KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän Tarjonta, Haasteet Ja Merkitys Poikkeusoloissa

KONSERTTIELÄMÄ HELSINGISSÄ SOTAVUOSINA 1939–1944 Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa

Susanna Lehtinen Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Lokakuu 2020

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta / Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto Tekijä – Författare – Author Susanna Lehtinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Konserttielämä Helsingissä sotavuosina 1939–1944. Musiikkielämän tarjonta, haasteet ja merkitys poikkeusoloissa. Oppiaine – Läroämne – Subject Musiikkitiede Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2020 117 + Liitteet

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa kartoitetaan elävä taidemusiikin konserttitoiminta Helsingissä sotavuosina 1939–1944 eli talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Tällaista kattavaa musiikkikentän kartoitusta tuolta ajalta ei ole aiemmin tehty. Olennainen tutkimuskysymys on sota-ajan aiheuttamien haasteiden kartoitus. Tutkimalla sotavuosien musiikkielämän ohjelmistopolitiikkaa ja vastaanottoa haetaan vastauksia siihen, miten sota-aika on heijastunut konserteissa ja niiden ohjelmistoissa ja miten merkitykselliseksi yleisö on elävän musiikkielämän kokenut.

Tutkimuksen viitekehys on historiallinen. Aineisto on kerätty arkistotutkimuksen menetelmin ja useita eri lähteitä vertailemalla on pyritty mahdollisimman kattavaan kokonaisuuteen. Tutkittava aineisto on kirjallisuuden lisäksi kerätty musiikki-instituutioiden arkistoista sekä aikakauden lehdistöstä.

Työ etenee kertomalla ensin yleisemmin sotavuosien arjesta ja kulttuurielämästä. Sen jälkeen esitellään ensin Helsingin kahden suurimman musiikki-instituution, Helsingin kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan toimintaa sotavuosina. Sitten kartoitetaan muut musiikkikentän toimijat. Analyysiosiossa kerrotaan ensin poikkeusolojen haasteista ja sitten syvennytään sotavuosien ohjelmistopolitiikkaan ja konserttien ja siellä esityn musiikin vastaanottoon.

Tutkimuksen loppupäätelmä on, että sotavuosina Helsingissä on ollut runsas ja monipuolinen musiikkielämä. Suuret musiikkitoimijat ovat yrittäneet toimia mahdollisimman normaalisti. Niiden rinnalla on ollut paljon yksittäisiä konsertteja ja musiikkitilaisuuksia. Suurimmat käytännön haasteet ovat olleet ilmahälytykset ja miesten joutuminen asepalvelukseen. Suomalaisen musiikin esittäminen on kasvanut hieman ja venäläistä musiikkia ei ole soitettu juuri lainkaan. Taidemusiikin kenttä on kokenut populaarimusiikin suosion kasvun uhkana ja asiasta on käyty sotavuosina paljon keskustelua. Taidemusiikin tapahtumissa on ollut sotavuosina paljon yleisöä. Musiikin ja kulttuurin on katsottu tuovan virkistystä ja henkistä tukea poikkeuksellisen arjen keskellä. Siksi elävän musiikkitoiminnan merkityksen voidaan katsoa olleen sota-aikana suuri.

Avainsanat – Nyckelord – Keywords Konserttitoiminta, taidemusiikki, Helsinki, sota-aika, kotirintama, musiikinhistoria, Helsingin kaupunginorkesteri, Suomalainen Ooppera, Radio-orkesteri, ohjelmistopolitiikka

Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information SISÄLLYS

1 JOHDANTO 1

2 SOTAVUODET HELSINGISSÄ 5

2.1 Kotirintama 1939–1944 5 2.2 Sotavuosien kulttuurielämä Helsingissä 6

3 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI 9

3.1 Helsingin kaupunginorkesterin konsertit sotavuosina 9 3.2 Kapellimestariongelmat 11 3.3 Soittajapula 12 3.4 Vierailevat kapellimestarit ja solistit 13 3.5 Sotavuosien konserttimäärät, säveltäjänimet ja teosesitysten määrät 15 3.6 Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistopolitiikka sotavuosina 17

4 SUOMALAINEN OOPPERA 22

4.1 Talvisota ja välirauha 22 4.2 Jatkosodan ajan oopperatoiminta 25 4.2.1 Näytäntökausi 1941–1942 25 4.2.2 Näytäntökausi 1942–1943 27 4.2.3 Näytäntökausi 1943–1944 28 4.3 Suomen Kansallisbaletti 30 4.4 Oopperan henkilökunta sotavuosina 30 4.5 Oopperan talous sotavuosina 32 4.6 Sotavuosien ohjelmistopolitiikka 33

5 HELSINGIN MUSIIKKIKENTÄN MUUT TOIMIJAT 37

5.1 Orkesterit 37 5.1.1 Radio-orkesteri 37 5.1.2 Helsingin Teatteriorkesteri ja teatterien operetit 39 5.1.3 Helsingin Naisorkesteri 42 5.1.4 Ylioppilaskunnan Soittajat 43 5.1.5 Muut orkesterit 44 5.2 Kuorot 44 5.2.1 Ylioppilaskunnan Laulajat 44 5.2.2 Akademiska Sångföreningen 46 5.2.3 Laulu-Miehet 47 5.2.4 Radion Solistikuoro 47 5.2.5 Muut kuorot 48 5.3 Kirkkojen musiikkitoiminta 49 5.4 Sibelius-Akatemia 50 5.5 Resitaalit, kamarimusiikkikonsertit ja Helsingin muu musiikkitoiminta 51 5.6 Ulkomaiset musiikkivieraat 56 5.7 Asemiesillat 61 5.8 Kesän konsertit 61

6 SOTAVUOSIEN MUSIIKKIELÄMÄN ERITYISPIIRTEITÄ 63

6.1 Konserttikentän käytännön haasteet ja muuttunut arki poikkeusoloissa 63 6.2 Ohjelmistopoliittiset linjaukset 68 6.2.1 Suomalaisen musiikin esittäminen ja sen reseptio 70 6.2.2 Suomen säveltaiteen viikko 73 6.2.3 Venäläisen musiikin esittäminen 75 6.2.4 Musiikki ja politiikka 80 6.3 Taidemusiikin ja ajanvietemusiikin suhde 85 6.4 Musiikin vastaanotto ja musiikin merkitys poikkeusoloissa 93

7 JOHTOPÄÄTÖKSET 102

Lähteet 107

Liitteet 118

Liite 1: Helsingin konserttikalenteri 1.9.1939–30.9.1944 118 Liite 2: Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistot tilastoina 194 Liite 3: Helsingin kaupunginorkesterin esitetyimmät säveltäjänimet kausittain 195 Liite 4: Suomalaisen Oopperan ohjelmistot sotavuosina 196 1 JOHDANTO

Tässä tutkielmassa tarkastelen Helsingin konserttitoimintaa ja musiikkielämää talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1944. Tutkimus sisältää myös välirauhan ajanjakson, sillä päättyneen talvisodan jälkeen myös se osaltaan heijastaa ympäröivää sota-aikaa. Suomen ja Saksan välillä käytyä Lapin sodan aikaa (15.9.1944–27.4.1945) en ole sisällyttänyt mukaan tutkimukseen, sillä oletan se vaikuttaneen Helsingin konserttielämään vähän.

Tutkimuksen päätavoite on tehdä kattava kartoitus Helsingin konserttielämästä sotavuosien ajalta. Tutkimuksen pääkysymys on saada selville, miten ympäröivä sota-aika mahdollisesti on vaikuttanut elävään musiikkitoimintaan ja sen määrään. Toisena pääkysymyksenä on tutkia musiikin ja kulttuurielämän merkitystä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tutkimukseni perustaksi aion ensin selvittää, miten paljon ja minkälaista konsertti- ja musiikkitoimintaa pääkaupungissa sotavuosina on ollut.

Vastatakseni tutkimuksen pääkysymyksiin käsittelen seuraavia lisäkysymyksiä. Ensimmäinen niistä on pääkaupungin sota-ajan arjen kartoittaminen ja poikkeustilanteen asettamat käytännön haasteet esitystoiminnalle ja sen toimintaedellytyksille. Toisena lisäkysymyksenä on sotavuosien ohjelmistopolitiikka eli ympäröivän sotatilanteen mahdollinen heijastuminen sota- ajan esitettävään ohjelmistoon ja mahdollisten isompien ohjelmistolinjausten näkyminen konserttielämässä. Kolmantena lisäkysymyksenä tutkin konserttien ja siellä esitetyn musiikin aikanaan saamaa vastaanottoa. Sitä myötä yritän saada vastauksen siihen, miten merkitykselliseksi elävä musiikkitoiminta koettiin poikkeusoloissa.

Olen rajannut aiheen Helsingin konserttitoimintaan, sillä oletan sotavuosien kulttuurielämän olleen aktiivisinta juuri pääkaupungissa. Keskityn vakavaan taidemusiikkiin ja nimenomaan elävään esitystoimintaan. Tutkimukseen sisältyy myös muita kulttuuritapahtumia, joissa musiikilla on ollut suuri osuus. Helsingin suurimmat musiikkialan toimijat 1930- ja 1940- luvuilla olivat kaksi isoa musiikki-instituutiota, Helsingin kaupunginorkesteri ja Suomalainen Ooppera. Niiden toiminta on tutkimuksen keskiössä. Näiden kahden musiikkitoimijan ohella otan selvää, millaisia yksittäisiä konsertteja sotavuosina Helsingissä on lisäksi pidetty ja miten paljon.

Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät valtaosin niin kevyt musiikki kuin radion kautta välitetty musiikki. Tutkimukseen ei sisälly ravintoloiden ja kahviloiden elävä musiikkitarjonta. Sitä tarjontaa oli tuohon aikaan paljon, mutta sen kartoittaminen ja lähempi tutkiminen on oma aihealueensa ja jää tämän tutkimuksen ulkopuolelle. En myöskään tarkastele lähemmin helsinkiläisten teatterien musiikillista toimintaa. Se on osin kuitenkin mukana, sillä teatterien ohjelmistoissa oli tuohon aikaan vielä runsas valikoima operettiohjelmistoa. Helsingissä sotavuosina järjestettiin monia erilaisia kirjallisia ja lausuntailtoja, joissa saattoi olla mukana myös musiikkiesityksiä. Nämäkin tilaisuudet ja niiden musiikkiohjelma on suljettu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Oman tutkimuskohteensa muodostavat myös rintamalle suuntautuneet viihdytyskiertueet, vaikka viihdytyskiertueilla oli mukana myös vakavampaa musiikillista tarjontaa ja esiintyjiä muun muassa Helsingin oopperamaailmasta.

Tutkimukseni pääasiallinen viitekehys ja lähtökohta on historiallinen, joten tutkimuksen metodologia perustuu valtaosin historialliseen arkistotutkimukseen. Olen pyrkinyt saamaan käsiini paljon alkuperäislähteitä, joita rinnakkaisesti vertailemalla ja tutkimalla olen pyrkinyt asianmukaiseen lähdekritiikkiin ja hahmottamaan mahdollisimman johdonmukaisen kokonaisuuden. Historiallisia tutkimusmenetelmiä ovat kartoittaneet esimerkiksi Jorma Kalela (2000) ja musiikin historiaan erikoistunut Jukka Sarjala (2002). Jälkimmäisen näkemykset erityisesti reseptiohistoriasta (ibid., 144–152) ovat olleet tutkimukselleni hyvänä ohjenuorana.

Olen tutkinut aikakauden kahden suurimman musiikkitoimijan arkistomateriaalia, mikä valottaa yksityiskohtia aikakauden musiikkitahojen hallinnosta ja päätöksenteosta. Tämä materiaali löytyy Helsingin kaupunginarkistosta ja Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Näiden arkistolähteiden lisäksi olen tutkinut aikakauden sanoma- ja musiikkilehtien kirjoittelua, koska musiikkielämän vastaanotto on voimakkaasti heijastunut lehtikirjoituksissa. En ole haastatellut aikakauden konserttikävijöitä tutkimusta varten. Sen vuoksi lehtikirjoittelu, aikalaismuistelmien sekä eri musiikki-instituutioiden arkistojen ja historiikkien ohella on olennainen osa tutkimuksen lähdeaineistoa.

Arkistotutkimuksen lisäksi olen etsinyt kirjallisuudesta materiaalia tukemaan musiikkielämän kuvauksia sotavuosina muualtakin kuin Suomesta. Taustaksi olen selvittänyt yleisiä asioita elinolosuhteista Helsingissä sota-aikana. Osa lähteinä käytettyä kirjallisuutta on vanhaa, mutta tutkimuksen myötä on käynyt ilmi, että mitä lähemmäs nykypäivää sotavuosien tapahtumista tullaan, sitä pienemmän osuuden kyseinen ajanjakso uudemmissa historiateoksissa saa. Sen 3 vuoksi lähdeaineistossa on käytetty rinnan esimerkiksi kolmea eri teosta Sibelius-Akatemian historiasta.

Aikakauden kahden suurimman musiikkitoimijan osalta kattavat esitys- ja ohjelmistolistaukset ovat saatavilla koostetusti sotavuosienkin osalta. Suomalaisen Oopperan koottu esitys- ja tekijälistaus löytyy internetistä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Encore-tietokannasta (Encore 2020). Helsingin kaupunginorkesterin konserttien osalta tilastointi ja ohjelmistoanalyysi perustuu ristikkäiseen useamman lähdemateriaalin vertailevaan tutkimiseen. Mahdollisimman täydellisen kokonaisuuden olen koostanut yhdistämällä kaupunginorkesterin painetun historiikin konserttilistausta (Jyrkiäinen 1993, 685–706) internetissä saatavilla olevaan konserttilistaukseen (HKO konsertit 1882–2018 2020). Olen lisäksi täydentänyt näiden kahden konsertti- ja ohjelmistolistausten mahdollisia puuttuvia ja vääriä tietoja aikakauden lehtitietojen perusteella.

Lehdissä olen kiinnittänyt erityistä huomiota maksettuihin erillisiin konsertti-ilmoituksiin, sanomalehtien kulttuurisivujen konserttilistauksiin sekä konserttikritiikkeihin, laajempiin konserttikatsauksiin ja musiikkielämän toimijoita koskeviin isompiin lehtiartikkeleihin. Helsingin alueella ilmestyneistä lehdistä musiikkikritiikkejä julkaisivat ainakin Helsingin Sanomat (HS), Suomen Sosialidemokraatti (SS) ja Uusi Suomi (US). Musiikin ja kulttuurin aikakausijulkaisut, Musiikkitieto (MT), Suomalainen Suomi (SuS) ja Suomen Musiikkilehti (SML) julkaisivat myös koostetusti arvosteluja, konserttikatsauksia ja uutisia pääkaupungissa pidetyistä konserteista.

Edellä mainittujen lähteiden perusteella olen koonnut sotavuosilta työn liitteeksi (Liite 1) sisällytetyn kattavan konserttikalenterin. Se toimii kentän kartoituksen ilmentäjänä ja sen pohjalta olen tehnyt suuren osan musiikkikentän analyysityöstä. Konserttikalenteri ajoittuu välille 1.9.1939–30.9.1944. Mukaan on otettu musiikkitoimijoiden alkanut syyskausi ennen 30.11.1939 syttynyttä talvisotaa. Kalenteri jatkuu keskeytyksettä jatkosodan päättymiseen 19.9.1944 ja vielä saman kuukauden loppuun saakka.

Taidemusiikin konserttitoimintaa Suomessa sota-aikana Suomessa ei ole tutkittu laajemmin yhtenäisenä kokonaisuutena. Aikakausi on lyhyesti esillä useiden musiikki-instituutioiden historiikeissa (Marvia & Vainio 1993; Lampila 1997) ja suomalaisen musiikin yleishistorioissa (Salmenhaara 1996). Monissa kuitenkin kartoitetaan yhden tietyn instituution historiaa tai 4 keskitytään sota-aikana ja sitä ympäröivänä aikakautena syntyneisiin ja esitettyihin sävelteoksiin. Näissä tutkimuksissa ei välttämättä syvennytä lähemmin konserttikentän ja musiikkielämän mahdollisesti yhteneviin isompiin linjoihin tai konserttielämän käytännön arkeen keskellä yhteiskunnallisesti poikkeuksellista ilmapiiriä. (Heiniö 1985a; Heiniö 1985b; Salmenhaara 1996, 505–530.) Siksi sotavuosien konserttielämän tarkemman kokonaisuuden laajempi yhtenäinen ja yksityiskohtainen kartoitus on omalta osaltaan perustutkimusta.

Tutkimuksen toisessa luvussa teen yleiskatsauksen sota-aikaan Helsingissä ja mainitsen joitain sotavuosien arkielämään vaikuttaneita tekijöitä. Luvun toisessa osassa kartoitan yleisesti Helsingin kulttuurikenttää. Kerron lyhyesti mitä muita kuin musiikkialan toimijoita pääkaupungissa vaikutti sotavuosina. Tutkimuksen kolmas ja neljäs luku esittelevät aikakauden kahden suurimman musiikki-instituution eli Helsingin kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan toimintaa. Molemmilla oli sotavuosina säännöllistä toimintaa ja ne pystyivät mahdollisesti tekemään tietoisempia päätöksiä myös ohjelmistollisista linjauksista. Sen vuoksi käsittelen laajemmin näitä kahta instituutiota. Viidennessä luvussa esittelen musiikkikentän muut toimijat. Jaan luvun useampaan kategoriaan ryhmitellen toimijoita, sillä niitä on ollut varsin paljon. Kaikkien kohdalla kategorisointi ei ole aivan yksiselitteistä, mutta pyrin hahmottamaan musiikkikentän isommat osa-alueet omiksi osioikseen.

Tutkimuksen kuudennessa luvussa teen laajempaa analyysiä konserttikentän yhteisistä isommista linjauksista sotavuosien konserttien, niiden ohjelmistolinjausten sekä musiikkitilaisuuksien vastaanoton perusteella. Olen jakanut luvun neljään osaan, jossa ensimmäisessä käsittelen poikkeusolojen käytännön haasteita ja mahdollisia sotavuosien aiheuttamia erikoispiirteitä liittyen kulttuurin kuluttamiseen ja konserttitilanteisiin. Luvun toisessa osassa esittelen mahdollisia yhteneväisiä linjauksia esitetystä ohjelmistosta. Kolmanneksi käsittelen keskustelua taidemusiikin asemasta ja uhkakuvista liittyen 1920- luvulta alkaneeseen ajanvietemusiikin nousuun. Neljäs osa kuudetta lukua käsittelee musiikin saamaa vastaanottoa kuulijoissa ja sen perusteella yritän hahmottaa musiikin merkitystä yleisölle sotavuosien poikkeusoloissa. 5

2 SOTAVUODET HELSINGISSÄ

Helsinki oli vuonna 1939 kasvava kaupunki, jonka asukasluku oli vuoden alussa hieman yli 300 000. Kaupunkilaiset vielä alkuvuodesta odottivat innolla seuraavalle vuodelle myönnettyjä kesäolympialaisia. (Kolbe 2019, 84; Nyström 2019, 136.) Euroopassa syyskuun alussa syttynyt toinen maailmansota toi kuitenkin varjonsa myös suomalaiseen arkeen. Lokakuun puolivälissä 1939 alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset ja alettiin valmistautua mahdolliseen sotaan. Kaupungissa alkoivat pimennysharjoitukset ja alettiin rakentaa väestö- ja sirpalesuojia. Kauppojen isot näyteikkunat suojattiin teipein, pahvein tai laudoin ja ryhdyttiin valmistelemaan ilmapuolustusta. (Tala 2019, 42; Tepora 2019, 17, 22; Nyström 2019, 213–215.) Elintarvikkeiden säännöstely alkoi sotatilan myötä, mutta kaupoissa ei silti ollut aina ostettavaa. Etenkin jatkosodan talvena 1941–1942 kaupungissa nähtiin jopa nälkää. Helsinki ei ollut ruokahuollossa lainkaan omavarainen toisin kuin maaseutu, jossa oli mahdollisuuksia viljellä itsekin jotain. (Nyström 2019, 197; Kortelainen 2019a, 92; Jaatinen 2018, 121.)

2.1 Kotirintama 1939–1944

Talvisota alkoi 30.11.1939 Neuvostoliiton ilmahyökkäyksellä, minkä jälkeen joulukuun aikana kaupungista lähti asukkaita maaseudulle evakkoon yli 70 % ja asukasluku pienentyi vähimmillään noin 65 000 henkeen (Tepora 2019, 27). Helsinkiä ei sotavuosina miehitetty, mutta ilmahälytykset häiritsivät kansalaisten arkea ja ilmahyökkäykset olivat pääkaupungissa sodan suurin vaara. Ilmahälytys ei aina ennakoinut varmaa pommitusta, joten hälytyksiä oli huomattavasti enemmän kuin itse pommituksia. Varsinaisten ilmapommitusten tarkat määrät vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta kolme kuukautta kestäneen talvisodan aikana pommituksia oli yhteensä alle 10. (Helminen & Lukander 2014, 22; Kortelainen 2019a, 90.)

Jatkosodan alettua 25.6.1941 pommituksia oli Helsingissä loppuvuonna alle 15, joista pahimmat tapahtuivat heinäkuussa. Joulukuussa 1941 rintamalla alkoi asemasotavaihe ja sen myötä tilanne myös Helsingissä oli melko rauhallinen joitain yksittäisiä lentokoneita lukuun ottamatta aina syyskesään 1942 saakka. Vuonna 1942 pommituksia oli parikymmentä ja niistä pahimmat olivat elokuun lopussa tapahtunut yöpommitus ja keskellä päivää tapahtunut hyökkäys 8.11.1942. Vuoden 1943 isoimmat hyökkäykset tapahtuivat maaliskuussa ja kaiken kaikkiaan pommituksia oli noin 15. Ilmahälytyksiä oli sen sijaan moninkertaisesti ja Helsingin 6 ilmapuolustusta vahvistettiin vuonna 1943. (Helminen & Lukander 2014, 16, 20, 22, 26; Kortelainen 2019a, 90.)

Vuonna 1944 Helsinkiin kohdistui yhteensä enää kuusi ilmahyökkäystä, mutta niistä helmikuun 1944 suurpommitukset olivat sodan pahimmat. Ne tapahtuivat kymmenen päivän välein 6., 16. ja 26.2.1944 ja jatkuivat jokaisella kerralla alkuillasta myöhään yöhön. Pitkän rauhallisemman vaiheen jälkeen kaupunkilaiset olivat turtuneet lukuisiin aiheettomiin ilmahälytyksiin, eivätkä aina hakeutuneet kunnolla suojaan. Helmikuun pommituksista ensimmäisessä menehtyi sen vuoksi moninkertaisesti helsinkiläisiä kahteen myöhempään verrattuna. Ensimmäisen pommituksen jälkeen kaupungista myös lähti maalle turvaan valtava määrä ihmisiä. (Helminen & Lukander 2014 22, 26, 32, 82, 168; Kortelainen 2019a, 90; 2019b, 145.) Jatkosodan rauhansopimus astui voimaan 19.9.1944.

2.2 Sotavuosien kulttuurielämä Helsingissä

Kulttuuritarjontaa 1930-luvun lopun Helsingissä oli paljon. Kansakunnan vaurastuminen sekä sosiaalinen ja terveydellinen kehitys olivat johtaneet elintason nousuun ja kulttuurin kulutuksen kasvu oli niihin sidoksissa. Helsinkiä pidettiin kasvavana, modernina ja vireänä kaupunkina ja kulttuuri oli osa sitä. Suomen Kulttuurirahaston perustamista juhlittiin Helsingissä 27.2.1939. (Tala 2019, 14–15; Kolbe 2019, 66, 112; Nyström 2019, 151.) Talvisota käytännössä keskeytti kokonaan kulttuurikentän aktiivisen esitystoiminnan, mutta välirauhan astuttua voimaan 13.3.1940 tilanne vähitellen alkoi herätä henkiin. Jatkosodan vuodet toivat omat rajoitteensa arkeen, mutta kulttuuritarjonta yleisesti jatkui monipuolisena läpi sotavuosien.

Musiikkielämän kaksi suurinta instituutiota olivat Helsingin kaupunginorkesteri ja Suomalainen Ooppera, joilla oli säännölliset esityskaudet syksystä kevääseen. Niiden lisäksi kaupungissa oli runsaasti pienempien ja yksittäisten toimijoiden järjestämää musiikkitarjontaa. Koska tässä tutkimuksessa syvennyn nimenomaan sotavuosien musiikkielämään, en tässä kappaleessa esittele sitä laajemmin. Helsingin keskeisiä konserttipaikkoja Bulevardilla sijainneen oopperatalon (nykyinen Aleksanterin teatteri) lisäksi oli kaksi. Niistä ensimmäinen oli Pohjoisella Rautatiekadulla sijainnut Sibelius-Akatemian konserttisali, jota kutsuttiin edelleen Konservatorion saliksi. (Dahlström 1982, 139.) Toinen tärkeä konserttipaikka eli Yliopiston juhlasali Senaatintorin laidalla oli remontissa kesästä 1939 kesään 1940. Syyskuun 7 alussa 1940 se otettiin jälleen käyttöön yliopiston avajaisia ja yliopiston 300- vuotisjuhlakonserttia varten. Helsingin kaupunginorkesterin sinfoniakonsertit palasivat yliopiston saliin syksyllä 1940. (Lappalainen 1994a, 196–199.) Näiden lisäksi Siltasaaressa sijaitsevassa Työväentalossa oli erityisesti Työväen musiikkiyhdistysten konsertteja ja Messuhallissa (nykyinen Töölön kisahalli) järjestettiin konsertit, joihin haluttiin mahtuvan enemmän yleisöä.

Teattereita oli sotavuosien Helsingissä useita. Päänäyttämö oli Kansallisteatteri, joka sijaitsi samassa rakennuksessa kuin nykyisin. Helsingin Kansanteatteri toimi kahdella näyttämöllä. Sen esityksiä nähtiin Vanhalla ylioppilastalolla ja Koiton talossa. Helsingin Työväen Teatteri toimi Vallilan työväentalolla ja Svenska Teatern keskustassa vastasi kaupungin ruotsinkielisestä teatteritarjonnasta. Näistä Kansanteatteri, Työväen Teatteri ja Svenska Teatern esittivät puhenäytelmien lisäksi runsaasti laulunäytelmiä ja operetteja. (Nyström 2019, 149– 150; Liite 1.) Teatterielämä Helsingissä oli koko sota-ajan vilkasta ja suosittua. Esimerkiksi kevätkautta 1942 jatkettiin vielä kesäkuun puolelle, sillä etenkin viikonloppunäytännöt olivat olleet melkein aina loppuunmyytyjä. Ohjelmistoon oli otettu vanhojakin, erityisesti kotimaisia näytelmiä ja jotkut esitykset saivat jopa ennätysmäisiä yleisömääriä. (HS 17.5.1942.)

Elokuvissa käynti oli suosittu ajanviettotapa 1930-luvulla ja vuosikymmenen puolivälistä sodan alkuun asti yleisömäärät olivat lähes tuplaantuneet. Talvisota vähensi katsojamääriä hetkellisesti, mutta kasvu jatkui läpi sotavuosien. (Uusitalo 2002, 19–20.) Vuonna 1939 pelkästään Helsingin kantakaupungin (alueeseen on laskettu mukaan Taka-Töölö, Kallio ja Vallila) alueella oli lähes 50 elokuvateatteria (Heiskanen & Santakari 2004, 170–171). Elokuvista tuli sotavuosina suosittu eskapismin kokemispaikka. Sota-ajan elokuvien aiheet olivat yleensä kevyitä, romantiikkaan ja komediaan taipuvaisia ja vaikka tätä sodan loppupuolella elokuva-alan uutisoinnissa kritisoitiin, arjesta pakenemista pidettiin ajan yleisessä ilmapiirissä silti oikeutettuna. (Uusitalo 1977, 38, 60, 186.)

Pääkaupungin suosituimpia museoita 1930-luvun lopulla olivat Kansallismuseo ja Ateneumin taidemuseo (Kolbe 2019, 112). Näistä molemmista oli vakionäyttelyt evakuoitu sodan alta turvaan, mutta molemmat olivat sotavuosina ajoittain avoinna erilaisten erikoisnäyttelyiden myötä. Ateneumin rinnalla myös Taidehalli ja monet taidegalleriat järjestivät sotavuosina näyttelyitä ja kuvataidekenttä oli virkeää. Suurin osa näyttelyistä oli kotimaista taidetta ja taidetta myös ostettiin paljon. (Kortelainen 2019b, 147–148, 156–158; Koskinen 2019, 108– 8

109.) Sotavuosiin kuuluva kuriositeetti olivat kolme sotasaalisnäyttelyä. Ne järjestettiin Messuhallissa ja kaiken kaikkiaan ne keräsivät valtavan yleisömäärän: yli 300 000 kävijää. (Kortelainen 2019c, 175.)

Lukeminen oli sotavuosina suosittua ja kirjastot olivat auki. Myös kirjojen myynti lisääntyi sota-aikana. Esimerkiksi aikakauden suurimman suomalaisen kirjakustantajan WSOY:n myynti kasvoi rahassa laskettuna yli 250 prosenttia ja painettujen kirjojen määrä nousi huomattavasti, satunnaisesta paperipulasta huolimatta. Yhtenä syynä tähän pidettiin sitä, että toisin kuin monia muita kulutushyödykkeitä, säännöstely ei koskenut kirja-alaa. Laajasta säännöstelystä ja sekä ostettavien tavaroiden puutteesta johtuen kuluttajilla oli myös suhteellisen paljon rahaa käytössään sotavuosina. Se edesauttoi kulutusta alueilla, joihin voitiin sodan jaloissa panostaa. (Kortelainen 2019b, 168; Häggman 2019, 172–176.)

Ravintolat ja kahvilat tarjosivat ruumiinravinnon lisäksi paikoitellen myös elävää musiikkia, sekä kevyempää että vakavampaa. Tanssiminen oli sotavuosina kuitenkin kielletty. Kielto oli asetettu voimaan 7.12.1939 pian talvisodan syttymisen jälkeen. Kieltoa lievennettiin hetkellisesti välirauhan aikana, mutta jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 kielto astui taas voimaan ja päättyi aikanaan asteittain, lopullisesti vasta vuonna 1948. Tanssikielto heijastaa 1930-luvun lopun arvoiltaan osin vielä vanhanaikaista Suomea siinä suhteessa, että kielto asetettiin voimaan ennemmin moraalisista kuin turvallisuuteen liittyvistä syistä. (Tikka & Nevala 2020, 9–12, 211.) Asenne täällä oli siis kokonaan erilainen kuin esimerkiksi Isossa- Britanniassa, jossa sota-aikana tanssiminen oli hyvin suosittu ajanviete ja sen ajateltiin omalta osaltaan yhdistävän kansalaisia ja nostattavan moraalia (ibid., 126–127).

3 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI

Helsingin kaupunginorkesteri aloitti syksyn 1939 juhlimalla perustamisensa 25-vuotista historiaa kauden avajaiskonsertissa 8.9.1939. Orkesterin juuret olivat Robert Kajanuksen (1856–1933) vuonna 1882 perustamassa Helsingin orkesteriyhdistyksessä. Vuonna 1912 Helsingin kaupunginvaltuusto oli perustanut laajapohjaisen musiikkilautakunnan valmistelemaan kaupunginorkesteriasiaa. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1914 ensin koeajalle ja lopullinen kunnallistamispäätös tapahtui keväällä 1919. Vasta vuonna 1937 musiikkilautakunta sai kaupunginvaltuustossa läpi päätöksen, jonka perusteella orkesterin muusikot saivat samat täysimittaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin muutkin Helsingin kaupungin viranhaltijat. (Marvia & Vainio 1993, 37–48, 299–300, 351, 391, 463.)

Kaupunginorkesterin hallinnosta vastasi vuosittain valittu musiikkilautakunta, joka toimi orkesterin lisäksi myös muiden Helsingin kulttuuritoimien hallintoelimenä. Orkesterin osalta lautakunnan tehtäviksi oli määritelty muun muassa soittajien palkkaaminen, kapellimestariehdotuksen antaminen kaupunginhallituksen päätettäväksi sekä orkesterin taloudenpito. Lautakunta myös lopullisesti hyväksyi taiteellisen johtajan tekemät ehdotukset konserttien ohjelmista sekä vierailevista solisteista ja kapellimestareista. Orkesterin intendentti piti huolta asioiden käytännön tason hoitamisesta, mutta varsinaista suurempaa päätäntävaltaa ei hänellä ollut. Kaupunginorkesterin intendenttinä sotavuosien aikaan toimi ensin Ernest Pingoud (1887–1942) ja tämän kuoleman jälkeen toimeen valittiin orkesterin kirjastonhoitajana aiemmin toiminut Nils-Eric Ringbom (1907–1988). (Marvia & Vainio 1993, 472–473.) Helsingin kaupunginorkesteri oli merkittävin ja käytännössä ainoa säännöllisesti julkisesti esiintyvä sinfoniaorkesteri pääkaupungissamme 1930- ja 1940-luvuilla. Oman konserttitoimintansa lisäksi se hoiti myös Suomalaisen Oopperan orkesterin tehtäviä. (Ibid. 469.)

3.1 Helsingin kaupunginorkesterin konsertit sotavuosina

Kaupunginorkesterin varsinaisiksi konserttimuodoiksi olivat jo sen ensimmäisten vakinaisten johtajien Robert Kajanuksen (ylikapellimestarina 1882–1932) ja Georg Schnéevoigtin (1872– 1947) (ylikapellimestarina 1914–1916 [yhdessä Kajanuksen kanssa] & 1932–1940) ylikapellimestarikausina vakiintuneet kolme erilaista konserttityyppiä. Näitä olivat 10 sinfoniakonsertit, kansansinfoniakonsertit ja kansankonsertit. Sinfoniakonsertteja pidettiin noin kahden viikon välein yliopiston juhlasalissa. Kansansinfoniakonsertit soitettiin Konservatorion salissa sunnuntai-iltapäivisin ja ne koostuivat yleensä klassisromanttisesta perusohjelmistosta. Kansankonsertteja pidettiin samoin sunnuntaisin päiväsaikaan niinä viikkoina, jolloin ei ollut sinfoniakonsertteja ja niiden ohjelmisto oli niin kutsuttua helppotajuista klassista musiikkia. (Marvia & Vainio 1993, 426.)

Kaikki kolme konserttimuotoa jatkuivat myös sota-aikana ja varsinaisia pitempiä taukoja orkesterin konserttitoiminnassa oli vain kahdesti. Ensimmäisen tauon aiheutti talvisodan syttyminen marraskuun lopussa 1939, kun orkesterin jäsenistä moni kutsuttiin sotapalvelukseen (Ringbom 1981, 23). Konserttitoiminta jatkui vasta helmikuun puolessavälissä 1940 sarjalla jousiorkesterikonsertteja orkesterin konserttimestarin Arvo Hannikaisen (1897–1942) johdolla ja ne olivat ainoat esiintymiset ennen talvisodan päättymistä. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen kevätkauden toiminta ei ehtinyt normalisoitua, mutta osin vielä vajaallakin kokoonpanolla kyettiin pitämään yhteensä 14 konserttia. Kevään 1940 konserttikausi jatkui pitkälle kesäkuun puolelle, miltei juhannukseen saakka. (Marvia & Vainio 1993, 474; Liite 1.) Tauon jälkeen konsertit keräsivät hyvin yleisöä, muun muassa paljon sotilaita (US 16.3.1940).

Helsingin kaupunginorkesterin konserttitoiminta keskeytyi toisen kerran jatkosodan aikana. Sinfoniakonserttien esiintymispaikka eli yliopiston juhlasali tuhoutui vuoden 1944 helmikuun viimeisessä suurpommituksessa (Helminen & Lukander 2014, 118–120). Orkesterin konserttitauko oli tuolloin vajaan kuukauden mittainen ja siitä lähtien myös sinfoniakonsertit pidettiin Konservatorion salissa (Marvia & Vainio 1993, 492).

Konsertit keskeytyivät usein ilmahälytyksiin ja pommituksiin. Jatkosodan hankalinta aikaa oli alkuvuosi 1944, jolloin melkein jokainen konsertti katkesi ilmahälytyksen vuoksi (Marvia & Vainio 1993, 496–497). Intendentti Nils-Eric Ringbom muistelee erityisesti Beethoven- konserttia 25.2.1944, joka keskeytyi väliajalla ilmavaaran takia. Yleisö odotteli aikansa vaara ohi -merkkiä, mutta lopulta konsertin jälkipuolisko päätettiin siirtää sunnuntai-iltapäiväksi 27.2.1944. Silloin olisi esiintynyt vieraileva viulusolisti, saksalainen Gerhard Taschner (1922– 1976). (Ringbom 1981, 39–40). Yliopiston juhlasali kuitenkin tuhoutui 26.–27.2.1944 välisen yön suurpommituksessa, eikä kyseisen konsertin loppuosaa koskaan soitettu. Taschner palasi kotimaahansa esittämättä lainkaan Beethovenin viulukonserttoa (Marvia & Vainio 1993, 491).

3.2 Kapellimestariongelmat

Sota-ajan aiheuttamien hankaluuksien lisäksi kaupunginorkesterille aiheutti ongelmia 1940- luvun alkupuoliskolla avoin kapellimestarikysymys. Asian katsotaan vaikuttaneen osaltaan myös orkesterin taiteellisen tason laskuun. (Marvia & Vainio 1993, 482.)

Kaupunginorkesteria vuodesta 1932 johtanut Georg Schnéevoigt oli syksyllä 1939 tullut eläkeikään. Hän anoi lisäaikaa, jota hänelle myönnettiinkin yksi vuosi. Schnéevoigt ei johtanut lisävuotenaan käytännössä lainkaan. Suurimman osan tuosta ajasta hän vietti virkavapaalla ja johti ulkomailla. Orkesterin konserttitoiminta katkesi talvisodan sytyttyä, joten kapellimestaria ei varsinaisesti tarvittu. Kun helmikuun puolessavälissä 1940 saatiin aikaan jousiorkesterikonserttien sarja, toimi johtajana orkesterin tuolloinen konserttimestari Arvo Hannikainen. Loppukevät 1940 ja seuraava syksy tultiin toimeen vierailijakapellimestarien johtaessa, vaikka näiden yhteistyö muusikoiden kanssa ei aina ollut täysin ongelmatonta. (Marvia & Vainio, 474–475.)

