DOCSLIB.ORG

ILMARI KROHN: TUTKIJA, ILMARI Käsittelee Suomalaisen Pianonsoiton Historiaa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
ILMARI KROHN: TUTKIJA, ILMARI Käsittelee Suomalaisen Pianonsoiton Historiaa 15 15 FT Markus Mantere on musiikinhistorian professori Valikoima DocMus-tohtorikoulun julkaisuja DocMus-tohtorikoulun DocMus-tohtorikoulun julkaisuja julkaisuja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimusprofiilinsa on laaja-alainen – siihen kuuluu julkaisuja 2. Tuppurainen, Erkki (toim.), Codex Westh: Westhin koodeksin musiikkitieteen oppihistoriasta Suomessa, klassisen musiikin kirkkolaulut (2012) 1800-luvun kulttuurihistoriasta, musiikin filosofiasta ja kriittisestä teoriasta. Mantereen viimeisin tutkimushanke 4. Anne Sivuoja, Owe Ander, Ulla-Britta Broman-Kananen KOSMOPOLIITTISÄVELTÄJÄ, ILMARI TUTKIJA, KROHN: käsittelee suomalaisen pianonsoiton historiaa. & Jens Hesselager (eds.), Opera on the Move in the Nordic Countries during the Long 19th Century (2012) Yliopistonlehtori, MuT Jorma Hannikainen on Merkittävään suomalaiseen kulttuuri- ja yliopistosukuun syntynyt­ valmistunut kanttori-urkuriksi 1977 ja on tämän jälkeen 5. Marja-Leena Juntunen, Kaiken lisäksi nainen: Ilmari Krohn (1867–1960) oli yksi Suomen musiikkielämän suu- suorittanut kuoronjohdon diplomitutkinnon 1988. Ellen Urhon ammatillinen elämäkerta (2013) rista rakentajista: yliopistomies, järjestöaktiivi, säveltäjä ja Väitöskirja Suomeksi suomalaisten tähden. Kansankielisen tekstin ja sävelmän suhde Michael Bartholdi Gunnæruksen 6. Kati Hämäläinen, Ranskan barokin gregoriaanisia sävelmiä kirkkomuusikko.­ Hän oli ensimmäinen suomalainen musiikkitieteilijä suomenkielisessä Officia Missæ -introituskokoelmassa (1605) Guillaume-Gabriel Niversin kirjoista (2015) ja 1900-luvun ensimmäisen puoliskon huomattavimpia eurooppalai- tarkastettiin 2006. Tämän jälkeenkin Hannikaisen sia musiikintutkijoita. Krohnin elämäntyöllä on ollut sekä kansan- tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti suomalaiset reformaatioajan liturgiset nuottikäsikirjoitukset. Pitkän 7. Matti Huttunen & Annikka Konttori-Gustafsson (toim.), musiikin että eurooppalaisen taidemusiikin tutkimuksen alalla suuri kanttorin uran jälkeen Hannikainen on ollut vuodesta 2007 "Ijäisen nuoruuden" musiikkia: Kirjoituksia 1920-luvun Sibelius-Akatemian palveluksessa, mm. Kirkkomusiikki ja modernismista (2015) vaikutus niin Suomessa kuin myös Euroopassa laajemminkin. urut -aineryhmän johtajana 2012–2018. 8. Margit Rahkonen, Annikka Konttori-Gustafsson & Markus Marraskuussa 2017 Helsingin yliopistossa järjestetty Ilmari Krohn Anna Krohn on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin Kuikka (toim.), Kartanoista kaikkien soittimeksi: Pianonsoiton 150 vuotta -symposium kokosi yhteen tämän tutkimusalan aktiivi- yliopistosta 1980 ja toiminut erilaisissa taidehallinnon historiaa Suomessa (2016) sia tutkijoita, ja kyseinen tapahtuma loi myös pohjan tälle julkaisulle. ILMARI KROHN: tehtävissä. Hän on ollut Sibelius-Akatemian palveluksessa 1989–2013 viestinnässä, sävellyksen ja musiikinteorian 9. Anne Kauppala, Ulla-Britta Broman-Kananen & Jens Kirjan 12 lukua selvittävät Krohnin elämäntyön aikalaiskontekstia, Toimittaneet Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn osaston amanuenssina ja tuottajana. Hän on ollut Hesselager (eds.), Tracing Operatic Performances in the Long painopisteitä,­ kehityslinjoja sekä kotimaista ja kansainvälistä merki- TUTKIJA, SÄVELTÄJÄ, kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun pääsihteeri 2002, Nineteenth Century: Practices, Performers, Peripheries (2017) tystä. Samoin Krohnin säveltäjyys, musiikillinen ajattelu ja kansainvä- 2007 ja 2012, kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun pääsihteeri 2010, kansainvälisen Jean Sibelius -kongressin liset ammatillisen toiminnan verkostot kuuluvat kokoelman aihepiiriin. 