Kun Tunsin Kuuluvani – Toiseus Ja Kuuluminen Uudessa Kulttuurissa Suomalaisesta Näkökulmasta
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TAMPEREEN YLIOPISTO Henna Kostilainen Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2018 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö KOSTILAINEN, HENNA: Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Pro gradu -tutkielma, 91 s. Historia Kesäkuu 2018 Matkakirjallisuus on tärkeä matkojen taltioinnin ja jäsentelyn väline. Matkakirjallisuudessa kirjoitta- jat ovat usein nostaneet esille itselleen tärkeitä teemoja, kuten kohtaamisia ja käsityksiä uudesta kult- tuurista. Matkustamiselle oli usein syynsä, kuten vaikkapa työ, opinnot tai silkka mielenkiinto uutta kulttuuria kohtaan. Matkustamisen aikana ihmisille kertyi erilaisia kokemuksia uudesta kulttuurista, ja pidempiä aikoja ulkomailla viettäneet usein integroituivat paikalliseen yhteiskuntaan. Integroitu- misprosessiin kuului erilaisia toiseuden ja kuulumisen kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastelen toiseuden ja kuulumisen kokemuksia ja tunteita osana sopeutumis- prosessia erilaisiin yhteisöihin. Tutkin kolmen suomalaisen naisen, Aino Kallaksen, Elsa Enäjärven ja Helmi Krohnin, kokemuksia toiseudesta ja kuulumisesta kielen ja kielikulttuurin, käytös- ja käyt- täytymiskulttuurin sekä luokkajaon näkökulmista. Kallas, Enäjärvi ja Krohn oleskelivat Britanniassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eripituisia aikoja. Oleskelunsa aikana he kaikki sopeutuivat erilai- siin ryhmittymiin ja yhteisöihin, sekä paikallisiin että kansainvälisiin. Tutkimuksessa käsittelen kokemuksia toiseudesta ja kuulumisesta analysoimalla Krohnin, Kallaksen ja Enäjärven henkilökohtaisia materiaaleja, kuten päiväkirjoja, kirjeitä ja matkakirjallisuutta. Lähes- tymistapani on mikrohistoriallinen ja olennaisin metodologia on sisällönanalyysi. Hyödynnän tutki- muksessa myös kvalitatiivista analyysimenetelmää tarkastellessani Enäjärven, Krohnin ja Kallaksen henkilökohtaisia kokemuksia. Olen jakanut pro graduni kolmeen eri käsittelylukuun, joissa käsittelen tutkimuskysymykseni alateemoja yksi kerrallaan. Ensimmäinen käsittelyluku tarkastelee toiseutta ja kuulumista kielikulttuurin kautta, esimerkiksi ymmärtämisen haasteita sosiaalisissa tilanteissa. Toi- sessa käsittelyluvussa käyn läpi brittiläistä käytös- ja käyttäytymiskulttuuria. Viimeisessä käsittely- luvussa tarkastelen Kallaksen, Enäjärven ja Krohnin suhtautumista brittiläiseen luokkajärjestelmään. Asiasanat: toiseus, kuuluminen, integroituminen, 1900-luku, Britannia, Aino Kallas, Elsa Enäjärvi, Helmi Krohn Sisällys 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................. 1 Tutkimuskysymys ....................................................................................................................................... 2 Tutkimuskirjallisuus ja aikaisempi tutkimus .............................................................................................. 3 1.1. Käsitteet ja teoreettiset lähtökohdat ......................................................................................................... 5 1.1.1 Toiseus .............................................................................................................................................. 5 1.1.2. Identiteetti ....................................................................................................................................... 7 1.1.3. Kokemus .......................................................................................................................................... 8 1.1.4. Integroituminen ja sopeutuminen ................................................................................................ 10 1.1.5. Tutkimusmenetelmät .................................................................................................................... 11 1.2. Lähdemateriaali ja tutkimuksen rakenne ............................................................................................. 12 1.2.1. Lähdemateriaali ............................................................................................................................. 13 1.2.2. Matkakirjallisuus, integroitumisprosessi ja toiseus ....................................................................... 14 1.2.3. Kirjeet ja päiväkirjat lähdemateriaalina ......................................................................................... 16 1.2.4. Tutkimuksen rakenne ja sisältö ..................................................................................................... 17 1.3. Aino Kallas, Elsa Enäjärvi ja Helmi Krohn .............................................................................................. 