Lokakuussa 1940 kapellimestarin virka julistettiin haettavaksi ja seuraavan vuoden alusta siihen nimitettiin Tauno Hannikainen (1896–1968) (Ringbom 1981, 29). Hannikainen oleskeli tuohon aikaan Yhdysvalloissa ja ilmoitti saapuvansa Suomeen vasta seuraavana kesänä. Kesäkuussa 1941 alkoi kuitenkin jatkosota. Hannikaiselta tuli sähke, jossa hän totesi, ettei hänellä ole mahdollisuutta palata Suomeen näissä muuttuneissa olosuhteissa. (Marvia & Vainio 1993, 476.) Näin ollen koko vuosi 1941 käytettiin vierailevia kapellimestareita.

Vuoden 1942 alussa päädyttiin avoimessa kapellimestaritilanteessa jonkinlaiseen ratkaisuun ja väliaikaiseksi johtajaksi kutsuttiin Armas Järnefelt (1869–1958). Tämä oli jo yli 70-vuotias, mutta ikäisekseen hyvässä kunnossa. Hän toimi pääkapellimestarina kevätkauden 1942, mutta koko seuraava konserttikausi kului taas vaihtuvien kapellimestarien johdolla, heidän joukossaan tosin myös Järnefelt. (Karttunen 2009, 232.) Tauno Hannikaisen astumisesta virkaansa ei ollut mitään tietoa (Suomen ja Yhdysvaltojen välinen postiliikenne oli katkoksissa sodan vuoksi), joten vuoden 1943 alussa päätettiin julistaa haettavaksi kapellimestarin vuoden mittainen sijaisuus (alkaen 1.6.1943). Hakijoiden joukossa oli myös Armas Järnefelt, joka valittiin nyt jo toistamiseen hoitamaan viransijaisuutta. Kuitenkin jo puolen vuoden jälkeen tämä oli haluton jatkamaan sopimustaan pääkaupunkiseudulla alkuvuodesta 1944 kiihtyneiden 12 sotatoimien seurauksena. Järnefelt palasi Tukholmaan, joka oli hänen varsinainen kotikaupunkinsa. (Marvia & Vainio 1993, 477–478; Karttunen 2009, 232–233.)

Kevätkausi 1944 vietiin loppuun useiden kapellimestarien voimin ja myös Järnefelt palasi johtamaan konsertin toukokuussa 1944. Uudeksi viransijaiseksi valittiin Martti Similä (1898– 1958) ja tämä aloitti toimessaan 1.6.1944. Similä toimi siis kaupunginorkesterin kapellimestarina, kun jatkosota päättyi 19.9.1944. (Marvia & Vainio 1993, 480–481; Karttunen 2009, 233.)

3.3 Soittajapula

Yksi sota-ajan suurimmista ongelmista oli orkesterin soittajavahvuuden huomattava supistuminen. Orkesteri koostui vielä tuolloin yksinomaan miespuolisista muusikoista. Talvisodan alussa orkesterin noin seitsemästäkymmenestä soittajasta yli kaksikymmentä kutsuttiin palvelukseen ja heistä suurin osa oli puhaltajia. (Marvia & Vainio 1993, 474.) Jatkosodan alettua kesällä 1941 oli syyskauden alussa 24 muusikkoa rintamalla. Suuri osa heistä oli puhaltajia ja sen takia sinfoniakonserttien järjestäminen haluttiin peruuttaa. Sijaistenkaan palkkaamiseen ei ollut varaa. (Musiikkilautakunnan [myöh. MLK] pöytäkirja 4.9.1941, 7§, liitteenä kirje kaupunginhallitukselle 4.9.1941.) Puhaltajia oli mahdollista saada avuksi muun muassa Valkoisen Kaartin soittokunnasta (Ringbom 1981, 30), mutta läpi koko sota-ajan oli silti mahdotonta esittää suuria sinfonisia teoksia täydessä soittajavahvuudessa, sillä myös jousistossa oli huomattavia puutteita. Esimerkiksi syyskauden alussa 1943 kerrottiin, että orkesterin kahdeksasta alttoviulistista viisi oli asepalveluksessa (HS 2.9.1943).

Soittajapulan vuoksi orkesteri pyrki erilaisin keinoin pitämään muusikoita riveissään. Jo ennen talvisotaa, syksyllä 1939 musiikkilautakunta pyysi kaupunginhallitusta kääntymään sotilasviranomaisten puoleen ja anomaan 12 soittajan (erityisesti puhaltajien, joiden läsnäolo orkesterissa katsottiin erittäin olennaiseksi) vapauttamista reserviharjoituksista. (MLK:n pöytäkirja 1.11.1939, 16§, liitteenä kirje Helsingin kaupunginhallitukselle 10.11.1939.) Syksyllä 1943 anottiin Helsingin työvoimalautakunnalta kuudelle muusikolle vapautusta metsähakkuutöistä seuraavanlaisin perustein:

[--] mainitunlaista työtä ei kohtuuden nimessä pitäisi määrätä puheenaolevien muusikerien suoritettavaksi, koska heidän ammattinsa viulunsoittajina vaatii jokaisen sormen lihasten äärimmäisen tarkkaa funktiota, joka metsänhakkuussa helposti joutuu vaaranalaiseksi, mistä taasen voi johtua, että he menettävät soittokuntonsa ja siten myös työmahdollisuutensa. (MLK:n pöytäkirja 10.9.1943, 129§, liitteenä kirje Helsingin työvoimalautakunnalle 10.9.1943.)

Tähän pyyntöön suostuttiin. (MLK:n pöytäkirja 23.10.1943, 149§, liitteenä kirje Helsingin kaupungin työvoimalautakunnalta.) Musiikkilautakunnan pöytäkirjoista löytyy sota-aikana myös mainintoja, että monet eläkeikäiset (67 vuotta täyttäneet) soittajat anoivat virkaansa lisäaikaa. (Esim. 29.11.1941, 7§ ja liitteet; 20.1.1942, 10§ ja liite.) Tällaisiin anomuksiin oli huomattavan helppo sota-aikana suostua, koska soittajista oli muutenkin pulaa nuorempien miesten ollessa rintamalla. (Marvia & Vainio 1993, 478–479.)

3.4 Vierailevat kapellimestarit ja solistit

Kansainvälinen tilanne ei toisen maailmansodan aikana suosinut taiteilijoiden liikkuvuutta maasta toiseen. Sotatilassa oleva Suomikaan ei suuremmalti houkutellut ulkomaisia muusikkovieraita. Niinpä kotimaisille kapellimestareille ja solisteille tarjoutui runsaasti työtilaisuuksia Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Avoimen kapellimestaritilanteen vuoksi orkesterin edessä nähtiin useita eri henkilöitä. Useimmin johtajakorokkeella vierailivat viransijaisten Järnefeltin ja Similän lisäksi Toivo Haapanen (1889–1950) ja Leo Funtek (1885–1965) sekä nuoremmasta polvesta muun muassa Jussi Blomstedt (vuodesta 1944 alkaen Jalas) (1908–1985), Erik Cronvall (1904–1979) ja Nils- Eric Fougstedt (1910–1961). (HKO konsertit 1882–2018 2020; Liite 1.) Joskus kapellimestaripula oli niin huutava, että mahdollisuuksia annettiin heikompitasoisillekin johtajille ja tästä seurasi myös polemiikkia (Marvia & Vainio 1993, 483–484).

Suomalaisista solisteista laulajat saivat eniten esiintymistilaisuuksia. Heitä olivat muun muassa Hanna Granfelt (1884–1952), Oiva Soini (1893–1971) ja Ture Ara (1903–1979). Kaupunginorkesterin muista solisteista mainittakoon pianistit Timo Mikkilä (1912–2006), Kurt Walldén (1906–1979) ja Kerttu Bernhard (1902–1944) sekä viulistit Anja Ignatius (1911– 14

1995), Irma Nissinen (1910–2003) ja orkesterin konserttimestari Arvo Hannikainen. Sellosolistina useimmin esiintynyt Yrjö Selin (1894–1965) oli niin ikään orkesterin omista riveistä, tuolloinen soolosellisti. Hieman harvinaisempia solisteja olivat muun muassa urkuri Elis Mårtenson (1890–1957), harpisti Väinö Hannikainen (1900–1960) sekä harmonikansoittaja Viljo Vesterinen (1907–1961). Harmonikkaa ei tuolloin vielä pidetty konserttisoittimena ja viimeksi mainitun solistiksi ottamisesta oli musiikkilautakunta kokouksessaan äänestänyt, mutta neljä puoltoääntä oli voittanut kahta vastaan (MLK:n pöytäkirja 23.5.1944, 87§). Vesterinen sai yleisön puolelta lämpimän vastaanoton ja myös musiikkikriitikot kiittelivät hänen taituruuttaan soittimensa käsittelyssä (HS & SS & US 30.5.1944). (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Sota-ajasta huolimatta orkesterin edessä nähtiin myös ulkomaisia vieraita. Useimmat eli noin puolet kaikista ulkomaisista vieraista, tulivat naapurimaasta Ruotsista. Oletettavasti helpoimpien matkustusyhteyksien vuoksi. Kapellimestarivieraita olivat muun muassa Tor Mann (1894–1974), Sixten Eckerberg (1909–1991) ja alun perin espanjalaissyntyinen Olallo Morales (1874–1957). Heistä Morales johti kokonaan ruotsalaisen ohjelman ja myös Mann johti konsertissaan kotimaansa musiikkia. Eckerberg sisällytti konserttinsa ohjelmaan muun muassa säveltämänsä sinfonian. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Kapellimestareista tuon ajan eksoottisin vieras oli japanilainen kapellimestari Hidemaro Konoye (1898–1973), joka vieraili Suomessa välirauhan aikana, toukokuussa 1941. Konoye tuli Suomeen Berliinistä, jossa hän oli asunut muutaman vuoden ja hän johti kaupunginorkesteria vierailullaan yhteensä kolmessa konsertissa. Näistä yhdessä kuultiin hänen omakin sävellyksensä Etenraku. Konoye johti samalla vierailullaan myös Suomalaisessa Oopperassa yhden näytöksen Giacomo Puccinin (1858–1924) oopperasta Madame Butterfly (1904). Muita ulkomaisia kapellimestareita olivat muun muassa italialainen (Berliinissä toiminut, HS 16.1.1941) Giovanni di Bella ja unkarilainen János Ferencik (1907–1984), jotka molemmat vierailivat sotavuosina Suomessa kahdesti. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Saksalainen Hannoverin Niedersachsen-orkesterin kapellimestari Helmuth Thierfelder (1897– 1966) vieraili kaupunginorkesterin edessä huhtikuussa 1942. Kutsun hän oli tällä kertaa saanut Jean Sibeliuksen (1865–1957) kautta, sillä Thierfelder oli johtanut paljon Sibeliusta Saksassa. Thierfelder oli useita kertoja aiemminkin käynyt Suomessa vierailuilla. Osin johtuen siitä, että hänellä oli suomalainen puoliso, laulajatar Jennie von Thillot (1892–1977). Thillot esiintyi 15 tämän saman vierailun yhteydessä Suomalaisen Oopperan Tosca-produktion nimiosassa. (Nivanka 1992, 57; SS & US 5.4.1942.)

Kaupunginorkesterin sotavuosien ulkomaisista solistivieraista suurin osa oli pianisteja, yhteensä seitsemän. Heistä mainittakoon ensin tanskalaissyntyinen pianisti France Ellegaard (1913–1999), joka vieraili Helsingissä syksyllä 1940 sekä alkuvuodesta 1944. Molempien vierailujen yhteydessä hän piti täällä myös omia pianoresitaaleja, vuonna 1940 kaksi ja vuonna 1944 kolme. Unkarilainen pianisti Annie Fischer (1914–1995) samoin solistivierailunsa yhteydessä konsertoi kahdesti myös omalla soolokonsertilla helmikuussa 1941. (Liite 1.)

3.5 Sotavuosien konserttimäärät, säveltäjänimet ja teosesitysten määrät

Kaupunginorkesterin konserttien kokonaismäärä oli ollut konserttikausittain (syksystä kevääseen) 1930-luvun loppupuolella keskimäärin 60 konserttia kaudessa. Talvisodan keskeyttämän konserttikauden 1939–1940 aikana konserttien kokonaismäärä putosi noin kolmanneksella ollen yhteensä 42 konserttia, mutta vaikuttaa ikään kuin siltä, että välirauhan aikaan sijoittunut konserttikausi 1940–1941 kuroi konserttien määrää kiinni. Silloin konserttien yhteismäärä oli 78. Sotavuosien 1941–1944 aikana pysyttiin 70 konsertin tienoilla lukuun ottamatta kautta 1943–1944, jolloin konserttien kokonaismäärää verotti yliopiston juhlasalin hetkeksi keskeyttämä esitystoiminta ja konserttien yhteismäärä jäi 67:een, joka sekin oli silti enemmän kuin ennen sota-aikaa. (Liite 2.)

Yksittäisten teosten esityksiä kaupunginorkesterin konserteissa oli 1930-luvun lopun konserttikausilla ollut keskimäärin 250. Tähän päästiin myös kaudella 1939–1940, vaikka konserttitoiminta olikin keskeytynyt talvisodan vuoksi kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. (Liite 2.) Lukemaa tasoittaa ehkä se, että sodan päätyttyä orkesterin toiminta alkoi sarjalla jousiorkesterikonsertteja ja muutenkin pienempimuotoisin kokoonpanoin. Ohjelmiston painotus oli tämän myötä enemmän lyhyissä teoksissa, joita yhteen konsertti-iltaan mahtui useampia. Välirauhan aikaisella konserttikaudella 1940–1941 yksittäisten teosten esityksiä oli huimat 322. Kantaesityksiäkin oli 20, mikä on noin kaksinkertainen määrä sotaa edeltäviin vuosiin. (Liite 2.) Oletettavaa on, että välirauhan ajan runsas määrä konsertteja sekä niissä esitettyjen teosten ja kantaesitysten määrä selittyy sillä, että talvisota keskeytti edeltävän konserttikauden. Sen vuoksi konsertteja jäi paljon pitämättä ja osa niistä siirtyi seuraavalle 16 kaudelle. Voidaan myös arvella, että orkesterin sodanjälkeiset soittajaresurssit eivät ehkä vielä keväällä 1940 riittäneet kaikkien teosten esittämiseen.

Jatkosodan aikaan sijoittuvilla konserttikausilla yksittäisiä teosesityksiä oli keskimäärin noin 300 eli noin viidennes enemmän kuin ennen sotia. Sitä selittää osaltaan se, että suhteessa sinfoniakonsertteihin pienempimuotoisia kansansinfoniakonsertteja ja kansankonsertteja oli määrällisesti paljon ja usein niiden ohjelmisto koostui lyhyemmistä teoksista, joista ohjelmassa oli useita. (Liite 2.)

Sota-ajan ohjelmistoissa esiintyi paljon samoja säveltäjänimiä kuin sotaa edeltävinä konserttikausina. Yksittäisten teosten esitysten perusteella kymmenen suosituimman säveltäjän joukossa toistuivat kaudesta toiseen klassiset tutut säveltäjät kuten Ludwig van Beethoven (1770–1827), Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791), Johannes Brahms (1883–1897) ja Richard Wagner (1813–1883). Suomalaisista säveltäjistä kymmenen suosituimman joukkoon mahtuivat muun muassa Selim Palmgren (1878–1951) ja Jean Sibelius, joka oli vuodesta toiseen esitysten määrän perusteella kaikista säveltäjistä listan ensimmäisenä. (Liite 3.)

Kymmenen esitetyimmän säveltäjän listalle on jollekin yksittäiselle kaudelle mahtunut suomalaisista säveltäjänimistä sellaisia kuin Kalervo Tuukkanen (1909–1979), Nils Lerche (1905–1986), Sulho Ranta (1901–1960), Tauno Pylkkänen (1918–1980) ja Väinö Pesola (1886–1966). Heille oli omistettu yksittäisiä sävellyskonsertteja, joiden myötä useampi teos on tullut yhdessä ainoassa konsertissa esille ja tästä syystä säveltäjän nimi on päätynyt kyseisenä vuonna soitetuimpien listalle. Konserttikaudelta 1942–1943 suomalaissäveltäjistä poikkeuksellisesti teosesitysten määrillä erottuu Selim Palmgren, joka on tuona kautena päätynyt tilastokakkoseksi heti Sibeliuksen jälkeen. Esitysten yhteislukemasta 23 kuitenkin pelkästään 15 esitystä koostuu Palmgrenin kaikki viisi pianokonserttoa sisältäneestä konsertista, joka ensimmäisen konsertin suuren suosion seurauksena toistettiin vielä kaksi kertaa. (Liite 1; Liite 3.)

Mikä oli sotavuosina suomalaisen ja ulkomaisen ohjelmiston suhde ja muuttuiko se verrattuna edeltäviin vuosiin? Suomalaisten teosten osuus 1930-luvun loppupuolen ohjelmistoissa oli keskimäärin 40 % ja heti kaudella 1939–1940 se nousi 15 prosenttiyksikköä ollen yli puolet kaikista teosten esityksistä. Välirauhan aikana konserttikaudella 1940–1941 suomalaisten teosten esityksiä oli tasan puolet kaikista esitetyistä teoksista. Mainittava on, että samalla 17 konserttikaudella Sibeliuksen sävellykset muodostivat 23 prosentilla kaikista esityksistä lähes puolet kauden suomalaisesta esitetystä musiikista. Tähän vaikutti erityisesti se, että Sibeliuksen 75-vuotissyntymäpäivä osui joulukuulle 1940 ja kaupunginorkesteri juhli säveltäjämestariamme yhteensä neljällä konsertilla. Jatkosodan konserttikausina suomalaisen musiikin osuus tasaantui 44 prosenttiin, joka sekin oli hieman enemmän kuin ennen sotavuosia. Sibeliuksen musiikkia kaikista esitetyistä teoksista jatkosodan aikana oli 13 %, joka oli täsmälleen sama osuus kuin ennenkin sotavuosia eli tästä voidaan päätellä Sibeliuksen musiikilla olleen 1930–40-luvuilla varsin vakiintunut asema Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistoissa. (Liite 2.)

Laatimissani tilastoissa (liitteet 2 & 3) korostuvat jotkut säveltäjät, joiden teoksia eritoten kestonsa tai kokoonpanonsa vuoksi oli helppo ohjelmoida sota-ajan konserttiohjelmiin. Kymmenen soitetuimman säveltäjän joukossa on vuosittain mm. Johann Strauss nuorempi (1825–1899), jonka teoksille käytännössä joka vuosi omistettiin ainakin yksi kokonainen oma matineakonsertti ja sen lisäksi hänen teoksiaan kuultiin vuosittain orkesterin vappumatineassa. Tähän poikkeuksena tosin oli kevään 1940 vappumatinea, joka heijasteli päättynyttä talvisotaa siten, että ohjelmisto koostui poikkeuksellisesti vain suomalaisista teoksista. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita, että edellisten koostettujen tietojen perusteena olevat teos- ja säveltäjätilastot perustuvat Helsingin kaupunginorkesterin kaikkiin pidettyihin julkisiin konsertteihin. Niitä koostaessani en ole eritellyt Helsingin kaupunginorkesterin omia itse järjestettyjä konsertteja tai ulkopuolisten tahojen tilaamia konsertteja. Tilauskonsertteihin lukeutuvat yksityisten tahojen tilaamat tilaisuudet sekä myös monet kuorojen, solistien, kapellimestarien ja säveltäjien konsertit, joihin kaupunginorkesteri oli palkattu avustamaan. Tilastot heijastavat siis julkisissa konserteissa esitettyjen säveltäjänimien ja teosten esiintymistä, eivätkä suoranaisesti Helsingin kaupunginorkesterin itse linjaamia ohjelmistovalintoja.

3.6 Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistopolitiikka sotavuosina

Kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi vuonna 1932 valittu Georg Schnéevoigt oli jo aikanaan valintansa yhteydessä ollut sitä mieltä, että orkesterin ohjelmistolinjaukset olivat 18 jääneet ajastaan jälkeen ja hänellä oli suuret suunnitelmat modernisoida tilannetta. Pian hän joutui toteamaan, että asian korjaaminen ei ollut aivan niin yksinkertaista ja yleisölläkin oli asiaan sanansa sanottavana. Ohjelmisto ei hänenkään aikanaan kovin radikaalisti uudistunut. (Marvia & Vainio 1993, 411, 415–416.) Sota-aika toi omat haasteensa ohjelmistopolitiikkaan alkaen jo siitä, että esitettävä ohjelmisto piti mukauttaa käytettävissä oleviin soittajaresursseihin. Samoin sota-aikana ongelmana ollut ylikapellimestarikysymys varmasti omalta osaltaan vaikutti siihen, ettei orkesterin ohjelmistolla ollut mitään selkeää taiteellisesti harkittua linjaa.

Talvisodan aiheuttaman konserttitoiminnan totaalisen keskeytymisen jälkeen orkesterin rivejä saatiin kasaan helmikuussa 1940 sen verran, että kyettiin vielä sodan aikana pitämään kolme jousiorkesterikonserttia. Näistä ensimmäisen konsertin 16.2.1940 ohjelmisto heijastaa sota-ajan henkeä hyvin, sillä konsertti aloitettiin Maamme-laulun jälkeen mieskuoro Laulu-Miesten avustamana kantaesityksellä Leevi Madetojan (1887–1947) uudesta teoksesta Taistelulaulu ja konsertti päättyi samoin kuoron kanssa esitettyyn Fredrik Paciuksen (1809–1891) Suomen lauluun. Tämän ensimmäisen konsertin ohjelmisto muutenkin oli enemmän suomalaispainotteinen, kun taas seuraavissa kahdessa konsertissa ohjelmisto sisälsi valtaosin ulkomaisten säveltäjien teoksia. (HKO konsertit 1882–2018 2020.) Kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että jousikokoonpano asetti omat rajoitteensa näiden konserttien ohjelmistovalintoihin.

Kaupunginorkesterilla oli uudenvuodenmatineoissaan ollut jo useampana vuonna ennen sota- aikaa tapana soittaa kokonaan suomalainen ohjelmisto. Vappumatineat sen sijaan olivat sisältäneet kevyttä klassista Suomesta ja muualta. Talvisodan jälkeen vappumatineassa 1.5.1940 ohjelmisto oli poikkeuksellisesti kokonaan suomalainen. Lehdistössä ohjelma otettiin myönteisesti vastaan:

Orkesterin tämänkertainen vappukonsertti poikkesi ohjelmaltaan tavanmukaisesta kaavasta. Se sisälsi suomalaista orkesterimusiikkia vaihtelevan, sopivasti edustavan valikoiman ja sen alkuosa – Sibeliuksen Finlandia ja Karelia- sarja – oli omiaan luonnehtimaan nykytunnelmia. (US 3.5.1940, Y.S. [Yrjö Suomalainen].)

Kaupunginorkesterin konservatoriossa keskiviikkona järjestämän vappumatinean tämänkertainen ohjelma poikkesi täydellisesti perinnäistavoista. Nykyisen ajankohdan vakavuuden mukaisesti oli turha iloittelu pannaan julistettu, ulkomaiset säveltäjänimet näkymättömissä ja aivan oikein korostettiin suomalaisen säveltaiteen elinvoimaisuutta ja totisten elämäntuntojen ohella raikasta elämäniloa. (SS 5.5.1940, -la. [Väinö Pesola].)

Seuraavina vuosina orkesteri palasi vappumatineoiden ohjelmissa taas vanhaan perinteeseen ja mukana oli sekä suomalaista että ulkomaista keväistä ohjelmistoa. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Kesällä 1941 alkanut jatkosota heijastui heti syyskauden alkaessa kaupunginorkesterin ensimmäisessä konsertissa. Kyseessä oli kansankonsertti, jonka ohjelmisto oli kokonaan suomalainen. Konsertti alkoi Maamme-laululla ja Jean Sibeliuksen Finlandialla. Muuten kuultiin muun muassa Fredrik Paciuksen Sotilaspoika, Robert Kajanuksen Sotamarssi ja konsertti päättyi Porilaisten marssiin. (HKO konsertit 1882–2018 2020.) Helsingin Sanomien arvostelussa 8.9.1941 todettiin ohjelman olleen ”ajankohtainen, sisältäen isänmaallista musiikkia” ja mainitsi orkesterin olleen vajaalukuinen, sillä muusikoista osa oli jälleen rintamalla. Uuden Suomen kriitikko Yrjö Suomalainen kommentoi jousiston melkein puolittuneen normaalista, mutta jatkoi:

Saatamme kuitenkin olla hyvin tyytyväisiä nykyiseenkin asiantilaan, jolloin sentään musiikkielämäämme tältä tärkeimmältä kohdaltaan vaikeissakin oloissa voimme pitää katkeamatta vireillä, vaikkapa ohjelmain valintaan ei olisikaan tavallisen mukaiset vapaat kädet. [--] mm. Karjalaisten laulu nyt tavallista syvempää henkistä sisältöä saavana. (US 8.9.1941.)

Orkesterin kansansinfoniakonsertissa, joka osui kaatuneitten muistopäiväksi 16.5.1943 ohjelmana oli ainoastaan Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 3 eli lisänimeltään Eroica ja valintaa voidaan pitää kovin tietoisena juuri kyseisen päivän konserttiin. Lehtiarvosteluissa mainittiin valinnan olleen tilanteeseen varsin sopiva ja kommentoitiin yleisön seuranneen 20 esitystä ”tavallista vakavammin” (US 17.5.1943) ja ”kuin hartauteen vaipuneina” (HS 17.5.1943).

Merkittävin poikkeus normaaliohjelmistoihin oli sotavuosina se, että venäläinen musiikki puuttui Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistosta kokonaan. Välirauhan aikana venäläistä musiikkia kuitenkin kuultiin. Syksyllä 1940 orkesterin toinen sinfoniakonsertti oli Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) syntymän 100-vuotismuistokonsertti. Varsinainen muistopäivä olisi sijoittunut edelliselle toukokuulle, jolloin konsertin järjestäminen ei ollut vielä mahdollista (HS 28.9.1940).

Lokakuussa 1943 kaupunginorkesteri osallistui panoksellaan Mannerheim-liiton järjestämän Sotaorpojen viikon juhlatilaisuuteen Kansallisteatterissa. Ohjelmassa oli orkesteri- ja ooppera- numeroiden lisäksi muutamia balettiesityksiä, joista yksi numero oli baletista Pähkinänsärkijä eli Pjotr Tšaikovskin musiikkia. Tämä oli ainoa kerta, kun orkesterin ohjelmistossa sota-aikana oli mitään vihollismaa Neuvostoliiton tai sen edeltäjän Venäjän musiikkia. Kuitenkaan lehdistössä, ainakaan Helsingin Sanomien, Uuden Suomen tai Suomen Sosialidemokraatin seuraavan päivän (19.10.1943) arvosteluissa ei puututtu säveltäjäasiaan sen enemmin. Toisaalta on huomattava, ettei kahdessa ensin mainitussa lehdessä kerrota tämän tanssinumeron kohdalla säveltäjän nimeä lainkaan toisin kuin muita säveltäjänimiä kirjoituksissa mainitaan kyllä. Uudessa Suomessa (nimimerkki T. S.) kyseiseen balettinumeroon viitataan maininnalla ”eräiden soolonumeroiden” ja Helsingin Sanomissa (nimimerkki U. H-ka.) kirjoitetaan ”Vielä esittivät nuoret Taina Elg ja Hannele Keinänen soman Tanz der Mirlitonsin”. Suomen Sosialidemokraatin kirjoituksessa nimimerkki E. ei mainitse kyseistä Pähkinänsärkijän balettinumeroa lainkaan. Vaikuttaa siltä, että asiasta ei enää tässä vaiheessa sotaa tehty sen isompaa numeroa. Ainakaan näin pienimuotoisessa yhteydessä.

Vaikka venäläinen musiikki oli koko sota-ajan pois ohjelmistosta, se palasi orkesterin konsertteihin jo varsin pian jatkosodan päättymisen (rauhansopimus astui voimaan 19.9.1944) jälkeen. Jo niin nopeasti kuin 22.9.1944 sinfoniakonsertissa illan solistinumerona kuultiin Sergei Rahmaninovin (1873–1943) kolmas pianokonsertto ja 24.9.1944 kansankonsertissa oli mukana Tšaikovskin Italialainen capriccio. (HKO konsertit 1882–2018 2020.) Musiikkilautakunnan pöytäkirjassa 8.11.1944 mainitaan tuolloin keskustellun, josko otettaisiin jo kevätkaudelle 1945 sinfoniakonsertteihin vierailemaan joku ansioitunut venäläinen orkesterinjohtaja. Katsottiin kuitenkin, ettei ollut riittävästi aikaa saada asiaa järjestymään. 21

Mikäli tilanne tulisi mahdolliseksi, niin voitaisiin järjestää vaikka ylimääräinen sinfoniakonsertti. Ohjelmistoon kuitenkin haluttiin tehdä tilaa venäläisten säveltäjien teoksille. (164 §.) Valtaosa sodanjälkeisestä esitetystä venäläisestä musiikista oli vanhojen romanttisten säveltäjien (Tšaikovski, Rahmaninov, Mihail Glinka [1804–1857] ja Aleksandr Borodin [1833–1887]) musiikkia ja näistä ensin mainittu oli ylivoimaisesti suosituin säveltäjänimi. Hieman nuoremman polven säveltäjistä Sergei Prokofjevia (1891–1953) ja Igor Stravinskia (1882–1971) oli kaupunginorkesterin konserteissa kuultu jonkin verran jo 1920- ja 1930- luvuilla, mutta heistä vähän nuorempaa Dmitri Šostakovitšia (1906–1975) ennen sotaa vain yhden kerran vuonna 1934. Šostakovitš palasi kuitenkin ohjelmistoihin jo helmikuussa 1945, jolloin häneltä esitettiin hänen ensimmäinen sinfoniansa. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

4 SUOMALAINEN OOPPERA

Helsingin kaupunginorkesterin ohella Suomalainen Ooppera oli toinen merkittävä osa Helsingin musiikkielämää 1930-luvun lopulla. Ooppera toimi Bulevardilla vanhassa oopperatalossa (nykyinen Aleksanterin teatteri), jota jo tuolloin oli kauan pidetty liian pienenä. Niin lehtiarvosteluissa kuin oopperan johtokunnan omissakin kokouksissa asiasta mainittiin useaan otteeseen. (Suomalaisen Oopperan johtokunnan pöytäkirja [SOJP] 24.5.1939 5§; US 11.11.1934 & 21.11.1943.) Uutta oopperataloa varten oli jo olemassa rakennusrahasto, jonka kertymää pystyttiin sotavuosina tarvittaessa käyttämään apuna juokseviin menoihin (Lampila 1997, 384, 407).

Suomalainen Ooppera oli muodoltaan osakeyhtiö ja sen hallinto oli uudistettu vuonna 1937. Yhteys valtionhallintoon oli 12-jäseninen hallintoneuvosto, jossa piti olla vähintään yksi Helsingin kaupungin ja kuusi opetusministeriön nimeämää ehdokasta. Hallintoneuvosto valitsi oopperalle johtokunnan ja johtajan. (SOJP 1935-1941: Vahvistettu uusi yhtiöjärjestys 9.9.1937.) Johtokunta hoiti oopperan asioita käytännön tasolla ja päätti muun muassa ohjelmistopolitiikasta. Sotavuosina oopperan johtajana toimi Oiva Soini, joka oli valittu tehtävään Aino Acktén (1876–1944) erottua omasta pyynnöstään (SOJP 24.5.1939, 1§ & 26.5.1939, 1§).

Oopperalla ei ollut omaa orkesteria. Näytöksissä soitti Helsingin kaupunginorkesteri, jonka kanssa oli solmittu vakituinen avustussopimus. Muusikoille työpaine muodostui usein raskaaksi ja 1930-luvulla asiasta oli ollut monesti keskustelua. Vaihtoehtojärjestelyjä ei kuitenkaan ollut olemassa ja sitä paitsi Helsingin kaupunki sai oopperalta varsin suuren korvauksen orkesterin käytöstä. (Marvia & Vainio 1993, 469–470.) Keväällä 1939 sopimusta oli tarkistettu (SOJP 24.4.1939, 2§, liite B) ja sota-aikana asiasta ei riidelty.

4.1 Talvisota ja välirauha

Marraskuun 29. päivän iltana 1939 aplodeerattiin Bulevardin rokokooteatterissa Verdin Ernanin esitykselle. Seuraavana päivänä oli näyttämön väliseinä sortunut ilmapommituksissa, rappaus karissut seinistä ja katosta, vesikatto täynnä reikiä ja ikkunat säpäleinä. (Salomaa 1987, 22.) 23

Koko syksyn 1939 ajan Suomessa yleisesti valmistauduttiin sotaan. Muualla Euroopassa 1.9.1939 alkanut toinen maailmansota heijastui myös Suomeen ja Suomalaiseen Oopperaan käytännön asioissa. Esimerkiksi ooppera ei ollut saanut vielä avajaisnäytäntöönsä 16.9.1939 mennessä katsomonsa pehmustettuja tuoleja valmiiksi (HS 17.9.1939). Ilmapiiri oli aistittavissa voimakkaasti myös 29.11.1939 Giuseppe Verdin Ernanin esityksessä, jossa yleisö alkoi taputtaa kesken oopperan, kun kuoro lauloi:

”Aina viime hengenvetoon me taistelemme, sillä orjaksi toisen me emme taivu milloinkaan, niin kauan kuin sykkii rinnassa syön. Nouse päivä ja loistaos meille, johda kansamme sankariteille, sillä orjan iestä se ei suostu kantamaan.” (Lampila 1997, 382.)

Oopperan toiminta oli syksyllä ollut verraten normaalia ja vielä kymmenen päivää ennen talvisodan alkamista johtokunta oli suunnitellut itsenäisyyspäiväksi Selim Palmgrenin Daniel Hjortin esitystä. Kaupunginorkesteri oli luvannut soittaa ilmaiseksi maanpuolustustyön hyväksi ja johtokunta halusi lahjoittaa tuoton rajaseuduilta pakkoevakuoitujen ja reserviläisten omaisten hyväksi (SOJP 20.11.1939, 5§). Yleisestä sodan uhasta huolimatta venäläisten ilmahyökkäys 30.11.1939 oli myös oopperalle yllätys. Vielä päivällä oopperan johtaja Oiva Soini oli lähtenyt Bulevardin oopperatalolta palatakseen illan pääharjoitukseen ensi-iltaan tulevasta operetista Emmerich Kálmánin (1882–1953) Syysmanööverit (Tatárjárás, 1909). Iltapäivän ilmapommitus kuitenkin vaurioitti pahasti oopperataloa ja oli selvää, ettei toiminta voinut jatkua. (HS 12.4.1940.)

Oopperan johtokunta kokoontui kuukautta myöhemmin arvioimaan oopperatalon kärsimiä vahinkoja ja totesi, ettei taloa voitaisi käyttää ennen huomattavia kunnostustöitä. Samalla huomioitiin myös, että suuri osa helsinkiläisistä oli paennut maaseudulle. Yleisöä ei juurikaan olisi, vaikka olosuhteet sallisivatkin näytökset. Johtokunta päätti tämän vuoksi irtisanoa taiteellisen henkilökunnan välikirjat (aikanaan teatterialalla käytetty yksivuotinen työsopimus [Koski 2013, 617]). Irtisanomatta jäivät oopperan kanslisti ja talonmies, jotka todettiin toiminnalle välttämättömiksi henkilöiksi. (SOJP 28.12.1939, 1§.)

Oopperan ainoassa talvisodan aikaisessa projektissa esitettiin radiossa 1.2.1940 osia Armas Launiksen (1884–1959) oopperasta Kullervo (Lampila 1997, 382). Mukana oli myös muuta 24 oopperamusiikkia ja esiintymässä olivat muun muassa Irja Aholainen (1904–1994), Pia Ravenna (1894–1964), Irja Simola (1911–1971), Jorma Huttunen (1907–1979), Oiva Soini ja Wäinö Sola (1883–1961). Laulajia säesti Martti Similä. (HS & US 1.2.1940.) Talvisodan päätyttyä esitettiin radion välityksellä lauluja Richard Wagnerin Parsifalista (1882). Sen näytökset olivat olleet oopperan pääsiäistraditio, mutta sitä ei nyt pystytty näyttämöllä esittämään (Lampila 1997, 382–383). Wäinö Sola esiintyi Martti Similän säestyksellä (HS 22.3.1940).

Kolme päivää talvisodan päättymisen jälkeen tehtiin päätös oopperan toiminnan jatkamisesta heti kun talo on korjattu ja taiteilijat on saatu kokoon. Toiminnan todettiin olevan väliaikaista, eikä välikirjoja heti uusittu. Sen sijaan tehtiin tilapäiset palkkasopimukset. (SOJP 16.3.1940, 2§.) Kevään ensimmäisenä näytäntönä huhtikuun puolivälissä oli Leevi Madetojan Pohjalaisia (1924). Vaikka ooppera oli luvannut kaiken olevan valmista oopperan alkavan kauden ennakkojutussa (HS 12.4.1940), oopperatalo ei ollut vielä ehtinyt kunnolla lämmetä ja katsomossa istuttiin päällysvaatteet yllä ”kuin ainakin ’sotateatterissa’” (HS 14.4.1940, E.P.). Avajaisteoksen todettiin olleen hyvä valinta, kuten Birger Buchert kirjoitti Svenska Pressenissä:

Det vackra verket, som ju blivit en verklig nationalopera, bildade den lämpligaste tänkbara övergången till den sena vårsäsongen. (SP 15.4.1940.)

Kevään 1940 suosikiksi muodostui Emmerich Kálmánin Syysmanööverit. Operetti oli harjoiteltu valmiiksi jo syksyllä 1939, mutta ensi-ilta oli sodan vuoksi siirtynyt. Teoksen oli varmaankin ajateltu erityisesti sopineen edellisen syksyn ”kertausharjoitus-ilmapiiriin”, mutta se herätti riemastusta vielä sodan rasituksetkin kokeneessa yleisössä. Nimimerkki M.T. kirjoitti arvostelussaan:

Kálmánin harmittoman keveä sotilashupailu hauskoine tyyppeineen kirvoitti hymyn jopa suoraan tulilinjoilta palanneilta reserviläisiltäkin, joita näytännössä oli aika runsaasti. (MT 1/1940, 7.)

Operetti olikin jatkuvasti loppuunmyyty (HS 24.5.1940).

