DOCSLIB.ORG

Hietaniemi Kalmistute Teejuht 2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

240 hauda Eesti ja Soome ühisest loost Hietaniemi kalmistutel Helsingis Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 Vana sõjaväekalmistu ↑ Urniaed Hietaniemi Uus ala Kunstnike küngas Vana ala Kaardiväe kalmistu ↓ Õigeusu kalmistu Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 2 Kindralkuberner Fabian Steinheil 3.10.1762 (vkj) Taebla mõis, Haapsalu kreis – 7.3.1831 Meilahti mõis, Helsingi Soome kindralkuberner 1810–24. Soome krahviseisus 1812. Tema järgi on saanud oma nime südalinnas asuv tänav „Fabianinkatu“. Kalmistu vanimaid haudu. Vana ala 3-21-13 (288) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 3 Arhitekt Carl Ludvig Engel 3.7.1778 Charlottenburg, Berliin – 14.5.1840 Helsingi Tallinna linnaarhitekt 1809–15, Helsingi linnaarhitekt 1816-24, Soome intendandikontori ehk riigi ehitusvalitsuse direktor 1824–40. Vana ala 3-19-13 (261) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 4 Kirjanik ja helilooja Karl Collan 3.1.1828 Iisalmi – 12.9.1871 Helsingi Soome rahvalaulude kogumik inspireeris Aleksander Kunileidu „Sind surmani“ ja „Mu isamaa“ viisides. 1. laulupeol lauldi ka Collani „Mu meeles seisab alati“. Vana ala 4-31-4 (82) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 5 Helilooja Fredrik Pacius 19.3.1809 Hamburg – 8.1.1891 Helsingi Helsingi Ülikooli muusikaõpetaja 1834–69. Eesti ja Soome rahvushümnide helilooja. Viis kõlas esimest korda üliopilaste Floora päeva kevadpeol 13. mail 1848. Vana ala 4-23-2 (58) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 6 Vabahärra Johan Philip Palmén 31.10.1811 Pori – 30.6.1896 Espoo Väljapaistev õigusteadlane, kes õppis Eestimaa Rüütli- ja Toomkoolis 1823–24. Helsingi Ülikooli professor, senati liige ja Palméni aadlisuguvõsa esiisa. Vana ala 3-9-12 (119) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 7 Kolonel Birger Helsingius 24.10.1870 Hamina – 2.12.1931 Helsingi Soome sõjaväeatašee Riias alates 1920, ühtlasi Tallinnas 1921 ja Varssavis 1926; lahkus 1930. Kaitseministeerimi relvastusosakonna ülem 1919–20. VR I/3 Vana ala 3-8-12 (107) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 8 Kindralleitnant August von Manderstjerna 7.4.1789 (vkj) Matsalu mõis, Haapsalu kreis – 17.4.1846 Helsingi Soome paigutatud 22. jalaväediviisi komandör. Asutas oma surma-aastal Helsingi junkrukooli. Samba püstitasid tema kolm venda, kes tõusid ka kindralkonda. Vana ala 3-8-13 (104, rist samba kõrval) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 9 Teatrijuht Emilie Bergbom 7.2.1834 Vaasa – 28.9.1905 Helsingi Soome lavakunsti arendaja koos venna Kaarlo Bergbomiga. 1871. a-l Janssenite Soome visiidi „perenaine“ Helsingis. Hiljem kirjavahetuses Lydia Koidulaga. Vana ala 4-19-3 (47) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 10 Vabahärra Kristian von Alfthan 1.3.1864 Oulu – 13.3.1919 Helsingi (sõjas saadud kopsupõletik) 1. soome vabatahtlike salga arst. Aadelkonna liige Soome maapäevadel 1894–1906, Eduskunta liige 1906–1907. Naantali kuurordi peaarst 1893–1919. VR I/2 Vana ala 4-6-2 (16) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 11 Kapten Armas Corell 11.9.1897 Merikarvia – 11.12.1919 Kotko (Orlõi), Ingerimaa Soome leitnant ja Eesti 6. jalaväepolgu kapten. Viimane Vabadussõja lahingutes langenud soome vabatahtlik. Kivil „Stupad vid Narva“ (langes N. juures). Vana ala 1-6-10 (89) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 12 Halastajaõde