DOCSLIB.ORG

"Sinä Olet Viisas Tyttö, Mutta Jumala on Viisaampi". Naisen Kuva

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Irja Aro-Heinilä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Helsingin yliopisto "Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi" Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden tuotannossa 1895–1966 Esitetään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa lauantaina 10. joulukuuta 2005 klo 10.00. 2 Kansikuva: Haahden mielestä köyhäkin oli rikas, jos kodissa oli lämpöä, onnea ja rakkautta. Myönteisen ilmapiirin luominen kuului naisen tehtäviin. Kodin henki näkyi erilaisissa juhlissa, erityisesti jouluna. Kannessa Hilja Haahden toimittaman Kodin kynttilöiden suojakansi vuodelta 1928. Kansi Martta Wendelin. Otavan kuva-arkisto. Taitto: Merja-Leena ja Jarmo Määttälä ISBN 952-91-9638-5 (nid.) ISBN 952-10-2823-8 (PDF) Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Helsingin yliopisto 2005 Helsinki 3 Sisällys I JOHDANTO......................................................10 A. Kotien kirjailija................................................................10 B. Tutkimustehtävä..............................................................14 1. Tehtävänasettelu ja rajaukset..........................................14 2. Lähteet ja aiempi tutkimus.............................................19 C. Nuoruuden herätteet........................................................25 1. Emansipatoriset vaikutteet ja perhekeskeisyys................25 2. Kirjallinen tausta...........................................................31 3. Uskonnollinen ilmapiiri..................................................35 a. Huoneentaulun naisesta moraalireformiin....................35 b. Vapaakirkollisuus vaikuttaa Haahteen.........................37 II NUOREN NAISEN KUVA (1895–1904).........40 A. Naisen vastuu ja tehtävä..................................................40 1. Kutsumus Oraita-runokirjassa 1895..............................40 2. Auttamisen ajatus ja yhteiskunnallinen äitiys....................44 3. Vastuullisuus verkoston luomisessa...............................46 B. Naisen nöyryys ja siveys.................................................51 1. Uskonnollinen murros..................................................51 2. Tuomenterttuja-runokirja paljastaa uudet roolit (1899)........54 a. Herran ase...............................................................54 b. Siskoksi moraalireformiin.........................................58 3. Emansipaatio Helvi-romaanissa (1900)..........................60 a. Nainen ulkomaiseen miesten työhön..........................60 b. Nuoren naisen rooli-ihanne........................................65 c. Sivistyneistönainen on valistaja..................................68 d. Ihannenaisen rooli murskaksi?...................................70 4. Dekadenssin vastustus..................................................72 5. Naisellinen nationalismi ja eteeriset serafit.......................77 C. Peräänantamaton rehellisyys............................................83 1. Israelin tyttäret -romaani vie erilaiseen maailmaan (1903).....83 a. Aiheena juutalaisuus..................................................83 4 b. Vähemmistöön kuuluvan naisen rehellinen rooli..........86 c. Korkeat eettiset ihanteet............................................89 2. Uuden ajan naiset.........................................................91 III NAISEN SEKSUAALISUUS JA AVIOLIITTO (1905–1916).........................................................93 A. Naisen orastava vapaus vaakalaudalla...............................93 1. Kesätoverit – Meren säveliä varoittaa turmeluksesta (1905)..93 a. Naisen varjelijan rooli................................................93 b. Houkuttavat