Heikki Poroilan Tekstejä Ja Kuvia

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Heikki Poroilan Tekstejä Ja Kuvia Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 190 Oskar Merikannon teosluettelo Heikki Poroila Honkakirja 2020 Julkaisija Honkakirja Kustantaja Honkakirja Ulkoasu Heikki Poroila Kannen valokuva Paul Heckscher © Heikki Poroila 2020 Tarkistettu ja hiukan korjattu verkkoversio 1.0 vuonna 2019 julkaistusta samannimisestä paperikirjasta (ISBN 978-952-68711-7-2). Suomen tietokirjailijat ry on taloudellisesti tukenut kirjan tekemistä. Poroila, Heikki, kirjoittaja Oskar Merikannon teosluettelo / Heikki Poroila. – Helsinki : Honkakirja, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020. – 554 sivua : kuvitettu, nuotteja. – (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja, ISSN 0784-0322; 190). –ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-8-9 (PDF) ISBN 978-952-68711-7-2 (nid.) Oskar Merikannon teosluettelo 2 Sisällysluettelo Esipuhe 5 Esipuhe 200 6 Käyttöohjeita 7 Opusnumeroidut teokset 11 Opusnumerottomat teokset (OM001-332) 244 Oskar Merikannon sovituksia muiden säveltäjien teoksista 443 Virheellisesti Oskar Merikannon nimiin merkitty sävellyksiä, toteutumattomia hankkeita ja epämääräisiä viitteitä 463 Arkistolähteet 465 Haastattelut 465 Painetut lähteet 465 Oskar Merikannon sävellyksiä sisältäviä nuottikokoelmia 470 Oskar Merikannon sävellyksistä tehtyjä sovituksia äänitteillä 539 Liitteet 1. Oskar Merikannon sävellysten opusnumeroiden historiaa 541 2. Teosluettelon kokoamisen ongelmia ja ratkaisuja 546 3. Oskar Merikannon kadoksissa olevat sävellykset 551 4. Oskar Merikannon kadoksissa olevat käsikirjoitukset 552 Oskar Merikannon teosluettelo 3 Oskar Merikannon teosluettelo 4 Esipuhe Julkaisin vuonna 1994 luettelon Oskar Merikannon sävellykset (Suomen musiikkikirjastoyhdistys). Se oli ensimmäinen perusteellinen yhteenveto säveltäjä Oskar Merikannon sävellystuotannosta ja samalla alustava johdatus hänen elämäänsä muutenkin. Luettelo ilmestyi ennen Seppo Heikinhei- mon vuotta myöhemmin julkaistua elämäkertaa Oskar Merikanto ja hänen aikansa (Otava 1995). Yhdessä ne korvasivat Yrjö Suomalaisen suppean kirjan Oskar Merikanto : Suomen kotien säveltä- jä (Otava 1950). Varsin suppeaksi on jäänyt myöhemminkin Merikanto-bibliografia: vuonna 2009 Sibelius-Akatemia julkaisi Jan Lehtolan tutkimuksen Oskar Merikannon perintö suomalaiselle ur- kutaiteelle , vuonna 2011 Lehtolan toimittaman Merikanto-symposium ja vuonna 2012 Hannele Ke- tomäen tutkimuksen Oskar Merikannon kansalliset aatteet. Kun näihin lisätään Partuunan vuonna 2015 julkaiseman kirjekokoelma Oskar Merikannon kirjeitä Liisalle 1889–1912 : ”Rakas, kaivattu muoriseni!” , on lueteltu käytännössä kaikki Oskar Merikannon henkilöön ja elämäntyöhön keskit- tyvät julkaisut. Tämä vähäinen tutkimuksellinen kiinnostus säveltäjää itseään kohtaan ei ole estänyt sitä, että Oskar Merikanto on vuodesta toiseen suosittu ja rakastettu suomalainen säveltäjä. Hänen suosituimpia laulujaan ja pianokappaleitaan julkaistaan uudelleen ja uudelleen. Pysyvän kansansuosion alle jää se tosiasia, että varsin pieni osa Merikannon tuotannosta on levytetty ja sen takia tunnemme vain yh- den nurkan hänen musiikistaan, ne ikisuosikit. Merikannon