10. Peter Peitsalo, Sverker Jullander & Markus Kuikka KOSMOPOLIITTI pääsihteeri 1995, 2000, 2015 ja 2020 sekä Sibelius-Akatemian (eds.), Liturgical Organ Music in the Long Nineteenth Century: ensimmäisen ja toisen promootion pääsihteeri 1997 ja 2003. Preconditions, Repertoires and Border-Crossings (2017) Suomalaisen musiikkitieteen oppihistorian kirjoitus on vasta alussa. Anna Krohn oli vuonna 2015 järjestetyn Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri. Hän on Ilmari Krohnin Aiempien nationalististen ja teleologisten tarkastelunäkökulmien pojanpojantytär. 11. Lena von Bonsdorff, Herkulesta odottaessa. Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi (2019) sijaan tarvitaan tutkimusta, joka selvittää suomalaisen musiikkielä- män kansainvälistä asemaa ja vuorovaikutusta. Tämä kirja pyrkii 12. Jukka Savijoki, ‘So that the soul would dance in you’: edistämään tätä päämäärää. The Guitar in Finland before the Twentieth Century (2019) 13. Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen & Markus Kuikka, Kartanoista kaikkien soittimeksi II: 2341-8257ISSN 978-952-329-144-7 ISBN Pianonsoiton historiaa Suomessa (2019) 14. Hilkka-Liisa Vuori, Marika Räsänen & Seppo Heikkinen, The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas (2019) Toimittaneet Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn 15 DocMus- tohtorikoulun julkaisuja FT Markus Mantere on musiikinhistorian professori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimusprofiilinsa on laaja-alainen – siihen kuuluu julkaisuja musiikkitieteen oppihistoriasta Suomessa, klassisen musiikin 1800-luvun kulttuurihistoriasta, musiikin filosofiasta ja kriittisestä teoriasta. Mantereen viimeisin tutkimushanke käsittelee suomalaisen pianonsoiton historiaa. Yliopistonlehtori, MuT Jorma Hannikainen on valmistunut kanttori-urkuriksi 1977 ja on tämän jälkeen suorittanut kuoronjohdon diplomitutkinnon 1988. Väitöskirja Suomeksi suomalaisten tähden. Kansankielisen tekstin ja sävelmän suhde Michael Bartholdi Gunnæruksen suomenkielisessä Officia Missæ -introituskokoelmassa (1605) tarkastettiin 2006. Tämän jälkeenkin Hannikaisen tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti suomalaiset reformaatioajan liturgiset nuottikäsikirjoitukset. Pitkän kanttorin uran jälkeen Hannikainen on ollut vuodesta 2007 Sibelius-Akatemian palveluksessa, mm. Kirkkomusiikki ja urut -aineryhmän johtajana 2012–2018. Anna Krohn on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1980 ja toiminut erilaisissa taidehallinnon tehtävissä. Hän on ollut Sibelius-Akatemian palveluksessa 1989–2013 viestinnässä, sävellyksen ja musiikinteorian osaston amanuenssina ja tuottajana. Hän on ollut kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun pääsihteeri 2002, 2007 ja 2012, kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun pääsihteeri 2010, kansainvälisen Jean Sibelius -kongressin pääsihteeri 1995, 2000, 2015 ja 2020 sekä Sibelius-Akatemian ensimmäisen ja toisen promootion pääsihteeri 1997 ja 2003. Anna Krohn oli vuonna 2015 järjestetyn Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri. Hän on Ilmari Krohnin pojanpojantytär. ILMARI KROHN: TUTKIJA, SÄVELTÄJÄ, KOSMOPOLIITTI 15 DocMus-tohtorikoulun julkaisuja ILMARI KROHN: TUTKIJA, SÄVELTÄJÄ, KOSMOPOLIITTI Toimittaneet Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn Vuonna 2020 juhlimme sitä, että Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit 30 vuotta sitten. Tämä julkaisu on osa juhlavuoden tarjontaa. ILMARI KROHN: TUTKIJA, SÄVELTÄJÄ, KOSMOPOLIITTI Toimittaneet Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn Graafinen suunnittelu BOND Creative Agency Taitto Markus Virtanen Kansi Jan Rosström Kannen kuva Ilmari Krohn noin 40-vuotiaana, kuvaaja tuntematon. SKS, KiA, Ilmari Krohnin henkilöarkisto. Painopaikka Hansaprint ISBN 978-952-329-144-7 (nidottu) ISSN 2341-8257 (nidottu) ISBN 978-952-329-145-4 (PDF) ISSN 2341-8265 