naiset....................................................96 c. Naisen kavennettu tila..............................................100 2. Kotkat-romaani luotaa naisen identiteettiin (1907)................102 a. Kotkien taustana rakkaus Krohniin............................102 b. Elämä, toiveiden hautausmaa?..................................119 c. Luovuttamaton vapaus.............................................121 d. Vapaan naisen rooli.................................................122 B. Vaativa vakaumuksellisuus.............................................125 1. Ei oikeutta avioeroon..................................................125 2. Vastalause "turmiollisia hyökyaaltoja" vastaan...............128 3. Haahti liittyy aikalaiskeskusteluun avioliittomoraalista.........130 IV YHTEYTTÄ ETSIVÄ NAINEN (1917–1925)......136 A. Työläisnainen puurtaa kodin onneksi – Ahertajat (1918).......136 1. Kauneuden sirpaleita keräävä nälkäinen varpunen...............136 2. Koti ytimeksi..............................................................139 a. Työläisäidin rooli ja lapset........................................139 b. Perheenemännyys rooli-ihanteeksi............................141 c. Uhat rooli-ihanteille.................................................146 3. Siveellisen uudistumisen vaatimus.................................148 4. Nainen kansallisessa integraatiossa...............................151 B. Nainen on sitkeä ja kestävä............................................153 1. Taide puhtaaksi..........................................................153 2. Todistaja – sota naisen silmin (1921)..........................156 3. Nainen sovittelijana.....................................................164 C. Nainen ylittää rajat – Luvattu maa (1925).......................167 5 V OIKEUTTA NAISILLE (1926–1966)............172 A. Naisen oikeus omaan ruumiiseen...................................172 B. Naisen hyvyys ja rohkeus luovat oikeudenmukaisuutta.........179 C. Naisen uhrin hinta.........................................................181 D. Oikeus osaamiseen ja yhdenvertaisuuteen.......................190 E. Naisen oikeus olla uskonnollinen kirjailija 1950–1966............199 VI "HERRAN LIPUN ALLA"...........................216 LIITTEET...........................................................222 1. Hilja Haahti 1874–1966. Elämänvaiheet...........................222 2. Hilja Haahden kuva naisesta, roolit ja rooli-ihanteet................227 3. Hilja Haahden tuotannon naiskuvat, naisen roolit ja rooli- ihanteet.........................................................................232 4. Hilja Haahden tuotanto...................................................235 5. Hilja Haahden teosten painosmäärät................................241 6. Taulukot Hilja Haahden tuotannosta................................243 LYHENTEET.....................................................245 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS.........................247 Painamattomat lähteet........................................................247 Yksityisten hallussa...........................................................248 WWW-sivut.....................................................................248 Painetut lähteet..................................................................249 Muut painetut lähteet.........................................................250 Sanoma- ja aikakauslehdet.................................................253 Kirjallisuus........................................................................255 HENKILÖHAKEMISTO....................................272 SUMMARY........................................................276 6 Sata vuotta isäni syntymän jälkeen hänen tyttären tyttärensä perheeseen syntyi tytär. Niinpä omistan kirjani