DOCSLIB.ORG

Ratinen Väitöskirja Final Verkko.Pdf (11.25Mt)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Ratinen Väitöskirja Final Verkko.Pdf (11.25Mt) Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 24 Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 Juha Ratinen JUHA RATINEN KAADERIPERUSTAMISESTA ALUEJÄRJESTELMÄÄN Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina- talossa Helsingissä, perjantaina 18. toukokuuta kello 10. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 24 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 24 KAADERIPERUSTAMISESTA ALUEJÄRJESTELMÄÄN Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 JUHA RATINEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 Juha Ratinen: Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään – Suomalaisen liikekannallepanojärjes- telmän kehittyminen 1918–1945 Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 24 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 24 Doctoral dissertation Tekijä: Yleisesikuntamajuri Juha Ratinen Ohjaava professori: Professori, FT, kenraalimajuri (evp) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: Dosentti, FT Jukka Kulomaa Maanpuolustuskorkeakoulu FT Kari Selén Vastaväittäjä: Dosentti, FT, eversti Petteri Jouko Puolustusministeriö Uusimmat julkaisut pdf-muodossa: http://www.doria.fi/handle/10024/73990 Kannen kuva: Daniel Torsell ja Mio Kantola Kansikuvan kuvalähde: Liikekannallepano julistettu -juliste, Kuulutus hevosten ja ajoneuvojen luovuttamisesta sotavoiman tarpeisiin, Kuulutus moottoriajoneuvojen käyttöönotosta. © Tekijä & Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-3010-6 (nid.) ISBN 978-951-25-3011-3 (PDF) ISSN 2342-9992 (painettu) ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) Maanpuolustuskorkeakoulu National Defence University Juvenes Print Tampere 2018 TIIVISTELMÄ ässä väitöskirjassa selvitetään, miten suomalainen liikekannallepanojärjestel- mä kehittyi itsenäisyyden alun ja jatkosodan jälkeisen demobilisaation välise- Tnä aikana. Tutkimuksen aikarajaus on asetettu vuosiin 1918–1945. Itsenäistymisen alkuvuosina armeijan liikekannallepano perustui saksalaisilta ensim- mäisen maailmansodan jälkeen perittyyn kaaderiperustamiseen. Kaaderiperustamis- järjestelmässä joukko-osastot toimivat perustamispaikkoina ja niiden tehtäviin kuu- luivat koulutus, liikekannallepanon suojaaminen suojajoukkona ja itse liikekannalle- pano. Järjestelmä todettiin nopeasti suomalaisiin olosuhteisiin liian kankeaksi. Myöhemmin kaaderiperustamisen tilalle kehitettiin aluejärjestelmä. Aluejärjes- telmässä liikekannallepano erotettiin joukko-osaston tehtävistä ja vastuu annettiin aluejärjestölle. Aluejärjestelmän kehitystyö oli vaiherikas yli kymmenen vuoden ajan- jakso, jonka aikana uuden järjestelmän käyttöönottoon tarvittiin niin onnea kuin ihmisten päättäväisyyttä. Aluejärjestelmä otettiin käyttöön toukokuun alussa 1934. Aluejärjestelmän alkuidea on peräisin Norjasta. Aluejärjestelmän kehittämisestä ja vaihtamisesta kaaderiperustamisen tilalle vastasi silloinen eversti Leonard Grandell. Liikekannallepanojärjestelmää tarvittiin tutkittuna aikana kolme kertaa. En- simmäisen kerran järjestelmää käytettiin Münchenin kriisin aikana syyskuussa 1938. ”Syyskuun kriisinä” tunnettu tapahtumaketju toimi eräänlaisen liikekannallepanon kenraaliharjoituksena. Kenraaliharjoituksen tärkein kehitysaskel oli henkilöiden kut- sumisen joustavoittaminen. Kehitystyön avulla sodan ajan joukkoja voitiin kutsua ylimääräisiin harjoituksiin valmiiksi tehdyillä kutsukorteilla. Seuraavan kerran järjestelmää