19 1.3.1. Aino Kallas ..................................................................................................................................... 20 1.3.2. Elsa Enäjärvi ................................................................................................................................... 21 1.3.3. Helmi Krohn ................................................................................................................................... 21 2. ENGLANTIA OPPIMASSA – KIELI, KIELIKULTTUURI KUULUMINEN JA TOISEUS ....................................... 23 Englannin kielen kustannuksella – Aino Kallaksen ja Elsa Enäjärven kielitaidosta .................................. 24 Toast-Master: Madame Helmi Krohn from Finland ................................................................................ 26 2.1. Kirkkohuumoria ja alkunauruja - Kielikulttuuri ja toiseus ............................................................... 28 2.2. ”Sillä tietysti olen pöpi englannissa” - Ymmärtämisen haasteet ja toiseus .................................... 31 2.3. Ryhmässä tai sen ulkopuolella - Sosiaaliset tilanteet, kieli ja toiseus ............................................. 36 2.4. Ei kuulumista ilman sopeutumista, ei sopeutumista ilman toiseutta ................................................... 40 3. ”TAHTOISIN TIETÄÄ, MIKÄ OLISI HOVIETIKETIN MUKAAN OIKEA TAPA!” – KÄYTÖS- JA KÄYTTÄYTYMISKULTTUURI SEKÄ TOISEUS ...................................................................................................... 41 3.1. Ihminen kuin kuiva ja kova paperinpalanen - Käytöstapakulttuuri ja toiseus...................................... 45 3.2. ”Kiusallista seisoa vain sivusta katselijana” – sopeutuminen, sosiaaliset ongelmatilanteet ja toiseus käytöskulttuurin näkökulmasta ................................................................................................................... 49 3.2.1. Très grande efforts – Sopeutuminen vieraaseen käytös- ja käyttäytymiskulttuuriin ja toiseus ... 50 3.2.2. Tukalaa, kiusallista ja kireää – Sosiaalisten tilanteiden ongelmat ja toiseus ................................ 54 3.3. ”To live noble” – tunteista, luokkajaosta sekä toiseudesta käytös- ja käyttäytymiskulttuurin näkökulmasta .............................................................................................................................................. 57 4. YHDESSÄ, MUTTA ERIKSEEN – LUOKKAJAKO JA TOISEUS ......................................................................... 64 4.1. Varakreivit, lordit ja ladyt – Luokkatietoisuus ja luokkaidentifioituminen .......................................... 68 4.2. East Endistä kuninkaan hoviin – Luokkajärjestelmä ja toiseus ............................................................. 72 4.2.1. Ylhäisistä ylhäisin – Aino Kallas ja diplomaattiasema .................................................................... 74 4.2.2. ”Kauheimmat ja iljettävimmät ihmisnaamat” – Muiden toiseuttaminen luokkajaon kautta ....... 77 4.3. Erilaisia, toisenlaisia – mutta silti samanlaisia ...................................................................................... 82 5. TOISEUS JA KUULUMINEN SUOMALAISESTA NÄKÖKULMASTA .................................................................. 83 Lähteet ja kirjallisuus ........................................................................................................................................ 89 1. JOHDANTO Matkustaessaan ihmiset ovat usein taltioineet matkakokemuksiaan esimerkiksi kirjeisiin, päiväkirjoi- hin tai matkateoksiin. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä erityisesti matkakirjallisuu- den avulla haluttiin avata maailmaa ja tarjota jännittäviä kokemuksia niille, joilla ei syystä tai toisesta ollut mahdollista matkustaa. Matkakertomuksien avulla tuotiin esiin kohtaamisia, kokemuksia ja kä- sityksiä vieraista kulttuureista. Matkakertomuksien kirjoittaminen oli tärkeää myös kirjoittajalle it- selleen, sillä kirjoittamalla matkaajat jäsentelivät ja erittelivät kokemuksiaan. Matkakirjallisuuden kirjoittaminen oli myös kirjoittajalle ikään kuin uusi matka paikkaan, jossa hän oli jo vieraillut. Kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessa Rajanylityksiä ”Matkakertomuksen matka on ikään kuin toinen matka”1. Erityisen suosittuja matkakirjat olivat etenkin 1700–1800-luvuilla sekä 1900-luvun alku- vuosikymmeninä, jolloin matkailu oli mahdollista vain pienelle osalle ihmiskuntaa.2 Matkailijoiden, myös naismatkailijoiden, määrä lähti nousuun 1800-luvulla, kun matkailu muuttui helpommaksi uusien keksintöjen ja infrastruktuurin kehittymisen, kuten rautatien ja junien, myötä. Höyrylaivat -ja junat nopeuttivat matkantekoa ja tekivät siitä mukavampaa. 1800-luvulla ja 1900- luvun