ta ja valtasyistä. Samoihin aikoihin Vapauden tuulet alkoivat vähentyä merkittäväs- homous kriminalisoitiin myös Neu- 1960-luvun lopulla syytteet ja tuo- ti sen jälkeen kun homous lakkasi vostoliitossa, mutta se ei liene vai- miot sitten vähenivät. Ilmeisesti olemasta rikos ja asenteet homoja kuttanut Suomessa tuolloin. alettiin voimassa olleesta laista ja kohtaan ovat parantuneet. ”Simeon” on kertomus säälittä- muista sen kaltaisista riippumatta västä reppanasta. ”Timo” taas on vähitellen käsittää, että homouden VELI HYVÄRINEN surullinen tarina sotilasrakkaudes- tuomitseminen rikokseksi, sairau- Psyke ry:n puheenjohtaja 1970-luvulla. ta toisessa maailmansodassa. deksi ja synniksi ei ollut päte- Sodanaikaisista miesten väli- viä perusteita. Asetettiin komitea, sistä suhteista esiintyy ristiriitaisia joka alkoi Inkeri Anttilan johdolla kuvauksia. Touko Laaksonen (Tom sommitella lainmuutosta. of Finland), on kertonut minullekin, Seitsemän kumman veljeksen että pommikoneiden harhauttami- viimeinen on ”Eero”. Hän on ai- seksi pimennetyssä Helsingissä noa, jonka henkilöllisyys kerrotaan kontaktien solmiminen sotilai- kirjassa. Hän oli Holger von Glan, den ja muiden miesten kesken oli homoaktivisti, Psyke ry:n ensim- helppoa, raitiotiepysäkeillä ja puis- mäisiä puheenjohtajia. toissa. Samoilta ajoilta on toisaal- Hagman on perehtynyt aihee- ta kuvauksia, joissa jopa itsetyy- seensa kiitettävästi. Hän kirjoittaa dytystä on paheksuttu rintamalla. selvää ja helposti ymmärrettävää Runkkari oli yhtä kuin homo. suomea. Homouden tuomitsemi- Homotuomioitten huippu ke- sen absurdius selviää kirjasta hy- hittyi Hagmanin julkaisemien tilas- vin, vaikka tutkija ei kantaansa tojen mukaan Suomessa toisen suoraan sanokaan. Koditon maailmansodan aikana ja jälkeen, Joitain asioita on kirjoittajalta maailmankansalainen ensiksi siis luultavasti Saksan vai- jäänyt tarkistamatta. Niinpä Psy- kutuksesta, sitten myös 1950-lu- ke ry on perustettu vuoden 1968 Silja Vuorikuru: Aino Kallas. vulla Yhdysvalloista rantautu- lopussa, ei vuoden 1969 lopus- Maailman sydämessä. SKS neiden aatteiden vaikutuksesta. sa. Yhdistysrekisteriin se on mer- 2017. Eniten syytteitä nostettiin 1950- ja kitty vuoden 1969 alussa. Sivulla 1960-luvulla. Kehkeytyi jopa ho- 241 mainitaan Veli-Pekka Hänni- Aino Kallas (s. Krohn, 1878−1956) movainoja, mikä voi nyt tuntua kä- nen, mutta kyseessä lienee ollut syntyi ja kuoli Suomessa, mutta sittämättömältä, kun kumminkin Veli-Pekka Hämäläinen. Matti Pe- oli suurimman osan elämäänsä vi- elettiin jonkinlaisen edistyksen täjäjärven (s. 258) pitäisi olla Mart- rolainen. Hän julkaisi runoja, no- aikaa. Poliisit kyttäsivät miesten ti Petäjäjärvi. velleja, romaaneja ja näytelmiä, oleskelua puistoissa, ikään kuin Sitä en ymmärrä, miksi Ysikuto­ lisäksi hän kirjoitti virolaisesta kir- virkavallalla ei olisi ollut parem- nen-nimisestä lehdestä (aluksi 96) jallisuudesta ja kirjailijoista. Kallak- paa tekemistä. Kyttäyksen huippu on laitettu kuvaksi lehden histo- sen tuotantoa tutkitaan, luetaan ja lienee savutettu olympiavuonna rian rumin sivu. Lehteä julkaistiin julkaistaan edelleen sekä käänne- 1952: eihän meillä Suomessa voi vuosina 1969–1986 satakunta nu- tään yhä uusille kielille. olla tuollaista eikä sitä ainakaan