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-145-4 DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 15 / DocMus Research Publications 15 © Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä kirjoittajat Helsinki 2020 Sisällys 7 Ilmari Krohnin monta musiikillista elämää Markus Mantere 13 Musicology old and new Bojan Bujic´ 33 Krohn ja Riemann Matti Huttunen 55 Hengellisistä kansansävelmistä psalmilauluun – painopisteen muutos Ilmari Krohnin kirkkomusiikkia käsitelleessä tutkimustyössä Samuli Korkalainen 89 Ihanteellinen konserttiyleisö ja taidemaailman viholliset – Ilmari Krohnin toiminta päivälehtikriitikkona Vesa Kurkela 109 Ilmari Krohnin tie väitöskirjaan Heikki Laitinen 135 Ilmari Krohn Leipzigissa 1886–1890 Martti Laitinen 167 Musiikin eettinen arvo Ilmari Krohnin ajattelussa Markus Mantere 187 Kansanmusiikki, runokieli ja iskuala: Ilmari Krohnin rytmiteorian alkuvaiheet Erkki Pekkilä 213 Ilmari Krohn, musiikkitieteen ensimmäinen professori Suomessa – tieteellinen merkitys, vaikutus ja asema Eero Tarasti 235 Classification of Algerian melodies collected in Biskra by Béla Bartók, inspired by Ilmari Krohn’s system Mehdi Trabelsi 249 Georges Houdard ja Ilmari Krohn, kaksi yliopistomusiikkitieteen tienraivaajaa: ystävyyttä symbolisten rajojen ja oppiriitojen yli, 1900–1912 Helena Tyrväinen 285 Ilmari Krohnin Sibelius-tutkimukset (1942 ja 1945/46) Risto Väisänen 300 Abstracts in English (englanninkieliset tiivistelmät ja kirjoittajaesittelyt) 7 Ilmari Krohnin monta musiikillista elämää MARKUS MANTERE Ilmari Krohn (1867–1960) oli suomalaisen musiikkielämän suurmies, joka jätti pitkän elämäntyönsä kautta valtavan jäljen eri alueille. Erityisesti hänet muistetaan musiikintutkimuksen pioneerina, joka mil- tei yksinään perusti tuon alan Suomeen. Krohnin saksankielinen väi- töskirja hengellisistä kansansävelmistä valmistui alkuvuodesta 1898, mutta koska yliopistossa ei ollut vielä olemassa koko musiikkitieteen oppiainetta eikä Suomessa muodollisesti päteviä asiantuntijoita arvi- oimaan Krohnin työtä, väitteleminen tapahtui vasta huhtikuussa 1899 Robert Kajanuksen toimiessa vastaväittäjänä. Seuraavaa musiikkitie- teen väitöstä, Krohnin oppilaan Armas Launiksen
Load more

Recommended publications
  • Aino Kallas Syrjässä
    Lopen Joulu 2009 Aino Kallas Syrjässä Kirjailija Aino Kallas os. Krohn, tunnetun fennomaaniperheen tytär, vietti lapsuuden- ja nuoruudenkesänsä Lopen Sajaniemen Järventaustan Syrjässä. Kesällä 2009 Syrjässä järjestetyissä tapahtumissa oli esillä pieni tätä ajanjaksoa kuvaava näyttely, jossa esiteltyyn aineistoon tämä kirjoitus perustuu. Aikaisemmin on Aino Kallaksen vaiheista Lopella kertonut mm. Hele-Anneli Vähäkylä Lopen joulussa 1997. Godenhjelmit ja Syrjä Helsinkiläisellä lehtori B. F. Godenhjelmilla ja hänen Ida-vaimollaan oli 1870-luvulla kesänviettopaikkaa valitessaan monia vaihtoehtoja. Matkustaako kotimaassa vai ulkomailla, ostaako huvila vai majoittuako vuokrahuoneisiin tai hotelliin? Kaupunkiin jääminen ei heitä liene houkutellut, kuuluihan kesänvietto maaseudulla tai kylpylässä säädynmukaiseen elämään, eikä kaupungissa oleskelua kesäisin pidetty terveellisenäkään. Aiemmin Godenhjelmit olivat matkustaneet joka vuosi Haapsaluun, mutta tästä eteenpäin kesäpaikaksi vakiintui Loppi. Valintaan vaikutti varmaankin hyvä ystävä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka oli ostanut Leppälahden tilan Loppijärven rannalta muutamaa vuotta aikaisemmin. Godenhjelmit eivät kuitenkaan pitäneet oman kesäpaikan ostamista tarpeellisena, vaan vuokrasivat Syrjän tilan pihapiiristä ensin pari huonetta, myöhempinä kesinä vieraita varten rakennetun erillisen huvilan. Syrjän tila oli aiemmin ollut Sajaniemen kylän Jalkusen rusthollin torppa. Kantatila Jalkunen oli jaettu kahtia 1700-luvulla. Toinen puoli oli jaettu vielä uudelleen, jolloin Loppijärven länsipuolisesta
    [Show full text]
  • Aino Kallas – Yhteiskirjailija 7
