DOCSLIB.ORG

Museovuosi2006.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Museovuosi2006.Pdf MUSEOVUOSI 2006 SISÄLTÖ Museoiden taidenäyttelyt .................................................................................................................... 2 Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt ..................................... 24 Museoiden tapahtumat ...................................................................................................................... 48 Museoiden vuoden 2006 ohjelma paikkakunnittain .......................................................................... 52 Museohakemisto .............................................................................................................................. 122 Aineisto on koottu museoilta joulukuussa 2005. Ohjelmistoon saattaa tulla muutoksia vuoden 2006 aikana. Suomen museoliitto tiedottaa ja palvelee Museoalaan liittyvissä kysymyksissä toimittajia palvelee Museoliiton tiedottaja Janne Saavalainen, puh. 09 5841 1721, janne.saavalainen@museoliitto.fi . Jos haluat taustoittaa museoalaa käsittelevää juttuasi, tarvitset pikaista kommenttia tai juttuvinkkiä, ethän epäröi soittaa. Tietoa museoalasta löytyy myös Museoliiton ylläpitämiltä verkkosivuilta. www.museoliitto.fi www.museot.fi - Suomen museoliiton tiedotteet - Tietoa museoista - Museovuosi -näyttelytiedotus - Ajankohtaiset näyttelyt - Museokentän uutiset - Kattava museohaku Suomen museoliitto, Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Tiedottaja Janne Saavalainen, puh. 09 5841 1721, faksi 09 5841 1750 janne.saavalainen@museoliitto.fi , www.museoliitto.fi MUSEOVUOSI 2006 1 MUSEOIDEN TAIDENÄYTTELYT Tammikuu Alkavat näyttelyt 1.1.2006-31.12.2006 Emil Aaltosen taidekokoelma. Emil Aaltosen museo, Tampere 1.1.2006-31.12.2006 Omat kokoelmat. Gösta Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä 1.1.2006-syyskuu Saara Hopea-Untracht. Porvoon museo 1.1.2006-huhtikuu Ville Vallgren 150. Porvoon museo 3.1.2006-30.1.2006 Chrys Allen: Grafiikkaa. Nurmeksen museo 4.1.2006-19.2.2006 Heikki Oksanen. Yrjö A. Jäntin taidekokoelma, Porvoo 4.1.2006-joulukuu Snellman Johannes Takasen silmin. Kuopion taidemuseo 5.1.2006-29.1.2006 Jakobstads fotoklubb: 60-års jubileumsutställning samt De Österbottniska fotoklubbarnas årsutställning 2005/Pietarsaaren valokuvakerho: 60-vuotis juhlanäyttely sekä Pohjanmaan valokuvakerhojen vuosinäyttely 2005. Jakobstads museum/Pietarsaaren kaupunginmuseo 5.1.2006-5.2.2006 Poppanoita Jumalan kunniaksi - Risto Martikaisen kuvakudoksia. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Kuopio 6.1.2006-29.1.2006 Nuoret 2006 Suomen Taiteilijain 111. näyttely. Helsingin Taidehalli 6.1.2006-29.1.2006 studio: Juha Mäki-Jussila. Helsingin Taidehalli 7.1.2006-26.2.2006 Jouko Lempinen - Lyseon miehiä. Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 8.1.2006-29.1.2006 ”Anomalia” Mariata Perttula, Tiina Lehtimäki. Vaasan taidehalli 8.1.2006-5.3.2006 Karttoja - Heikki Marilan maalauksia. Riihimäen Taidemuseo 9.1.2006-5.2.2006 Maritta Nikulan taidetta. Kasvitieteellinen puutarha, Helsinki 13.1.2006-26.3.2006 Elina Brotherus: The New Painting. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 13.1.2006-24.9.2006 Esra Elovainio. Lähetysmuseo, Helsinki 13.1.2006-7.1.2007 Katsoa vai nähdä - valokuvan merkityksiä etsimässä. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 13.1.2006-12.3.2006 Kiskot vievät, Kristiina Korpela. Kouvolan taidemuseo 13.1.2006-29.1.2006 Kuvista voimaa? Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 13.1.2006-2.4.2006 Santtu Koivu: Lentäjiä. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 14.1.2006-4.6.2006 ABC - kissa kävelee. Martta Wendelinin aapiskuvituksia. Taidemuseo Martta Wendelin, Tuusula 14.1.2006-12.2.2006 Keuruun taiteilijaseuran perustajajäsenten retrospektiivinen näyttely. Keuruun museo 14.1.2006-26.3.2006 Nina Katchadourian. Turun taidemuseo 14.1.2006-5.3.2006 Sokerina pohjalla. Rauman Taidemuseo 14.1.2006-19.2.2006 Yhtäällä - toisaalla. Keski-Suomen museo, Jyväskylä 18.1.2006-18.3.2006 Memory Traces. Vantaan taidemuseo 19.1.2006-26.3.2006 Top 10 -levynkansinäyttely. Aboa Vetus & Ars Nova, Turku 20.1.2006-5.3.2006 Espoolainen KIMARA, näyttelysali ja installaatiogalleria; Osmo Martikainen (1916-1992), 90 vuotta syntymästä, galleria. Varkauden taidemuseo 20.1.2006-5.3.2006 Hyäryllistä -ryhmä - Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä, Heli Kurunsaari, Harri Lukkari. Wäinö Aaltosen museo, Turku 20.1.2006-12.2.2006 Ingegerd Råman: Lasia ja keramiikkaa. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki 20.1.2006-19.3.2006 Luontoja. Anne Hirvonen, Piia Hautamäki, Heli Heikkinen, Liisa Louhio ja Vaula Valpola. Kouvolan taidemuseo 21.1.2006-27.8.2006 ARS 06. Kiasma, Helsinki 21.1.2006-19.2.2006 Mari Aspola, Katariina Silvola, Kirsi Vihervirta. Lönnströmin taidemuseo Pihatalon Studio, Rauma 21.1.2006-28.5.2006 Paletti ja potkuhousu. Lönnströmin taidemuseo, Rauma 21.1.2006-19.2.2006 Suomalainen valokuvataide. TR1, Tampere 22.1.2006-5.3.2006 Kehräämö. Lounais-Hämeen museo, Forssa 22.1.2006-26.2.2006 Leveä silta - tämän päivän kuvataidetta Karjalan tasavallasta. Kajaanin taidemuseo 25.1.2006-12.3.2006 Kokoelma Bäcksbacka. Taidemuseo Meilahti, Helsinki 26.1.2006-13.4.2006 Joensuun taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttely. Joensuun taidemuseo 27.1.2006-19.3.2006 Albert Braun: Me, Myself, Nykarleby [the world] and I. Porin taidemuseo 27.1.2006-26.2.2006 Hirveä ikävä. Aineen taidemuseo, Tornio 27.1.2006-28.5.2006 Maire Gullichsen ja modernismi - Ina Colliander. Grafiikkaa. Porin taidemuseo 27.1.2006-21.5.2006 Urban Creatures. Porin taidemuseo 27.1.2006-19.3.2006 Valo on ohut aine. Raision taidemuseo/Museo- ja kulttuurikeskus Harkko 28.1.2006-5.3.2006 Catriona Shaw. Lönnströmin taidemuseo, Rauma 28.1.2006-20.8.2006 Kultainen leikkaus - taidehankintoja 2000-2005. Oulun taidemuseo 29.1.2006-26.3.2006 Vesa-Pekka Rannikko. Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi tammikuu-toukokuu Luonnosten lumo. Särestöniemi-museo, Kaukonen tammikuu-tammikuu Raimo Lehtomaa: Taidenäyttely. Jakobstads museum/Pietarsaaren kaupunginmuseo tammikuu-joulukuu Suomalaisen taiteen kokoelma. Taidekoti Kirpilä, Helsinki tammikuu-joulukuu Särestö, Reidarin paratiisi. Särestöniemi-museo, Kaukonen 2 MUSEOVUOSI 2006 - taidemuseot TAMMIKUU - HELMIKUU Päättyvät näyttelyt -7.1.2006 Marit Ánne Saran taidetta. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari -8.1.2006 Aino ja todellinen prinsessa - Kristiina Louhi Martta Wendelinin vieraana. Taidemuseo Martta Wendelin, Tuusula -8.1.2006 ”Auringon kaupunki” Reino Selkäinaho. Pohjanmaan museo ja Terranova - Merenkurkun luontokeskus, Vaasa -8.1.2006 Jonathan Lasker - From Drawing to Painting to Drawing. Porin taidemuseo -8.1.2006 Maalarin maisema. Keski-Suomen museo, Jyväskylä -15.1.2006 ”Guilty” Carina Granlund. Pohjanmaan museo ja Terranova - Merenkurkun luontokeskus, Vaasa -22.1.2006 Kuuntele kokoelmia - kuulokulmia Porin taidemuseon kokoelmiin. Porin taidemuseo -22.1.2006 Maisema - Kokoelmien helmiä ja uusia hankintoja. Hyvinkään taidemuseo -28.1.2006 Ina Colliander. 100 vuotta syntymästä. Lapinlahden taidemuseo -29.1.2006 Lankomiehet - Pekka Halonen ja Väinö Hämäläinen. Halosenniemen museo, Tuusula -29.1.2006 Mobiili-mekko. Salon taidemuseo Veturitalli, Salo -29.1.2006 Roi Vaara - Ars Fennica 05. Jyväskylän taidemuseon Holvi Jatkavat näyttelyt -12.2.2006 Harri Larjosto: KOSKETUS - Laajennettuja muotokuvia. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki -12.2.2006 Helsinki kehyksissä. Hakasalmen huvila, Helsinki -12.2.2006 Mari Rantanen - Maalauksia. Kuopion taidemuseo -5.3.2006 Ina Colliander 100-vuotisjuhlanäyttely. Ateneumin taidemuseo, Helsinki -5.3.2006 Yhteiset kuvat, Saarijärven Mannilan taidesäätiön ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön 20-vuotisjuhlanäyttely. Saarijärven museo -12.3.2006 Häivähdyksiä. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari -26.3.2006 Eurooppalaista värigrafiikkaa Ateneumin kokoelmista. Ateneumin taidemuseo, Helsinki -16.4.2006 Richard Deacon - The Size of It. Sara Hildénin taidemuseo, Tampere -30.4.2006 Field Studies - Martina Motzbäuchel. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa -7.5.2006 Kuvia suomalaisesta kaupungista. Kuopion taidemuseo -1.6.2006 Kauko Salmen muistonäyttely. Hiekan taidemuseo, Tampere -6.8.2006 Tekstiilitaiteilijat Texo 50-vuotisjuhlanäyttely. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki -syyskuu Suomenruotsalaisia muotokuvia. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki -lokakuu Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. Hämeenlinnan Taidemuseo -9.4.2007 What’s this? Tove Janssonin muumisarjakuvia ja luonnoksia. Tampereen taidemuseon Muumilaakso -31.12.2007 Parsittua posliinia. Nautelankosken museo, Lieto Helmikuu Alkavat näyttelyt 3.2.2006-12.3.2006 Catarina Ryöppy - Katoamisia. Hyvinkään taidemuseo 3.2.2006-28.5.2006 Hallen ja Tivan tarina, Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä. Turun taidemuseo 3.2.2006-12.3.2006 Lapin taiteilijaseura. Rovaniemen taidemuseo 3.2.2006-7.5.2006 Lea Kauppi. Kemin taidemuseo 3.2.2006-7.5.2006 Tupatöllin tarinoita. Halosenniemen museo, Tuusula 4.2.2006-14.5.2006 Isäni maisema - Jaakko Heikkinen ja Niilo Hyttinen Tarvaspään vieraina. Gallen-Kallelan Museo, Espoo 4.2.2006-25.3.2006 Jarmo Husso, Martti Jestilä, Leena Tikkanen, Johanna Väisänen. Lapinlahden taidemuseo 4.2.2006-25.3.2006 Lapinlahden kuvataidelukiolaisten näyttely. Lapinlahden taidemuseo 4.2.2006-26.2.2006 Marcus Lerviks, videoita, installaatioita, performansseja. Vaasan taidehalli 4.2.2006-12.3.2006 Retretin talvinäyttely Taidehallissa. Helsingin Taidehalli 4.2.2006-12.3.2006 studio: Eeva-Mari Haikala. Helsingin Taidehalli 6.2.2006-5.3.2006 Unto Lundin taidetta. Kasvitieteellinen puutarha, Helsinki 9.2.2006-28.5.2006 Vain yksi vuorenhuippu - eränkävijän valikoiva silmä.