Syysmanööverien lisäksi loppukeväänä 1940 esitettiin teoksia, jotka kuuluivat oopperan perusohjelmistoon. Toukokuussa oopperatalo myös lainasi tilojaan luovutetusta Karjalasta evakkoon joutuneelle Viipurin Kaupunginteatterille, joka esitti näytelmäohjelmistoaan oopperan näyttämöllä (HS 23.5.1940). Myös koko välirauhan aikainen näytäntökausi 1940– 1941 mentiin perinteisillä linjoilla. Silloinkin erityisesti operetit olivat yleisöön vetoavia menestyksiä (Lampila 1997, 386–387). Syysmanööverien lisäksi esitettiin Karl Millöckerin (1842–1899) Kerjäläisylioppilas (Der Bettelstudent, 1882) ja Oskar Nedbalin (1874–1930) Puolalaisverta (Polská krev, 1913). Kevään 1941 suuri kapellimestarivierailu koettiin toukokuussa, kun kaupunginorkesterinkin edessä vieraillut japanilainen Hidemaro Konoye johti Giacomo Puccinin Madame Butterflyn (1904). Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan muun muassa Japanin suurlähettiläs puolisoineen sekä Suomen marsalkka Mannerheim (IS 12.5.1941).

4.2 Jatkosodan ajan oopperatoiminta

Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941. Sotatilanne aiheutti jälleen ongelmia, joita oopperan johtokunta kokoontui pohtimaan elokuun puolivälissä. Aiemmin oli päätetty, että henkilökunta kokoontuisi elokuun lopulla. Todettiin, ettei töiden aloittamisesta ole mitään varmuutta ja sovittiin, että tilanteesta tiedotettaisiin sanomalehdissä, jotta ihmiset eivät turhaan palaisi kaupunkiin. (SOJP 14.8.1941, 3§.) Sotapalveluksessa tiedettiin olevan ainakin 12 solistia ja kuusi kuorolaista. Vaikkei tietoa esimerkiksi orkesterin henkilövahvuudesta ollut, päätettiin syyskuun alussa aloittaa harjoitukset käytettävissä olevin voimin. (SOJP 28.8.1941, 2§.)

4.2.1 Näytäntökausi 1941–1942

Lokakuun alussa harjoitukset olivat käynnissä. Koska orkesterin täysilukuiseksi tulosta ei ollut mitään tietoa, oltiin sitä mieltä, että nykyiselläkin kokoonpanolla voidaan esittää jotain. Avajaisnäytäntönä päätettiin esittää Gioachino Rossinin (1792–1868) Sevillan parturi (Il barbiere di Siviglia, 1816) ja näytäntöpäiviksi oopperassa oli alustavasti sovittu vain lauantait ja sunnuntait. (SOJP 2.10.1941, 2§.) Ooppera aloitti suunnitelmien mukaisesti 4.10.1941 ja sitä seuraavana päivänä pidettiin oopperakonsertti, joka myös radioitiin. Oopperakonsertteja ei oltu kuultu sitten vuoden 1923 ja nimimerkki M.T. Musiikkitieto-lehdessä kiitteli konserttimuodon 26 palaamista lavalle, jotta yleisö saisi tällaisissa konserteissa tutustua laajemmin eri oopperoihin ja keskittyä niiden ”säveltaiteelliseen puoleen” (7/1941, 118).

Miehiä oli jälleen rintamalla sekä orkesterin, laulajien että baletin riveistä ja se aiheutti ongelmia ohjelmistoon. Lokakuussa 1941 sai ensi-iltansa syksyn ensimmäinen baletti-ilta, joka sisälsi useampia eri koreografioita, muun muassa Frédéric Chopinin (1810–1849) musiikkiin perustuneen Sylfidit. Esityksestä kirjoitettiin Helsingin Sanomissa:

[--] sodan johdosta niin feminiinisissä merkeissä, että kaikki esiintyjät olivat naisia yhtä ainoaa, vierailijana avustavaa Arvo Martikaista lukuunottamatta, joka hänkin oli ”sieltä jostakin” saanut lomaa tätä tilaisuutta varten. (HS 20.10.1941, U. H-ka.)

Sylfidit olikin looginen valinta näissä oloissa, sillä sitä on pidetty erityisen hyvänä balettina esitettäväksi tilanteissa, kun miestanssijoita ei ole saatavilla (Vienola-Lindfors & af Hällström 1981, 62).

Syksyn suureksi suomalaiseksi ensi-illaksi oli kaavailtu Väinö Raition (1891–1945) uutta oopperaa Kaksi kuningatarta. Kuitenkin jo lokakuun alussa todettiin, ettei sen esittäminen ole mahdollista käytettävissä olevin solistivoimin. Tilanne oli niin epävarma, että nuottien kirjoittaminen päätettiin toistaiseksi keskeyttää. (SOJP 2.10. 1941, 4§.) Raition ooppera sai kantaesityksensä vasta jatkosodan päätyttyä, syksyllä 1944 (Encore 2020).

Suomalaista oopperaa ohjelmistossa syksyllä 1941 edusti Erkki Melartinin (1875–1937) Aino (1908), joka esitettiin vain kaksi kertaa. Oopperan toivottiin ja uskottiin vaikuttavan yleisöön sotaolosuhteissa. Taneli Kuusisto (1905–1988) kirjoitti:

Emme erehtyne, jos oletamme, että tällä hetkellä on Ainoa kohtaan yleisössämme paljon suurempaa ennakkouteliaisuutta kuin teoksen viimeksi tullessa esiin Kalevalan riemujuhlavuonna. Teos on tälle hetkelle ja sen tunnelmalle etäinen maailma, joka varmaankin vetää puoleensa juuri erikoisuutensa viehätysvoimalla. Ja toisaalta on Ainolla kalevalaisena vahva ajankohtaisuuden leima hetkellä, jolloin kaikkien suomalaisten ajatukset suuntautuvat Karjalaan. (MT 8/1941.) 27

Helmikuussa 1942 tuotiin ensi-iltaan uutta saksalaista oopperatuotantoa, Ottmar Gersterin (1897–1969) Enoch Arden (Lokinhuuto), joka oli saanut kantaesityksensä vuonna 1936 Düsseldorfissa. Ottmar Gerster kuului kotimaassaan säveltäjäpolveen, joka sai menestymisen mahdollisuudet 1930-luvulla. Kansallissosialistit jatkoivat saksalaisten vahvaa oopperaperinnettä ja olivat ohjanneet sitä myös kansanomaisempaan ja helppotajuisempaan suuntaan. Oli synnytetty käsite Volksoper, kansanooppera. Gersterin Enoch Arden oli syntynyt osin tältä pohjalta ja oli johdattanut säveltäjänsä niin yleisön kuin kriitikoidenkin suosioon. Enoch Ardenia oli esitetty ympäri Saksaa kuutena näytäntökautena yhteensä 515 kertaa. (Meyer 1991/1993, 303–311; Levi 1994, 258.) Suomalainen Ooppera esitti oopperaa keväällä 1942 kuusi kertaa. Ensi-ilta sai Helsingin päälehdissä hyvät arvostelut ja yleisönkin kerrottiin mieltyneen esitykseen ja antaneen suuret suosionosoitukset (HS 13.2.1942, A.V. [Aimo Virtanen]; US 13.2.1942, Y.S.; SS 14.2.1942, -la.).

Keväällä 1942 saatiin näyttämölle kaksi muutakin ensi-iltaa. Wolfgang Amadeus Mozartin kuolinpäivän 150-vuotismuistoa vietettiin myöhästyneesti maaliskuussa Così fan tutten (1790) merkeissä. Kevyempänä osana ohjelmistoa oopperalla tuli ensi-iltaan Carl Zellerin (1842– 1898) Lintukauppias (Der Vogelhändler, 1891). Tämä uusi operetti oli ainakin joidenkin mielestä tervetullut ”kaikenlaisten jazz-hämpytysten vastapainoksi” (MT 4/1942, M.T.).

4.2.2 Näytäntökausi 1942–1943

Seuraava näytäntökausi syksyllä 1942 aloitettiin täynnä toivoa ja tarmoa. Tulevasta kaudesta kerrottiin sanomalehdissä ja yleisölle luvattiin paljon. (Hbl & US 19.8.1942.) Monta vuotta suunnitelmissa ollut valaistuslaitteiden uusiminen oli toteutettu ja nyt lavastuskin ”voisi olla nykyajan vaatimusten mukainen” (SOJP 21.5.1942, 6§). Ensimmäinen näytäntö oli jo 12.9.1942 ja ensimmäinen ensi-ilta, Giacomo Puccinin pienoisoopperat Viitta (Il tabarro, 1918) ja Gianni Schicchi (1918), oli 24.9.1942. Näytäntövuodesta 1942–43 olikin esitysten määrän osalta muodostumassa verraten normaali. Esimerkiksi oopperaesityksiä oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes tuplasti. (Liite 4.)

Uuden saksalaisen ”kansanoopperan” esittely jatkui, kun juuri ennen vuodenvaihdetta ensi- iltansa sai Norbert Schultzen (1911–2002) satuooppera Musta Pekka (Schwarzer Peter, 1936). Esitys sai hyvän vastaanoton lehdistössä ja sen katsottiin tavoittavan viihdyttävyydellään 28 kaikenikäiset katsojat ja kuulijat. (Lampila 1997, 393–394.) Schultze oli Saksassa tullut tunnetuksi Lili Marleen -iskelmän säveltäjänä ja erityisesti ajanvietemusiikin puolustajana. Musta Pekka oli sävelletty vuonna 1936 ja Saksassa sitä oli kuudessa vuodessa esitetty peräti 724 kertaa. Schultze oli Ottmar Gersterin tapaan hyvissä väleissä kansallissosialistisen hallinnon kanssa ja sävelsi musiikkia myös propagandafilmeihin ja uutiskatsauksiin. (Meyer 1991/1993, 208–211; Levi 1994, 188.) Mustan Pekan satuoopperana ei kuitenkaan ole ajateltu heijastelevan erityisen kansallissosialistisia näkemyksiä (Levi 1994, 250).

Sotaa käyvään Suomeen alkoi pitkästä aikaa uskaltautua myös ulkomaisia solistivieraita. Helmikuussa 1943 ruotsalainen Jussi Björling (1911–1960) lauloi vierailijasolistina Rodolfon osan Puccinin La Bohèmessa. Aikakautensa suurimpiin oopperatähtiin kuuluneen Björlingin vierailua Suomalaisessa Oopperassa oli odotettu jo vuodesta 1937 lähtien, mutta useiden aiempien suunnitelmien peruuntumisten jälkeen vasta tämä vuoden 1943 vierailu toteutui. (Koivisto 2011, 93). Maaliskuun lopussa oopperalla jatkui saksalainen kulttuurivaihto, kun neljä saksalaista oopperatähteä, sopraano Erna Roesch-Balasus, mezzosopraano Bertha Obholzer, tenori Philipp Rasp ja baritoni Hans Komorek lauloivat pääosat kolmessa Richard Wagnerin Lohengrinin (1850) näytännössä. Tämän vierailun toimeenpanija oli Saksan suurlähetystö ja vierailijat esiintyivät ilman palkkioita. (SOJP 8.12.1942, 9§.) Oopperalla haluttiin toteuttaa nämä Wagner-esitykset kunnolla ja päätettiin hankkia kuoroon kymmenen mieslaulajaa lisää (SOJP 13.2.1943, 7§).

Myös tänä näytäntövuotena operetit olivat yleisön suosikkeja. Niiden osuus ohjelmistosta oli lähes puolet. Vanhoista produktioista ohjelmistossa olivat Lintukauppias ja Puolalaisverta. Näiden lisäksi tuli ensi-iltaan kaksi uutta operettia: marraskuussa 1942 Karl Millöckerin Gasparone (1884) ja huhtikuussa 1943 Emmerich Kálmánin Kreivitär Mariza (Gräfin Mariza, 1924). Näistä jälkimmäinen jatkoi menestyksekkäästi vielä seuraavinakin vuosina. (Lampila 1997, 384, 386–389; Encore 2020; Liite 4.)

4.2.3 Näytäntökausi 1943–1944

Sota-ajan näytäntövuosista viimeinen, 1943–1944, alkoi juhlan merkeissä. Lokakuun alussa vietettiin Kaarlo Bergbomin (1843–1906) 100-vuotissyntymäpäiväjuhlaa ja illan oopperanäytäntönä oli Mozartin Ryöstö Seraljista (Die Entführung aus dem Serail, 1782). 29

Bergbomia pidettiin Suomalaisen Oopperan isänä: hän perusti 1873 lauluosaston Suomalaisen Teatterin yhteyteen, minkä katsotaan olevan vakituisen oopperatoiminnan alku Suomessa (Salomaa 1987, 15). Marraskuussa juhlittiinkin itse 70-vuotiasta Oopperaa. Juhlanäytäntönä 21.11.1943 oli Leevi Madetojan Pohjalaisia, josta oli tehty Wäinö Solan ohjauksessa uusi produktio. Pohjalaisia oli valittu juhlaoopperaksi, koska siitä Suomalaisen Oopperan historiassa oli ensi-illan jälkeen ollut yhtäjaksoisesti eniten näytöksiä (41 [Encore 2020]) yhden näytäntövuoden (1924–25) aikana. Ooppera oli aloittanut juhlapäivänsä laskemalla seppeleet Oopperan historian merkkimiesten haudoille. Ennen illan näytöstä puheen piti silloinen johtokunnan puheenjohtaja Heikki Borenius (1884–1962) ja muun muassa tasavallan presidentti Risto Ryti (1889–1956) puolisoineen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. (Lampila 1997, 395; SML 8/1943, 120 Y.S.; HS & US 22.11.1943.)

Kahden suomalaisjuhlan lisäksi syksyllä 1943 koettiin merkittävä ulkomainen ensi-ilta, unkarilaisen Ferenc Erkelin (1810–1893) voimakkaasti kansallishenkinen Bánk Bán (1861). Teos esitettiin ensimmäistä kertaa Unkarin ulkopuolella ja Suomen ensi-illassa olivat Budapestin oopperasta vierailulla kapellimestari János Ferencik, ohjaaja Kálmán Nádasdy sekä valaistusmestari János Kornai. Lavastus ja puvut oli valmistettu unkarilaisten luonnosten pohjalta. (Lampila 1997, 392.) Ensi-ilta oli poikkeuksellisen juhlava. Näyttämön reunoja koristivat Suomen ja Unkarin liput ja molempien maiden kansallislaulut soitettiin ennen esityksen alkua. (US 29.10.1943, Y.S..) Paikalla oli Unkarin suurlähettilään lisäksi myös Suomen hallitus (SS 29.10.1943).

Jos syksyllä oli juhlittu ja saatu olla pommituksilta verraten rauhassa, keväällä 1944 sotaolosuhteet korostuivat enemmän. Oopperatalo vaurioitui helmikuun suurpommituksissa ja toiminnan jatkuminen oli epävarmaa. Korvaavana toimintana suunniteltiin muun muassa maaseutukiertueita, mutta vaihtoehtoa pidettiin taloudellisesti kannattamattomana ja ajatuksesta luovuttiin (SOJP 22.2.1944, 5§). Ilmasuojelukeskus kehotti pitämään kaikki näytökset kokonaan valoisana aikana (SOJP 7.3.1944, 4§) ja epävarmuus tulevasta jatkui. Helsinkiläisiä oli suurin joukoin siirtynyt maaseudulle ja sillä oli vaikutuksensa myös lipputuloihin. Maaliskuun lopulla oopperan tilanne oli niin hatara, että välikirjat jälleen irtisanottiin, vaikka toimintaa haluttiin yrittää jatkaa mahdollisuuksien mukaan (SOJP 29.3.1944, 2§ & 3§). Oopperan toiminta jatkui joissain puitteissa, kun tilanne Helsingissä kevään kuluessa vähitellen rauhoittui. Kiihtynyt sotatilanne vaikutti toimintaan ja esimerkiksi pääsiäiseen vuosittain perinteisesti kuulunut Wagnerin Parsifal jäi ensimmäisen kerran 30 esittämättä yhteentoista vuoteen. Seuraavana syksynä oopperan kautta aloiteltiin vielä sodan varjostamissa tunnelmissa. Miesväen vähyys vaikutti siihen, ettei edelleenkään baletin puolella syksylle ajateltuja ensi-iltasuunnitelmia voitu toteuttaa. (HS 29.8.1944, Marianna.) Syksyllä 1944 oopperakin saattoi vähitellen palata normaaliin päiväjärjestykseen, kun Suomi solmi rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syyskuun puolessavälissä 1944.

4.3 Suomen Kansallisbaletti

Suomalaisen Oopperan yhteydessä toimi Suomen Kansallisbaletti, joka sotavuosina etenkin kärsi miestanssijoiden puuttumisesta. Sotavuosina ei pystytty esittämään yhtään perinteistä koko illan balettia. Vasta lokakuussa 1944 saatiin jälleen ohjelmistoon tällainen, Väinö Hannikaisen säveltämä Onnen linna. (Vienola-Lindfors & af Hällström 1981, 67.) Kaikki baletin sotavuosien esitykset koostuivat pienemmistä kokonaisuuksista, joissa pystyttiin hyödyntämään paremmin valtaosin naispuolista tanssijakuntaa. Näytäntökausina 1942–1943 ja 1943–1944 ei oopperassa ollut miestanssijoiden vähyyden vuoksi tällaisiakaan baletti-iltoja lainkaan (SO toimintakertomukset 1942–1943 & 1943–1944). Marraskuulle 1943 suunniteltiin uusien pienoisbalettien ensi-iltaa riippuen siitä, saavatko baletin miestanssijat sotapalveluksesta vapautusta (HS 25.8.1943), mutta näitä baletteja ei tuolloin koskaan tullut ohjelmistoon (Encore 2020).

Oopperan oman balettikoulun perustaminen ajoittuu myös keskelle sotavuosia. Oopperan yhteydessä oli ollut baletin opetusta jo aiemminkin, mutta ehdotus varsinaisen balettikoulun siirtymisestä Oopperan hallintaan lähti liikkeelle Oiva Soinin aloitteesta syksyllä 1942 ja käytännön toteutus realisoitui varsin nopeasti. (Vienola-Lindfors & af Hällström 1981, 65; Lampila 1997, 381.)

4.4 Oopperan henkilökunta sotavuosina

Sota-ajan suurimpia ongelmia Oopperassa oli miesten joutuminen sotapalvelukseen. Oopperan oli tultava toimeen pienemmällä henkilökunnalla niin taiteellisella kuin tekniselläkin puolella. Joskus tehtiin myös luovempia ratkaisuja esityksien toteutumiseksi. Esimerkiksi pian 31 talvisodan päättymisen jälkeen ensi-iltaan tulleessa Kálmánin operetissa Syysmanööverit näyttämöllä tarvittu armeija oli ”miehitetty” kokonaan naisvoimin (HS 12.4.1940).

Erityisesti miessolistien puuttuminen vaikutti ohjelmiston valintaan ja käytettävissä olevien mieslaulajien työtaakka saattoi muodostua hyvin raskaaksi. Oopperan johtaja Oiva Soini oli käytännössä myös talon ykkösbaritoneja ja hänet nähtiin lavalla useaan otteeseen sotavuosina. Oopperan sankaritenori Alfons Almi (1904–1991) oli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta rintamalla koko sota-ajan. Mutta esimerkiksi elokuussa 1942 hän haavoittui jalkaan rintamalla. Almi sai toipumislomaa ja pystyi vielä laulamaan muutaman Carmenin näytöksen ennen rintamalle palaamistaan marraskuussa. Hänelle myönnettiin myös kahden kuukauden työloma asepalveluksesta keväällä 1943. (Koivisto 2016, 104–106.) Syksyllä 1943 oopperan suunnitelmat esittää Wagnerin Tannhäuser ja Lohengrin olivat riippuvaisia siitä, saako Almi vapaata sotapalveluksesta esityspäiviksi (HS 25.8.1943), mutta toteutuneessa ohjelmistossa ei näitä oopperoita lopulta kuitenkaan näy (Encore 2020). Almin sotapalveluksen vuoksi useat tenoripääroolit lankesivat Jorma Huttuselle ja tämä käyttikin tilaisuutta hyväkseen hankkien itselleen sotavuosina ”helpon” palkankorotuksen, koska oopperalla ei ollut varaa päästää miestä menemään (SOJP 8.1.1942, 4§). Naispuolisten solistien suhteen ei ollut ongelmia. Päärooleja lauloivat muun muassa Irja Aholainen, Aino Elenius (1905–1997) ja Irja Simola. (Encore 2020.)

Myös kuoro ja orkesteri kärsivät miespulasta. Kuitenkin koko ajan yritettiin tulla toimeen käytettävissä olevin voimin ja tilanteeseen pyrittiin sopeutumaan monin tavoin. Nimimerkki Särrä (Sulho Ranta) kirjoitti konserttikaudesta 1941–1942 seuraavasti:

Oli aika, jolloin koko Helsingissämme ei ollut ainoatakaan oboistia, niin että esimerkiksi Madame Butterflytä soitettiin oopperassa kahden oboen sijasta vain kahden viulun avuin. [--] Jos oopperalla oli näytäntö, ei samana iltana voinut ajatellakaan radio-orkesterin esiintymistä, niin vähissä miehet olivat, varsinkin puhaltajain puolella. (IS 12.6.1942.)

Oopperan sotavuosien vakituisina kapellimestareina toimivat Leo Funtek ja Martti Similä. Heidän työnjakonsa oli karkeasti jaotellen sellainen, että Funtek johti vakavammat oopperaesitykset ja Similä huolehti opereteista ja baletin esityksistä. Operettiesityksiä johtivat 32 myös Matti Visapää (1911–1957), joka oli aiemmin toiminut oopperan harjoituspianistina (Lampila 1997, 387) samoin kuin George de Godzinsky (1914–1994), joka myös oli ollut oopperan harjoituspianistina jo vuodesta 1933 lähtien ja saanut myöhemmin kokemusta Helsingin Svenska Teaternin operettikapellimestarina (Franck 1992, 62–63, 70). Sotavuosina myös oopperan entinen kapellimestari Armas Järnefelt vieraili Bulevardilla muutamaan otteeseen. Oopperan vakituisia ohjaajia olivat Paavo Kostioja (1891–1943) ja Wäinö Sola, joka joutui ajoittain itsekin nousemaan lavalle esiintymään. (Encore 2020; Liite 4.) Kuoron valmennuksesta ja johtamisesta vastasi Taneli Kuusisto, joka valittiin tehtävään vuonna 1942 (Lappalainen 1994b, 225).

4.5 Oopperan talous sotavuosina

Suomalainen Ooppera oli ollut vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa 1920-luvun puolivälissä. Raha-arpajaislakiin oli tuolloin tehty muutos, jonka seurauksena ooppera sai osan raha- arpajaisten voitoista. (Salomaa 1987, 20.) Sota-ajan alku toi kuitenkin mukanaan uusia pulmia. Syksyllä 1939 oli moni helsinkiläinen sodan uhan takia lähtenyt pois kaupungista ja jo tämä vaikutti oopperan yleisömääriin ja sitä myötä lipputuloihin. Sodan alettua raha-arpajaisarvat eivät enää menneet entiseen tapaan kaupaksi ja oopperan tulot pienenivät myös tältä osin. Menot alkoivat kasvaa yleisten elinkustannusolosuhteiden takia. Samasta syystä oopperan henkilökuntakin jatkuvasti anoi palkankorotuksia, jotka heille annettiin kevään 1942 lopulla (SOJP 21.5. 1942, 4§).

Useampaan otteeseen jouduttiin kajoamaan uutta oopperataloa varten perustettuun rakennusrahastoon. Oopperan yleisömäärät alkoivat kuitenkin vähitellen kasvaa sotaolosuhteiden pitkittyessä ja ihmisten kulttuurinkaipuun lisääntyessä. Varsinkin operetit osoittautuivat erittäin suosituiksi ja niiden suhteellinen osuus ohjelmistosta kasvoi sotavuosien myötä. Vuosikertomuksessa 1942–1943 todettiin, ettei oopperatalorahastoon ollut enää ollut tarvetta turvautua, koska näytäntötulot olivat siinä määrin nousseet (SOJP 14.12.1944, 2§ liite).

Paitsi palkkojen maksuun, kului oopperalta rahaa myös muuhun. Esimerkiksi uudet ensi-illat oli lavastettava ja puvustettava. Tällä alueella ongelmana ei ollut yksinomaan raha, vaan myös erilaisten materiaalien niukka saatavuus sodan takia. Hieman oli apua siitä, että oopperan edellinen johtaja Aino Ackté (1876–1944) oli kaudellaan 1938–1939 panostanut glamouriin ja 33 niiltä ajoilta oli peräisin muun muassa tuolloin hankittuja kangasvarastoja, joita pystyttiin hyödyntämään vielä sotavuosina (Vienola-Lindfors & af Hällström 1981, 61). Jossain määrin yritettiin myös tukeutua ulkomaihin; esimerkiksi kun oopperan johtaja Soini oli lähdössä työmatkalle Saksaan, annettiin hänelle valtuudet tehdä tarvehankintoja oman harkintansa mukaan (SOJP 11.4.1942, 9§). Oopperan lavastaja Martti Tuukka (1891–1945) ja puvustaja Mimmi Grönroos osasivat kuitenkin asiansa myös vaikeina aikoina ja usein heitä kiiteltiin arvosteluissa erikseen. Erityisen lämpimiä mainintoja he saivat Kreivitär Mariza -operetin ensi- illan jälkeen (Hbl & IS & SP 1.4.1943).

4.6 Sotavuosien ohjelmistopolitiikka

Mitään tietoista poliittista linjaa ei oopperassa sota-aikana noudatettu. Johtokunnan pöytäkirjoista ei löydy merkkejä siitä, että mistään olisi tullut sääntöjä, kieltoja tai neuvoja koskien esitettävää ohjelmistoa. Sotavuosien toimintakertomuksissa mainitaan vain, että ohjelmisto on pitänyt rakentaa sen mukaan, millaisia taiteilijavoimia on kulloinkin ollut käytettävissä. Joitain huomioita voidaan kuitenkin tehdä esitettyjen teosten perusteella.

On luonnollista, ettei oopperan ohjelmistosta sota-ajalta löydy venäläisiä tai neuvostoliittolaisia teoksia, koska kyseinen valtio oli sotavuosina Suomen vihollinen. Sodan jälkeen tilanne normalisoitui tämänkin osalta varsin pian. Esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin ooppera Jevgeni Onegin (Евгений Онегин, 1879) palasi ohjelmistoon jo keväällä 1945, vain puolisen vuotta jatkosodan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Itse asiassa samaa teosta, samoin kuin saman säveltäjän oopperaa Mazeppa (Мазепа, 1884) ehdotettiin ohjelmistoon jo välirauhan aikana (SOJP 18.3.1941, 10§), mutta kun päätökset tulevista oopperoista tehtiin (SOJP 29.4.1941, 8§), oli Tšaikovski säveltäjänimenä kokonaan pudonnut listalta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka jatkosota oli kesällä 1941 alkanut, vielä syksyn alun lehdistötilaisuudessa mainittiin Tšaikovskin ”ihanan baletin” Pähkinänsärkijä (Щелкунчик/Štšelkuntšik, 1892) tulevan jouluohjelmistoon (HS 9.9.1941; MT 6/1941, 95). Joulukuulle tultaessa tätä venäläissäveltäjän balettia ei kuitenkaan ollut ohjelmassa (Encore 2020) sodan Neuvostoliittoa vastaan edelleen jatkuessa.

Oopperan sota-ajan ohjelmistoissa ei ollut montaa suomalaista oopperaa. Varsinaisena sota- aikana esitettiin vain kahta: Leevi Madetojan Pohjalaisia yhteensä kahdeksan kertaa ja 34

Melartinin Aino kahdesti. Välirauhan aikana nähtiin myös Selim Palmgrenin Daniel Hjort ja Leevi Madetojan Juha. Määrä tuntuu pieneltä suhteessa oopperanäytäntöjen yhteismääriin. Sota-ajan resurssit esiintyjien suhteen ja etenkin miessolistien puute asettivat kuitenkin omat rajoituksena myös kotimaisten oopperoiden esittämiseen.

Jatkosodan alkaessa Suomi oli siinä mielessä uudessa poliittisessa tilanteessa, että maallamme oli liittolainen: Saksa. Kansallissosialistit olivat Saksassa ja sen valtaamilla alueilla hyvinkin paljon vaikuttaneet yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös kulttuurin alalla ja musiikkielämässä. Oliko tällä mahdollisesti merkitystä Suomen kohdalla ja heijastuiko tilanne jollain lailla Suomalaisen Oopperan ohjelmistossa?

Oopperassa sai jatkosodan aikana ensi-iltansa kaksi uutta, 1930-luvulla sävellettyä saksalaista oopperaa: Ottmar Gersterin Enoch Arden ja Norbert Schultzen Musta Pekka. Molemmat kuuluivat kansallissosialistien edistämään Volksoper-perinteeseen. On hankala jälkikäteen hahmottaa, miten pitkälti ideologiset syyt mahdollisesti vaikuttivat tällaisiin ohjelmistovalintoihin. Kansanoopperat olivat musiikillisesti melko helppotajuista kuunneltavaa, mikä saattoi olla merkittävä asia ajateltaessa sitä, mikä voisi kiinnostaa suurta yleisöä. On myös pidettävä mielessä, että oopperan johtajalla Oiva Soinilla oli ajan kulttuuriväelle tyypillisesti kulttuurisuhteita nimenomaan Saksaan. Aloittaessaan virassa syksyllä 1939 Soini kertoi Keski-Euroopan matkasta, jonka aikana hän oli tutustunut oopperataloihin muun muassa Berliinissä ja Hannoverissa (Lampila 1997, 380). Johtajan oli siis ohjelmistoa suunnitellessaan tavallaan helppo etsiä sieltä, minne oli muutenkin suhteita.

Saksassa toisen maailmansodan aikana paljon ihailtua Wagneria ei Suomalaisen Oopperan näytäntölistoilla sotavuosilta juurikaan ole. Suurena syynä on varmaankin resurssipula, sillä teoksia ei haluttu esittää puolitekoisina. Jotain kuitenkin nähtiin ja kuultiin. Keväällä 1943 esitettiin Lohengrin viidesti, joista kolmeen näytäntöön oli Suomen Saksan lähetystön avustuksella saatu saksalaisia solistivieraita. Näiden esitysten lisäksi ainoaksi Wagner-anniksi jäivät pääsiäisen Parsifal-näytännöt, joita oli vuosittain kaksi tai kolme. Tämä perinne oli alkanut Oopperassa jo 1930-luvun alussa Armas Järnefeltin ollessa oopperan taiteellinen johtaja (Lampila 1997, 285), eli asialla ei suoranaisesti aseveljeyden kanssa ollut mitään tekemistä. (Encore 2020.)

Ajatellen poliittista liittolaisuutta Saksan kanssa nousee oopperan ohjelmistosta esiin muutamia huomiota. Keväällä 1943 tuli ensi-iltaan Emmerich Kálmánin operetti Kreivitär Mariza, josta muodostui täällä kestosuosikki usean vuoden ajaksi. Kansallissosialistisessa Saksassa Kálmán oli julistettu pannaan tämän juutalaisen syntyperän vuoksi (Levi 1994, 191), mutta Suomessa ei tällaista estettä ollut. Toinen kiinnostava tapaus oli unkarilaisen Ferenc Erkelin ooppera Bánk Bán, jonka ensi-ilta oli syksyllä 1943. Unkari oli kyllä sekin Saksan liittolainen, mutta jo 1861 sävelletty ooppera on erittäin unkarilaiskansallinen teos. Keskeinen teema tämän oopperan juonessa on uskollisuus omalle isänmaalle, silloinkin kun vihollinen tuntuu olevan vahvempi. Sekä Unkari että Suomi taistelivat sodassa Neuvostoliittoa vastaan, mutta taustalla olisi mielenkiintoista nähdä myös yhteinen ideologinen vihollinen, fasismi. Siitäkin huolimatta, että poliittisesti Suomi olikin liitossa kansallissosialistisen Saksan kanssa. Tosin tällainen näkökulma tuskin sotavuosina konkretisoitui produktion toteutuksessa millään tavoin.

Hannu-Ilari Lampila kirjoittaa suoraan Suomalaisen Oopperan ohjelmistossa sota-aikana olleesta ”kansallissosialistisesta makusuuntauksesta”. Tähän johtopäätökseen hän tulee kolmen oopperan perusteella. Vuonna 1939 oli ohjelmistossa ollut Mark Lotharin (1902–1985) kansanooppera Mestari Wibbel (Schneider Wibbel, 1938). Jatkosodan aikana ensi-iltansa sai Ottmar Gersterin Enoch Arden. Viimeksi mainitun oopperan keskeisen teeman Hannu-Ilari Lampila yhdistää suoraan fasistiseen ideologiaan. Ooppera perustuu Alfred Tennysonin (1809– 1892) kertomukseen, jossa vanhan merikapteenin nuori vaimo rakastuu nuoreen mylläriin ja tämän asian todettuaan merikapteeni lähtee merelle ja katoaa. Näin vanha antaa tilaa nuorille eli entinen väistyy uuden tieltä. Kansallissosialistiseen makusuuntaukseen Lampila laskee kuuluvaksi vielä välirauhan aikana ensi-iltaan tulleen koomisen oopperan Ero-veijari (Ero s onoga svijetan,1935), jonka oli säveltänyt jugoslavialainen Jakov Gotovac (1895–1982). Tämä kansanomainen teos oli myös ollut suosittu Saksassa. (Lampila 1997, 391.)

Suomalaisen Oopperan ohjelmistopolitiikan analyysissa on muistettava toki se, että yleisesti Suomen ja Saksan kulttuuriyhteydet jo ennen sotia olivat olleet perinteikkäät ja tiiviit. Siksi tuoreemmankin ohjelmiston etsimistä vanhasta ja tutusta paikasta ei voi yksioikoisesti pitää selkeänä kannanottona kyseisen valtion fasistista politiikkaa kohtaan. Sitä paitsi sotatilanteessa ei ollut realistinen vaihtoehto lähteä etsimään uutta ohjelmistoa vihollisvaltioista tai pyrkiä muuhun yhteistyöhön niiden kanssa. Oopperan sotavuosien saksalaisiin uudempiin oopperoihin liittyen voidaan kuitenkin todeta, ettei oopperoita Mestari Wibbel, Enoch Arden, Ero-veijari tai 36

Musta Pekka ole sotavuosien jälkeen koskaan uudelleen esitetty Suomalaisessa Oopperassa tai Kansallisoopperassa (Encore 2020).

5 HELSINGIN MUSIIKKIKENTÄN MUUT TOIMIJAT

5.1 Orkesterit

5.1.1 Radio-orkesteri

Yleisradion alaisuudessa toiminut Radio-orkesteri (nykyinen Radion sinfoniaorkesteri) perustettiin vuonna 1927. Sen asema Helsingin musiikkielämässä ei vielä 1930-luvulla ollut samalla tavalla tasa-arvoinen tai kilpailukykyinen Helsingin kaupunginorkesterin rinnalla kuin nykyisin. Radio-orkesteri perustettiin, koska radion ohjelma-ajasta vuonna 1927 lähes 70 % oli musiikkia ja siksi jo niin varhain tuntui tärkeältä muodostaa oma orkesteri osaksi 1926 perustetun Yleisradion toimintaa (Lyytinen 1996, 54–55). Orkesteri keskittyi pääasiassa Yleisradion omaan radioituun musiikkitoimintaan ja suurimmaksi osaksi se toimi studio- olosuhteissa. Ensimmäisen julkisen konsertin orkesteri oli pitänyt lokakuussa 1929 ja seuraavan kymmenen vuoden sisällä niitä pidettiin yhteensä 20. (Karttunen 2002, 27–29.)

Julkisten konserttien pitämistä rajoitti osin Radio-orkesterin koko. Se oli perustettaessa ollut vain kymmenen hengen kokoonpano, mutta vuosien varrella muusikkovakansseja oli lisätty. Talvisodan alla soittajien määrä oli jo 33. Kuitenkin verrattuna 69 muusikosta koostuvaan kaupunginorkesteriin Radio-orkesterin soitettava ohjelmisto oli muusikkojen määrän vuoksi rajoittunut. Perinteistä orkesteriohjelmistoa soitettiin pienemmälle kokoonpanolle sovitettuna. Orkesterin alkuajoista lähtien uuden musiikin ja erityisesti suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta oli mittava. Tämä oli seurausta vuonna 1929 Yleisradion musiikkipäälliköksi ja ylikapellimestariksi valitun Toivo Haapasen ohjelmistopoliittisista linjauksista sekä osin käytännön edellytys orkesterin pienen kokoonpanon vuoksi. (Karttunen 2002, 22–30.) Suomalaisilta säveltäjiltä tilattiin uusia teoksia heti alkuvuosista lähtien (Lyytinen 1996, 65). Esimerkiksi jatkosodan aikana kotimaisia kantaesityksiä oli runsaasti, muun muassa Ahti Sonnisen (1914–1984) Itäkarjalainen sarja, Tauno Pylkkäsen Sankarimarssi ja Väinö Raition Voiton hymni. Kuten voidaan huomata, teosten nimissä heijastuu sota-ajan tunnelma. (Maasalo 1980, 101; Karttunen 2002, 45–47.)

Talvisodan sytyttyä koko Yleisradio siirsi toimintansa Poriin ja myös Radio-orkesteri siirtyi sinne. Orkesterin toiminta jatkui sieltä käsin radion välityksellä, mutta soittajisto oli vajaalukuinen monien muusikoiden jouduttua asepalvelukseen. Helsingissä ei ollut toimintaa 38 lainkaan. (Maasalo 1980, 93.) Välirauhan aikana orkesteri palasi Helsinkiin ja toiminta jotakuinkin normalisoitui. Radio-orkesteri esitteli uuden ohjelmistopoliittisen linjauksen: tehdaskonsertit, joilla haluttiin viihdyttää raskaana sota-aikana tehtaassa raataneita ja öisin maanpuolustustoiminnassa mukana olleita työläisiä sekä samalla saada kosketusta uuteen potentiaaliseen kuulijakuntaan. Yhteensä tällaisia konsertteja pidettiin vuonna 1940 kuusi kappaletta ja niistä ensimmäinen järjestettiin huhtikuussa Strömbergin tehtaassa Pitäjänmäellä. Ohjelmassa oli paljon suomalaista musiikkia ja konsertin lopuksi huudettiin kolme kertaa ”Eläköön!” vapaalle isänmaalle. Hyvän vastaanoton seurauksena tehdaskonsertteja pidettiin myöhemmin myös muualla Suomessa. Radio-orkesterin historiassa näissä konserteissa oli alku sen myöhemmälle konserttikiertuetoiminnalle muille paikkakunnille. Tehdaskonserttien malli levisi myös muualle Suomeen ja muun muassa Turun kaupunginorkesteri piti jo kaudella 1940– 1941 kaksi omaa tehdaskonserttia. (Maasalo 1980, 93–97; Karttunen 2002, 42–44; Korhonen 2015, 306.)

