DOCSLIB.ORG

Aino Kallas – Yhteiskirjailija 7

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Aino Kallas – Yhteiskirjailija 7 View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Kauneudentemppelin ovella Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti Silja Vuorikuru Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII lauantaina 29. syyskuuta 2012 klo 10. ISBN 978-952-10-8173-6 (nid.) ISBN 978-952-10-8174-3 (PDF) Aino Kallaksen Bathseba-näytelmä (1910) sisältyy ainoastaan väitöskirjan painettuun versioon tekijänoikeudellisista syistä. Kannen kuva (painettu kirja) Nikolai Triik: Orjad (1913) Painettua kirjaa voi tiedustella tekijältä ([email protected]). 2 SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 6 Tutkimuskysymys ja -aineisto 6 Aino Kallas – yhteiskirjailija 7 Aiempi Aino Kallasta käsittelevä tutkimus 14 Raamattu kirjallisuutena ja kirjallisuudessa 18 Intertekstuaalisuus 25 Tutkimuksen rakenne 37 2 BATHSEBAN JÄLJILLÄ 40 Aikaansa kirjoitettu 43 Murroskauden teksti 45 Kolme tarinaa Bathsebasta 47 Tuntematon kukka kaivon äärellä 50 Ilkeän anopin äidinkasvot 63 Epäonnistuiko Bathseba? 68 3 UUTEEN MAAILMAAN 75 Uuteen Kaananiin valkealla laivalla 78 Utopiayhteisö erämaassa 84 Tyhmien neitsyiden lailla 88 Rypäleet ja kaipuu 92 Takaisin Egyptiin 96 Veden yli 100 Uuden maailman loppu ja alku 102 Uuden paratiisin elonmerkit 103 3 Matkalla uuteen maailmaan 110 4 KORKEA VEISU ERÄMAASSA 118 Hiidenmaan Job, Saturnuksen lapsi 120 Pako erämaahan 126 Lankeemus ikävän syntiin 130 Nimi on enne? 134 Tuli, vesi, maa ja ilma 140 Eroksen pidoissa 144 Riitasointuinen lemmenlaulu 148 Rakastetun etsintä 158 Lempelius Tuonen joella 163 Murheen poltinmerkki 168 5 SUDET, LAMPAAT JA IHMISET 175 Susien kansa, ihmisten lauma 178 Sudet ja lampaat 179 Päivän ja yön lapset 182 Aalo ja Ingel 186 Juhannusyön Eeden monien äänten suolla 189 Kasteiden liitot 195 6 MAAN ÄIDIT, JUMALAN POJAT 201 Uhritiellä 203 Tuomaanpäivä Maarioiden maalla 212 Sankarin syntymä 220 Pietà Liivinmaalla 225 4 7 LOPUKSI 231 Bathsebasta pohjoisiin psalmeihin 232 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 244 LÄHTEET 252 HENKILÖHAKEMISTO 267 ENGLISH SUMMARY 274 KIITOKSET 276 5 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuskysymys ja -aineisto Tämän tutkimuksen kohdekirjailija on suomalais-virolainen Aino Kallas (o.s. Krohn, 1878-1956). Tutkimus tarkastelee Aino Kallaksen kaunokirjallista tuotantoa intertekstuaalisuuden (tekstienvälisyyden) teoreettisin lähtökohdin, näkökulmin ja metodein. Päähuomion kohteena on Kallaksen kaunokirjallisten teosten suhde Raamattuun, jota tarkastellaan Kallaksen tuotannon subtekstinä. Tutkimuksessa esitetään, että Raamattu tuli Kallaksen tuotannon keskeiseksi subtekstiksi kirjailijan ns. kirjallisen kriisin (n. vuodet 1908- 1912) aikana ja osana. Vaikka suuri osa Kallaksen teoksista saa aiheensa virolaisesta historiasta ja kansanperinteestä, Raamattu on teoksissa toistuva mytologia, johon viitataan erityyppisin intertekstuaalisen viittaamisen keinoin. Raamattu nähdään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti teosten kokonaistulkintaan vaikuttavana subtekstinä ja vasta toissijaisesti tyylillisen jäljittelyn kohteena. Tämä poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta, jossa Raamattu on usein nähty lähinnä Kallaksen ns. arkaisoivan tyylin osatekijänä ja siltäkin kannalta merkityksellisenä vasta 1920-luvun proosaballadeista