Load more

Recommended publications
  • KVÜÕA Toimetised Nr 5
    KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ Päis 3 KAITSEVÄE ÜHENDATUD ÕPPEASUTUSED KVÜÕA TOIMETISED 5/2005 ■ TARTU 2005 Toimetajad: Andres Saumets, Ken Kalling Keeletoimetajad: Karen Kuldnokk, Marika Oper Tõlked inglise keelde: Epp Leete ISSN 1736–0242 ISBN 9985–9513–3–6 Autoriõigus Kaitseväe Ühendatud Õppeasutused, 2005 Tartu Ülikooli Kirjastus www.tyk.ee SISUKORD ■ Ants Laaneots NSV Liidu kallaletung Soomele.Talvesõda 1939–1940 ....................... 7 Severin Israel Religiooni rollist Iisraeli ja Palestiina konfliktis Iisraeli usulis- poliitiliste liikumiste näitel .................................................................... 76 Indrek Lõo Lähtekohad lahingus langenutega toimimise kontseptsiooni väljatöötamiseks .................................................................................... 121 Mari Kelve Tõlkimise õpetamisest Kaitseväe Ühendatud Õppeasutustes inglise keele intensiivkursuste 3. taseme osana .................................... 166 Urmet Paloveer Eesti ratsavägi maailmasõdadevahelisel perioodil ................................ 178 English Summaries ............................................................................... 192 NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • Nsv Liidu Kallaletung Soomele. Talvesõda 1939–1940
    NSV LIIDU KALLALETUNG SOOMELE. TALVESÕDA 1939–1940 ANTS LAANEOTS ■ 1939. aasta 30. novembri varahommik oli Soomes päikesepaisteline. Hel- singi ja paljude teiste linnade tänavad olid täis lapsi ja täiskasvanuid, kes olid teel kooli või tööle. Võimalikust sõjast Nõukogude Liiduga küll rää- giti ja kirjutati palju, kuid rahvas ei tahtnud uskuda selle võimalikkusesse, loodeti, et puhkenud kriis suhetes idanaabriga laabub siiski vägivallata. Järsku täitus taevas kümnete lennukite mootorimüraga, sellele järgnesid võimsad plahvatused. Nõukogude lennuvägi sooritas oma esimese pom- mirünnaku rahulikele Soome linnadele. Rikkudes jämedalt kehtivat mitte- kallaletungilepingut, ületas stalinlik Punaarmee samal ajal pärast võimsat suurtükituld naaberriigi piiri kogu selle pikkuses Soome lahest Valge me- reni. Algas Teise maailmasõja üks kõige ebavõrdsemaid, kuid ka ebata- valisemaid võitlusi – Soome Talvesõda. Eellugu Soome kuulub nende riikide hulka, kes nagu ka Eesti, Läti ja Leedu said iseseisvaks Esimese maailmasõja ja Venemaa 1917. aasta revolutsiooni tulemusel. Aastatel l809–1917 oli Soome kuulunud Vene tsaaririigi koos- seisu, kus ta omas suurvürstiriigi staatuses olles suhteliselt suurt auto- noomiat. Soome parlament kuulutas riigi iseseisvuse välja 6. detsembril 1917. aastal. Oma sõjaväge äsja sündinud riigil polnud, seda hakati alles looma. Korraga mitmetel rinnetel võitleva ja keerulises olukorras oleva kommunistliku Venemaa valitsus oli sunnitud 4. jaanuaril 1918. aastal tunnustama Soome iseseisvust endise Soome suurvürstiriigi administra- tiivpiirides.1 1 Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940. Военно-историческая библиотека. Ст-Петербург: Полигон, 2002. С. 34. [Edaspidi Тайны и уроки Зимней Войны 1939–1940, 2002] 8 ANTS LAANEOTS Tsaarivägede kümnete tuhandete sõdurite ja punakaartlastega üle- ujutatud riigis puhkes 1918. aasta jaanuari lõpul äge kodusõda, milles saavutasid võidu iseseisvust toetavad nn valged väed, keda juhtis endise tsaariarmee kindralleitnant Carl Gustav Mannerheim.