tarvittiin ennen talvisotaa. Talvisodan liikekan- nallepano onnistui ennakkoarvioista poiketen – rauhallisesti ja kutsumalla reserviläi- set ylimääräisiin harjoituksiin. Talvisodan jälkeen kotiuttamisen – demobilisaation – suunnittelussa oli kuitenkin puutteita. Liikekannallepanokyky laski tämän seuraukse- na. Tilanne Suomen lähialueella säilyi kireänä ja suojajoukkojen määrä pidettiin kor- keana. Välirauhan aikana suojeluskuntajärjestön rooli liikekannallepanojärjestelmän osana kasvoi ja perustamispaikkoja hajautettiin merkittävästi talvisodasta. Liikekan- nallepanojärjestelmä kehittyi huippuunsa vuoden 1941 kevään aikana. Kolmannen kerran liikekannallepanojärjestelmää tarvittiin jatkosodan liikekan- nallepanossa. Liikekannallepano onnistui erittäin hyvin ja jälleen ilman häiriöitä. Hyökkäysvaiheen menestyksen jälkeen osa kenttäarmeijasta kotiutettiin talouselämän tarpeisiin. Kotiuttaminen tehtiin samoilla periaatteilla kuin perustaminen oli tehty edellisenä kesänä. Kotiutetut joukot kutsuttiin uudelleen palvelukseen ennen Neu- vostoliiton suurhyökkäyksen alkamista kesäkuussa 1944. Järjestelmä toimi joustavas- ti molempiin suuntiin. Jatkosodan jälkeinen demobilisaatio onnistui hyvin. Sodan jälkeisinä hetkinä liikekannallepanokyky säilyi korkeana. Rauhansopimusta valvomaan tullut Liittoutu- neiden valvontakomissio kuitenkin romutti liikekannallepanokyvyn pakottamalla suomalaiset varastoimaan kaiken sotamateriaalinsa keskusvarikoihin. Suomi oli me- nettänyt liikekannallepanojärjestelmänsä ja samalla liikekannallepanokykynsä. Jos Neuvostoliitto olisi halunnut vallata Suomen vuoden 1945 keväällä tai sen jälkeen, ei sen estämiseksi olisi ollut tehtävissä paljoakaan. Avainsanat: Liikekannallepanojärjestelmä, aluejärjestelmä, kaaderiperustaminen i ABSTRACT his doctoral thesis examines how the Finnish mobilisation system evolved during the period starting from Finland’s independence and ending to the Tdemobilisation in the aftermath of the Continuation War. The research covers years 1918-1945. In the first years of independence the mobilisation of troops was based on the cadre, a concept inherited from the Germans after World War I. In the cadre mobilisation the garrisons were responsible of the mobilisation and also training of the troops and force protection. This system was soon found out to be too rigid for Finnish purposes. Mobilising troops based on cadre was substituted by a territorial system which had its roots in Norway. The development and transformation was led by general (then colonel) Leonard Grandell. In the territorial system Military Districts were responsible for the mobilisation. The development and implementation of the territorial system took more than ten years and required both luck and perseverance. The territorial system was put to use in 1934. During the period this study examined, the mobilisation system was used on three occasions. For the first time the system was used during the Munich crisis in September 1938. This chain of events, known as the September Crisis, served as a dress rehearsal for Finnish mobilisation system. Based on the dress rehearsal the system was developed to be more flexible in calling reservists into service. These developments included ready made order cards, an innovation which enabled rapid military exercises. Next time the mobilisation system was needed was prior to Winter War. The mobilisation for Winter War was, dispite the negative assumptions, put into effect in an orderly fashion by calling reservists into additional military exercises. However, the