Dagmar Ruin Ramsay 11.2.1894 Saransk, Venemaa, sünd. Ruin – 20.2.1977 Haninge, Rootsi 1. soome vabatahtlike salga sanitaarüksuse halastajaõde lahingutes Narva rindel. Avaldas erinevate nimede all kümme raamatut, sh. sõjamalestusi. VR I/3 Vana ala 1-5-2 (66) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 13 Lennukapten Bo von Willebrand 31.5.1907 Helsingi – 14.6.1940 Soome laht, Keri saare lähistel Piloot Aero reisilennukil „Kaleva“, mille NSVL-u sõjalennukid 14.6.1940, rahu ajal alla tulistasid. Varem lennuväe leitnant ja riigi lennukitehase katselendur. Vana ala 2-7-3 (82) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 14 Major Claës Gripenberg 16.1.1911 Helsingi – 20.12.1976 Lidingö, Rootsi Jätkusõja Vallila pataljoni (III/JR47) ülem, kes esimesena hakkas eesti vabatahtlikke oma väeossa koondama. Marssal Mannerheimi õepoeg. Hiljem tõlkija Rootsis. Vana ala 2-12-5 (151) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 15 Jalaväekindral Martin Wetzer 7.8.1868 Pfronten, Baieri – 10.8.1954 Helsingi Eesti Vabadussõjas Soome abivägede ühine, kindral Mannerheimi poolt valitud ülemjuhataja ja Eesti lõunarinde ülem 1919. Vabadusrist I/1; Kotkarist 2 kl Vana ala 9-12-1 (113) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 16 Metsateadlane Aimo Kaarlo Cajander 4.4.1879 Uusikaupunki – 21.1.1943 Helsingi Tartu Ülikooli viimane sõjaeelne audoktor. Metsateadlane ja riigitegelane. Metsade peavalitsuse direktor, Helsingi Ülikooli professor ja kolmekorde peaminister. Vana ala 9-30-3 (392) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 17 Keeleteadlane Axel Olof Freudenthal 12.12.1836 Pikkala, Siuntio – 2.6.1911 Helsingi Murrete uurija. Avaldas koos Herman Vendelliga eestirootsi murrete sõnastiku. Helsingi Ülikooli professor 1878–1904. Soomerootsi erakonna „isa“. Vana ala 6-7-2 (83) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 18 Riigimees Johan Vilhelm Snellman 12.5.1806 Stockholm – 4.7.1881 Kirkkonummi Soome rahvusliku liikumise üks keskseid juhte. Soome Kirjanduse Seltsi esimees Jannsenite Soome visiidi ajal 1871. Koidula õnnitlusluuletus 75. juubeli puhul. Vana ala 6-12-10 (167) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 19 Õpetaja Elisabeth Lounasmaa 6.4.1851 Kemiö, s. Avellan, 1906. aastani Löfgren – 5.2.1931 Helsingi Lydia Koidula imetleja, kellest sai Jalava kaudu ka tema kirjasõber. Kooliõpetaja, soomendaja jpm. Soome Naisühingu üks asutajatest ja esimene esinaine. Vana ala 5-22-1 (54) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 20 Helilooja Uuno Klami 20.9.1900 Virolahti – 29.5.1961 Virolahti Sümfoonilise muusika arendaja, Soome Akadeemia liige. Vabadussõja ajal Põhja Poegade 1. pataljoni 1. kuulipidujate kompaniis Lõuna-Eestis ja Lätimaal. Vana ala 7-3-27 (72) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 21 Jäägrikapten Ensio Groundstroem 1.4.1893 Längelmäki – 19.12.1938 Helsingi Vabadussõjas kindral Wetzeri staabi adjutant. Osales lahingutes Lõuna-Eestis ning juhtis Marienburgis lahingu lõppfaasis lühikest aega 1. pataljoni. VR II/3 Vana ala 9-50-19 (762, kivil Preisi 27. Jäägripataljoni rist) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 22 Rahvaluuleteadlane Väinö Salminen 29.2.1880 Myrskylä – 20.7.1947 Helsingi Eesti abistamise peatoimkonna propagandakomitee liige. Helsingi ülikooli rahva- luuleteaduse professor 1933–47. Ingeri Liidu esimees 1929–39. VR I/3 Vana ala 9B-8-14 (82) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 23 Rahvateadlane Martti Haavio 22.1.1899 Temmes, luuletaja „P.Mustapää“ – 4.2.1973 Helsingi Mõjuvõimas hõimuaate edendaja ja, kes võttis luuletajanime Tallinna Mustpeade maja järgi. Pidas avakõne Soome Eesti Seltsi asutamiskoosolekul 1936. Vana ala 11-3-6 (17) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 24 Helilooja Armas Maasalo 28.8.1885 Rautavaara, 1905. a-ni Masalin – 9.9.1960 Helsingi Helilooja ja organist. Helsingi segakoori „Kansallis-Kuoro“ dirigent 1915–1949. 