    [Show full text]
  • Getting Started, 20 DECEMBER 1939, NEAR
    Winter War Operations This document is designed to be used with the Winter War Scenario Location Map.pdf file located in the main game directory, which provides an overview map of the contested area and the general locations of the actions listed here. 001.Getting Started.scn – 10 turns 20 December 1939, near Kollaa River (Hypothetical) The struggle to control the Loimola road and the railroad track raged on from early December to the end of war. Finnish 34th Infantry Regiment used every available reserve squad to counter dozens of Russian probes into the Kollaa defense line; sending fire brigades to counter another crisis against an overhelming enemy. This scenario depicts a situation where a Russian probe manages to capture a forward trench line. Finnish HQ reacts swiftly and sends a company to recapture the trench before Russians find time to consolidate their gains. 002.Terijoki.scn – 16 turns - Winterhorde Onward Ride 30 November 1939, Terijoki, Finland Karelian Isthmus As the Russo-Finnish War launched the Kremlin pompously anticipated a steamroller campaign that would consume tiny Finland within a week. With an air of overconfidence, the RKKA crossed the Finnish border on the morning of 30 November woefully unprepared for the hell on earth that would become known as the Winter War. Knowing that the Russian prediction may not be too far off of the mark due to the fact that Finnish Forces were hopelessly outnumbered and possessed virtually no armor, Finnish High Command organized four "Covering Groups" that would fight a series of stubborn delaying actions back to the Mannerheim Line.
    [Show full text]
  • Salatun Tiedon Tuottajat
    MaanpuolustuskorkeakouluMaanpuolustuskorkeakoulu JulkaisusarjaJulkaisusarja 1: 1: Tutkimuksia Tutkimuksia nro nro 39 39 Salatun tiedon tuottajat Salatun tiedon tuottajat Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Heidi Ruotsalainen Heidi Ruotsalainen Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI Puh. +358 299 800 www.mpkk.fi ISBN 978-951-25-3129-5 (nid.) ISBN 978-951-25-3130-1 (PDF) ISSN 2342-9992 (painettu) Julkaisusarja 1, nro 39 ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) The Finnish Defence Forces HEIDI RUOTSALAINEN SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun pääauditoriossa, Santahaminassa Helsingissä, perjantaina 8. toukokuuta klo 12. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 39 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 39 SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 HEIDI RUOTSALAINEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2020 Heidi Ruotsalainen: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 39 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 39 Doctoral dissertation Tekijä: FM Heidi Ruotsalainen Ohjaava professori: Emeritusprofessori, kenraalimajuri (evp.) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu
    [Show full text]
  • Ladattavissa Myös Verkosta ( 119886/Junttila Net-1.Pdf?Sequence=2)
    ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu1 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu2 Journal of Military History 37 Published by: The Association for Military History in Finland and the Military Museum of Finland ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu3 Sotahistoriallinen aikakauskirja 37 Helsinki 2017 Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotamuseo ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu4 TOIMITUSKUNTA Pentti Airio, Riitta Blomgren, Mikko Karjalainen, Tapio