Radio-orkesteri järjesti välirauhan aikana myös kaksi sairaalakonserttia ja avusti Erik Bergmanin (1911–2006) sävellyskonsertissa sekä viulisti Sulo Aron (1904–1998) konsertissa. Orkesterilla oli yksi oma julkinen sinfoniakonsertti joulukuussa ja tuossa konsertissa osa yleisöstä oli kutsuvieraiksi pyydettyjä invalidisairaalan potilaita. Erkki Linko (1893–1966) johti 3.12.1940 konsertin, jonka säveltäjänimiä olivat muun muassa Nils-Eric Fougstedt, Väinö Raitio ja Jean Sibelius. Musiikkitieto-lehden arvostelussa nimimerkki A. M:to (Aarre Merikanto) kiitteli orkesteria jälleen yhdestä ”uudesta voitosta, monien entisten lisäksi” (5– 6/1940, 107) ja sekä Helsingin Sanomien että Uuden Suomen (4.12.1940) arvostelijat kiittivät uuden musiikin esilletuomisesta. Radio-orkesteri soitti joulukuussa 1940 yllättäen kuolleen presidentti Kyösti Kallion (1873–1940) muistotilaisuudessa. (Karttunen 2002, 42–44; Liite 1.)

Keväällä 1941 Radio-orkesteri toimi studiotyön ohella julkisissa konserteissa lähinnä avustavissa tehtävissä (Liite 1). Jatkosodan alettua yli puolet Radio-orkesterin soittajistosta joutui asepalvelukseen ja esiintymistoiminta jatkui ensin erilaisin yhtyekokoonpanoin. Myöhemmin tilanne parani muun muassa ulkopuolisin avustajin. Vaikka toiminta pääosin olikin edelleen studiotoimintaa ja avustavia esiintymisiä, myös jatkosodan aikana onnistuttiin pitämään kaksi omaa julkista konserttia vuonna 1943. Ensimmäinen oli Radio-orkesterin perustajan ja ensimmäisen kapellimestarin Erkki Lingon 50-vuotisjuhlakonsertti maaliskuussa ja konsertin säveltäjäniminä olivat Antonin Dvořák (1841–1904), Oskar Lindberg (1887– 1955), Edvard Grieg (1943–1907) ja Tauno Pylkkänen. Toinen julkinen konsertti marraskuussa 39 oli koottu otsikolla ”Suomalaista sävelromantiikkaa” ja ohjelmistossa oli niin soololauluja pianosäestyksellä, Radion solistikuoron esittämiä a cappella -kuorolauluja sekä orkesteriteoksia, jotka olivat historiallisia kuriositeetteja: Axel Gabriel Ingeliuksen (1822– 1868) sinfonia vuodelta 1847 ja hänen alkusoittonsa näytelmään Piispa Henrik ja Lalli, jonka Toivo Haapanen oli sovittanut löytyneen pianopartituurin perusteella orkesterille. Yhteisnumerona kuoro ja orkesteri esittivät loppukuoron Fredrik Paciuksen (1809–1891) oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt, 1852) (Karttunen 2002, 45–48; Maasalo 99–103; Liite 1.)

5.1.2 Helsingin Teatteriorkesteri ja teatterien operetit

Helsingin teatterit kiinnittivät muusikoita tilapäisesti avustamaan ja 1920-luvun lopulle asti Helsingin kaupunginorkesterin muusikot olivat tehneet sivutöitä teatteriesityksissä. Kaupunginorkesterin kiireet olivat kuitenkin kasvaneet mm. Suomalaisen Oopperan vuoksi. Myös teatterien tarve musiikille oli vähitellen lisääntynyt niin, että soittajilla saattoi olla töitä jopa kolmessa eri paikassa samana iltana. Tilannetta ratkaisemaan perustettiin vuonna 1930 Helsingin Teatteriorkesteri Suomen Muusikeriliiton (nykyinen Muusikkojen Liitto) tuella. Kapellimestari Eino Raition (1882–1939) kokoaman orkesterin ensiesiintyminen tapahtui Suomen Kansallisteatterin puitteissa. (HS & US 23.10.1940; SML 2/1940, 23.) Orkesteri oli myöhemmin käytössä tarvittaessa myös muissa Helsingin teattereissa, kuten Svenska Teaternissa ja Helsingin Kansanteatterissa, joissa molemmissa esitettiin myös musiikkinäytelmiä ja operetteja. Vuoteen 1940 mennessä orkesteri oli ollut mukana jo yli viidessäkymmenessä produktiossa (Franck 1992, 63; HS 23.10.1940). Teatteriorkesteri esiintyi kesäisin ravintola Esplanaadikappelissa (nykyinen Ravintola Kappeli). Se teki myös tilauksesta paljon avustavia esiintymisiä erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa ja juhlissa. (Tolonen 1940, 48– 49; Jalas & Lehmuksela 1981, 91–93; Liite 1.)

Orkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1935 valittu Jussi Blomstedt (myöh. Jalas) suunnitteli Teatteriorkesterille sotavuosina suosituksi muodostuneen selostettujen ja yhden teeman ympärille rakennettujen koululaiskonserttien sarjan. (Tolonen 1940, 49; Jalas & Lehmuksela 1981, 91–93; Liite 1.) Helsingin kaupunginorkesteri oli aloitellut koululaiskonserttitoimintaa jo 1930-luvun alkupuolella, mutta hanke ei lähtenyt siivilleen ja toiminta oli lopetettu aika pian alkunsa jälkeen (Marvia & Vainio 1993, 417). Teatteriorkesterin 40 pitämät koululaiskonsertit saivat alkunsa keväällä 1941. Niiden pitopaikka oli Konservatorion sali ja tilannetta tuki muun muassa se, että orkesteri sai lainaan nuotteja esimerkiksi kaupunginorkesterin ja Yleisradion nuotistoista. (MT 3/1941, 44–45; Liite 1.) Blomstedtin johdolla Teatteriorkesterin taso vähitellen parani ja se alkoi pitää säännöllisesti myös omia sinfoniakonsertteja. Myöhemmin orkesteri alkoi soittaa myös elokuvamusiikkia. (Tolonen 1940, 48–49.)

Teatteriorkesteri vietti 10-vuotisjuhlaansa välirauhan aikana juhlakonsertilla 23.10.1940. Tämän lisäksi orkesteri juhli Jean Sibeliuksen 75-vuotissyntymäpäivää esittämällä säveltäjän näyttämömusiikkia kahdessa konsertissa 10.12.1940 ja 6.2.1941. Orkesteri piti avustavien tehtäviensä lisäksi kaksi muutakin omaa konserttia. Ensimmäisen vielä välirauhan aikana 16.3.1941 ja jatkosodan aikana se onnistui pitämään oman sinfoniakonsertin 22.9.1942. (Liite 1.) Viimeksi mainittua esiintymistä varten sekä Jussi Blomstedt että useimmat orkesterin soittajista olivat saaneet lomaa sotapalveluksesta (HS 22.9.1942).

Teatterien toiminta Helsingissä hiljentyi talvisodan sytyttyä. Esityksiä ei varsinaisissa teattereissa ollut. Tammikuussa 1940 Helsingin Kansanteatterin näyttelijät perustivat tilapäisen Sotateatterin, jonka ohjelmistossa jo helmikuussa sodan vielä jatkuessa sai Vanhalla ylioppilastalolla ensi-iltansa kapellimestari Yngve Ingmanin (1895–1971) johdolla Franz Lehárin (1870–1948) operetti Iloinen leski (Die lustige Witwe, 1905). Operetin valinnasta syntyi kuitenkin polemiikkia. Vaikka kevyt ohjelmisto koettiinkin tarpeelliseksi keskellä ankeita aikoja, juuri tämän operetin valinta pelkästään sen nimen perusteella aiheutti keskellä sota-aikaa myös pahaa mieltä. Talvisodan päätyttyä vielä samana keväänä 1940 sai ensi-iltansa kaksi muutakin operettia: Hervén (1825–1892) Pikku pyhimys (Mam'zelle Nitouche, 1883) ja Emmerich Kálmánin Viulukuningas (Zigeunerprimas, 1912). (Koski 1987, 142–147; Koski 2013, 322; Koskimies 1972, 411.)

Talvisodan aiheuttaman keskeytyksen jälkeen teatterien toiminta jatkui koko välirauhan ajan. Jatkosodan alettua kesällä 1941 näytäntökaudet onnistuttiin pitämään verraten normaalisti nuoremman miespuolisen henkilökunnan vajeesta huolimatta. Helsingin Kansanteatterin ohjelmistoon jatkosodan aikana mahtui useampikin operetti. Näistä yksi suosikki oli tammikuussa 1942 ensi-iltansa saanut Lehárin Luxemburgin kreivi (Der Graf von Luxemburg, 1909/1937), jota kahden vuoden sisällä esitettiin yhteensä 60 kertaa. Vielä menestyksekkäämpi oli Kálmánin Mustalaisruhtinatar (Die Csárdásfürstin, 1915), joka marraskuulta 1942 lähtien 41 sai kahdessa vuodessa yhteensä 74 esitystä. (Koski 1987, 177–181, 205–207; Koskimies 1972, 421.)

Musiikki, musiikkinäytelmät ja operetit olivat olleet olennainen osa Svenska Teaternin (Helsingin ruotsalaisen teatterin) ohjelmistoa sen perustamisesta lähtien (Åkerfelt 2017, 173– 174). Teatterilla oli 1930-luvulla näytäntövuosittain yli 300 esitystä ja niistä keskimäärin vajaa kolmannes oli operetti tai musiikkinäytelmä. Syksyn 1939 viimeinen operettiensi-ilta 22.11. oli Robert Stolzin (1880–1975) säveltämä Grüezi (1934), jota Svenskan esitti nimellä Himmelsblå drömmar (Taivaansinisiä unelmia, tekijän käännös). Esitysten määrä jäi kuitenkin vain viiteen, sillä talvisodan syttymisen myötä teatteri suljettiin huhtikuun lopulle 1940 asti. Teatteri teki kuitenkin tammikuulta 1940 alkaen rintamakiertueita ja kiersi muualla Pohjoismaissa. (Lüchou 1977, 163–181.)

Svenska Teaternilla oli välirauhan aikana yli 300 näytäntöä, joista operetteja tai musiikkinäytelmiä oli jopa yli 40 %. Joukossa olivat muun muassa vuonna 1935 ensi-iltansa saanut ja nyt uudelleen lämmitetty Sidney Jonesin (1861–1946) brittioperetti Geishan (Geisha, 1896) sekä Franz Lehárin operetti Paganini (1925). (Lüchou 1977, 182–183; Liite 1.) Jatkosodan alettua kesällä 1941 teatterin ensimmäinen musiikillinen ensi-ilta oli Sam Sihvon (1892–1927) laulunäytelmä Jägarens brud (Jääkärin morsian, 1921), jonka valinta heijasti ajan henkeä.

Ruotsalainen Teatteri on ottanut kappaleen ohjelmistoonsa, koska siinä sentään on heikkoa kaikua suuren innostuksen ajasta, kaikua, joka yhtyy läheisesti näiden päivien tapahtumiin. Sitä teatteri esityksessään korostikin, sillä jokainen näytös aloitettiin Helsingin Varuskunnan soittokunnan esittämillä marsseilla ja lopetettiin Jääkärimarssiin ja Porilaisten marssiin. (HS 15.9.1941, E P-la.)

Jatkosodan aikaisilla myöhemmillä näytäntökausilla Svenska Teaternilla oli yli 300 näytäntöä kaudessa ja musiikkia sisältäviä esityksiä oli vuosittain yli viidennes. Teatterissa pidettiin sotavuosina tavanomaisten näytösten lisäksi myös joitakin hyväntekeväisyystilaisuuksia. Opereteista tapaninpäivänä 1942 sai ensi-iltansa Louis Lajtain (1900–1966) Blåjackor (1941), jota esitettiin yli 60 kertaa. Näytäntökaudella 1943–1944 teatteri teki melkein näytäntömääräennätyksensä eli yhteensä 361 esitystä siitä huolimatta, että helmikuusta 1944 42 lähtien ilmahälytykset ja pommitukset häiritsivät Helsinkiä parin kuukauden ajan entistä enemmän ja teatterinäytäntöjen alkamisaikoja siirrettiin illoista iltapäiviin. Kauden 1943–1944 eniten esitetyt operetit olivat Lehárin Leendets land (Das Land des Lächelns [Hymyn maa], 1921) ja Oscar Strausin (1870–1954) omista sekä Johann Strauss vanhemman (1804–1849) että nuoremman sävelmistä koostettu Tre valser (Trois valses / Drei Walzer, 1935). (Lüchou 1977, 182–189.)

Kuten liitteestä 1 käy ilmi, operettien ja kevyempien laulunäytelmien tarjonta Helsingissä oli sekä teatterien että Suomalaisen Oopperan ansiosta runsasta ja monipuolista. Erityisesti viikonloppuisin näytöksiä oli useita ja sunnuntaisin teattereilla oli myös matineanäytöksiä. Syksyllä 1943 jopa samana iltana oli mahdollista nähdä operetti joko suomen tai ruotsin kielellä. Näin kävi, kun sekä Svenska Teatern esitti Lehárin Leendets landia ja Helsingin Työväen Teatteri otti saman operetin sen suomenkielisenä versiona Hymyn maa uudestaan ohjelmistoon (HS 9.10.1943). Osa teattereista jatkoi kausiaan läpi kesän siirtyen esiintymään ulkona. Etenkin Helsingin Työväen Teatteri oli tässä aktiivinen. Se esiintyi kesäisin Vallilan ulkoilmanäyttämöllä ja sinne oli tapana valmistaa sotavuosienkin aikana useimpina kesinä uusi operettiproduktio, jonka näytöksiä jatkettiin syksyn tullen taas teatterin sisätiloissa Sturenkadulla. (Liite 1.)

5.1.3 Helsingin Naisorkesteri

Helsingin orkesterimaailmassa naiset eivät vielä 1930-luvulla aktiivisesti soittaneet mukana ammattiorkestereissa. Helsingin kaupunginorkesterin tuolloista kapellimestaria Georg Schnéevoigtia pidettiin suorastaan vihamielisenä naismuusikoita kohtaan ja naisien yleisesti ajateltiin orkestereissa ”haittaavan yleistä keskittymiskykyä”. Tämä tilanne oli johtanut siihen, että vuonna 1938 oli perustettu säveltäjä ja kapellimestari Heidi Sundblad-Halmeen (1903– 1973) aloitteesta Helsingin Naisorkesteri. Orkesterissa oli noin 30 valtaosin jousisoittajaa eri elämän aloilta ja sen tasoa pidettiin aikanaan korkeana (Koivisto 2020, 54). Naisorkesterin toiminta pysähtyi kokonaan talvisodan ajaksi. Keväällä 1940 orkesteri jälleen kokoontui ja mennyt sota antoi vaikutteensa toimintaan. Orkesteri teki hyväntekeväisyyskonsertteja muun muassa reserviläisperheiden ja sotainvalidien auttamiseksi. Naisorkesteri otti itselleen kummilapsen ja tämän elämää tukeakseen orkesteri järjesti useita lastenkonsertteja, joissa oli muutakin ohjelmaa, kuten esimerkiksi lasten laulua tai lapsibaletin esityksiä. Välirauhan aikana 43 maaliskuussa 1943 Messuhallissa järjestetyn Suomen naisten suurkokouksen avajaisissa Naisorkesteri esiintyi kokonaan lähes kokonaan suomalaisella ohjelmistolla. Konsertin säveltäjänimiä olivat muun muassa Jean Sibelius, Erkki Melartin, ja Leevi Madetoja. (Määttänen-Boynton 1989, 4–5, 12–13.)

Jatkosodan aikana Naisorkesteri järjesti toukokuussa 1942 Wieniläisillan, johon oli panostettu myös pukeutumalla wieniläisasuihin, mikä sota-aikana ei ollut helppoa toteuttaa. Konsertti sai suuren suosion. Keväällä 1943 järjestetty Unkarilainen ilta myytiin loppuun ja orkesteri pukeutui silloinkin normaalia värikkäämmin. Orkesteri kiersi esiintymässä myös muualla Suomessa ja se osallistui viihdytyskiertueille, täydellä kokoonpanollaan kaksi kertaa. Orkesterin toimintaa ajoittain vaikeutti se, että jotkut sen jäsenistä osallistuivat rintamalla lottakomennuksiin. Helsingissä konsertointi jatkui jatkosodan loppuun asti muun muassa isänmaallisten tilaisuuksien ja hyväntekeväisyyskonserttien merkeissä. (Määttänen-Boynton 1989, 13–15; Liite 1.)

5.1.4 Ylioppilaskunnan Soittajat

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä vuonna 1926 perustetun Ylioppilaskunnan Soittajat -sinfoniaorkesterin (YS) toiminta sotavuosina jäi varsin maltilliseksi. Varsinaisena sota-aikana toimintaa ei ollut lainkaan, sillä myös YS kärsi siitä, että sen miespuoliset jäsenet oli kutsuttu asepalvelukseen. Syksyllä 1938 orkesterin jäsenmatrikkeliin oli kirjautunut vielä 54 soittajaa, mutta syksyllä 1939 aloittaneiden määrä oli pudonnut 39:ään. (Helasvuo 1986, 79.) Välirauhan aikana, marraskuussa 1940, YS avusti veljeskorporaatiota Ylioppilaskunnan Laulajia näiden konsertissa Johanneksenkirkossa (Ylioppilaskunnan laulajat 1953, 58), mutta YS:n sotavuosien ainoa oma konsertti oli keväällä 1941, jolloin huhtikuun lopulla orkesteri konsertoi yliopiston juhlasalissa kapellimestarinsa Jussi Blomstedtin johdolla. Ohjelmassa olivat muun muassa Kalervo Tuukkasen Teinisarjan kantaesitys ja Jean Sibeliuksen kantaatti Vapautettu kuningatar yhteistyössä Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien kanssa. YS:n seuraava konsertti oli vasta sodan päättymisen jälkeen keväällä 1945. (Talvitie 2006, 216.)

5.1.5 Muut orkesterit

Helsingin Orkesteriyhdistys oli rungoltaan harrastajasoittajista koostuva kokoonpano, joka oli melkein koko olemassaolonsa ajan toiminut kapellimestari Nikolai van der Palsin (1891–1969) johdolla. Orkesteri vietti 20-vuotisjuhlaansa maaliskuussa 1941 konsertoiden Yliopiston juhlasalissa ja pianosolistina heillä oli Ernst Linko (1889–1960), joka soitti säveltämänsä pianokonserton A-duuri. Oman jäsenistön lisäksi konserttia varten oli saatu apua myös muualta, eritoten puhallinsektioon. (HS & US 29.3.1941; SML 4/1941, 64.)

Alkuvuodesta 1943 uutisoitiin, että Helsinkiin oli perustettu Helsingin Varuskuntaorkesteri, jonka tarkoituksena oli vaalia soittoharrastusta Helsinkiin sijoitettujen puolustusvoimien eri tehtävissä palvelevien sotilaiden piirissä. Uutisen mukaan orkesterissa oli tuossa vaiheessa jo noin 40 soittajaa ja siitä kaavailtiin sinfoniaorkesterikokoonpanoa. Orkesterin kapellimestariksi oli valittu luutnantti Einari Marvia (1915–1997) ja harjoituspaikaksi saatu Vanhan Ylioppilastalon musiikkisali. (HS 5.2.1943; MT 2/1943, 29.)

Muita Helsingissä tuohon aikaan toimineita ja konsertoineita orkestereita olivat muun muassa Kalliolan opiston puitteissa toiminut ja vuonna 1941 10 vuotta täyttänyt Kalliolan orkesteri (SML 6–7/1941, 107), Helsingin Työväen Orkesteri, Bragen orkesteri, Elannon orkesteri ja Helsingin Balalaikkaorkesteri. Puhallinorkestereita olivat muun muassa Helsingin Työväenyhdistyksen soittokunta, Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta (vuosina 1941–1952 Helsingin Varuskunnan soittokunta ja nykyinen Kaartin soittokunta [Kaartin soittokunta 2020]) ja sotavuosina noin 50-henkisenä toiminut (SML 6–7/1941, 108) Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta. (Liite 1.)

5.2 Kuorot

5.2.1 Ylioppilaskunnan Laulajat

Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) oli talvisodan syttyessä jo perinteikäs yli 50-vuotias Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puitteissa toimiva mieskuoro. Koska kuoro koostui valtaosin nuorista miehistä, kärsi sen toiminta suuresti jo ennen talvisodan syttymistä, sillä melkein jokainen kuoron jäsen oli kutsuttu asepalvelukseen. Näin ollen kuorolla ei ollut lainkaan 45 toimintaa talvisodan aikana ja vielä seuraavana syksynä toiminta oli rajoittunutta välirauhasta huolimatta. YL:n vappuihin kuuluva perinne käydä laulamassa Helsingin sairaaloissa toteutui vuonna 1940 hieman toisella tavalla, kun kuorolaiset kävivät laulamassa seitsemässä eri sotilassairaalassa sodassa haavoittuneille (HS 3.5.1940). Marraskuussa 1940 YL järjesti yhteistyössä Ylioppilaskunnan Soittajien kanssa muistokonsertin sankarivainajille Johanneksenkirkossa. Tuolloin sai kantaesityksen kuoron pitkäaikaisen johtajan Martti Turusen (1902–1979) Unto Kupiaisen (1909–1961) tekstiin säveltämä teos Kenttien kehto, joka oli omistettu YL:n sankarivainajille. Keväälle 1941 onnistuttiin valmistelemaan jo kokonainen konserttiohjelma ja konserttipäivänä paljastettiin talvisodassa kaatuneiden kuoron jäsenten muistolaatta Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa. Tuon kevätkonsertin lopuksi ohjelmistossa olivat Heikki Klemetin (1876–1953) Oi kallis Suomenmaa, Martti Turusen Suomalainen rukous (solistina Alfons Almi), Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni ja Emil Genetzin (1852–1930) Herää Suomi. YL:n vanhan historiikin mukaan kyseiset laulut eivät ”monestikaan saavuttaneet sellaista vastakaikua kuulijoissa kuin juuri silloin”. (Ylioppilaskunnan laulajat 1953, 58–59; Häyrynen 2008, 196)

Jatkosodan alkaminen kesällä 1941 keskeytti Ylioppilaskunnan Laulajien toiminnan moniksi vuosiksi. Samalla muun muassa peruuntui kesälle 1941 suunniteltu Saksan kiertue, josta uutisoitiin alustavasti lehdissäkin osana suomalaissaksalaista konserttivaihto-ohjelmaa (HS 24.12.1940 & 8.1.1941). Satunnaisia esiintymisiä pienemmillä kokoonpanoilla tehtiin erityisesti rintamalla, mutta joitain myös Helsingissä. Kuoron 60-vuotispäivää vietettiin 6.4.1943 monin juhlatilaisuuksin, muun muassa vieraillen sankarihaudoilla sekä Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa. Juhlakonsertti pidettiin poikkeuksellisesti radion välityksellä studiosta käsin ja laulamassa olivat ne kuoron jäsenet, jotka Helsingissä olivat paikalla. (HS 7.4.1943; MT 4/1943, 58). Kuoron varsinainen säännöllinen harjoitustoiminta koko vahvuudessa jatkui kuitenkin vasta tammikuussa 1945 eli neljä kuukautta jatkosodan päättymisen jälkeen. (Ylioppilaskunnan laulajat 1953, 60–86.)

Mennyt sota-aika heijastui YL:n toimintaa vielä sodan päättymisen jälkeen. Kuoron konserttien ohjelmistot olivat koko 1940-luvun lopun ajan suomalaisempia ja isänmaallisempia kuin milloinkaan muulloin kuoron historiassa. Siitäkin huolimatta, että rauhansopimuksen jälkeen myös YL:n toimintaa tarkkailtiin ja kuoro joutui poistamaan laulukirjoistaan vanhoja ”Suur- Suomi-henkisiä” kappaleita. Uudeksi osaksi kuoron toimintaa tulivat kunniakäynnit sankarihaudoille ja tapaamiset mm. tasavallan presidenttien, kuten C.G.E. Mannerheimin 46

(1867–1951) ja J.K. Paasikiven (1870–1956) luona. Näistä jälkimmäinen oli myös YL:n entinen jäsen. (Häyrynen 2008, 201–202.)

5.2.2 Akademiska Sångföreningen

Akademiska Sångföreningen (AS) oli toinen merkittävä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toiminut mieskuoro. Myös sen toimintaa jo syksyllä 1939 varjostivat kutsunnat, joiden myötä nuoret miehet astuivat asepalvelukseen. Näin ollen kuoron harjoituksissa oli kerta kerralta vähemmän laulajia ja toiminta päätettiin toistaiseksi keskeyttää. Talvisodan päätyttyä kevään perinteiseen vapunpäivän aamun avaukseen vuonna 1940 Kaisaniemen puistossa kokoontui harvinaisen runsaslukuinen joukko laulajia ja tilaisuutta sävytti kevään riemujen rinnalla myös vakavamielisyys rankan sota-ajan jälkeen. Ohjelmassa oli keväisten laulujen lisäksi muistopuhe kaatuneille. Kuoro poikkesi vappuna myös ilahduttamassa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa (nykyinen Töölön sairaala) sodassa haavoittuneita. (Duncker 1963, 48; Dahlström 1988, 123.)

AS jatkoi toimintaansa välirauhan aikaan melko normaalisti, mutta jatkosodan alkaminen kesällä johti siihen, ettei kuorolla ollut käytännössä lainkaan normaalia toimintaa lukuvuotena 1941–1942. Kuitenkin taas syksyllä 1942 kuorolaisia saatiin kokoon jonkin verran. Harjoituksissa oli mukana myös muun muassa Helsingissä palvelevia ja muualta lomalla olevia sotilaita. Seuraavan vuodenvaihteen tienoilla oli muutamia esiintymisiä, joita myös radion kautta välitettiin rintamalle. Kaisaniemen puiston vappuperinne jatkui keväällä 1942 ja tuohon tilaisuuteen sisältyi myös totisen isänmaallinen puhe, jonka piti kuoron entinen puheenjohtaja Knut von Hertzen (1901–1979). Kuoron muu toiminta jatkui resurssien mukaan lukukausittain aina helmikuulle 1944 saakka. Silloin aggressiiviset Helsingin pommitukset katkaisivat myös AS:n toiminnan keväistä Kaisaniemen puiston tilaisuutta ja joitain rintamalle suuntautuneita viihdytyskiertueita lukuun ottamatta. AS:n normaalimpi laulutoiminta jatkui vasta jatkosodan päättymisen jälkeen vuodenvaihteen 1944–1945 speksiesityksellä. Kuitenkin tunnelma kuorossa oli sotavuosien myötä ainakin hetkellisesti vakavoitunut. (Duncker 1963, 49–55; Dahlström 1988, 124–126.)

5.2.3 Laulu-Miehet

Mieskuoro Laulu-Miesten jäsenistö oli iältään keskimäärin hieman vanhempaa ja monilla oli sellainen ammatillinen asema, että kuoron vahvuus ei kärsinyt sotaoloissa aivan samalla tavoin kuin opiskelijakuorojen kohdalla. Kuoro esiintyi sota-aikana monissa hyväntekeväisyystilaisuuksissa, maanpuolustusjärjestöjen hyväksi ja sankarihautajaisissa. Se ilahdutti potilaita sairaaloissa, esiintyi radion välityksellä sekä teki rintamakiertueita pienemmällä kokoonpanolla. Kuoro myös lunasti itselleen monia sota-ajan hengessä syntyneitä mieskuoroteoksia. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa Sulho Rannan Suomalainen ryijy, Lauri Ikosen (1888–1966) Jos vaino uhkaa ja Väinö Pesolan Pohjolan kenttäharmaat. (Häyrynen & Kaleva 2014, 65–66.) Kuoro täytti 25 vuotta syksyllä 1939, mutta talvisodan asettamien esteiden vuoksi kuoro juhli 25-vuotiasta taivaltaan konsertilla vasta seuraavana vuonna, joulukuussa 1940 (HS 6.12.1940).

Jatkosodan alkaminen verotti laulajakuntaa Laulu-Miesten osalta niin, että joulukuussa 1941 pidetyn konsertin arvostelussa nimimerkki -k. kommentoi erikseen mieskuoron vahvuuden pienentymisestä, osan esiintyjiä laulaneen sotilaspuvuissa sekä siitä, että vähentynyt harjoitusaika oli oletettavasti vaikuttanut siihen, että ohjelmistossa oli mukana monia ”vanhoja tuttavuuksia”. Samassa kirjoituksessa mainittiin myös, että eritoten konsertin lopussa esitetyt sota-ajan tunnelmiin osuneet Emil Genetzin Suomen valta, Jean Sibeliuksen Isänmaalle sekä Martti Turusen Suomalainen rukous ja Sota valosta nostivat yleisön tunnelmat ja ”mielialan salissa harvinaisen voimakkaaksi”. (HS 11.12.1941.) Vuonna 1943 kuoro onnistui saamaan rivinsä kokoon niin hyvin, että Laulu-Miehet vieraili Tukholmassa sikäläisen mieskuoron kutsumana ja isännöimänä. Kuoro piti konsertit paikallisessa sairaalassa suomalaisille potilaille ja vieraili Lidingössä pitäen tehdaskonsertin. Pääkonsertti pidettiin Tukholman konserttitalossa ja kuoro sai yleisöltä hyvän vastaanoton. Konsertilla kerättiin myös rahaa sodassa kärsineiden suomalaislasten hyväksi. (HS & US 25.9.1943; SML 7/1943, 104.)

5.2.4 Radion Solistikuoro

Yleisradion puitteissa perustettiin vuonna 1940 Nils-Eric Fougstedtin aloitteesta oma pieni sekakuoro, Radion Solistikuoro ja Fougstedt myös toimi kuoron johtajana. Kuoro oli perustettu alun perin radion ohjelmatarpeita varten, mutta se oli pysyvä alku Yleisradion pitkäaikaiselle 48 kuorotoiminnalle ja kuoro muutti nimensä vuonna 1954 Radiokuoroksi. (Salmenhaara 1994, 77; Sirén 2010, 388; US 20.9.1940.) Solistikuoro ei pitänyt juurikaan omia julkisia konsertteja, mutta avusti monissa musiikkitilaisuuksissa. Välirauhan aikana se oli mukana Helsingin Teatteriorkesterin Sibeliuksen näyttämömusiikkikonserteissa ja vuonna 1942 se avusti sekä Toivo Saarenpään että Taneli Kuusiston sävellyskonserteissa. Näistä jälkimmäisessä Radio- orkesterin ohella. Vuonna 1943 se lauloi sekä Helsingin kaupunginorkesterin että Radio- orkesterin konserteissa ja kesällä 1944 sillä oli yksi oma hyväntekeväisyyskonsertti Esplanaadikappelin lavalla. (Liite 1.)

5.2.5 Muut kuorot

Kuorojen toiminta Helsingissä sotavuosina oli olosuhteista huolimatta sangen vilkasta ja tämän tutkimuksen puitteissa on mahdoton avata tarkemmin kaikkien niiden toimintaa. Heikki Klemetin ja myöhemmin Ossi Elokkaan (1904–1991) johdolla toimi sekakuoro (ensimmäiset seitsemän vuotta mieskuorona toiminut) Suomen Laulu. Se täytti syksyllä 1940 40 vuotta, mutta talvisodan seurauksena oli juhlinut pienimuotoisesti (SML 2/1941, 25). Helsingin Työväenyhdistyksen Sekakuoro täytti 50 vuotta vuonna 1941 ja juhli sitä konsertilla 30.3.1941. Toinen sotavuosina 50 vuotta täyttänyt oli Helsingin NMKY:n sekakuoro, joka juhli konsertilla 14.11.1943. (SK 22.1.1944; SML 4/1941, 57; SML 9/1943, 140.) Kilven Kuoro toimi sotavuosina Väinö Pesolan johdolla ja Kansallis-Kuoroa johti Armas Maasalo (1885–1960). Jos aina ei ollut mahdollisuutta kokonaiseen omaan julkiseen konserttiin, niin ainakin Kansallis-Kuoro harjoitteli silti säännöllisesti ja teki muun muassa esiintymisvierailuja sotasairaaloihin. Kilven Kuoro oli saanut miesääniin apua mm. Poliisikuorosta. (SK 22.11.1944; SML 9/1942, 142; SML 9/1943, 144.) Muita sotavuosina Helsingissä toimineita kuoroja olivat muun muassa Helsingin Työväenyhdistyksen Naiskuoro, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat ja Svenska Oratorieföreningen. (Liite 1.)

Sotavuosina toimineista naiskuoroista aikanaan uusin ja nimenomaisesti sota-aikaan elimellisesti kuulunut kokoonpano oli kuoronjohtaja Armi Klemetin (1885–1979) vuonna 1938 perustama Helsingin Lottakuoro, joka koostui Lotta Svärd -järjestön Helsingin paikallisosastojen jäsenistä. Aktiivilaulajia oli vuonna 1943 kaikkiaan 65, joista osa oli vuorollaan rintamalla. Ohjelmisto oli pääasiassa isänmaallista ja kotimaista ohjelmistoa ja 49 kuoro piti joitain omia konsertteja. Pääosin se avusti kirkkojuhlissa ja muistotilaisuuksissa ja teki pienimuotoisia konserttivierailuja muun muassa sairaaloihin. (SML 8/1943, 129; Liite 1.)

Helsingissä toimi sotavuosina myös monia muita mieskuoroja aiemmin erikseen mainittujen lisäksi. Näitä olivat esimerkiksi Kalevan Laulajat, Helsingin Työväen Mieskuoro, Kirjamiesten Kuoro, Muntra Musikanter, Svenska Sångare ja Frihetsbröderna. Vuonna 1942 vasta 10 vuotta täyttänyt ja sitä omalla konsertilla 3.4.1943 juhlistanut Kalevan Laulajat harjoitteli johtajansa Väinö Haapalaisen (1893–1945) johdolla vuonna 1943 jopa kahdesti viikossa. Kokonaisjäsenmäärästä 100 noin puolet oli rintamalla ja toinen puoli pystyi osallistumaan harjoituksiin. Tähtäimessä oli konsertti vuoden 1944 huhtikuussa, mutta sitä ei näy pidetyn. (SML 1/1944, 14; Liite 1.) Useimmilla mieskuoroilla oletettavasti oli sota-aikana pulaa laulajista jäsenten asepalvelusten myötä.

Helsinkiläisten mieskuorojen jäsenistä koottu 28-miehinen Matkakuoroksi kutsuttu joukko teki syksyllä 1940 muun muassa maaseutukonsertteja ja välirauhan aikana konsertoi hyväntekeväisyystarkoituksessa myös Helsingissä. Mieskuorot yhdistyivät laajemmallakin pohjalla esiintymisiä varten. Kuten esimerkiksi kaatuneitten reserviupseerien muistoksi järjestetyssä juhlassa Messuhallissa 20.10.1940. (HS 14.10 & 19.10.1940; SS 4.10.1940.)

5.3 Kirkkojen musiikkitoiminta

Kirkoissa pidettiin kirkkomusiikki-illoiksi, kirkkojuhliksi tai kirkkomusiikkijuhliksi kutsuttuja musiikkitilaisuuksia, joiden ohjelma vaihteli solistiesityksistä kuoro-ohjelmistoon mahdollisesti urkujen, soitinyhtyeen tai orkesterin säestyksellä. Monesti tilaisuuksissa oli mukana jokin puheosuus kirkon tai seurakunnan toimesta. En ole tämän tutkimuksen puitteissa tarkkaan selvittänyt, missä määrin nämä konsertit olivat kirkkojen tai seurakuntien itse järjestämiä tilaisuuksia tai missä määrin kirkko toimi vain esityspaikkana. Usein näissä tilaisuuksissa oli esiintymässä kirkon oma kuoro. Kirkkojen piirissä toimi useita kuoroja, jotka sotavuosina konsertoivat joko omin konsertein tai esiintyivät kirkkojen omissa hartaustilaisuuksissa ja muissa konserteissa. Näistä aktiivisimpia olivat Johanneksenkirkon kuoro, Kallion kirkkokuoro ja Töölön kirkkokuoro. Useimmin tilaisuuksia järjestettiin keskustan tuntumassa Vanhassa kirkossa, Johanneksenkirkossa tai Mikael Agricolan kirkossa 50 ja hieman kauempana keskustasta Kallion kirkossa, Töölön kirkossa ja Paavalinkirkossa. (Liite 1.)

Kirkkojen iltahartauksissa oli myös yksittäistä musiikkiohjelmaa (esimerkiksi HS 2.11.1940). Näitä kaikkia tilaisuuksia en ole konserttikalenteriin (Liite 1) erikseen listannut, enkä tässä työssä esittele niiden musiikillista antia.

5.4 Sibelius-Akatemia

Suomen musiikkikoulutuksen ylin oppilaitos oli vuoden 1939 alusta muuttanut nimensä Sibelius-Akatemiaksi ja toimi Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Rautatiekatu 9. Oppilaitoksen konserttisali, jota kutsuttiin edelleen Konservatorion saliksi, oli Yliopiston juhlasalin ohella Helsingin merkittävin esiintymispaikka. Sali sai juuri talvisodan alla maamme ensimmäiset konserttiurut ja niitä juhlisti urkujenvihkimiskonsertilla 9.10.1939 Sibelius-Akatemian urkujensoiton professori Elis Mårtenson. Hän esitti konsertissa muun muassa kuusi uutta, nimenomaan tätä tilaisuutta varten suomalaisilta säveltäjiltä tilattua urkukappaletta. Nämä olivat Selim Palmgrenin Prélude funebre, Heikki Klemetin Invocation, Taneli Kuusiston Pastorale, Aarre Merikannon (1893–1958) Preludium, Väinö Raition Canzone sekä Sulho Rannan Koraalipartita. (Pajamo 2007, 59, 63; HS 6.10.1939.)