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Kauneudentemppelin ovella Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti Silja Vuorikuru Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII lauantaina 29. syyskuuta 2012 klo 10. ISBN 978-952-10-8173-6 (nid.) ISBN 978-952-10-8174-3 (PDF) Aino Kallaksen Bathseba-näytelmä (1910) sisältyy ainoastaan väitöskirjan painettuun versioon tekijänoikeudellisista syistä. Kannen kuva (painettu kirja) Nikolai Triik: Orjad (1913) Painettua kirjaa voi tiedustella tekijältä ([email protected]). 2 SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 6 Tutkimuskysymys ja -aineisto 6 Aino Kallas – yhteiskirjailija 7 Aiempi Aino Kallasta käsittelevä tutkimus 14 Raamattu kirjallisuutena ja kirjallisuudessa 18 Intertekstuaalisuus 25 Tutkimuksen rakenne 37 2 BATHSEBAN JÄLJILLÄ 40 Aikaansa kirjoitettu 43 Murroskauden teksti 45 Kolme tarinaa Bathsebasta 47 Tuntematon kukka kaivon äärellä 50 Ilkeän anopin äidinkasvot 63 Epäonnistuiko Bathseba? 68 3 UUTEEN MAAILMAAN 75 Uuteen Kaananiin valkealla laivalla 78 Utopiayhteisö erämaassa 84 Tyhmien neitsyiden lailla 88 Rypäleet ja kaipuu 92 Takaisin Egyptiin 96 Veden yli 100 Uuden maailman loppu ja alku 102 Uuden paratiisin elonmerkit 103 3 Matkalla uuteen
    [Show full text]
  • Kirjailijan Kuva 1900-Luvun Kirjeenvaihdossa Aino Kallaksen Ja Friedebert Tuglasin Kirjeiden Tarkastelua
    Kirjailijan kuva 1900-luvun kirjeenvaihdossa Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeiden tarkastelua Liivika Virtanen Pro gradu -tutkielma Kevät 2016 Suomen kieli ja kulttuuri Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Tekijä – Författare – Author Liivika Virtanen Työn nimi – Arbetets titel – Title Kirjailijan kuva 1900-luvun kirjeenvaihdossa. Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeiden tarkastelua Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen kieli ja kulttuuri Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma year Kesäkuu 2016 56 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä työ edustaa kirjeiden tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on kaksi kirjailijaa ja kääntäjää. Työssä tarkastellaan Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeenvaihtoa ja selvitetään millaista oli kirjailijan työ 1900-luvulla. Pääasiallisena tutkimusaineistona käytetään Kallaksen ja Tuglasin kirjeitä, jotka ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Kirjeet on kirjoitettu vuosina 1909–1942. Tutkimuksessa hyödynnetään hermeneuttista lähestymistapaa, ja sen avulla pyritään ymmärtämään Kallaksen tuotannon syntymiseen liittyviä kysymyksiä. Kallaksen kirjailijakuvan selventämiseksi käytetään kirjeiden lisäksi hänen
    [Show full text]
  • TRACING OPERATIC PERFORMANCES in the LONG NINETEENTH CENTURY Practices, Performers, Peripheries
    9 DocMus Research Publications TRACING OPERATIC PERFORMANCES IN THE LONG NINETEENTH CENTURY Practices, Performers, Peripheries Edited by Anne Kauppala, Ulla-Britta Broman-Kananen and Jens Hesselager 9 DocMus Research Publications ULLA-BRITTA BROMAN-KANANEN is a university HANNELE KETOMÄKI received her Doctor of Music degree researcher at the Sibelius Academy (University of the Arts from the Sibelius Academy in 2012. Her study examines Helsinki). In 2010–2013 she worked on the project “The Oskar Merikanto's national ideals and his activities in the Finnish Opera Company (1873–1879) from a Microhistorical music festivals by the Finnish Kansanvalistusseura. She Perspective: Performance Practices, Multiple Narrations is the manager of Academic Development at the Sibelius and Polyphony of Voice”, and later in “Opera on the Move: Academy (University of the Arts Helsinki). Transnational Practices and Touring Artists in the Long 19th Century Norden”. HILARY PORISS is Associate Dean of Academic and Faculty Affairs, and Associate Professor of Music in the College of GÖRAN GADEMAN has been since 