Koskimies, Ohto Manninen, Pekka Saloranta, Pasi Tuunainen ENGLISHSUMMARIES Tapio Kakko TAITTO JA TYPOGRAFIA Irmeli Kuhlman ISSN 0357-816X Myynti/Distributor TIEDEKIRJA Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Finland Tel +358 9 635 177 e-mail [email protected] www.tiedekirja.fi Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2017 ShAik_37_001-229:__Aikakauskirja 8.11.2017 10:38 Sivu5 Teemoista ja teemavuosista Koko vuoden 2017 ajan on juhlittu Suomen 100-vuotista taivalta itse- näisenä valtiona. Vuosi on täyttynyt erilaisista »Suomi 100» -leimalla varustetuista tapahtumista ja hankkeista. Juhlavuosi on näkynyt myös julkaisurintamalla: sen innostamana on ilmestynyt muun muassa run- saasti erilaisia historiateoksia, myös sotahistoriaan liittyviä. Kun uuden aikakauskirjan suunnittelu alkaa, toimituskunnassa – ja Seuran hallituksen kokoontumisissakin – käydään lähes joka vuosi kes- kustelua teemanumeron mahdollisuudesta. Vuoden 2017 aikakauskir- jasta ei ei kuitenkaan päädytty tekemään Suomen 100-vuotisen itsenäi- syyden teema- tai juhlanumeroa. Julkaisusarjassa on aikaisempina vuo- sina ilmestynyt joitain aikakauskirjoja, jotka ovat olleet luonteeltaan teemanumeroita. Kokonaisuudessaan tiettyyn aihepiiriin keskittyneitä olivat esimerkiksi vuonna 1997 ilmestynyt kirja, jolla oli kuvaava nimi Suomi valvonnassa 1944–1947, vuonna 2000 ilmestynyt Suomen voima talvisodassa -niminen teemanumero, ja vuonna 2010 ilmestynyt »Tee- mana vuosi 1918» -numero, joka perustui pääosin Seuran syksyllä 2008 järjestämän seminaarin esitelmiin.
    [Show full text]
  • Zinātniskie RAKSTI
    ZINāTNISKIE RAKSTI FROM VOLUNTEER SOLDIERS TO MILITARY ELITES. FINNISH JÄGERS AND POLISH LEGIONARIES DURING AND AFTER WORLD WAR I Jussi Jalonen Ph. D., researcher, University of Tampere. Currently working on post-doctoral research project on the participation of Finnish white volunteers in the Polish-Soviet War of 1919–1921 E-mail: [email protected] World War I provided various separatist movements with an opportunity to seek national independence by collaboration with any of the belligerent powers. Polish and Finnish independence activists were ready to cooperate militarily with the Central Powers against the Russian Empire, and raised vol- unteer forces for this cause. The Finnish recruitment resulted in the creation of the 27th Royal Prussian Jäger Battalion, whereas Józef Piłsudski’s Polish ac- tivists raised volunteer Legions for the Austro-Hungarian army. Both included underground resistance activity and were characterized by political radi calism. After the Great War, the Jägers and the Legionaries formed the core of the na- tional armed forces in the newly-independent countries. Key words: World War I, separatism, volunteer movements, Polish Legions, 27th Royal Prussian Jäger Battalion. NATIONALISM, MODERN WAR VOLUNTEERING AND WORLD WAR I The military conflicts of the 19th century witnessed the emergence of modern war volunteerism. Although the regular armies of European countries became increasingly based on conscription, volunteer move- ments and formations became a feature in almost every European mi- litary conflict. In an age when suppressed nations sought to assert their independence, patriotic volunteer movements were essential in wars of national liberation. Paradoxically, in an era of nationalism, volun- teer movements could become increasingly international, as idealistic youths rallied to fight on behalf of foreign nations, often strengthening the sense of romantic bond between national independence struggles.1 LATVIJAS VēSTURES INSTITūTA ŽURNāLS ◆ 2014 Nr.