1923. a. laulupeol esines koor 75-liikmelisena lauluväljakul ja „Estonias“. Vana ala 9-25-12a (326a) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 25 Peakonsul Paul Huuri 24.8.1883 Tohmajärvi – 28.9.1950 Helsingi Eesti Vabariigi aupeakonsul Helsingis 1927–1932. Rahvusvahelise kaubanduse arendaja. Ärijuht ja ettevõtja eriti jõusööda ja väetiste alal. Kotkarist III kl. Vana ala 10-15-6 (84b) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 26 Praost Kaarlo Viktor Hurmerinta 11.2.1870 Hattula, sünd. Henriksson – 20.11.1941 Helsingi Helsingi Eesti Püha Pauluse koguduse pastor 1914–20 (August Nigoliga 1918. a-ni). Sörnäineni koguduse kaplan 1908–20, kirikhärra 1920–41. Vabadusrist I/3 Vana ala 10-8-3 (21a) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 27 Riigimees Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen 10.12.1830 Vaasa, sünd. Georg Zacharias Forsman – 13.11.1903 Helsingi Jannsenite sõber ja 1871. a. Soome visiidi peremees. Saatis 1869. a. laulupeo eel J.V. Jannsenile ja ka C. R. Jakobsonile soome rahva- ja koorilaulude noote. Vana ala 9-4-9 (16) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 28 Kapten Emil Pekkanen 21.6.1894 Vanaküla, Ingerimaa – 18.11.1962 Helsingi Põhja Põegade 4. kompanii ülem. Ingeri vabatahtlike salga 2. pataljoni ülem ja hiljem polgu ülem. Jätkusõjas 3. hõimupataljoni ülem. Vabadusrist II/3 Vana ala 15-8-5 (93) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 29 Kammerhärra Hjalmar Linder 27.4.1862 Nurmijärvi – 2.6.1921 Marseille, Prantsusmaa Suurmaaomanik ja tööstuse arendaja. Müüs kasepuitu Lutheri vineerivabrikule, mis 1916. a-l avas oma tehase Lohja vallas Linderi tselluloosivabriku kõrval. Vana ala 16-1-14 (26b) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 30 Edmund ja Alexander Luther EL: 30.4.1837 Tallinn – 5.3.1889 Helsingi • AL: 17.2.1877 Hgi – 9.8.1970 Hgi Kaupmehepere Soome haru rahula. Edmund L. asutas Janakkala Rauhaniemi tellise- tehase 1874. Alexander L. oli Helsingi Ülikooli zoologia professor 1918–46. Vana ala 19-3-2 (18) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 31 Insener ja professor Axel Juselius 13.10.1868 Helsingi – 23.6.1935 Helsingi Helsingi Tehnikakõrgkooli professor. Projekteeris Jägala jõe ehk Linnamäe hüdro- elektrijaama, mis alustas tootmist 1924.a. ja hävitati Punaarmee poolt 1941. Vana ala 19-9-4 (76) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 32 Muinasteadlane Johan Reinhold Aspelin 1.8.1842 Messukylä (liidetud Tamperega) – 29.5.1915 Helsingi Soome teine esindaja 1. laulupeol 1869. Helsingi Ülikooli professor, arheoloogia ja eriti soome-ugri muinasteaduse algataja Soomes. Oskar Kallase toetaja. Vana ala 19-14-4 (112) Non omnis moriar. Pekka Linnainen 2.8.2021 33 Peatoimetaja Antti Jalava (Almberg) 18.7.1846 Masku, sünd. Anton Almberg – 3. 07.1909 Helsingi Ajalehe „Uusi Suometar“ esimene peatoimetaja 1869–70. Mitmekesine keelemees ja kirjanik, kes oli paljulubavas kirjavahetuses Lydia Koidulaga 1870–71. Vana ala 19-16-3 (133) Non omnis moriar.
Recommended publications
  • Säädk 40/2017