suosion yksipuolisuutta kuvastaa sekin, ettei ensimmäistäkään hänen kolmesta oopperastaan ole levytetty, ei edes Pohjan neitiä , joka kui- tenkin oli historian ensimmäinen suomenkielinen ooppera. Näyttää vahvasti siltä, että rakkaus on valikoivaa ja suomalaisen musiikkimaailman näkökulmasta näin saa olla vastakin. Oskar Merikannon syntymästä tuli 5.8.2018 kuluneeksi 150 vuotta. Käsillä oleva teosluettelo on oma panokseni juhlavuoden tarjontaan, vaikka uuden tiedon yllättävän suuren määrän takia ei ehti- nyt valmiiksi vuoden 2018 puolella. Oskar Merikannon teosluettelo on sävellysten osalta huomatta- vasti perusteellisempi ja kattavampi kuin vuoden 1994 luettelo, mutta jättää toisaalta henkilöhistori- allisen osuuden edellä mainittujen teosten varaan. Kuluneet vuosikymmenet eivät ole Merikannon säveltäjäkuvaan tuoneet radikaaleja muutoksia, mutta kaikenlaista pientä on löytynyt, mikä osaltaan on lisännyt teosluettelon päivittämisen mielekkyyttä. Henkilökohtaisella tasolla on kysymys myös siitä, että yritän nyt tehdä kunnolla sen, mikä vuonna 1994 oli lähinnä harjoittelua. Olen vuoden 1994 jälkeen paneutunut teosluetteloiden tekemisen maailmaan ja julkaissut kahden muun suoma- laisen säveltäjän teosluettelot (Selim Palmgren 2014, Erkki Melartin 2000 ja 2016). Oskar Meri- kannon teosluettelo on yritys tehdä luettelo riittävän hyvin myös Merikannon osalta. Ainoaksi mer- kittäväksi puutteeksi jää tämänkin jälkeen nuottiesimerkkien ( incipit ) puuttuminen. Niiden keräämi- seen ja lisäämiseen ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Merikannon kohdalla ei ehkä tarve- kaan olisi erityisen suuri, mutta periaatteen tasolla kyseessä on selkeä puute. Vuoden 1994 Merikanto-luettelo ei muutu uuden luettelon myötä saman tien jätepaperiksi, mutta kaikkia sävellystuotantoa koskevia tietoja on jatkossa syytä tutkia vain tästä uudemmasta luettelos- ta. Sen lisäksi, että oma osaamiseni on parantunut, tutkimusmahdollisuudet ovat internetin ja erityi- sesti Kansalliskirjaston digitaalisen lehtiarkiston myötä parantuneet dramaattisesti. Toivon, että olen kyennyt siirtämään kaiken olennaisen Oskar Merikannon sävellystuotantoon liittyvän tiedon yhtei- seen käyttöön tiiviissä ja selkeässä muodossa. Samalla toivon, että tämäkin luettelo lisää suomalais- ten tietoisuutta siitä, mitä kaikkea Merikanto sävelsi ja alentaa osaltaan kynnystä esittää ja julkaista Merikannon musiikkia – myös sitä vähemmän tunnettua. Oskar Merikannon teosluettelo 5 Olen saanut upeaa apua arkistoissa ja kirjastoissa, erityisesti Kansalliskirjaston eri osastoja olen pommittanut lukuisilla pyynnöillä, joihin on ripeästi vastattu myös keskellä kuuminta hellekesää. ILONA FORS , INKA MYYRY ja PETRI TUOVINEN ovat olleet korvaamaton apu. Muista tärkeistä autta- jista on mainittava Yleisradion nuotisto ja KRISTIINA HAKO , Sibelius-museo ja SANNA LINJAMA - MANNERMAA , Sibelius-Akatemian kirjaston koko henkilökunta ja Teatterimuseon PÄLVI LAINE . Fennica Gehrmanin kustantamo on auliisti avannut minulle ainutlaatuiset arkistonsa, mistä kiitokset sekä ARI NIEMISELLE että JARI ESKOLALLE . Minua ovat edellisten lisäksi auttaneet mm. Music Fin- landin KARI LAITINEN , SKS:n MERVI PIRJONEN , Kainuun museon ANTTI MÄKINEN , Valkonauha- liiton IRJA ESKELINEN , Svenska