    [Show full text]
  • Downloaded from Brill.Com09/29/2021 06:26:47PM Via Free Access
    fascism 4 (2015) 134-154 brill.com/fasc ‘Home, Religion, Fatherland’: Movements of the Radical Right in Finland Oula Silvennoinen University of Helsinki [email protected] Abstract This article charts the history of fascism in Finland and looks for the causes of its failure. Like most of its European contemporaries, Finnish nationalism was radi- calized in similar processes which produced successful fascist movements else- where. After the end of the Great War, Finnish nationalists were engaged first in a bitter civil war, and then in a number of Freikorps-style attempts to expand the borders of the newly-made Finnish state. Like elsewhere, these experiences produced a generation of frustrated and embittered, radicalized nationalists to serve as the cadre of Finnish fascist movements. The article concentrates on the Lapua movement, in which fascist influences and individuals were in a promi- nent position, even though the movement publicly adopted a predominantly conservative anti-communist outlook centred on the values of home, religion and fatherland. Keywords fascism – nationalism – Nordic countries – Finland – conservatism – anti- communism – radicalism – Lapua movement ‘Right now Finland is living an ethically strong period,’ wrote the Finnish composer Yrjö Kilpinen to his German publisher Hans Tischer in August 1930: ‘We shall see how the irreligious, materialistic and aesthetically superficial val- ues will go up in the air like smoke. The Lapua movement is a vital ethical © Silvennoinen, 2015 | doi 10.1163/22116257-00402005
    [Show full text]
  • Ratinen Väitöskirja Final Verkko.Pdf (11.25Mt)
    Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 24 Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 Juha Ratinen JUHA RATINEN KAADERIPERUSTAMISESTA ALUEJÄRJESTELMÄÄN Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina- talossa Helsingissä, perjantaina 18. toukokuuta kello 10. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 24 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 24 KAADERIPERUSTAMISESTA ALUEJÄRJESTELMÄÄN Suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918–1945 JUHA RATINEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 Juha Ratinen: Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään – Suomalaisen liikekannallepanojärjes- telmän kehittyminen 1918–1945 Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 24 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 24 Doctoral dissertation Tekijä: Yleisesikuntamajuri Juha Ratinen Ohjaava professori: Professori, FT, kenraalimajuri (evp) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: Dosentti, FT Jukka Kulomaa Maanpuolustuskorkeakoulu FT Kari Selén Vastaväittäjä: Dosentti, FT, eversti Petteri Jouko Puolustusministeriö Uusimmat julkaisut pdf-muodossa: http://www.doria.fi/handle/10024/73990 Kannen kuva: Daniel Torsell
    [Show full text]
  • Toimintakertomus
    Toimintakertomus Rovaniemen kaupungin museotoimi 2006 Julkaisijat: Rovaniemen kaupungin museotoimi Taitto: Hanna Pekkanen Kannen kuva: Yksityiskohta Hanna Immosen kuvituksesta teokseen Sininen torni Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006 Lapin maakuntamuseo 4 Rovaniemen taidemuseo 4 Yleistä 5 Lapin maakuntamuseo 7 Kokoelmat 7 Arkisto ja kirjasto 9 Näyttelyt 11 Maakunnallinen museotyö 15 Museo ja yleisö 18 Opetus 20 Julkaisut 21 Tiedotus ja markkinointi 22 Toimitilat 22 Rovaniemen taidemuseo 23 Näyttelyt 23 Julkaisut 36 Aluetaidemuseotoiminta 36 Museokasvatus 37 Kokoelmat 39 Kirjasto, arkisto ja digitointihankkeet 49 Tapahtumat 51 Toimitilat 51 Museotoimen hallinto 52 Museotoimen henkilökunta 52 Talous 59 Rovaniemen kaupungin museotoimen toimintakertomus 2006 LAPIN MAAKUNTAMUSEO ROVANIEMEN TAIDEMUSEO Lapin maakuntamuseo on alueellinen keskusmuseo, Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 ark- jonka toiminta-alueena on Lapin lääni lukuun ottamat- kitehti, professori Juhani Pallasmaan saneeraaman ta Tornionjokilaaksoa ja Kemin seutua. Toimialueella entisen postivarikon tiloissa. Taidemuseon perustana on kaksitoista kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suo- Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, malaisen nykytaiteen kasvava kokoelma. Taidemuseon Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Museo avattiin 1975 vaihtuvat näyttelyt kertovat monipuolisesti kuvataiteen Lappia-talon yhteydessä. Vuonna 1992 museo sai uudet koko kentästä myös kansainvälisesti. Pohjoisuus on