lähtien. Pääasiallisen tutkimusaineiston muodostavat valitut 1910-1930-luvuilla valmistuneet novellit, pienoisromaanit ja näytelmät. Kohdeteoksia vertaillaan myös kirjailijan muuhun tuotantoon. Lisäksi tutkimuksessa nostetaan esiin Kallaksen omaelämäkerrallista aineistoa (ennen muuta kirjeitä, päiväkirjoja ja muistelmia), jossa kirjailija valaisee teostensa syntyvaiheita ja toisten tekstien tietoista käyttöä kirjoittamisvaiheessa. Tutkimuksessani Kallaksen tuotanto yhdistetään ensisijaisesti Suomen ja Viron kirjallisuuden historiaan ja traditioon. Vaikka tutkimuskysymyksenä on Kallaksen tuotannon ja Raamatun välinen intertekstuaalinen suhde, analyysissa tarkastellaan myös muita Kallaksen teosten tulkinnassa olennaisia subtekstejä, jotka ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle. Intertekstuaalinen näkökulma tekstiin ymmärretään tässä tutkimuksessa 6 tekstianalyysin ja lähiluvun tavaksi, jossa kiinnitetään huomio toisten tekstien jälkiin ja tekstien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Aino Kallaksen tuotantoa on tutkittu verrattain paljon: erityisesti 2000- luvulla on julkaistu runsaasti Kallasta käsittelevää tutkimusta sekä Suomessa että Virossa. Tähänastinen tutkimus on kuitenkin hallitsevasti taustalähtöistä ja kontekstuaalista. Käsillä oleva väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, jossa Kallaksen tuotantoa tarkastellaan tekstilähtöisesti ja tekstienvälisyyden kannalta. Tämä tutkimus on myös ensimmäinen suomalaisen naiskirjailijan tuotannon ja Raamatun välistä suhdetta tarkasteleva monografia. Aino Kallas – yhteiskirjailija Aino Kallaksen tuotanto liitetään vakiintuneesti sekä Suomen että Viron kirjallisuuden historiaan. Kallas kirjoitti valtaosan tuotannostaan ainoastaan suomeksi; vain muutamat myöhäiset näytelmänsä ja matkakertomuksensa hän laati rinnan suomeksi ja viroksi. Kallas myös julkaisi tuotantonsa Suomessa, kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijana. Tuotannon päämiljöö on kuitenkin historiallinen ja kansanperinteen kertomusten kuvaama Viro. Keskeisen aihepiirinsä Kallas sai Viron menneisyyden tapahtumia kuvaavista historiallisista kronikoista sekä virolaisesta folkloresta. Aino Kallas oli suomalais-virolainen myös elämänhistorialtaan. Hänen vanhempansa olivat mm. kansanrunoudentutkijana ja fennomaanina tunnettu Julius Krohn ja Suomalaisen Tyttökoulun ensimmäisenä johtajana toiminut Maria Vilhelmina (Minna) Lindroos. Aino Kallas (tuolloin Krohn) asui Suomessa vuoteen 1900, jolloin hän avioitui kansanrunoudentutkija, poliitikko Oskar Kallaksen (1868-1946) kanssa. Pariskunta muutti kolmen Pietarissa vietetyn vuoden (1900-1903) jälkeen Viroon, Tarton kaupunkiin, josta tuli pariskunnan vakituinen koti vuosiksi 1903-1918. Vuosina 1934- 1944 Aino ja Oskar Kallas asuivat Tallinnassa. Pariskunta sai kaikkiaan viisi lasta. Perhe vietti runsaasti aikaa myös Saarenmaalla sekä perheen kesäpaikassa, Hiidenmaalla sijaitsevalla Kassarin saarella. Suomeen Aino Kallas palasi pysyvästi vasta vanhuudessaan, vuonna 1953. Kirjailija kuoli Helsingissä vuonna 1956. 