Litteratursällskapetin MIRVA VIRTANEN ja Jyväskylän yliopiston kirjaston HARRI HIRVI . Sulasolin REIJO KEKKONEN on auttanut kokonaan uusien teosten löytämises- sä, samoin KALLE STENBÄCK . Erityiset kiitokset haluan osoittaa urkuri ja tutkija JAN LEHTOLALLE , joka on auttanut Merikannon urkutuotantoa koskeneissa monissa pulmissani. Teille kaikille, kuten myös tässä nimeltä mainitsemattomille kymmenille oman panoksensa antaneille kirjasto- ja arkis- toihmisille lämmin kiitos. Yksin ei tällaisia saa valmiiksi. Suomen tietokirjailijat ry on taloudellisesti tukenut tämän kirjan tekemistä, mistä lämmin kiitos, kuten myös kärsivällisyydestä. Luettelon piti valmistua jouluksi 2018, mutta jatkuvat uudet löydöt pakottivat lykkäämään julkaisemista. Uskon, että lopputulos on näin parempi. Helsingin Veräjälaaksossa toukokuussa 2019 Heikki Poroila Esipuhe 2020 Teosluettelon verkkoversion julkaisemiseen on kaksi syytä. Paperipainos on myyty loppuun ja verkkoversiota voi pitää tiedollisesti paremmin yllä. Yksityiskohtaista tarkkuutta esimerkiksi käsi- kirjoitusaineiston sijaintitiedon osalta kaipaavan kannattaa aina tarkistaa asiaa verkkoversiosta. Mi- tään suuria muutoksia ei verkkoversioon ole tarvinnut tehdä, vaan tämä versio 1.0 on pääosin ident- tinen paperiversion kanssa. Hakemisto on kuitenkin jätetty pois, koska PDF-version sisältöä voi tehokkaasti hakea. Myös sivutaittoa on väljennetty ja joitakin kuvia jätetty pois. Helsingin Veräjälaaksossa marraskuussa 2020 Heikki Poroila Oskar Merikannon teosluettelo 6 Käyttöohjeita Oskar Merikannon teosluettelo jakautuu kolmeen pääryhmään: varsinaiseen teosluetteloon, liittei- siin sekä hakemistoihin. Teosluettelo jakautuu opusnumerollisiin teoksiin ja niihin, joille Merikanto ei opusnumeroa antanut. Jälkimmäiset oli vuoden 1994 luettelossa järjestetty systemaattisesti, nyt ne ovat nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja jokainen teos on varustettu yksilöllisellä OM- tunnuksella. Näiden OM-koodien tehtävänä on yksilöidä teokset, joista monilla ei ole erisnimeä. Tällaiset keinotekoiset teosluettelokoodit ovat yleisessä käytössä kansainvälisissä teosluetteloissa, koska ne on havaittu hyödylliseksi lisätiedoksi olosuhteissa, joissa erisnimi ei riittävästi yksilöi sä- vellyksiä. Onkin toivottavaa, että OM-koodeja ryhdytään jatkossa käyttämään ainakin sellaisissa yhteyksissä, joissa niillä voi olla tiedonhakua helpottavaa merkitystä. Samalla kun itse teosluettelon rakenne on muuttunut radikaalisti, sen sisältö on kohentunut maltilli- semmin. Olen kuitenkin pyrkinyt parantamaan perustietojen tarjontaa tavalla, joka vastaa 2000- luvun kasvaneita tarpeita ja mahdollisuuksia. Tässä suhteessa koko teosluettelo on uudistettu, vaik- ka kokonaan uusia sävellyksiä on suhteellisen vähän. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, ettei Meri- kannon jäämistössä ole ollut luonnosmaista aineistoa, jonka tarkempi tutkiminen olisi nostanut esiin runsaasti uusia sävellyksiä, kuten on tapahtunut mm. Erkki Melartinin kohdalla. Aiemmin tuntemat- tomia teoksia voi kyllä tämänkin jälkeen ilmaantua yksityisarkistoista. Maaliskuussa 2019 piti vielä löytää tilaa muutamalla uudelle teokselle, eikä ole mitään erityistä syytä uskoa, että kaikki mahdol- linen olisi jo tullut esiin.
