DOCSLIB.ORG

Seinäjoen Kokoomus • Sata Vuotta • 1919-2019

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

S E I N Ä J O E N KO KO O M U S SATA VUOTTA • 1919-2019 1919 S E I N Ä J O E N 2019 SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Hyvä ystävä! Seinäjoen Kokoomus ry:llä on vuonna yritteliäisyys antaa mahdollisuudet 2019 tärkeä juhlavuosi: täytämme kehittää hyvinvointiamme. kunniakkaat 100 vuotta. Juhlistamme sitä juhlan ja kädessäsi olevan historiikin Haluan kiittää juhlan hetkellä lämpimästi merkeissä. Sataan vuoteen mahtuu lähes kaikkia Seinäjoen Kokoomuksessa koko itsenäisen Suomen historia ja taival. t o i m i v i a j a t o i m i n e i t a a k t i i v e j a . Vaikeuksien kautta on luotu hyvinvoin- Panoksenne yhteisten asioiden hoidossa tiyhteiskunta, jossa on moni asia hyvin. Se on ollut äärettömän tärkeää. Myöskään on vaatinut paitsi taistelua itsenäisyydestä ilman hyviä yhteistyökumppaneita, kuten myös paljon työtä ja viisaita päätöksiä, Seinäjoen kaupunkia, yhdistys ei voi joita on tehty yhdessä Suomea rakentaen. menestyä – teille myös kiitos. Erityisesti Kokoomus on ollut aina vastuullinen, h a l u a n v i e l ä k i i t t ä ä S e i n ä j o e n yksilöä kunnioittava arvopuolue, joka on Kokoomuksen kunniapuheenjohtajaa ja toiminut koko yhteiskunnan hyväksi niin juhlatoimikunnan puheenjohtaja Matti valtakunnallisesti, alueellisesti kuin Kuvajaa 100-vuotisjuhlamme valmistelun paikallisestikin. koordinoinnista ja historiikin kokoamises- ta. Seinäjoen Kokoomus on jäsenmäärältään suurin Pohjanmaan maakuntien alueella Vastuu alkaa siitä, että välittää. Tämän toimivista Kokoomuksen jäsenyhdistyk- Kokoomuksen taannoisen vaalisloganin sistä. Tänä päivänä jäseniä on noin 130. olen kokenut itselleni läheiseksi. Sen Yhdistys toimii aktiivisesti Kokoomuksen voimin jatketaan kohti satavuotiskautta Seinäjoen kunnallisjärjestössä yhteistyös- sopivasti uudistuen, hyviä perinteitä sä muiden paikallisten kokoomusyhdis- hylkäämättä. tysten kanssa. Seinäjoen Kokoomuksen jäsenet vaikuttavat luottamustehtävissä kaikilla tasoilla Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan päättävissä toimieli- missä, kuntayhtymissä ja tytäryhtiöissä. Seinäjoen Kokoomus on ollut merkittävä vaikuttaja ja yhteistyökumppani luotaes- sa elinvoimaista Seinäjokea. Rohkeuttakin Keijo Tauriainen puheenjohtaja 2019- ja visionäärisyyttä on tarvittu matkan Seinäjoen Kokoomus Ry varrella. Yhteiskunta on muutoksessa ja se haastaa meitä joka päivä. Kokoomus haluaa olla suunnannäyttäjä, joka tuntee myös vastuunsa siitä, että vahva talous ja SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Seinäjoki kehityksen veturina Seinäjoki on kehittynyt viimeisten vuosien Mutta yrityksien menestys, kasvu ja aikana hurjasti. Kuntaliitoksen jälkeen yrityksien välinen yhteistyö on Seinäjoelle uusi kaupunkimme on syöksyen liikahta- tärkeää. Yrittäjämyönteisyys sekä nut maan kärkikaartiin isojen kaupunkien yrittäjyyskasvatus ovat olleet tutkitusti sarjassa. Palkintoja on sadellut ja monella maan parasta meillä useiden vuosien eri mittarilla mitattuna Seinäjoen ajan. Elinkeinopolitiikan ja elinvoiman tulevaisuus näyttää hyvältä ja valoisalta, luomisen merkitys korostuu entisestään vaikkakin kasvun tuomat haasteet ja tulevaisuudessa. Siksi