demobilisation plan suffered from flaws, hence the mobilisation ability diminished after the Winter War. Due to tensions in the region a significant number of troops remained in active duty. Between Winter and Continuation War the role of the Finnish White Guard, as part of the mobilisation system, grew, and the number of mobilisation sites were increased. The Finnish mobilisation system was at its best in the spring of 1941. For the third time the mobilisation system was put to test at the eve of the Continuation War. Again the mobilisation was carried out successfully, and was implemented without major problems. After the successful offensive phase parts of the Army were demobilised to provide work force to boost the economy. This partial demobilisation was conducted following the principles of the mobilisation in the preceding summer. These troops were again called into service prior to Soviet main attack in June 1944. The system proved efficient both for mobilisation and demobilisation. The demobilisation after the Continuation War was also successful and the readiness to remobilise was kept high. This readiness and the overall mobilisation ability were, however, demolished by the Soviet oversight comission by ordering Finns to store all military materiel in central depots. As a consequence, had the Soviet Union had a will to invade Finland in the spring of 1945 or soon after, there were little the Finns could have done to prevent it. Keywords: Mobilisation system, Territorial system, Cadre mobilisation ii ESIPUHE ämän tutkimuksen alkupisteen voi sijoittaa ensimmäisiin tutkimushapuiluihini suomalaisen sotilaslogistiikan kehittymisestä. Liikekannallepanojärjestelmä Tpaljastui tuolloin minulle logistiikan puhtaimmaksi ilmenemismuodoksi puo- lustusvoimissa. Missä muualla henkilöstön ja käyttökunnossa olevan materiaalin oi- kea-aikaisella kohtaamisella voisi olla suurempi merkitys? Tutkijan työ on yleensä yksinäistä raatamista, jossa parhaina hetkinä yllättää itsensä hymyilemästä tiedon palasten loksahtaessa paikoilleen. Näistä palkitsevista hetkistä huolimatta muutakin tukea tarvitaan. Alkukimmoke sotilaslogistiikasta olisi tuskin riittänyt, ellei edesmennyt naapurini everstiluutnantti Reino Laakkonen olisi kävellyt aika ajoin tontilleni ja käynyt kysymässä olinko jo
Load more

Recommended publications
  • KVÜÕA Toimetised Nr 5
    KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ Päis 3 KAITSEVÄE ÜHENDATUD ÕPPEASUTUSED KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ TARTU 2005 Toimetajad: Andres Saumets, Ken Kalling Keeletoimetajad: Karen Kuldnokk, Marika Oper Tõlked inglise keelde: Epp Leete ISSN 1736–0242 ISBN 9985–9513–3–6 Autoriõigus Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused, 2005 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee SISUKORD ■ Ants Laaneots NSV Liidu kallaletung Soomele.Talvesõda 1939–1940 ....................... 7 Severin Israel Religiooni rollist Iisraeli ja Palestiina konfliktis Iisraeli usulis- poliitiliste liikumiste näitel .................................................................... 76 Indrek Lõo Lähtekohad lahingus langenutega toimimise kontseptsiooni väljatöötamiseks .................................................................................... 121 Mari Kelve Tõlkimise õpetamisest Kaitseväe Ühendatud Õppeasutustes inglise keele intensiivkursuste 3. taseme osana .................................... 166 Urmet Paloveer Eesti ratsavägi maailmasõdadevahelisel perioodil ................................ 178 English Summaries ............................................................................... 192 NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • Nsv Liidu Kallaletung Soomele. Talvesõda 1939–1940
    NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes idanaabriga laabub siiski vägivallata. Järsku täitus taevas kümnete lennukite mootorimüraga, sellele järgnesid võimsad plahvatused. Nõukogude lennuvägi sooritas oma esimese pom- mirünnaku rahulikele Soome linnadele. Rikkudes jämedalt kehtivat mitte- kallaletungilepingut, ületas stalinlik Punaarmee samal ajal pärast võimsat suurtükituld naaberriigi piiri kogu selle pikkuses Soome lahest Valge me- reni. Algas Teise maailmasõja üks kõige ebavõrdsemaid, kuid ka ebata- valisemaid võitlusi – Soome Talvesõda. Eellugu Soome kuulub nende riikide hulka, kes nagu ka Eesti, Läti ja Leedu said iseseisvaks Esimese maailmasõja ja Venemaa 1917. aasta revolutsiooni tulemusel. Aastatel l809–1917 oli Soome kuulunud Vene tsaaririigi koos- seisu, kus ta omas suurvürstiriigi staatuses olles suhteliselt suurt auto- noomiat. Soome parlament kuulutas riigi iseseisvuse välja 6. detsembril 1917. aastal. Oma sõjaväge äsja sündinud riigil polnud, seda hakati alles looma. Korraga mitmetel rinnetel võitleva ja keerulises olukorras oleva kommunistliku Venemaa valitsus oli sunnitud 4. jaanuaril 1918. aastal tunnustama Soome iseseisvust endise Soome suurvürstiriigi administra- tiivpiirides.1 1 Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940. Военно-историческая библиотека. Ст-Петербург: Полигон, 2002. С. 34. [Edaspidi Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940, 2002] 8 ANTS LAANEOTS Tsaarivägede kümnete tuhandete sõdurite ja punakaartlastega üle- ujutatud riigis puhkes 1918. aasta jaanuari lõpul äge kodusõda, milles saavutasid võidu iseseisvust toetavad nn valged väed, keda juhtis endise tsaariarmee kindralleitnant Carl Gustav Mannerheim.
    [Show full text]
  • Getting Started, 20 DECEMBER 1939, NEAR
    Winter War Operations This document is designed to be used with the Winter War Scenario Location Map.pdf file located in the main game directory, which provides an overview map of the contested area and the general locations of the actions listed here. 001.Getting Started.scn – 10 turns 20 December 1939, near Kollaa River (Hypothetical) The struggle to control the Loimola road and the railroad track raged on from early December to the end of war. Finnish 34th Infantry Regiment used every available reserve squad to counter dozens of Russian probes into the Kollaa defense line; sending fire brigades to counter another crisis against an overhelming enemy. This scenario depicts a situation where a Russian probe manages to capture a forward trench line. Finnish HQ reacts swiftly and sends a company to recapture the trench before Russians find time to consolidate their gains. 002.Terijoki.scn – 16 turns - Winterhorde Onward Ride 30 November 1939, Terijoki, Finland Karelian Isthmus As the Russo-Finnish War launched the Kremlin pompously anticipated a steamroller campaign that would consume tiny Finland within a week. With an air of overconfidence, the RKKA crossed the Finnish border on the morning of 30 November woefully unprepared for the hell on earth that would become known as the Winter War. Knowing that the Russian prediction may not be too far off of the mark due to the fact that Finnish Forces were hopelessly outnumbered and possessed virtually no armor, Finnish High Command organized four "Covering Groups" that would fight a series of stubborn delaying actions back to the Mannerheim Line.