meroa. Siistejä sivuja olisi ollut va- Kallaksen tuotantoa on tutkittu voi näyttää olympiavieraille! Se oli littavissa tuhansia. useissa väitöskirjoissa, lisäksi Kal- aikaa, jolloin Yhdysvalloissa usko- Pitää myös panna merkille, että laksen päiväkirjat on julkaistu. Ma- teltiin, että homous on kommunis- syytteisiin päätyneet homot olivat teriaalia siis on, mutta varsinaista tien juoni amerikkalaisen perheen vain pieni osaa 1900-luvun Suo- elämäkertaa ei muutamista yrityk- tuohoamiseksi. Samanaikaisesti men homoista. Lain kanssa teke- sistä huolimatta ole aikaisemmin Neuvostoliitossa puolestaan ope- misiin heistä joutui arviolta pro- kirjoitettu. Silja Vuorikuru on pe- tettiin, että homous on kapitalisti- sentti. Tavallisten homojen historia rehtynyt huolellisesti kohteeseen- nen pahe. on yhä kirjoittamatta. Emme esi- sa jo ennen elämäkerran kirjoit- Noin tuhat homoa on päätynyt merkiksi tiedä, kuinka monta it- tamista, sillä hän on tarkastellut Suomessa oikeuteen sotien jäl- semurhaa on seurannut viallisen Kallaksen tuotantoa väitöskirjas- keen. Sandra Hagman otsikoi tuon lain, kirkon propagandan ja vallin- saan Kauneudentemppelin ovella. ajan: ”Vaara vaanii”. ”Laurin” tari- neitten tai sellaiseksi käsitettyjen Aino Kallaksen tuotanto ja raama­ na ajoittuu 1950-luvulle. Lauri oli kielteisten asenteiden seuraukse- tullinen subteksti (2012). Suomen armeijassa pitkään kun- na. Paljon väkeä päätyi varmasti niallisesti palvellut mies, hyvä per- manan majoille oman käden kaut- Aino Kallaksen elämänvaiheet heenisä, joka oli mieltynyt miehiin. ta, piinaavassa yksinäisyydessä. Aino Julia Maria Krohn syntyi Poliisi pidätti hänet puistosta. Nuorten miesten itsemurhat näet 2.8.1878. Hänen isänsä Julius

KIRJALLISUUS TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2017 75 Krohn oli kansanrunouden- ja kie- Ei-kenenkään maan asukas krohnilaisuus, jonka Vuorikurukin lentutkija sekä runoilija ja inno- Elämäkerta etenee perinteiseen usein mainitsee, merkitsi vaellus- kas fennomaani. Ainon äiti Minna tapaan kronologisesti. Myös Kal- halua ja eräänlaista lupaa olla eri- oli Juliuksen toinen vaimo. Ensim- laksen tuotanto on vahvasti muka- tyinen. Aino Kallakselle se merkit- mäisen vaimonsa Emman kans- na elämänvaiheiden käsittelyssä. si myös juurettomuutta ja kaipuuta sa Julius Krohnilla oli kolme lasta, Isän yllättävä kuolema oli kym- aina sinne, josta oli poissa. Kaarle, Ilmari ja Helmi. Sisarus- menvuotiaalle tytölle hirvittävä ko- puoltensa lisäksi Ainolla oli nuo- kemus, joka vaikutti koko hänen Aino Kallas ja Eino Leino rempi täyssisar Aune. elämäänsä ja näkyi hänen tuotan- Aino Kallaksen elämästä puhut­ Vuorikurun mukaan vanhem- nossaan. Kallas kirjoitti paljon isän taessa yleensä varsin nopeas- mat lapset eivät oikein hyväk- menettämisestä, orpoudesta, huk- ti nousee esille Kallaksen ja Eino syneet isän uutta vaimoa, mut- kumisesta ja merestä. Leinon suhde, jota myös Vuoriku- ta suhtautuivat lämpimästi pieniin Julius Krohn oli julkaissut ru- ru käsittelee. sisarpuoliin ja erityisesti Aino oli noja nimimerkillä Suonio, ja hä- Kallas ja Leino olivat lähes sa- koko perheen lemmikki. Aino kir- nen tyttärensä julkaisi oman esi- manikäisiä, he olivat arvioineet joitti jo lapsena tarinoita ja laati