Recommended publications
  • KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän Tarjonta, Haasteet Ja Merkitys Poikkeusoloissa
    KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa Susanna Lehtinen Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Lokakuu 2020 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta / Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Tekijä – Författare – Author Susanna Lehtinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Konserttielämä Helsingissä sotavuosina 1939–1944. Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa. Oppiaine – Läroämne – Subject Musiikkitiede Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2020 117 + Liitteet Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa kartoitetaan elävä taidemusiikin konserttitoiminta Helsingissä sotavuosina 1939–1944 eli talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Tällaista kattavaa musiikkikentän kartoitusta tuolta ajalta ei ole aiemmin tehty. Olennainen tutkimuskysymys on sota-ajan aiheuttamien haasteiden kartoitus. Tutkimalla sotavuosien musiikkielämän ohjelmistopolitiikkaa ja vastaanottoa haetaan vastauksia siihen, miten sota-aika on heijastunut konserteissa ja niiden ohjelmistoissa ja miten merkitykselliseksi yleisö on elävän musiikkielämän kokenut. Tutkimuksen viitekehys on historiallinen. Aineisto on kerätty arkistotutkimuksen menetelmin ja useita eri lähteitä vertailemalla on pyritty mahdollisimman kattavaan kokonaisuuteen. Tutkittava
    [Show full text]
  • Ilmari Krohn and the Early French Contacts of Finnish Musicology: Mobility, Networking and Interaction1 Helena Tyrväinen
    Ilmari Krohn and the Early French Contacts of Finnish Musicology: Mobility, Networking and Interaction1 Helena Tyrväinen Abstract Conceived in memory of the late Professor of Musicology of the Estonian Academy of Music and Theatre Urve Lippus (1950–2015) and to honour her contribution to music history research, the article analyses transcultural relations and the role of cultural capitals in the discipline during its early phase in the uni- versity context. The focus is on the early French contacts of the founder of institutional Finnish musicology, the Uni- versity of Helsinki Professor Ilmari Krohn (1867–1960) and his pupils. The analysis of Krohn’s mobility, networking and interaction is based on his correspondence and documentation concerning his early congress journeys to London (1891) and to Paris (1900). Two French correspondents stand out in this early phase of his career as a musicologist: Julien Tiersot in the area of comparative research on traditional music, and Georges Houdard in the field of Gregorian chant and neume notation. By World War I Krohn was quite well-read in French-language musicology. Paris served him also as a base for international networking more generally. Accomplished musicians, Krohn and his musicology students Armas Launis, Leevi Madetoja and Toivo Haapanen even had an artistic bond with French repertoires. My results contradict the claim that early Finnish musicology was exclusively the domain of German influences. In an article dedicated to the memory of Urve Lip- Academy of Music and Theatre, Urve considered pus, who was for many years Professor of Musicol- that a knowledge of the music history of Finland, ogy and director of the discipline at the Estonian as well as of the origins of music history writing Academy of Music and Theatre, it is appropriate in this neighbouring country, would be useful to to discuss international cooperation, mobility of Estonians.
