö- pidettyjen kaavakokousten vuoksi. Konsulttien puutteel- historiaan. lisen arkeologisen osaamisen vuoksi kaavoihin joudut- tiin tekemään runsaasti sisällön tarkistusta. Yleisö- ja Rakennettuun ympäristöön liittyvät kysymykset ovat viranomaiskontaktit olivat mitä moninaisimpia. Usein kuuluneet maakuntamuseotutkijan työsarkaan. Yhteis- tiedusteltiin muinaismuistolain ja eri maankäyttömuo- työtä on tehty etenkin Lapin ympäristökeskuksen ja tojen suhdetta todettuihin muinaisjäännöksiin. Lapin Museoviraston kanssa. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi ympäristökeskuksen hallinnoiman Lapin kulttuuriympä- -hankkeessa tehtiin inventointitöitä mm. Rovaniemellä ristöt tutuksi -hankkeen arkeologisen osuuden toteutta- ja Ranualla. Maakuntamuseotutkija antoi lausuntoja ja jaksi palkattu arkeologi Mika Sarkkinen toimi edelleen osallistui viranomaisneuvotteluihin rakennusperintöön museon tiloissa yhteistyössä ohjausryhmän jäsenenä liittyvissä kaavoitus- ja purkulupa-asioissa. olevan museon arkeologin/intendentin kanssa.

Tieteellinen julkaisutyö perustui pääosin museon tutki-

16 Lapin maakuntamuseo

muksissa paljastuneeseen esihistorialliseen aineistoon. Arkeologi laati artikkelit Savukosken melasta museon Raito-lehteen ja Muonion Jerisjärven kivikaudesta pai- kalliseen kylälehteen. Laajempana julkaisuna painettiin syksyllä Posion historia, johon sisältyy museon arke- ologin kirjoittama osuus ”Kiven ja raudan Posio”. Myös WSOY:n oppimateriaalikeskuksen 2006 julkaisemassa oppikirjassa Kauan sitten oleva CD-levy (Äänimatka Suomen historiaan) – kuten itse teos – sisältää museon arkeologin laatimaa aineistoa.

Lapin maakuntamuseo järjesti 19.–22.10. yhteistyössä Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen (arkeologia) kanssa neljän maan (Suomi, Ruotsi, Nor- ja, Venäjä) saamelaisarkeologia-aiheisen kongressin Arktikumissa. Kongressiin osallistui yli 50 arkeologia eri maista. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan.

Tietoa esihistoriasta välittyi yleisölle myös arkeologin vuoden aikana pitämien useiden luentojen tai esitelmi- en avulla. Maastotarkastuksia arkeologi teki lukuisiin toimialueen kuntiin.

17 Lapin maakuntamuseo

Museo ja yleisö Arktikum-taloon tutustui vuonna 2006 yhteensä 77 643 17.00 Tulevaisuuden talo -esitys (30 min), Lapin asiakasta. maakuntamuseon näyttely 17.00 Matkalla-näyttelyn esittely, kuvataide­ Valtakunnallista museoviikkoa vietettiin Arktikumis- koulun oppilaat, yläkäytävä sa 16.–21.5.2006. Kansainvälisenä museopäivänä 18.5.2006 Arktikumissa oli avoimet ovet klo 10–18. Yleisöluennot

Museoviikon tapahtumia Arktikumissa Lapin maakuntamuseo järjesti Arktikumissa toimin- Tulevaisuuden talo -esitykset tavuoden aikana luontoaiheisia yleisöluentoja, joissa 16.5. ja 18.5. klo 16.00 ja klo 17.00 olivat järjestäjinä mukana myös Lapin lintutieteellinen yhdistys ja Lapin Sieniseura: Tuomo Ollila: Lappi – pe- Tulevaisuuden talo oli esitys, jonka Rovaniemen Teatteri tolintujen valtakunta (4.3.), Kirsti & Martti Palmén: – Lapin Alueteatteri teki yhteistyössä nuorten kanssa. Sienikongressimatkalla Australiassa (5.3.), Taneli Siinä historia solmiutui ja vertautui nykyaikaan ja nyky- Halonen: Reppumatkailu Itä-Afrikassa lintuharrasta- maisemaan Lapissa. Kohtauksissa sukellettiin sodanjäl- jan silmin (16.3.), Ari Rajasärkkä: Lapin sinipyrstöt keiseen kiivaaseen jälleenrakennuksen aikaan kuin myös (6.4.), Jari Peltomäki: Lintukuvaajan vuosi (6.11.), siihen, kuinka nykyaika kohtelee mennyttä. Kuinka pitkä Osmo Rätti: Luonnonvaraisten lintujen virustartunnat on henkinen matka jälleenrakennuksen aikaan? Suomessa (23.11.).

MUSEOPÄIVÄN OHJELMA Lapin maakuntamuseon järjestämässä Arktikumin 11.00 Multivisio Under the Northern Lights (11 yleisöluentosarjassa Erämiehiä ja kirjailijoita kuultiin min), Polarium neljä esitystä: Petteri Holma & Risto Pyykkö: A. 12.00 Kelaa -näyttelyn esittely, Auditorio E. Järvinen – hakkuri vai suojelija? (20.4.), Markku 13.00 Multivisio Under the Northern Lights (11 Varis: Mikä on eräkirjallisuuden erä? (27.4.), Seppo min), Polarium Saraspää: Erämiehen kahdeksan vuodenaikaa (4.5.), 14.00 Matkalla-näyttelyn esittely, kuvataide­ Tapani Niemi: Erämentaliteetti. Vuodenajat muovaavat koulun oppilaat, yläkäytävä ihmismieltä (8.5.). 15.00 Multivisio Under the Northern Lights (11 min), Polarium Yleisötapahtumat ja -retket 16.00 Tulevaisuuden talo -esitys (30 min), Lapin maakuntamuseon näyttely Lapin maakuntamuseo järjesti yhdessä muiden kanssa Luonnonkukkien päivän yleisöretken Rovaniemen Pöy- 18 Lapin maakuntamuseo

liövaaran–Virikkolammen maastoon 18.6. Lapin maa- Asiantuntijapalvelu ja neuvonta kuntamuseo, Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus Erilaisiin esineisiin, muinaisjäännöksiin, Rovaniemen järjestivät Rovaniemi-päivien yleisöretken Rovaniemen historiaan ja museon kokoelmiin liittyviä kysymyksiä Auttikönkäälle 9.9. tuli Lapin maakuntamuseoon vuoden aikana runsaasti. Tiedustelijoina olivat sekä muut museot, eri virastot että Aukioloajat yksityiset henkilöt. Erityisenä kiinnostuksen aiheena Vuonna 2006 museo oli avoinna seuraavasti: olivat historiaan ja esihistoriaan liittyvät kysymykset. Samoin luontoon, varsinkin kasveihin ja eläimiin, liitty- Talvikausi vää neuvontaa annettiin aiempien vuosien tapaan.

8.1.–31.5. tiistai–sunnuntai 10–18 Lapin maakuntamuseo on mukana lappilaisten kirjasto- jen ja museoiden yhteisessä Lapponica-tietopalvelussa, Kesäkausi joka vastaa asiakkaiden kysymyksiin pääasiassa sähkö- 1.6.–15.6. joka päivä 10–18 postin välityksellä. Tietopankin ja tietopalvelun osoite 16.6.–15.8. joka päivä 9–19 on www.lapponica.net. 16.8.–31.8. joka päivä 10–18

Talvikausi 1.9.–30.11. tiistai–sunnuntai 10–17 1.12.–7.1. joka päivä 10–18

24.12. suljettu

Opastukset

Opas-valvojat toimivat maakuntamuseon perus- ja erikoisnäyttelyissä esittelijöinä ja keskusteluoppaina yksittäisille kävijöille, koululuokille ja monille erityisryh- mille. Lisäksi oppaat tekevät kaikki näyttelyt käsittäviä ryhmäopastuksia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Ryhmäopastuksia vuoden aikana oli yhteensä 140. Kevättalven aikana teatteripakettiin liittyviä eläin- polkuja lähinnä päiväkoti-ikäisille kertyi yhteensä 12. 19 Lapin maakuntamuseo

Opetus Lapin maakuntamuseo teki yhteistyötä erityisesti Ro- hen ei ilmoittautunut ketään. Marraskuussa vaatetusalan vaniemen kaupungin koulujen kanssa. Vuonna 2006 lehtori Eevi Matilainen otti yhteyttä ja sovittiin, että lähialueen koululaisia vieraili Arktikumissa 2466 ja muu- museo- ja tiedekeskuskauppatuotteen (pienen tuoteper- alta tulleita koululaisia 550. Näyttelyamanuenssi Tuija heen) suunnittelusta tehdään oma kurssi, joka on osa Alariesto työsti saamelaiskulttuuriin liittyvän tehtäväpa- pakollisia tekstiili- ja vaatetussuunnittelun syventäviä ketin koululaisille alkuvuodesta 2006. Tehtäväpaketti oli opintoja. Kurssia suunniteltiin, ja varsinaisesti se alkoi etenkin leirikoululaisten ahkerassa käytössä. seuraavana vuonna 26.1.2007.

Lapin maakuntamuseo oli mukana edelleen Taikametsä- Lapin maakuntamuseo osallistui Napapiirillä joulukuu- projektissa, jossa museo vastaa perinneosion sisällöstä. senkoristelukilpailuun 28.10. Museon kuuseen askar- Taikametsään tuotettiin sisältöjä ja näyttelyamanuenssi reltiin yhteistyönä satoja olkitähtiä samaan aikaan suunnitteli ja toteutti verkko-opetusmateriaalia vanhois- Arktikumissa rakenteilla olleen joulunajan olkinäyttelyn ta leikeistä ja kädentaidoista. Lapin maakuntamuseo hengessä. Kilpailussa oli parhaasta joulukuusesta ylei- tiivisti yhteistyötä Taikalamppu- ja Lapin lastenkulttuuri- söäänestys, jonka Lapin maakuntamuseo voitti ja sai verkostossa toimivien henkilöiden kanssa. Taikalamppu siitä diplomin. Voitto tiesi haastetta osallistua kilpailuun on lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen projekti, myös jouluna 2007. jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja Museon opas-valvojat Maisa Laitinen ja Merja Lehto- kulttuuripalveluita koko Suomessa. virta-Aho toimivat Lapin ammattiopiston matkailualan Museo-opetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyös- opiskelijoiden työpaikkaohjaajina. Vuoden aikana työ- sä Arktisen keskuksen ja Rovaniemen taidemuseon mu- harjoittelussa oli viisi opiskelijaa. seolehtorin kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat mm. Lapin yliopisto, Lapin taidetoimikunta, Lapin käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry, koulut ja muut tahot.

Muuta toimintaa

Lapin maakuntamuseon ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteinen museo- ja tiedekauppatuotepro- jekti suunniteltiin yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tekstiili- ja vaatetusalan laitoksen kanssa. Projektiin oli hakuaika opiskelijoilla syksyllä, mutta sii- 20 Lapin maakuntamuseo

Julkaisut Maakunnallinen museolehti Raito ilmestyi vuonna 2006 Suomessa -verkkokurssi, pohjoinen polku. yhden kerran. Museon henkilökunta on avustanut teks- Rakas luminen helvetti – K. M. Walleniuksen Lapin- tein ja kuvin Arktikumin Aviisia. vuodet. Raito 2006: 27–30.

Lapin maakuntamuseon julkaisuja -sarjassa (numerot Päivi Rahikainen: 10 ja 11) ilmestyi kaksi teosta: Jaakko Alakulppi: Omavarainen Naumanniemi. Raito 2006: 8–12. Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Museoiden Lappi. Maria Lähteenmäki (toim.): Alu- Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001; Kaija eiden Lappi. Lapin yliopistokustannus 2006. Elo (toim.): Valto Pernu – pohjoisen valokuvaaja. Ulla Viitanen: Kauppalan pojat. Raito 2006: 4–7. Julkaistut artikkelit ja tutkimukset Kävijät tervetulleita paikallismuseoihin. Roiske, Tuija Alariesto: Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen verkkolehti Leluja ja leikkejä muistojen kätköistä. Raito 2006: 26.4.2006 (yhdessä Tuija Alarieston kanssa). 31–35. Kävijät tervetulleita paikallismuseoihin. Roiske, Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen verkkolehti 26.4.2006 (yhdessä Ulla Viitasen kanssa).

Hannu Kotivuori: Poimintoja Jerisjärven kivikaudesta. Jerisjärven rannalta -kylälehti, 2006:10–11. Savukosken kivikautinen mela. Raito 2006: 36–37. Savukosken kivikautinen mela. Meloja-lehti 5/2006: 4–5. Kiven ja raudan Posio. Posion historia, 2006: 20–34 ja 400–407. Jyväskylä.

Hanna Kyläniemi: Lapin maakuntamuseo Lapin kulttuurien tallenta- jana ja esittäjänä. Lapin yliopiston Esinekulttuuri

21 Lapin maakuntamuseo

Tiedotus ja markkinointi Toimitilat Arktikumin markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Ark- Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyn pinta-ala on tikum-Palvelu Oy. Museon sisäisestä ja oman alan ky- 949 m2, vaihtonäyttelytilan 166 m2 ja luonnontieteen symyksiin kuten näyttelyihin ja tutkimukseen liittyvästä yksikön tilat 295 m2 sekä toimisto- ja työtilat 577 m2. tiedottamisesta museo on pääosin vastannut itse. Arktikum-talon kokoelma- ja työtilojen lisäksi museolla on erillinen kokoelmavarasto. Lapin maakuntamuseon Lapin maakuntamuseon kotisivut löytyvät osoitteesta ja Arktisen keskuksen yhteiskäytössä ovat yleisötilat, www.rovaniemi.fi/maakuntamuseo. Kotisivujen raken- luokkahuone, auditorio, kuvalaitos sekä puu- ja me- netta uudistettiin ja sisältöä päivitettiin. Uutena koko- talliverstaat. naisuutena sivuille lisättiin saavutettavuus-osio. Luonnontieteen yksikön tiloissa Arktikumin instituuttira- Lapin maakuntamuseon kotisivuilta löytyvälle Lapin kennuksessa ovat amanuenssin ja intendentin/arkeolo- museot -sivulle kerättiin Lapin maakuntamuseon toi- gin työhuoneet sekä tilat näytteiden käsittelyä, kokoel- mialueen museoiden yhteystiedot ja kuvaukset. Lapin mia, arkistoja ja määräaikaisia työntekijöitä varten. museot -sivu löytyy osoitteesta www.rovaniemi.fi/lapin museot. ARKTIKUM Talon pinta-ala 4523 m2 Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen verkkolehti Lapin maakuntamuseon tiloja 1526 m2 Roiske ilmestyi yhtenä numerona vuonna 2006. Toi- Arktisen keskuksen ja mituskuntaan kuuluivat museotoimen edustajina Kaija museon yhteistiloja 1461 m2 Kähkönen ja Tuija Alariesto. Luonnontieteen yksikkö, Arktikumin instituuttiosa 295 m2

VARASTO Silmutie 2 720 m2

Arktikumissa Lapin maakuntamuseon tilat on suojattu palo- ja murtohälyttimin. Näyttelytiloissa ja luonnon- tieteen yksikön kokoelmatiloissa on myös kosteuden ja lämpötilan säätö.