päätöksentekom- paineet kasaantuvatkin juuri näihin me on perustuttava yrityslähtöisyyteen ja ruuhkavuosiin. sitä kautta elinkeinopolitiikkamme onnistumiseen, sillä tämän kautta me Olemme kasvukaupunki niin väestön voimme taata elinvoimamme ja hyvät kuin työpaikkojen määränkin suhteen. peruspalvelut kaikenikäisille kuntalaisil- Työllisyysasteemme on hyvä ja kuulum- lemme. me myös Suomen huippuihin asunto- tuotannossa. Kasvutahti on ollut huikeaa Seinäjoen kaltaisia kasvukeskuksia vuosikymmenten ajan. Seinäjoen tarvitaan ja Suomi rakentuu tulevaisuu- toiminnassa korostuu erittäin määrätie- dessa tällaisten kaupunkien ympärille. toinen kehittämisote, jota on ollut ilo Meille on tärkeää tulevaisuudessa, että seurata ytimestä pitkään. Täällä tehdään, kaupungissamme on mahdollisuus eikä aikaa käytetä riitelyihin. Kun rohkeasti yrittää, kouluttautua ja tehdä työtä oman teemme päätöksiä tulevaisuuteen, elämänsä ja perheen parhaaksi. Lisäksi voimme jälkipolville kertoa, millä eväin haluamme, että kuntalaisemme voivat Seinäjoesta tuli yksi Suomen mahtavim- arvokkaasti vanheta hyvien palveluiden mista ja elinvoimaisimmista kaupungista. parissa, koska meidän tehtävänämme on Kokoomus on ollut päätöksenteon tukea kaikissa elämän tilanteissa niitä, keskiössä vuosikymmenten ajan ja jotka tukea tarvitsevat. Haluamme kantanut vastuuta kaupunkimme Seinäjoen olevan hyvä paikka asua, yrittää, kehityksestä. opiskella ja harrastaa. Seinäjoen ydinkeskusta kokee historian suurinta uudistusta ja myllerrystä. Pitkään vireillä ollut ydinkeskustamme uudista- minen saa vihdoin sinetin, vaikka työ sen toiminnallisuuden parissa jatkuu vielä pitkään. Kunnianhimoisena tavoit- teenamme on ollut kansalaisten olohuo- ne ja kaupungin sydän. Tulevaisuuden Seinäjoki tulee olemaan ydinkeskustan Kimmo Heinonen osalta näyttävä ja elinvoimainen, puhu- Seinäjoen Kaupunginvaltuuston mattakaan tulevaisuuden asemanseu- puheenjohtaja dusta. SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Sata vuotta arvopohjaista toimintaa Sata vuotta paikallista vaikuttamistyötä uudistaa aina ajan vaatimusten mukaan. oman kotipaikkakunnan ja sen ihmisten asioihin on kunnioitettava saavutus. Vahva aate ja arvopohjakaan ei kuiten- kaan toteudu käytännön toiminnaksi Sadan vuoden toiminta-aikaan sisältyy ilman aktiivisia tekijöitä. Juuri niitä valtavia muutoksia niin paikallisella, yksilöitä ja heidän työtään, joiden varaan kansallisella kuin koko maailmankin koko kokoomuslaisuus rakentuu. Yksi tasolla. Köyhä pieni pohjoinen maa on osoitus kokoomuslaisuuden vahvuudesta noussut monilla mittareilla mitattuna on näiden aktiivisten toimijoiden yhdeksi maailman parhaista maista. saaminen mukaan vuosikymmenistä Kotikaupunki Seinäjoki on kehittynyt toisiin. maakunnan veturiksi ja yhdeksi valtakun- nallisista kasvukeskuksista. Haluan henkilökohtaisesti kiittää Seinäjoen Kokoomusta omasta poliitti- ”Vahva aate ja arvo- sesta kotipesästäni, luottamuksesta ja tuesta omassa poliittisen toiminnan pohjakaan ei kuitenkaan harrastuksessani. toteudu käytännön toiminnaksi ilman Onnittelut aktiiviselle 100-vuotiaalle ja innostusta tärkeään työhän tuleville aktiivisia tekijöitä.” vuosikymmenille Seinäjoen ja seinäjoke- laistan puolesta. Paikallisen poliittisen yhdistyksen rooli on säilynyt tässä