hänelle, Farima Tuulialle, joka elämänsä ensimmäisen silmänräpäyksen ajan katsoi kirkkain silmin mummuaan ja vasta sitten parkaisi itkemään, sekä hänen kaksi vuotta myöhemmin syntyneelle veljelleen Kian Martinille, jonka tähtisilmät kutsuvat salaiseen seikkailun maailmaan, ja Ukko Valmetti Esanpojalle, jonka valoisa ja väsymätön into kaikkea uutta kohtaan on juuri nyt huipussaan. Tutkimuksen valmistuessa syntyi myös Keihan Anthon, jonka hersyvä hymy sulattaa sydänten kipukohtia. Uusin pikku kumpua kasvattava elämä on vielä salaisuus, johon saan tutustua myöhemmin. Nämä kaikki ovat lähetyslapsien lapsia. Ajattelen heitä suurella rakkaudella. 7 SAATTEEKSI Olen kirjoittanut tätä tutkimusta niin Afrikan kuumuudessa kuin Eurajoen- kotini vanhojen omenapuiden alla seuranani pieni metsäsaunan alta löydetty, sudeksi luultu ystävällinen koiranpentu. Tansaniassa tutkimusta kirjoittaes- sani koiranpentuja oli yhdellä kerralla yksitoista. Ei ole hauskempaa välitun- tia kirjoittamisen lomaan kuin katsella pentujen leikkejä. Samalla olen aja- tellut suurta kissojen ystävää Hilja Haahtea. Tansaniassa kaikenlaiset eläimet liittyivät saumattomasti arkeen. Eräänä aamuna sain nähdä termiittien hyökkäyksen pienen tietokoneeni sisuksiin. Olin kirjoittanut myöhään illan viileydessä ja kun lopetin, muura- haiset löysivät koneestani lämpimän pesän. Eurajoen-kodissa taas elämisen maku ja leppeiden, loppukesän tuulessa kihisevien koivunlehtien sekä pellolta kuuluvien työkoneiden äänet sekä rakkaiden ihmisten kulkeminen edestakaisin näköalapaikkani ohi ovat kuin suoraan tutkimukseni pääkoh- teen kuvailemasta maalaismaisemasta. Tansaniassa tuli vuonna 1999 kuluneeksi 100 vuotta isäni Kasperi Vesamäen ja 125 vuotta kirjailija Hilja Haahden syntymästä. Olen mennyt heidän myötään lapsuuteni kokemuksiin. Yksi niistä on kivillä holvatun maakellarin huumaava tuoksu. Kun sellaisen tunnistaa missä päin maailmaa tahansa, siirtyy heti tiettyyn paikkaan ja aikaan: tämä on minulle tuttua, tä- män tiedän. Nenäni on vainunnut tutkimusta tehdessäni lapsuuteni tuoksun. Kun Haahti kirjoitti 1910-luvun kirjojaan,
Load more

Recommended publications
  • Read Book the Song of the Winns: Vol. 1: the Secret of the Ginger Mice
    THE SONG OF THE WINNS: VOL. 1: THE SECRET OF THE GINGER MICE PDF, EPUB, EBOOK Frances Watts,Dr. David Francis | 304 pages | 24 Apr 2012 | Running Press | 9780762444106 | English | Philadelphia, United States The Song of the Winns: Vol. 1: The Secret of the Ginger Mice PDF Book Pine-roots were the oldest houses, And the earliest pots were stone ones. Contents: It's no fun to be a lion; the land of the caterpillars; the spider and the fly; the little duck who was very pleased with himself; the big brown bear; the woodchuck; the tiger; the camel; a hot day; the kangaroo; the skunk and the sea gull; from one to ten; the procupine and the badgers; the elephant buys a horse; day; night; the sick sparrow; I see you, little yellow wasps; the fox, the weasel, and the little chicken; the bear went o-ver the mountain; the little black hen; the cottontail and the jack rabbit; the gray squirrel; the elephant; the bear; the greedy kitten and the wise little birds; the goose and the rabbit; the lion; the duck; the hippopotamu; the pig; the funny little mouse. Wherefore do you drive so rashly, And arrive at home so madly? The bride remembers with tears that she is now quitting her dear birthplace for the rest of her life, and says farewell to all While he saw the trees had flourished, And the saplings sprouted bravely, Yet had Jumala's tree, the oak-tree, Not struck down its root and sprouted. On the stone of joy he sat him, On the stone of song he rested, Sang an hour, and sang a second, And again he sang a third time: Thus reversed his words of magic, And dissolved the spell completely.