22 Rovaniemen taidemuseo

Ina Colliander, Kolme enkeliä, 1972, väripuupiirros.

Kuva: Arto Liiti.

Näyttelyt Rovaniemen taidemuseon toiminnan painopisteenä on ikonitaiteeseen ja uskonnon tematiikka alkoivat näkyä suomalainen nykytaide, pohjoinen ja alkuperäiskanso- taiteilijan tuotannossa. jen taide sekä yhteisö- ja ympäristötaide. Vuotuisessa Ina Collianderin läpimurtonäyttely oli v. 1957 Artekissa, näyttelyohjelmassa esitellään lappilaisen ja lappilais- jossa ilmaisuvoimaiset enkelit tulivat suurelle yleisölle syntyisen taiteilijan tuotantoa, Jenny ja Antti Wihurin tutuiksi. Collianderin puupiirroksissa näkyi alusta lähti- rahaston kokoelman näyttelyitä sekä koti- ja kansain- en vapaa, persoonallinen käsittelytapa. Laatan joskus välisen nykytaiteen ilmiöitä. epäsäännöllinenkin perusmuoto ja puun syyt saivat näkyä. Collianderin leikkausjäljestä ja viivasta välittyy Kokoelmanäyttelyt tietynlainen primitiivisyys. Ennen sotia aloittaneista graafikoista hän haki tietoisimmin vaikutteita kansain- 2.12.2005–19.2.2006 INA COLLIANDER välisestä modernismista.

Taidegraafikko Ina Collianderin (1905–1985) synty- 1960-luvulla taiteilijan näyttelyosallistuminen oli aktii- mästä tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2005. Col- visinta: hänet valittiin mm. kahdesti Suomen edusta- lianderin puupiirrosenkelit ovat taidegrafiikan ystävien jaksi Venetsian biennaaliin. Vanhuusvuosiinsa saakka suosikkeja. Uskonnollisten aiheiden ohella hän kuvasi työvireensä säilyttänyt Colliander piti ensimmäisen kodin yksityiskohtia ja elinpiiriä; perhettä, äitiyttä ja retrospektiivisen näyttelynsä Helsingin Taidehallissa lapsia. 1973. Kuluneet vuosikymmenet ovat vakiinnuttaneet hänen asemansa yhtenä sotien jälkeisen modernismin Ina Behrsen ryhtyi opiskelemaan taidetta 17-vuotiaana klassikkona. Neuvostoliitossa. Vuonna 1923 hän muutti Suomeen ja toimi ensin lastenhoitajana Kauniaisissa, mutta hakeu- Rovaniemen taidemuseon Jenny ja Antti Wihurin rahas- tui pian silloiseen Taideteolliseen keskuskouluun, josta ton kokoelmassa on noin sata Ina Collianderin teosta. valmistui v. 1928. Kirjailija Tito Collianderin kanssa 2.12.2005 avatussa näyttelyssä esiteltiin taidegraafikon Ina meni naimisiin loppuvuodesta 1930. Opintojaan hän elämäntyötä aina 1930-luvulta alkaen, esillä oli grafiik- jatkoi Münchenissä, jossa opiskeli grafiikan tekoa ja kaa, vesivärimaalauksia ja piirroksia sekä luonnoksia. vedostamista. Vapaaksi taiteilijaksi jäätyään hän alkoi Suomalaisen väripuupiirrostaiteen uranuurtaja ja kehit- vuodesta 1933 lähtien keskittyä erityisesti puupiirros- täjä huomioitiin vuonna 2005 myös mm. Ateneumissa tekniikkaan. Asuminen Viron Petserissä ja sen luostarin sekä Oulun, Hämeenlinnan ja Lapinlahden taidemuse- vaikutuspiirissä 1936–39 oli merkittävää: molemmat oiden näyttelyissä. Collianderit liittyivät ortodoksiseen kirkkoon. Yhteys 23 Rovaniemen taidemuseo

17.3.–29.4.2006 AIVAN SAMA valittujen teosten ja asettelun kautta; “aivan sama” – NÄYTTELY NUORILLE JA MUILLE VASTAHAKOISILLE ei merkitse nuorille välinpitämättömyyttä vaan heidän Teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta “aivan sama” -asenteensa on aktiivinen. Nuoret ovat asenteeltaan avoimia tarkastelemaan asioiden ääripäitä, Aivan sama -näyttely pyrki rohkaisemaan nuoria ja myös taiteen. Tämän vuoksi näyttely rakennettiin vasta- muita välinpitämättömiä löytöretkelle nykytaiteen parien toisiaan täydentäville teemoille kuten valo-varjo, maailmaan. Näyttelyssä oli lupa ihmetellä ja sanoa rankka-herkkä, väritön-värillinen ja esittävä-abstrakti. mielipiteensä ääneen. Uskaltautuminen ovesta sisään Näyttely koottiin teoksista, jotka edustavat suomalaisen voi olla pelottavaa mutta palkitsevaa. Osallistumalla nykytaiteen monia ulottuvuuksia. Mukana oli mm. valo- työpajaan tai keskusteluun voi yllättäen huomata, että kuvia, veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, “aivan sama ei olekaan aivan sama!” tekstiiliteoksia ja ääni-installaatioita. Näyttelyyn valittiin Näyttely vastaa nuorten vastahakoiseen asenteeseen myös harvemmin Rovaniemellä esillä olleita teoksia.

Yksityiskohta Pekka Jylhän teoksesta Stefan Bremer, Tim (Snake-man), Mitä se elämä on, 1996–97. sarjasta Man, 1998

24 Rovaniemen taidemuseo

Tiina Laitanen: Nätti-Rätti, 1998, öljy kankaalle.

Kuva: Matti Ruotsalainen.

Aivan sama -näyttely toteutettiin Rovaniemen taide- herkät kuvat hansikkaan kaavoista ovat muotokieleltään museon ja Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opis- hyvin abstrakteja. kelijoiden yhteistyönä. Tämän vuoksi näyttelyssä oli Historiassa vaatteen väreillä oli usein symbolinen mer- panostettu erityisesti museopedagogisiin näkökohtiin. kitys. Tämä antoi teokselle kertovaa sisältöä ja helpotti Lapin yliopiston opiskelijat järjestivät näyttelyn aikana katsojaa aiheen tulkinnassa. Kristillisessä taiteessa oppilas- ym. ryhmille erilaisia työpajoja. Isoon saliin oli Maria puettiin siniseen viittaan, punainen vaate taas tarkoituksella jätetty lattiatilaa isoillekin ryhmille työs- viittasi marttyyriuteen ja uhrautumiseen. Kiinassa Sung- kennellä. Pieni sali oli tunnelmaltaan intensiivisempi, dynastian keisarillinen väri oli keltainen, eivätkä muut täydempi ja sopiva paikka yksilöelämyksille. kuin keisarillisen perheen jäsenet saaneet pukeutua keltaiseen. Barokkitaiteen eräs keskeisimpiä elementtejä 6.5.–6.8.2006 olivat hulmuavat kankaat, laskosten runsaus, draperia. SILKKIÄ JA SAMETTIA Kankaan materiaalin tuntu maalauksissa on ollut myös Kankaan kuvaaminen eri muodoissaan on ollut kuvatai- erityisen haastavaa eri aikakausina. Tähän viittaa- teessa erittäin merkityksellistä kautta aikojen. Vaatteet vat lukuisat asetelmamaalaukset, kuten vaikka tässä ja sisustustekstiilit ovat mukana lähes aina esittävässä näyttelyssä Tiina Laitasen Nätti-Rätti ja Peuraliina. taiteessa. Abstraktissa taiteessa värien ja muotojen Inari Krohn taas ilmentää hyttysverkon herkkyyttä sommittelut muistuttavat usein tekstiiliä kuoseina tai grafiikassaan. tekstuureina. Voidaan ajatella, että ihmistä kuvattaessa vaatetettu Muoti kertoo paitsi ajasta myös luovuudesta ja tekni- ihminen kertoo enemmän aikakaudestaan kuin ajatto- sestä kehityksestä. Näyttelyn teema sai alkunsa siitä, mampi alastonkuva. Vaatteet kuvassa kertovat paitsi että Lapin yliopiston tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijat vallitsevasta muodista myös henkilön sosiaalisesta halusivat järjestää taidemuseossa muotinäytöksen. taustasta. Heikki Tuomela on käyttänyt malleinaan Lauantaina 6.5. nähtiinkin kaksi muotinäytöstä opiske- mielellään yhteiskunnassa syrjäytyneitä henkilöitä kun lijoiden suunnittelemista vaatteista ja asusteista. taas Rafael Wardi tai Tapani Raittila kuvaa läheisiään ja perheensä jäseniä. Myös Niilo Hyttisen tai Reijo Näyttely pyrki näyttämään katsojalle erilaisia esimerk- Raekallion henkilöistä paljastuu tietty asema vaatetuk- kejä siitä, miten suomalaisessa nykytaiteessa kangasta sen perusteella. Nykytaiteessa vaatteet ja kankaat ovat ja vaatetta on kuvattu. Mukana oli myös teoksia, jotka useammin sommittelullisia väripintoja tai kontrastien eivät ole tarkoitettu kankaan kuvauksiksi, kuten Sam luojia kuin symbolisia elementtejä. Tästä esimerkkeinä Vannin sekä Ilkka Väätin abstraktiot, mutta molempi- vaikka valokuvataiteessa Raakel Kuukan tai Aino en taiteilijoiden teoksista voi katsojalle välittyä mielikuva Kanniston teokset. kankaan kuvioinnista. Toisaalta Juhani Hakalahden 25 Rovaniemen taidemuseo

Heikki Kukkonen: Kuuma tuuli, 1995, akryyli, etsaus.

Kuva: Arto Liiti.

Vaikka näyttelyn nimi viittasi suoraan tekstiiliin, oli 29.9.-12.11.2006 näyttelyssä varsinaisesti tekstiilitaiteeseen luokiteltavia SININEN TORNI teoksia vain muutama. Ilona Kivijärven suuri huopa- Satukirjan kuvituksia ja teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta veistos Neve tai Ulla Pohjolan pienet pukuveistokset kertovat tästä lähestymistavasta aiheeseen. Sininen torni -näyttelyn pohjana on satukirja, jossa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelman taideteokset 1.7.–6.8. ovat alkaneet elää omaa tarinaa. Esillä oli alkuperäisiä Kuuma tuuli kuvituksia satukirjasta ja niitä teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta mitkä esiintyvät kirjassa Näyttelyn nimiteos Kuuma tuuli on Heikki Kukkosen sekä samoilta taiteilijoilta muita teoksia. etsaus, jossa voi aistia helteisen kesäpäivän jossain antiikin raunioituneella paikalla. Teos johdattaa ajatuk- Satukirjan Sininen torni on kirjoittanut ja kuvittanut set paitsi kesään myös tietynlaiseen pelkoon ilmaston rovaniemeläinen Hanna Immonen. Olennainen osa muuttumisesta ja sen aiheuttamista muutoksista elä- kirjaa on Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelman määmme. teokset, jotka ovat innoittaneet tarinan muodostumises- sa. Kirjan tarkoitus on toimia lapsille taide- ja kuvakir- Samanlaista uhkaavaa tunnelmaa välittyy myös Merja jana ja opettajille sekä vanhemmille oppaana taiteesta Aletta Ranttilan puupiirrossarjasta Herra armahda, puhumiseen ja taiteen sisältämien aiheiden käsittelyyn Nanna Suden maalauksesta Kuollut puu tai Eemil lasten kanssa. Satukirja julkaistiin 12.9.2006. Karilan luurankomaalauksesta Heavenly Beach 1. Sadussa Pan-huilua soittava poika tapaa sinisessä Kesä on kuitenkin muutakin. Se on ihania lapsuusmuis- tornissa asuvan tytön ja linnun. Paha Usvatar, sumun- toja, aurinkoisia terassi-iltapäiviä, luontoa ja lämpöä. haltija, on taikonut tytön ja hänen lintunsa niin, että Myös tätä Jenny ja Antti Wihurin rahaston teoksista poistuessaan tornista sitä ympäröivään kuihtuneeseen koottu kesänäyttely pyrki välittämään. 26 Rovaniemen taidemuseo

Sininen torni -näyttely.

Kuva: Arto Liiti. puutarhaan he muuttavat muotoaan – tyttö muuttuu opetuksessa. Tavoitteena on myös saada opettajien harmaan kiven kaltaiseksi ja lintu ilkeäksi varikseksi. käyttöön materiaalia Jenny ja Antti Wihurin kokoelmista Yhteisvoimin huilunsoittajapoika ja sinisen tornin tyttö ja sitä kautta tuoda lapsia lähemmäksi heidän omaa päättävät ajaa Usvattaren tiehensä ja herättää puu- kulttuuriaan, taidemuseotaan ja sen kokoelmia. tarhan henkiin. Pan-huilua soittava poika sai syntynsä Helvi Hyvärisen samannimisestä veistoksesta ja har- maassa tytössä on samoja piirteitä kuin Esa Riipan Hanna Immosen kuvitusta Häirikkö-nimisessä grafiikan vedoksessa. Sininen tyttö teokseen Sininen torni. pohjautuu Kirsi Neuvosen grafiikan vedokseenSyök - sylentäjän morsian.

Satukirjan avulla pyritään kehittämään museopedago- giikkaa sekä lisäämään nykytaiteen käyttöä kuvataiteen opetuksessa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Satukirja on suunnattu ala-aste- ja päiväkoti-ikäisille. Lapsille tarkoitettuja kirjoja nykytaiteesta on tarjolla kohtalai- sen niukasti. Näyttelyn jälkeen teoksista kootaan pieniä kiertonäyttelyitä kouluille ja päiväkodeille.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin museopedagoginen julkaisu Miksi aurinko on vihreä (toim. Eveliina Hap- ponen ja Kaija Kähkönen). Kirja sisältää artikkelien lisäksi käytännön ohjeita taiteen tarkasteluun. Opas- kirjan tarkoitus on jäädä aktiivisesti opetuskäyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa myös ilman aitoja teoksia.

Tavoitteena on parantaa koulujen ja museon yhteistyötä ja nykytaiteen saavutettavuutta sekä lisätä kaupungin oman museon taidekokoelmien käyttöä kuvataiteen

27 Rovaniemen taidemuseo

Risto Suomi: All along the Watchtower, 2001, öljy ja lehtikulta kankaalle. Hanna Immosen kuvitusta teokseen Sininen torni. Kuva: Sami Louhela.