kehityksessä koko demo- kraattisen järjestelmän yhtenä tärkeim- mistä osista. Omassa roolissaan Seinäjoen Kokoomus on onnistunut erinomaisesti. Vahva kokoomuslainen arvopohja, jossa yksilön vastuu ja vapaus, mahdollisuuksien tasa- arvo, kannustavuus ja suvaitsevaisuus, on Jyrki Mäkynen kantanut läpi vuosikymmenten, koonnut Yrittäjä, valtuutettu vuodesta 2004 toimintaan mukaan vahvoja vastuunkan- tajia ja saanut kansalaisten ansaitun luottamuksen. Toimintaa on osattu SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Yrittäjyys kantanut Suomea läpi vuosikymmenten Yrittäjyys on aina ollut osa Suomalaisten identiteettiä. Yrittämisen muotoja ja yrittäjämäisen toimintatavan malleja on havaittavissa joka puolella. Aina se ei edes tarkoita yrityksen perustamista, pelkäs- tään omalla tekemisellä ja asenteella voi viestiä yrittäjyyttä. Suomen alkuaikoina ”Nykypäivän yrittäminen yritykset syntyivät hyvin pitkälti tarpeesta, joka ilmentyi kansan ja Suomen kehitty- on jälleen murroksessa. misestä nopeassa tahdissa itsenäistymi- Työpaikat syntyvät sen jälkeen. Vuosikymmenten vieriessä kehitys jatkui ja kesti sotienkin aiheutta- entistä enemmän mat haasteet. Tämän ajanjakson jälkeen jatkossa pieniin ja kehitys kiihtyi entisestään ja myös yritysten synty kiihtyi kaupallistumisen keskisuuriin yrityksiin.” myötä. Markkinatalouden ottaessa ohjat, Suomeen syntyi myös entistä laajemmin palvelukulttuuria. Tähän Suomen on myös nojattava jatkossa kansainvälisessä kilpailussa. ole ainakaan ylöspäin. Lisäksi rohkeat Nykypäivän yrittäminen on jälleen päätökset automaation lisäämiseen murroksessa. Työpaikat syntyvät entistä investoinneissa ovat jatkossa menestyvän enemmän jatkossa pieniin ja keskisuuriin yritystoiminnan perusedellytyksiä. Tämä yrityksiin. Kaupunkien rakentuminen ei nykypäivänä automaattisesti tarkoita piipun varjoon on taakse jäänyttä aikaa. työpaikkojen vähentymistä, vaan turvaa Lisäksi yritysten toiminta on jatkossa niitä ja parhaassa tapauksessa lisää niiden entistä enemmän aikaisempien toimiala- syntymistä. Perusteluna on se, että tällä pohjaisen toimintamallin sijaan palvelu- tavoin yrityksen tuottamaan palveluun alalla toimimista. Mikäli asiakas ei ole tulee lisää jalostusastetta ja se mahdollis- yrityksen toiminnan keskiössä, matka ei taa uusien tuotteiden syntyä. SEINÄJOEN KOKOOMUS • SATA VUOTTA • 1919-2019 Kaupunkien rooli yritysten toimintaedel- perustehtävänä on ollut yhdistää saman lytysten luojana on tärkeä. Seinäjoella ja henkisiä ihmisiä, kehittää ja siirtää Etelä-Pohjanmaalla tässä ollaan oltu jo osaamista ja taitoja sukupolvilta toisille. pitkään maan kärkeä. Tämä asema ei ole Osa on tehnyt tätä jo vuosisadan. syntynyt vahingossa, vaan kovalla työllä ja yhteispelillä. Tämän ilmapiirin vaaliminen Seinäjoen Yrittäjät onnittelee 100- on meidän yhteinen asia, mikäli joku taho vuotiasta Seinäjoen Kokoomusta ja kolmikosta kaupunki – yritykset tai toivottaan menestystä seuraavalle kaupunkilaiset asian jättävät muiden vuosisadalle! vastuulle on menestyksen ilmapiiri vaarassa. Ossi Viljanen Puheenjohtaja Yhteisöillä on myös tärkeä merkitys Seinäjoen Yrittäjät Ry suomalaisessa kulttuurissa. Urheilu- seurat, yhdistykset ja erilaiset edunvalvon- nan toimijat ovat muokanneet
Recommended publications
  • Säädk 40/2017