2006 the dramaturgist Arts, Media and Design at Northeastern University. Her and casting coordinator and since 2007 associate professor research interests include the 19th-century Italian and French at the Gothenburg Opera. In his doctoral thesis he studied re- opera performance culture and aesthetics. She has authored alism and opera (Realismen på Operan, Stockholm University, Changing the Score: Arias, Prima Donnas, and the Authority 1996). His book Operabögar (Gay Opera Lovers) appeared in of Performance (2009) and co-edited Fashions and Legacies 2004. He also contributed to the New Swedish Theatre History of Nineteenth-Century Italian Opera (2010) and The Arts of (2007).
    [Show full text]
  • Heikki Poroilan Tekstejä Ja Kuvia
    Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 190 Oskar Merikannon teosluettelo Heikki Poroila Honkakirja 2020 Julkaisija Honkakirja Kustantaja Honkakirja Ulkoasu Heikki Poroila Kannen valokuva Paul Heckscher © Heikki Poroila 2020 Tarkistettu ja hiukan korjattu verkkoversio 1.0 vuonna 2019 julkaistusta samannimisestä paperikirjasta (ISBN 978-952-68711-7-2). Suomen tietokirjailijat ry on taloudellisesti tukenut kirjan tekemistä. Poroila, Heikki, kirjoittaja Oskar Merikannon teosluettelo / Heikki Poroila. – Helsinki : Honkakirja, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020. – 554 sivua : kuvitettu, nuotteja. – (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ISSN 0784-0322; 190). –ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-7-2 (nid.) Oskar Merikannon teosluettelo 2 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Esipuhe 200 6 Käyttöohjeita 7 Opusnumeroidut teokset 11 Opusnumerottomat teokset (OM001-332) 244 Oskar Merikannon sovituksia muiden säveltäjien teoksista 443 Virheellisesti Oskar Merikannon nimiin merkitty sävellyksiä, toteutumattomia hankkeita ja epämääräisiä viitteitä 463 Arkistolähteet 465 Haastattelut 465 Painetut lähteet 465 Oskar Merikannon sävellyksiä sisältäviä nuottikokoelmia 470 Oskar Merikannon sävellyksistä tehtyjä sovituksia äänitteillä 539 Liitteet 1. Oskar Merikannon sävellysten opusnumeroiden historiaa 541 2. Teosluettelon kokoamisen ongelmia ja ratkaisuja 546 3. Oskar Merikannon kadoksissa olevat sävellykset 551 4. Oskar Merikannon kadoksissa olevat käsikirjoitukset 552 Oskar Merikannon teosluettelo 3
    [Show full text]
  • The Eden of Dreams and the Nonsense Land 2
    1 The Eden of Dreams and the Nonsense Land 2 The Eden of Dreams and the Nonsense Land. Characteristics of the British Golden Age Children’s Fiction in the Finnish Children’s Fantasy Literature of the 1950s. Mirva Saukkola 3 Foreword This dissertation tells about the journey fantasy literature made from Victorian Britain to a Finland, profoundly changed by the Second World War. It is loosely based on part of the licentiate work I completed almost five years ago. Much has since changed. When I started, I was simply fascinated by the enchanted worlds I was able to visit by reading fantasy literature. Later on, I was impressed by how children's literature is linked in so many ways to the society in which it is created. During the years spent writing this thesis, I found texts which I would have otherwise never come across, as well as being able to return to the stories I had greatly enjoyed as a very young reader. In many ways, this process was an adventure during which I found I was not only a researcher of literature, but also I remembered the experiences I went through as a child reader. I hope my thesis will raise the interest in children's literature and help grown- ups, in addition to children, to enjoy it. In this process - or my literary adventure - I had many guides and helpers, whom I wish to thank warmly. The supervisor of my thesis, Professor H. K. Riikonen has guided me during the entire process. I wish to address my most grateful thanks to him for his valuable advice.