Toivomme, että valmiin oppimateriaalin myötä opetta- Näyttelyssä olivat edustettuina taiteilijat Mirja Airas, jat rohkaistuisivat käyttämään nykytaidetta opetuksen Carolus Enckell, Jaana Erkkilä, Susanna Gottberg, osana. Uuden opetussuunnitelman mukaan nykytaide Kyllikki Haavisto, Markku Heikkilä, Pekka Jylhä, kuuluu kaikkien luokkien kuvataiteen opetussisältöön. Pasi Karjula, Pekka Kauhanen, Ari Koch, Markus Konttinen, Hannele Kylänpää, Tero Laaksonen, 29.9.–22.10.2006 Kalle Lampela, Leena Luostarinen, Jukka Mäkelä, NORDISCHE LANDSCHAFT Lotta Määttänen, Jaakko Niemelä, Pirkko Nukari, Teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Silja Rantanen, Osmo Rauhala, Nina Roos, Teemu Vuonna 2004 Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Rova- Saukkonen, Risto Suomi, Antti Tanttu, Sinikka niemen taidemuseolta pyydettiin näyttelyä Bomlitzissa Tuominen, Carl Wargh, Senja Vellonen ja Heikki W. sijaitsevaan Walsrohden teollisuuspuistoon. Rahaston Virolainen. Alkuperäiseen näyttelyyn kuuluvaa Aarno taiteellinen asiantuntija professori Leena Peltola Salosmaan videoteosta ei tilojen puutteen vuoksi ollut suunnitteli Saksaan näyttelyn, joka pyrki kertomaan nyt esillä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta mahdolli- Jenny ja Antti Wihurin rahasto kustansi näyttelystä simman edustavasti. Walsroden näyttely herätti suurta saksankielisen näyttelyjulkaisun. mielenkiintoa eri puolilla Eurooppaa ja niinpä näyttely kutsuttiin seuraavana vuonna Itävaltaan Bregenziin ja loppuvuodeksi Berliinin pohjoismaiden lähetystöjen yhteistaloon.

Näyttelyn nimi Nordische Landschaft, Pohjoinen maise- ma, viittaa osaltaan suomalaisen kuvataiteen eräisiin keskeisiin elementteihin, luontoon, kasveihin ja eläimiin. Vaikka kaikki teokset eivät suoranaisesti kuvaakaan näitä elementtejä, on luonto voimakkaasti läsnä tai- teessamme. 28 Rovaniemen taidemuseo

Muut näyttelyt taidemuseossa Virossa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Lapissa heidän tärkeimmät yhteistyökumppaninsa ovat olleet Utsjoen 3.3.–30.4.2006 saamelaislukio, Karigasniemen peruskoulu, Inarin ylä- Tärkeintä elämässä aste ja Saamelaismuseo Siida. Lea ja Pekka Kantonen yhteistyössä eri kansojen nuorten kanssa Jokainen työpaja on alkanut miellekartan tai käsitekar- tan piirtämisellä. Nuoret ovat piirtäneet kartan itsestään Teltta-projekti on monivuotinen taideprojekti, joka ja elämänsä tärkeimmistä asioista. Kaikki projektin yhdistää toisiinsa eri taidemuotoja, tutkimusta ja aikana valmistuneet taideteokset on suunniteltu näiden vuorovaikutusta sekä nuorten ja taiteilijoiden välillä miellekarttojen pohjalta; kartat ovat toimineet videoiden että eri kansojen nuorten välillä. Useimmat projektin ja installaatioiden käsikirjoituksina ja ideavarastoina. näyttelyiden teokset on tehty nuorten taidetyöpajoissa, joita taiteilijat Lea ja Pekka Kantonen ovat ohjanneet Rovaniemen taidemuseon näyttelyn Tärkeintä elämässä kouluissa Utsjoella ja Inarissa sekä muualla Suomessa, ensimmäinen sali esitteli Teltta-projektin lähtökohtia ja

Tärkeintä elämässä -näyttely.

Kuva: Arto Liiti.

29 Rovaniemen taidemuseo

Lea ja Pekka Kantonen, Teltta, 1991–95

Kiasma, Nykytaiteen museon kokoelma

Kuva: Arto Liiti

tiloja: miellekarttoja koululuokan seinällä sekä teltan koululaisten yhteistyön tuloksena syntyneitä teoksia. jossa Kantoset asuivat 1990-luvun alussa eri kansojen Vierailu (1997) on dokumentti Utsjoen Saamelaislukion perheiden luona vieraillessaan. ja raumalaisen Raumanmeren lukion välisistä vierailuista ja puolentoista vuoden ajan jatkuneesta kirjeenvaih- Valokuvasarja Lempipaikka (1999-2005) on toteutettu dosta. Lukioiden oppilaat tutustuivat toisiinsa aluksi eri alkuperäiskansojen alueilla Suomessa, Meksikossa ja kirjeiden ja videotervehdysten välityksellä, ensimmäinen Yhdysvalloissa. Nuoret ovat ottaneet valokuvia toisistaan kohtaaminen tapahtui Utsjoella joulukuussa 1996 ja toi- poseeraamassa lempipaikoissaan, ja myöhemmin nuoret nen kohtaaminen Raumalla toukokuussa 1997. Raumalla on kuvattu uudestaan samoissa paikoissa yhdessä en- oppilaat rakensivat yhdessä turvekodan, jonka sisällä simmäisen kuvan kanssa. Ensimmäisen ja toisen kuvan tulisijan paikalla loimottaa nuorten kuvaamia matka- ottamisen välillä on kulunut aikaa: viikkoja, kuukausia videoita. Ääninauhalla nuoret kertovat siitä, millaisia tai vuosia. Nuori, paikka ja hänen suhteensa siihen ovat ennakkoluuloja heillä aluksi oli toisiaan kohtaan ja siitä, jonkin verran muuttuneet. miten ensikohtaamisen aiheuttama järkytys vähitellen Lempipaikka-sarjan kuvia oli ensimmäisen kerran vaihtui ystävyydeksi. esillä alkuperäiskansojen maaoikeuksia käsittelevän Jos haluat pysyä hengissä tarvitset sydämen/Juos don kokouksen yhteydessä San Miguel Huaistitan kylässä vuosten áiggut eallit, de gal dárbbasát váimmu on Ka- Meksikossa vuonna 2002. Video Taller de la Tierra on rigasniemen peruskoulun ja Raumanmeren yläasteen dokumentti valokuvien ideoimisesta, valitsemisesta, oppilaiden vuosina 2001–2002 tekemä paperiveistos­ kokousvalmisteluista, näyttelyn ripustamisesta ja itse installaatio. Koululaiset ovat yksin tai ryhmissä muo- kokouksesta. Valokuvaamista ei ole dokumentoitu, vailleet identiteettiä käsitteleviä veistoksia ja valinneet sillä kyläyhteisö salli videon kuvaamisen ainoastaan toistensa kirjoittamista aineista ja tutkielmista saa- kokousalueella. men- ja suomenkielisiä lauseita tilaan heijastettaviksi. Toisessa salissa oli esillä raumalaisten ja utsjokelaisten Videoinstallaatio Miesten huone (1997 ja 2005) syntyi 30 Rovaniemen taidemuseo

Olavi Jäntti, Rovaniemen vanha teatteritalo, 1969, öljy.

Rovaniemen kaupungin kokoelma.

raumalaisten ja utsjokelaisten poikien yhteistyönä, Lea (s. 1956) ja Pekka Kantonen (s. 1955) kuuluvat video Kahdet kasvot (1997) on utsjokelaisten tyttöjen suomalaisen videotaiteen, performanssin ja ympäris- kuvaama. tötaiteen ensimmäiseen sukupolveen. Heidän Teltta- projektinsa on laajin ja pitkäkestoisin yhteisöllinen Kolmannen salin teokset varioivat eri tavoin kodin taideprojekti Suomessa. Lea Kantonen on kirjoittanut huoneiden sisustusta. Ajatuksena oli tarkastella omaa Teltta-projektin työpajoista väitöskirjan Teltta. Kohtaa- kulttuuria osittain etnografiasta lainatuilla tutkimusme- misia nuorten taidetyöpajoissa (Like kustannus 2005). netelmillä. Installaatioon Kiitollisuus (2005) Kantoset Kirja on myös Tärkeintä elämässä -näyttelyn luettelo. olivat koonneet oman tupansa huonekalujen päälle setukaisilta saamansa lahjat. Olohuone (2005) oli osa 6.5.–25.6.2006 raumalaisten nuorten saman nimistä installaatioista, Palas eilen joka häiritsee ja kommentoi perheen edustus- ja yh- dessäolon tilaa. Västäräkin pesä (2005) oli Obinitsan Lapin Kuvataideseura Palas perustettiin Rovaniemellä nuorisokuoron Tsibihärbläseq (Västäräkit) hartaudella vuonna 1966. Perustajajäsenet olivat Lapin Taide- sisustama ikoninurkkaus. Naisten huone (1997 ja 2005) seura Seitapiirin kuvataidejaoston jäseniä. Palaksen oli raumalaisten nuorten naisen hypernaiselliseksi sisus- toiminta-alueena on alusta asti ollut koko Lapin lääni. tama kuvitteellisen Birgit-tytön huone. Heti perustamisestaan lähtien Palas halusi korostaa toimintansa maakunnallista luonnetta; niinpä seuran Salin keskellä valokuvainstallaatio Neljä nurkkaa (2000) ensimmäinen näyttely järjestettiin Ranualla huhtikuussa esitteli Mäntsälän Sääksjärven kylän ja Viron Obinitsan 1966. Samana vuonna pidettiin seuran näyttelyitä myös kylän lasten tutkimusta oman kotinsa historiasta. Obi- Sodankylässä ja Rovaniemellä. Ensimmäisenä vuonna nitsan setukaisten tuvan nurkat oli ennen nimetty käyt- käynnistyi myös taideleiritoiminta. Ensimmäinen maala- tötarkoituksen mukaan olonurkaksi, pyhäksi nurkaksi, usleiri järjestettiin Kaunispäällä kesällä 1966. Opettajana makuunurkaksi ja uuninurkaksi. Lapset tutkivat neljän toimi rovaniemeläissyntyinen Suomen taideakatemian vuoden ajan sitä, miten kodin huoneet ovat muuttuneet opettaja Aale Hakava. ja sitä, miten perinteisten nurkkien funktiot toteutuvat nykykodissa. Palas eilen -näyttelyyn koottiin taideseuran varhaisten

31 Rovaniemen taidemuseo

Jaakko Heikkilä, Arthur Wilson, 15th Street Amsterdam Avenue, New York, 2001.

Kuva: Jaakko Heikkilä.

jäsenten teoksia. Mukana oli teoksia seuran perustaja- työstänyt armenialaista Diaspora-projektia Armeniassa, jäseniltä, kuten seuran ensimmäiseltä puheenjohtajalta Los Angelesissa ja Venetsiassa. Aarne Valkamalta ja sihteeriltä Maija Manniselta. Rovaniemellä avatussa näyttelyssä Tornionjokivarsi Palaksen perustajajäsenistä mukana näyttelyssä olivat kohtaa New Yorkin, Armenian, Vienanmeren Venäjällä, myös Olavi Jäntti, Ilta Sorro, Eino Nikula, Martti Los Angelesin ja Venetsian. Jeesus seisoo Ruottin puo- Isomettä, Sirkka-Liisa Lustila, Pentti Tulla ja Vilma lela –näyttely on tähän saakka laajin katsaus Heikkilän Korhonen. Lisäksi mukana oli teoksia seuran kunnia- tuotantoon. Näyttely levittäytyi taidemuseon ylä- ja jäseniltä, mm. Einari Junttilalta, Uuno Särkelältä ja alakertaan erilaisilla teemakokonaisuuksilla. Yläkerta Reidar Särestöniemeltä. jakaantui kolmeen pääteemaan; ihmisten huoneita, sattumanvaraisia kohtaamisia ja viattomia maisemia. Taiteen polulla -juhlakirja Alakerran ensimmäinen huone oli päiväkirjanomainen

Lapin Kuvataideseura Palas ry:n juhlakirja Taiteen po- tekstien ja kuvien jana. Näyttelyssä oli esillä valoku- lulla syntyi Palaksen, Rovaniemen taidemuseon ja Lapin vien lisäksi videoteos, joka tekee kunniaa vedelle ja yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteistyönä. Julkaisun ihmiselle. teemoiksi kiteytyivät kuvataideseuran toiminta, mai- Heikkilälle on tärkeää saada yhteys kuvattavaan kohtee- sema- ja luontokuvaus, henkilökuvaus, mytologiset ja seen. Luottamus ihmisiin täytyy saavuttaa joskus myös fantasia-aiheet, kukka-aiheet, veistokset sekä suhde ilman yhteistä kieltä. Kontakti kuvattavaan kohteeseen abstraktiin ja tekstiilitaiteeseen. haetaan avoimuudella, eleillä ja olemuksella - omalla persoonalla. Kohtaamisista syntyy keskittyneitä muo- 11.8–24.9.2006 tokuvia ja kuvia ihmisistä omissa tiloissa ja paikoissa. Jeesus seisoo Ruottin puolela Heikkilä kuvaa intiimejä ihmisten tiloja, koteja, joissa Jaakko Heikkilän näyttely panoraama aukaisee tilat lattiasta kattoon ja huoneesta Kuvataiteilija, valokuvaaja Jaakko Heikkilä (s.1956) toiseen. asuu ja työskentelee Kukkolankoskella, Tornionjokilaak- Heikkilä on julkaissut neljä valokuvateosta: Meänmaa sossa. Vuodesta 2001 Heikkilä on työskennellyt osan (1992), Kirkas nöyryys (1997) ja Kukkolankoski (2005) vuodesta New Yorkissa. Vuosina 2004 ja 2005 hän on 32 Rovaniemen taidemuseo

keskittyvät Tornionlaakson “meän kulttuuriin” ja Pomo- ten eteläiseen Lappiin. Maantieteellisesti laajan näyt- rit (2001) on teos ihmisistä ja elämästä Vienanmeren telyn avulla Lapin taiteilijaseura halusi tuoda esille eri rannikon kylissä. Kuvateos Kukkolankoski ja Kukkolasta puolilta Lappia olevan jäsenistönsä osaamista. kertova dokumenttifilmiKalan suojaama kylä on julkais- Lapin taiteilijaseuran jäsenistä mukana tapahtumassa oli tu kuluvan vuoden alussa. 28 taiteilijaa. Taidemaalareiden graafikoiden, kuvanveis- Heikkilällä on ollut yksityisnäyttelyitä kotimaan lisäksi täjien, valokuvaajien, performanssi-, media-, käsite- ja Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hänen teoksiaan on useis- ympäristötaiteilijoiden näyttelyt levittäytyvät näin Lapin sa kokoelmissa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Heik- läänin eri kuntiin. kilän teoksia on myös Jenny ja Antti Wihurin rahaston Tapahtuman suojelija Esa Peltonen avasi Hallaa IV kokoelmassa. Taiteilijan kotisivut löytyvät osoitteessa -näyttelyn Rovaniemen taidemuseossa 7. syyskuuta. www.studioblue.fi Peltosen avajaispuhe lähetettiin Lapin Radion ja Radio

7.–30.9. 2006 Perämeren välityksellä koko Lapin lääniin. Näyttelyiden Hallaa IV -näyttely Simosta Utsjoelle! avajaiset järjestettiin samanaikaisesti eri paikkakun- nilla. Ilmojen viiletessä ja päivien lyhentyessä lähestyy myös Hallaa IV – joka kunnassa tapahtuu -näyttely. Lapin taiteilijaseura ry on vuonna 1990 perustettu am- mattitaiteilijoista koostuva yhdistys. Seuran tarkoitus Lapin taiteilijaseura ry järjesti Hallaa IV -kuvataide- on edistää ja tuoda esille lappilaista kuvataidetta koti- tapahtuman jo neljättä kertaa syksyllä 2006. Lähes maassa ja ulkomailla, valvoa taiteilijoiden taloudellisia jokaiseen Lapin läänin kuntaan levittäytyvä tapahtuma ja sosiaalisia etuja, sekä parantaa taiteen arvostusta ja on aiemmin järjestetty vuosina 1995, 1998 ja 2001. asemaa Lapin läänissä. Seura ylläpitää Galleria napaa Kunnat ja kaupungit olivat mukana tapahtumassa Rovaniemellä sekä sen yhteydessä taidelainaamoa. tarjoamalla näyttelytilat, sekä avustaen mahdollisuuk- Lapin taiteilijaseura on toiminut viime vuosina aktiivi- sien mukaan näyttelykustannuksissa. Kaiken kaikkiaan sesti. Seuran yhteisnäyttelyitä on ollut viime vuosina mukana oli 19 kuntaa aina Simosta Utsjoelle saakka. Keravan, Seinäjoen ja Rovaniemen taidemuseoissa sekä Kuntien aktiivisen mukanaolon kannustamana ja ai- Luulajan Konstens Husissa. Vuoden 2007 joulukuussa kaisempien vuosien hyvien kokemusten siivittämänä on Lapin taiteilijaseuran Etelänapa-näyttely Suomenlin- Lapin taiteilijaseura ry päätti toteuttaa jälleen Hallaa IV nassa Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämässä Galleria -kuvataidetapahtuman 7.–30.9.2006. Rantakasarmissa ja suunnitteilla on myös Puoli Suomea -ympäristötaidenäyttely Oulun taiteilijaseuran kanssa Pohjoisessa paikkakuntien väliset etäisyydet ovat pitkät vuodeksi 2007. ja taidenäyttelyt sekä tapahtumat keskittyvät useimmi- 33 Rovaniemen taidemuseo

Jaana Brinck esittelee Koodi A4 -näyttelyä lapsille.