    Säädk 40/2017

    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA MuuMnrovvvvSuomen asia presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2017 40/2017 Valtiovarainministeriön asetus Suomen presidentit vuoden 2017 juhlarahoista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta annetun lain (216/1998) 1 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1§ Vuonna 2017 julkaistaan Suomen presidentit -aiheiset 5 euron juhlarahat aiheinaan Ris- to Heikki Ryti, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kaleva Kek- konen. 2§ Juhlarahojen keskusta on kuparinikkeliä, jonka painosta 75 % on kuparia ja 25% nik- keliä. Rengas on alumiinipronssia, jonka painosta on kuparia 92 %, alumiinia 6% ja nik- keliä 2 %. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3§ Jokaisen juhlarahan halkaisija on 27,25 ± 0,1 millimetriä ja paino 9,8 ± 0,4 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimet- riä. 4§ Juhlarahojen kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahojen arvopuolella on ne suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain L sekä Suo- men Rahapaja Oy:n tunnus. 5§ Suomen presidentit -juhlarahoilla on yhteinen arvopuoli, joka on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahojen arvopuolen taustana on suomalainen peltomaisema. Maiseman keskellä on avattu kirja, jonka lehdillä on kuvattu urbaani, rakennettu ympäristö teollisuuslaitoksineen ja taloineen. Teksti SUOMI on rahan kehällä vasemmalla, teksti FINLAND rahan kehällä keskellä ylhäällä ja vuosiluku 2017 rahan kehällä oikealla. Arvomerkintä 5 EURO on ra- han kehällä keskellä alhaalla. 1 40/2017 6§ Suomen presidentit — Risto Heikki Ryti -juhlarahan tunnuspuoli on seuraavan selitel- män ja kuvan mukainen. Rahan tunnuspuolella on Risto Heikki Rytin oikealle katsova muotokuva.
  • 4.Murtomäki 2017.10192 Words

    4.Murtomäki 2017.10192 Words

    Sibelius in the Context of the Finnish-German History Veijo Murtomäki Introduction The life and career of a composer cannot be considered as an isolated case without taking into account the wider context. The history of ideas and ideologies is always part of any serious enquiry into an artist’s personal history. Therefore we must bear in mind at least four points when considering the actions of artist and his or her country. Firstly, as the eminent Finnish historian Matti Klinge has observed, "the biggest challenge for understanding history is trying to situate oneself in the preconditions of the time-period under scrutiny while remembering that it did not know what the posterity knows."[1] Writing history is not primarily a task whereby the historian provides lines for actors to speak, but rather is an attempt to understand and explain why something happened, and to construct a context including all of the possible factors involved in a certain historical process. Secondly, supporting (or not opposing) an ideology prevailing at a certain time does not mean that the supporter (or non-opponent) is committing a crime. We could easily condemn half of the European intellectuals for supporting Fascism, Nazism, Communism or Maoism, or just for having become too easily attracted by these – in their mind – fascinating, visionary ideologies to shape European or world history. Thirdly, history has always been written by the winners – and thus, historiography tends to be distorted by exaggerating the evil of the enemy and the goodness of the victor. A moral verdict must be reached when we are dealing with absolute evil, but it is rare to find exclusively good or bad persons or civilizations; therefore history is rarely an issue of black and white.
  • Frans Timmermans Cc: Günther Oettinger, Jyrki Katainen, Karmenu Vella and Phil Hogan

    Frans Timmermans Cc: Günther Oettinger, Jyrki Katainen, Karmenu Vella and Phil Hogan

    Frans Timmermans Cc: Günther Oettinger, Jyrki Katainen, Karmenu Vella and Phil Hogan European Commission Rue de la Loi / Wetstraat 200 1049 Brussels 20th March 2018 Dear First Vice-President Timmermans, We are writing to you as civil society representatives (environmental NGOs, farmers, food movements, and animal welfare groups) regarding the Common Agricultural Policy (CAP) reform, following recent details given in Commission presentations to the Council and the Parliament on its substance, in particular the common EU objectives. 1) We would like to recall that for the next CAP to be truly results-oriented, make effective and efficient use of EU taxpayers’ money, and respond to citizens’ demands to better protect our natural resources, ensure the welfare of farmed animals and ensure many and diversified farms, the EU objectives should be specific, measurable and time-bound so that progress towards them can be properly monitored.1 2) Unfortunately we are very concerned that the objectives will be very general and vague, which will make it very easy for Member States to systematically choose the least ambitious measures without facing adequate monitoring or control—as experienced with the last reform’s ‘greening’, which added complexity and completely failed to address the challenges facing the sector. 3) Furthermore, objectives focussed on increasing production—such as ‘food security’—are not only unjustified in the context of overproduction and overconsumption in Europe, especially of animal products, but also risk undermining other objectives on the long-term resilience of the sector, the environment, animal welfare, climate, human health and fair income for the smallest and most sustainable farms.
  • Peace Treaty Between the Republic of Finland and the Russian Socialist Federal Soviet Republic, Signed at Dorpat, October 14, 1920