    [Show full text]
  • 'Home, Religion, Fatherland': Movements of the Radical Right in Finland
    fascism 4 (2015) 134-154 brill.com/fasc ‘Home, Religion, Fatherland’: Movements of the Radical Right in Finland Oula Silvennoinen University of Helsinki [email protected] Abstract This article charts the history of fascism in Finland and looks for the causes of its failure. Like most of its European contemporaries, Finnish nationalism was radi- calized in similar processes which produced successful fascist movements else- where. After the end of the Great War, Finnish nationalists were engaged first in a bitter civil war, and then in a number of Freikorps-style attempts to expand the borders of the newly-made Finnish state. Like elsewhere, these experiences produced a generation of frustrated and embittered, radicalized nationalists to serve as the cadre of Finnish fascist movements. The article concentrates on the Lapua movement, in which fascist influences and individuals were in a promi- nent position, even though the movement publicly adopted a predominantly conservative anti-communist outlook centred on the values of home, religion and fatherland. Keywords fascism – nationalism – Nordic countries – Finland – conservatism – anti- communism – radicalism – Lapua movement ‘Right now Finland is living an ethically strong period,’ wrote the Finnish composer Yrjö Kilpinen to his German publisher Hans Tischer in August 1930: ‘We shall see how the irreligious, materialistic and aesthetically superficial val- ues will go up in the air like smoke. The Lapua movement is a vital ethical © Silvennoinen, 2015 | doi 10.1163/22116257-00402005 This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 3.0 Unported (CC-BY-NC 3.0) License. http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ <UN> ‘Home, Religion, Fatherland’ 135 counter-reaction to materialistic communism, which respects neither the tra- ditional values nor the Finnish soul.’1 Kilpinen was speaking of the Lapua movement, then at the height of its popularity and the only mass movement of radical nationalism to attract wide popular support in inter-war Finland.
    [Show full text]
  • Kilpimaa Marita Actae 213 Pdfa
    ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 2 maaliskuun 31. päivänä 2017 klo 12 Rovaniemi 2017 ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 345 Marita Kilpimaa ”Paljon olen mailimata kulkenut, paljon olen kokenut ja nähnyt” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Rovaniemi 2017 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta © Marita Kilpimaa Taitto: Taittotalo PrintOne Etukannen kuva: Andreas Alariesto: Matka maailmalle. Öljy, sekatekniikka paperille, 21 x 30 cm. Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat-Säätiön kokoelma, kuva: Kalevi Raunama. Takakannen kuva: Kuva: Andreas Alariesto. Ritva Tuomaalan arkisto Myynti: Lapland University Press / LUP PL 8123 96101 Rovaniemi puh. 040 821 4242 [email protected] www.ulapland.fi/LUP Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017 Painettu: Acta Universitatis Lapponiensis 345 ISBN 978-952-484-961-6 ISSN 0788-7604 Pdf: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 213 ISBN 978-952-484-962-3 ISSN 1796-6310 Omistan tämän kirjan kaikille Andreas Alarieston esi-isän Paavali Pelkosen jälkeläisille Tiivistelmä Marita Kilpimaa ”PALJON OLEN MAILIMATA KULKENUT, PALJON OLEN KOKE- NUT JA NÄHNYT” Andreas Alarieston lauletut elämänpolut ja resilienssi Andreas Alariesto syntyi 11.12.1900 Sodankylän pitäjän Sompiossa, pie- nessä Rieston kylässä. Kylä sijaitsi
    [Show full text]