7 Virolaiskirjailija Friedebert Tuglas (1886-1971) esitti jo vuonna 1922 kysymyksen, tulisiko Aino Kallasta pitää Suomen vai Viron kirjailijana (ks. aiheesta Laitinen 1973, 17-19; Olesk 2009, 88-90). Vastaukset ovat vaihdelleet ajan ja vastaajan mukaan. Kallaksella oli elinaikanaan vaikeuksia saada tunnustusta Suomessa; mm. kirjailija-apurahoja evättiin sillä perusteella, että virolaistunutta Kallasta ei pidetty suomalaisena kirjailijana. Toisaalta Kallas joutui kirjailijaurallaan yhteenottoihin virolaisten kanssa: koska Kallas oli suomalaissyntyinen, häntä ei nähty oikeaksi henkilöksi kuvaamaan virolaisia historiallisia tapahtumia. Kallas kuvaa päiväkirjoissaan ja kirjeissään monisanaisesti tasapainotteluaan Suomen ja Viron välillä sekä ahdistusta, jonka kummankin maan torjuva suhtautuminen aiheutti. Nykytilanne on päinvastainen. Virolaiset kirjallisuudentutkijat ja kirjallisuushistorioitsijat liittävät Kallaksen tuotannon osin tai jopa kokonaan osaksi Viron kirjallisuutta; Suomessa Kallasta pidetään suomalaisena kirjailijana. Mm. Kai Laitinen ja Sirje Olesk ovatkin käyttäneet Kallaksesta nimitystä ”yhteiskirjailija”. Tältä kannalta Kallasta on verrattu myös Hella Wuolijokeen – ja nykykirjailijoista Sofi Oksaseen. (Olesk 2009, 89; 2010, 473; 2011, 166, ks. myös Lilja 2004, 71, 73-74, 77.) Suomalaiset ja virolaiset kirjallisuushistoriat kuvaavat Kallaksen kirjailijuutta ja tuotantoa osin yhtenevästi, mutta osin toisistaan merkittävästi poikkeavilla tavoilla, mitä tarkastelen seuraavaksi. Sekä Suomessa että Virossa Aino Kallaksen pääteoksina pidetään vuosina 1923-1928 julkaistuja historiallisia proosaballadeja eli ns. Surmaava Eros- trilogiaa (Barbara von Tisenhusen 1923, Reigin pappi 1926, Sudenmorsian 1928). Usein pääteosten joukkoon luetaan myös kahden novellin kokoelma Pyhän joen kosto (1930), jota yhdistävät Surmaava Eros-trilogiaan historiallisen aiheen käsittely ja ns. arkaisoivan tyylin käyttö. Surmaava Eros-trilogian kuvataan käsittelevän rakkautta ihmiselämän suurimpana mahtina; lisäksi 1920- ja 1930-luvun proosaballadien todetaan perustuvan virolaiseen folkloreen ja historiallisiin kronikkoihin. (Koskimies 1965, 529- 535, Puhvel etc. 1969, 473, 478; Laitinen 1997, 339-342; Nirk 1983, 115-116; vrt. Rojola toim. 1999, 275-277; Annus etc. toim. 2001, 23.) Niin suomalaiset kuin virolaiset kirjallisuushistoriat tuovat esiin myös Kallaksen aktiivisen roolin Viron kirjallisuus- ja kulttuurielämässä. 8 Suomessa Kallasta kuvataan taiteilija- ja kirjailijaryhmä Noor-Eestin (Nuori Viro) aktiiviksi1 sekä Viron kansallisrunoilijan Lydia Koidulan elämäkerran Tähdenlento (1915) kirjoittajaksi2 (Koskimies 1965, 525, Laitinen 1997, 339). Virolaiset kirjallisuushistoriat kertovat aiheesta yksityiskohtaisemmin: Kallasta luonnehditaan muun muassa taitavaksi kirjallisuuskriitikoksi, kääntäjäksi ja Viron Kirjallisuuden Seuran (Eesti Kirjanduse Selts) palkintolautakuntien jäseneksi. Uusimmassa kirjallisuushistoriassa (Eesti 1 Noor-Eesti eli ”Nuori Viro” oli virolainen kirjailijaryhmä, joka syntyi osana 1900-luvun alun virolaisen kulttuurin murrosta. Ryhmän toiminta alkoi
Load more

Recommended publications
  • Aino Kallas Syrjässä
    Lopen Joulu 2009 Aino Kallas Syrjässä Kirjailija Aino Kallas os. Krohn, tunnetun fennomaaniperheen tytär, vietti lapsuuden- ja nuoruudenkesänsä Lopen Sajaniemen Järventaustan Syrjässä. Kesällä 2009 Syrjässä järjestetyissä tapahtumissa oli esillä pieni tätä ajanjaksoa kuvaava näyttely, jossa esiteltyyn aineistoon tämä kirjoitus perustuu. Aikaisemmin on Aino Kallaksen vaiheista Lopella kertonut mm. Hele-Anneli Vähäkylä Lopen joulussa 1997. Godenhjelmit ja Syrjä Helsinkiläisellä lehtori B. F. Godenhjelmilla ja hänen Ida-vaimollaan oli 1870-luvulla kesänviettopaikkaa valitessaan monia vaihtoehtoja. Matkustaako