Kuva: Kaija Kähkönen.

kaikkea voi ajatella leikkinä: flirttailua, instituutioissa näyttäytymistä, avioliittoa, teatteria, taidetta?

Taiteellisen työskentelyn ja leikin välillä on yhteys. Leikki kokoaa ja eheyttää. Lapsena yhteys on suora ja mutkaton. Taiteilija palaa yhä uudelleen leikin mahdolli- suuksiin, käyttää leikkiä hyväkseen ja kääntää selkänsä 27.10.2006–14.1.2007 kritiikille, saa hetkeksi siivet selkäänsä. Leikin päätty- KOODI A4 essä todellisuus piirtää rajat, on tehtävä valintoja. Tätä Neljä naistaiteilijaa, Jaana Brinck, Merja Ranki, Nina kykyä myös suomalainen yhteiskunta on huomannut Silfverberg ja Outi Turpeinen, kokosivat tärkeään ja kipeästi tarvitsevansa uudistuakseen ja pysyäkseen ajankohtaiseen aiheeseen, LEIKKIIN JA LUOVUUTEEN, elävänä ja kilpailukykyisenä. pureutuvan ilomielisen näyttelyn. KOODI A 4 -näyttelyssä jokaisella taiteilijalla oli oma Mitä on leikki? Miten leikki näyttäytyy lapsille? Miten tilallinen teoskokonaisuutensa, jossa leikkiä lähesty- aikuisille? Onko leikki kadonnut aikuisten elämästä? Mitä tään eri teemojen kautta mm. roolihahmojen, lomailun

Kivalonpuiston päiväkodin Kissankellot ihailevat KoodiA4-näyttelyn saippuakupla- koneesta leijailevia kuplia.

Kuva: Jukka Soppela.

34 Rovaniemen taidemuseo

Polar 67 -näyttely.

Kuva: Arto Liiti. ja mielikuvien avulla. Taiteilijaryhmä on myös pitänyt välistä kulttuurivaihtoa. Kiinalaista taidetta on tarkoitus yhdessä leikkityöpajoja, joissa ideat ovat versoneet, esitellä Rovaniemen, Kemin ja Oulun taidemuseoissa ravinneet ja rikastaneet toinen toisiaan. Leikki-koodilla vuonna 2007. toimiminen tuottaa ideoita. Keskinäinen vuorovaikutus Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun pohjoissuoma- on luovuuden ja leikin mehuisa siemen. Tästä siemenes- lainen taide ja kulttuuri esittäytyvät tässä laajuudessa tä on kasvanut taiteilijoiden yhteisteos. Siinä kuvitteel- Kiinassa. Kulttuuritapahtuman tavoitteena oli edistää linen Virkamies A. Nelonen piti näyttelyssä toimistoaan, yhteistyötä kulttuurin eri aloilla ja tehdä Suomea, eri- jossa leikkisät työpajat olivat dokumentoituna. Ne oli tyisesti sen pohjoista aluetta tunnetuksi Kiinassa. Kult- arkistoitu A4-muotoon, josta näyttelyvieras saattoi sala­ tuurivaihdon alullepanijoina ovat kuvataiteilija Seppo poliisimaisesti jäljittää työpajojen kulkua. Öfverström ja Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Veli Taiteilijat pitivät työpajoja myös yleisölle näyttelyn ai- Rosenberg. kana. Yleisö sai osallistua itse ja etsiä leikin olemusta POLAR 67° Northern Art -taiteilijaryhmän valitsi kuva- kiireisen ja tehokkaan arjen keskeltä, suoda itselleen taiteilija Seppo Öfverström, ja hänen lisäkseen siihen hetken kokeilevalle leikille ja nauttia hassuttelusta. kuuluivat taidemaalari, taidegraafikko Irmeli Hulkko, taidemaalari Pertti Lohiniva, kuvanveistäjä Sauli 17.11.2006–14.1.2007 Miettunen, taidegraafikkoLauri Rankka, kuvataiteilija POLAR 67° Iria Čiekča Schmidt, valokuvaaja Jukka Suvilehto, Rovaniemen taidemuseo esitteli Kiinassa keväällä 2006 taidemaalari Juhani Tuominen ja taidemaalari Pekka esillä olleen Pohjoisen taiteen näyttelykokonaisuuden. Vesterinen. Kiinalainen taideakatemia The Academy of Traditional Rovaniemen taidemuseossa nähtävä kokonaisuus oli osa Chinese Theatre kutsui pohjoissuomalaisia tai Pohjois- Kiinassa esillä olleesta näyttelystä. Esillä oli myös Uula Suomesta lähtöisin olevia taiteilijoita esittelemään Kontion valokuvia näyttelyn avajaisista ja taiteilijoiden taidettaan Pekingissä keväällä 2006. Näyttely oli esillä matkasta. yhdessä kaupungin merkittävimmistä gallerioista, Kiinan kansalliskirjaston näyttelyhallissa. Kutsu oli osa kansain- 35 Rovaniemen taidemuseo

Aluetaidemuseotoiminta Rovaniemen taidemuseo nimettiin aluetaidemuseoksi 1993 ja sen alueeseen kuuluu 12 Lapin läänin kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Lapin aluetaidemuseona Rovaniemen taide- museo neuvoo ja ohjaa kuntia, seurakuntia, taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja harrastajia kuvataideasioissa sekä Julkaisut inventoi kuntien, seurakuntien, yritysten ja yksityisten ”Miksi aurinko on vihreä” taidekokoelmia. Taidemuseo tutkii ja dokumentoi lap- – museopedagoginen julkaisu pilaista ja saamelaista taidetta. Aluetaidemuseotyö on toim. Eveliina Happonen ja Kaija Kähkönen kokonaisvaltaisesti osana kaikessa taidemuseon toimin- nassa ja koko taidemuseon henkilökunta on sitoutunut Kirja sisältää artikkelien lisäksi käytännön ohjeita taiteen aluemuseotyöhön. tarkasteluun. Opaskirjan tarkoitus on jäädä aktiivisesti opetuskäyttöön ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa Rovaniemen taidemuseo järjestää näyttelyitä sekä myös ilman aitoja teoksia. tuottaa opetusmateriaalia alueen kuntiin. Rovanie- men taidemuseon lainattavat kiertonäyttelyt löytyvät Sininen torni museon verkkosivuilta. Alueen kunnat voivat lainata näitä tai erikseen sovittavia näyttelyitä Rovaniemen Satukirjan Sininen torni on kirjoittanut ja kuvittanut taidemuseosta. rovaniemeläinen kuvataideopiskelija Hanna Immonen. Olennainen osa kirjaa on Rovaniemen taidemuseon Taidemuseon aktiivinen taidekasvatustoiminta on osa Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelman teok- aluetaidemuseotyötä. Taidekasvatuksen piirissä ovat set, jotka ovat innoittaneet tarinan muodostumisessa. lasten ja nuorten lisäksi ikääntyneet ja erityisryhmät. Kirjan tarkoitus on toimia lapsille taide- ja kuvakirjana Rovaniemen taidemuseo tarjoaa alueen kouluille ja päi- ja opettajille sekä vanhemmille oppaana taiteesta pu- väkodeille näyttelyopastuksia työpajoineen ilmaiseksi. humiseen ja taiteen sisältämien aiheiden käsittelyyn Taidemuseo lainaa erilaisia näyttely- ja opetuspaketteja lasten kanssa. alueen kouluille ja oppilaitoksille. 36 Rovaniemen taidemuseo

Lapset tiirailevat maalauksia Silkkiä ja samettia -näyttelyssä.

Kuva: Arto Liiti.

Museokasvatus

Aluenäyttelyt 2006 Työpajat ja opastukset 20.3.–27.4. Siinä leipä syödään missä työ tehdään, Rovaniemen taidemuseon laajan taidekokoelman sekä Jokkakallion palvelutalo, Rovaniemi monipuolisten vaihtuvien näyttelyiden ansiosta mu- 19.4.–30.4. Merja Aletta Ranttilan Kevätkukkia poimi- seokasvatus on voinut kehittyä taidemuseon yhdeksi massa -teos Muurolan päiväkodissa merkittävimmäksi toiminnaksi. Jenny ja Antti Wihurin 1.5.–30.5. Ina Colliander, Muonion kirjasto rahaston kokoelmasta voidaan koota mitä erilaisimpia 24.7. –4.9. Andreas Alariesto, Koilliskairan luon- teemallisia näyttelykokonaisuuksia. Kokoelma toimii- tokeskus, Tankavaara kin erinomaisesti lasten ja nuorten taidekasvatuksen pohjana.

Näyttelyiden opastukset ovat ilmaisia Rovaniemen kouluille, päiväkodeille sekä muille opiskelijaryhmille. Taidemuseo tarjoaa näyttelyiden yhteydessä työpajatoi- mintaa räätälöidysti ryhmän tarpeiden mukaan. Lapin 37 Rovaniemen taidemuseo

Jaana Brinckin läpinäkyvä kuplapallo kiinnosti työpajakävijöitä.

Kuva: Kaija Kähkönen

yliopiston taidehistoriaa ja kuvataidetta opiskelevat -satukirjan tekijä Hanna Immonen oli suunnitellut lap- osallistuvat museotyöskentelyyn eri yhteyksissä. Opis- sille kierroksen näyttelyyn, jossa teoksiin tutustuttiin kelijat saavat kokemusta museopedagogisesta työstä, sadun innoittamana. näyttelyn suunnittelusta ja rakentamisesta sekä työpa- jojen ohjaamisesta näyttelyiden yhteydessä. KoodiA4-näyttely ja työpajat viehättivät lapsikävijöitä. Työpajoissa maalattiin isoja saippuakuplia. Nikkarin Vuonna 2006 järjestettiin kolme laajempaa työpajako- mykkäkoulussa savesta piti muotoilla rakennelma sa- konaisuutta näyttelyiden Aivan sama, Sininen torni ja nomatta sanaakaan toisille ja lomamuistoja kopioitiin KoodiA4 yhteydessä. Yhteensä koko vuonna opastuksia uudeksi teokseksi käyttäen omia valokuvia. Työpajoissa oli 194 kpl ja työpajoja järjestettiin 124 kpl. kävi yhteensä 959 lasta ja nuorta.

Aivan sama -näyttelyn ja työpajat olivat suunnitelleet Lapin yliopiston taidekasvatuksen opiskelijat. Työpajois- sa ihmeteltiin yhdessä lasten kanssa millaisia olentoja teoksissa asuu, ja miten ne siellä liikkuvat. Taideteoksista pulppuaviin tarinoihin eläydyttiin kehollisin ja kuvallisin keinoin tai nielaistiin villinvärikäs taiteen siemen, joka avasi mielen entistä syvempään taiteen kokemiseen. Taiteellinen kuperkeikka tehtiin mm. kuvanveiston kei- noin. Työpajoja ja opastuksia oli yhteensä 864.

Sininen torni -näyttelyn työpaja oli suosittu, viiden viikon aikana lapsia kävi yhteensä 1250. Sininen torni 38 Rovaniemen taidemuseo

Kokoelmat

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma men maalaiskunnan omistamat taideteokset, yhteensä 306 teosta. Taidemuseon perustana on Jenny ja Antti Wihurin ra- haston lahjoittama suomalaisen nykytaiteen kokoelma, Vuonna 2006 taidemuseon määrärahoilla hankittiin 18 johon 31.12.2006 kuului 2337 teosta. Kertomusvuoden teosta, kaupunginhallitus tilasi yhden muotokuvan ja aikana Rovaniemen kaupunki hankki kokoelmaan 4 kokoelmaan liitettiin neljä aikaisemmin kirjaamatonta teosta mutta Jenny ja Antti Wihurin rahasto ei yhtään. teosta, jotka tulivat esiin teoksia inventoitaessa. Kokoelma lisääntyi kaikkiaan 4 teoksella.