    Säädk 40/2017

    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvSuomen asia presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2017 40/2017 Valtiovarainministeriön asetus Suomen presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta annetun lain (216/1998) 1 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1§ Vuonna 2017 julkaistaan Suomen presidentit -aiheiset 5 euron juhlarahat aiheinaan Ris- to Heikki Ryti, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kaleva Kek- konen. 2§ Juhlarahojen keskusta on kuparinikkeliä, jonka painosta 75 % on kuparia ja 25% nik- keliä. Rengas on alumiinipronssia, jonka painosta on kuparia 92 %, alumiinia 6% ja nik- keliä 2 %. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3§ Jokaisen juhlarahan halkaisija on 27,25 ± 0,1 millimetriä ja paino 9,8 ± 0,4 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimet- riä. 4§ Juhlarahojen kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahojen arvopuolella on ne suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain L sekä Suo- men Rahapaja Oy:n tunnus. 5§ Suomen presidentit -juhlarahoilla on yhteinen arvopuoli, joka on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahojen arvopuolen taustana on suomalainen peltomaisema. Maiseman keskellä on avattu kirja, jonka lehdillä on kuvattu urbaani, rakennettu ympäristö teollisuuslaitoksineen ja taloineen. Teksti SUOMI on rahan kehällä vasemmalla, teksti FINLAND rahan kehällä keskellä ylhäällä ja vuosiluku 2017 rahan kehällä oikealla. Arvomerkintä 5 EURO on ra- han kehällä keskellä alhaalla. 1 40/2017 6§ Suomen presidentit — Risto Heikki Ryti -juhlarahan tunnuspuoli on seuraavan selitel- män ja kuvan mukainen. Rahan tunnuspuolella on Risto Heikki Rytin oikealle katsova muotokuva.
  • Arkkitehti Carl Ludvig Engel, Keisari Aleksanteri I Ja Sotaväenpäällikön Talon Pääjulkisivu Helsingin Esplanadilla

    Arkkitehti Carl Ludvig Engel, Keisari Aleksanteri I Ja Sotaväenpäällikön Talon Pääjulkisivu Helsingin Esplanadilla

    Jarkko Sinisalo Arkkitehti Carl Ludvig Engel, keisari Aleksanteri I ja sotaväenpäällikön talon pääjulkisivu Helsingin Esplanadilla Kaksikerroksinen kulmatalo osoitteessa Eteläesplanadi 6 - Fabianinkatu 25, nykyinen Valtioneuvoston juhlahuoneisto ("Smolna''), oli alun perin Suo- men sotaväen ylitarkastajan, sotaväenpäällikön, virkatalo. 1 (Kuva 1.) Se oli yksi niistä varhaisen pääkaupungin julkisista rakennuksista, joiden suun- nittelusta Carl Ludvig Engel huolehti Johan Albrecht Ehrenströmin joh- taman Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina (1816-1824). Engelin toiminnasta virkatalon suunnittelijana erottuu menettely, jota ei ta- vata muista uudelleenrakennuskomitean projekteista ja joka oli ylipäätään erittäin harvinainen arkkitehdin suunnittelutuotannossa. Hän nimittäin sisällytti lopulliseen, keisarille esiteltyyn suunnitelmaan kaksi vaihtoehtoa pääfasadiksi. Vaihtoehtoiset fasadipiirustukset ovat molemmat nyttemmin tulleet tutkimuksen ulottuville, toinen vuonna 1987 ja toinen 2006. Eräs yl- lättävä havainto vuonna 1987 oli, että nykyinen pääfasadi, jonka tiedetään säilyneen likipitäen alkuperäisellään, ei kaikin kohdin seurannutkaan vah- vistettua suunnitelmaa. Tässä artikkelissa keskityn käsittelemään pääfasa- din suunnittelua ja mahdollisia motiiveja vaihtoehtoisten fasadipiirustusten laatimiselle. Kuitenkin taustaksi käyn ensin läpi mm. aiemmin hyödyntä- mättä jääneiden kirjallisten lähteiden varassa virkatalon rakennushankkeen perustavia tapahtumia. Näin sitä suuremmalla syyllä, sillä hankkeen eräät piirteet viittaavat
  • 4.Murtomäki 2017.10192 Words