kotimaassa vai ulkomailla, ostaako huvila vai majoittuako vuokrahuoneisiin tai hotelliin? Kaupunkiin jääminen ei heitä liene houkutellut, kuuluihan kesänvietto maaseudulla tai kylpylässä säädynmukaiseen elämään, eikä kaupungissa oleskelua kesäisin pidetty terveellisenäkään. Aiemmin Godenhjelmit olivat matkustaneet joka vuosi Haapsaluun, mutta tästä eteenpäin kesäpaikaksi vakiintui Loppi. Valintaan vaikutti varmaankin hyvä ystävä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka oli ostanut Leppälahden tilan Loppijärven rannalta muutamaa vuotta aikaisemmin. Godenhjelmit eivät kuitenkaan pitäneet oman kesäpaikan ostamista tarpeellisena, vaan vuokrasivat Syrjän tilan pihapiiristä ensin pari huonetta, myöhempinä kesinä vieraita varten rakennetun erillisen huvilan. Syrjän tila oli aiemmin ollut Sajaniemen kylän Jalkusen rusthollin torppa. Kantatila Jalkunen oli jaettu kahtia 1700-luvulla. Toinen puoli oli jaettu vielä uudelleen, jolloin Loppijärven länsipuolisesta
    [Show full text]
  • Ilmari Krohn and the Early French Contacts of Finnish Musicology: Mobility, Networking and Interaction1 Helena Tyrväinen
    Ilmari Krohn and the Early French Contacts of Finnish Musicology: Mobility, Networking and Interaction1 Helena Tyrväinen Abstract Conceived in memory of the late Professor of Musicology of the Estonian Academy of Music and Theatre Urve Lippus (1950–2015) and to honour her contribution to music history research, the article analyses transcultural relations and the role of cultural capitals in the discipline during its early phase in the uni- versity context. The focus is on the early French contacts of the founder of institutional Finnish musicology, the Uni- versity of Helsinki Professor Ilmari Krohn (1867–1960) and his pupils. The analysis of Krohn’s mobility, networking and interaction is based on his correspondence and documentation concerning his early congress journeys to London (1891) and to Paris (1900). Two French correspondents stand out in this early phase of his career as a musicologist: Julien Tiersot in the area of comparative research on traditional music, and Georges Houdard in the field of Gregorian chant and neume notation. By World War I Krohn was quite well-read in French-language musicology. Paris served him also as a base for international networking more generally. Accomplished musicians, Krohn and his musicology students Armas Launis, Leevi Madetoja and Toivo Haapanen even had an artistic bond with French repertoires. My results contradict the claim that early Finnish musicology was exclusively the domain of German influences. In an article dedicated to the memory of Urve Lip- Academy of Music and Theatre, Urve considered pus, who was for many years Professor of Musicol- that a knowledge of the music history of Finland, ogy and director of the discipline at the Estonian as well as of the origins of music history writing Academy of Music and Theatre, it is appropriate in this neighbouring country, would be useful to to discuss international cooperation, mobility of Estonians.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Arv Nordic Yearbook of Folklore 2020