Uhka sodasta katkaisi Sibelius-Akatemian syksyn 1939 opetuksen jo lokakuun puolivälissä, mutta talvisota syttyi juuri kun opetusta marraskuun lopussa oltiin aloittamassa uudelleen. Sodan vuoksi opetus oli tauolla kevään 1940 loppuun asti. Lukuvuosi 1940–1941 sujui normaalisti ja Sibelius-Akatemian toiminta jatkui läpi sotavuosien, joskin myöhemmät lukuvuodet olivat osin normaalia lyhyempiä. (Dahlström 1982, 149–153.) Oppilaitoksen anti Helsingin konserttielämään sotavuosina olivat jokavuotisten oppilasnäytteiden lisäksi Sibelius- Akatemian opettajien pitämät kamarimusiikki-illat. Tämä konserttiperinne oli lopetettu vuonna 1933, mutta iltoja jatkettiin syksystä 1940 eteenpäin ja niitä kuultiin sotavuosina kaiken kaikkiaan kymmenkunta. (Karvonen 1957, 233–234; Liite 1.) Sibelius-Akatemia vietti 60- vuotisjuhlaa marraskuussa 1942 jatkosodan pyörteissä ja siksi juhlapäivä jäi puitteiltaan maltilliseksi. Illan juhlakonsertti 4.11.1942 Konservatorion juhlasalissa pidettiin kamarimusiikkikonserttina ja puheiden ohella siellä esitettiin musiikkioppilaitoksen entisten 51 opettajien sävellyksiä. Illan päänumerona oli Jean Sibeliuksen jousikvartetto Voces intimae. (Dahlström 1982, 152; Karvonen 1957, 235–236.)

5.5 Resitaalit, kamarimusiikkikonsertit ja Helsingin muu musiikkitoiminta

Vakiintuneiden isompien musiikki-instituutioiden esityskausien ohella Helsingissä järjestettiin paljon yksittäisiä konsertteja. Tiedot niiden esiintyjistä ja esityspaikoista on tässä tutkimuksessa koottu työn liitteenä olevaan sotavuosien konserttikalenteriin (Liite 1). Kaikkien yksittäisten konserttien tarkempi kattava kartoitus ja syvempi analyysi on laaja aihealue, jota en tässä yhteydessä pysty perinpohjaisesti tutkimaan. Esittelen työn tässä osiossa kuitenkin joitain valikoituja konsertteja ja kokoan konsertteja tyypeittäin hieman yhteen.

Syksy 1939 oli sodan uhasta huolimatta lähtemässä käyntiin vilkkaana ja Fazerin konserttitoimiston tuolloisen johtajan Elsa Salmisen (Fazerin konserttitoimisto 2020) mukaan lokakuusta lähtien sekä Konservatorion että yliopiston salit olivat syyskaudelle varattuina lähes joka ilta. (HS & US 10.9.1939.) Syksy lähti käyntiin runsain konsertein, mutta ensimmäiset häiriöt konserttitoimintaan tulivat lokakuun puolivälissä. Silloin alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset eli käytännössä liikekannallepano. Koulut ja oppilaitokset suljettiin ja siviiliväestöä kehotettiin siirtymään kaupungista maalle turvaan. (Tala 2019, 42–43; Kolbe 2019, 118; Nyström 2019, 212). Myös Sibelius-Akatemian opetus lakkasi ja ovet suljettiin (Dahlström 1982, 149). Tämän myötä monia konsertteja peruttiin tai siirrettiin ja Konservatorion salissa pidettiin vain valikoituja tilaisuuksia. (Liite 1.)

Sodan uhka alkoi vähitellen rauhoittua ja konserttielämä elpyi marraskuulle tultaessa. Syksyn mittaan sotaan valmistautuminen oli johtanut sekä isänmaallisuuden korostumiseen ja jopa suoranaiseen ”maanpuolustusintoon” (Tepora 2019, 22–23) ja tämä heijastui myös musiikkielämässä. Marraskuussa Helsingissä järjestettiin useita maanpuolustukseen ja isänmaallisuuteen liittyviä tilaisuuksia, joissa oli monipuolinen musiikkiohjelma. Myös sotilaille, lotille ja suojeluskuntalaisille suunnattiin omia konsertteja ja useissa konserteissa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja koko musiikkikenttä seisahtui helmikuun puoliväliin 1940 saakka. (Nyström 2019, 221–222; Liite 1.)

Keväällä 1940 muutaman Helsingin kaupunginorkesterin konsertin lisäksi musiikkielämä alkoi elpyä huhtikuussa. Kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan kaudet käynnistyivät ja niiden lisäksi kuultiin huhti-toukokuussa reilu kymmenkunta yksittäistä konserttia. Suurin osa niistä oli pienimuotoisia. Sotavuosina usein konsertoinut pianisti Orest Bodalew (1907–1965) piti kolme soolokonserttia, joista kaikista tulot kohdistuivat hyväntekeväisyyteen. Viulisti Anja Ignatius esiintyi Timo Mikkilän säestyksellä ja myös tuon konsertin tulot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. (Liite 1.)

Timo Mikkilä oli sotavuosina yksi ahkerimmin esiintyneistä muusikoista Helsingissä. Hän toimi Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajana. Mikkilä oli erityisesti paljon käytetty säestäjä, mutta hän esiintyi myös orkesterisolistina sekä piti joitain omia pianoiltoja. Kaiken kaikkiaan esiintymisiä sotavuosina kertyi noin 80. Mikkilä oli useimpien miesten tavoin velvoitettu maanpuolustustyöhön ja häntä kiiteltiin, että siitä huolimatta soittokunto oli pysynyt hyvin yllä. (Huttunen 2002, 422; SML 2/1942, 26; Liite 1.)

Suurimuotoisin ja samalla merkityksellisin yksittäinen konsertti välirauhan alkukuukausina oli sankarivainajien muistoa kunnioittamaan järjestetty juhlakonsertti 23.5.1940 Johanneksenkirkossa. Läsnä olivat tasavallan presidentti Kyösti Kallio puolisoineen sekä sotamarsalkka Mannerheim. Konsertin esiintyjinä olivat mieskuoro Laulu-Miehet Martti Turusen johdolla sekä Radio-orkesteri Toivo Haapasen toimiessa kapellimestarina. Lisäksi mukana oli useita solistinumeroita sekä sotarovasti Johannes Björklundin puhe. Kirkko oli täynnä ja musiikkivalinnat olivat tilaisuuteen sopivaa harrasta ja valtaosin kotimaista alkuperää, kuten muun muassa Sibeliuksen Finlandia-hymni, Maasalon Isänmaan virsi sekä kantaesityksenä Martti Turusen Suomalainen rukous. Orkesterisäestykselliset numerot olivat kuitenkin ulkomaisilta säveltäjiltä eli Georg Friedrich Händelin (1685-1759) Largo (solistina laulajatar Eini Mårtenson [1897-1948]), Giuseppe Tartinin (1692-1770) Grave sellolle ja orkesterille (III osa sellokonsertosta D-duuri, solistina Yrjö Selin) sekä Josef Rheinbergerin (1839-1901) Konsertto g-molli uruille ja orkesterille (solistina Elis Mårtenson). (HS 24.5.1940.)

Välirauhan aikainen konserttikausi 1940–1941 pääsi Helsingissä alkamaan normaalisti. Muualla Euroopassa jatkuva sotatila heijastui edelleen Helsingin konserttitarjontaan siten, että alkavan syksyn Fazerin konserttitoimiston järjestämien konserttien ennakkotiedoista voitiin huomata valtaosan esiintyjistä olleen kotimaisia muusikkoja (HS 1.9.1940). 53

Syksyn ensimmäinen suuri konsertti oli 5.9.1940 Helsingin yliopiston 300-vuotisjuhla Yliopiston juhlasalissa. Armas Järnefelt johti Helsingin kaupunginorkesteria, Suomen Laulua ja laulusolisteja ja tilaisuudessa muun muassa kantaesitettiin Järnefeltiltä tilattu juhlakantaatti Temppelinrakentajat. Juhlan musiikkiohjelma toistettiin konserttina seuraavana päivänä, jotta muillakin kuin kutsuvierailla oli mahdollisuus kuulla uusi kantaatti (HS & US 6.9.1940). Syksyn toinen suuri musiikkia sisältänyt tilaisuus oli 20.10.1940 pidetty kaatuneitten reserviupseerien muistojuhla Messuhallissa, jossa esiintyivät suomalaisella ohjelmistolla yhdistyneet kuorot ja soittokunnat. (Liite 1.)

Loppuvuodesta 1940 juhlittiin Jean Sibeliuksen 75-vuotissyntymäpäivää usein konsertein. Syksyllä 1940 saivat myös alkunsa kaksi kamarimusiikkisarjaa. Professori Karl Ekmanin (1869–1947) järjestämä sarja sisälsi yhteensä seitsemän kamarimusiikki-iltaa konserttikaudella 1940–1941. Sibelius-Akatemian puitteissa sai alkunsa toinen kamarimusiikkisarja, joka on tässä työssä tarkemmin mainittu jo Sibelius-Akatemiasta kertovan luvun yhteydessä. Erilaisia musiikkia sisältäneitä itsenäisyyspäivän tilaisuuksia 6.12.1940 oli yhteensä viisi, kun niitä sotavuosina jatkossa oli vain yksi tai kaksi. (Liite 1.)

Resitaalit (joko soolokonsertit tai solisti-piano-duot) olivat ylivoimaisesti sotavuosien yleisin yksittäisten konserttien muoto. Ne ovat toki perinteinen musiikin esittämisen muoto kaikkina aikoina, mutta sotavuosina varmasti oli etunsa sillä, että poikkeusoloissa pienimuotoisia musiikkitilaisuuksia oli helpompi järjestää ja mahdollisiin yllätyksiin ja muutoksiin pystyttiin mukautumaan joustavammin. Ylivoimaisesti suosituin konserttimuoto oli laulu pianon säestyksellä ja niitä konsertteja sotavuosina oli resitaaleista melkein kaksi kolmesta. Soolopianokonsertit olivat seuraavana ja niitä oli alle puolet laulu-piano-konserttien määrästä. Näiden jälkeen soolosoittimista suosituimmat olivat viulu ja sello ja muita soittimia kuultiin soolokonserteissa harvemmin. Ensikonsertteja oli sotavuosina melkein 80, joissa miespuolisia esiintyjiä oli noin kolmannes. (Liite 1.)

Aikakauden laulajista suurimpia suomalaisnimiä oli Keski-Euroopassa uraa tehnyt sopraano Aulikki Rautawaara (1906–1990), joka vieraili Suomessa sotavuosina kahteen otteeseen (Huttunen 2002, 402). Hän piti resitaalin vakiosäestäjänsä Cyril Szalkiewizcin (1914–1969) kanssa Helsingissä välirauhan aikana maaliskuussa 1941 ja konsertti saavutti niin suuren suosion, että esiintymisiä tuli reilun kuukauden sisällä neljä lisää. Kaikki konsertit laulettiin loppuunmyydyille katsomoille. Näistä viimeisen konsertin tuotot lahjoitettiin ajan hengen 54 mukaisesti Suomen Punaisen Ristin naiskomitean invalidirahaston hyväksi. Rautawaara lauloi vierailullaan myös Helsingin kaupunginorkesterin solistina 18.4.1941. (Talasniemi 2020, 55; HS 11.3.1941, 18.3.1941, 20.3.1941, 30.3.1941 & 24.4.1941.) Rautawaara vieraili Helsingissä sodan aikaan toistamiseen maaliskuussa 1943 ja resitaaleja oli tuolloin kolme. Samalla vierailulla hän esiintyi myös Yliopiston juhlasalissa Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä ja tuossa konsertissa esiintyi myös hänen sellistiveljensä Pentti Rautawaara (1911– 1965). (Liite 1.)

Jatkosodan alkaminen kesällä 1941 vaikutti jälleen syksyn koko konserttikauteen niin, että erilaisten musiikkitapahtumien määrä putosi kevääseen 1941 verrattuna alle puoleen. Syyskausi lähti käyntiin hieman hitaasti, mutta alkoi loppuvuodesta jälleen vilkastua samalla kun sotatilanne ilmapommitusten suhteen pääkaupungissa alkoi rauhoittua. Keväästä 1942 aina vuoden 1944 helmikuun suurpommituksiin asti konserttikenttä oli vilkas ja konserttikausilla 1942–1943 sekä 1943–1944 oli kaiken kaikkiaan keskimäärin hieman yli 700 erilaista musiikkitilaisuutta kaudessa. (Liite 1.)

Useimpina vuosina Suomen Säveltaiteilijain Liiton vuosittainen konsertti oli kuulunut orkesteriteoksineen Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistoon, mutta syksyllä 1941 kyseinen konsertti järjestettiin kamarimusiikkikonserttina ”olosuhteiden pakosta”, kuten Helsingin Sanomien arvostelun (10.12.1941) yhteydessä kirjoitettiin. Kaupunginorkesterilla oli samana ajankohtana omia konsertteja kyllä, mutta saattaa olla, että samoihin aikoihin osunut Mozartin kuoleman muistoksi järjestetty 150-vuotisjuhlakonsertti vei resursseja kaupunginorkesterin toiminnassa tai sitten esimerkiksi orkestraatiollisista syistä ei orkesteriteoksia pystytty esittämään?

Yrjö Kilpinen (1892–1959) juhlisti 50-vuotispäiväänsä järjestämällä yliopiston juhlasalissa ”Isänmaallisen konsertin” 4.2.1942. Se oli omistettu sotilaille ja sen ohjelmisto koostui lähes ainoastaan talvi- ja jatkosodan aikana syntyneistä säveltäjän omista teoksista. Konsertin esiintyjinä olivat mieskuoro Laulu-Miesten lisäksi Helsingin Varuskunnan soittokunta sekä Helsingin Normaalilyseon poikakuoro. Erityisesti konsertin lopussa esitetyt säveltäjän itsensä johtamat Isänmaan kasvot, Lippulaulu ja Isänmaan virsi tekivät yleisöön varsin hartaan ja lämpimän vaikutuksen ja niitä oli kuunneltu seisten. Konsertin tuoton säveltäjä lahjoitti Sotainvalidien Veljesliitolle. (Karila 1964, 182–183; HS & US 4.2.1942 & 5.2.1942.) 55

Keväällä 1942 koettiin tervetullut musiikkitapaus, kun Suomen Laulu Helsingin kaupunginorkesterin avustuksella, nimekkäin solistivoimin ja Ossi Elokkaan johdolla esitti Johann Sebastian Bachin Matteus-passion Johanneksenkirkossa 1.4.1942 joidenkin vuosien tauon jälkeen. Perinteisesti aiemmin pitkäänperjantaihin kuulunut konsertti pidettiin jo hieman ennen pääsiäistä, jotta tarvittava esiintyjäkoneisto solisteineen ja orkestereineen saatiin kasaan. Kirkko oli täynnä kuulijoita ja esitys sai myös kriitikoilta enimmälti myönteisen vastaanoton ja perinteen toivottiin jatkuvan tulevina vuosina, mikäli olosuhteet asian sallisivat. (HS 2.4.1942 & 3.4.1942; SS 3.4.1942; US 2.4.1942; SML 3/1942, 44.) Keväällä 1943 Matteus-passion esitys toteutuikin jälleen hieman ennen pääsiäistä, mutta vuonna 1944 esitystä ei ollut, vaikka sitä vielä saman vuoden tammikuussa ennakoitiin (HS 15.1.1944; Liite 1).

Syksyn 1942 merkkitapauksia oli konsertti 9.10.1942, jossa suomalaispianistien voimin ja Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä esitettiin Selim Palmgrenin kaikki viisi pianokonserttoa. ”Palmgrenin talkoiksi” kutsuttu tapahtuma sai aloitteensa säveltäjän puolisolta Minnalta ja Palmgrenin ensimmäinen pianokonsertto esitettiin siellä 30 vuoden tauon jälkeen. Säveltäjä itse toimi kapellimestarina ja mielenkiinto konserttia kohtaan oli ennakkoon ollut niin suurta, että se oli myyty loppuun melkein heti lippujen tultua myyntiin. Illan solistit olivat Kurt Walldén (pianokonsertto nro 1 op. 13), Ernst Linko (pianokonsertto nro 2 op. 33 ”Virta”), Timo Mikkilä (pianokonsertto nro 3 op. 41 ”Metamorfooseja”), Rolf Bergroth (1909–1995) (pianokonsertto nro 4 op. 85 ”Huhtikuu”) ja Kerttu Bernhard (pianokonsertto nro 5 op. 99). Konsertin saaman suosion seurauksena se uusittiin vielä kahdesti: 2.11.1942 ja 11.12.1942 ja samat solistit esittivät konsertot myös Turussa seuraavana keväänä. (Korhonen 2009, 544–546; HS & US 10.10.1942.)

Vuonna 1943 oli tilanne konserttikentällä sen verran hyvä, että vuoden mittaan onnistuttiin pitämään useampia isompia kuoro-orkesteri-konsertteja. Svenska Oratorieföreningen esitti Helsingin kaupunginorkesterin kanssa 22.1.1943 Yliopiston juhlasalissa Giuseppe Verdin (1813–1901) Requiemin. Mainitsin jo aiemmin, että Suomen Laulun perinteinen Matteus- passio toteutui 21.4.1943 ja kuoro juhli kevään 1943 esityksen myötä 50-vuotispäiviään. Suomen Laulu esiintyi myös Radio-orkesterin kanssa Heikki Klemetin tuotannolle omistetussa konsertissa 14.2.1943 ja syksyn puolella esitti Mozartin Requiemin samoin Radio-orkesterin kanssa 16.10.1943. (Liite 1.)

Kevät 1944 lähti konserttikentällä käyntiin varsin aktiivisesti, mutta helmikuun kolme suurpommitusta sotkivat hyvin alkaneen musiikkikauden. Vaikka kevään konserttikausi saatiinkin huhtikuun aikana jälleen virkoamaan, niin joitain jälkiä tilanne jätti musiikkitapahtumiin. Esimerkiksi kaksi suurta kuoro-orkesteri-yhteistyökonserttia peruuntui, kun jo tammikuussa lehdistölle annetuissa ennakkotiedoissa ilmoitettu Johann Sebastian Bachin Matteus-passio jäi pääsiäisen tienoilta pois ja toukokuisen Helsingin kaupunginorkesterin Beethoven-konsertin ohjelmisto vaihtui Sibeliuksen sinfonioihin ja sitä myötä konsertin alkuperäisiin suunnitelmiin kuulunut Beethovenin yhdeksännen sinfonian esitys peruuntui. (HS 15.1.1944; Liite 1.)

Syyskuun 1944 alussa Fazerin konserttitoimiston Elsa Salminen kommentoi syksyn konserttien ennakkotiedotustilaisuudessa, että kevään 1944 konserttikausi oli ollut vilkkaampi kuin koskaan, sekä konserttien lukumäärän että konserteissa käyneen yleisön määrän mittapuulla. Syyskaudesta 1944 odotettiin tuossa vaiheessa yhtä vilkasta ja mainittiin, että osa suunnitelluista esityksistä oli pitänyt siirtää seuraavalle keväälle, sillä kaikille halukkaille ei riittänyt esiintymisiltoja syksyn kalenterista. Ulkomaisten esiintyjien suhteen oli edelleen epävarmuustekijöitä yhä vallinneen sotatilan vuoksi, mutta kotimaiset esiintyjät kompensoivat ulkomaisten vieraiden puuttumista. (HS & US 3.9.1944.) Ulkomaisten vierailijoiden Suomen vierailun epävarmuus todentuikin jo heti seuraavalla viikolla, kun Helsingin kaupunginorkesterin syksyn ensimmäisen sinfoniakonsertin viulusolistiksi saapuvaksi ilmoitettu saksalainen Siegfried Borries (1912–1980) oli viime tipassa vaihtunut suomalaiseen Fritz Kilantoon (HS 9.9.1944).

5.6 Ulkomaiset musiikkivieraat

Fazerin konserttitoimiston lehdistölle syksyn 1939 alussa antamissa ennakkotiedoissa viitattiin Euroopassa syyskuun alussa syttyneen sodan aiheuttamiin matkustusvaikeuksiin ja ennakoitiin sitä, etteivät kaikki ulkomaisten muusikkojen vierailut välttämättä ole toteutumassa, vaikka toistaiseksi kukaan ei ollut peruuttanut tuloaan. Eniten syksyltä odotettiin italialaisen huipputenorin Beniamino Giglin (1890–1957) esiintymistä Helsingissä marraskuussa. (HS & US 10.9.1939.) Konserttia ei kuitenkaan tapahtunut (Liite 1).

Syksy 1939 lähti käyntiin vielä normaalisti ja muun muassa yhdysvaltalainen viulisti Guila Bustabo (1916–2002) esiintyi syys-lokakuun vaihteessa sekä Helsingin kaupunginorkesterin solistina että piti oman soolokonsertin Konservatorion salissa. Bustabo palasi tänne myös marraskuussa 1940 pitäen silloinkin oman konsertin Timo Mikkilän säestyksellä. (Liite 1.)

Talvisodan syttyminen keskeytti marraskuun lopussa 1939 kaiken konserttitoiminnan. Keväällä välirauhan jälkeen ja konserttikauden elpyessä Suomeen saapunut ainoa ulkomaalainen vieras oli kaupunginorkesteria 31.5.1940 johtamassa käynyt italialainen kapellimestari Alceo Galliera (1910–1996). Välirauhan syksynä 1940 ulkomaiset vieraat olivat jo mainitun Bustabon marraskuista vierailua lukuun ottamatta lähialueilta, Ruotsista ja Tanskasta. Vieraita oli kuitenkin määrällisesti edelleen vähän, viisi taiteilijaa. (Liite 1.)

Kevätkaudella 1941 ulkomaisten vierailijoiden määrä alkoi taas kasvaa ja Ruotsin lisäksi vieraita saapui pääasiassa Saksasta ja Unkarista. Helmikuussa 1941 Helsingissä vieraili Suomen Ylioppilaskuntien Liiton kutsusta saksalainen ylioppilassekakuoro Der Deutsche Studentenchor johtajanaan Dietrich Huber. Tarkoituksena matkalla osittain oli ylläpitää suhteita suomalaisten ja saksalaisten ylioppilaiden välillä. (HS 6.2.1941; Liite 1.)

Välirauhan ajan merkittävin ulkomainen vierailu oli Berliinin filharmonikkojen konsertti Helsingissä 18.5.1941 kapellimestari Hans Knappertsbuschin (1888–1965) johdolla. Orkesterin vahvuus oli suuri, 106 miestä ja konserttipaikkana oli poikkeuksellisesti Messuhalli. Oletettavasti isomman paikkakapasiteettinsa vuoksi, sillä konsertteja oli vain yksi. Konsertin ohjelmassa olivat Johannes Brahmsin sinfonia nro 3, Richard Wagnerin Preludi ja Isolden lemmenkuolo (orkesteriversiona ilman solistia) oopperasta Tristan ja Isolde sekä Ludvig van Beethovenin sinfonia nro 1. Pientä jännitystä konsertin tapahtumisen osalta oli ilmassa, eikä sinänsä Euroopan sotatilan aiheuttamien matkustushankaluuksien vuoksi. Orkesteria Tukholmasta Turkuun kuljettanut laiva joutui matkallaan ankaran sumun kouriin ja myöhästyi reilusti aikataulusta. Vaarana oli, että konsertti peruuntuu kokonaan, sillä orkesterilla oli jo takanaan pitkä ja raskas kiertue ja sillä oli kiire takaisin Tukholmaan konsertoimaan. Monien puhelinneuvottelujen jälkeen orkesterin johdolta ja muusikoilta irtosi kuitenkin joustoa tilanteeseen ja konsertti Helsingissä pidettiin vuorokautta alkuperäisestä myöhässä. Konsertti sai varauksetonta kiitosta sekä yleisöltä että kriitikoilta ja sen päätteeksi ylimääräisenä numerona kuultiin alkusoitto Wagnerin oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat. (HS & US 18.5. & 19.5.1941; SS 19.5.1941.) 58

Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941 ja syksyn ainoa ulkomainen esiintyjävieras oli unkarilaissyntyinen viulisti Emil Telmányi (1892–1988). Hän oli vieraillut keväällä Helsingin kaupunginorkesterin solistina ja nyt hän piti oman resitaalikonsertin pianistipuolisonsa säestämänä. (Liite 1.) Telmányita haastateltiin Helsingin Sanomiin ja hän oli ilahtunut siitä, että Suomessakin pidettiin konsertteja sodasta huolimatta ja hänen huomionsa mukaan myös muualla Euroopassa vakavan musiikin konserttitoiminta oli vilkasta ja yleisöä tuntui olevan jopa enemmän kuin aiempina vuosina (HS 10.10.1941).

Monet ulkomaiset vieraat oli kutsuttu esiintymään Helsingin kaupunginorkesterin solistina tai vierailijasolistina Suomalaisessa Oopperassa ja saman vierailun yhteydessä he pitivät myös oman resitaalikonsertin.

Hjördis Schymberg (1909–2008) Tukholman oopperasta vieraili Suomalaisessa Oopperassa maaliskuussa 1941, jossa hän lauloi täysille katsomoille sekä La Traviatassa että La Bohèmessa. Hänen oma resitaalinsa huhtikuun alussa oli myös loppuunmyyty. Suosio oli suuri ja hän sai esittää laulunumeroitaan uudestaan niitä pyytäneelle yleisölle. (HS 27.3.1941 & 3.4.1941.) Schymberg vieraili Helsingissä myös marraskuussa 1942, jolloin hän esiintyi solistina Suomen Punaisen Ristin juhlakonsertissa (HS 7.11.42).

Unkarilaissyntyinen, mutta Saksaan asettunut pianisti Julian von Károlyi (1914–1993) vieraili kaupunginorkesterin solistina huhtikuussa 1942 ja piti siinä yhteydessä oman resitaalin. Molemmista konserteista hän sai varauksetta hyvät arvostelut Helsingin päälehdissä ja konserttiyleisö oli myös ihastunut Suomessa ensimmäistä kertaa kuultuun pianotaituriin (HS & SS & US 25.4.1942 & 28.4.1942). Károlyi palasi Suomeen seuraavan vuoden tammikuussa pitäen täällä kaksi soolokonserttia. (Liite 1.)

Kroatialainen pianisti Melita Lorkovic (1907–1987) oli ahkera vieras maassamme jatkosodan aikana. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Helsingissä syyskaudella 1942 ja tuolloin hänen arveltiin olevan ensimmäinen kroatialainen musiikkivieras maassamme (HS 3.9.1942). Lorkovic piti konsertin Helsingissä Konservatorion salissa 24.9.1942 ja piti myös konsertit Tampereella ja Turussa. Mukanaan hän toi perinteisen pianoresitaaliosaston (muun muassa Beethovenin Sonata appassionata) lisäksi muun muassa kroatialaista pianomusiikkia (Božidar Kunc [1903–1964] & Boris Papandopulo [1906–1991]) ja oli valinnut ohjelmistoon mukaan myös suomalaista musiikkia Selim Palmgrenilta (HS 24.9.1942). Lorkovic sai sekä yleisön että 59 kriitikkojen suosion omasta resitaalistaan että myöhemmin myös esiintymisestään Helsingin kaupunginorkesterin solistina 2.10.1942 (HS & SS & US 25.9.1942; HS 3.10.1942). Lorkovic palasi esiintymään tänne vielä kahdesti vuoden 1943 aikana ja piti tuolloin omat pianoresitaalit sekä huhtikuussa että marraskuussa. (Liite 1.)

Italian kulttuuri-instituutin avustuksella saatiin Suomeen huhtikuussa 1942 konsertoimaan italialainen viulutaiteilija Lilia d’Albore (1911–1988), joka piti Helsingissä yhden konsertin Konservatorion salissa 8.4.1942. Sen lisäksi hän esiintyi 6.4.1942 invalidisairaalan potilaille, yksityistilaisuudessa sekä radiokonsertissa ja jatkoi Helsingistä kiertuettaan Tampereelle ja Turkuun. (HS & SS 5.4.1942.) D’Albore soitti täysilukuiselle yleisölle, joka piti kuulemastaan, samoin kuin pääkaupungin päälehtien kriitikot. Vierailusolistin säestäjänä konsertissa toimi suomalainen pianisti Timo Mikkilä. (HS & SS & US 9.4.1942.) D’Albore vieraili Helsingissä uudestaan seuraavana keväänä soittaen sekä kaupunginorkesterin solistina että pitäen kaksi omaa viuluresitaalia Mikkilän kanssa. (Liite 1.)

Toukokuussa 1942 Helsingissä esiintyi naapurimaamme Ruotsin yksi suurimmista laulajatähdistä, Jussi Björling, jolla oli suomalaisiakin sukujuuria. Hän piti konsertin Kansallisteatterissa lahjoittaen tulot sotainvalidien hyväksi. Tämän konsertin lisäksi hän vielä erikseen esiintyi sodassa haavoittuneille invalidisairaalassa. (HS 18. & 19.5.1942.) Björling oli kiertänyt paljon myös Ruotsissa pitäen konsertteja sotivan Suomen hyväksi (Stenius 2003, 146). Björling vieraili Suomessa keväällä 1943 Suomalaisen Oopperan vieraana sekä soolokonsertilla syksyllä 1943, jolloin hänen ainoa resitaalikonserttinsa Messuhallissa 7.10.1943 pidettiin Suomen Punaisen Ristin hyväksi (HS 8.10.1943).

Sotavuosien ulkomaisten konserttivierailujen epävarmuudesta kertoo, että helmikuussa 1943 uutisoitiin (HS 23.2.1943; US 24.2.1943) Wienin filharmonikkojen saapumisesta Suomeen konsertoimaan kapellimestari Wilhelm Furtwänglerin (1886–1954) johdolla toukokuussa 1943. Kyseiseen mahdolliseen vierailuun viitattiin vielä 15.5.1943 Uudessa Suomessa samassa yhteydessä, jossa uutisoitiin orkesterin konsertoineen juuri Tukholmassa, mutta loppujen lopuksi Helsingissä ei ollut konserttia. (Liite 1.)

Berliinin filharmonikkojen ohella sotavuosien toinen maailmankuulu vieras saapui kuitenkin Wienistä. Helsingissä vieraili syyskuussa 1943 perinteikäs itävaltalainen poikakuoro Wiener Sängerknaben. Kuoro vieraili täällä noin 20 laulajan vahvuisena kokoonpanona. Kuoroa johti 60

Ferdinand Grossmann ja pianosäestyksistä huolehti Alfred Gronemann. Kuoro esiintyi kaikkiaan neljässä konsertissa Konservatorion salissa. Niistä kahden ohjelmassa oli pelkkää Schubertia sisältäen Franz Kriegin kirjoittaman ja päähenkilönsä säveltämää musiikkia sisältävän Schubert-aiheisen oopperan Franz Schubertin kepposet (Franz Schuberts lustige Streiche). Kaksi muuta konserttia sisälsivät kuoro-ohjelmistoa Buxtehudesta Mozartiin sekä kansanlauluja ja kuorolle sovitettuja Johann Strauss nuoremman wienervalsseja. Kuoro oli vieraillut Suomessa edellisen kerran vuonna 1936. Muistot tuosta vierailusta olivat hyvät ja vaikuttivat siihen, että konsertit myytiin nopeasti loppuun. Ne saivat yleisön lisäksi myös arvostelijoiden varauksettoman suosion. (HS 28.9.–29.9.1943; US 28.9.1943 & 30.9.1943; SS 28.9.1943.)

Suomen jatkosodan aikainen asevelisopimus Saksan kanssa näkyy jatkosodan ulkomaisten musiikkivieraiden suhteen niin, että puolueetonta Ruotsia lukuun ottamatta kaikki ulkomaiset vieraat tulivat maista, jotka olivat toisessa maailmansodassa poliittisesti samalla puolella. Vieraat tulivat Saksan lisäksi Italiasta, Unkarista, Kroatiasta, Itävallasta ja Romaniasta. Joidenkin konserttien järjestämisessä oli mukana myös maiden yhteistyöjärjestöjä kuten Suomalais-Saksalainen Seura, Suomalais-Romanialainen yhdistys ja Italian kulttuuri- instituutti. (Liite 1.) Esimerkiksi italialaiset sopraano Jolanda di Maria Petris (1916–1987) ja pianisti Marta de Conciliis (1920–1983) esiintyivät Helsingissä 11.11.1942 Italian kulttuuri- instituutin ja Dante Alighieri -yhdistyksen kutsumina. Vierailu oli heille ensimmäinen Suomessa ja konsertteja oli myös Turussa ja Tampereella. Ohjelmassa oli muun muassa Belliniä, Verdiä ja Respighiä. (HS 11.11.1942.)

Jatkosodan aikana Saksan kanssa solmittu asevelisopimus näkyi sotavuosina myös siten, että täällä kävi musiikkivieraita Saksan armeijan piiristä. Syksyllä 1942 Helsingissä esiintyivät sekä Saksan vuoristojääkärirykmentin soittokunta (13.11.1942) että Saksan laivaston soittokunta Kielistä (muun muassa 9.12.1942). Näistä jälkimmäinen kiersi Suomea muutenkin (HS 6.12.1942). Nämä kokoonpanot esittivät etupäässä marssimusiikkia ja kevyempää ohjelmistoa ja esiintyivät aseveli-illoissa, mutta laivaston soittokunnalla oli ohjelmistossaan myös vakavamman musiikin puolelta sovitus Beethovenin viidennestä pianokonsertosta. Tästä Helsingin Sanomien arvostelija tosin totesi, ettemme ”toivoisi sitä aivan heti vastaisuudessakaan kuulevamme”, vaikka hän muuten soittokunnan yleistä tasoa kehuikin. (HS 10.12.1942, T K-la [Tauno Karila].) Saksalaisen vuoristojääkärirykmentin soittokunta ja 61 nimeltä tarkemmin määrittelemätön saksalainen sotilasorkesteri esiintyivät kesällä 1943 Esplanaadikappelin lavalla ja konsertteja oli yhteensä reilu kymmenkunta. (Liite 1.)

5.7 Asemiesillat

Asemiesillat olivat sota-aikana alkunsa saanut uudenlainen huvitilaisuuskonsepti, joissa yhdistettiin niin kevyempää kuin vakavampaa ohjelmistoa. Niiden esikuvana olivat Saksassa suosituiksi osoittautuneet Militarische Radio-Abendit, joihin toimittaja, kirjailija ja tekstintekijä Reino Hirviseppä (oikeasti Palmroth, 1906–1992) oli tutustunut Berliinissä. Hän toi ajatuksen mukanaan Suomeen ja tapahtuma sai täällä oman suomalaisen mallinsa. Illat saivat alkunsa välirauhan aikana vuonna 1940 ja niitä pidettiin aina jatkosodan päättymisen yli eli lokakuulle 1944 saakka. Yleisimmin asemiesiltoja pidettiin Helsingissä ja niiden pitopaikkoja olivat Messuhalli, Konservatorion sali sekä Työväentalo. Iltoja pidettiin kaiken kaikkiaan 125, Helsingin lisäksi myös muualla Suomessa ja niiden suosio oli suunnaton. Tilaisuuksissa yhdisteltiin monenlaista ohjelmaa muun muassa poliitikkojen puheista sketseihin ja balettinumeroihin sekä sirkustemppuihin. Iltojen musiikkinumerot olivat haitarimusiikkia, asemieskuorojen lauluja, iskelmää ja ajan tunnettujen oopperalaulajien esittämiä aarioita ja kansanlauluja. Tilaisuuksissa sekä korkea- että populaarikulttuurin edustajat esiintyivät sulassa sovussa yhdessä toistensa kanssa yhteisen asian hyväksi ja niissä kuultiin myös puheita poliitikoilta. Yksi ahkerimmista tällaisista valtiomiehistä oli muun muassa Suomen tasavallan entinen presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944). (Hirviseppä 1975, 350; Niiniluoto 1994, 34–39, 167–168; Jalkanen 2003, 328.) Taidemusiikin arvostuksesta näissä tilaisuuksissa mainittakoon se, että 16.7.1942 asemiesillassa esiintynyt kansainvälinen sopraanotähtemme Lea Piltti (1904–1982) sai sellaisen valtavan yleisönsuosion, että hän sai poikkeuksellisesti laulaa ylimääräisenkin numeron, mikä muuten ei asemiesilloissa ollut tapana (HS 17.7.1942).

5.8 Kesän konsertit

Kesäisin suuret musiikkitoimijat kuten Kaupunginorkesteri ja Suomalainen Ooppera olivat tauolla, mutta teatterien kausi jatkui ulkoilmaesityksissä Mustikkamaan Kesäteatterissa ja Vallilan Ulkoilmanäyttämöllä. Esitykset painottuivat kesäviikonloppuihin ja sunnuntaisin oli 62 yleisesti tapana pitää sekä matineanäytös että iltanäytös erikseen. Esitettävässä ohjelmistossa oli hieman vaihtelua, mutta mukana oli myös operetteja sekä kevyempää laulunäytelmäohjelmistoa. (Liite 1.) Torvisoittokunnat pitivät puistokonsertteja eri puolilla Helsinkiä ja tämä perinne oli lähtöisin jo 1800-luvun jälkipuoliskolta (Laitinen 2015, 114–115). Kesän alussa vuonna 1943 muutamat helsinkiläiset kuorot kokosivat noin kuukauden ajaksi ulkoilmakonsertteja pääkaupungin eri puistoihin. Idea tähän oli saatu Tampereelta, jossa yleisön vastaanotto oli ollut positiivinen. (SML 5/1943, 77; Liite 1.) Helsingin Teatteriorkesterilla oli useimpina kesinä konsertteja Esplanaadikappelin lavalla. (Tolonen 1940, 49; Liite 1.)

6 SOTAVUOSIEN MUSIIKKIELÄMÄN ERITYISPIIRTEITÄ

Tauno Pylkkänen kirjoitti kevään 1943 konserttikatsauksessaan saksalaisen viulistin Georg Kulenkampffin (1898–1949) konsertista 20.3.1943 Konservatorion salissa:

Bachin sooloviulu-Chaconnen esitys oli järkyttävyydessään mieleenjäävää: konserttisaliin kantautui ulkoa ilmatorjuntatykkien jyskettä ja ovet heilahtelivat ilmanpaineesta, mutta lavalla seisoi järkkymättömän tyynenä laiha, kalpea mies, loihtien soittimestaan esiin sävelten maailman, joka sai haltioituneen yleisön täysin unohtamaan uhkaavan kuolemanvaaran. Tuli mieleen Koskenniemen säkeet: ”. . . . . ken on soittajaks luotu, hän soittakoon, vaikk' allaan syvyydet auetkoon”. (Pylkkänen 1943a, 317–318.)