    Peace Treaty Between the Republic of Finland and the Russian Socialist Federal Soviet Republic, Signed at Dorpat, October 14, 1920

    PEACE TREATY BETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE RUSSIAN SOCIALIST FEDERAL SOVIET REPUBLIC, SIGNED AT DORPAT, OCTOBER 14, 1920 Whereas Finland declared its independence in 1917, and Russia has recognised the independence and the sovereignty of Finland within the frontiers of the Grand Duchy of Finland, The Government of the Republic of Finland, and the Government of the Federal Socialist Republic of Soviet Russia, Actuated by a desire to put an end to the war which has since arisen between their States, to establish mutual and lasting peace relations, and to confirm the situation which springs from the ancient political union of Finland and Russia, Have resolved to conclude a Treaty with this object in view, and have selected as their representatives for this purpose, the following: For the Government of the Republic of Finland: M. JUHO KUSTI PAASIKIVI, M. JUHO HEIKKI VENNOLA, M. ALEXANDER FREY, M. KARL RUDOLF WALDEN, M. VÄINÖ TANNER, M. VÄINÖ VOIONMAA, M. VÄINÖ GABRIEL KIVILINNA. For the Federal Socialist Republic of Soviet Russia: M. JEAN ANTONOVITCH BERZINE, M. PLATON MIKHAJLOVITCH KERGENTSEFF, M. NICOLAS SERGUEJEVITCH TIKHMENEFF. Who, after meeting at the town of Dorpat and exchanging their full powers, found in good and due form, have agreed to the following provisions: Article 1. From the date upon which this Treaty shall come into force, a state of war shall cease to exist between the Contracting Powers, and the two Powers shall mutually undertake to maintain, for the future, an attitude of peace and goodwill towards one another. Article 2. The frontier between the States of Russia and of Finland shall be as follows: 1.
  • Public Opinion, Journalism and the Question Offinland's Membership Of

    Public Opinion, Journalism and the Question Offinland's Membership Of

    10.1515/nor-2017-0211 Nordicom Review 28 (2007) 2, pp. 81-92 Public Opinion, Journalism and the Question of Finland’s Membership of NATO JUHO RAHKONEN Abstract The big question behind the research on media and democracy is: do media influence public opinion and the actual policy? The discussion about Finland’s NATO membership is a case in point. Since the collapse of the Soviet Union and the end of the Cold War, there has been a continuous public debate about whether Finland should join NATO. In the last 16 years, however, public opinion on NATO membership has not changed much. Despite the changes in world politics, such as NATO enlargement and new weapons technology, Finns still rely on military non-alliance and want to keep their own army strong. During the last ten years, there seems to be no correlation between media coverage and public opinion: pro-NATO media content has not been able to make Finns’ attitudes towards NATO more positive. The information provided by most of the Finnish newspapers is different from the way ordinary people see NATO. In the papers’ view, joining the alli- ance would be a natural step in Finland’s integration into Western democratic organiza- tions. Ordinary people on the contrary consider NATO more as a (U.S. led) military alli- ance which is not something Finland should be a part of. Historical experiences also dis- courage military alignment. In the light of data drawn from newspaper articles and opin- ion polls, the article suggests that journalism has had only a slight effect on public opin- ion about Finland’s NATO membership.
  • Page 1 of 15 Mr Jean-Claude Juncker President European Commission Cc