    Arv Nordic Yearbook of Folklore 2020 ARV Nordic Yearbook of Folklore Vol. 76 Editor ARNE BUGGE AMIUNDSEN OSLO, NORWAY Editorial Board Lene Halskov Hansen, København; Fredrik Skott, Göteborg; Suzanne Österlund-Poetzsch, Helsingfors (Helsinki); Terry Gunnell, Reykjavik Published by THE ROYAL GUSTAVUS ADOLPHUS ACADEMY UPPSALA, SWEDEN Distributed by eddy.se ab VISBY, SWEDEN © 2020 by The Royal Gustavus Adolphus Academy, Uppsala ISSN 0066-8176 All rights reserved Articles appearing in this yearbook are abstracted and indexed in European Reference Index for the Humanities and Social Sciences ERIH PLUS 2011– Editorial address: Prof. Arne Bugge Amundsen Department of Culture Studies and Oriental Languages University of Oslo Box 1010 Blindern NO–0315 Oslo, Norway phone + 4792244774 e-mail: [email protected] http://www.hf.uio.no/ikos/forskning/publikasjoner/tidsskrifter/arv/index.html Cover: Kirsten Berrum For index of earlier volumes, see http://www.gustavadolfsakademien.se/tidskrifter/tidskrift/arv Distributor eddy.se ab e-post:[email protected] Box 1310, S-621 24 Visby Telefon +46(0)498 25 39 00 http://kgaa.bokorder.se Printed in Sweden Exakta Print, Malmö 2020 Contents Articles on Digital Humanities and Folklore Peter M. Broadwell & Timothy R. Tangherlini: Geist, Geest, Geast, Spøgelse: Challenges for Multilingual Search in Belief Legend Archives ........................................................................................... 7 Venla Sykäri: Digital Humanities and How to Read the Kalevala as a Thematic Anthology of Oral Poetry .............................................. 29 Trausti Dagsson & Olga Holownia: Legends, Letters and Linking: Lessons Learned from Amassing and Mapping Folklore and Viewing as Part of 19th-Century Culture Creation .......................... 55 Katherine S. Beard: The Eitri Database: A Digital Humanities Case Study .......................................................................................
    [Show full text]
  • Folklore Fellows |
    For the complete catalogue of the FF Communications visit our website Folklore Fellows’ www.folklorefellows. NETWORK No. 39 December 2010 Recent volumes in the FF Communications 298. Nils-Arvid Bringéus: Carl Wilhelm von Sydow. A Swedish Pioneer in Folklore. 272 pp. 2009. 30 (hard), 25 (soft) euros. 296–7. Clive Tolley: Shamanism in Norse Myth and Magic. 2 vols. 589 + 304 pp. 2009. Vols I–II: 60 (hard), 50 (soft) euros. 293. Edige. A Karakalpak Oral Epic as performed by Jumabay Bazarov. Edited and translated by Karl Reichl. 498 pp + CD. 2007. 42 (hard), 38 (soft) euros. 283. The Wedding of Mustajbey’s Son Bećirbey as performed by Halil Bajgorić. Edited and translated by John Miles Foley. 286 pp. 2004. 30 (hard), 27 (soft) euros. 264. Lauri Honko: Textualising the Siri Epic. 695 pp. 1998. 50 (hard), 46 (soft) euros. 269. The Mohave Heroic Epic of Inyo-Kutavêre. Reappraised and further interpreted by Arthur T. Hatto on the basis of The centenary the edition of A. L. Kroeber and consultation of his eld record. 162 pp. 1999. 17 (hard), 13 (soft) euros. of Folklore Fellows’ Communications Orders can be addressed to Tale of two journals BOOKSTORE TIEDEKIRJA Story and reality Kirkkokatu 14 00170 Helsinki, Finland in folkloristics www.tsv. e-mail: tiedekirja@tsv. tel. +358 9 635 177 After the new fax +358 9 635 017 folkloristics? www.folklorefellows.fi • www.folklorefellows.fi • www.folklorefellows.fi Folklore Fellows’ NETWORK FF Network 39 | December 2010 FF Network is a newsletter, published twice a year, CONTENTS related to FF Communications. It provides informa- tion on new FFC volumes and on articles related to cultural studies by internationally recognised PEKKA HAKAMIES authors.