    [Show full text]
  • Aino Kallas Syrjässä
    Lopen Joulu 2009 Aino Kallas Syrjässä Kirjailija Aino Kallas os. Krohn, tunnetun fennomaaniperheen tytär, vietti lapsuuden- ja nuoruudenkesänsä Lopen Sajaniemen Järventaustan Syrjässä. Kesällä 2009 Syrjässä järjestetyissä tapahtumissa oli esillä pieni tätä ajanjaksoa kuvaava näyttely, jossa esiteltyyn aineistoon tämä kirjoitus perustuu. Aikaisemmin on Aino Kallaksen vaiheista Lopella kertonut mm. Hele-Anneli Vähäkylä Lopen joulussa 1997. Godenhjelmit ja Syrjä Helsinkiläisellä lehtori B. F. Godenhjelmilla ja hänen Ida-vaimollaan oli 1870-luvulla kesänviettopaikkaa valitessaan monia vaihtoehtoja. Matkustaako kotimaassa vai ulkomailla, ostaako huvila vai majoittuako vuokrahuoneisiin tai hotelliin? Kaupunkiin jääminen ei heitä liene houkutellut, kuuluihan kesänvietto maaseudulla tai kylpylässä säädynmukaiseen elämään, eikä kaupungissa oleskelua kesäisin pidetty terveellisenäkään. Aiemmin Godenhjelmit olivat matkustaneet joka vuosi Haapsaluun, mutta tästä eteenpäin kesäpaikaksi vakiintui Loppi. Valintaan vaikutti varmaankin hyvä ystävä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka oli ostanut Leppälahden tilan Loppijärven rannalta muutamaa vuotta aikaisemmin. Godenhjelmit eivät kuitenkaan pitäneet oman kesäpaikan ostamista tarpeellisena, vaan vuokrasivat Syrjän tilan pihapiiristä ensin pari huonetta, myöhempinä kesinä vieraita varten rakennetun erillisen huvilan. Syrjän tila oli aiemmin ollut Sajaniemen kylän Jalkusen rusthollin torppa. Kantatila Jalkunen oli jaettu kahtia 1700-luvulla. Toinen puoli oli jaettu vielä uudelleen, jolloin Loppijärven länsipuolisesta
    [Show full text]
  • ”Yksin Syntyi Väinämöinen”
    0 ”Yksin syntyi Väinämöinen” Tarkastelussa Kalevalan Maailmansyntyruno Maaret Peltonen Kirjallisuuden kandidaatintutkielma Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Anna Helle Opponentti: Hannamari Kilpeläinen Kevät 2016 1 SISÄLTÖ 1 Johdanto ................................................................................................. 2 2 Kalevalan synty ...................................................................................... 3 2.1 Runolaulajat ........................................................................................ 4 2.2 Runolaulajan maailma ......................................................................... 6 3 Myytit ja Kalevala .................................................................................. 6 4 Aineiston kuvaus ja analyysi ................................................................. 9 4.1 Aineiston kuvaus ................................................................................. 9 4.2 Aineiston analyysi ............................................................................... 11 5 Johtopäätökset ..................................................................................... 16 6 Päätäntö ................................................................................................ 17 Lähteet 2 1 Johdanto Tutkin kirjallisuuden kandidaatin tutkielmassani Kalevalan ja Raamatun välistä suhdetta ja yhteyttä. Etenen Kalevalan tutkimisessa myyttien kautta Raamattuun. Mielenkiintoni Kalevalan ja Raamatun väliseen yhteyteen on
    [Show full text]
  • Aino Kallas – Yhteiskirjailija 7
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Kauneudentemppelin ovella Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti Silja Vuorikuru Akateeminen väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII lauantaina 29. syyskuuta 2012 klo 10. ISBN 978-952-10-8173-6 (nid.) ISBN 978-952-10-8174-3 (PDF) Aino Kallaksen Bathseba-näytelmä (1910) sisältyy ainoastaan väitöskirjan painettuun versioon tekijänoikeudellisista syistä. Kannen kuva (painettu kirja) Nikolai Triik: Orjad (1913) Painettua kirjaa voi tiedustella tekijältä ([email protected]). 2 SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 6 Tutkimuskysymys ja -aineisto 6 Aino Kallas – yhteiskirjailija 7 Aiempi Aino Kallasta käsittelevä tutkimus 14 Raamattu kirjallisuutena ja kirjallisuudessa 18 Intertekstuaalisuus 25 Tutkimuksen rakenne 37 2 BATHSEBAN JÄLJILLÄ 40 Aikaansa kirjoitettu 43 Murroskauden teksti 45 Kolme tarinaa Bathsebasta 47 Tuntematon kukka kaivon äärellä 50 Ilkeän anopin äidinkasvot 63 Epäonnistuiko Bathseba? 68 3 UUTEEN MAAILMAAN 75 Uuteen Kaananiin valkealla laivalla 78 Utopiayhteisö erämaassa 84 Tyhmien neitsyiden lailla 88 Rypäleet ja kaipuu 92 Takaisin Egyptiin 96 Veden yli 100 Uuden maailman loppu ja alku 102 Uuden paratiisin elonmerkit 103 3 Matkalla uuteen