    4.Murtomäki 2017.10192 Words

    Sibelius in the Context of the Finnish-German History Veijo Murtomäki Introduction The life and career of a composer cannot be considered as an isolated case without taking into account the wider context. The history of ideas and ideologies is always part of any serious enquiry into an artist’s personal history. Therefore we must bear in mind at least four points when considering the actions of artist and his or her country. Firstly, as the eminent Finnish historian Matti Klinge has observed, "the biggest challenge for understanding history is trying to situate oneself in the preconditions of the time-period under scrutiny while remembering that it did not know what the posterity knows."[1] Writing history is not primarily a task whereby the historian provides lines for actors to speak, but rather is an attempt to understand and explain why something happened, and to construct a context including all of the possible factors involved in a certain historical process. Secondly, supporting (or not opposing) an ideology prevailing at a certain time does not mean that the supporter (or non-opponent) is committing a crime. We could easily condemn half of the European intellectuals for supporting Fascism, Nazism, Communism or Maoism, or just for having become too easily attracted by these – in their mind – fascinating, visionary ideologies to shape European or world history. Thirdly, history has always been written by the winners – and thus, historiography tends to be distorted by exaggerating the evil of the enemy and the goodness of the victor. A moral verdict must be reached when we are dealing with absolute evil, but it is rare to find exclusively good or bad persons or civilizations; therefore history is rarely an issue of black and white.
  • Peace Treaty Between the Republic of Finland and the Russian Socialist Federal Soviet Republic, Signed at Dorpat, October 14, 1920

    Peace Treaty Between the Republic of Finland and the Russian Socialist Federal Soviet Republic, Signed at Dorpat, October 14, 1920

    PEACE TREATY BETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE RUSSIAN SOCIALIST FEDERAL SOVIET REPUBLIC, SIGNED AT DORPAT, OCTOBER 14, 1920 Whereas Finland declared its independence in 1917, and Russia has recognised the independence and the sovereignty of Finland within the frontiers of the Grand Duchy of Finland, The Government of the Republic of Finland, and the Government of the Federal Socialist Republic of Soviet Russia, Actuated by a desire to put an end to the war which has since arisen between their States, to establish mutual and lasting peace relations, and to confirm the situation which springs from the ancient political union of Finland and Russia, Have resolved to conclude a Treaty with this object in view, and have selected as their representatives for this purpose, the following: For the Government of the Republic of Finland: M. JUHO KUSTI PAASIKIVI, M. JUHO HEIKKI VENNOLA, M. ALEXANDER FREY, M. KARL RUDOLF WALDEN, M. VÄINÖ TANNER, M. VÄINÖ VOIONMAA, M. VÄINÖ GABRIEL KIVILINNA. For the Federal Socialist Republic of Soviet Russia: M. JEAN ANTONOVITCH BERZINE, M. PLATON MIKHAJLOVITCH KERGENTSEFF, M. NICOLAS SERGUEJEVITCH TIKHMENEFF. Who, after meeting at the town of Dorpat and exchanging their full powers, found in good and due form, have agreed to the following provisions: Article 1. From the date upon which this Treaty shall come into force, a state of war shall cease to exist between the Contracting Powers, and the two Powers shall mutually undertake to maintain, for the future, an attitude of peace and goodwill towards one another. Article 2. The frontier between the States of Russia and of Finland shall be as follows: 1.
  • Public Opinion, Journalism and the Question Offinland's Membership Of