    [Show full text]
  • Kirjailijan Kuva 1900-Luvun Kirjeenvaihdossa Aino Kallaksen Ja Friedebert Tuglasin Kirjeiden Tarkastelua
    Kirjailijan kuva 1900-luvun kirjeenvaihdossa Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeiden tarkastelua Liivika Virtanen Pro gradu -tutkielma Kevät 2016 Suomen kieli ja kulttuuri Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Humanistinen tiedekunta Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Tekijä – Författare – Author Liivika Virtanen Työn nimi – Arbetets titel – Title Kirjailijan kuva 1900-luvun kirjeenvaihdossa. Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeiden tarkastelua Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen kieli ja kulttuuri Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma year Kesäkuu 2016 56 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä työ edustaa kirjeiden tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on kaksi kirjailijaa ja kääntäjää. Työssä tarkastellaan Aino Kallaksen ja Friedebert Tuglasin kirjeenvaihtoa ja selvitetään millaista oli kirjailijan työ 1900-luvulla. Pääasiallisena tutkimusaineistona käytetään Kallaksen ja Tuglasin kirjeitä, jotka ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Kirjeet on kirjoitettu vuosina 1909–1942. Tutkimuksessa hyödynnetään hermeneuttista lähestymistapaa, ja sen avulla pyritään ymmärtämään Kallaksen tuotannon syntymiseen liittyviä kysymyksiä. Kallaksen kirjailijakuvan selventämiseksi käytetään kirjeiden lisäksi hänen
    [Show full text]
  • CHALLENGING the MATTHEW EFFECT International Exchange of Publications in Four Finnish Learned Societies Until the Second World War
    COMMENTATIONES SCIENTIARUM SOCIALIUM 76 Johanna Lilja CHALLENGING THE MATTHEW EFFECT International Exchange of Publications in Four Finnish Learned Societies until the Second World War THE FINNISH SOCIETY OF SCIENCE AND LETTERS HELSINKI 2012 COMMENTATIONES SCIENTIARUM SOCIALIUM Editor: Leif Nordberg Copyright © 2012 by Johanna Lilja and The Finnish Society of Science and Letters Cover design: Maarit Inbar Front cover: Based on illustration from the Gospel of St. Matthew, woodcut on the New Testament (Se wsi Testamenti) 1548. Back cover: The postcard sent on February 12th 1913 by Zeitschrift für wissenschaftliche Insektenbiologie to the Societas pro Fauna et Flora Fennica (National Library of Finland, the Archive of the Societas pro Fauna et Flora Fennica). The series Commentationes Scientiarum Socialium is part of the publishing cooperation between the Finnish Society of Science and Letters and the Finnish Academy of Science and Letters, established in 1996. Distributor: Bookstore Tiedekirja Kirkkokatu 14, FIN-00170 HELSINKI, Finland Tel +358-9-635 177 [email protected] www.tiedekirja.fi ISSN 0355-256X ISBN 978-951-653-391-2 Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala 2012 ABSTR ACT Lilja, Johanna (2012). Challenging the Matthew Effect. International Exchange of Publications in Four Finnish Learned Societies until the Second World War. Com- mentationes Scientiarum Socialium 76. 352 p. ISBN 978-951-653-391-2, ISSN 0355- 256X. The Finnish Society of Science and Letters. Helsinki. The thesis addresses the international exchange of publications of Finnish learned so- cieties from the early nineteenth century until the Second World War. Exchange of publications refers to the regular and mutual delivery of books and journals between institutions.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People Guest Editors Pia Olsson and Eija Stark Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 1 October 2014 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-96-1 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1402; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Douglas Robinson, Professor, Dean, Hong Kong Baptist University Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Revoicing Sámi Narratives