    [Show full text]
  • Sven-David Sandström in Memoriam
    NORDIC HIGHLIGHTS 3/2019 NEWSLETTER FROM GEHRMANS MUSIKFÖRLAG & FENNICA GEHRMAN Sven-David Sandström in memoriam Focus on Jyrki Linjama Olli Kortekangas’ Pictures of Life NEWS New Rangström anthology Mikko Heiniö commissions “Ture Rangström Collected Songs” The University of Turku has commissionedMikko Heiniö to compose a work is the most comprehensive and criti- for its centenary celebrations in 2020. Titled Syvyyden yllä tuuli (Wind above the cal edition of Rangström’s vocal works Depths), it will be premiered in February 2020 and at the degree ceremony in thus far. The editorAnders Anner- May. The cantata is scored for baritone, mixed choir and orchestra and will be holm has selected 49 songs – complete performed by the Turku Philharmonic Orchestra and the Turku University Choir. cycles, as well as separate songs, among Heiniö has also written a work for The Polytech Choir, to be performed as part of which some have not been previously the choir’s 120th anniversary in spring 2020. Titled Täällä, kaikkialla (Here, Every - published. The preface is in English where), it is based on poems by Juha Vakkuri (1946-2019), author and founder of and many of the texts also have Ger- the Villa Karo, the Finnish-African Cultural Centre in Benin, West Africa. man translations. Ture Rangström The Finnish Music Publishers Association chose Mikko Heiniö as Classical Composer of the Year. (1884-1947) was one of Sweden’s most prominent composers of ‘Lieder’ PHOTO: MIKKO KAUPPINEN MIKKO PHOTO: and composed some 250 songs. Heininen Violin Sonatas on disc Concert Overture by Kaija Saarikettu and Juhani Lagerspetz have recorded the Violin Sonatas Sibelius rediscovered by Paavo Heininen on the Alba label.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011
    HL:n vapaasti tykitettävät laulut v. 2011 (olettaen, että tuntemattomat ovat oikeasti tuntemattomia… Jos joku tietää paremmin, ilmoittakoot: hsm(at)hsmry.fi) 1 Pyhä, pyhä, pyhä san. Reginald Heber (k. 1826) suom. Mikael Nyberg (k. 1940) 4 Jumala ompi linnamme san. Martti Luther (k. 1546) suom. Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen) (k. 1588) 5 Herralle kiitos ainiaan san. Thomas Ken (k. 1711) suom. tuntematon 7 Armo Jumalan san, Jens Nicolai Ludvig Schjörring (k. 1900) suom. tuntematon 9 Laula Herran rakkaudesta san. Samuel Trevor Francis (k. 19259 suom. tuntematon 10 Laula minulle uudestaan san. Philip Paul Bliss (k. 1876) suom. tuntematon 11 Uskomme Jumalaan san. Saksalainen suom. Julius Leopold Fredrik Krohn (k. 1888) 12 Min lupaapi Herra san. S. C. Kirk (k. 1900-luvulla) suom. tuntematon 13 Suuri Jumala, sinussa san. Josepha Gulseth (k. ?) suom. tuntematon 14 Oi Herra suuri san. Carl Gustaf Boberg (k. 1940) suom. tuntematon 15 Oi Jeesus, sanas ääreen san. Anna Helena Ölander (k. 1939) suom. Tekla Renfors, os. Mömmö (k. 1912) 17 Minä tyydyn Jumalaan san. Benjamin Schmolock (k. 1700-luvulla) suom. tuntematon 18 On Herra suuri san. Anton Valtavuo (k. 1931) 22 Suuri Luoja, kiittäen san. Ignaz Franz (k. 1790) suom. Aina G. Johansson (k. 1932) 24 Tää sana varma san. Joël Blomqvist (k. 1930) suom. tuntematon 26 En etsi valtaa loistoa san. Sakari Topelius (k. 1898) suom. tuntematon 28 Joulu, joulu tullut on san. Olli Vuorinen (k. 1917) 29 Enkeli taivaan san. Martti Luther suom. Hemminki Maskulainen, uud. Julius Krohn (k. 1888) 31 Kun joulu valkeneepi san. Abel Burckhart (k. 1800-luvulla) suom. tuntematon 32 Juhla on rauhainen san.