    Public Opinion, Journalism and the Question Offinland's Membership Of

    10.1515/nor-2017-0211 Nordicom Review 28 (2007) 2, pp. 81-92 Public Opinion, Journalism and the Question of Finland’s Membership of NATO JUHO RAHKONEN Abstract The big question behind the research on media and democracy is: do media influence public opinion and the actual policy? The discussion about Finland’s NATO membership is a case in point. Since the collapse of the Soviet Union and the end of the Cold War, there has been a continuous public debate about whether Finland should join NATO. In the last 16 years, however, public opinion on NATO membership has not changed much. Despite the changes in world politics, such as NATO enlargement and new weapons technology, Finns still rely on military non-alliance and want to keep their own army strong. During the last ten years, there seems to be no correlation between media coverage and public opinion: pro-NATO media content has not been able to make Finns’ attitudes towards NATO more positive. The information provided by most of the Finnish newspapers is different from the way ordinary people see NATO. In the papers’ view, joining the alli- ance would be a natural step in Finland’s integration into Western democratic organiza- tions. Ordinary people on the contrary consider NATO more as a (U.S. led) military alli- ance which is not something Finland should be a part of. Historical experiences also dis- courage military alignment. In the light of data drawn from newspaper articles and opin- ion polls, the article suggests that journalism has had only a slight effect on public opin- ion about Finland’s NATO membership.
  • Helsinki: an Overview

    Helsinki: an Overview

    Helsinki: An Overview Helsinki, the largest city in Finland, is the nation’s capital and its administrative, economic, scientific and cultural center. The metropolitan area covers 0.2 percent of Finland’s land area, yet 19 percent of the country’s population lives there, generating 30 percent of the nation’s total output. Demographics Helsinki is growing more international at a fast pace. Today 10 percent of Helsinki residents are foreign- born, and the frequency is higher among younger age groups. The proportion of foreign-born residents is expected to rise to 20-25 percent by 2025. Economy Finland’s economy is among the most competitive in the world, according to the World Economic Forum. Helsinki is the engine of Finland’s growth and is the country’s main economic and logistical center. Its industrial structure is diversified, but services and high-tech industries account for a large proportion of output. As the economic weight of Northern Europe shifts eastward, Helsinki is emerging as a regional hub of business and commerce. Located at the heart of the fast-growing Baltic Sea region, 315 miles due east of Stockholm, Helsinki serves as a gateway between East and West. Several daily flights and new high- speed trains link Helsinki to St. Petersburg, and extensive intercontinental flight connections make Helsinki a major hub for the megacities of East Asia, serving 13 million travelers in 2010. Annually, some 9 million ferry passengers travel through the port of Helsinki. Quality of Life Helsinki ranks second among European cities in The Economist Intelligence Unit’s Global Liveability Report (2010).
  • Aino Kallas Syrjässä

    Aino Kallas Syrjässä

    Lopen Joulu 2009 Aino Kallas Syrjässä Kirjailija Aino Kallas os. Krohn, tunnetun fennomaaniperheen tytär, vietti lapsuuden- ja nuoruudenkesänsä Lopen Sajaniemen Järventaustan Syrjässä. Kesällä 2009 Syrjässä järjestetyissä tapahtumissa oli esillä pieni tätä ajanjaksoa kuvaava näyttely, jossa esiteltyyn aineistoon tämä kirjoitus perustuu. Aikaisemmin on Aino Kallaksen vaiheista Lopella kertonut mm. Hele-Anneli Vähäkylä Lopen joulussa 1997. Godenhjelmit ja Syrjä Helsinkiläisellä lehtori B. F. Godenhjelmilla ja hänen Ida-vaimollaan oli 1870-luvulla kesänviettopaikkaa valitessaan monia vaihtoehtoja. Matkustaako kotimaassa vai ulkomailla, ostaako huvila vai majoittuako vuokrahuoneisiin tai hotelliin? Kaupunkiin jääminen ei heitä liene houkutellut, kuuluihan kesänvietto maaseudulla tai kylpylässä säädynmukaiseen elämään, eikä kaupungissa oleskelua kesäisin pidetty terveellisenäkään. Aiemmin Godenhjelmit olivat matkustaneet joka vuosi Haapsaluun, mutta tästä eteenpäin kesäpaikaksi vakiintui Loppi. Valintaan vaikutti varmaankin hyvä ystävä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, joka oli ostanut Leppälahden tilan Loppijärven rannalta muutamaa vuotta aikaisemmin. Godenhjelmit eivät kuitenkaan pitäneet oman kesäpaikan ostamista tarpeellisena, vaan vuokrasivat Syrjän tilan pihapiiristä ensin pari huonetta, myöhempinä kesinä vieraita varten rakennetun erillisen huvilan. Syrjän tila oli aiemmin ollut Sajaniemen kylän Jalkusen rusthollin torppa. Kantatila Jalkunen oli jaettu kahtia 1700-luvulla. Toinen puoli oli jaettu vielä uudelleen, jolloin Loppijärven länsipuolisesta
  • See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town