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Kun Tunsin Kuuluvani – Toiseus Ja Kuuluminen Uudessa Kulttuurissa Suomalaisesta Näkökulmasta
    TAMPEREEN YLIOPISTO Henna Kostilainen Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2018 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö KOSTILAINEN, HENNA: Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Pro gradu -tutkielma, 91 s. Historia Kesäkuu 2018 Matkakirjallisuus on tärkeä matkojen taltioinnin ja jäsentelyn väline. Matkakirjallisuudessa kirjoitta- jat ovat usein nostaneet esille itselleen tärkeitä teemoja, kuten kohtaamisia ja käsityksiä uudesta kult- tuurista. Matkustamiselle oli usein syynsä, kuten vaikkapa työ, opinnot tai silkka mielenkiinto uutta kulttuuria kohtaan. Matkustamisen aikana ihmisille kertyi erilaisia kokemuksia uudesta kulttuurista, ja pidempiä aikoja ulkomailla viettäneet usein integroituivat paikalliseen yhteiskuntaan. Integroitu- misprosessiin kuului erilaisia toiseuden ja kuulumisen kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastelen toiseuden ja kuulumisen kokemuksia ja tunteita osana sopeutumis- prosessia erilaisiin yhteisöihin. Tutkin kolmen suomalaisen naisen, Aino Kallaksen, Elsa Enäjärven ja Helmi Krohnin, kokemuksia toiseudesta ja kuulumisesta kielen ja kielikulttuurin, käytös- ja käyt- täytymiskulttuurin sekä luokkajaon näkökulmista. Kallas, Enäjärvi ja Krohn oleskelivat Britanniassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eripituisia aikoja. Oleskelunsa aikana he kaikki sopeutuivat erilai- siin ryhmittymiin ja yhteisöihin, sekä
    [Show full text]
  • The Transformation of an Oral Poem in Elias Lönnrot's Kalevala
    Oral Tradition, 8/2 (1993): 247-288 From Maria to Marjatta: The Transformation of an Oral Poem in Elias Lönnrot’s Kalevala1 Thomas DuBois The question of Elias Lönnrot’s role in shaping the texts that became his Kalevala has stirred such frequent and vehement debate in international folkloristic circles that even persons with only a passing interest in the subject of Finnish folklore have been drawn to the question. Perhaps the notion of academic fraud in particular intrigues those of us engaged in the profession of scholarship.2 And although anyone who studies Lönnrot’s life and endeavors will discover a man of utmost integrity, it remains difficult to reconcile the extensiveness of Lönnrot’s textual emendations with his stated desire to recover and present the ancient epic traditions of the Finnish people. In part, the enormity of Lönnrot’s project contributes to the failure of scholars writing for an international audience to pursue any analysis beyond broad generalizations about the author’s methods of compilation, 1 Research for this study was funded in part by a grant from the Graduate School Research Fund of the University of Washington, Seattle. 2 Comparetti (1898) made it clear in this early study of Finnish folk poetry that the Kalevala bore only partial resemblance to its source poems, a fact that had become widely acknowledged within Finnish folkoristic circles by that time. The nationalist interests of Lönnrot were examined by a number of international scholars during the following century, although Lönnrot’s fairly conservative views on Finnish nationalism became equated at times with the more strident tone of the turn of the century, when the Kalevala was made an inspiration and catalyst for political change (Mead 1962; Wilson 1976; Cocchiara 1981:268-70; Turunen 1982).