    [Show full text]
  • The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland
    Nordic Journal of African Studies 1(2): 82–93 (1992) The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland The question has frequently been asked: would Finland exist as a nation state without Lönnrot's Kalevala? There is no need to answer this, but perhaps we may assume that sooner or later someone would have written the books which would have formed the necessary building material for the national identity of the Finns. During the mid 1980s, when the 150th anniversary of the Kalevala was being celebrated in Finland, several international seminars were held and thousands of pages of research and articles were published. At that time some studies appeared in which the birth of the nation state was examined from a pan-European perspective. SMALL NATION STATES "The nation state - an independent political unit whose people share a common language and believe they have a common cultural heritage - is essentially a nineteenth-century invention, based on eighteenth-century philosophy, and which became a reality for the most part in either the late nineteenth or early twentieth century. The circumstances in which this process took place were for the most part marked by the decline of great empires whose centralised sources of power and antiquated methods of administrations prevented an effective response to economic and social change, and better education, with all the aspirations for freedom of thought and political action that accompany such changes." Thus said Professor Michael Branch (University of London) at a conference on the literatures of the Uralic peoples held in Finland in the summer of 1991.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]
  • Ma Chère Petite Aïno». the Role of a Paris
    УДК 78.03 «Ma chère petite Aïno». The Role of a Paris Conservatoire Singing Professor as Architect of an Opera Singer’s Career, as Seen through Letters of Edmond Duvernoy and Aïno Ackté Helena Tyrväinen (Helsinki) «Моя милая Айно». Роль профессора пения Парижской консерватории в создании карьеры оперной певицы (по материалам переписки Эдмона Дювернуа и Айно Акте) Хелена Тюрвяйнен (Хельсинки) Аннотация. Собрание рукописей оперной певицы Айны Акте-Яландер (Aino /Aïno Ackté-Jalander; 1876– 1944) в Национальной библиотеке Финляндии (Хель- синки) содержит одну из самых обширных и интерна- ционально ориентированных эпистолярных коллекций в архивах финских музыкантов- профессионалов. Кол- лекция не только проливает свет на солидную между- народную репутацию талантливой представитель- ницы Великого княжества Финляндского в поздний период истории Российской империи, но и свидетель- ствует о динамичном процессе интернационализации финской музыкальной жизни. В настоящей статье рассматриваются этапы про- фессионального становления певицы в связи с дина- мичным, постоянно менявшимся полем воздействия существовавших одновременно культурных столиц. Основу публикации составляют 117 писем, почтовых открыток, записок, которые преподаватель по классу пения Эдмон Дювернуа (1844–1927) писал Айно Акте в течение тридцати лет. Письма Дювернуа дают пред- ставление о карьерной стратегии оперной певицы прежде всего в Париже; раскрывают вопросы взаи- модействия Парижской оперы с другими оперными театрами того времени, в частности Метрополитен- 226 опера Нью-Йорка. Письма же самой Акте к Дювернуа неизвестны. Представленная переписка свидетельствует о ключе- вой роли преподавателя вокала в Париже как учителя пения, репетитора, опекуна и посредника между уча- щимся и оперным учреждением на протяжении всей профессиональной жизни певца. Учитель договари- вался с оперными режиссерами об ангажементах, ко- торые давали бывшему ученику роли, подходившие ему по типу.
    [Show full text]
  • The 'Long Reformation' in Nordic Historical Research
    1 The ‘long reformation’ in Nordic historical research Report to be discussed at the 28th Congress of Nordic Historians, Joensuu 14-17 August 2014 2 Preface This report is written by members of a working group called Nordic Reformation History Working Group, that was established as a result of a round table session on the reformation at the Congress of Nordic Historians in Tromsø in Norway in August 2011. The purpose of the report is to form the basis of discussions at a session on “The ‘long reformation’ in Nordic historical research” at the Congress of Nordic Historians in Joensuu in Finland in August 2014. Because of its preliminary character the report must not be circulated or cited. After the congress in Joensuu the authors intend to rework and expand the report into an anthology, so that it can be published by an international press as a contribution from the Nordic Reformation History Working Group to the preparations for the celebration in 2017 of the 500 years jubilee of the beginning of the reformation. Per Ingesman Head of the Nordic Reformation History Working Group 3 Table of contents Per Ingesman: The ’long reformation’ in Nordic historical research – Introduction – p. 4 Otfried Czaika: Research on Reformation and Confessionalization – Outlines of the International Discourse on Early Modern History during the last decades – p. 45 Rasmus Dreyer and Carsten Selch Jensen: Report on Denmark – p. 62 Paavo Alaja and Raisa Maria Toivo: Report on Finland – p. 102 Hjalti Hugason: Report on Iceland – (1) Church History – p. 138 Árni Daníel Júlíuson: Report on Iceland – (2) History – p.