    [Show full text]
  • Salatun Tiedon Tuottajat
    MaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakoulu JulkaisusarjaJulkaisusarja 1: 1: Tutkimuksia Tutkimuksia nro nro 39 39 Salatun tiedon tuottajat Salatun tiedon tuottajat Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Heidi Ruotsalainen Heidi Ruotsalainen Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI Puh. +358 299 800 www.mpkk.fi ISBN 978-951-25-3129-5 (nid.) ISBN 978-951-25-3130-1 (PDF) ISSN 2342-9992 (painettu) Julkaisusarja 1, nro 39 ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) The Finnish Defence Forces HEIDI RUOTSALAINEN SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditoriossa, Santahaminassa Helsingissä, perjantaina 8. toukokuuta klo 12. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 39 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 39 SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 HEIDI RUOTSALAINEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 Heidi Ruotsalainen: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 39 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 39 Doctoral dissertation Tekijä: FM Heidi Ruotsalainen Ohjaava professori: Emeritusprofessori, kenraalimajuri (evp.) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta ( 119886/Junttila Net-1.Pdf?Sequence=2)
    ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu2 Journal of Military History 37 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 Helsinki 2017 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2017 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu5 Teemoista ja teemavuosista Koko vuoden 2017 ajan on juhlittu Suomen 100-vuotista taivalta itse- näisenä valtiona. Vuosi on täyttynyt erilaisista »Suomi 100» -leimalla varustetuista tapahtumista ja hankkeista. Juhlavuosi on näkynyt myös julkaisurintamalla: sen innostamana on ilmestynyt muun muassa run- saasti erilaisia historiateoksia, myös sotahistoriaan liittyviä. Kun uuden aikakauskirjan suunnittelu alkaa, toimituskunnassa – ja Seuran hallituksen kokoontumisissakin – käydään lähes joka vuosi kes- kustelua teemanumeron mahdollisuudesta. Vuoden 2017 aikakauskir- jasta ei ei kuitenkaan päädytty tekemään Suomen 100-vuotisen itsenäi- syyden teema- tai juhlanumeroa. Julkaisusarjassa on aikaisempina vuo- sina ilmestynyt joitain aikakauskirjoja, jotka ovat olleet luonteeltaan teemanumeroita. Kokonaisuudessaan tiettyyn aihepiiriin keskittyneitä olivat esimerkiksi vuonna 1997 ilmestynyt kirja, jolla oli kuvaava nimi Suomi valvonnassa 1944–1947, vuonna 2000 ilmestynyt Suomen voima talvisodassa -niminen teemanumero, ja vuonna 2010 ilmestynyt »Tee- mana vuosi 1918» -numero, joka perustui pääosin Seuran syksyllä 2008 järjestämän seminaarin esitelmiin.
    [Show full text]
  • Zinātniskie RAKSTI
    ZINāTNISKIE RAKSTI FROM VOLUNTEER SOLDIERS TO MILITARY ELITES. FINNISH JÄGERS AND POLISH LEGIONARIES DURING AND AFTER WORLD WAR I Jussi Jalonen Ph. D., researcher, University of Tampere. Currently working on post-doctoral research project on the participation of Finnish white volunteers in the Polish-Soviet War of 1919–1921 E-mail: [email protected] World War I provided various separatist movements with an opportunity to seek national independence by collaboration with any of the belligerent powers. Polish and Finnish independence activists were ready to cooperate militarily with the Central Powers against the Russian Empire, and raised vol- unteer forces for this cause. The Finnish recruitment resulted in the creation of the 27th Royal Prussian Jäger Battalion, whereas Józef Piłsudski’s Polish ac- tivists raised volunteer Legions for the Austro-Hungarian army. Both included underground resistance activity and were characterized by political radi calism. After the Great War, the Jägers and the Legionaries formed the core of the na- tional armed forces in the newly-independent countries. Key words: World War I, separatism, volunteer movements, Polish Legions, 27th Royal Prussian Jäger Battalion. NATIONALISM, MODERN WAR VOLUNTEERING AND WORLD WAR I The military conflicts of the 19th century witnessed the emergence of modern war volunteerism. Although the regular armies of European countries became increasingly based on conscription, volunteer move- ments and formations became a feature in almost every European mi- litary conflict. In an age when suppressed nations sought to assert their independence, patriotic volunteer movements were essential in wars of national liberation. Paradoxically, in an era of nationalism, volun- teer movements could become increasingly international, as idealistic youths rallied to fight on behalf of foreign nations, often strengthening the sense of romantic bond between national independence struggles.1 LATVIJAS VēSTURES INSTITūTA ŽURNāLS ◆ 2014 Nr.