Konsertti oli osunut maaliskuiseen iltaan, jolloin Helsinkiin tehtiin yksi sodan pahimmista ilmahyökkäyksistä, mutta konsertti kuitenkin pystyttiin pitämään.

6.1 Konserttikentän käytännön haasteet ja muuttunut arki poikkeusoloissa

Helsinkiä ei sota-aikana miehitetty, mutta Neuvostoliiton ilmahyökkäykset häiritsivät arkea kaikkein konkreettisimmin. Ilmahälytykset ja -pommitukset keskeyttivät konsertteja. Tarkoitus oli, että näissä tilanteissa ihmiset olisivat hakeutuneet lähimpään pommisuojaan. Arki osoitti kuitenkin muuta. Etenkin mitä kauemmin sota oli kestänyt, sitä tottuneempia ihmiset olivat ilmahälytyksiin. Yliopiston juhlasalin tai Konservatorion salin yhteydessä ei ollut omia väestönsuojia ja kaupunginorkesterin tuolloinen intendentti Nils-Eric Ringbom huomioi, että varsin harva vaivautui hakemaan kunnon suojaa itselleen pommitusten aikana. Useimmat jäivät odottelemaan ilmahälytyksen loppua käytäville, saliin tai lämpiöön. (Ringbom 1981, 39.) Suomalaisen Oopperan baletissa tanssinut Eva Hemming (1923–2007) muistelee, että jos Bulevardin oopperatalossa esitys keskeytyi, seurasi yleisö usein esiintyjiä rakennuksen kellarikerrokseen. Siellä yhdessä odotettiin ”vaara ohi” -signaalia, joskus myöhään yöhön asti. Useimmiten keskeytynyt esitys vietiin loppuun vielä samana iltana. (Hemming 1991, 177.) Hemming kommentoi myös helmikuun 1944 suurpommitusten yhteydessä ihmisten asennetta poikkeuksellisen arjen keskellä:

Optimistista kyllä, ravintolat olivat auki tavalliseen tapaan ja teatterit jatkoivat näytöksiään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ihmiset olivat pommituksen sattuessa valmiita viettämään vaikkapa koko yön koleissa ja kosteissa kellareissa. Pääasia oli, että sai huvitella ja unohtaa sodan edes yhden illan ajaksi. (Ibid., 267.)

Kansallisteatterin näyttelijä Ruth Snellman (1894–1976) luonnehti omaa näkemystään sota- ajan arjesta muistelmissaan:

Ehkäpä meidän on koetettava jatkaa tavallista elämänkulkua poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Muuten syntyy kaaos ja jokainen jää maan loukkoonsa istumaan ja ihmettelemään. Pahimpiakaan aikoja ei voi jättää elämättä. (Snellman 1970, 140.)

Rankimmin konsertteihin, oopperaan ja teatterioperettien esityksiin vaikuttivat Helsingin helmikuun 1944 suurpommitukset, joita venäläiset koneet tekivät yhteensä kolmeen otteeseen. Jo ensimmäisen pommitusyön jälkeen lehti-ilmoituksissa ilmoitettiin iltaesitysten alkamisaikojen varhaistumisesta. Ilmasuojelusäädösten vuoksi teatterit ja myös Suomalainen Ooppera olivat aikaistaneet näytösten alkamista illasta iltapäivään (Meri 2005, 193; Liite 1). Yleisöä kehotettiin myös säilyttämään konserttilippuja, mikäli konsertti sattuisi ilmahälytyksen vuoksi keskeytymään. Samalla lipulla pääsisi korvaavaan tilaisuuteen myöhemmin. Konsertti- ilmoituksissa kerrottiin, että yleisö sai ottaa saliin mukaan päällysvaatteita ja istua ne päällään. Kulttuuritapahtumien katsomoissa istuttiin sotavuosina käytännönläheisesti päällysvaatteet lähellä, sillä ilmapommitusvaaran vuoksi ei koskaan voinut tietää, milloin ja kuinka nopeasti jouduttiin lähtemään väestösuojaan (Koski 1987, 144; Niiniluoto 1994, 102.)

Helsingin Sanomissa syyskuussa 1941 eli jatkosodan alkamisen jälkeen ennakoitiin syksyn konserttikautta Helsingissä ja jo ingressissä kirjoitettiin alkaneen syksyn haasteista musiikkikentällä:

Suuri osa kotimaisista miestaiteilijoista on siellä, missä muutkin miehet, ulkomaisten taiteilijoiden saanti on hyvin vaikeaa, pääkaupunkilaiset viipyivät tavallista myöhempään maaseudulla ja vallinnut sotavalaistus on sekin osaltaan asettanut epäilyksiä konserttien järjestäjille. (HS 29.9.1941.) 65

Sotatilan vuoksi tiukkojen pimennyssäädösten vuoksi vähennettyä katujen valaistusta pidettiin konsertteihin saapuville hieman epämiellyttävänä ja kun lehtijutussa listattiin tulevien konserttien esiintyjiä, sota-ajan aiheuttamat epävarmuustekijät olivat kirjoitustavassa koko ajan läsnä. Erityisesti ulkomaisten vieraiden listaamisen yhteydessä tekstissä viljeltiin luonnehdintoja kuten ”mahdollisesti”, ”jos hyvin käy”, ”hyviä toiveita saada” ja ”voidaan pitää melko varmana”. Kotimaisia esiintyjiä lueteltiin hieman varmemmin sanankääntein.

Sotavuosiin ajoittuva konserttien yhteydessä toistuva ilmiö oli hyväntekeväisyys. Jo syksyllä 1939 ennen talvisotaa monien konserttien tulot lahjoitettiin erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Jos kevään puolella kansalaisilta oli kerätty varoja tulevia olympialaisia varten, niin syksyllä keräyskohteet vaihtuivat (Nyström 2019, 216). Uusia kohteita olivat muun muassa maanpuolustustyö, reserviläisperheet, Suomen Punainen Risti ja itärajan seuduilta evakkoon lähteneet. Musiikkipuolella alettiin järjestää erityisiä konsertteja sotilaille, reserviläisille ja lotille. Myös teatterimaailmassa järjestettiin ilmaisnäytöksiä Helsingissä muun muassa kertausharjoituksissa oleville reserviläisille. (HS 17.10.1939; Liite 1.) Hyväntekeväisyystapahtumia oli niin paljon, että taidekentällä pohdittiin myös jo sitä, miten taiteilijat saavat elantonsa, kun heidän panoksensa yhteisissä ponnisteluissa jää koko ajan ilman palkkaa. Oopperalaulaja Wäinö Sola kirjoitti tästä huolestuneen kirjoituksen Uudessa Suomessa 21.11.1939.

Konserttien tuottojen lahjoittaminen jatkui talvisodan jälkeenkin ja useimmiten kohteena olivat sodassa haavoittuneet sekä kaatuneiden omaiset. Tämä ilmiö jatkui läpi koko sota-ajan. Suomessa vietettiin Kansanavun viikkoa 22.–29.3.1942 ja tapahtumaan liittyi paljon konsertteja, joiden tulot ohjattiin Kansanavulle. Saman vuoden marraskuussa Punaisen Ristin viikkoon sisältyi paljon tapahtumia, joissa oli mukana musiikkiohjelmaa ja varainkeruuelementti Suomen Punaisen Ristin hyväksi. Myöhemmin sotavuosina erityisesti Ravintola Esplanaadikappelin ulkoilmalavalla pidetyistä konserteista tuottoja lahjoitettiin paljon Punaiselle Ristille. (Liite 1.)

Talvisodassa oli taisteluissa ja pommituksissa monien musiikkiyhteisöjen joukosta menetetty muusikkoystäviä. Yleistä oli järjestää tulevan konserttitapahtuman yhteydessä jonkinlainen muistohetki tai kunnianosoitus kaatuneiden toverien muistolle tai taannoisen sodan vakavuutta korostaen. Akademiska Sångföreningenin konsertin 21.3.1941 alussa pidettiin muistopuhe ja hiljainen hetki kaatuneille laulajatovereille ja Kilven Kuoron konsertissa 26.3.1941 muisteltiin 66 sodassa menehtyneitä laulajatovereita (HS 22.3.1941 & 27.3.1941). Työväentalon kuorokonsertin 4.4.1941 tulot olivat menossa vähävaraisten aseveliperheiden hyväksi ja tilaisuuden vakavaluonteisuutta korostaen kyseinen konsertti aloitettiin kuorojen yhdessä laulaen Heikki Klemetin Oi, kallis Suomenmaa, jota yleisö kuunteli seisten (HS 5.4.1941).

Sotavuosien erityispiirteisiin kuuluu myös se, että useat taiteilijat kävivät esiintymässä haavoittuneille sotilaille Punaisen Ristin Invalidisairaalassa. Helsingin kaupunginorkesterin yhtye esiintyi potilaille toukokuun lopussa 1941. Ohjelmistossa oli ensin vakavampaa musiikkia, mutta loppupuolella mukana oli muun muassa Sibeliuksen Jääkärimarssi. (HS 29.5.1941.) Sairaalavierailut olivat yleinen tapa myös Suomessa käyneille ulkomaisille vieraille. Esimerkiksi ruotsalainen laulajatar Karin Ygberg (1906–2004) kävi laulamassa potilaille 15.1.1943 (HS 16.1.1943) ja saksalaisviulisti Siegfried Borries soitti haavoittuneille muun muassa Beethovenia, Mozartia ja Paganinia 4.2.1944 (US 5.2.1944).

Sotavuosina monet tasavuotismerkkipäivät jouduttiin hankalien olosuhteiden vuoksi siirtämään. Sulasol eli Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto täytti 20 vuotta huhtikuussa 1942, mutta sotatilan vuoksi ei juhlinut merkkipäiväänsä mitenkään (SML 4/1942, 51). Edellisenä vuonna alkanut jatkosota oli jo peruuttanut Sulasolin ja Suomen Työväen Musiikkiliiton ensimmäiset suunnitellut yhteiset lauluja soittojuhlat Tampereella heinäkuussa 1941 (SML 3/1941, 40 & 6/1941, 110). Kallion Kirkkokuoro täytti 30 vuotta lokakuussa 1941, mutta juhlakonserttia vietettiin vasta 14.5.1942 kuoron johtajan Mauno Tammisen (1902–1965) oltua sotapalveluksessa edellisenä syksynä (SML 5/1942, 73).

Suomen talvisota suurta naapurimaata vastaan herätti yleisesti sympatiaa ulkomailla ja musiikkipiireissä joskus myös ulkomaiset tahot tulivat konkreettisesti avuksi suomalaisille kollegoilleen. Esimerkiksi Suomen Muusikeriliitto (nykyinen Muusikkojen Liitto) ilmoitti Helsingin Sanomissa 31.3.1940 talvisodan päättymisen jälkeen saaneensa skandinavialaisilta rinnakkaisliitoilta avustuksia, jotka ilmoitettiin annettavaksi hakuun sodan jaloissa kärsineille suomalaisille muusikoille. Samantyyppinen avustustoimiin liittyvä ilmoitus koskien kanttoreita ja urkureita nähtiin lehdessä seuraavana päivänä Kanttori-urkuriliitolta (HS 1.4.1940). Säveltäjille oli luvassa apua muun muassa pohjoismaisilta tekijänoikeusjärjestöiltä eli ruotsalainen Stim, norjalainen Tono ja tanskalainen Koda olivat lahjoittaneet taloudellista apua Teoston kautta jaettavaksi suomalaisille säveltäjille (MT 1/1940, 13).

Sodan keskeyttämä konserttitoiminta vaikutti säveltäjien toimeentuloon myös välillisesti ja viiveellä, sillä konserteista Teoston kautta perittävät tekijänoikeuskorvaukset pienenivät noin neljänneksen. Tähän vaikutti myös hyväntekeväisyyskonserttien suuri määrä, koska niistä ei peritty Teosto-korvauksia. Sota-aika oli vaikuttanut omalta osaltaan ulkomailta saataviin tekijänoikeustuloihin, sillä joistain maista niitä ei ollut ainakaan toistaiseksi saatu tilityksinä lainkaan. Tulevaisuudenkin osalta ennakoitiin tekijänoikeustulojen pienenemistä, sillä talvisodan seurauksena tapahtuneiden alueluovutusten myötä jouduttiin luopumaan merkittävistä musiikki- ja lomanviettopaikkakunnista kuten Viipuri, Sortavala ja Terijoki. (HS 18.10.1940.)

Sota-ajan musiikkipiirien iso ongelma oli orkesterien soittajapula, sillä miehet olivat rintamalla ja etenkin orkesterit olivat vielä miesvaltaisia työyhteisöjä. Sota-aikana yhteiskunnassa naiset siirtyivät laajemmin työelämään miesten jouduttua rintamalle. Naisten sodanaikainen työvelvollisuus koski kaikkia 15 vuotta täyttäneitä (Kleemola 2010, 48). Tämä ilmiö ei kuitenkaan merkittävästi näkynyt Helsingin orkesterimaailmassa. Ainakaan siihen ei löydy viitteitä. Kimmo Korhonen Turun kaupunginorkesterin historiikissaan mainitsee naisia nähdyn muusikkoriveissä erityisesti jatkosodan aikana. Syksyllä 1941 orkesterin konserttimestariksi valittiin nainen: Irma Nissinen, joka oli hoitanut samaa tehtävää jo 1930-luvun puolella. (Korhonen 2015, 307–308.) Helsingin kaupunginorkesterin kohdalla naissoittajien näkymisestä sotavuosien muusikkoriveissä ei mainita lehdissä tai orkesterin historiikissa.

Tätä tutkimusta varten en tarkkaan selvittänyt sitä, missä vaiheessa naisia Helsingin orkestereihin otettiin enemmän, mutta jotain osviittaa asiaan löytyy orkesterien historiikeista. Radio-orkesteri sai 16 lisävakanssia vuonna 1952 (samassa yhteydessä muuttaen nimensä Radion sinfoniaorkesteriksi) ja vuoden 1953 soittajaluettelossa mainitaan kolmen muusikon 67:stä olleen naisia (Karttunen 2002, 58–62). Vuoteen 1977 mennessä tilanne Radion sinfoniaorkesterissa parani hieman, mutta silloinkin naissoittajia listataan 90 muusikon joukossa vain 13 (ibid., 115). Helsingin kaupunginorkesterin soittajaluettelossa mainittujen muusikkojen orkesterityöuran aloitusvuosien perusteella orkesterissa vielä 1950-luvulla aloitti naispuolisia muusikoita vain muutama harpisti sekä yksi naissellisti. Muuten orkesteriin palkattiin naisia enemmän vasta 1960-luvun puolella. (Jyrkiäinen 1993, 669–674.)

On oletettavaa, että avoimuus ottaa orkesterien riveihin myös naismuusikoita lisääntyi vasta 1960-luvulle tultaessa Radion sinfoniaorkesterin palkatessa lisää muusikoita. Tuolloin 68 kaupunginorkesterikin alkoi huolestua kasvavasta kilpailutilanteesta ja myös kilpailusta tasokkaiden muusikoiden palkkaamisessa. Soittajatarve pääkaupungin orkestereissa lisääntyi entisestään vielä 1960-luvun alussa, kun Suomen Kansallisooppera perusti oman orkesterinsa vuonna 1963. (Marvia & Vainio 1993, 575–586.) Tämä tässä yhteydessä referenssinä sille, miten kaukana vielä sotavuosina oltiin siitä, että naiset olisivat musisoineet orkesterien riveissä tasaveroisina miesmuusikoiden rinnalla. Tämän vuoksi Helsingin Naisorkesterikin oli saanut alkunsa vuonna 1938.

Rintamalla oli muusikoita asepalveluksessa siinä määrin, että vuonna 1943 siellä saatiin koottua 45-miehinen orkesteri, joka soittajistollaan pystyi soittamaan sinfoniaorkesteriohjelmistoa. Orkesteri koostui eri kaupunginorkesterien sekä Kannaksella toimineen sotilassoittokunnan muusikoista. Kannaksen orkesteriksi kutsuttu kokoonpano kiersi Kannaksen joukkojen keskuudessa kapellimestarinsa, luutnantti Matti Visapään johdolla syksyllä 1943. Se esiintyi sekä sotajoukkojen piirissä että saman alueen sairaaloissa. Monesti ohjelma koostui klassisesta, mutta suuremmallekin yleisölle tunnistettavista teoksista kuten Edvard Griegin Peer Gynt - sarja tai Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan Alla marcia. (HS 28.9.1943 & 5.12.1943; US 28.9.1943.)

Kaikki miehet eivät silti olleet rintamalla tai ainakaan kaukana Helsingistä, vaan heillä oli monenlaisia asepalveluksen mahdollisuuksia myös pääkaupungissa ja sen lähistöllä. Esimerkiksi Jussi Jalas toimi puolustustehtävissä Katajaluodon linnakkeella Helsingin merialueella (Jalas & Lehmuksela 1981, 94). Ensikonserttinsa keväällä 1943 soittanut pianisti Erik Tawaststjerna puolestaan toimi Valtion tiedotuslaitoksen kielenkääntäjänä. Tawaststjernan ensikonsertti on esimerkki sota-ajan konsertista, joka katkesi ilmahälytyksen vuoksi. Juuri kun tilaisuutta päästiin jatkamaan, tuli toinen ilmahälytys ja tilanne kesti sen verran pitkään, että konserttia ei enää jatkettu. Ohjelmistosta täten iso osa jäi kokonaan esittämättä. (Vainio 2016, 94–95, 101.)

6.2 Ohjelmistopoliittiset linjaukset

Arnold Perris on tutkinut musiikin merkitystä tiettyjen viestien ja ajatusten välittäjänä ja hän kirjoittaa musiikin mahdollisuuksista toimia propagandana (Perris 1985, 3–5). Hän kirjoittaa:

Musiikki on taide, joka vetoaa tunteisiin, usein (aina?) älyllisen tietoisuuden edellä. (Ibid., 6, tekijän käännös.)

Vaikka jokin musiikkiteos ei suoranaisesti olisikaan syntynyt propagandatarkoituksessa, voi sen käyttö tietyssä tilanteessa tai tietyssä ajallisessa tai tapahtumallisessa kontekstissa antaa sille aivan uusia tulkintoja ja merkityksiä. Joitain erityispiirteitä voidaankin nostaa esiin sota- ajan ohjelmistopolitiikasta.

Kuten tässä tutkimuksessa aiemmin on mainittu, varsinaisia isompia yhtenäisiä ohjelmistopoliittisia linjauksia voidaan tutkia lähinnä kahden suurimman musiikki-instituution eli Helsingin kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan osalta. Niiden toiminta oli sotavuosina säännöllisintä ja niiden kohdalla voidaan verrata sotavuosien ohjelmistolinjauksia myös aiempien vuosien ohjelmistopolitiikkaan. Asia on kuitenkin näidenkin instituutioiden kohdalla sotavuosina moniselitteinen, sillä käytännön haasteet, kuten erityisesti orkesterin soittajapula on varmasti vaikuttanut paljon ohjelmistovalintoihin. Täten on vaikea vetää selkeitä johtopäätöksiä esitetyn ohjelmiston perusteella. On myös vaikea arvailla, miten paljon aivan käytännön tasolla musiikkiteosten kohdalla on tehty mahdollisia toteutuksellisia ratkaisuja esimerkiksi käytettävissä oleviin soittajaresursseihin mukauttaen. Tällaiset esimerkiksi konserttien ennakkosuunnittelu- tai harjoitustilanteessa tehdyt päätökset eivät ole päätyneet musiikki-instituutioiden historiikkeihin tai arkistoista löytyviin pöytäkirjoihin, kirjeisiin ja toimintakertomuksiin. Oletettavasti paljon on saatettu tehdä päätöksiä jättää esimerkiksi jostain orkesteriteoksesta soittajariveistä uupuvat pasuunat pois, jos näillä on soitettavaa vain teoksen kahdessa tahdissa ja soinnun sävelet on mahdollista siirtää vaikka fagoteille, joilla on kyseisessä kohdassa taukoa.

Konserttikentän muiden toimijoiden ohjelmistopoliittisiin linjauksiin ja ratkaisuihin on vielä hankalampi ottaa yksiselitteistä kantaa. Kun kyse on yksittäisestä konsertista ja siihen valitusta ohjelmasta, on vaikea hahmottaa, miten paljon valintoihin ovat vaikuttaneet esittäjän tai esittäjien henkilökohtaiset mieltymykset, taiteelliset ja tekniset taidot ja kuinka paljon mahdollisesti on tietoisesti haluttu ohjelmistovalinnoilla ottaa kantaa ympäröivään poikkeukselliseen arkeen. Resitaalikonserttien suhteen tein esimerkiksi huomion, että useimpien esiintyjien ohjelmistot koostuivat sotavuosinakin pitkälti laulajille tai instrumentalisteille tyypillisimmän perusohjelmiston esittämiseen. Pianisteilla oli ohjelmassaan Bachia, Chopinia, Lisztiä ja Beethovenin sonaatteja. Laulajat esittivät niin 70 lauluja, liedejä kuin ooppera-aarioita ja säveltäjänimet ovat sekä ulkomaista klassista repertuaaria että suomalaisten säveltäjien pienimuotoisempaa laulutuotantoa. Nostan seuraavassa kuitenkin esiin muutamia sotavuosien ohjelmistolinjauksissa ja -politiikassa näkyviä yhtenäisiä huomioita.

Merkille pantavaa heti syksyllä 1939 on se, että näyttämömusiikin puolella useammalla taholla esitettiin sotilas- ja armeija-aiheisia tai ainakin osin sotilasympyröihin sijoittuvia teoksia. Suomalaisessa Oopperassa syksyn ensimmäisiä produktioita ohjelmistossa oli Gaetano Donizettin (1797–1848) koominen ooppera Rykmentin tytär (La fille du régiment, 1840). Produktio oli saanut ensi-iltansa jo vuonna 1935, mutta nyt parin vuoden esitystauon jälkeen se otettiin takaisin ohjelmistoon (Encore 2020). Emmerich Kálmánin operetin Syysmanööverit piti tulla ensi-iltaan joulukuun alussa 1939, mutta tuo produktio siirtyi seuraavalle keväälle talvisodan syttymisen myötä. Helsingin Työväen Teatterissa syksyn 1939 ensi-ilta oli Victor Holländerin (1866–1940) laulunäytelmä Sotilasrakkautta (Der Regimentspapa, 1914) ja sama teatteri valmisteli seuraavan kesän esityksiinsä Sam Sihvon laulunäytelmän Jääkärin morsian (1921). Tämän saman näytelmän otti ohjelmistoon myös Svenska Teatern ruotsinkielisenä (Jägarens brud) syksyllä 1941 juuri jatkosodan alkamisen jälkeen. Sotavuosien edetessä tulivat ensi-iltaan vielä Louis Lajtain Blåjackor (1941) Svenska Teaternissa joulunpyhinä 1942 sekä Pál Gyöngyn (1902–1990) ja Alexander Steinbrecherin (1910–1982) operetti Kadettirakkautta (Kadettenliebe/Kadétszerelem, 1933) Helsingin Kansanteatterissa syksyllä 1943. (Liite 1.) Näiden monien esimerkkien perusteella voidaan todeta, että näiden ohjelmistovalintojen takana oli vahvasti aikakauden yleinen ilmapiiri.

6.2.1 Suomalaisen musiikin esittäminen ja sen reseptio

Kuten jo aiemmin luvussa kolme olen huomioinut, Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa suomalaisen musiikin esittäminen lisääntyi talvisodan jälkeen heti 15 prosenttiyksikköä tullen siitä hieman alas sotavuosien jatkuessa, mutta tasoittuen kuitenkin jonkin verran sotaa edeltävän tason yläpuolelle. Vaikka suomalaista musiikkia ei esitetty välttämättä määrällisesti huomattavasti paljoa enempää kuin ennen sotaa, niin joskus siihen poikkeusolojen arjessa suhtauduttiin uusin ajatuksin ja vanhatkin teokset saivat uusia tai syvempiä merkityksiä. Yhdellä musiikkikentällä voidaan kuitenkin huomata etenkin talvisodan jälkeinen tendenssi valtaosin suomalaiseen ohjelmistoon. Nimittäin sota-ajan 71 kuorokonserteissa yleinen piirre oli, että ohjelmisto oli useimmiten joko kokonaan tai ainakin enimmäkseen suomalaista musiikkia. (Liite 1.)

Talvisodan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle menetetty Karjala heijastui musiikkielämässä monin tavoin kentän alkaessa virkistyä loppukeväänä 1940. Järjestettiin kokonaisia Karjala- aiheisia tilaisuuksia ja niissä esitettiin Karjala-aiheista musiikkia (Liite 1). Helsingin kaupunginorkesteri soitti vappumatineansa 1940 poikkeuksellisesti kokonaan suomalaisella ohjelmistolla ja mukana olivat muun muassa Sibeliuksen Karelia-sarja ja Erkki Melartinin sovittama sarja Karjalaisia kansanlauluja. Maaliskuussa 1941 Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa kantaesitettiin Lauri Saikkolan (1906–1995) talvisodan tunnelmia heijasteleva orkesteriteos Karjala palaa ja se kirvoitti yleisöltä suuren suosion (HS 22.3.1941). Kaupunginorkesterin konserteissa sotavuosina oli yhteensä 18 Karjala-aiheisen musiikkiteoksen esitystä ja 21.3.1943 orkesteri piti kokonaisen Karjalaisen matinean. Vertailuksi tieto, että orkesteri oli esittänyt 1930-luvulla ennen sotaa yhteensä 15 Karjala- aiheista sävellystä. (HKO konsertit 1882–2018 2020.)

Teatterien avatessa oviaan talvisodan aiheuttaman tauon jälkeen paikalle oli kutsuttu Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta, joka alkunumerona ennen avajaisnäytäntöjä soitti muun muassa Karjala-aiheista musiikkia. Kansallisteatterissa 10.4.1940 esitettiin osia Sibeliuksen Karelia- musiikista op. 10/11 (Koski 2013, 324) ja Svenska Teaternin avajaisissa 26.4.1940 soittokunta esitti muun muassa Sibeliuksen Karelia-alkusoiton op. 10. Helsingin Naisorkesterin vappumatinean 1.5.1940 ohjelmaan sisältyi Leo Funtekin orkestroima versio Erkki Melartinin teoksesta Karjalasta op. 11/5 (US 3.5.1940, Y.S.). Mieskuoro Karjala ja sekakuoro Karjalaiset Laulajat pitivät yhteisen Karjalaisen musiikki-illan 22.4.1941 Konservatorion salissa. Menetetty Karjala oli siis monesti mukana sotavuosien musiikkivalinnoissa. (Liite 1.) Karelianismi heijastui sotavuosina myös kuvataiteissa ja Helsingissä järjestettiin välirauhan ja jatkosodan aikana Karjala-aiheisia näyttelyitä (Koskinen 2019, 116–117).

Keväällä päättynyt talvisota vaikutti joulukuussa 1940 Suomen Säveltaiteilijain Liiton vuosikonsertin ohjelmaan. Konsertin alussa kuultiin perinteisesti kuluvana vuonna syntyneitä sävellyksiä, mutta sen loppupuoli oli ”läheisesti nykyiseen ajankohtaan liittyvä” (US 28.12.1940, Y.S.) ja omistettu isänmaalliselle ohjelmistolle, jossa oli mukana myös vanhempia musiikkiteoksia. Ensin esitettiin uudet orkesterisävellykset Kalervo Tuukkasen In memoriam ja Väinö Hannikaisen Karjala. Orkesterisäestyksellisiä mieskuoroteoksia olivat Sulho Rannan 72

Työrintaman marssi, Martti Turusen Pohjola sekä Yrjö Kilpisen In memoriam ja Suomen vaakunat. Konsertin lopuksi kuultiin vielä Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi ja Ateenalaisten laulu. Kaupunginorkesteria avusti konsertissa mieskuoro Laulu-Miehet ja mukana oli myös Suomalaisen Normaalilyseon poikakuoro. Myös Helsingin kaupunginorkesterin uudenvuodenmatineassa 1.1.1941 konsertin lopuksi esitetyt Väinö Hannikaisen Karjala ja Jean Sibeliuksen Isänmaalle kirvoittivat yleisöltä suurimman vastaanoton (HS & US 3.1.1941).

Menneen talvisodan jälkeensä jättämä tunnelma heijastui usein vanhoihin ja tuttuihin teoksiin, joita sodan seurauksena kuunneltiin uusin korvin. Suomessa juhlittiin välirauhan aikana joulukuussa 1940 Jean Sibeliuksen 75-vuotissyntymäpäivää usein konsertein. Siinä yhteydessä säveltäjämestarin teosten todettiin taannoisen talvisodan myötä saaneen uusia merkityksiä ja olleen osana heijastamassa ympäröivää poikkeuksellista aikaa. Musiikkitieto-lehden pääkirjoituksessa kirjoitettiin seuraavaa:

Monet ovat varmaan kokeneet, kuinka viime talvena tutut isänmaalliset sävelet saivat kuin uutta sisältöä, kuinka ne kävivät meille elävämmiksi kuin koskaan aikaisemmin. ”Finlandian” olemme lukemattomia kertoja tajunneet Suomen ahdistuksen, taistelun ja uskon vertauskuvaksi, mutta niin voimakasta kieltä kuin viime talvena se tuskin koskaan aikaisemmin on puhunut. Myös moni muu Sibeliuksen nuoruudenteos on yht’äkkiä tuntunut saaneen uutta tuoreutta. Ensimmäisen sinfonian tumma, kuohuva tunne, Tuonelan joutsenen verhottu, syvä kauneus ja Lemminkäisen nuorekas sankarimieli ovat koskettaneet meitä herkemmin kuin ennen. Se uhka, joka näitten sävelteosten syntymäaikana varjosti maatamme, oli uudelleen muuttunut todellisuudeksi, ja niiden syvin sisältö herätti meissä uudella tavalla vastakaikua. (MT 5-6/1940, 81.)

Samalla tavalla viitattiin suomalaisen musiikin herättämiin tuntoihin vielä myöhemmin sotavuosina. Helsingin kaupunginorkesterin kauden 1944–1945 avajaiskonsertissa 3.9.1944 esitetty Sibeliuksen Finlandia kirvoitti konserttiarvostelussa seuraavaa:

Vanhaan tapaan soivat alkajaisiksi Sibeliuksen ”Finlandian” sävelet, tutut sävelet, mutta aina uudet ja erikoisesti tällä hetkellä niin läheiset. Vuodesta vuoteen seuraavat ne meitä hengittäen, iloiten ja kärsien mukana kansan kohtaloissa, jolle 73

ne kerran vaikeana ajankohtana on kirjoitettu. – Finlandia, Suomen kansan taistelujen tie sävelnäkyihin kirjoitettuna! (HS 4.9.1944, T. P-la.)

Pari viikkoa myöhemmin Armas Järnefeltin 75-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin hänen johtamassaan Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa 15.9.1944 ja ohjelmassa oli muun muassa Järnefeltin kantaatti Isänmaan kasvot. Uudessa Suomessa mainittiin teoksen päättäneen konsertin ”isänmaallisesti kohottavaan tunnelmaan” (US 16.9.1944, Y.S.) ja Helsingin Sanomissa luonnehdittiin teoksen esittämistä sopivaksi juuri näinä aikoina:

Järnefeltin kantaattia ”Isänmaan kasvot” ei voitaisi ajatella esitettävän sopivammalla hetkellä kuin nyt. Teos, joka sävellettiin Turun suomalaisen yliopiston vihkiäisjuhlaan, suomalaisen kulttuurin suureen riemujuhlaan, oli kuulijoille varmasti läheisempi tällä hetkellä kuin silloin. ”Isänmaan kasvot” ovat meille kuluneina vuosina kirkastuneet. [--] miten syvältä riipaisikaan kantaatin loppuhuipennus: ”Soi laulu Suomen vapahan, soi ajast aikahan!” (HS 16.9.1944, E K-la.)

6.2.2 Suomen säveltaiteen viikko

Sotavuosiin sijoittui ensimmäinen Suomen säveltaiteen viikko, joka järjestettiin joulukuussa 1943. Viikko oli saanut aloitteensa Suomen Säveltaiteilijain Liitolta ja se ajoittui Robert Kajanuksen ja Jean Sibeliuksen syntymäpäivien (Kajanus 2.12.1856 ja Sibelius 8.12.1865) väliselle viikolle. (Salmenhaara 1996, 511.) Sota-aika loi omalla tavallaan erityistä painoa hankkeen toteutumiselle. Sulho Ranta (1901–1960) oli kirjoittanut jo saman vuoden helmikuussa Musiikkitieto-lehdessä asian tärkeydestä nimenomaan poikkeuksellisen ajankohdan vuoksi:

Elämme aikaa, jolloin, enemmän kuin ehkä koskaan ennen, yhteistyö, yhteisymmärrys ja yhteisvoima merkitsevät paljon koko kansakunnan elämässä. [--] tällaisina aikoina on myös henkisen työn rintaman yhteisyyttä ja voimaa tehostettava. [--] Suomalainen sivistys ja suomalainen taide ovat käsitteitä, jotka, vaikka eivät olekaan kyllin tunnettuja maamme rajojen ulkopuolella, kuitenkin 74

ovat etenkin näiden sotiemme aikoina sellaisia todistuskappaleita ja tekijöitä, joita ei voi syrjäyttää kun on kysymys kansan elämästä, vapaudesta ja tulevaisuudesta. (MT 2/1943, 19.)

Syyskuussa 1943 sekä Musiikkitieto-lehdessä että Suomen Musiikkilehdessä julkaistiin Suomen säveltaiteen viikosta julkilausuma, jonka olivat allekirjoittaneet hankkeen takana yhteisesti olleet tahot. Toukokuussa 1943 kokoontuneina Suomen Säveltaiteilijain Liiton kutsusta olivat olleet Finlands Svenska Sång- och Musikförbund, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto, Suomen Musiikinopettajain Liitto, Suomen Muusikeriliitto, Suomen Säveltaiteilijain Liitto ja Suomen Työväen Musiikkiliitto. Julkilausumassa viitattiin myös sota-ajan poikkeuksellisuuteen:

Viime vuosien tapahtumat ovat saaneet meidät entistä selvemmin käsittämään, mikä voima omintakeinen kulttuuri erityisesti pienelle kansakunnalle on. (MT 6 /1943, 81–82; SML 6/1943, 93.)

Julkilausumassa samoin ennakoitiin laajalti Suomen säveltaiteen viikon toimintaa. Toivottiin kaikkien musiikkitoimijoiden sekä Yleisradion keskittyvän suomalaisen musiikin esittämiseen ”arvokkaissa musiikkitilaisuuksissa” ja haluttiin myös kouluihin kotimaista musiikkiohjelmaa. Toivottiin, että kustantajat ja nuottikaupat pitävät esillä kotimaista säveltaidetta ja siihen liittyvää kirjallisuutta ja että lehdistössä annettaisiin tilaa kirjoituksille, jotka koskevat suomalaista musiikkia. Ajankohdaksi oli valittu viikko Kajanuksen syntymäpäivästä Sibeliukseen syntymäpäivään ja tilanteeseen sopi hyvin myös se, että Suomen itsenäisyyspäivä sisältyi tuohon samaan viikkoon.

Julkilausuman tuottaneessa kokouksessa oli päätetty, että mukana olevat musiikkijärjestöt hoitavat asianmukaisia järjestelyitä omissa piireissään ja päätettiin asettaa johtoon yhteinen keskustoimikunta koordinoimaan kaikkea. Kolmihenkiseen työvaliokuntaan valittiin Toivo Haapanen, kamreeri Bruno Holmström ja Sulasolin toiminnanjohtaja Armas Saarinen (1899– 1987). Heidän vastuullaan olivat tarkemmat suunnitelmat budjettiarvioineen. Tuossa vaiheessa oli viikon yleisjärjestelyitä varten anottu rahaa Opetusministeriöltä. (MT 6/1943, 81–82.) Helsingin Sanomat julkisti marraskuussa 1943 kautta Suomen suunniteltuja tapahtumia säveltaiteen viikkoon liittyen (HS 22.11.1943). 75

Tauno Pylkkänen kirjoitti Musiikkitieto-lehdessä loppuvuodesta 1943 myönteisesti siitä innostuksesta ja hyvästä yhteispelistä, millä eri ja myös erikieliset liitot ja musiikkijärjestöt olivat lähteneet hankkeeseen mukaan. Hän toivoi, että tulevaisuudessakin yhteistyö toimisi samalla tavalla ja korosti sitä voimaa, mikä säveltaiteella voi olla kansaa yhdistävänä harrastuksena. Pylkkänen aloitti katsauksensa näin:

Sotavuosi 1943 tulee historiallisena merkkivuotena piirtymään Suomen säveltaiteen historiaan: ensimmäistä Suomen säveltaiteen viikkoa vietettiin kautta maan, ja keskellä tuimaa kansojen tiimellystä soivat kaukana pohjolassa vapauttavina ja kohottavina kansalliset, suomalaiset sävelet keräten tämän tunnuksen alle kaikki kansalaispiirit säätyyn tai kieliryhmään katsomatta. (Pylkkänen 1943b, 144.)

Ensimmäinen Suomen säveltaiteen viikko toteutui sen verran onnistuneesti, että kokemuksen perusteella seuraavassa toukokuussa alettiin suunnitella jo seuraavaa joulukuulle 1944. Tapahtumaa toivottiin vietettävän vielä laajemmin ja monimuotoisemmin ja sen ylläpitoa ja järjestelyjä varten herätettiin ajatusta mahdollisesta pysyvämmästä toimikunnasta tai yhdistyksestä. (HS 16.5.1944; MT 1/1944, 3; SML 2/1944, 19–20.)

6.2.3 Venäläisen musiikin esittäminen

Kautta aikojen on havaittu, että sota-aikana vähentyy tai kokonaan loppuu vihollisvaltiossa syntyneen musiikin esittäminen (Etzkorn 1973, 185). Tämän voi huomata myös Suomessa toisen maailmansodan aikana. Venäläistä musiikkia ei juurikaan esitetty. Ei niin kutsuttua vanhavenäläisten säveltäjien kuin ei myöskään Neuvostoliiton aikaisten säveltäjien musiikkia.