    Page 1 of 15 Mr Jean-Claude Juncker President European Commission Cc

    Mr Jean-Claude Juncker President European Commission cc: Frans Timmermans, First Vice-President, in charge of Better Regulation, Inter-Institutional Relations, the Rule of Law and the Charter of Fundamental Rights Andrus Ansip, Vice-President for the Digital Single Market Jyrki Katainen, Vice-President for Jobs, Growth, Investment and Competitiveness Maroš Šefčovič, Vice-President for the Energy Union Vytenis Andriukaitis, Commissioner for Health and Food Safety Elžbieta Bieńkowska, Commissioner for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs Violeta Bulc, Commissioner for Transport Miguel Arias Cañete, Commissioner for Climate Action and Energy Corina Creţu, Commissioner for Regional Policy Carlos Moedas, Commissioner for Research, Science and Innovation Cecilia Malmström, Commissioner for Trade Pierre Moscovici, Commissioner for Economic and Financial Affairs, Taxation and Customs Tibor Navracsics, Commissioner for Education, Culture, Youth and Sport Günther Öttinger, Commissioner for Budget and Human Resources Marianne Thyssen, Commissioner for Employment, Social Affairs, Skills and Labour Mobility Karmenu Vella, Commissioner for Environment, Maritime Affairs and Fisheries Margrethe Vestager, Commissioner for Competition Brussels, 16 June 2017 Re: Contribute to economic growth and climate change mitigation through a EU Cycling Strategy Dear President Juncker, With this letter, signed by leaders from businesses, public authorities and civil society, we call upon the European Commission to unlock the potential for creating jobs
  • RUSSO-FINNISH RELATIONS, 1937-1947 a Thesis Presented To

    RUSSO-FINNISH RELATIONS, 1937-1947 a Thesis Presented To

    RUSSO-FINNISH RELATIONS, 1937-1947 A Thesis Presented to the Department of History Carroll College In Partial Fulfillment of the Requirements for Academic Honors with a B.A. Degree In History by Rex Allen Martin April 2, 1973 SIGNATURE PAGE This thesis for honors recognition has been approved for the Department of History. II ACKNOWLEDGEMENTS I wish to acknowledge thankfully A. Patanen, Attach^ to the Embassy of Finland, and Mrs. Anna-Malja Kurlkka of the Library of Parliament in Helsinki for their aid in locating the documents used In my research. For his aid In obtaining research material, I wish to thank Mr. H. Palmer of the Inter-Library Loan Department of Carroll College. To Mr. Lang and to Dr. Semmens, my thanks for their time and effort. To Father William Greytak, without whose encouragement, guidance, and suggestions this thesis would never have been completed, I express my warmest thanks. Rex A. Martin 111 TABLE OF CONTENTS CHAPTER PAGE INTRODUCTION ................................................................................................... v I. 1937 TO 1939 ........................................................................................ 1 II. 1939 TO1 940.................................................... 31 III. 1940 TO1 941............................................................................................. 49 IV. 1941 TO1 944 ......................................................................................... 70 V. 1944 TO 1947 ........................................................................................
  • The Managerial Cube

    The Managerial Cube

    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
  • Finnish Studies

    Finnish Studies

    Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L.
  • Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti Risto Uimonen Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti

    Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti Risto Uimonen Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti

    sauli niinistö – tasavallan presidentti Risto Uimonen sauli niinistö – tasavallan presidentti werner söderström osakeyhtiö helsinki © Risto Uimonen ja WSOY 2018 ISBN 978-951-0-43107-8 Painettu EU:ssa Lapsenlapsilleni Lotalle (4 v.) ja Nupulle (3 v.) Sisällys 11 | LUKIJALLE 17 | SISÄÄNAJO UUTEEN TYÖHÖN Valtarakenteet murtuvat 19 Symboliikkaa eduskunnan portailla 24 Suomen vähävaltaisin presidentti 27 Presidentin tulkintaoikeus 35 Valtionpää arvojohtajana 43 Sammon ryöstö 49 55 | ULKOPOLITIIKAN JOHTAJA Idänsuhteiden painoarvo 57 Niinistö paljastaa karvansa 65 Juhannus Pietarissa 74 Kovaa substanssia yllin kyllin 81 Presidentti hakee ja löytää linjan 89 Ikävyyksiä itänaapurin kanssa 95 Tappio Luxemburgille 101 Islannin ilmavalvontakiista 108 Isännän ote lujittuu 117 Kylmä todellisuus vastassa 127 Yllätysmatka Sotshiin ja Kiovaan 137 Niinistöstä kypsyy ulkopoliitikko 142 151 | LISÄTURVAA ULKOMAILTA Poliittista Nato-retoriikkaa 153 Tekoja puheiden takana 164 Avunanto ja vastaanotto 175 Onttoja eurooppalaisia sitoumuksia 182 Suomalais-ruotsalaista veljeilyä 189 201 | VENÄJÄ – KOLMAS PILARI Suoraa puhetta Putinille 203 Puun ja kuoren välissä 215 Merkillinen vuoto itärajalla 223 Presidentit Punkaharjulla 228 235 | PRESIDENTTI JA EDUSKUNTA Tiivistä yhteydenpitoa valiokuntien kanssa 237 Taiten junailtu isäntämaasopimus 247 Puoluejohtajat hienovaraisessa ohjauksessa 258 269 | KOLME HALLITUSTA Pääministerit ulkopolitiikan johtajina 271 Korkean tason moitteita 279 Puheenjohtajan etuotto-oikeus 287 Keskustajohtajasta pääministeri 293 Täs siul on sellane
  • THE JUNCKER COMMISSION: an Early Assessment