Kokoelman taidehankinnat on suorittanut Jenny ja Antti Rovaniemen maalaiskunnan taideteokset Wihurin rahaston taideostotoimikunta, johon kuuluivat tuntematon, nimetön, vesiväri, 14 x 19,5 professori Leena Peltola ja taidemaalari Jukka Mäkelä ? György, nimetön, 1991, mezzotinta, EA II / VII, 21 sekä Rovaniemen kaupungin edustajana taidemuseon x 10 johtaja Hilkka Liikkanen. Alamommo Rauni, Hedelmäasetelma, 1994, vesiväri, 47 x 62 Alamommo Rauni, Suopursuja, 1988, öljy kankaalle, Vuoden 2006 kartunta 60 x 72 Jaakko Heikkilä: Zimnjaja Solotitza, alakylä, 1999, Alfthan Kaija, Kulleroniitty, 1980-luvun alusta, öljy valokuva kankaalle, 80 x 90 Hans-Christian Berg: Visual Vortex / Pink Polar, 2005, Alfthan Kaija, Passion, 1992, öljy, 92 x 81 akryyli Aula Raija, Tarjouskirjolohta ja veikkauskuponkeja, Aino Kannisto: Nimetön / Vihreä huone, kromogeeninen 1990akvatinta, 50 x 60 värivedos alumiinille Aula Raija, Mummo nukkuu, 1985, etsaus ja akvatinta, Hannu Väisänen: Gazouillement / Livertely, 2002, ka- 17,5 x 22 seiinitempera huovalle Aula Raija, Käykää sisälle, 1985, akvatinta, 22 x 26 Rovaniemen kaupungin kokoelma Aula Raija, Kuudestoistaosan kuudestoistaosa, 1990, akvatinta, 24 x 25 Kokoelmassa oli vuoden 2006 loppuun mennessä 1081 B. Zsikfalvy Anna, Vetinen elementti (LE-T-ELEM), 1987, teosta. Uushankintojen painopisteenä on lappilainen kuivaneula, akvatinta, 18 x 19,5 taide. Teokset sijoitetaan kaupungin toimitiloihin. B. Zsikfalvy Anna, Samansuuntainen (Baralel), 1989, Kertomusvuoden aikana kokoelmaan liitettiin Rovanie- akvatinta, 19 x 14 39 Rovaniemen taidemuseo

B. Zsikfalvy Anna, Sääski, 1986kuivaneula, 24,5 x Fábian László, Tässä ulottuvuudessa, 1990, etsaus, 24 20,5 x 29 Babucsikné Zeikfalves Anna, Panem et circenses (Leipää Forsman Ritva, Akka ja koira, 1991, satiinikangas ja ja sirkushuveja), 1990, grafiikkaa, 23 x 23 muovi, 65 x 85 Bagarus Zoltán, Portti, kuparikaiverrus ja akvatinta, Forsman Tiina, Koirankuje, batiikki, 199 x 160 29,5 x 40 Forsman Tiina, Kissanviikset kirje, batiikki, 105 x 145 Bagarus Zoltán, nimetön, kuivaneula ja akvatinta, 26 Forsman Tiina, Varjot / jänis, 1983, batiikki, 144 x x 18 160 Baranyai Ferenc, Bakony-vuoriston puita, , 38 x 17 Forsman Tiina, Vandiili, 1983, batiikki, 145 x 205 Baranyai Ferenc, Sau manók, mezzotinto, EA IV/XXX, Forsman Tiina, Kissa ja varis, 1983, batiikki, 140 x 37,5 x 30 160 Baranyai Ferenc, Kerekmjam (?), mezzotinto, 15 x 20 Forsman Tiina, Akvaario, batiikki, 180 x 150 Benson, Satamamaisema, öljy, 52 x 63 Gabos István, Omakuva, 1992, mezzotinto, 22 x 29,5 Benson, Naistutkielma, öljy, Benson, Kukka-asetelma, Gullsten Pentti, Vanha navetta, 1978, tussi, 38 x 57 öljy, 62 x 51 Hagström Arto, nimetön, 1989, öljy, 90 x 108 Benson, Maisema, öljy, 62 x 51 Hallen Marja, nimetön, 1990-94, 40 x 30 Bodnár Imre, Piikkipallo, 1992, 39 x 29 Hallen Marja, nimetön, 1990-94, 19,5 x 12 Bodnár Imre, grafiikkaa, 33 x39 Hallen Marja, nimetön, 1990-94, 15 x 10,5 (soikio) Csabai Tibor, nimetön, 1989, etsaus 27/50, 26 x 26 Happonen K., Tulppaani, akvatinta? ja etsaus, 4 / 10, Csabai Tibor, Inferno II, 2002, akvatinta, 39 x 39,5 16,5 x 8 Csabai Tibor, Inferno III, 2003, akvatinta, 39 x 39,5 Heikkilä Markku, Siltapiirustus-sarja, 2000-2002, vesi- Csabai Tibor, Inferno I, 2002, akvatinta, 39 x 39,5 väri ja guassi, 9 kpl 54,5 x 44 Csabai Tibor, Fantastinen maisema, 1990, 18 x 23,5 Hintsala Matti, Seppä, 1978, vesiväri, 39 x 51 Dávid Zoltán, Misszio, mezzotinto, 1 / 15, 30 x 20 Hintsala Matti, Verkon paikkaaja, 1978, akvarelli, 42 Dávid Zoltán, nimetön, 1980-90, grafiikkaa, 28 x 33 x 54 Dávid Zoltán, Kellari ja vesisäiliö, kivipiirros, 23 x 30 Hintsala Matti, Tuohityöntekijä, 1978, öljy kankaalle, Dávid Zoltán, Harhanäky, grafiikkaa, 30 X 24,5 74 x 61 Dávid Zoltán, Auringonkukka, grafiikkaa, 30 x 29 Hintsala Matti, Tukinajo, 1978, vesiväri, 43,5 x 53 Eötvös Peter?, Muisto Riosta, grafiikkaa, 26 x 18 Hoskari Toivo, Suojeltu puu, 1984, öljy kankaalle, 80 Eötvös(?) Peter?, nimetön, grafiikkaa, 28 x 12 x 100 Fal????, nimetön, , 24 x 18 Huoviala Ilmi, Koivut, 1983, öljy kankaalle, 55 x 69

40 Rovaniemen taidemuseo

Hyvönen J.?, Rehtori Jalmari Kiveliön muotokuva, 1965, Kari Yrjö, Maisema, 1960, akvarelli, 34 x 44 öljy kankaalle, 50 x 40 Kari Yrjö, Peltomaisema, 1960, akvarelli, 34 x 44 Immonen Risto, Muutostaso, 1989, taonta / teräs, 58 Kari Yrjö, Saarenkylästä, 1960, vesiväri, 44 x 34 x 20 x 20 Keskinen O (Olavi?), Maisema Pekkalasta, 1954, öljy Immonen Risto, Haava minussa, 1991§, taonta / ruos- kankaalle, 42 x 55 tumaton teräs, 39 x 44 x 5 cm kiinalainen, maisema, akvarelli, guassi, tussi, 32 x 37 Immonen Risto, Totto reliefi, 2000, metalliveistos, 177 Kiuru Kaija, Lumous, 1996, puureliefi, halk 85 x 390 Kiuru Kaija, Ylistys, 1996, puureliefi, 56 x 600 Immonen Risto, 2 x 4, metalli, 41 x 147 Kiuru Kaija, Pieni laulu, 1996, puureliefi, 90 x 97 Immonen Risto, Rakas, 1989, metalli, 155 x 30 Kiuru Kaija, Kevät, 1996, puuveistos, 115 x 130 ja 50 Immonen Risto, Revontulet, 1988, metallireliefi, 58 x x 400 85 Kiuru Kaija, Kehrä, 1996, puureliefi, 195 x 240 Isomaa Eeva-Liisa, Pyhä, 1987, pehmeäpohja, akva- Kivijärvi Ilona, Edetä hitaasti, 2001, huovutettu, 85 x tinta, 200 x 100 150 Isomettä Martti, Asetelma à la Cesanne, 1982, öljy, Kivijärvi Ilona, Kartta, 2004, huovutus, 122 x 170 Isomettä Martti, Äkäslompolo, 1957öljy, 27 x 35 Koivisto Anna, Frutti di mare, akryyli, 88 x 58,5 Isomettä Martti, Hämäläinen maisema, 1982, öljy, 50 Koivisto Juha, Tuska I, 1980, puupiirros, 65 x 50,5 x 65 Korhonen Vilma, Tiaisen koivut, 1984, öljy kankaalle, Isomettä Martti, Ruukut, 1990, akryyli, 80 x 65 70 x 60 Isomettä Martti, Näkymä Rovaniemeltä, 1982-83, öljy Korva Onni, Paaniemen taloja, 1978, öljy, 61 x 79 kankaalle, 82 x 108 Korva Paavo, Taloustirehtööri Eenokki Piippolan muoto- Isomettä Martti, nimetön, 1956, vesiväri, 23,5 x 29 kuva, 1963, öljy, 65 x 54 Juujärvi Eila, Pulmusparvi, 1983, rasvaliitu, akvarelli, Korva Paavo, Talousneuvos Oskari Hirttiön muotokuva, 46 x 67 1963, öljy, 65 x 54 Juujärvi Eila, Märkä ikkuna, 1983, rasvaliitu, akvarelli, Korva Paavo, Pitäjänneuvos Oskari Klemetin muotokuva, 45 x 68 1964, öljy, 65 x 54 Juujärvi Eila, Huurretta suopursuissa, 1983, rasvaliitu, Korva Paavo, Kunnanjohtaja J.F.Pöykön muotokuva, akvarelli, 46 x 67 1971, öljy, 65 x 54 Juujärvi Eila, Varikset viljapellossa, 1983, akvarelli, 67 Korva Paavo, Kunnallisneuvos Pentti Norvasuon muoto- x 47 kuva, 1972, öljy, 65 x 54 Kari Yrjö, Tunturimaisema, 1960, akvarelli, 34 x 44 Korva Paavo, Taloustirehtööri Matti Pallarin muotokuva,

41 Rovaniemen taidemuseo

1963, öljy, 64 x 53 Kyrö Pekka Hermanni, Tissi, 1989, akryyli paperille, Korva Paavo, Opettaja Valo Nuotion muotokuva, 1963, 66 x 100 öljy, 64 x 53 Köngäs Tapio, Kukka-asetelma, 1992, öljy, 25 x 19 Kumpula Eero, Paaniemeltä, 1982, akvarelli, 48,5 x Köngäs Tapio, Kukka-asetelma, 1992, öljy, 32 x 27 67,5 Köngäs Tapio, Pallottelua, 1992, öljy, 110 x 120 Kumpula Eero, Talviaisema, 1979, vesiväri, 27 x 37 Lahtela Hannele, Tievat, kudonta, 150 x 100 Kumpula Eero, Maisema, Vanhapaavalniemi, 1990, öljy Laine Paavo, Mustapäät, 1991, öljy kankaalle, 47 x 52 kankaalle, 70 x 87 Laine Paavo, Kolme töyhtötiaista, 1992, öljy, 26 x 28 Kumpula Eero, Kevättä Suvannossa, 1984, akvarelli, Laine Paavo, Metsähanhet, 1994, pastelli, 27 x 38 48 x 70 Laine Paavo, Riekkopari, 1992, öljy kankaalle, 43 x 48 Kumpula Eero, Tapionkylää, 1984, öljy kankaalle, 92 Laine Paavo, Lumisateessa, 1992, öljy, 46 x 56 x 115 Laine Paavo, Kuukkelit, 1991, öljy, 24 x 27 Kumpula Eero, Veneitä rannalla (Pelkosenniemen Pyhä- Laine Paavo, Mulle ensin, 1991, lyijykynä, 23 x 27,5 järveltä), 1981, vesiväri, 33 x 48,5 Laine Paavo, Onnen linnut, 1992, öljy, 43 x 48 Kumpula Eero, Hylätty kylä, 1983, vesiväri, 32 x 49 Laine Paavo, Valkoinen vasa, 1992, pastelli, 22,5 x Kumpula Eero, Ylikunnarin pihapiiri, 1994, öljy kan- 27,5 kaalle, 69 x 82 Laine Paavo, Maaliskuussa, 1995, öljy, 40 x 36 Kumpula Eero, Kylä altaan reunalla, 1992, öljy kan- Laine Paavo, 9 telkänpoikaa, 1994, pastelli, 28 x 31 kaalle, 70 x 86 Laluk György, Myrsky (Vihav), kuparikaiverrus, 18 x Kuula Jorma, nimetön, 1983, öljy kankaalle, 35 x 27 20 Kuula Jorma, Tulva, 1985, akvarelli, guassi, 53 x 40 Laluk György, Maisema, kuparipaiverrus, koevedos, Kyrö Pekka Hermanni, Kunnanhallituksen puheenjohtaja 15 x 15 Pekka Narkauksen muotokuva, 2003, öljy, 80 x 65 Laluk György, Vilahdus, kuparikaiverrus, akvatinta, Kyrö Pekka Hermanni, Koira haukkuu, 1987, akryyli koevedos, 29,5 x 20 paperille, 55 x 70 Lindqvist Pirkko, Pakettipellot, 1975, öljy kankaalle, Kyrö Pekka Hermanni, nimetön, 1985, valokuva, akryyli, Luiro Irene, Hirvaan ala-aste, 1997, öljy kankaalle, 48 70 x 100 x 59 Kyrö Pekka Hermanni, 41 viikko, 1976, öljy kankaalle, Marttala Rauha, Kevään kirkkautta Airijärvellä, 1980, 90 x 115 öljy, 41 x 52 Kyrö Pekka Hermanni, Kontrasti, 1984, akryyli kankaalle, Meltaus Esa, Jänis, 1991, akvarelli, 74,5x 55,5 105 x 159 Meltaus Esa, Yölento, 2004, vesiväri, rasvaliitu, 100 x

42 Rovaniemen taidemuseo

150 Määttä Eila, Kehrääjä, 1979, öljy, 60 x 70 Mesilaakso Raisa, Tuulen tuomat, 1995, sekatekniikka, Nielsen Marketta, Enteiden yö, 1995, carborundum, 70 x 54 88 x 88 Moilanen Riitta, Poltettu maa, 1988-89, etsaus, akva- Nielsen Marketta, Burn Out, 1992, carborundum, 70 tinta, 43 x 55 x 100 Moilanen Riitta, Kaniineja hatusta, 1995, carborundum, Nielsen Marketta, Viimeisellä rannalla I, 1992, carbo- etsaus-akvatinta, 64 x 89 rundum, 80 x 105 Moilanen Riitta, Yöeläin, 1987, akvatinta, 44 x 57 Nielsen Marketta, Viimeisellä rannalla II, 1992, carbo- Moilanen Riitta, Siivekkään ratsastaja, 1987, etsaus, rundum, 80 x 105 akvatinta, kuivaneula, 44,5 x 54,5 Nimeth, nimetön, akvatinta VII / XX, 20 x 15 Moilanen Riitta, Pala aurinkoa, 1986, etsaus ja akvatinta, Nimeth, Hipnoris IV, 1990, akvatinta, koevedos 1, 26,5 44,5 x 54,5 x 19,5 Moilanen Riitta, Pala aurinkoa, pala maata, 1986, etsaus Niska Kaisa, Avainlapsi, 1973, öljy, 80 x 80 ja akvatinta, 44,5 x 54,5 Niskala Marjaana, Maisema, 1982, puupiirros, 12 / 13, Moisio Olli, Kuuma kesä, 1992, puupiirros, 18 x 23 20;5 x 28,5 Moisio Olli, Katoava talvi, 1994, puupiirros, 24,5 x 34 Niskala Marjaana, Kaupungin yö II, 1985, öljy paperille, Montell-Saanio Elsa, Processus vitae, 1965, kudonta/ 72 x 101 villa, 105 x 600 Niskala Marjaana, Kuuma päivä, 1988, öljy kankaalle, Mukka Tuula, Ystävyyden virta, 1988, puupiirros, 26 130 x 150 x 34,5 Niskala Marjaana, Kimallus, 1991, tempera ja öljy, 54 Mukka Tuula, Kolmio-triptyykki, 1991, puupiirros, 74 x 111 x 279 Niskala Marjaana, Kaamos I, 1979, guassi, Mukka Tuula, Sudet, 1982, puupiirros, 1 / 1, 43 x 191 Niskala Marjaana, Paja, 1979, guassi, 12,5 x 15,5 Mukka Tuula, Iltapäiväunia II, 1986, etsaus, akvatinta, Niskala Marjaana, Tanssi, 1984-85, öljy, 120 x 80 puupiirros, 68 x 44 Niskala Marjaana, Sirkusperhe, 1984, öljy, 80 x 100 Mukka Tuula, Iltapäiväunia I, 1986, etsaus, akvatinta, Niskala Marjaana, Pajut, 1979, guassi, 13 x 19,5 puupiirros, 70 x 45 Niskala Marjaana, Koivu punertaa, 1979, guassi, 14,5 Mukka Tuuli, Alku matka, 2002, akryyli kankaalle, 92 x 18,5 x 81 Niskala Marjaana, Kissala, 1982, puupiirros, 22 x 30 Mäkelä Pirkko, Miehen alku, 1986, keramiikka, 45 x Niskala Marjaana, Vanhoja rakennuksia, 1979, guassi, 16 x 26 35 x 53,5