    [Show full text]
  • Downloaded from Brill.Com09/29/2021 06:26:47PM Via Free Access
    fascism 4 (2015) 134-154 brill.com/fasc ‘Home, Religion, Fatherland’: Movements of the Radical Right in Finland Oula Silvennoinen University of Helsinki [email protected] Abstract This article charts the history of fascism in Finland and looks for the causes of its failure. Like most of its European contemporaries, Finnish nationalism was radi- calized in similar processes which produced successful fascist movements else- where. After the end of the Great War, Finnish nationalists were engaged first in a bitter civil war, and then in a number of Freikorps-style attempts to expand the borders of the newly-made Finnish state. Like elsewhere, these experiences produced a generation of frustrated and embittered, radicalized nationalists to serve as the cadre of Finnish fascist movements. The article concentrates on the Lapua movement, in which fascist influences and individuals were in a promi- nent position, even though the movement publicly adopted a predominantly conservative anti-communist outlook centred on the values of home, religion and fatherland. Keywords fascism – nationalism – Nordic countries – Finland – conservatism – anti- communism – radicalism – Lapua movement ‘Right now Finland is living an ethically strong period,’ wrote the Finnish composer Yrjö Kilpinen to his German publisher Hans Tischer in August 1930: ‘We shall see how the irreligious, materialistic and aesthetically superficial val- ues will go up in the air like smoke. The Lapua movement is a vital ethical © Silvennoinen, 2015 | doi 10.1163/22116257-00402005
    [Show full text]
  • Toimintakertomus
    Toimintakertomus Rovaniemen kaupungin museotoimi 2006 Julkaisijat: Rovaniemen kaupungin museotoimi Taitto: Hanna Pekkanen Kannen kuva: Yksityiskohta Hanna Immosen kuvituksesta teokseen Sininen torni Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006 Lapin maakuntamuseo 4 Rovaniemen taidemuseo 4 Yleistä 5 Lapin maakuntamuseo 7 Kokoelmat 7 Arkisto ja kirjasto 9 Näyttelyt 11 Maakunnallinen museotyö 15 Museo ja yleisö 18 Opetus 20 Julkaisut 21 Tiedotus ja markkinointi 22 Toimitilat 22 Rovaniemen taidemuseo 23 Näyttelyt 23 Julkaisut 36 Aluetaidemuseotoiminta 36 Museokasvatus 37 Kokoelmat 39 Kirjasto, arkisto ja digitointihankkeet 49 Tapahtumat 51 Toimitilat 51 Museotoimen hallinto 52 Museotoimen henkilökunta 52 Talous 59 Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006 LAPIN MAAKUNTAMUSEO ROVANIEMEN TAIDEMUSEO Lapin maakuntamuseo on alueellinen keskusmuseo, Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 ark- jonka toiminta-alueena on Lapin lääni lukuun ottamat- kitehti, professori Juhani Pallasmaan saneeraaman ta Tornionjokilaaksoa ja Kemin seutua. Toimialueella entisen postivarikon tiloissa. Taidemuseon perustana on kaksitoista kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suo- Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, malaisen nykytaiteen kasvava kokoelma. Taidemuseon Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Museo avattiin 1975 vaihtuvat näyttelyt kertovat monipuolisesti kuvataiteen Lappia-talon yhteydessä. Vuonna 1992 museo sai uudet koko kentästä myös kansainvälisesti. Pohjoisuus on
    [Show full text]
  • 'Home, Religion, Fatherland': Movements of the Radical Right in Finland
    fascism 4 (2015) 134-154 brill.com/fasc ‘Home, Religion, Fatherland’: Movements of the Radical Right in Finland Oula Silvennoinen University of Helsinki [email protected] Abstract This article charts the history of fascism in Finland and looks for the causes of its failure. Like most of its European contemporaries, Finnish nationalism was radi- calized in similar processes which produced successful fascist movements else- where. After the end of the Great War, Finnish nationalists were engaged first in a bitter civil war, and then in a number of Freikorps-style attempts to expand the borders of the newly-made Finnish state. Like elsewhere, these experiences produced a generation of frustrated and embittered, radicalized nationalists to serve as the cadre of Finnish fascist movements. The article concentrates on the Lapua movement, in which fascist influences and individuals were in a promi- nent position, even though the movement publicly adopted a predominantly conservative anti-communist outlook centred on the values of home, religion and fatherland. Keywords fascism – nationalism – Nordic countries – Finland – conservatism – anti- communism – radicalism – Lapua movement ‘Right now Finland is living an ethically strong period,’ wrote the Finnish composer Yrjö Kilpinen to his German publisher Hans Tischer in August 1930: ‘We shall see how the irreligious, materialistic and aesthetically superficial val- ues will go up in the air like smoke. The Lapua movement is a vital ethical © Silvennoinen, 2015 | doi 10.1163/22116257-00402005 This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 3.0 Unported (CC-BY-NC 3.0) License. http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ <UN> ‘Home, Religion, Fatherland’ 135 counter-reaction to materialistic communism, which respects neither the tra- ditional values nor the Finnish soul.’1 Kilpinen was speaking of the Lapua movement, then at the height of its popularity and the only mass movement of radical nationalism to attract wide popular support in inter-war Finland.