    REVOICING SÁMI NA rr ATIVE S Doctoral Dissertation in Sámi Studies, Umeå University, 2008. Cocq, Coppélie Revoicing Sámi narratives. North Sámi storytelling at the turn of the 20th century. Department of Language Studies, Umeå University Umeå, 2008. 270 pp. Monograph. Abstract Revoicing Sámi narratives investigates the relationship between storytellers, contexts and collective tradition, based on an analysis of North Sámi narratives published in the early 1900s. This dissertation “revoices” narratives by highlighting the coexistence of different voices or socio-ideological languages in repertoires and by considering Sámi narratives as utterances by storytellers rather than autonomous products of tradition. Thus, this study serves as an act of “revoicing,” of recovering voices that had been silenced by the scientific discourse which enveloped their passage into print. Narrators considered “tradition bearers” were interviewed or wrote down folk narratives that were interpreted as representative of a static, dying culture. The approach chosen in this thesis highlights the dynamic and conscious choices of narrative strategies made by these storytellers and the implications of the discourses expressed in narration. By taking into account the intense context of social change going on in Sápmi at the time the narratives emerged, as well as the context that includes narrators, ethnographers and tradition, the analysis demonstrates that storytelling is an elaboration that takes place in negotiation with tradition, genres and individual preferences. The repertoires of four storytellers are studied according to a methodological framework consisting in critical discourse analysis from a folkloristic perspective. The analysis underscores the polyphony of the narratives by Johan Turi, who related with skillfulness of tradition by taking position as a conscious social actor.
    [Show full text]
  • Arv Nordic Yearbook of Folklore 2012 2 3 ARVARV Nordic Yearbook of Folklore Vol
    1 Arv Nordic Yearbook of Folklore 2012 2 3 ARVARV Nordic Yearbook of Folklore Vol. 68 Editor ARNE BUGGE AMUNDSEN OSLO, NORWAY Editorial Board Anders Gustavsson, Oslo; Gustav Henningsen, Copenhagen Bengt af Klintberg, Lidingö; Ann Helene Bolstad Skjelbred, Oslo Ulrika Wolf-Knuts, Åbo (Turku) Published by THE ROYAL GUSTAVUS ADOLPHUS ACADEMY UPPSALA, SWEDEN Distributed by SWEDISH SCIENCE PRESS UPPSALA, SWEDEN 4 © 2012 by The Royal Gustavus Adolphus Academy, Uppsala ISSN 0066-8176 All rights reserved Printed with grants from Vetenskapsrådet (Swedish Research Council), Stockholm, Sweden Articles appearing in this yearbook are abstracted and indexed in Historical Abstracts and America: History and Life 1998– Editorial address: Prof. Arne Bugge Amundsen Department of Culture Studies and Oriental Languages University of Oslo Box 1010 Blindern NO–0315 Oslo, Norway phone + 4722857629 fax + 4722854828 http://www.hf.uio.no/ikos/forskning/publikasjoner/tidsskrifter/arv/index.html Cover: Kirsten Berrum For index of earlier volumes, see http://www.kgaa.nu/tidskrift.php Distributor Swedish Science Press Box 118, SE–751 04 Uppsala, Sweden phone: +46(0)18365566 fax: +46(0)18365277 e-mail: [email protected] Printed in Sweden Textgruppen i Uppsala AB, Uppsala 2012 5 Contents Articles Ane Ohrvik: “… For All Honest Christian and Science-Loving Readers”. Religious Encounters in Early Modern Norwegian Black Books . 7 Nils-Arvid Bringéus: “Nowadays We All Look to Sweden as the Chief Centre of Folklore-work” . 27 Terry Gunnell: Clerics as Collectors of Folklore in Nineteenth- Century Iceland . 45 Arne Bugge Amundsen: The Folk in the Church. Magnus Brostrup Landstad (1812–1880) as a Clerical Folklore Collector . 67 Bjarne Rogan: An Internationalist among Norwegian Folklorists.