43 Rovaniemen taidemuseo

Niskala Marjaana, Huutokauppa, 1979, guassi, 37 x Puoskari Tuula, Paratiisi, 1996, batiikki silkkipaperille, 55 29,5 x 46 Niskala Marjaana, Kissala, 1984, öljy kankaalle, 40 x R??kk? Aarno, nimetön, 1994, 21 x 28 40 Raekallio Reijo, Huhtikuu, 1989, öljy, 79 x 99 Niskala Marjaana, Kaamos II, 1979, guassi, Raekallio Reijo, Yö, 1986, akvarelli, 48 x 93 Niskala Marjaana, nimetön, 1981, guassi, vesiväri, 11 Raekallio Reijo, Poika ja kissa, 1985, akvarelli, 56 x x 11 41 Niskala Mirjam, Lokakuu, 1978, tempera, 53,5 x 73,5 Rantala Tapani, Suopursu, 1992, akvarelli, 49 x 59,5 Oksman Edvin, Kokous, puu, 24 x 40 x 113 Rantala Tapani, nimetön, 1991, pastelli tai öljypastelli, Oksman T. (Tapio), nimetön maisema, 1992, öljy, 20 46 x 59,5 x 40 Rantala Tapani, Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Erkki Oksman Tapio, Hengähdys, 1979, kuivaneula, akvatinta, Heikkilän muotokuva, 1990, öljy, 65 x 54 26,5 x 19,5 Rantala Tapani, Kunnanjohtaja Mikko Jokelan muotoku- Oksman Tapio, Lukeva, 1979, pehmeäpohja, etsaus, va, 1988, öljy, 95 x 76 tpl’a 5/9, 14 x 19 Rantala Tapani, Kunnanjohtaja Mauri Gardinin muoto- Oksman Tapio, Poseeraus, 1979, kuivaneula, tpl’a 4/7, kuva, 2004, öljy, 92 x 75 20 x 14,5 Rasmussen Soile, Lukuhetki, 1994, öljy, 70 x 48,5 Pahtaja Pauli, Kaamosilta Valajaskosken Niskalassa, Rautajoki Mikko, Vivace, 1985, akvatinta ja kuivaneula, 1977, öljy kankaalle, 45 x 61 34 x 29,5 Pahtaja Pauli, Jokirannasta, öljy, 52,5 x 88 Rautiainen Liisa, Jälleensyntymä, 1982-87, akryyli, Pahtaja Pauli, Isoisän aikaan, 1981, öljy, 54 x 100 110 x 135 Pahtaja Pauli, Rauhankadulta 21.9.1982, 1983, öljy, Rouvinen Väinö, nimetön, 1959, litografia, 9 / 12, 31 56 x 75 x 38 Pátó Károly, Triptyykki, 1989, silkkipaino, koevedos, Salmi Eero, Syksyn kajo, 1980, öljy kovalevylle, 24 x 27 x 38 19 Pátó Károly, Zebriskie Point, 1989, 39 x 46 Salmi Eila (Juujärvi), Lumpeita, 1995, akvarelli, 48,5 Patopuro Soimi, Puuronsyöjä, 1977, öljy, 51 x 55 x 69,5 Pipis Gyöngyvér, Tanssii, tanssii, helmihöyheninen lintu, Sandor Viol??, nimetön, 20,5 x 33 , 19 x 14 Sibakov Daniel, Kätkätunturi, 1970, öljy kankaalle, 60 Pulkamo Seija, Horsmat, 1977, öljy, 60 x 44 x 100 Puoskari Tuula, Hyppy kuuhun, batiikki, 186 x 170 Sipos István, Särkyvää unta, akvatinta, mezzotinta

44 Rovaniemen taidemuseo

IV/XV, 36,5 x 26,5 x 175 Sipos István, Tarina, mezzotinta, 28 x 35,5 Tulla Pentti, Sommitelma, 1986, serigrafia, Sipos István, Sidottu, mezzotinto, 29,5 x 15 Turtiainen Esko, Metsänpeitto, 1989, akryyli kankaalle, Stenroos H, Talvimaisema, 1979, öljy kankaalle, 39 x 100 x 71 33 Turtiainen Esko, Jonglööri, 1987, akryyli paperille, 65 Stenroos H, Poroja, 1972, öljy kankaalle, 35 x 38 x 44,5 Suomi Marko, Kierrätyksen kengät II, 1993, puupiirros?, Turtiainen Esko, Hannes, 1983, värikynä, 38 x 33 8 / 20, 13,5 x 26 Turtiainen Esko, Loputon puutarha, 1988, akryyli kan- Suutari Otto, Valoisaa elämää, sarjasta Auringonkukka- kaalle, 98,5 x 50 ni, 1998, akvarelli, 37 x 39 Turtiainen Esko, Sinisen unen saattajat, 1991, akryyli Suutari Otto, Väreilyä, 1990, sekatekniikka, kankaalle, 88 x 102 Syväniemi Pekka, Outo leikki, 1996, vesiväri / akryyli, Ukkola Hilkka, Lumilinnut, 1980, etsaus, akvatinta 15 25,5 x 35 / 25, 24 x 38,5 Syväniemi Pekka, Lintu joka ei osannut valita, 1996, Ukkola Hilkka, Kettu, 1981, kuivaneula, 23,5 x 28 akryyli, 70 x 79 Upola Rauni, Kesän muistoja, 1986, öljy, 45 x 51 Syväniemi Pekka, Esiripun laskiessa, 1992, akryyli, 48 Upola Rauni, Anna kaikkien kukkien kukkia, 1980, öljy, x 62 94 x 109 Syväniemi Pekka, Satumaa 3, 1991, öljy, 100 x 100 Upola Rauni, Syksy jatkuu 2, 1978, öljy, 75 x 92 Szöke György, Inwedgement, 2003, akvatinta, 76 x Upola Rauni, Varhaiskevät Kemijoella, 1979, öljy, 77 51,5 x 93,5 Szöke György, La meer, mezzotinta, 31 x 29 Upola Rauni, Valoa kohti, 1990-91, öljy, Szöke György, Luonnos, mezzotinta, 22 x 17,5 Upola Rauni, Tuuli ulvoo, 1995, öljy, 99 x 70 Szöke György, Matka, (koevedokset 2 ja 3), 38,5 x Upola Rauni, Yön elämää purolla, 1996, öljy, 61 x 50 31,5 Upola Rauni, Kesäkukkia, 1988, öljy, Talvitie Leena, Intro, 2003, 18,5 x 27 Upola Rauni, Kohti Suvantoa, 1996, öljy, 61 x 50 Tirroniemi Lauri, Kohtalon leikki, 1995, värivalokuva, Upola Rauni, Hiljaisuus, 1996, öljy, 61 x 50 49 x 59 Upola Rauni, Jatkuva liike, 1996, öljy, 61 x 50 Tuisku Kari, Syyspäivä I, 1984, öljypastelli, 52 x 66 Upola Rauni, Hetki ennen yötä, 1985, öljy, 121 x 130 Tuisku Kari, Kuu rakastettuni poikaystävän maassa, Upola Rauni, Helmikuun valo, 1994, öljy, akryyli, 87 x 145 Upola Rauni, Kevätkoivut, 1984, öljy, Tuisku Kari, toistaiseksi nimetön, öljy kankaalle, 115 Upola Rauni, Lempeä talvi, 1988, öljy,

45 Rovaniemen taidemuseo

Upola Rauni, Rentukat, 1984, öljy, 50 x 60 60 Upola Rauni, Peltoja, 1977, öljy, 67 x 90 Öfverström Seppo, Karnakin Öy (yö), 1987, akryyli, Upola Rauni, Näkemiin hiljaisuus, 1981, öljy, 105 x 150 x 60 121 Öfverström Seppo, Maan kutsu, 1999, öljy paperille, Upola Rauni, Taivalköngäs voimissaan, 1980, öljy, 107 65 x 92 x 122 Öfverström Seppo, Arki, 2004, sekatekniikka kankaalle, Upola Rauni, Saarenpudas tulvii, 1980, öljy, 76 x 92 120 x 120 Upola Rauni, Kevääksi muuttuu, Ylläs, 1992, akryyli ja Öfverström Seppo, Keskustelua, 1995, serigrafia, 27 / öljy kankaalle, 30, 33 X 44 Upola Rauni, Ensilumen hetki, 1992, öljy kankaalle, 95 Öfverström Seppo, Perintö, 1991, akryyli paperille, 119 x 100 x 119 Upola Rauni, Orastus, 1986, öljy, 135 x 125 Öfverström Seppo, Julistus, 1990, akryyli paperille, Upola Rauni, Triangeli, 1987, öljy, 118 x 118 Weiler Heinz, Keltaisen sietää vain luonnossa, 1988, Öfverström Seppo, Orbis, 1999, öljy paperille, 149 x guassi, 67,5 x 96,5 38 Venäläinen Viljo, Maalaus IV, 1989, akryyli, 100 x 50 Öfverström Seppo, Hattu, 1985, akryyli paperille, 72 Viinikka Sointu, Suostuttelua, 1991, puupiirros, 7 / 30, x 53 33 x 39 Öfverström Seppo, Iloiset arkipäivät, 1999, puureliefi, Viinikka Sointu, Pistot, 1985, puupiirros 165 x 422 Viinikka Sointu, Kaamos, 1991, puupiirros, 69,5 x 55 Öfverström Seppo, Luonnon aihe, 1984, akryyli, hiili, Väliahdet Toini, Suopursut, 1977, pastelli, 35 x 50 48,5 x 68,5 Väliahdet Toini, Silta Saarenkylässä, 1984, akvarelli, Öfverström Seppo, Kehät, 1999, puureliefi, 3 osaa à 34 x 47 190 x 160 Zimmerman, nimetön maisema, 1972, öljy, 70 x 100 Öfverström Seppo, Kohtaamisia, 1996, öljy paperille, Zsankó László, nimetön, 1988, kuivaneula ja akvatinta, 82 x 82 29 x 20,5 Öfverström Seppo, Sininen hetki, 2003, öljy, 100 x Öfverström Seppo, Theba, 1987, akryyli, 150 x 60 100 Öfverström Seppo, Iltapäivä Kairossa, 1987, akryyli, Öfverström Seppo, Kesäpäivä, 1982, akvarelli, 49 x 150 x 60 67 Öfverström Seppo, Muutos, 1988, akryyli, 150 x 60 Öfverström Seppo, Keskustelua, 1995, serigrafia, 30 / Öfverström Seppo, Hajoaminen, 1987, akryyli, 150 x 30, 33 x 45,5

46 Rovaniemen taidemuseo

Öfverström Seppo, Keskustelua, 1995, serigrafia, 25 / Tapani Rantala: Valtuuston puheenjohtajan Tapio 30, 45 x 64 Tuomilaakson muotokuva, öljy (Kaupunginhallituksen Öfverström Seppo, Hiljentynyt sirkus, 1998, öljy pape- hankinta) rille, 78 x 90 Otto Suutari: Paljon on annettu kannettavaksi, 2006, Öfverström Seppo, Keskustelua, 1996, serigrafia, 22 / öljy 30, 45 x 64 Sointu Viinikka: Repolaisen tanssi, 1999, puupiirros Öfverström Seppo, Kuuset, 1984, akryyli, 48 x 67 Seppo Öfverström: Framing of a Question, 2005, seka- Öfverström Seppo, Arkadia, 1999, puureliefi ja seinä- tekniikka teräkselle maalaus, 150 x 1080 Seppo Öfverström: Longing, 2005, sekatekniikka te- Öfverström Seppo, Asetelma, 1984, akryyli, 73 x 54 räkselle Öfverström Seppo, Helmikuussa, 1983, akryyli, 65 x Seppo Öfverström: After Journey, 2005, sekatekniikka 85 teräkselle Öfverström Seppo, Alttari, 1994, akryyli, 120 x 120 Seppo Öfverström: Wanderer, 2005, sekatekniikka teräkselle Vuoden 2006 muu kartunta Mervi Autti: Lähtö I, 20205, valokuva Sipilän kokoelma Aarne Hamara: Talvimaisema, 1947, vesiväri Vuonna 1986 saatuun testamenttilahjoitukseen kuuluu Hanna Immonen: 5 kpl kuvitusta satukirjaan Sininen 35 teosta Aukusti Tuhkan grafiikkaa. torni, 2006, vesiväri Helena Junttila: Intiaani, 2005, guassi pariisinpaperille Valtion vakuusrahaston kokoelma KAJA: Tanssivia lintuja, 1967, öljy Maria Kausalainen: Valkoinen valhe, 2004, etsaus ja Valtion taidemuseo deponoi vuonna 1994 Rovaniemen kuivaneula taidemuseoon 64 teosta, jotka ovat osa Suomen Sääs- Ilona Kivijärvi: Pieni Puktake, 2000, huovutus töpankki Oy:n kokoelmaa. Tuomas Korkalo: Suoriutuja, 2006, monotypia / seri- grafia Suomen kulttuurirahaston kokoelma Tuomas Korkalo: Kasvukipuja, 2006, monotypia / se- Suomen kulttuurirahasto lahjoitti vuonna 2000 Rova- rigrafia niemen taidemuseolle 96 kuvaa käsittävän valokuvako- Paavo Korva: Tunturimaisema, 1946, vesiväri koelman, Matti Saanio: Lapin eiliset kuvat, sekä vuonna Einar Lagerstam: Maisema, vesiväri 2003 yhden maalauksen (Karila: Attraction). Kalle Lampela: Osta pala aitoa Lappia, 2004, lyijykynä, tussi akryyli, öljy kankaalle 47 Rovaniemen taidemuseo