    [Show full text]
  • HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011
    HL:n vapaasti tykitettävät laulut v. 2011 (olettaen, että tuntemattomat ovat oikeasti tuntemattomia… Jos joku tietää paremmin, ilmoittakoot: hsm(at)hsmry.fi) 1 Pyhä, pyhä, pyhä san. Reginald Heber (k. 1826) suom. Mikael Nyberg (k. 1940) 4 Jumala ompi linnamme san. Martti Luther (k. 1546) suom. Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen) (k. 1588) 5 Herralle kiitos ainiaan san. Thomas Ken (k. 1711) suom. tuntematon 7 Armo Jumalan san, Jens Nicolai Ludvig Schjörring (k. 1900) suom. tuntematon 9 Laula Herran rakkaudesta san. Samuel Trevor Francis (k. 19259 suom. tuntematon 10 Laula minulle uudestaan san. Philip Paul Bliss (k. 1876) suom. tuntematon 11 Uskomme Jumalaan san. Saksalainen suom. Julius Leopold Fredrik Krohn (k. 1888) 12 Min lupaapi Herra san. S. C. Kirk (k. 1900-luvulla) suom. tuntematon 13 Suuri Jumala, sinussa san. Josepha Gulseth (k. ?) suom. tuntematon 14 Oi Herra suuri san. Carl Gustaf Boberg (k. 1940) suom. tuntematon 15 Oi Jeesus, sanas ääreen san. Anna Helena Ölander (k. 1939) suom. Tekla Renfors, os. Mömmö (k. 1912) 17 Minä tyydyn Jumalaan san. Benjamin Schmolock (k. 1700-luvulla) suom. tuntematon 18 On Herra suuri san. Anton Valtavuo (k. 1931) 22 Suuri Luoja, kiittäen san. Ignaz Franz (k. 1790) suom. Aina G. Johansson (k. 1932) 24 Tää sana varma san. Joël Blomqvist (k. 1930) suom. tuntematon 26 En etsi valtaa loistoa san. Sakari Topelius (k. 1898) suom. tuntematon 28 Joulu, joulu tullut on san. Olli Vuorinen (k. 1917) 29 Enkeli taivaan san. Martti Luther suom. Hemminki Maskulainen, uud. Julius Krohn (k. 1888) 31 Kun joulu valkeneepi san. Abel Burckhart (k. 1800-luvulla) suom. tuntematon 32 Juhla on rauhainen san.
    [Show full text]
  • Saami Religion
    Edited by Tore Ahlbäck Saami Religion SCRIPTA INSTITUTI DONNERIANI ABOENSIS XII SAAMI RELIGION Based on Papers read at the Symposium on Saami Religion held at Åbo, Finland, on the 16th-18th of August 1984 Edited by TORE AHLBÄCK Distributed by ALMQVIST & WIKSELL INTERNATIONAL, STOCKHOLM/SWEDEN Saami Religion Saami Religion BASED ON PAPERS READ AT THE SYMPOSIUM ON SAAMI RELIGION HELD AT ÅBO, FINLAND, ON THE 16TH-18TH OF AUGUST 1984 Edited by TORE AHLBÄCK PUBLISHED BY THE DONNER INSTITUTE FOR RESEARCH IN ÅBO/FINLANDRELIGIOUS AND CULTURAL HISTORY DISTRIBUTED BY ALMQVIST & WIKSELL INTERNATIONAL STOCKHOLM/SWEDEN ISBN 91-22-00863-2 Printed in Sweden by Almqvist & Wiksell Tryckeri, Uppsala 1987 Reproduction from a painting by Carl Gunne, 1968 To Professor Carl-Martin Edsman on the occasion of his seventififth birthday 26 July 1986 Contents Editorial note 9 CARL-MARTIN EDSMAN Opening Address at the Symposium on Saami religion arranged by the Donner Institute 16-18 August 1984 13 ROLF KJELLSTRÖM On the continuity of old Saami religion 24 PHEBE FJELLSTRÖM Cultural- and traditional-ecological perspectives in Saami religion 34 OLAVI KORHONEN Einige Termini der lappischen Mythologie im sprachgeographischen Licht 46 INGER ZACHRISSON Sjiele sacrifices, Odin treasures and Saami graves? 61 OLOF PETTERSSON t Old Nordic and Christian elements in Saami ideas about the realm of the dead 69 SIV NORLANDER-UNSGAARD On time-reckoning in old Saami culture 81 ØRNULV VORREN Sacrificial sites, types and function 94 ÅKE HULTKRANTZ On beliefs in non-shamanic guardian spirits among the Saamis 110 JUHA Y. PENTIKÄINEN The Saami shamanic drum in Rome 124 BO LÖNNQVIST Schamanentrachten in Sibirien 150 BO LUNDMARK Rijkuo-Maja and Silbo-Gåmmoe - towards the question of female shamanism in the Saami area 158 CARL F.