    [Show full text]
  • Siba Nuottikasikirjoitukset.Pdf (8.078Mt)
    6 1 17.5.2021 Sibelius-Akatemian kirjaston nuottikäsikirjoitukset Säveltäjät AHO, KALEVI ________________________ 7 CARLSSON, SUNE ____________________ 14 AHONEN, TIMO ______________________ 7 CLAUDEL, ROBERT ___________________ 15 ALNAES, HYVIND _____________________ 7 COLLAN, KARL ______________________ 15 ANDERSEN, SOPHUS __________________ 7 DAHL, MÄRTHA _____________________ 15 ANDERSSÉN, ALFRED __________________ 7 DETTMANN, FRITZ ___________________ 15 ANDERSSON, OTTO ___________________ 7 DIKTONIUS, ELMER __________________ 15 ATTINEN, PEKKA _____________________ 7 DONISCH, MAX _____________________ 16 AUER, AILI ELINA _____________________ 7 ECKERBERG, SIXTEN _________________ 16 BACKER-LUNDEN, JOHAN ______________ 7 ERO, KAUKO________________________ 16 BACKMAN, HJALMAR _________________ 8 EHRSTRÖM, OTTO ___________________ 19 BAX, ARNOLD ________________________ 8 EINARSSON, SIGFÚS _________________ 19 BELAIEFF, SERGEI _____________________ 8 EKMAN, KARL ______________________ 20 BERGMAN, G.A. [?] ___________________ 9 ELOKAS, OSSI _______________________ 21 BERGMAN, ERIK ______________________ 9 ELOVAARA, TOIVO __________________ 21 BERGROTH, ROLF _____________________ 9 ENGLUND, EINAR ____________________ 22 BERLANDA, EMIL _____________________ 9 FAGERLUND, MARTIN ________________ 22 BJÖRK, A. __________________________ 10 FALTIN, RICHARD ____________________ 22 BLOMSTEDT, JUSSI ___________________ 10 FLECK, FRITZ ________________________ 23 BORG, KIM _________________________ 10 FLODIN, KARL ______________________ 23 BRICHT,
    [Show full text]
  • Annalesc366westerlund.Pdf (5.130Mb)
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA – SER. C OSA – TOM 366 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA Murtumia lasikellossa Naisten kirjoittamat taiteilijaromaanit Suomessa 1900-luvun alkupuolella Jasmine Westerlund Turun yliopisto University of Turku 2013 Kotimainen kirjallisuus Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Ohjaajat: Professorit Päivi Lappalainen ja Lea Rojola Turun yliopisto Esitarkastajat: Professori emerita Liisi Huhtala Oulun yliopisto FT Kristina Malmio Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Professori emerita Liisi Huhtala Oulun yliopisto Kannen kuva: Iris Westerlund Kannen taitto: Juhana Saarelainen Summary translated by David Hackston Tekijänoikeudet: Jasmine Westerlund Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkistettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Sarja C 366 ISBN 978-951-29-5473-5 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-5474-2 (Sähköinen/PDF) ISSN 0082-6995 Juvenes Print – Turku 2013 Sisällys 1. Johdanto 5 1.1. Aluksi 5 1.2. Tutkimuskysymys 6 1.3. Kirjailijat ja tutkimuskohteet 10 1.4. Naistaiteilijaromaani Suomessa 15 1.5. Käsitteiden muovautuminen ja merkitykset 21 1.6. Aiempi tutkimus 34 2. Naistaiteilijaromaanin kronotoopit 44 2.1. Oma huone ja lasikupu 44 2.2. Luontoon matkustaminen 58 2.3. Kaupunki 65 2.4. Arki 74 3. Naistaiteilijaromaanin avioliiton ja kuoleman juonet 84 3.1. Ongelmallinen juoni 84 3.2. Taiteilijanaisen kuolema 90 3.3. Avioliitto ja rakkaus – ja miten ne kierretään 98 4. Toisenlaisia taiteilijuuden juonellistamisen ja kerronnan mahdollisuuksia 116 4.1. Kerronnan kokeilut 116 4.2. Halu ja haluttomuus 130 4.3. Äitiys 143 4.4. Taiteilijuus 157 4.5.Uskonto ja yhteiskunnallisuus 168 5. Naistenväliset yhteydet 180 5.1. Äitien perintö 181 5.2. Demeter ja Persefone 188 5.3.