    [Show full text]
  • Per Speculum in Enigmatae 6 Klavierstücke / Six Pieces for Piano
    Erkki Melartin Per speculum in enigmatae 6 Klavierstücke / Six pieces for piano Op. 93 PIANO I Katedralen 1 II Die andere Seite 4 III Dunkle Träume 6 IV Schwester Namenlos 8 V Souvenir 9 VI Weichnactsglocken 11 KL 78.61 ISMN 979-0-55011-630-6 Copyright © Fennica Gehrman Oy, Helsinki Music typeset by Jani Kyllönen Translation Susan Sinisalo Printed in the EU. POD 2020. Erkki Melartinin pianosarja Per speculum in enigmatae, op. 93 Erkki Melartin oli 1910-luvun alussa Suomen keskeisiä säveltäjiä, jonka uudet, opusnume- roidut pianoteokset julkaistiin lähes rutiininomaisesti. Poikkeuksen muodostaa kuusiosai- nen sarja Per speculum in enigmatae op. 93, joka julkaistaan ensimmäisen kerran vasta nyt, yli 100 vuotta syntymänsä jälkeen. Syytä sarjan torjumiseen kustantamossa ei tiedetä. Sä- veltäjällä itsellään on selvästi ollut vaikeuksia kokonaisuuden hahmottamisessa, sillä hän numeroi sarjan kolmeen kertaan. Varhaisissa luonnoksissa on opusnumero 78, kustanta- jalle menneissä 87 ja lopulta omaan teosluetteloonsa Melartin kirjasi sen numerolla 93. Nimellä Souvenir ja opusnumerolla 87, nro 5 vuonna 1945 kokoelmassa Finlandia V jul- kaistun viidennen osan käsikirjoitus on joutunut erilleen muista. Käsikirjoitusten vähien päiväysten mukaan Melartin sävelsi osia ainakin vuosina 1912–1913, mutta tarkempaa ko- konaisuuden valmistumisaikaa ei tiedetä. Melartin sovitti sarjan ensimmäisen ja kuuden- nen osan orkesterille osiksi Lyyrilliseen sarjaan III, EM144 (Impressions de Belgique), jonka ensiesitys oli tammikuussa 1916. Pianosarjaa ei tiettävästi esitetty Melartinin elinaikana, vaan Niklas Pokki kantaesitti sen Mäntän musiikkijuhlilla 4.8.2017. Sarjan latinankielinen otsikko on suomeksi suunnilleen ”Peilin kautta näemme arvoituk- sen”. Raamatun korinttolaiskirjeistä peräisin oleva ilmaisu on saksaksi käännettynä Wie in einem Spiegel, jota myös Melartin joissain yhteyksissä käytti. Ensimmäinen osa Katedralen (Tuomiokirkko) on mahdollisesti Brüggen arkkitehtuurin innoittama.