    THE JUNCKER COMMISSION: an Early Assessment

    THE JUNCKER COMMISSION: An Early Assessment John Peterson University of Edinburgh Paper prepared for the 14th Biennial Conference of the EU Studies Association, Boston, 5-7th February 2015 DRAFT: Not for citation without permission Comments welcome [email protected] Abstract This paper offers an early evaluation of the European Commission under the Presidency of Jean-Claude Juncker, following his contested appointment as the so-called Spitzencandidat of the centre-right after the 2014 European Parliament (EP) election. It confronts questions including: What will effect will the manner of Juncker’s appointment have on the perceived legitimacy of the Commission? Will Juncker claim that the strength his mandate gives him license to run a highly Presidential, centralised Commission along the lines of his predecessor, José Manuel Barroso? Will Juncker continue to seek a modest and supportive role for the Commission (as Barroso did), or will his Commission embrace more ambitious new projects or seek to re-energise old ones? What effect will British opposition to Juncker’s appointment have on the United Kingdom’s efforts to renegotiate its status in the EU? The paper draws on a round of interviews with senior Commission officials conducted in early 2015 to try to identify patterns of both continuity and change in the Commission. Its central aim is to assess the meaning of answers to the questions posed above both for the Commission and EU as a whole in the remainder of the decade. What follows is the proverbial ‘thought piece’: an analysis that seeks to provoke debate and pose the right questions about its subject, as opposed to one that offers many answers.
  • President High Representative

    President High Representative

    First Vice-President High Representative Frans Timmermans Federica Mogherini Better Regulation, Inter-Institutional High Representative of the Union Relations, the Rule of Law and the for Foreign Affairs and Security Poli- Charter of Fundamental Rights cy / Vice-President of the PRESIDENT Commission Vice-President JEAN-CLAUDE JUNCKER Vice-President Kristalina Georgieva Andrus Ansip Vice-President Vice-President Budget & Human Resources Digital Single Market Vice-President Alenka Bratušek Valdis Dombrovskis Jyrki Katainen Energy Union Euro & Social Dialogue Jobs, Growth, Investment and Competitiveness Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Vĕra Jourová Günther Oettinger Pierre Moscovici Marianne Thyssen Corina Creţu Johannes Hahn Justice, Consumers and Gender Digital Economy & Society Economic and Financial Affairs, Employment, Social Affairs, Regional Policy European Neighbourhood Policy Equality Taxation and Customs Skills and Labour Mobility & Enlargement Negotiations Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Dimitris Avramopoulos Vytenis Andriukaitis Jonathan Hill Elżbieta Bieńkowska Miguel Arias Cañete Neven Mimica Financial Stability, Financial Services and Health & Food Safety Migration & Home Affairs Capital Markets Union Internal Market, Industry, Climate Action & Energy International Cooperation Entrepreneurship and SMEs & Development Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Margrethe Vestager Maroš Šefčovič Cecilia Malmström Karmenu Vella Competition Transport & Space Trade Environment, Maritime Affairs and Fisheries Commissioner Commissioner Commissioner Commissioner Tibor Navracsics Carlos Moedas Phil Hogan Christos Stylianides * The HRVP may ask the Commissioner Education, Culture, Youth and Research, Science Agriculture & Humanitarian Aid & (and other commissioners) to deputise Citizenship and Innovation Rural Development Crisis Management for her in areas related to Commission competence.