    [Show full text]
  • Ooppera Suomalaisen Kulttuuri-Identiteetin Rakentajana
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN THE ARTS 68 Pentti Savolainen Ooppera suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana Fredrik Paciuksen, Kaarlo Bergbomin, Aino Ackten ja Martti Talvelan vaikutus suomalaiseen oopperataiteeseen ja kulttuuri-identiteettiin Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen salissa Cl maaliskuun 6. päivänä 1999 kello 12. JYVÄSKYLÄN � YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 1999 Ooppera suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana Fredrik Paciuksen, Kaarlo Bergbomin, Aino Ackten ja Martti Talvelan vaikutus suomalaiseen oopperataiteeseen ja kulttuuri-identiteettiin JYVÄSKYLÄ STUDIES IN THE ARTS 68 Pentti Savolainen Ooppera suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana Fredrik Paciuksen, Kaarlo Bergbomin, Aino Ackten ja Martti Talvelan vaikutus suomalaiseen oopperataiteeseen ja kulttuuri-identiteettiin JYVÄSKYLÄN � YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 1999 Editors Matti Vainio Department of Musicology, University of Jyväskylä Kaarina Nieminen Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Cover picture Aulis Sallisen ooppera "Ratsumies" Savonlinnan oopperajuhlat, Kari Hakli ISBN 951-39-0396-6 ISSN 0075-4633 Copyright© 1999, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky, Lievestuore 1999 ABSTRACT Savolainen, Pentti Opera as a creator of the Finnish cultural identity. The influence of Fredrik Pacius, Kaarlo Bergbom, Aino Ackte and Martti Talvela on Finnish opera and cultural identity. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1999, 280 p. Oyväskylä Studies in the Arts, ISSN 0075-4633; 68) ISBN 951-39-0396-6 Deutsche Zusammenfassung Diss. The purpose of this study was to show how opera as an art has influenced the development of theFinnish national identity. Two themeswere chosen to define this problem. The main theme deals with the activities of Fredrik Pacius, Kaarlo Bergbom, Aino Ackte and Martti Talvela as developers of Finnish opera. The study covers the time period from the early 19th century to the 1990's.
    [Show full text]
  • AUNE KROHNIN KRISTILLINEN JA KIRJOITTAVA ELÄMÄ Näkökulmia Naisten Ja Uskonnollisuuden Tutkimukseen*
    Maarit Leskelä-Kärki AUNE KROHNIN KRISTILLINEN JA KIRJOITTAVA ELÄMÄ Näkökulmia naisten ja uskonnollisuuden tutkimukseen* Isoäitini sisarpuolista Aune Krohn jäi taka-alalle. Vaikka hän oli kummitätini, muistan nähneeni hänet vain kerran. Hän eli Parolassa pienessä perinnöllään ostamassaan omakotitalossa ystävättärensä kanssa, täpin maailmasta syrjään vetäy^eenä. Hän sai pientä orvoneläkettä, minkä lisäksi hän antoi piano- tunteja ja kirjoitti uskonnollisia runoja. Hän oli pieni, vaatimaton nainen, joka oli piirteiltään varsin kaunis, mutta kutistui tävsin upean Aino-sisarensa rinnal­ la. Hänen kohtalonsa oli traaginen, täysin kohtuuton.^ Näin muistelee Helmi Krohnin tyttärentytär Anna-Liisa Rekola isoäitin­ sä sisarpuolta, suomentaja-kirjailija Aune Krohnia (1881-1967). Lähes samat sanat toistuvat useissa sukulaisten muistelmissa ja myös aika- laiskirjeissä, joissa Aune Krohnista puhutaan. Näiden tekstien esittämä kuva on ollut oman tutkimuksellisen kiinnostukseni kimmokkeena. Perehdyttyäni jo usean vuoden ajan Krohnin sukuun ja etenkin Aino Kallakseen (os. Krohn), olen halunnut paneutua tähän unohdettuun sisareen, joka avaa uusia näkökulmia myös muiden sisarten tarkastelulle. Tämän artikkelin kannalta tärkeää on, että Aune Krohnin ’’kohtuuton kohtalo” avaa kiehtovan näköalan naisten uskonnollisuuden tarkastelul­ le. Hän oli yksi niistä monista 1900-luvun taitteen sivistyneistönaisista, jonka elämää määritti syvä kristillinen vakaumus. Tavoitteenani on osoit­ taa, että syvästi uskonnollisen naisen elämä saattoi olla aktiivista ja nais­