koisrunokokoelmansa Lauluja ja toistensa teoksia, mutta eivät juu- omia lehtiä, ehkä niin tekivät myös balladeja vuonna 1897 nimellä ri tunteneet toisiaan ennen vuot- hänen sisarensa Helmi ja Aune, Aino Suonio. Vuorikurun mukaan ta 1916. Vuorikurun mukaan Kallas joista molemmista tuli kirjailijoita 19-vuotias Aino oli aikanaan nuo- arvosti suuresti Leinon kirjallis- ja suomentajia. rin suomalainen esikoisteoksensa ta tuotantoa, mutta kauhisteli tä- Koko perheeseen vaikutti suu- julkaissut nainen. hän alkoholinhuuruista elämänta- resti isä-Juliuksen hukkumiskuo- Monia Kallaksen teoksia on paa. He tutustuivat toisiinsa Aino lema vuonna 1888. Kaarle jatkoi luet­tu ja tulkittu elämäkerrallis- Acktén illalliskutsuilla Helsingissä, isänsä työtä kansanperinteen ja ten seikkojen läpi. Erityisen oma- ja siitä alkoivat tapaamiset, jotka suomen kielen parissa, Ilmarista elämäkerrallisina pidetään romaa- syvenivät rakkaussuhteeksi. Lä- tuli säveltäjä ja musiikkitieteilijä. neja Kirsti (1902) ja Katinka Rabe heisilleen Kallas kertoi pysyvänsä Aino avioitui vuonna 1900 vi- (1920). Kirsti sisälsi sekä isän kuo- Helsingissä, koska tarvitsi kirjoi- rolaisen kansanperinteen tutki- leman että onnettoman avioliiton tusrauhaa. jan Oskar Kallaksen kanssa. Sala- kuvausta. Kaarle-veli vaati käsikir- Kallaksen palattua Tarttoon suh- kihlaus solmittiin vain muutaman joituksen muokkaamista ja henki- de jatkui kirjeenvaihtona ja tapaa- päivän tuttavuuden jälkeen ja lökohtaisilta vaikuttavien kohtien misina Kallaksen käydessä Helsin- avioliitto noin vuoden kuluttua tu- muuttamista, joten nuori Aino teki gissä. Leinon lennokkaat kirjeet tustumisesta. Osa sukulaisista, runsaasti muutoksia, jotka etään- Kallakselle on julkaistu myöhem- erityisesti Helmi-sisaren kanssa nyttivät tekstiä todellisuudesta. min. Syksyllä 1917 Oskar Kallas sai avioitunut E. N. Setälä, paheksui Katinka Rabe kytkeytyy monia yk- tietää suhteesta ja oli raivoissaan. kovasti fennomaani-isän tyttä- sityiskohtia myöten kirjailijan lap- Aino Kallaksen ja Eino Leinon ta- ren liittoa ulkomaalaisen kans- suuteen ja nuoruuteen, mukana paamiset eivät kuitenkaan enää sa. Pariskunta muutti aluksi Pieta- on myös isän kuolema lapsen nä- olleet yhtä herkkiä kuin alussa. riin, jossa Oskar Kallas työskenteli kökulmasta. Kirjeissään Leino oli runollinen tru- opettajana. Myöhemmin he asui- Kallas menetti Suomen kansa- baduuri, todellisessa elämässä hän vat Tartossa, jossa Aino Kallas al- laisuuden avioiduttuaan virolais- oli Aino Kallaksen porvarillisuutta koi ottaa osaa kirjallisten piiri- miehen kanssa. Suomeksi kirjoit- ivaileva boheemi, joka saattoi tulla en toimintaan. Oskar Kallas toimi taneen Kallaksen kirjat ilmestyivät tapaamiseen juovuksissa. ­Viron lähettiläänä muutaman vuo- kuitenkin ensimmäiseksi Suomes- Marraskuussa 1918 Kallas mat- den Helsingissä ja sen jälkeen pit- sa, ja Kallasta loukkasi, ettei häntä kusti jälleen Helsinkiin, jossa Lei- kään Lontoossa. Perheeseen syn- pidetty Suomessa suomalaisena no oli yllättäen joutunut sairaa- tyi nopeassa tahdissa viisi lasta, kirjailijana. Tämä näkyi erityisesti laan. Poliittinen tilanne oli hankala, joista yksi kuoli aivan pienenä. apurahahakujen yhteydessä, jossa eikä Kallaksen ollut helppoa pääs- Toisen maailmansodan