Westerlundin kokoelma hiilet Kimmo Ojaniemi: Kvantiittori, 1999, mesiinki, Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2001 Rauni Wes- sähkölaitteet terlundin lahjoituksena 97 teoksen kokoelman, johon Kimmo Ojaniemi: Menopaluu, 1999, sinkitty pelti, kuuluu Nikolai Iszelennovin, Maria Lagorion ja Adelaide hiili, sähkölaitteet de Lagorion teoksia. Tekstiilitaiteilijat TEXOn juhlanäyttely, Amos Anderssonin Sirkka ja Mikko Jokelan kokoelma taidemuseo, Helsinki 8.6.-6.8.2006 Ulla Pohjola: Korppi sydämessä, 2004, kirjonta, Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2005 testamentti- öljy pahvilla lahjoituksena Sirkka ja Mikko Jokelalta 51 teosta käsit- tävän taidekokoelman. Lahden taidemuseo, Aarne Heinosen muistonäyttely 15.8.-26.11.2006 Teoslainat Aarne Heinonen: Monica Schildtin muotokuva, 1950, öljy Rovaniemen taidemuseosta lainattiin vuoden 2006 ai- kana muille taidemuseoille tai taiteilijoille näyttelyihin 7 teosta / 4 lainaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston Rovaniemen kaupungin kokoelmasta kokoelmasta, 3 teos / 2 lainaa Rovaniemen kaupungin Kemin taidemuseo, Lea Kauppi (1917-1999) 3.2.– kokoelmasta. 7.5.2006 Lea Kauppi: Kesäkuun yö, 1988, öljy Lea Kauppi: Sellokonsertto, 1988, öljy Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Ateneumin taidemuseo 28.10.2005–5.3.2006 Ina Col- Kajaanin taidemuseo, Helvi Hyvärinen, 10.9.– liander -näyttely 29.10.2006 Ina Colliander: Seppelöity tyttö, 1950, väripuu- Helvi Hyvärinen: Kettu, 1952, musta graniitti piirros

Aboa Vetus & Ars Nova, Turku: Kimmo Ojaniemi: Big Bang, 30.3.-28.5.2006 Kimmo Ojaniemi: DAR-WIN, 1995, pelti, sähkö- laitteet Kimmo Ojaniemi: Galileo Galilein paluuv (se pyörii sittenkin), 1996, öljy puulle, sinkitty pelti, puu-

48 Rovaniemen taidemuseo

Kirjasto, arkisto ja digitointihankkeet Taidemuseo on jatkanut kuluvana vuonna käsikirjaston kuvamateriaalia taidehistorian tutkimukseen, taide- kartuttamista lähinnä museoilta julkaisuvaihtona saa- kasvatukseen ja laajan yleisön nähtäville. Rovaniemen duilla näyttelyjulkaisuilla. Taidemuseo ylläpitää Jenny ja taidemuseon tavoitteena on ollut julkaista koko Jenny Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaan liittyvää sekä ja Antti Wihurin rahaston kokoelma verkossa ja tuoda lappilaista kuvataidetta käsittelevää lehtileike- ja kuva- näin yksi Suomen hienoimmista nykytaiteen kokoel- arkistoa. Taiteilijahaastatteluja on taltioitu näyttelyiden mista yleisön tavoitettaville. Taidemuseo on rakentanut ja tutkimuksen yhteydessä. Taidemuseo toimii Lapin kuva-arkistoa Lapin lääninhallituksen rahoittamien Lapin museoiden ja kirjastojen yhteisessä Lapponica-tieto- kulttuuriperintöprojektien kuten Digmon, Digmoren ja palvelutiimissä www.lapponica.net. eLibrary&Culture without Borders rahoituksella.

Taidemuseon kirjaston luettelointityö PallasPro-jär- Kuva-arkiston julkaiseminen verkossa tuo Jenny ja Antti jestelmään aloitettiin keväällä 2006. Vuoden loppuun Wihurin rahaston taidekokoelman kaikkien nähtäville. mennessä kirjoja oli luetteloitu yli 2000 kpl. Pallas- Kuva-arkistosta tulee linkki Kuvaston Digikuvasto-pal- Pro-järjestelmän kautta museokirjasto tulee kaikkien veluun, joka mahdollistaa myös taidekuvien myynnin ja ulottuville ja myös osaksi Barentsin virtuaalista kult- niiden toisintamisen esim. taidejulkaisuissa. Tämä mah- tuuriportaalia (Barents Culture Window). Taidemuseon dollisuus tuo taiteilijoille uudenlaista tulonmuodostusta. kirjaston liittäminen yleiseen kirjastojärjestelmään tuo Kuvasto ry:n saaman palautteen mukaan kuvataiteen uutta materiaalia yleisten kirjastojen ja yliopiston tai- käyttäjät arvostavat mahdollisuutta saada selailla laajaa dekirjaston aineistojen rinnalle. kuvataidemateriaalia ja sitä, että lupa kuvataiteilijan osalta sekä korkeatasoinen kuvatiedosto ja valokuvaan Rovaniemen taidemuseon digitaalinen liittyvät oikeudet voidaan tilata samalta kotisivulta. kuva-arkisto

Rovaniemen taidemuseo ja Kuvasto r.y. ovat tehneet Digmore-hankkeet merkittävää yhteistyötä Suomen kulttuuriperinnön Rovaniemen taidemuseo on ollut mukana Digmore - saavutettavuudeksi. Rovaniemen taidemuseo on ensim- Lapin kulttuuriperinnön digitointihankkeissa. Digmore mäisenä Suomessa julkaissut netissä laajan kuvapankin -hankkeissa rakennettiin Lapin digitaalista kulttuuriverk- suomalaisesta nykytaiteesta. Sopimus kuva-arkiston koa ja kehitettiin uusia työmenetelmiä kulttuuriperinnön julkaisemisesta Kuvasto r.y;n ja Rovaniemen taidemu- saavutettavuuteen. Hankkeiden hallinnoijana on Lapin seon välillä on ainutlaatuinen Suomessa. yliopisto ja toimijoina yliopiston lisäksi Rovaniemen, Kemin ja Tornion museot ja kirjastot. Hankkeet ovat Rovaniemen taidemuseo haluaa tuoda uudenlaista 49 Rovaniemen taidemuseo

saaneet rahoituksen Lapin lääninhallituksen myöntä- verkottamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. mästä Pohjois-Suomen Tavoite 1 -ohjelmasta sekä eLibrary&Culture without Borders -hankkeessa luodaan Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungeilta. kulttuuriaineistojen tallennukselle pysyvä ylläpito-orga- Digmoressa toteutettiin useita digitoituja kokonaisuuk- nisaatio, joka perustuu jo olemassa olevien instituuti- sia Lapin kulttuuriperinnöstä verkkoympäristössä ja oiden koordinoidulle yhteistyölle ja käyttää hyväkseen hanke tuotti hyödyllistä tietoa digitaalisten aineistojen aikaisemmissa hankkeissa luotua infrastruktuuria, sisäl- tallennukseen, arkistointiin ja levitykseen liittyvissä löntuotantoa ja henkilöstöverkostoja. Kansainvälisen, kysymyksissä. monikielisen virtuaalisen kulttuuri-ikkunan (Barents Culture Window) rakentaminen on yksi hankkeen pää- Digmore-hankkeen tuloksista on tiedotettu hankkeen tavoitteista. www-sivuilla, tiedotusvälineissä, seminaareissa ja ta- paamisissa. Digmoresta on tehty esite, jota on jaettu Hankkeen aikana valmistellaan Barentsin alueen tai- laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Hankkeen kotisivut demuseoiden, kirjastojen ja tutkimuslaitosten toimin- löytyvät osoitteesta www.digmo.fi/digmore. Digmore- taverkosto, jonka tavoitteena on alueen kulttuuri- ja hankeet päättyivät helmikuussa 2006. taideorganisaatioiden yhteistyön laajentaminen ja hy- vien käytäntöjen levittäminen organisaatioiden välillä. eLibrary&Culture without Borders Hankkeen tavoitteena on Barentsin alueen taidehistorian Rovaniemen taidemuseo ja Lapin maakuntakirjasto osal- ja kulttuuriperinnön tutkijoiden verkottuminen ja hyvien listuvat Lapin yliopiston hallinnoimaan eLibrary&Culture käytäntöjen jakaminen Barentsin kulttuuriorganisaati- without Borders -projektiin. eLibrary&Culture -hanke on oiden kesken. suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2006–2007. Hank- keessa on mukana yhteistyökumppaneita Norjasta ja Venäjältä. Hanke saa rahoituksen Lapin Liitolta ja Lapin lääninhallitukselta Interreg IIIA Pohjoinen -ohjelmasta sekä Rovaniemen kaupungilta. eLibrary&Culture without Borders -hankkeen tarkoi- tuksena on tuoda Barentsin alueen kulttuuriperintöä ja siihen liittyvää tutkimustietoa toimijoiden, asiantunti- joiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja suuren yleisön saa- taville. Hankkeen tavoitteet liittyvät sisällöntuotantoon, kulttuuri- ja taidehistorian tutkijoiden ja tutkimustiedon

50 Rovaniemen taidemuseo

Tapahtumat Toimitilat 6.1. AVAJAISKONSERTTI, Lapin kamari- Rovaniemen taidemuseon näyttely-, toimisto- ja työs- orkesteri kentelytilat ovat osoitteessa Lapinkävijäntie 4. 1940- 19.1 KAMARIKONSERTTI, Lapin kamariorkesteri luvulla valmistuneessa postiautovarikossa. Saneeratun 14.2. Kaija Kiurun luento taidemuseon kokonaispinta-ala on 1215 m2, josta vaih- 16.2. Eemil Karilan luento tuvien näyttelyiden osuus on 288 m2 ja vakiokokoelmien 21.2. Risto Immosen luento esittelytila 468 m2. 23.2. Ilona Kivijärven luento 28.2. Markku Heikkilän luento Kävijät 2.4. Kulttuurirahaston apurahojen jako tilaisu- Vuonna 2006 taidemuseossa vieraili 21 155 kävijää. us 11.4. Lapin liiton kulttuuriseminaari 6.5. Muotinäytös, Lapin yliopisto 9.5. Kulttuuripääkaupunki tilaisuus 18.5. Puhaltajien konsertti 21.5. Seitakuoron kevätkonsertti 24.8. Kulttuuripääkaupunki hankkeen kutsuvier- askonsertti, Lapin kamariorkesteri 25.8. Nukketeatteri 14.9. International Design for all Conference 14.9. KAMARIKONSERTTI I, Lapin kamari- orkesteri 17.10. Taidemuseo 20 v, tilauskonsertti, Lapin kamariorkesteri 2.11. Yleisöluento fantasiakuvituksesta, Sisko Ylimartimo 24.11. Nykymusiikin konsertti 30.11. KAMARIKONSERTTI III, Lapin kamari- orkesteri 9.12. Taiteiden puolesta päivä 10.12. Taiteiden puolesta päivä

51 Museotoimen hallinto

Rovaniemen kaupungin museotoimen hallinto kuuluu kulttuurilautakunnalle. Lautakunnan alaisena toimivat Museotoimen henkilökunta kulttuuritoimisto, Lapin kamariorkesteri, Lapin maakun- Lapin maakuntamuseo takirjasto ja museotoimi, joka käsittää Lapin maakun- tamuseon ja Rovaniemen taidemuseon. Vakinainen henkilökunta Näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto (2006) Kulttuurilautakunnan kokoonpano Luonnontieteen amanuenssi Kimmo Kaakinen (1987) Puheenjohtaja Varajäsen Intendentti, arkeologi Hannu Kotivuori (1987) Kauko Nevala Hemmo Koskiniemi Kokoelma-amanuenssi Hanna Kyläniemi (2000) Varapuheenjohtaja Varajäsen Opas-valvoja Marja-Liisa Laitinen (1995) Jukka Mäyrä Seppo Aho Opas-valvoja Merja Lehtovirta-Aho (1995) Kuva-arkistonhoitaja Arja Moilanen (1995) Jäsen Varajäsen Maakuntamuseotutkija Päivi Rahikainen (1985), vuo- Kai Väistö Markus Väänänen rotteluvapaalla 1.4.–31.12.2006 Elise Ylitalo Sirpa Dannberg Valokuvaaja Jukka Suvilehto (1985) Maria Soukka Helena Rapakko Museomestari Teijo Rovanperä (2005) Pertti Ahokas Erkki Hetta työajasta 50% taidemuseossa Liisa Halonen-Laiti Anna Tarsa Sini Yli-Suvanto Hanna Perälä Määräaikaiset työntekijät Leena Jääskeläinen Anne Talvio Näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto (1.10.2005– Antti Brunni Esa Peltonen 31.12.2006) Tarja Ahonen Laura Raudaskoski Graafikko Ulla Etto (1.1.–28.2.2006 ja 1.4.–31.5.2006 Antti Liikkanen Reino Aho osa-aikainen) Taimi Tolvanen Pekka Selin Valokuvaaja Veikko Vasama (1.2.–28.2.2006) Maakuntamuseotutkijan sijainen Ulla Viitanen (1.4.– Jäsenyydet 31.12.2006) Museoavustaja työllistämistuella Jorma Nissilä (13.2.– Rovaniemen kaupunki on I luokan jäsen Suomen 12.8.2006) museoliitossa. Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen Museoavustaja työllistämistuella Ari Helppikangas taidemuseo kuuluvat Pohjoiskalotin museot -nimiseen (8.5.–7.11.2006) yhteistoimintaverkostoon. Opas-valvojien sijainen Jenni Siivola (12.6.–15.8.2006) 52 Museotoimen hallinto

Museoavustaja työllistämistuella Markku Mäntynen 15.12. Digiketo-koulutus, aiheena panoraamaku- (12.10.2006–11.4.2007) vaus Lapin yliopistolla Harjoittelija Heidi Pelkonen (27.3.–10.4.2006) 26.11. Arktista vimmaa -elokuva- ja mediafes- Harjoittelija Taina Saarenpää (8.5.–31.8.2006, yhteensä tivaalin kulttuurifoorumi kulttuurin ra- 3 kk) hoituksesta ja vaikuttavuudesta Arktiku- missa Kesäharjoittelijat

Jouni Quisbert (5.6.–4.7.2006) Kimmo Kaakinen: Mari Tolkkinen (15.6.–14.7.2006) 16.5. Lapin ilmailuhistoria II -kirjan julkistamis- Juska Rantamäki (15.6.–14.7.2006) tilaisuus Arktikumissa Linnea Lindholm (3.7.–2.8.2006) 27.6. Valto Pernu -valokuvanäyttelyn avajaiset Sharmin Saeedi (3.7.–2.8.2006) Iissä Saku Lappalainen (10.7.–9.8.2006) 5.–6.8. Suomen ympäristökeskuksen kasvi- harrastajaseminaari, Jyväskylä ja Kor- Henkilökunnan koulutus, seminaarit ja matkat pilahti Lapin maakuntamuseon henkilökunnan museomatka 13.10. Geologian tutkimuskeskuksen henkilökun- Ouluun 20.2. nan retkeily Auttikönkäällä, opastus Rovaniemen museotoimen syysretki Tervolaan 18.9. 1.11. Valto Pernu -kirjan julkistamistilaisuus Iissä