Asiasta kuitenkin käytiin joskus keskustelua. Esimerkiksi Svenska Pressenin yleisönosastossa käytiin keväällä 1944 seuraavanlainen kirjeenvaihto koskien Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistopolitiikkaa:

Öppen fråga till Helsingfors stadsorkester. Vi undertecknade undra varpå det beror att Stadsorkestern icke på länge haft någon av Tjaikovskis underbara tonskapelser på sitt program? Och samtidigt hoppas vi att denna lucka i programvalet snarligen måtte fyllas, helst med Symphonie patetique. Musikvänner. (SP 1.4.1944.)

Svar till Musikvänner. Anledningen till att Helsingfors stadsorkester inte på länge haft något av Tjaikovskis verk i sina program är, att dirigenterna vid dess konserter på grund av mellan Finland och Ryssland rådande krigstillstånd föredragit att inte spela rysk musik – även sådan av icke-bolsjevikiska tonsättare. Från Stadsorkesterns lednings sida har intet förbud utfärdats mot framförande av rysk musik. Stadsorkesterns intendent. (Ibid. 3.4.1944.)

Till Stadsorkesterns intendent. Vi har tagit del av Edert svar på vår fråga. Vi kunna dock inte underlåta att påpeka, att man ofta i Deutchlandsender hör verk av Chopin m.fl. och från BBC höres likaså rätt ofta Beethovens, Mozarts och andra tyska komponisters skapelser. Detta har gett oss uppfattningen, att konsten, i synnerhet musiken, är internationell och står ovanför alla politiska konstellationer och konflikter. Vi måtte emellertid ha misstagit oss. Musikvänner. (Ibid. 4.4.1944.)

Till Musikvänner. Med anledning av repliken ser jag mig föranlåten att upprepa, att stadsorkesterns ledning inte har utfärdat något förbud mot framförande av rysk musik. För egen del har undertecknad aldrig förnekat, ”att konsten är internationell och står över alla politiska konstellationer och konflikter” – tvärtom har jag i många sammanhang med skärpa förfäktat konstens universalitet. Men däremot kan det av ingen förnekas, att det tyvärr också finns en hel del människor, som har en motsatt uppfattning. Om jag tolkat situationen rätt, ha därför de konstnärer, som föredragit att inte nu spela rysk musik, snarare velat handla i den allmänna enighetens än i konstpolitiserandets intresse. 77

Stadsorkesterns intendent. (Ibid. 4.4.1944.)

Yllä olevassa keskustelussa tulee esiin kaksijakoinen suhtautuminen vihollismaan musiikin esittämiseen. Venäläisen musiikin esittämistä ei ollut valtion taholta virallisesti kielletty, kuten kaupunginorkesterin tuolloinen intendentti Nils-Eric Ringbom yleisöosastokirjoituksissa toteaa. Suomalaisen Oopperan sodanaikaisista papereista ei myöskään löydy viitteitä ylemmiltä tahoilta tällaisesta kiellosta. Kaupunginorkesterissa itse asiassa jatkosodan jo alettua oli ilmoitettu konserttiohjelmaan 28.12.1941 soitettavaksi musiikkia Tšaikovskin baletista Pähkinänsärkijä. Kyseinen konsertti kuitenkin keskeytyi ilmahälytyksen vuoksi ja loppunumerona ollut Tšaikovski korvattiin Sibeliuksella. (HS 29.12.1941, k.) Tapahtunut silti ärsytti mm. Ajan Suunta -lehden arvostelijaa Heikki Aaltoilaa (1905–1992) niin, että hän seuraavana päivänä kommentoi tapahtunutta seuraavanlaisesti:

Vaikeata käsittää, että tri Palsin piti välttämättä johtaa myös venäläistä musiikkia, joka – olkoonkin ettei juonnu suoraan bolshevikeista – on viime aikoina luonnostaan ollut meillä täysin pannaan julistettua. Kukaan ei kiellä, etteikö kyseinen musiikki ole erinomaista, mutta rajansa kaikella! (AS 29.12.1941.)

Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että Ajan Suunta oli IKL:n (Isänmaallinen kansanliike) kannattama erittäin oikeistolaisesti suuntautunut sanomalehti.

Konserttiyleisön mielipiteet saattoivat olla toisenlaisia. Esitellyissä yleisönosastokirjoituksissa nimimerkki ”Musikvänner” toivoi ohjelmistoon myös venäläistä musiikkia, vaikka Suomi olikin sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Tämä ei sinänsä ollut mitenkään ainutlaatuista. Esimerkiksi ranskalaiset säveltäjät Claude Debussy (1862–1918) ja Georges Bizet (1838–1875) aikanaan vaativat Richard Wagnerin musiikkia soitettavaksi Pariisissa, vaikka Ranska ja Preussi olivat sodassa keskenään (Etzkorn 1971, 161). ”Musikvänner” viittasi myös siihen, että esimerkiksi Saksassa soitettiin ranskalaista musiikkia sekä Isossa-Britanniassa saksalaista musiikkia, vaikka nämä valtiot olivat myös sodassa toisiaan vastaan.

Isossa-Britanniassa soitettiin saksalaista musiikkia läpi koko toisen maailmansodan. Muun muassa Johann Sebastian Bach (1685–1750), Beethoven, Brahms, Händel, Mozart ja Franz Schubert (1797–1828) esiintyivät säveltäjäniminä usein ainakin BBC Symphony Orchestran 78 ohjelmistoissa. Orkesterin merkitys oli Isossa-Britanniassa huomattava, sillä sen konsertit levisivät kansalle ja ulkomaille myös radion välityksellä. Myös Wagnerin musiikkia soitettiin ja se aiheutti jo keskustelua. Eräs bristolilainen pappismies arvosteli keväällä 1940 Wagnerin esittämistä ollen sitä mieltä, että Wagnerin oopperat ovat ”the musical embodiment of German brutality and unprincipled domination” (”saksalaisen brutaaliuden ja häikäilemättömän ylivallan musiikillinen ruumiillistuma”, tekijän käännös), eikä niitä olisi juuri tänä aikana soveliasta esittää. Evening Postin kriitikko kuitenkin kirjoitti toisin. Hänen mielestään kyseisen konsertin yleisö runsailla aplodeillaan oli todistanut valheeksi myytin, ettei sivistynyt yleisö voisi arvostaa Wagnerin musiikkia, vaikka ollaankin sodassa Saksaa vastaan. Tosin tällä konsertilla ja sen ohjelmistolla oli vaikutuksensa seuraavien konserttien ohjelmistoihin. Ei oltu enää aivan niin provokatiivisia. (Kenyon 1981, 162–165.) Wagneria kyllä soitettiin Britanniassa myöhemminkin sodan aikana. Ohjelmistossa oli jopa konsertteja, jotka koostuivat yksinomaan tämän saksalaissäveltäjän musiikista. (Ibid., 168.)

Miksi sitten Isossa-Britanniassa soitettiin vihollismaan musiikkia ja Suomessa pitäydyttiin siitä? 1930-luvun lopun nuoressa valtiossa kuten Suomi oli oletettavasti enemmän varovaisuutta ohjelmistopolitiikan suhteen. Olihan Suomi ollut itsenäinen valtio vasta 22 vuotta ennen talvisodan syttymistä suuren naapurimaan kanssa. Suomi oli sodassa taistelemassa itsenäisyytensä puolesta. Vanhemmissa valtioissa ja kulttuureissa ei tällaista aspektia ollut olemassa. Ne olivat sodassa vihollista vastaan, mutta omasta itsenäisyydestä tai kulttuurista ei niin voimakkaasti ollut kyse. Pelättiinkö esimerkiksi Isossa-Britanniassa toisen maailmansodan aikana oman itsenäisyyden menettämistä? Vai olivatko ajatukset ensisijaisesti Saksan nujertamisessa? Siksi ohjelmistopolitiikankaan ei siellä tarvinnut olla niin varovaista.

Venäläisen tai etenkään neuvostoliittolaisen musiikin esittäminen Suomessa ei ylipäätään ollut kovin suosittua ennen sota-aikaa. Itsenäistyminen vasta perustetusta Neuvostoliitosta vuonna 1917 oli ajanut myös kulttuurielämän hieman kaksijakoiseen tilanteeseen. Toisaalta ymmärrettiin venäläisen melankolian (kuten Tšehov tai Tšaikovski) vaikutukset suomalaiseen kansallisromantiikkaan, mutta toisaalta kansallismielisyys ja toivottu itsenäistyminen oli se, mihin oli tähdätty ja suomalainen kansallisaate oli vallalla. Yhtä lailla 1920-luvulla alkanut oikeistolaispolitiikka oli johtanut 1930-luvulla aikaan, jota Matti Huttunen luonnehtii suorasukaisesti ”ryssävihaksi”. (Huttunen 2002, 395–400.)

Helsingin musiikkielämässä ennen sotavuosia Tšaikovski oli venäläisistä säveltäjänimistä suosituin. Suomalaisessa Oopperassa ja Kansallisbaletissa oli esitetty tunnetuimmat oopperat Jevgeni Onegin ja Patarouva (Пиковая дама/Pikovaja dama, 1890) sekä baletit Joutsenlampi (Лебединое Озеро/Lebedinoje Ozeroja, 1877/1895), Pähkinänsärkijä ja Prinsessa Ruusunen (Спящая красавица/Spjaštšaja krasavitsa, 1890). Helsingin kaupunginorkesteri oli Tšaikovskin lisäksi esittänyt esimerkiksi Sergei Rahmaninovia, Nikolai Rimski-Korsakovia (1844–1908) ja Mihail Glinkaa (1804–1857). Nuoremman polven säveltäjistä Stravinskia oli soitettu ennen sotavuosia kaupunginorkesterin konserteissa vain seitsemän kertaa alkaen vuodesta 1924 ja Prokofjevin teoksia viidessä konsertissa vuodesta 1930 alkaen. Dmitri Šostakovitšilta oli kaupunginorkesteri esittänyt vain tämän ensimmäisen sinfonian vuonna 1934. (Jyrkiäinen 1993; Marvia & Vainio 1993, 429–431; Encore 2020; HKO konsertit 1882– 2018 2020.)

Nimimerkki 'Marianna' kirjoitti Helsingin Sanomissa 9.9.1941 Suomalaisen Oopperan alkavasta syyskaudesta ja sen tulevasta ohjelmistosta. Vaikka Suomi oli kesällä joutunut jälleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan, niin vielä siinä vaiheessa syksyn alkua artikkelissa mainittiin, että ”jouluohjelmistoksi saamme Tšaikovskin ihanan baletin Pähkinänsärkijä”. Kyseinen teos ei kuitenkaan ikinä päätynyt baletin joulukauden ohjelmistoon (Encore 2020). Syy voi johtua ohjelmistopolitiikan sijaan myös Oopperan resurssipulasta, sillä kuten jo aiemmin on mainittu, miestanssijoita oli usein liian vähän käytettävissä ja siksi baletteja oli hankala saada ohjelmistoon sotavuosina.

Venäläinen musiikki ei silti ollut kokonaan pannassa sota-aikana. Vaikka isommat musiikki- instituutiot kuten Ooppera tai kaupunginorkesteri eivät venäläistä musiikkia ohjelmistoissaan esittäneet, sitä näkyy kuitenkin olleen satunnaisesti esillä lähinnä resitaaleissa ja muissa pienemmissä konserteissa.

Maaliskuussa 1942 ensikonserttinsa pitänyt laulaja Brita Lindström oli valinnut ohjelmaansa mukaan pari laulua Rahmaninovilta, mutta seuraavan päivän lehtien arvosteluissa ei niiden venäläisyyteen sen enemmin kiinnitetty huomiota (HS & US 23.3.1942). Tammikuussa 1943 parin päivän välein konsertoineet laulajattaret Hilja Nuotio ja Sofie Starck olivat molemmat sisällyttäneet ohjelmistoon Tšaikovskilta lauluja tai aarioita, mutta niihinkään ei lehtikritiikeissä (26.1.1943 & 28.1.1943) kiinnitetty erityistä huomiota. Aikakauden nimekkäämmistä taiteilijoista oopperalaulaja Wäinö Sola lauloi Modest Musorgskin (1839– 80

1881) Laulun kirpusta (Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auèrbaha/Песня Мефистофеля в погребке Ауэрбаха) 10.2.1943 konsertissa, johon yleisö oli saanut lähettää toiveita. Pianistit Orest Bodalew ja Timo Mikkilä soittivat pianoilloissaan 13.4.1944 ja 4.5.1944 muun muassa Mili Balakirevin (1837–1910) Islameyn ja Aleksandr Skrjabinin (1872–1915) etydejä. Näistäkään venäläisistä musiikkivalinnoista ei kirjoitettu lehtiarvosteluissa muuten kuin musiikillisesta näkökulmasta. (SS & US 11.2.1943; SS & US 14.4.1944; HS & US 5.5.1944.)

Toukokuussa 1943 Balderin salissa järjestettiin kokonainen muistokonsertti maaliskuussa kuolleelle Sergei Rahmaninoville. Tilaisuudesta ilmoitettiin Helsingin Sanomissa järjestäjien maksetulla mainoksella (1.5.1943) ja konsertti mainittiin myös saman lehden kulttuuriuutisten konserttilistauksessa (7.5.1943). Lehdissä ei kuitenkaan ollut mitään muita uutisointeja kuten kritiikkejä tai ennakkojuttua kyseisestä konsertista. Mietittäväksi jää, josko se mahdollisesti johtui esitettävän musiikin venäläisyydestä vai osin myös siitä, että konsertin esiintyjät (laulaja Sofie Bulitsch-Starck, pianisti K. Komaroff, viulisti G. Calais ja säestäjänä toiminut pianisti George de Godzinsky) eivät kuuluneet Suomen tuon ajan tutuimpiin muusikkonimiin?

Rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa allekirjoitettiin 19.9.1944 ja venäläinen musiikki palasi konserttiohjelmistoihin varsin nopeasti. Helsingin kaupunginorkesterin syksyn toisessa sinfoniakonsertissa 22.9.1944 illan solisti, pianisti Timo Mikkilä soitti Rahmaninovin kolmannen pianokonserton. Seuraavan päivän lehtien arvosteluissa säveltäjän venäläisyys mainittiin ehkä ohimennen, mutta kukaan kirjoittajista ei tehnyt asiasta sen enempää numeroa vaan teoksen sekä sen säveltäjän että esittäjän ansiot puhuivat omasta puolestaan (HS & SS & US 23.9.1944). Kaupunginorkesterin neljännessä kansankonsertissa seuraavana sunnuntaina 24.9.1944 ohjelmistossa oli mukana sotien aikana kaivattua Tšaikovskia, tämän Italialainen capriccio. Tätäkään ohjelmistovalintaa koskien seuraavien päivän lehtien arvosteluissa ei otettu kantaa säveltäjän venäläisyyteen tai siihen, että Tšaikovskia ei oltu sota-aikana kuultu Helsingissä moneen vuoteen (HS & SS & US 25.9.1944).

6.2.4 Musiikki ja politiikka

Aiemmin mainittiin jo, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa soitettiin sotavuosina myös vihollismaiden musiikkia. Millaisia mahdollisia näkemyksiä musiikin poliittisuuteen oli esillä sotavuosien aikana Suomessa ja muualla? Musiikin käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin ja 81 musiikkielämän poliittisuus on tutkimuksen alueena aivan oma kokonaisuutensa, joten en siihen perusteellisemmin syvenny tämän työn puitteissa. Sota-aika on kuitenkin ajanjaksona omanlaisensa ja poliittiset näkemykset heijastuvat enemmän, joten viittaan asiaan muutamin sotavuosien esimerkein. Ne voivat antaa jotain osviittaa, miten monin eri tavoin asiaan sotaa käyvissä maissa suhtauduttiin.

Isossa-Britanniassa asiaa ajateltiin myös siitä näkökulmasta, että vaikka vihollismaiden musiikkia soitettaisiinkin, niin ei ainakaan pitäisi soittaa tekijänoikeudellisesti suojattua musiikkia. Säveltäjä-muusikko Haydn Wood (1882–1959) kommentoi The Radio Timesissa ilmestynyttä musiikkikriitikko Ralph Hillin (1900–1950) kirjoittamaa artikkelia jo marraskuussa 1940 eli noin kaksi kuukautta sodan syttymisen jälkeen. Hän yhtyi Hillin mielipiteeseen siitä, että itse musiikin esittämisen kieltäminen olisi ”lapsellista, totalitaarista ja antimusiikillista” (tekijän käännös). Hän kuitenkin heitti ilmaan ajatuksen siitä, että tekijänoikeussuojaa nauttivaa musiikkia ei pitäisi esittää, jotta vihollismaan säveltäjät eivät saisi siitä korvauksia. (Foreman 1987, 239.)

Musiikkitieto-lehti uutisoi lokakuussa 1940 Yhdysvalloista, että New Yorkin Metropolitan- oopperan silloinen johtaja Edward Johnson oli palkannut saksalaisen kapellimestarin Bruno Walterin johtamaan mm. Beethovenin Fidelion (1805/1814) esityksen. Asia oli herättänyt ajankohtaan nähden suurta huomiota, vaikkei Yhdysvallat ollutkaan vielä mukana toisessa maailmansodassa. Johnson oli kuitenkin erityisesti halunnut ottaa asiakseen todeta, ettei ”mitään sotaa musiikkimaailmassa” palkaten oopperan produktioihin muutenkin useita kansainvälisiä esiintyjiä. (MT 3/1940, 47.)

Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan joulukuussa 1941, minkä jälkeen esimerkiksi amerikkalaiset älykköpiirit ja orkesteri myös itse pitivät tärkeänä, ettei New York Philharmonic-Symphony -orkesterin ohjelmistosta pudoteta pois saksalaista ja itävaltalaista musiikkia, vaikka oltiinkin sodassa Saksaa vastaan. Näinpä esimerkiksi Wagnerin, Richard Straussin (1864–1949) ja Beethovenin teokset pysyivät ohjelmistoissa entiseen malliin. Kuitenkin sodan edetessä, vuonna 1943 tilanne alkoi muuttua. Saksalainen ohjelmisto alkoi vähetä ja tilalle otettiin eritoten elävien amerikkalaissäveltäjien musiikkia sekä myös Yhdysvaltojen sodan ajan liittolaisen Neuvostoliiton säveltäjistä erityisesti Šostakovitšin ja Prokofjevin musiikkia. Muuttuneen musiikillisen tilanteen ei yksioikoisesti ajatella olleen 82 pelkästään sota-ajan tuomaa muutosta, mutta siihen varmasti vaikutti tuon ajan poikkeuksellinen poliittinen ilmasto. (Shanet 1975, 291–292.)

Saksan miehittämän Belgian pääkaupungissa Brysselissä koettiin samanlaista virkeyttä ja aktiivisuutta musiikkielämässä kuin muissakin sotaa käyvissä maissa. Brysselin isot viralliset musiikkitahot olivat käytäntöjensä suhteen Saksan sensuurin alaisia eli ohjelmistoista oli kielletty juutalaisten säveltäjien musiikki, eivätkä juutalaiset muusikot saaneet esiintyä. Kuitenkin Brysselin musiikkipiireissä tehtiin vallitsevassa tilanteessa hiljaista vastarintaa, eikä ohjelmistoihin otettu musiikkia aina myöskään Saksan hallintoa lähellä olevilta tai perinteistä saksalaista nationalismia edustavilta säveltäjiltä, kuten esimerkiksi Richard Strauss tai Anton Bruckner (1824–1896). Samoin välteltiin ajan suurten saksalaisten muusikkotähtien palkkaamista ja osin myös yleisö karttoi konsertteja, joissa näitä saksalaisnimiä esiintyi. (Wangermée 1998, 71–73.)

Suomessa Helsingin Kansanteatterin johtajana vuonna 1940 aloittanut Arvi Kivimaa (1904– 1984) piti sota-aikana tärkeänä, että ohjelmistossa on myös näytelmiä niistä maista, joita vastaan ollaan sodassa. Tällä ajatuksella hän halusi tarkoituksellisesti painottaa kansainvälistä humanismia kulttuurin keinoin. Se antoi Kivimaan mukaan ”ihmisten, kansojen, maanosien puhua niiden omalla äänellä, jota hetken viha ei ole väärentänyt.” Sota-aikana Kansanteatterin ohjelmistossa oli toiseksi eniten anglosaksista kirjallisuutta, heti unkarilaisen ohjelmiston jälkeen. Siitä huolimatta, että Suomi oli joulukuusta 1941 lähtien virallisesti sodassa Englantia vastaan ja myös Yhdysvaltojen kanssa poliittiset välit huononivat myöhemmin jatkosodan aikana. (Koski 1987, 156, 197.)

Musiikkitieto-lehden numerossa 3/1943 (43–44) Erik Bergman raportoi tuolloisen asuinkaupunkinsa Berliinin musiikkielämästä ja aloitti pitkän artikkelinsa kertomalla:

Berlinin musiikkielämä kukoistaa. Konserttien lukumäärä on valtava – parikymmentä yhtenä ainoana sunnuntaina. Usein nämä konsertit samoin kuin oopperanäytännöt ovat loppuunmyytyjä. (Bergman 1943, 43.)

Bergman jatkoi esittelemällä ja analysoimalla tarkemmin kuulemiaan pianisteja sekä bulgarialaisen säveltäjän Wesselin Stojanovin (1902–1969) pianokonserttoa, mutta on huomattava, ettei Bergman artikkelinsa yhteydessä sanallakaan mainitse menossa olevaa 83 sotatilannetta Saksassa, eikä näin ollen ota siihen mitään kantaa. Hän keskittyy vain ja ainoastaan musiikkiin ja sen esittäjiin. Bergman ei myöhemminkään ottanut työssään kantaa politiikkaan ja Saksasta sotavuosina lähetetyt kirjoitukset kulkivat Saksan propagandaministeriön sensuurin läpi (Torvinen 2018).

Samaa kantaa ajaa Leena Nivanka, joka on kirjoittanut sopraano Lea Piltin (1904–1982) elämänkerran. Aikanaan Keski-Eurooppaan laulu-uran myötä päätynyt Piltti palasi Suomeen vuonna 1943 ja sai aikanaan kritiikkiä vietettyään pitkät ajat natsi-Saksassa ja otettuaan Saksan kansalaisuuden avioitumisensa myötä. (Nivanka 1992, 64, 86–87, 173, 177–180). Nivanka kirjoittaa:

[--] kun isänmaa oli lisäksi liittoutunut Saksan kanssa yhteiseen taisteluun ja yhteisestä innostuksesta kertoivat myös Suomesta tulleet kirjeet, olisikin ollut yllättävää, jos Lean kaltainen, laulunsa läpitunkema taiteilija olisi ryhtynyt pohtimaan uusia, ympäristönsä asenteista poikkeavia syntyjä syviä. (Nivanka 1992, 140.)

Sotavuosien kulttuuriraportoinnissa yleisesti, etenkin päivälehtien musiikkikritiikeissä voidaan huomata, että usein sota ja sen tuomat poikkeukselliset tilanteet saatettiin jättää kokonaan huomioimatta tai niistä kirjoitettiin kiertoilmauksin. Musiikkikirjoittelu vaikutti enimmäkseen varsin epäpoliittiselta. Ikään kuin aivan tietoisesti haluttiin olla yhdistämättä vallalla ollutta poikkeustilaa itse musiikkiin ja sen esittämiseen. Lehdissä viljeltiin mm. sanaparia ”sattuneesta syystä” ilmaisten ilmahälytystä tai -pommitusta viitaten esimerkiksi keskeytyneisiin tai peruuntuneisiin konsertteihin. Heikki Klemetti kirjoitti Suomen Musiikkilehden pääkirjoituksessa jatkosodan syttymisen vuoksi peruuntuneista kesän Laulu- ja soittojuhlista ja viittasi alkaneeseen sotaan vain mainiten peruuntumisen tapahtuneen ”tunnetusta syystä” (Klemetti 1941, 87).

Yksi aikakauden tärkeimmistä konserttipaikoista eli Yliopiston juhlasali tuhoutui ilmapommituksessa 26.2.1944 Helsingin kaupunginorkesterin konsertin keskeydyttyä ilmahälytyksen vuoksi jo edellisenä iltana. Seuraavan päivän lehtien konserttiarvosteluissa ei 84 kuitenkaan kyseisen konsertin keskeytymisen syytä sen tarkemmin mainittu. Asiaan viitattiin seuraavin tavoin tai kokonaan ilman sen suurempia selityksiä:

[--] tosin se johtui varmaan myöskin aivan asiaan kuulumattomista seikoista, seikoista, jotka aiheuttivat myöskin mm. sen, ettei illan solisti, vieraileva viulutaiteilija Gerhard Taschner, Berliinin Filharmonikkojen ensimmäinen konserttimestari, esiintynyt lainkaan. (HS 26.2.1944, T. K-la)

Tämän teoksen esitys lykkääntyi huomiseksi. (US 26.2.1944.)

[Beethovenin viulukonserttoa] ei kuitenkaan olosuhteitten pakosta voitu esittää. (SS 26.2.1944.)

Koosteessa kevään 1944 konserttikaudesta Musiikkitieto-lehdessä viitattiin helmikuun suurpommituksiin ja niistä viimeistä seuranneeseen yliopiston juhlasalin tuhoutumiseen:

Lupaavana ja antoisana alkanut musiikkielämä lamaantui kauden keskivaiheilla kiusallisten olosuhteiden vuoksi. (MT 6/1944, 92, H.A..)

Erityisesti päivälehtien musiikkikirjoituksissa keskityttiin pitkälti itse musiikkiin. Pääasiassa raportoitiin konserttien teosten ja taiteilijoiden suorituksista ja kerrottiin teosten syntyhistoriasta. Varsin vähän sotavuosien kirjoituksista löytyy viittauksia tai kommentteja ympäröivään arkeen. Haluttiinko se tietoisesti pitää musiikillisen kontekstin ulkopuolella vai haluttiinko kohottaa taide arjen yläpuolelle? On myös mahdollista, että koska erityisesti päivittäisten sanomalehtien muu uutisointi keskittyi sotatapahtumista raportointiin, niin musiikkikritiikeissä koettiin tarpeettomiksi toistaa samoja tapahtumia, joista lukijoiden uskottiin muutenkin tietävän? Tämäkin diskurssi on erillisen tutkimuksen aihe, johon en tässä työssä enempää syvenny, mutta poikkeusoloista kirjoittaessani kiinnitin asiaan huomiota.

6.3 Taidemusiikin ja ajanvietemusiikin suhde

Sotavuodet olivat Suomessa vielä aikaa, jolloin perinteisen taidemusiikin ja 1930-luvulla yhä suositummaksi vähitellen muodostuneen populaarimusiikin rinnakkainen yhteiselo haki vielä muotoaan. Radiot ja gramofonit olivat kodeissa yleistyneet 1920-luvulta lähtien ja esimerkiksi äänilevytuotanto Suomessa 1930-luvun lopulle tultaessa oli painottunut lähes yksinomaan kotimaiseen iskelmään ja tanssimusiikkiin (Jalkanen 2003, 298; Olkkonen 2007, 208–212). Suomi oli silti sotavuosina vielä verraten konservatiivinen yhteiskunta ja valtiovallan taholta oli asetettu voimaan muun muassa tanssikielto, sillä tanssimisen ajateltiin uhkaavan kansalaisten moraalia (Tikka & Nevala 2020, 12). Vakavaa musiikkia ja sen asemaa puolustavat tahot kokivat ajanvietemusiikin kasvavan suosion uhkana, jota vastaan käytiin taistelua ajoittain kovinkin sanankääntein. Lehdistössä käytiinkin monenlaista keskustelua asiaa koskien.

Yleisradiossa 1920-luvun lopulla eli melkein heti perustamisen jälkeen oli keskusteltu taidemusiikin ja kevyen musiikin tasapainosta. Radio oli tuohon aikaan harvoja välineitä kaikelle kansalle kuunnella musiikkia. Etenkin pikkupaikkakunnilla, missä muutenkin oli niukasti kulttuuritarjontaa. Radiossa sen alkuaikoina soitettu musiikki oli valtaosin perinteistä klassista musiikkia. Silti jo varhain yleisöpalautteen perusteella tuli ilmi, että kuuntelijat kaipasivat myös kevyempää ohjelmistoa. Näin muodoin asiaa alettiin tarkastella uudestaan muun muassa naapurimaamme Ruotsin mallin mukaisesti ja tilanne oli hieman muuttunut. (Lyytinen 1996, 57–61.)

Talvisodan sytyttyä kevyemmän musiikin osuus radiossa laski jälleen radikaalisti. Ylipäätään musiikki sai antaa tilaa ajankohtaisohjelmille ja osana tietoista ohjelmistopolitiikkaa muun muassa tanssimusiikin osuus ohjelmistosta väheni vuodesta 1939 vuoteen 1940 romahdusmaisesti 125 tunnista alle viiteen tuntiin. (Vihavainen 1996, 162–163; Karttunen 2002, 41.) Keskustelu kevyen musiikin asemasta radiossa jatkui läpi koko sota-ajan. Asiaa puitiin lehtien yleisönosastopalstoilla puoleen sekä toiseen ja muun muassa yleisökyselyiden perusteella radioon toivottiin lisää kevyempää ohjelmistoa. Yleisradio kuitenkin pitäytyi ohjelmapolitiikassaan ja kevyttä musiikkia kuultiin pääsääntöisesti vain radion välittämissä asemiesilloissa. (Vihavainen 1996, 245–249.)

Sotavuosien mittaan yhä suuremmaksi muodostunut kevyen musiikin suosio vähäisestä radiosoitostaankin huolimatta kirvoitti vakavan musiikin kentällä vaikuttavia kirjoittajia avautumaan lehdistössä. Kirjoitukset sotavuosina heijastivat usein pelokkaita ja kovin vihamielisiä mielipiteitä ajanvietemusiikkia vastaan.

Heti talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940 nimimerkki H.K. (oletettavasti lehden päätoimittaja Heikki Klemetti) otti kantaa Suomen Musiikkilehden pääkirjoituksessa ajanvietemusiikin sodanaikaiseen kasvuun:

[--] olemme oppineet yhtä ja toista uutta niinä 105 päivänä. Mitä sitten esimerkiksi? Vaikkapa sen, että liian paljon on meillä ollut taipumusta kepeään, jopa täytyy sanoa, vähäarvoiseen musiikkiin. Oikeastaan siinä suhteessa aivan vakava alemmuuden tila oli pyrkinyt pääsemään vallalle. [--] Paitsi renkutukset, tykkien jyskiessä, paleltuneen vaikkapa vihollisen voivottaessa, tuntuivat turhilta sinään, ja toisella ajalla arvokkaammatkin sepitteet. Kaikki taiturillinen, tempukas vaikutti nyt joutavalta. Lähinnä kaipasi sydämeensä virttä taikkapa sitten isänmaallisia lauluja. [--] Meidän arkinen säveleemme, kansan joka-aikainen musiikki on kaukana siitä sankaruudesta, jota ne vakavamman laulun vakavat palvojat ylivoimaisen vihollisen edessä osoittivat. (SML 1/1940, 3.)

Oman panoksensa samaan asiaan toi saman kevään Musiikkitieto-lehdessä nimimerkki ”Eero”, joka kirjoitti palstalla ”Veljesten kesken” otsikolla ”Eivät asian puhumatta parane” hieman allegorisesti muotoiltuna muun muassa seuraavaa:

Nyt on astuttu uuteen kauteen, jolloin ei kenenkään ole vaikea tajuta, mitä vaaditaan. Kauan on saatu nauttia silmät ummessa. Nyt on idylli ohi. [--] Musiikkiväen harteille on laskettu mutkaton velvoitus viljellä sarkansa niin, että yhteisessä rintamassa ei ole sen osalta heikkoa kohtaa. [--] Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme tulleet taiteen etsikkoaikaan. Tämä tunne on selvänä niin monen rinnassa, että se ei voi olla pelkkää kuvittelua. [--] Tajuaa, että jotain muutosta on tultava siihen, mitä viimeksi eletyt vuosikymmenet ovat tuoneet esiin. Musiikkisivistyksemme pohja on kapea, ja voimien vähyydestä kait johtuu, että musiikkielämään on edustavan taiteen ohella pesiytynyt yhtä ja toista onttoa 87

ja vähäarvoista, kvantiteettia, jota vastaavaa kvaliteettia puuttuu. (MT 2/1940, 36–37.)

Taidemusiikin piiriin katsotun operetin kuitenkin haluttiin tavallaan kuuluvan ”oikeanlaiseen” kevyempään suuntaukseen ja se haluttiin erottaa varsinaisesta muusta ajanvietemusiikista. Musiikkitieto-lehdessä vuonna 1942 nimimerkki M.T. aloitti arvostelunsa Suomalaisen Oopperan Lintukauppias -produktiosta näin:

Keväiseksi operetikseen oli laulunäyttämömme valinnut Zellerin ”Lintukauppiaan”, jota yhä näytetään loppuunmyydyille katsomoille. Kaikenlaisen jazz-hämpytyksen vastapainoksi, jota meillä viime aikoina on erilaatuisissa tilaisuuksissa niin runsaasti tarjottu, kuuntelee tällaista ”keveän tyylin” musiikkia mielikseen. Siinä on todella viehättävää wieniläispatinaa raikkaine sävelmineen ja pirteine ryhmineen, niin että se yhä vieläkin kuuluu ajanvietemusiikin suosituimpiin numeroihin. (MT 4/1942, 61.)

Joskus mielipiteet kevyemmän musiikin arvosta olivat silti hyvinkin voimakkaita. Suomen Musiikkilehti kirjoitti numeronsa 6/1942 pääkirjoituksessa otsikolla ”Huono musiikki” seuraavaa:

Viime aikoina on paljon kirjoitettu n. s. asevelimusiikista. Se on toisten mielestä ollut ala-arvoista, toisten juuri sellaista kuin olla pitää ”kansalle”, sotilaille eritoten. Ehkä viimeksimainitut ovat oikeassa: kun o n kansa sellainen, sen on saatava nauttia sellaista ja sellaista musiikkia. Selvä, ehkä vähän lohduton logiikka. Ja lopulta eetillisesti kestämätön. Ellei meillä olisi laki, joka k i e l t ä ä sopimattoman kirjallisuuden painattamisen ja levittämisen, varmaan sellaista ilmestyisi, aina pornografiaan asti, ainahan niitä on sitä lajia yrittäjiä ja kuluttajia. Ala-arvoista musiikkia meillä kuullaan lähinnä levyiltä. Tekstit ovat lainalaisia lakitupamielessä, mutta usein silti luvallisessa mauttomuudessaan yhtä tuhoisia. Sävelmät voivat olla ja ovat paljolta samanarvoisia. Turmelevat terveen maun. Eikö sellaisten tuotantoa voitaisi käydä lailla rajoittamaan? Yksinkertaisesti painatus- ja levytyssensuurin kautta. Säveltaiteen asiantuntijalautakunnan 88

hyväksyminen joka levylle, joka tuotteelle, jota luomassa ovat olleet apokryfiset voimat! Voiko sellainen tulla kysymykseen? Italiassa on hiljakkoin t i u k e n n e t t u l e v y s e n s u u r i a. Siellä on siis sellainen. Siellä missä perinteet ovat toiset kuin meillä.

Loppuisi näin kaikki kynäily sen ja sen musiikin arvottomuudesta. Kun nykyiset renkutukset olisi loppuun kuultu, palaisivat meillekin taiteellisesti k u n n i a l l i s e t olot. (SML 6/1942, 83.)

Samassa lehdessä palattiin hieman runollisemmin ja nimettömän pääkirjoituksen tekstissä samaan asiaan jälleen vuoden 1944 alussa:

”Omansa kullekin” sanoi hyvässä mielessä vanha aika. Mutta sitä näyttää saattavan tulkita myös sofistisesti, niin että hyvä kääntyy pahaksi. [--] Alas sinfonia! sanoo aseveli; ”heipparallaata” hän mieluummin. [--] Jumalankiitos! jonkinlainen säädyllisyys on kyllä saatu säilytetyksi konserttisalissa, vaikka sinnekin on yritetty kuljettaa ala-arvoista kansanlauluretkutusta esim. (SML 1/1944, 3.)

Suomen Musiikkilehti oli yksi aktiivisimpia ottamaan taidemusiikin ja ajanvietemusiikin välisen eron esille muissakin yhteyksissä, sillä Suomen säveltaiteen viikon onnistuneesta vietosta kirjoittaessaan Armas Saarinen halusi senkin kirjoituksen yhteydessä vielä kommentoida tätäkin asiaa, tosin kasvatuksellisesti hieman toiveikkainkin mielin:

Nuorison musiikkiharrastushan on kohdistunut sota-ajan vaikutuksesta hyvin suuressa määrässä pelkkään kevyeen, henkiset harrastukset tuhoavaan ajanvietemusiikkiin. Kuitenkin on nuorison keskuudessa varmasti harrastusta muuhunkin vakavampaan musiikkiin kunhan vain oikealla tavalla osataan kiinnittää sen huomio siihen. (SML 2/1944, 19.)

Pääkaupungin lehdistä Helsingin Sanomat noteerasi musiikkikritiikeissään Konservatorion salissa 1.3.1942 pidetyn swing-konsertin ja vaikka nimimerkki -k kirjoituksessaan vaikuttikin kiittävän itse esityksiä, niin kritiikistä paistoi läpi selvä negatiivinen asenne tätä musiikin lajia kohtaan ja omalta osaltaan se peilasi musiikkipiirien mielipiteitä ajanvietemusiikkia koskien:

Sunnuntaina kuultiin kahteenkin otteeseen Konservatorion salissa, jossa ollaan totuttu kuulemaan vakavalta kannalta otettavaa musiikkia, pitkän ohjelman ns. ”swingiä”, tuota samaa rytmissään neekerisoitantoa imitoivaa ”musisointia”, jonka oikea ympäristö on Music Hallien myrkyttynyt ilmapiiri. Erkki Ahon yhtye, joka sitä soitti, on ilmeisesti alallaan sangen rutinoitu, joten esittämisen kohdalta odotukset tulivat kyllä täytetyiksi. Solisteina tilaisuudessa esiintyivät Eugen Malmstén asianmukaisuudella hentomielisyydellä ja hanurilla korostaen numeroittensa äitelyyttä, sekä kolmikko ”Harmony Sisters”, jotka ilmeisesti pystyisivät muuhunkin kuin iskelmien esittämiseen. (HS 3.3.1942, -k.)