jäl- joskus sanottiin suoraankin, ettei tä lähtemään Virosta. Hänelle jär- keen Viro menetti itsenäisyytensä apurahaa myönnetty, koska haki- jestettiin kuitenkin väärät pape- ja Aino ja Oskar Kallas pakenivat ja ei ollut suomalainen. Oskar Kal- rit, joilla hän matkusti Helsinkiin, Ruotsiin, jossa Oskar kuoli vuonna laksen suurlähettiläsaikana Ainon ei tietenkään tapaamaan Leinoa, 1946. Aino Kallas muutti Suomeen ei varakkaana diplomaatinrouva- vaan sukulaisia. vuonna 1953 saatuaan takaisin na katsottu tarvitsevan apurahaa, Suhde jatkui, vaikka Oskarin li- Suomen kansalaisuuden. Hän vaikka todellisuudessa lähettilään säksi myös sisarukset ja ystävät kuoli Helsingissä vuonna 1956. palkka ei vastannut tältä odotetun paheksuivat tilannetta. Vuoriku- elämäntavan kuluja. ru kertoo, että Kaarle Krohn kävi Krohnin suvun piirissä tunnettu jopa tapaamassa Leinoa ja vaa-

76 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2017 KIRJALLISUUS ti tätä joko lopettamaan suhteen jo perheen muuttaessa Tarttoon. Huolellista tutkimusta tai avioitumaan Ainon kanssa. Pietarissa Aino Kallas oli eristäy- Vuorikuru on tehnyt tarkkaa työtä Päiväkirjassaan Aino Kallas poh- tynyt, Virossa hän alkoi tutustua ja elämäkerta on huolellisesti laa- tii avioeron mahdollisuutta, mutta paikallisiin kirjailijoihin ja järjestää dittu. Viitteet on koottu kirjan lop- myös suhteen lopettamista. Oskar kirjallisia illanviettoja. puun, joten ne eivät katkaise lu- oli joka tapauksessa tiukasti sitä Vuorikurun mukaan Kallak- kemista, kirjan voikin lukea lähes mieltä, että mahdollisessa eros- sen kirjailijakuva on hyvin eri- romaanin tapaan. Viitteitten ja läh- sa lapset jäisivät hänelle. Vuoriku- lainen Suomessa ja Virossa. Eri deluettelon lisäksi lopussa on hen- ru toteaa, että diplomaatinrouvan kirjoja pidetään tärkeinä ja keskei- kilöhakemisto, joka elämäkerrois- − Oskar oli tuolloin Viron lähet- sinä ja niitä myös luetaan eri ta- sa on aina kiinnostava. Kirjan kuvat tiläänä Helsingissä − ja alkoholi- voin. Virossa Leinokaan ei ole ol- on koottu kahteen kuvaliitteeseen. soituneen runoilijan elämässä oli lut Kallaksen tuotannon tulkinnan Kuvia olisi voinut olla enemmänkin. loppujen lopuksi kovin vähän yh- painolastina samalla tavoin kuin Lisäksi kaipasin tiivistettyä ajallista teistä. Aino Kallas ei ehkä ollut Suomessa. listausta Kallaksen elämän merkki- varma itsestään, mutta myös Lei- Kallasta arvostetaan Virossa tapahtumista. no pitkitti ratkaisua. suomalais-virolaisena kirjailijana, Kirjoittaja kertoo tekstin alussa Kallasten avioliitto jatkui kai- joka tarttui merkittäviin virolaisai- ja lopussa hiukan myös kirjan syn- kesta huolimatta ja tapaamiset heisiin. Perinteisten kertomus- tyvaiheista ja väitöskirjatyön aikai- Leinon kanssa päättyivät. Keväällä ten lisäksi hän kirjoitti tärkeistä sesta arkistotyöstä, johon kuului 1921 Aino Kallas teki kahden kuu- historiallisista aiheista, myös esi- myös kadonneeksi luullun käsikir- kauden ulkomaanmatkan. Syksyllä merkiksi hänen Lydia Koidula -elä- joituksen löytyminen. Kirjeiden ja 1921 Leino avioitui yllättäen pank- mäkertaansa pidetään merkittä- päiväkirjojen avulla päästään lä- kivirkailija Hanna Laitisen kanssa. vänä kirjailijakuvan uudistajana. helle Kallaksen omaa kokemus- Liitto ei