Tuija Alariesto: Hannu Kotivuori: 12.1. ja 26.4. Rovaniemen kaupungin ja If-vakuutus­ yhtiön koulutus 21.2. alueellinen kulttuuriympäristöseminaari 23.2. Digmore-projektin lopetusseminaari Kemijärvellä 21.2. 22.–24.8. La rencontre de Rovaniemi -konferenssi 17.–18.5. valtakunnalliset museopäivät Espoossa Rovaniemellä 16.5. Lapin ilmailuhistoria II -kirjan julkistamis- 13.–15.9. Design for All -konferenssi Lapin yliopis- tilaisuus Arktikumissa tolla 27.6. Valto Pernu -valokuvanäyttelyn avajaiset 26.–28.9. Pohjoiskalottimuseon vuosikokous Troms- Iissä sassa 24.–25.8. museonjohtajien kesäpäivät Tampereella 1.12. Kuin kalat vedessä -saavutettavuus­ 26.8. Paasilinna-päivät Tervolan Varejoella seminaari Helsingissä 2.9. Arkeologian päivät Tervolan Törmä­

53 Museotoimen hallinto

vaarassa, opastus. 26.–28.9. Pohjoiskalottimuseon vuosikokous Troms- 11.–15.9. Aarre-hankkeen (Arktisten arkistojen ja sassa filmien restaurointi Barentsin alueella) tutustumis- ja neuvottelumatka Murman- Ulla Viitanen: skiin 27.4 Lapin kotiseutuväen kokous- ja neuvottelu­ 13.10. Geologian tutkimuskeskuksen henkilökun- päivät Arktikumissa nan retkeily Auttikönkäällä, opastus 3.5. PallasPro-koulutus Lapin maakuntakirjas- 1.11. Valto Pernu -kirjan julkistamistilaisuus tossa Iissä 9.5. maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen 15.12. maakuntamuseoiden neuvottelu Museovi- Oulussa rastossa, Helsingissä 22.–24.8. La Rencontre de Rovaniemi -konferenssi Rovaniemellä Hanna Kyläniemi: 1.9. maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen 6.–7.4. Sensuroitu – ei sovi museoon. X valtakun- Museovirastossa Helsingissä nallinen museologian seminaari Jyväsky- 26.11. Arktista vimmaa -elokuva- ja mediafes- lässä tivaalin kulttuurifoorumi kulttuurin ra- 19.9. Arktiset helmet -seminaari Lapin yliopis- hoituksesta ja vaikuttavuudesta Arktiku- ton taiteiden tiedekunnassa missa 16.–17.11. Lapin hulluus – perinteestä toimeentuloa -projektin päätösseminaari Äkäslompo- luennot ja esitelmät lossa Tuija Alariesto: 1.12. Polut suoriksi – Lapin maakuntamuseon

Arja Moilanen: saavutettavuusprojekti, Kuin kalat ve- 26.3. ja 3.6. PallasPro-koulutus Lapin maakuntakirjas- dessä -seminaari, Kiasma, Helsinki. tossa 27.6. Valto Pernu -valokuvanäyttelyn avajaiset Hannu Kotivuori: Iissä 28.3. Neitilän muinaislöydöt. Luusuan kyläyh- distys, Kemijärvi

Jukka Suvilehto: 4.4. “Vihtala” - metsäsaamelaiskylän kaivauk- 27.6. Valto Pernu -valokuvanäyttelyn avajaiset set. Kemijärven kansalaisopisto, Kemijärvi Iissä 27.4. Arkeologin työstä ja toiminnasta, Suomen kotiseutuliiton Lapin jäsenyhdistyksen 54 Museotoimen hallinto

tilaisuus Arktikumissa - Saijan maisema-alueprojektin ohjausryhmän jäsen 2.9. Törmävaaran kivikausi. Yhdeksännet arke- - Rovaniemi-päivien suunnittelutyöryhmän jäsen ologian päivät, Tervola 27.9. Auttin muinaisuus. Lapin yliopiston Hanna Kyläniemi: täydennyskoulutuskeskus, Rovaniemi jäsen Rovaniemen kuvataidekoulun, Rantavitikan perus- 12.10. Posion esihistoria. Posion kansalaisopisto, koulun ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedekes- Posio kuksen sekä Lapin maakuntamuseon yhteishankkeessa 8.11. Soppela, metsälappalaisten kylä, LC- Elämää pohjoisessa ennen ja nyt, kuvitettu ja kuviteltu Pöyliön kokous Rovaniemellä aika (2004–2006) 1.12. Valto Pernu ja Lapin maakuntamuseo. ohjausryhmän jäsen Unarin elinkeinojen kehittämis- Juhlakirjan julkistaminen, Ii hankkeessa (EMOTR-hanke) ohjausryhmän jäsen Suomen käsityömuseon Poron Hanna Kyläniemi: jäljillä -hankkeessa (ESR-hanke) 6.–7.4. panelisti loppukeskustelussa Sensuroitu yhteistyötahona eLibrary&Culture without Borders – ei sovi museoon, X valtakunnallinen Interreg -hankkeessa / Lapin maakuntakirjaston työs- museologian seminaari Jyväskylässä tämässä osiossa

Osallistuminen työryhmiin Arja Moilanen: Tuija Alariesto: - Kulttuurin tietohallintotiimi - Taikalamppu – Lapin lastenkulttuuriverkosto, Lapin maakuntamuseon edustaja Päivi Rahikainen / Ulla Viitanen: - Taikametsä-verkko-opetussivuston työryhmän jäsen - jäsenenä Lapin ympäristökeskuksen Tietoa ja toimeen- - Rovaniemi-päivien suunnittelutyöryhmän jäsen tuloa Lapin kulttuuriympäristöstä -ESR-hankkeen Itä-, - Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen www-sivu- ja Tunturi- ja Pohjois-Lapin ohjausryhmissä tiedotustyöryhmän jäsen - jäsenenä Tietoa ja toimeentuloa Lapin kulttuuriym- - Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen tiedotuslehden päristöstä -ESR-hankkeen Rovaniemi-Ranua ohjaus- Roiskeen toimituskunnan jäsen ryhmässä - Arktikumin yhteistyöpalaveri (YTY) - jäsenenä (Sallan) Kulttuurimatkailun infrastruktuurin kehittämisen esiselvitys -hankkeen (KUMA2006) oh- Kimmo Kaakinen: jausryhmässä - Levin matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen -hankkeen ohjausryhmän jäsen 55 Museotoimen hallinto

Rovaniemen taidemuseo

Vakinainen henkilökunta Apulaisvahtimestari Antti Alatalo (7.6.–25.8.2006) Taidemuseosihteeri Tuula Valjakka (1986, projektisihtee- Museoavustaja Harri Harju (2.10.2006–1.4.2007) rinä Digmore -projekteissa 1.1.–28.2.2006. ja eLibrary & Museoavustaja Kati Yrjänheikki Culture without borders -projektissa 1.1.–31.12.2006) (1.12.2006–30.5.2007) Museolehtori Riitta Kuusikko (1993, projektipäällikkönä Digmore ja eLibrary & Culture without borders –projek- Kesäharjoittelijat teissa 1.1.–28.2.2006) Tiia Palosaari (5.6.–4.7.2006) Amanuenssi Riitta Kuusikko (1993, 1.3.2006 alkaen) Satu Törmänen (26.6.–25.7.2006) Taidemuseonjohtaja Hilkka Liikkanen (1986) Tommi Isopoussu (17.7.–16.8.2006) Kokoelma-amanuenssi Sari Rautanen (1993) Työmarkkinatuella palkatut Yleisönpalvelusihteeri Jaana Tolla (2005) Erkki Nampajärvi (1.11.2005–31.3.2006) Museoavustaja Ulla Metsälehto (2006) Elina Teräs (30.1.–30.4.2006) Museomestari Teijo Rovanperä (2005) Johanna Töyräs (6.2.–21.4.2006) työajasta 50% maakuntamuseossa Mikko Kunnari (3.4.–2.6.2006)

Määräaikaiset työntekijät Juho Huttu-Hiltunen (6.6.–7.7.2006) Toimistosihteerin sijainen Johanna Nordström (1.1.– Kati Yrjänheikki (1.8.–30.11.2006) 31.12.) Paula Savolainen (20.9.–17.12.2006) Museolehtorin sijainen Eveliina Happonen (1.1.2004– Nina Keinänen (28.8.2006–28.2.2007) 28.2.2006) Jonne Suikkanen (16.10.2006–12.3.2007) Amanuenssi (viransijainen) Kaija Kähkönen (1.1.– Muut harjoittelijat 28.2.2006) Paula Savolainen, matkailuharjoittelija (19.12.2005– Museolehtori (viransijainen) Kaija Kähkönen (1.3.– 11.4.2006) 31.12.2006) Arttu Ranta, datanomiharjoittelija (9.2.–31.3.2006) Museoavustaja Juhani Hirvioja Niko Alava, datanomiharjoittelija (27.3.–24.4.2006) (23.10.2006–22.4.2007) Kati Vuontisjärvi, museoharjoittelija (2.5.–12.5.2006)

Kunnallisella työllistämistuella palkatut Tea Ikonen, graafikko (22.5.–21.8.2006) työntekijät Marjo Manner (24.8.–26.10.2006) Museoavustaja Kati Korkala (1.12.2005–31.5.2006) Minna Kovero, tekstiilisuunnittelija (4.9.–3.12.2006) Museoavustaja Juhani Hirvioja (10.4.–9.10.2006) 56 Museotoimen hallinto

Henkilökunnan koulutus, 17.5.–18.5. Museopäivät, Espoo seminaarit ja matkat 24.8.–25.8. Museonjohtajien kesäpäivät, Tampere 7.9. Matti Jaukkurin teosten inventointi ja ku- projektipäällikkö / amanuenssi Riitta Kuusikko: vaus, Oulu 22.3. Neuvottelut Kuvaston kanssa kuva-arkis- 7.9. Taidenäyttelyihin tutustuminen, Oulu ton julkaisemisesta, Helsinki 3.10.-4.10. Taidemuseopäivät, Turku 23.3. Machine or Mate -seminaari, Helsinki 11.10. Emman avajaiset, Espoo 4.–5.5. Digital Semantic Content across Cultures 26.10. Aluetaidemuseokokous, Ateneum, Helsinki -seminaari, Pariisi, Ranska 17.5. Rovaniemen taidemuseon ja Kuvasto ry: kokoelma-amanuenssi Sari Rautanen: n yhteistyösopimuksen ja Rovaniemen 23.2. Digmore-lopetusseminaari, Rovaniemi taidemuseon kuva-arkistojen julkistamin- 7.9. Matti Jaukkurin teosten inventointi ja ku- en, Helsinki vaus, Oulu 17.5. Museopäivät, Espoo 7.9. Taidenäyttelyihin tutustuminen, Oulu 18.5. Tutustuminen Valtion taidemuseon kuva- arkistoon ja Kiasman kirjastoon, Helsinki vs. toimistosihteeri Johanna Nordström: 19.–20.5. Museotoimen henkilökunnan retki Hel- 12.1. Ifin yrityskansio -koulutus, Rovaniemi sinkiin ja Tallinnaan 27.1. Tabella -koulutus, Rovaniemi 7.9. Tutustuminen taidenäyttelyihin, Oulu 26.4. Pallas Pro -koulutus, Rovaniemi 12.9. Cumulus-koulutusta Sallan museohank- 2.6. Personec -koulutus, Rovaniemi keelle, Salla 25.9. Tabella -koulutus, Rovaniemi 25.–29.9. eLibrary&Culture -hankkeen asiantunti- jatapaaminen, Syktyvkar, Venäjä projektisihteeri / taidemuseosihteeri Tuula Valjakka: 3.10.–4.10. Taidemuseopäivät, Turku 7.2. Interreg-talouspäivä, Tornio 1.11. Yhteistyöpalaveri Särestöniemi-museon 23.2. Digmore-lopetusseminaari, Rovaniemi kanssa ja museon tietokantapäivitys, 26.4. PallasPro-koulutus, Rovaniemi Särestö 3.5. PallasPro-luettelointikoulutus, Rovaniemi 17.5. Rovaniemen taidemuseon ja Kuvasto museotoimenjohtaja Hilkka Liikkanen: ry:n yhteistyösopimuksen ja Rovaniemen 9.2.–10.2. Teema 06 Ateneum, Helsinki taidemuseon kuva-arkistojen julkistami­ 11.5. aluetaidemuseoiden johtajien kokous nen, Helsinki Ateneum, Helsinki 57 Museotoimen hallinto

18.5. Tutustuminen Valtion taidemuseon kuva- amanuenssi / museolehtori Kaija Kähkönen: arkistoon ja Kiasman kirjastoon Taikalamppu – Lapin lastenkulttuuriverkosto, Rovanie- 29.5. Neuvontaa EU-maksatusasioissa Kemin ja men taidemuseon edustaja Tornion museoille, Kemi Taikametsä – Verkko-opetussivuston työryhmän jäsen 7.9. Tutustuminen taidenäyttelyihin, Oulu Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen tiedotuslehden 12.9. Cumulus-koulutusta Sallan museohank- Roiskeen toimitussihteeri keelle, Salla Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen www-sivu- ja 1.11. Yhteistyöpalaveri Särestöniemi-museon tiedotustyöryhmän jäsen kanssa ja museon tietokantapäivitys, Särestö amanuenssi / museolehtori Kaija Kähkönen: kevät 2006 Taidehistorian aineopintoja, Lapin yliopisto 24.1. Ohjauskokemuksista ohjaustaitoon, Rovaniemi 23.2. Digmore-lopetusseminaari, Rovaniemi 19.–20.5. Museotoimen henkilökunnan opintomatka Helsinkiin ja Tallinnaan 7.–10.11 Nodem – Nordic Digital Excellence in Mu- seums -seminaari, Oslo

Toimikunnat, työryhmät ja luottamustehtävät museotoimenjohtaja Hilkka Liikkanen: Digmore-hankkeen ohjausryhmän jäsen e-Library-hankkeen ohjausryhmän jäsen e-Library hankkeen kansainvälisen asiantuntijatyöryh- män jäsen Kulttuuritutka-hankkeen ohjausryhmän jäsen projektipäällikkö / amanuenssi Riitta Kuusikko: Digiketo-ohjausryhmän puheenjohtaja

58 Museotoimen hallinto

Talous (2006) 7500 Maakuntamuseo 7600 Rovaniemen taidemuseo Menot Palkkamenot sosiaalikuluineen 291 677 € Palkkamenot sosiaalikuluineen 328 479 € Kiinteistömenot 131 237 € Kiinteistömenot 896 169 € Kiinteät menot (atk-, posti-, Kiinteät menot (atk-, posti-, puhelin- ja painatuskulut 38 980 € puhelin- ja painatuskulut) 39 983 € Muut menot 48 204 € Muut menot 27 944 € Menot yhteensä 510 098 € Menot yhteensä 1 292 575 € Tulot 54 484 € Tulot yhteensä 35 236 €

NETTO 1 238 091 € NETTO 474 862 €

Valtionosuus (kaupungin tulotili) 173 181 € Valtionosuus (kaupungin tulotili) 121 227 € Netto valtionosuus huomioiden 1 064 910 € Netto valtionosuus huomioiden 353 635 €

59