    [Show full text]
  • The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland
    Nordic Journal of African Studies 1(2): 82–93 (1992) The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland The question has frequently been asked: would Finland exist as a nation state without Lönnrot's Kalevala? There is no need to answer this, but perhaps we may assume that sooner or later someone would have written the books which would have formed the necessary building material for the national identity of the Finns. During the mid 1980s, when the 150th anniversary of the Kalevala was being celebrated in Finland, several international seminars were held and thousands of pages of research and articles were published. At that time some studies appeared in which the birth of the nation state was examined from a pan-European perspective. SMALL NATION STATES "The nation state - an independent political unit whose people share a common language and believe they have a common cultural heritage - is essentially a nineteenth-century invention, based on eighteenth-century philosophy, and which became a reality for the most part in either the late nineteenth or early twentieth century. The circumstances in which this process took place were for the most part marked by the decline of great empires whose centralised sources of power and antiquated methods of administrations prevented an effective response to economic and social change, and better education, with all the aspirations for freedom of thought and political action that accompany such changes." Thus said Professor Michael Branch (University of London) at a conference on the literatures of the Uralic peoples held in Finland in the summer of 1991.
    [Show full text]
  • Artistic Alliances and Revolutionary Rivalries in the Baltic Art World, 1890–1914
    INTERNATIONAL JOURNAL FOR HISTORY, CULTURE AND MODERNITY www.history-culture-modernity.org Published by: Uopen Journals Copyright: © The Author(s). Content is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International Licence eISSN: 2213-0624 Artistic Alliances and Revolutionary Rivalries in the Baltic Art World, 1890–1914 Bart Pushaw HCM 4 (1): 42–72 DOI: 10.18352/hcm.503 Abstract In the areas now known as Estonia and Latvia, art remained a field for the Baltic German minority throughout the nineteenth century. When ethnic Estonian and Latvian artists gained prominence in the late 1890s, their presence threatened Baltic German hegemony over the region’s culture. In 1905, revolution in the Russian Empire spilled over into the Baltic Provinces, sparking widespread anti-German violence. The revolution also galvanized Latvian and Estonian artists towards greater cultural autonomy and independence from Baltic German artistic insti- tutions. This article argues that the situation for artists before and after the 1905 revolution was not simply divisive along ethnic lines, as some nationalist historians have suggested. Instead, this paper examines how Baltic German, Estonian and Latvian artists oscillated between com- mon interests, inspiring rivalries, and politicized conflicts, question- ing the legitimacy of art as a universalizing language in multicultural societies. Keywords: Baltic art, Estonia, Latvia, multiculturalism, nationalism Introduction In the 1860s a visitor of the port towns of Riga or Tallinn would have surmised that these cities were primarily German-speaking areas of Imperial Russia. By 1900, however, one could hear not only German, but Latvian, Estonian, Russian, as well as Yiddish on the streets of Riga 42 HCM 2016, VOL.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]