ollut vakaa, vaan asumu- Kallas oli taiteilijaryhmä Noor-Ees- ta tai ainakin tapoja, joilla hän itse sero alkoi lähes välittömästi. Vuo- tin aktiivi, ainoita naisia miesval- halusi tulkita kokemuksiaan. rikurun mukaan tapahtumaa pidet- taisen ryhmän keskiössä. Neu- Vuorikuru toteaa Kallaksen tiin kirjallisuuspiireissä huvittavana vosto-Viron aikana Kallas luettiin näyttäytyvän vahvana ja itsekes- farssina, mutta Kallas koki sen tärkeisiin virolaisiin näytelmäkirjai- keisenäkin taiteilijana eikä ym- loukkauksena. lijoihin. märrä, että Kallas jätti leikki- Vuonna 1926 Kallas oli kirjal- Vaikka Kallas kirjoitti suomeksi, ikäiset lapsensa kuukausien ajaksi lisella kiertueella Yhdysvalloissa, virolaisaiheiset tekstit käännettiin hoitajalle kirjoitustyönsä takia. Itse kun hän sai Helmi-sisarensa kir- viroksi melko nopeasti. Englannis- en olisi näin ehdoton. Nykyajan jeessä tiedon Leinon kuolemas- sa asuessaan Kallas esitteli oman äiti voi lähteä aamulla kotoa kir- ta. Hän purki päiväkirjaan ja ystä- tuotantonsa lisäksi virolaista kirjal- joituspöytänsä ääreen ja tulla il- vättären kirjeisiin tuskaa, jota ei lisuutta ja historiaa. Kallaksen en- lalla takaisin, Kallaksen elinaikana sopinut näyttää julkisesti. Vielä simmäinen englanniksi julkaistu se olisi ollut melko mahdotonta. myöhemminkin hän kirjoitti päivä- teos oli virolaisaiheinen ja alaotsi- Miespuolinen kirjailija olisi ehkä kirjoihinsa Leinosta suurena rak- koltaankin Viroon viittaava novel- löytänyt mahdollisuuden kirjoittaa, kautenaan. likokoelma The White Ship. Esto­ vaikka perheessä oli pieniä lapsia, Monissa Kallaksen teoksis- nian Tales. mutta kotona oleva pienten lasten sa on nähty tämän rakkaussuh- Suhtautuminen Kallakseen ei äiti tuskin olisi saanut minkäänlais- teen jälkiä ja niitä on tulkittu suh- Virossa kuitenkaan ollut yksiselit- ta kirjoitusrauhaa. teen kautta. Vuorikuru toteaa, että teisen positiivista. Tietyt virolais- Kallaksen päiväkirjat on julkais- kielletyn rakkauden teemoja Kal- aiheet koettiin hankaliksi nuoren tu ja hänen elämänvaiheitaan on laksen tuotannossa on ollut näh- suomalaisnaisen käsitteleminä. käsitelty melko lailla hänen tuo- tävissä jo aikaisemminkin. Lisäksi Erityisesti Lontoon aikana Kallasta tantoaan käsittelevien tutkimusten Vuorikuru nostaa esille Kallaksen moitittiin puolisonsa aseman hy- yhteydessä. Silti tämä elämäker- vaikutuksen Leinoon. väksikäytöstä, siitä, että hän dip- ta puolustaa paikkaansa ja on ar- lomaatin puolisona korosti omaa vokas lisä Kallas-tutkimukseen. Se Virolainen Aino Kallas kirjailijuuttaan muiden virolaisten on mielenkiintoista luettavaa, vaik- Aino ja Oskar Kallas asuivat avio- kirjailijoiden kustannuksella. Kuu- ka tuntisikin Kallaksen elämänvai- liittonsa ensimmäiset vuodet Pie- luisa kuva Kallaksesta hoviasussa heita ennestään. tarissa, josta he muuttivat Tart- strutsinsulkineen herätti köyhässä toon. Virossa Oskar tunnettiin Virossa pahennusta ja suorastaan tiedemiehenä ja vironmielisenä pienen skandaalin. aktiivina, minkä vuoksi pelkästään MERJA LEPPÄLAHTI Suomessa julkaissut Aino Kal- Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti ja tie­ las tunnettiin Virossa kirjailijana tokirjailija.

KIRJALLISUUS TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2017 77