    [Show full text]
  • Kilpimaa Marita Actae 213 Pdfa
    ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 2 maaliskuun 31. päivänä 2017 klo 12 Rovaniemi 2017 ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Rovaniemi 2017 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta © Marita Kilpimaa Taitto: Taittotalo PrintOne Etukannen kuva: Andreas Alariesto: Matka maailmalle. Öljy, sekatekniikka paperille, 21 x 30 cm. Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat-Säätiön kokoelma, kuva: Kalevi Raunama. Takakannen kuva: Kuva: Andreas Alariesto. Ritva Tuomaalan arkisto Myynti: Lapland University Press / LUP PL 8123 96101 Rovaniemi puh. 040 821 4242 [email protected] www.ulapland.fi/LUP Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017 Painettu: Acta Universitatis Lapponiensis 345 ISBN 978-952-484-961-6 ISSN 0788-7604 Pdf: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 213 ISBN 978-952-484-962-3 ISSN 1796-6310 Omistan tämän kirjan kaikille Andreas Alarieston esi-isän Paavali Pelkosen jälkeläisille Tiivistelmä Marita Kilpimaa ”PALJON OLEN MAILIMATA KULKENUT, PALJON OLEN KOKE- NUT JA NÄHNYT” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Andreas Alariesto syntyi 11.12.1900 Sodankylän pitäjän Sompiossa, pie- nessä Rieston kylässä. Kylä sijaitsi
    [Show full text]
  • Museovuosi2006.Pdf
    MUSEOVUOSI 2006 SISÄLTÖ Museoiden taidenäyttelyt .................................................................................................................... 2 Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt ..................................... 24 Museoiden tapahtumat ...................................................................................................................... 48 Museoiden vuoden 2006 ohjelma paikkakunnittain .......................................................................... 52 Museohakemisto .............................................................................................................................. 122 Aineisto on koottu museoilta joulukuussa 2005. Ohjelmistoon saattaa tulla muutoksia vuoden 2006 aikana. Suomen museoliitto tiedottaa ja palvelee Museoalaan liittyvissä kysymyksissä toimittajia palvelee Museoliiton tiedottaja Janne Saavalainen, puh. 09 5841 1721, janne.saavalainen@museoliitto.fi . Jos haluat taustoittaa museoalaa käsittelevää juttuasi, tarvitset pikaista kommenttia tai juttuvinkkiä, ethän epäröi soittaa. Tietoa museoalasta löytyy myös Museoliiton ylläpitämiltä verkkosivuilta. www.museoliitto.fi www.museot.fi - Suomen museoliiton tiedotteet - Tietoa museoista - Museovuosi -näyttelytiedotus - Ajankohtaiset näyttelyt - Museokentän uutiset - Kattava museohaku Suomen museoliitto, Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Tiedottaja Janne Saavalainen, puh. 09 5841 1721, faksi 09 5841 1750 janne.saavalainen@museoliitto.fi , www.museoliitto.fi MUSEOVUOSI
    [Show full text]