    [Show full text]
  • Levyluettelo the Catalogue
    NEN ELOKUVA Levyluettelo OMALAI < MUSIIKK SU MUSIIKKIA ELOKUVISTA 1946–1949 I Vol. 5 The Catalogue 2/2013 30102013 www.kava.fi PROLETAARIT✭ NOUSKAA! AMERIKANSUOMALAISIA TYÖVÄENLAULUJA 1914–1930 Kaikkien maiden köyhälistö, liittykää yhteen! Turun Tähtituotanto Artie Music Alkusanat 3 Uutuudet 4 Historialiset levyt 5-16 - Dallapé-sarja 5 - Sointu-sarja 6-7 - Haitarimusiikki 7-9 - Merimiesmusiikki 9 - Ruotsinkieliset / Svenskspråkiga skivor 10 - Suomalainen elokuvamusiikki-sarja 11 - Muut historialliset levyt 12-15 - Historiallinen Jazz 16-17 Jazz 17 Ruotsinkieliset levyt / Svenskspråkiga skivor 18 Klassinen musiikki 19-20 Sisältö Ultra-levymerkki 21 - King Drapes 21 Joulumusiikki 22 Iskelmä 23-26 - Anneli Saaristo 23 - Kari Piironen 24 - Muut 25-26 Sointu-orkesteri / Sointu-levymerkki 27-28 Muut 29-30 Takaisin Sinkut 31-32 sisällysluetteloon Sivu 2 Yhteystiedot 33 Turun Tähtituotanto Artie Music Artie Musicin tavoitteena on tuottaa erittäin korkeatasoisia kulttuurihisto- Turun Tähtituotannon tarina alkoi vuonna 1989, kun Anneli Saariston La riallisesti arvokkaita julkaisuja. Levymme eivät vanhene ja niitä on aina saa- Dolce Vita -levylle etsittiin riippumatonta julkaisijaa. Kultalevyksi (myyty tavilla varastostamme. Laadukkaiden tuotteidemme elinkaari on siis pitkä yli 25 000 kpl) yltänyt La Dolce Vita (FFCD 1001) oli lupaava alku uudelle ja levyn tulee myös olla asiaankuuluvasti hinnoiteltu. yhtiölle. Levymerkiksi kaivettiin pöytälaatikosta fifty-fifty records. Menes- tyksekkään alun jatkoksi Tähtituotanto on laajentanut valikoimaansa niin Kansivihkomme ovat huolella taitettuja, ja ne sisältävät runsaasti mahdolli- klassiseen, jazziin kuin rock’a’billyynkin. Legendaarinen Sointu-levymerk- simman hyvätasoisia, mielellään ennen julkaisemattomia ja kulttuurihisto- ki sekä sen sisarlevymerkit Ultra ja Melody ovat nykyisin Tähtituotannon riallisesti merkittäviä kuvia. Julkaisuun liittyen tehdään aina perusteellinen omistuksessa ja käytössä. taustatutkimus, ja kansivihkojen teksit laativat alan parhaat asiantuntijat.
    [Show full text]
  • TRACING OPERATIC PERFORMANCES in the LONG NINETEENTH CENTURY Practices, Performers, Peripheries
    9 DocMus Research Publications TRACING OPERATIC PERFORMANCES IN THE LONG NINETEENTH CENTURY Practices, Performers, Peripheries Edited by Anne Kauppala, Ulla-Britta Broman-Kananen and Jens Hesselager 9 DocMus Research Publications ULLA-BRITTA BROMAN-KANANEN is a university HANNELE KETOMÄKI received her Doctor of Music degree researcher at the Sibelius Academy (University of the Arts from the Sibelius Academy in 2012. Her study examines Helsinki). In 2010–2013 she worked on the project “The Oskar Merikanto's national ideals and his activities in the Finnish Opera Company (1873–1879) from a Microhistorical music festivals by the Finnish Kansanvalistusseura. She Perspective: Performance Practices, Multiple Narrations is the manager of Academic Development at the Sibelius and Polyphony of Voice”, and later in “Opera on the Move: Academy (University of the Arts Helsinki). Transnational Practices and Touring Artists in the Long 19th Century Norden”. HILARY PORISS is Associate Dean of Academic and Faculty Affairs, and Associate Professor of Music in the College of GÖRAN GADEMAN has been since 2006 the dramaturgist Arts, Media and Design at Northeastern University. Her and casting coordinator and since 2007 associate professor research interests include the 19th-century Italian and French at the Gothenburg Opera. In his doctoral thesis he studied re- opera performance culture and aesthetics. She has authored alism and opera (Realismen på Operan, Stockholm University, Changing the Score: Arias, Prima Donnas, and the Authority 1996). His book Operabögar (Gay Opera Lovers) appeared in of Performance (2009) and co-edited Fashions and Legacies 2004. He also contributed to the New Swedish Theatre History of Nineteenth-Century Italian Opera (2010) and The Arts of (2007).
    [Show full text]