    See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town

    Get to know the city on foot! Clear maps with description of the attraction See Helsinki on foot 7 walking routes around town 1 See Helsinki on foot 7 walking routes around town 6 Throughout its 450-year history, Helsinki has that allow you to discover historical and contemporary Helsinki with plenty to see along the way: architecture 3 swung between the currents of Eastern and Western influences. The colourful layers of the old and new, museums and exhibitions, large depart- past and the impact of different periods can be ment stores and tiny specialist boutiques, monuments seen in the city’s architecture, culinary culture and sculptures, and much more. The routes pass through and event offerings. Today Helsinki is a modern leafy parks to vantage points for taking in the city’s European city of culture that is famous especial- street life or admiring the beautiful seascape. Helsinki’s ly for its design and high technology. Music and historical sights serve as reminders of events that have fashion have also put Finland’s capital city on the influenced the entire course of Finnish history. world map. Traffic in Helsinki is still relatively uncongested, allow- Helsinki has witnessed many changes since it was found- ing you to stroll peacefully even through the city cen- ed by Swedish King Gustavus Vasa at the mouth of the tre. Walk leisurely through the park around Töölönlahti Vantaa River in 1550. The centre of Helsinki was moved Bay, or travel back in time to the former working class to its current location by the sea around a hundred years district of Kallio.
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion

    Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion

    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
  • Kun Tunsin Kuuluvani – Toiseus Ja Kuuluminen Uudessa Kulttuurissa Suomalaisesta Näkökulmasta

    Kun Tunsin Kuuluvani – Toiseus Ja Kuuluminen Uudessa Kulttuurissa Suomalaisesta Näkökulmasta

    TAMPEREEN YLIOPISTO Henna Kostilainen Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2018 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö KOSTILAINEN, HENNA: Kun tunsin kuuluvani – Toiseus ja kuuluminen uudessa kulttuurissa suomalaisesta näkökulmasta Pro gradu -tutkielma, 91 s. Historia Kesäkuu 2018 Matkakirjallisuus on tärkeä matkojen taltioinnin ja jäsentelyn väline. Matkakirjallisuudessa kirjoitta- jat ovat usein nostaneet esille itselleen tärkeitä teemoja, kuten kohtaamisia ja käsityksiä uudesta kult- tuurista. Matkustamiselle oli usein syynsä, kuten vaikkapa työ, opinnot tai silkka mielenkiinto uutta kulttuuria kohtaan. Matkustamisen aikana ihmisille kertyi erilaisia kokemuksia uudesta kulttuurista, ja pidempiä aikoja ulkomailla viettäneet usein integroituivat paikalliseen yhteiskuntaan. Integroitu- misprosessiin kuului erilaisia toiseuden ja kuulumisen kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastelen toiseuden ja kuulumisen kokemuksia ja tunteita osana sopeutumis- prosessia erilaisiin yhteisöihin. Tutkin kolmen suomalaisen naisen, Aino Kallaksen, Elsa Enäjärven ja Helmi Krohnin, kokemuksia toiseudesta ja kuulumisesta kielen ja kielikulttuurin, käytös- ja käyt- täytymiskulttuurin sekä luokkajaon näkökulmista. Kallas, Enäjärvi ja Krohn oleskelivat Britanniassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eripituisia aikoja. Oleskelunsa aikana he kaikki sopeutuivat erilai- siin ryhmittymiin ja yhteisöihin, sekä
  • Architecture in Kvarken