    [Show full text]
  • RMN Newsletter 7: Limited Sources, Boundless Possibilities 2013
    The Retrospective Methods Network Newsletter Limited Sources, Boundless Possibilities Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts A special issue of RMN Newsletter Edited by Karina Lukin, Frog and Sakari Katajamäki № 7 December 2013 RMN Newsletter is edited by Frog Helen F. Leslie and Joseph S. Hopkins Published by Folklore Studies / Dept. of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki, Helsinki 1 RMN Newsletter is a medium of contact and communication for members of the Retrospective Methods Network (RMN). The RMN is an open network which can include anyone who wishes to share in its focus. It is united by an interest in the problems, approaches, strategies and limitations related to considering some aspect of culture in one period through evidence from another, later period. Such comparisons range from investigating historical relationships to the utility of analogical parallels, and from comparisons across centuries to developing working models for the more immediate traditions behind limited sources. RMN Newsletter sets out to provide a venue and emergent discourse space in which individual scholars can discuss and engage in vital cross- disciplinary dialogue, present reports and announcements of their own current activities, and where information about events, projects and institutions is made available. RMN Newsletter is edited by Frog, Helen F. Leslie and Joseph S. Hopkins, published by Folklore Studies / Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki PO Box 59 (Unioninkatu 38 A) 00014 University of Helsinki Finland The open-access electronic edition of this publication is available on-line at: http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/English/RMN/ Limited Sources, Boundless Possibilities: Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts is a special thematic issue of the journal edited by Karina Lukin, Frog and Sakari Katajamäki.
    [Show full text]
  • Changing Scholarly Trends in Finnish Folklore Studies in the Cold War
    Stark Was Folklore Studies Finlandized? Was Folklore Studies Finlandized? Changing Scholarly Trends in Finnish Folklore Studies in the Cold War Eija Stark Åbo Akademi University Finland Abstract This paper examines the impact of the Cold War on Finnish folklore studies as an aca- demic discipline. Drawing on the university curricula of folklore studies at the Uni- versity of Helsinki, the article seeks to trace disciplinary shifts from 1943 to 1979. The era coincided with a period of Finlandization—that is, a political culture subservient to the Soviet Union. The research strategies that the leading folklorists took continued concentrating on ethno-historically important Finnish- or Swedish-speaking oral tra- ditions. International orientation consisted of balancing between the East and West scholarship. Among the academics, Finlandization often meant simply ignoring topics that dealt with the USSR. Keywords: History of ethnological sciences; Finnish folklore studies; Theoretical trends in folklore studies; The Cold War; Finlandization Introduction e often tend to think that the study of folklore represents a political tool that once belonged to either Romantic nationalism in the nineteenth century or to the ideologies of Nazism and Socialism in the twentieth. Given the fact Wthat the use and study of folklore have played an essential role in many ideologies and political agendas, it is surprising that the field has been criticized for lacking a proper theory of its own and for borrowing ideas from other fields—from sociology, for ex- ample (Dundes 2005, 385; Oring 2019, 137). At least in Europe, folklore and its study carry a political burden, which alone ought to compel us to keep examining our disci- plinary legacy, different regimes of the past exploited folklore collections, and folklore studies to benefit and further their political agendas.
    [Show full text]