    [Show full text]
  • Download Booklet
    BIS-CD-1193/1194 STEREO D D D Total playing time: 106'10 MELARTIN, Erkki (1875-1937) Aino (1907-09) (Warner/Chappell Music Finland OY) 105'01 Opera in Two Acts. Libretto: Jalmari Finne BIS-CD-1193 Playing time: 45'29 BIS-CD-1194 Playing time: 60'41 Act I 44'58 Act II 60'03 1 Prelude 5'18 1 Scene 1 (Aino: A – a – a – …) 6'02 2 Scene 1 (Aino: Heloita, heleä päivä…) 7'29 2 Scene 2 (Ainikki: Aino! Aino!…) 4'32 3 Scene 2 (Väinö: Jatka!…) 7'17 3 Scene 3 (Taina: Lapset, lapset…) 3'36 4 Scene 3 (Väinö: Vaikka Tuonelan ovelta…) 4'12 4 Scene 4 (Taina: Sinne poikani katosi…) 3'51 5 Scene 4 (Taina: Missä lienee Aino tytti…) 2'13 5 Scene 5 (Piiat: Mikä on laulu?…) 2'32 6 Scene 5 (Jouko: Miksi huudat siskoani?…) 7'11 6 Scene 6 (Naiset: Heleijaa!…) 16'20 7 Scene 6 (Jouko: Tästä tie on Joukolahan…) 1'43 7 Scene 7 (Väinö: Miksi soitto on samea…) 1'09 8 Scene 7 (Väinö: Tästä tie on Joukolahan…) 9'30 8 Interlude 8'55 9 Epilogue (Aino: Aava meri!…) 12'58 Aino: Ritva-Liisa Korhonen, soprano Väinö: Sauli Tiilikainen, baritone Taina, Aino’s mother: Lilli Paasikivi, mezzo-soprano Ainikki, Aino’s sister: Pia Freund, soprano Jouko, Aino’s brother: Aki Alamikkotervo, tenor Vedenneito (A Water Nymph): Sari Nordqvist, mezzo-soprano Eräs kalevalainen (One of the Kalevala People): Jussi Järvenpää, baritone Dominante Choir, chorus-master: Seppo Murto Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) (Leader: Jyrki Lasonpalo) conducted by Ulf Söderblom Recorded at public concerts in the Sibelius Hall, Lahti, in March 2000 2 Erkki Melartin'sAino: performances in 1876 and who had also been Sibelius's leacher.
    [Show full text]
  • "Sinä Olet Viisas Tyttö, Mutta Jumala on Viisaampi". Naisen Kuva
    Irja Aro-Heinilä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Helsingin yliopisto "Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi" Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden tuotannossa 1895–1966 Esitetään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa lauantaina 10. joulukuuta 2005 klo 10.00. 2 Kansikuva: Haahden mielestä köyhäkin oli rikas, jos kodissa oli lämpöä, onnea ja rakkautta. Myönteisen ilmapiirin luominen kuului naisen tehtäviin. Kodin henki näkyi erilaisissa juhlissa, erityisesti jouluna. Kannessa Hilja Haahden toimittaman Kodin kynttilöiden suojakansi vuodelta 1928. Kansi Martta Wendelin. Otavan kuva-arkisto. Taitto: Merja-Leena ja Jarmo Määttälä ISBN 952-91-9638-5 (nid.) ISBN 952-10-2823-8 (PDF) Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Helsingin yliopisto 2005 Helsinki 3 Sisällys I JOHDANTO......................................................10 A. Kotien kirjailija................................................................10 B. Tutkimustehtävä..............................................................14 1. Tehtävänasettelu ja rajaukset..........................................14 2. Lähteet ja aiempi tutkimus.............................................19 C. Nuoruuden herätteet........................................................25 1. Emansipatoriset vaikutteet ja perhekeskeisyys................25 2. Kirjallinen tausta...........................................................31 3. Uskonnollinen ilmapiiri..................................................35
    [Show full text]