    Architecture in Kvarken

    ARCHITECT URE I N K V A R K E N – TWO COUNTRIES - A WORLD OF CONTRAST Get to know the modern cities as well as the old wooden towns in Kvarken. During an architecture tour, you will get to know Kvarken from an architectural perspective, its history, as well as stories about people who lived and live along the coasts of the Gulf of Bothnia. Höga Kusten Umeå Vaasa Seinäjoki Kristinestad Pietarsaari/Jakobstad Kokkola Höga Kusten and Örnsköldsvik Örnsköldsvik, even called Ö-vik, is part of the High Coast and its fantastic nature. Naturum Höga Kusten - is designed by White Architects. Located in the shadow of the mighty Skuleberget. Naturum Höga kusten, is an attention- grabbing building inspired by the nature that surrounds it. Interesting geometric patterns and angular displacements give the building rich and varied expression. It is precisely the rough and anything but 90-degree feeling that characterizes nature on the High Coast. The High Coast is characterized by odd angles and variation in rhythm, scale and color. The glazed long side represents the ice. The inner concrete wall symbolizes the mountain. ArkNat – is a combination of architecture and nature. Architect students from all over Scandinavia were invited to create unique “art” that reminds of typical wind shelters in the nature. As result you will find nine fantastic creations, places to rest or to have a picknick, located along the 128 km long High coast Trail. Ting 1 – is residential building in Örnsköldsvik Ting 1 is designed by Gert Wingårdh, who was inspired by Bengt Lindström's art.
  • HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011

    HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011

    HL:n vapaasti tykitettävät laulut v. 2011 (olettaen, että tuntemattomat ovat oikeasti tuntemattomia… Jos joku tietää paremmin, ilmoittakoot: hsm(at)hsmry.fi) 1 Pyhä, pyhä, pyhä san. Reginald Heber (k. 1826) suom. Mikael Nyberg (k. 1940) 4 Jumala ompi linnamme san. Martti Luther (k. 1546) suom. Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen) (k. 1588) 5 Herralle kiitos ainiaan san. Thomas Ken (k. 1711) suom. tuntematon 7 Armo Jumalan san, Jens Nicolai Ludvig Schjörring (k. 1900) suom. tuntematon 9 Laula Herran rakkaudesta san. Samuel Trevor Francis (k. 19259 suom. tuntematon 10 Laula minulle uudestaan san. Philip Paul Bliss (k. 1876) suom. tuntematon 11 Uskomme Jumalaan san. Saksalainen suom. Julius Leopold Fredrik Krohn (k. 1888) 12 Min lupaapi Herra san. S. C. Kirk (k. 1900-luvulla) suom. tuntematon 13 Suuri Jumala, sinussa san. Josepha Gulseth (k. ?) suom. tuntematon 14 Oi Herra suuri san. Carl Gustaf Boberg (k. 1940) suom. tuntematon 15 Oi Jeesus, sanas ääreen san. Anna Helena Ölander (k. 1939) suom. Tekla Renfors, os. Mömmö (k. 1912) 17 Minä tyydyn Jumalaan san. Benjamin Schmolock (k. 1700-luvulla) suom. tuntematon 18 On Herra suuri san. Anton Valtavuo (k. 1931) 22 Suuri Luoja, kiittäen san. Ignaz Franz (k. 1790) suom. Aina G. Johansson (k. 1932) 24 Tää sana varma san. Joël Blomqvist (k. 1930) suom. tuntematon 26 En etsi valtaa loistoa san. Sakari Topelius (k. 1898) suom. tuntematon 28 Joulu, joulu tullut on san. Olli Vuorinen (k. 1917) 29 Enkeli taivaan san. Martti Luther suom. Hemminki Maskulainen, uud. Julius Krohn (k. 1888) 31 Kun joulu valkeneepi san. Abel Burckhart (k. 1800-luvulla) suom. tuntematon 32 Juhla on rauhainen san.