Samaan konserttiarvosteluun palattiin Helsingin Sanomien yleisönosastolla vielä myöhemmin, kun eräs konsertin yleisössä ollut Harri von Leo kommentoi parin päivän takaista kirjoitusta:

Totta kyllä Konservatoriossa on totuttu kuulemaan vakavampaa musiikkia, mutta eivätkö linnut ennen viserrelleet rajoillamme ja nyt siellä raivoavat ankarat taistelut. Rauhan aikana on vakavuus paikallaan, mutta nyt ei saa enää painaa mieltä entistäänkin raskaammaksi turhan vakavalla ohjelmalla. Erikoisesti nuorempi polvi kaipaa iloisuutta ja reippautta. Tuota kaipuuta vastasivat swing- konsertit hyvin suuressa määrin. Harvoin saavuttaa jokin orkesteri runsaammin aploodeja, kuin Erkki Ahon yhtye sai osakseen sunnuntaina. Yleisö todella eli musiikin mukana ja poistui varmasti tyytyväisenä salista. (HS 5.3.1942.)

Nimimerkki -k oli kokenut halua puolustaa alkuperäistä kirjoitustaan ja vastine julkaistiin yleisönosastossa heti Harri von Leon kirjoituksen jälkeen:

[--] olen tuollaisen soittimellis-laulullisen ajanvietteen epämuodostumaan tutustunut jo kolmattakymmentä vuotta sitten mm. USA:n suurkaupunkien Music 90

Hallissa ja jo silloin muodostanut itselleni siitä varman käsitykseni, joka on lyhyesti sanoen se, että sen harjoittaminen on kaiken terveen musikaalisen aistin tietoista madaltamista ja harhateille johtamista, sellaisen ”musiikin” säveltäminen, samoin kuin sen esittäminenkin --- vain rahakysymys, joka ei perustu mihinkään esteettisten arvojen huomioonottamiseen, puhumattakaan pyrkimykseen tuoda mitään esteettisesti arvokasta. [--] swing-musiikki on jotakin kaikelle musiikinviljelylle aivan vierasta, jopa suorastaan vastakkaistakin, vallitkoon sitten sota tai rauha. [--] ”swing” ja musiikkitaide ovat kaksi eri asiaa, joita ei sovi sekoittaa toisiinsa. (HS 5.3.1942.)

Myöhemmin maaliskuussa sama nimimerkki -k arvosteli laulajatar Hèléne Bourgeois- Wickströmin pitämän operetti- ja iskelmäkonsertin ja oli näiden musiikinlajien kanssa ihan toisilla linjoilla kuin omassa swing-vastaisuudessaan:

[--] ohjelma oli pelkkiä operettinumeroita, elokuvaiskelmiä ym. samanlaatuisia laulelmia. Tuollaisen ohjelman esilletuominen olisi sikäli erinomaisen onnistunut ajatus, että sillä helppotajuisuudessaan oli vallan tavaton vetovoima yleisöön [--] (HS 24.3.1942.)

Erkki Ahonkin swing-yhtye sai lokakuisesta konsertistaan 23.10.1942 toiselta arvostelijalta nimimerkki J.K-lalta Helsingin Sanomissa (24.10.1942) varsin positiivisen arvostelun.

Musiikkitieto-lehdessä syyskuussa 1942 nimimerkki T. K. (ilmeisesti toimituskuntaan kuulunut Taneli Kuusisto) kirjoitti tilanteesta hieman ymmärtäväisemmin ja näki siinä myös toiveikkaita puolia ja tilaisuutta uudenlaiseen ajattelutapaan:

Näin olemme tulleet siihen, että taidemusiikkia vaaliva väki on joutunut suureen vähemmistöön siinä joukossa, joka nykyisin intresseerattuna häärii musiikki- ilmiöiden kimpussa ja massavaikutuksellaan jopa pyrkii määräämään suuntaa musiikkikysymyksissä. [--] Näiden rivien tarkoituksena ei suinkaan ole vaatia sotatilan julistamista musiikkimme kahden rintama, säveltaiteen ja sävelajanvietteen välille. [--] Se mitä esim. asemiesilloissa kuullaan, on nimenomaan esityksellisesti usein hyvinkin kunnioitettavaa tasoltaan, ja viime 91

aikoina luotujen sanokaamme nyt vaikkapa marssien ja sotilaslaulujen joukossa on useita sellaisia, joita vastaan ei voi vissiltä taiteelliselta kannaltakaan väittää mitään. [--] Vuorovaikutus säveltaiteen ja sävelajanvietteen välillä voi olla hedelmällistäkin. Ja jälleen asemiesillat esimerkkinä mainitaksemme on ilolla todettava se osuus, mikä näissä tilaisuuksissa on suotu vakavallekin taiteelle ja se menestys, mikä senkin osaksi on tullut. [--] Ei siis sotaa, vaan päinvastoin kontaktia on taiteen taholta syytä tavoitella sinnepäin, mistä nykyisin kohisee. Taiteen on myös korjattava omat erehdyksensä. Mittapuita, joilla taidetta on puntaroitu, on tarkistettava. On luovuttava siitä käsityksestä, että vaikeatajuisuus ja helppotajuisuus olisivat ilman muuta arvokäsitteitä. Mutta samalla jää taiteen vaalijoiden arkaluontoiseksi ja edesvastuulliseksi tehtäväksi valvoa, että rajat taiteen ja ajanvietteen välillä eivät pääse hämmentymään. Ei ole syytä väittää, että merkkejä tällaisesta vaarasta olisi vielä paljoakaan näkyvissä. Ja kuitenkaan ei voida kieltää, että eräänlaista käsitteiden sekoitusta on tapahtunut. [--] Sävelajanvietteenkään ilmiöihin ei siis ole syytä suhtautua ennakkoluuloisesti. Mutta säveltaiteen nimessä on – sanottakoon se kerran vielä – valvottava rajojen selvinä pysymistä. Uskossa siihen, että liikkeelle lähteneiden massojen keskuudesta vielä kasvaa taiteellekin lämpenevää uutta polvea, on tehtävä työtä ja asetettava vaatimukset korkealle silloinkin kun kättä rajan yli ojentaen pyritään saamaan yhteyttä laajoihin piireihin. Tähän sisältyy tämän hetken säveltaiteemme suuri velvoitus ja samalla tulevaisuuden lupaus. (MT 6/1942, 83–85.)

Myös suomalaisen musiikkikoulutuksen puitteissa haluttiin populaarimusiikin suosion kasvuun kiinnittää huomiota. Helsingin Sanomat uutisoi syksyllä 1942 Sibelius-Akatemian toimintavuoden avajaistilaisuudesta, jossa silloinen oppilaitoksen johtaja Ernst Linko puheessaan kommentoi musiikin harrastamisen vähentymistä edellisinä vuosikymmeninä ja rinnasti sen osin suoraan kevyemmän musiikin suosion kasvuun:

[--] taloudellisen nousun aiheuttaman hyvinvoinnin synnyttämä huvitteluhalu ja kevytmielisten elämänmuotojen suuri suosiminen, jonka synnyttämä ilmapiiri oli suotuisa kasvupaikka ulkoa tänne leviävälle iskelmävillitykselle ja muulle ala- arvoiselle ajanvietemusiikille, jonka lumoissa suuri osa nuorisoamme vielä nytkin vakavasta ajasta huolimatta tuntuu olevan. (HS 15.10.1942.) 92

Kaikkein voimakkaimpia mielipiteitä nimenomaisesti swing- ja jazzmusiikkia vastaan ilmaisi musiikin monitoimimies Aapo Similä (1891–1972). Hän aloitti keskustelua vuonna 1941 Uuden Suomen yleisönosastolla tämän kevyemmän musiikin ala-arvoisuudesta niin musiikillisesti kuin moraalisesti. Hän jatkoi myöhemmin vielä oikeistolaisen IKL:n kannattajan Ajan Suunta -lehdessä rappiomusiikin vaikutuksista ja sai samassa lehdessä kannatusta muiltakin kirjoittajilta. Nämä mielipiteet kuitenkin edustivat keskustelun äärimmäisintä laitaa ja taidemusiikin palstoilla eivät musiikkitoimittajat ja muut kirjoittajat lähteneet mukaan aivan näin kärkkäisiin mielipiteisiin. (Jalkanen 2003, 338–339.)

Taidemusiikin ja ajanvietemusiikin välinen suhde oli aikakauden keskusteluissa sen verran pinnalla, että ”sinfonia-schlaageri-kiistaan” (HS 16.3.1943) saatettiin kysyä vertailukohtaa myös täällä käyneiltä ulkomaisilta musiikkivierailta. Maaliskuussa 1943 Suomessa vieraili unkarilainen kapellimestari János Ferencsik johtamassa Helsingin kaupunginorkesteria ja toimittajat kysyivät tältä hänen omasta suhtautumisestaan kevyempään musiikkiin. Ferencsik kuului aikakauden avarakatseisempaan ryhmään kertoen arvostavansa myös laadukasta iskelmämusiikkia ja totesi, että ”hyvä iskelmä on yhtä vaikea kirjoittaa kuin sinfonia”. (HS & US 16.3.1943.) On huomattava, että Ferencsik oli tuolloin Suomessa vieraillessaan iältään vielä alle neljänkymmenen, joten silläkin voi olla oma osuutensa suosiollisempaan suhteeseen kevyempään musiikkiin?

Jos lehdistössä käydyssä keskustelussa oli rankkaa vastakkainasettelua taidemusiikin ja ajanvietemusiikin välillä ja eri musiikkityylejä arvotettiin itseisarvoisesti hyväksi tai huonoksi, niin käytännön tasolla esiintyjien keskuudessa ei välttämättä oltu samalla tavalla puolustuskannalla puolin toisin. Helsingissä ja muualla Suomessa pidetyissä asemiesilloissa oli rinnan niin kevyempää kuin vakavampaa ohjelmistoa. Erilaisten musiikkialojen taiteilijat esiintyivät sovussa myös rintamalle tehdyillä kiertueilla, jotka sisälsivät kaikenlaista ohjelmaa. (Niiniluoto 1994, 26–27, 32, 35.)

Kaikki taiteilijat eivät silti varauksetta sopeutuneet monimuotoisiin musiikillisiin tilanteisiin. Säveltäjä Einar Englund joutui rintamalla soittamaan haitaria yhtyeeseen, joka kiersi korsusta toiseen viihdyttämässä sotilaita. Englund on omaelämänkerrassaan todennut, ettei suinkaan nauttinut kyseisestä ”renkutusten” soittamisesta raskaiden taistelutilanteiden keskellä:

Det var för mig ytterst förhatligt att under dessa omständigheter tvingas spela all denna tingeltangelmusik på ett avskytt instrument som jag ingalunda behärskade. [---] Det stred mot hela mitt konstnärliga väsen att jag för dessa stackars satar inte kunde ge det som jag ansåg vara mitt bästa. Efter veckor av slit var jag på gränsen till en själslig kollaps. (Englund 1996, 75.)

Tosin Englund myös myöntää, että tunnelma soittajien keskuudessa oli tuolloin ainutkertainen:

Aldrig senare under mitt liv har jag upplevt en sådan entusiasm, ja eufori, hos orkestermedlemmar som hos dessa gossar som spelade med kniver mot strupen! (Ibid., 72.)

Taidemusiikin ja kevyemmän musiikin välisen suhteen aiheuttaman laajan keskustelun perusteella tuntuu, että sota-aikana vakavan musiikin esittäminen oli tärkeää. Sitä myötä vakavan musiikin ja sen esittäjien kuin myös yleisön kannalta vaikuttaa olleen merkityksellistä, että myös taidemusiikkia sotavuosina esitettiin mahdollisimman paljon. Samalla tarjottiin yleisölle mahdollisuuksia kokea eläviä elämyksiä klassisen musiikin parissa. Sille oli siis suuri sosiaalinen tilaus.

6.4 Musiikin vastaanotto ja musiikin merkitys poikkeusoloissa

Lehtikritiikeistä ja monista eri historiikeista on luettavissa, kuinka ihmiset vaikeina aikoina hakeutuivat kulttuurin pariin. Yleisömäärät erilaisissa musiikkitapahtumissa olivat sota-aikana suuria, eikä loppuunmyyty konsertti ollut poikkeus. Kaupunginorkesterin konsertteja kävi kuuntelemassa useimmiten paljon yleisöä. Ajoittain kuulijoita oli jopa kaksinkertainen määrä 1930-lukuun verrattuna. (Marvia & Vainio 1993, 495.) Suomalaista Oopperaa 1930-luvulla vaivannut yleisökato vaihtui sota-aikana täysiin katsomoihin. Erityisesti operetit keräsivät yleisöä ja niitä esitettiin runsaasti. (Lampila 1997, 383–384.) Erittäin suosittuja sotavuosina olivat kulttuurin monia eri osa-alueita yhdistelleet asemiesillat, joihin saatettiin jonottaa lippuja tuntikausia (Niiniluoto 1994, 36).

Lehdistössä kirjoitettiin sotavuosina monesti musiikin ja kulttuurin merkityksestä keskellä poikkeuksellista sota-arkea. Niissä myös kommentoitiin suomalaisen musiikin tärkeydestä vaikeiden aikojen keskellä erityisesti henkistä voimaa antavana tekijänä ja kansakuntaa yhdistävänä asiana. Olen tähän yhteyteen kerännyt aikakauden kirjoituksia, joista voimakkaasti välittyy ajatus kulttuurin ja musiikin tärkeys henkisen jaksamisen tukemiseksi vaikeina aikoina. Kirjoitusten perusteella tuntuukin merkitykselliseltä, että keskellä poikkeusoloja konserttikenttää pidettiin yllä mahdollisimman aktiivisesti.

Jo syksyllä ennen talvisodan syttymistä säveltäjä Eino Linnala (1896–1973) kirjoitti Musiikkitieto-lehdessä musiikin merkityksestä ja sen tuomasta yhtenäisyyden tunteesta epävarmuuden aikana, jolloin sota oli alkanut muualla Euroopassa ja Suomessakin elettiin poliittisesti epätietoisuuden aikaa:

Me suomalaiset tiedämme kaikki, miten arvaamattoman paljon huojennusta juuri musiikki, ”tuo suloinen taide”, on meille vaikeina vuosina antanut. Me näemme näinäkin päivinä, miten tuhannet, kymmenet tuhannet kansalaiset kokoontuvat kirkkoihin, kokoussaleihin ja ulkosalle laulaakseen julki sydämensä ahdistuksen ja toivon. Meitä sykähdyttävät hartaan virren, luottavaisen kansallisen laulun sävelet. Me tunnemme, miten musiikki meitä yhdistää, niin erilaisia kuin me yksilöinä olemmekin. Henkisen elämän tuote, joka tämän ihmeen saa aikaan, ei voi olla turhaan syntynyt eikä saata kuolla niin kauan kuin inhimillistä elämää yleensä jatkuu. (Linnala 1939, 107.)

Musiikkitieto-lehdessä kirjoitettiin talvisodan päättymisen jälkeen:

Tarvittiinko sitten musiikkia koko sodan aikana, kysynee joku. Eikö päinvastoin musiikki ole sellainen rauhan ajan ylellisyyshyödyke, jonka nauttimisesta olisi sodan kovina päivinä kokonaan luovuttava. Kuluneet kuukaudet lienevät kuitenkin osoittaneet, että musiikilla voi sodankin aikana olla oma määrätty tehtävänsä. Nykyinen sotahan on, niin kuin niin usein on lausuttu, ”hermojen sotaa”. Se, esi- ja jälkinäytöksineen, panee lujimmatkin hermot koetukselle. Kansamme moraalisen rohkeuden ylläpitäjänä on musiikillakin ollut oma suuri tehtävänsä. (MT 1/1940, 18, M.T..) 95

Olavi Pesonen kirjoitti konserttikatsauksessaan syksyllä 1940 yleisön kiinnostuksesta konsertteja kohtaan:

Alkaneen syksyn musiikkitapahtumat ovat entistä enemmän olleet yleisön mielenkiinnon kohteina. Konserttiyleisön kasvu ei voine yksinomaan johtua pääkaupunkiin siirtyneestä Karjalan musiikkiväestä, vaan varmaankin on harrastuksen kasvuun syynä myöskin elettävänä oleva vakava aika, joka panee ihmiset etsimään mielen rauhoitusta säveltaiteenkin pyhäköstä. (Pesonen 1940, 92.)

Sulho Ranta jatkoi jatkosodan alkukuukausina syksyllä 1941 samasta aiheesta korostaen musiikin merkitystä suomalaisen kulttuuri-identiteetin ja itsenäisyyden vertauskuvana:

Kalpojen kalskeessa, konekiväärien rätinässä, sulkutulen jylhässä jyskeessä ei hennon lyyran ääni kanna kauas. Mutta sekään ei saa kokonaan vaieta, sen on pysyttävä vireessä ja soitava yhä edelleen. Sitä tarvitaan taas, kun Suomen suuri aika koittaa ja tulevaisuutemme vapaana, itsenäisenä kansakuntana on uudestiluotu. Silloin on Suomen soitto oleva jälleen yksi niistä aseista, joilla maamme voi koko maailmalle näyttää, että me taistelimme ja taistelemme todellisen, itsenäisen sivistyselämän, suomalaisen kulttuurin ja suomalaisen hengenviljelyn puolesta. Meidän säveltaiteemme on silloin varmaan kohtalon suurista hetkistä ammentaen löytävä myös uutta ja suurta, kaikkia vavahduttavaa sanomista, ennenkuulemattomia suomalaisia säveliä. (Ranta 1941, 91.)

Väinö Pesola puolestaan kirjoitti samoihin aikoihin:

”Inter arma silent Musae”, sanoivat jo roomalaiset, eli asekalskeessa vaikenevat Runottaret. Mutta nykyisen totaalisen sodan aikana ei tuo lause ole täysin vakuuttava tämän aikakauden ihmisille. Tosin aika kaikenlaisine ahdistuksineen ja pulmineen ei ole yhtä otollinen taiteelliselle toiminnalle kuin normaaliset olosuhteet. Kotirintaman henkistä vireyttä kahlitsee huoli tulilinjalla olevista, sen taiteelliseen toimintaan vaikuttaa turruttavasti ankara kamppailu jokapäiväisestä 96

leivästä ja rintamain sotilaalliset tai sen kanssa yhteydessä olevat tehtävät tuottavat suorastaan käytännöllisiä esteitä taiteellisille riennoille. Toisaalta tietää jokainen, että taiteen merkitys huolten keventäjänä ja sisäisen ihmisen rikastuttajana eli lyhyesti sanoen yhtenä ihmisen henkisen kunnon ylläpitäjänä edellyttää kauneuteen kohdistuvan elämänsykinnän katkeamatonta jatkumista. (Pesola 1941, 123.)

Tauno Pylkkänen kirjoitti vuonna 1942 seuraavaa konserttien suosiosta ja vertasi tilannetta myös muihin sotaa käyviin maihin:

Jo talvisodan päivinä kävi selvästi ilmi, että kun ensimmäisestä hämmennyksestä on selvitty ja sodanalaiset olot ovat päässeet vähänkin vakiintumaan, taiteen tarve suuressa yleisössä herää entistä voimakkaampana siitäkin huolimatta, että konserttiyleisö on monesti saanut kesken sinfoniaa juosta pommisuojiin sodan sinfonian soittaessa jyskettään kattojen yllä. Eikä huomio taiteen merkityksen kasvusta sodan aikana ole pätevä ainoastaan meillä, se on todettu kaikissa sotaakäyvissä maissa. Saksassa ja Italiassa on tuntikausia jonotettava huomattavimpien konserttien lippuja, ja ne sinfoniakonsertit, joiden katkelmia on radion välityksellä korvaamme Englannista sattunut, ovat suosionosoitusten määrästä päätellen olleet loppuunmyytyjä. Nämä ilmiöt ovatkin varsin ymmärrettäviä; mikä voisi nykyajan alituisessa hermojännityksessä elävälle ihmiselle tarjota puhtaampaa ja pyyteettömämpää henkistä virkistystä kuin musiikki, joka siivillään kantaa hänet ympäröivästä todellisuudesta ja vie hänet toiveunelmien taikalinnoihin. (Pylkkänen 1942, 485.)

Ja vaikka hän ensiksi toteaakin taiteen merkityksen tärkeyden, hän myös jatkaa hieman osin kritisoiden sen tuomaa arjen unohdusta:

Tarkastettaessa sitten lähemmin pääkaupungin sodanaikaista musiikkielämää, voidaan heti todeta, että suurelta osalta sillä on aivan tavallinen, rauhanomainen leima, edelläesitetyt ajatukset huomioonottaen ehkä liiaksikin. Talvisodan raskaina päivänä keräännyttiin konserttisaleihin turkit päällä ja kylmästä hytisten mutta isänmaallisen innostuksen vallassa kuulemaan muutamaa kohottavaa 97

sävelmää. Nyt tuo tunne on ikäänkuin turtunut. Ehkäpä puoleksi tahdottomalla pyrkimyksellä luoda olot mahdollisimman rauhanomaisiksi on haluttu unohtaa sodan painajainen. Ja kukaties näin onkin oleva; vaisto on ehkä löytänyt oikean keinon hermosodan voittamiseksi. (Pylkkänen 1942, 486.)

Suomen Säveltaiteilijain Liitto täytti 25 vuotta joulukuussa 1942 ja juhlapäivän aamuna Toivo Haapanen piti puheen liiton ensimmäisen puheenjohtajan Robert Kajanuksen (1856–1933) muistolle kunniakäynnillä tämän haudalla. Haapanen puhui Kajanuksen elämäntyöstä suomalaisessa musiikkielämässä osana kansallisen kulttuurin luomista ja siitä, miten tuo työ omistettuna taiteelle ja musiikille tuntui olevan kaukana paraikaa vallitsevasta sota-ajasta. Hän kuitenkin jatkoi:

Nykyisenä ajankohtana, jolloin kansamme koko olemassaolo jatkuvasti on kestämiskykymme, eikä ainoastaan ulkonaisen, vaan ennen kaikkea myös sisäisen voimamme varassa, näemme ehkä selvemminkin kuin muuten sen henkisen sivistystyön merkityksen, jota täällä miespolvien aikana on eri aloilla suoritettu. Kansallinen musiikkimme on yksi tämän viljelystyön kauneimpia hedelmiä, ja se on osaltaan yksi niitä arvoja, jotka meillä ovat puolustettavanamme. Omat sävelemme, jotka ilmaisevat jotain sisimmästä ja parhaimmasta olemuksestamme, ovat käyneet meille viime vuosien koettelemuksissa yhä rakkaammiksi, ja lämmin kiitollisuuden tunne niiden luojia ja vaalijoita kohtaan on varmaan yhä useammin ja yhä laajemmalti viime vuosina elänyt kansamme mielissä. (MT 9-10/1942, 153.)

Sopraano Aune Antin kertaalleen peruuntuneesta konsertista keväällä 1944 kirjoitettiin mm. seuraavaa, joka heijasteli elävän musiikin tärkeyttä sotaoloissa:

Aune Antti piti eilen konsertin Konservatoriossa todistaen samalla, että nerojen säveleihinsä valama hengenvoima on velvoittava ja hävittävää barbaarisuutta suunnattomasti korkeammalla. Olosuhteita uhmaavaa ja musikaalis-taiteellista virkistystä kaipaavaa yleisöä oli tilaisuuteen saapunut kohtalaisesti. (SS 28.2.1944, -la.) 98

Raskaan pommitusyön jälkeen konsertoi Aune Antti, tekisi mieli sanoa: savuavien raunioiden keskellä. Jollain tavoin tämä taiteellisesti antoisa konsertti vaikutti erittäin virkistävästi yön kauhunäkyjen jälkeen. Se toi mieleen arvot, jotka eivät koskaan eivätkä missään pommituksissa tuhoudu. (Pylkkänen 1944a, 135.)

Musiikkitieto-lehden pääkirjoituksessa kirjoitettiin keväällä 1944 otsikolla ”Musiikkielämämme sota-aikana”:

Kuitenkin on kaikissa sotaakäyvissä maissa pyritty ylläpitämään kulttuuritoimintaa niin suuressa määrin kuin se sodan rajoittamissa puitteissa on suinkin ollut mahdollista. Vaikka aika ei olekaan ollut otollinen henkiselle työlle, niin on kuitenkin ymmärretty, että nykyisen totaalisen sodan aikana taistelua ei käydä yksinomaan aseilla, vaan kansakunnalta kysytään ennenkaikkea lannistumatonta rohkeutta. Viimeaikaiset tapahtumat maassamme varsinkin ovat osoittaneet, kuinka suuri voima kansalla on siinä, ettei sen henkinen kestävyyskyky pääse heikentymään. Suomen kansa on itsekin oivaltanut oman voimansa salaisuuden. Sen kunnioitus kulttuurin eri ilmiöitä kohtaan on jo vanhimmista ajoista asti ollut suuri. Henkisen työn alalla on musiikillakin ollut oma erikoinen asemansa. [--] Vaikka aika onkin raskas, niin toisaalta juuri nyt tarvitsisivat ihmiset sitä mielen virkistystä, jota vain kohottava säveltaide voi antaa. (MT 3/1944, 35, M.T..)

Sulasolin julkaisemassa Suomen Musiikkilehdessä syksyn alussa 1944 raportoitiin menneen kesän toiminnasta:

Sulasolin toiminta kuluneena kesänä huolimatta vaikeasta ajasta osoittanut ilahduttavan suurta nousua ja tiivistymistä. Laulu ja soitto ovat näinäkin aikoina osoittautuneet kuten monesti aikaisemminkin, niiksi tekijöiksi, joista kansamme jatkuvasti voi ammentaa henkistä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. (SML 6/1944, 92.)

Tauno Pylkkänen jatkoi samasta aiheesta vielä jatkosodan päätyttyä kirjoittaen seuraavaa:

Suomalainen kulttuuri on aina vaikeina aikoina osoittanut suurta elinvoimaisuutta. Keskellä isonvihan pimeitä aikoja kaiverrettiin meillä aapinen puuhun, eivätkä pimeimmätkään sortovuodet ole kyenneet sammuttamaan suomalaisen kulttuurin elinvoimaisena palavaa liekkiä.

Sota, ihmiskunnan vitsaus, tai sen julma parannuskeino, on ilmiö, jolla on kauaskantoiset ja perusjuuriaan myöten järkyttävät vaikutukset kansakunnan elämään sen kaikilla aloilla. Sodassa taistelee yhteiskunta lähinnä aineellisen olemassaolonsa ja hyvinvointinsa puolesta ja tällöin muodostaa sen kulttuuri, tai vielä latenttina piilevä kulttuuritahto, arvaamattoman suuren henkisen voimavaraston, jolla on välillisesti mitä suurin merkitys kamppailussa elämästä ja kuolemasta. Kenties on totta, mitä vanhat roomalaiset sanoivat: ”inter arma silent leges”, mutta jos myös tällöin vaikenevat muusat, ei kansakunnan aineellisen hyvinvoinnin perusta rakennu tarpeeksi vahvalle henkiselle pohjalle. Ja joskaan emme voi rakentaa kestävästi pysyvää yhteiskuntaa yksinomaan henkisille arvoille, muodostavat nämä kuitenkin sen peruskiven, jolle aineelliset, jokapäiväisessä elämässä kouraantuntuvasti määräävimmät arvot, perustuvat. Pelkkä kauppamatkustaja-periaatteelle rakentuva yhteiskunta ilman tarpeellista, jo kypsää henkisistä arvoista rakentuvaa pohjaa, tai siihen pyrkivää voimavirtausta, ei ajanmittaan voi kansojen kilvoittelussa menestyä. (Pylkkänen 1944b, 131.)

Joulukuussa 1944 Suomen Musiikkilehdessä Armas Saarinen kirjoitti 30 vuotta täyttävästä mieskuoro Laulu-Miehistä ja muisteli vielä mennyttä sotaa ja mieskuorojen merkitystä isänmaallisuuden esiintuojana:

Kuluneina sotavuosina on osoittautunut todeksi mitä tavallisesti on rauhan aikana totuttu pitämään pelkkinä fraaseina. ”Tää maa ei koskaan sortua saa”, ”Veri, henki Suomellemme” ovat olleet totisinta totuutta, jonka useimmat suomalaiset ovat joutuneet mitä läheisimmin ja omakohtaisimmin toteamaan. Isänmaallisen innon 100

lietsojina on maamme mieskuoroilla ollut ja tulee jatkuvasti olemaan mitä suuriarvoisin merkitys. (Saarinen 1944, 135.)

Musiikkitapahtumien suuren suosion ja lehdistössä kirjoitetun perusteella on siis varsin selvää, miten tärkeäksi elävän musiikin tarjonnan olemassaolo koettiin raskaan sota-arjen keskellä. Koettiin, että kulttuuri tuo kansakunnalle henkistä voimaa poikkeusoloissa ja että se yhdistää kansaa vaikeiden aikojen keskellä. Musiikkitilaisuuksien suuri yleisönsuosio oli myös omiaan vahvistamaan tätä tulkintaa.

Ihmiset kaipasivat musiikkia ahdistavan arjen vastapainoksi. Myös musiikkielämän eri osapuolet tekivät parhaansa vastatakseen kysyntään, vaikeista olosuhteista huolimatta. Erilaisia konsertteja ja musiikkitilaisuuksia pyrittiin järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Sota-ajan yleistunnelmaa heijastaa se, että konserteissakin yritettiin mahdollisimman hyvin sopeutua poikkeusolojen mukanaan tuomiin hankaluuksiin.

Myös muissa Suomen kaupungeissa ihmisten kulttuurin kulutus kasvoi sota-aikana. Helsingin Sanomat uutisoi 9.12.1941 Turun kaupunginorkesterista, jonka yleisömäärä etenkin kuluneen syksyn 1941 aikana oli kasvanut ”erittäin huomattavasti” ja melkein joka konsertissa sali oli ollut täynnä.

Sama ilmiö toistui joka puolella sotaa käyvissä maissa. Oopperalaulaja ja myöhemmin oopperan johtajanakin toiminut Alfons Almi oli jo syksyllä 1939 ennen Suomen talvisotaa ollut yhteydessä Saksaan koelaulujen myötä ja oli kuullut siellä, että Saksassakin sodanaikainen kulttuurielämä oli elävämpää kuin ehkä koskaan. Almi oli myös itse todistanut paikan päällä loppuunmyytyjä oopperanäytäntöjä. (Koivisto 2016, 93.) Euroopassa uraa tehnyttä sopraano Lea Pilttiä haastateltiin marraskuussa 1940 Musiikkitieto-lehteen (4/1940, 64) ja hän totesi Wienin musiikkielämän olevan aktiivista ja virkeää ja yleisöä riittävän hyvin. Hän ihmetteli, miten rauhanomainen tunnelma siellä vallitsi ympäröivästä sotatilasta huolimatta.

Sotaa käyvän Euroopan kuulumisia tiedusteltiin syksyllä 1939 myös täällä käyneiltä vierailijoilta. Lokakuussa Suomessa Helsingin kaupunginorkesterin kanssa konsertoinut Berliinin filharmonikkojen soolosellisti Tibor de Machula (1912–1982) kertoi, että Berliinissä konserttikausi oli sodasta huolimatta jatkunut normaalisti ja myös loppukausi oli jo 101 loppuunmyyty. Hän mainitsi myös, että ohjelmistoihin ei ollut tehty muutoksia vallitsevan sotatilan vuoksi ja esimerkiksi ranskalaista musiikkia oli mukana aivan kuten ennenkin. Machulan mukaan myös muut kulttuurin alueet olivat virkeitä. Kirjojen myynnin kerrottiin kasvaneen ja elokuvissa käytiin jopa neljännes enemmän kuin rauhan aikana. (HS & US 12.10.1939.)

Ison-Britannian musiikkielämässä oli toisen maailmansodan aikana huomattavissa intoa ja tarvetta aktiiviselle musiikkielämälle. Sielläkin taidemusiikin rinnalla oli kovaa kasvua myös kevyemmän musiikin osalta. Eric David Mackerness perustelee tätä tarvetta elämän epävarmuudella sodan varjossa. Hän kuitenkin ottaa esiin myös sen asian, miten kulttuurielämä toimi osana kansakunnan moraalin nostattamista ja kuinka tämän myötä kasvoi myös se ilmiö, että massat liikehtivät isoin joukoin myös pelkästään sen vuoksi, että ”se ikään kuin kuului aikakauden tapoihin”. (Mackerness 1976, 267–268.)

Kulttuuritapahtumien suosio jatkui vielä sotavuosien jälkeen ja entistä suurempana, kun musiikkielämä Suomessa palasi entiselleen ja virkistyi sotavuosien jälkeen varsin nopeasti. Melko pitkään esitettävä ohjelmisto oli kuitenkin entistä konservatiivisempaa. Fabian Dahlström kirjoittaa konserttien ”lumivyörystä” ja moninkertaisesta kysynnästä tarjontaan nähden. Konsertteihin jonotettiin jopa yötä myöten, että varmasti saatiin liput. Ikään kuin sota- ajan kulttuurivajetta olisi paikattu kaikin mahdollisin keinoin. (Dahlström 1988, 126.)

102

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Kuten sotavuosien koostetun konserttikalenterin (Liite 1) perusteella voidaan todeta, sota- aikana Helsingin elävän musiikin tarjonta oli runsasta ja monipuolista. Konserttikalenteri sisältää viiden vuoden ajanjaksolla noin 3000 elävän musiikin konserttia ja musiikkitilaisuutta, mikä on suuri määrä. Konserttikalenterin perusteella voidaan todeta, että isot musiikki- instituutiot kuten Helsingin kaupunginorkesteri ja Suomalainen Ooppera sekä useat eri teatterit pyrkivät sotaoloissakin toimimaan niin täysipainoisesti ja normaalisti kuin mahdollista. Niiden lisäksi musiikkikentällä oli lukuisia pienempiä vakiintuneita orkestereita ja kuoroja ja muita musiikkiyhteisöjä rikastuttamassa musiikkielämää tarjonnallaan ja yksittäisiä konsertteja oli paljon. Tämä antaa olettaa, että poikkeusoloista huolimatta elävän konserttielämän ylläpitäminen koettiin tärkeäksi.

Ensimmäinen isompi tauko Helsingin konserttikentällä oli talvisodan aika, jolloin pääkaupungin musiikkielämä pysähtyi kokonaan. Talvisota kesti vain 105 päivää, joten ajanjakso oli sen verran lyhyt, ettei se riittänyt musiikkitoimijoiden sopeutumiseen uudenlaiseen arkeen. Sota ehti päättyä ennen kuin konserttielämä alkoi organisoitua uudelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Välirauhan aikana musiikkielämä hiljalleen virkosi keväällä 1940 ja kesätauon jälkeen konserttikausi 1940–41 välirauhan olosuhteissa vietiin verraten normaalisti läpi.

Jatkosodan alkaminen kesäkuussa 1941 aiheutti taas vaikeuksia, mutta syksyyn mennessä oli uudenlaiseen sota-arkeen sopeuduttu paremmin, osin varmaan talvisodankin kokemuksella. Näin muodoin Helsingin konserttitoiminta lähti käyntiin melkein heti syyskuun alussa 1941 ja virkistyi siitä vähitellen. Samoin konserttikausi 1942–1943 ja vielä syksy 1943 kyettiin viemään läpi melko normaalisti. Vasta helmikuun 1944 suurpommitukset aiheuttivat uuden pitemmän keskeytyksen konserttielämään. Toiminta jouduttiin järjestämään taas vähitellen uudelleen, mutta se virkistyi kevätkauden 1944 lopulle tultaessa.

Helsingin arkea ja konserttielämää häiritsivät sota-aikana eniten tilaisuuksia keskeyttäneet ilmahälytykset ja -pommitukset. Ihmiset olivat kuitenkin sodan edetessä tottuneet keskeytyksiin. Usein konsertit vietiin vielä samana iltana loppuun ja yleisö palasi väestösuojista takaisin paikalle. Toinen sota-ajan suuri haaste käytännön kannalta oli miesten joutuminen asepalvelukseen. Tämä aiheutti suurimmat hankaluudet erityisesti orkesteritoimintaan, sillä se 103 vielä tuohon aikaan oli miesvaltaista. Suomalaisen Oopperan toimintaa hankaloitti myös miespuolisten laulajien ja balettitanssijoiden vähyys. Taiteilijapula vaikutti esitettävään ohjelmistoon ja rajoitti teosvalintoja.

Konserttien esiintyjät olivat valtaosin kotimaisia taiteilijoita, mutta sota-aikanakin Helsingissä kävi ulkomaisia vierailijoita. Ulkomaiset vierailut kuitenkin vähentyivät aina kun sotatoimet Helsingissä kiihtyivät, kuten syksyllä 1941 ja keväällä 1944. Sotavuosien ulkomaiset vieraat olivat kaikki joko puolueettomasta naapurimaasta Ruotsista tai maista, joiden kanssa Suomi oli liittolaisena sodassa.

Ohjelmistopoliittisista linjauksista voidaan todeta, että suomalaisen musiikin esittäminen sotavuosina kasvoi jonkin verran, muttei merkittävästi. Kuorot järjestivät kaikkein eniten kokonaisia pelkästään suomalaisesta musiikista koostuvia konsertteja. Sota-ajan keskellä koettiin suomalaisen musiikin esittämisen yhteydessä vanhoistakin teoksista uudenlaisia tuntoja. Vihollismaan Neuvostoliiton tai edes sen historiaan kuuluvaa venäläistä musiikkia ei sota-aikana esitetty juurikaan. Se ei ollut kiellettyä, mutta silti sitä oli ohjelmistoissa hyvin vähän. Asevelimaan Saksan musiikin suhteen ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä, sillä suuri osa klassis-romanttista taidemusiikin vanhaa kantarepertuaaria on saksalaisten säveltäjien musiikkia ja sitä perinteisesti soitettiin Suomessa paljon jo ennen sotaa.

Ajanvietemusiikki oli sotavuosiin tultaessa kasvattanut suosiota Suomessa. Sotavuosina sitä kuultiin paljon ja etenkin nuori sukupolvi alkoi kiinnostua siitä yhä enemmän. Vaikka sotavuosien asemiesillat ja rintamakiertueet osoittivat, että kevyt ja vakava voivat toimia yhdessä sulassa sovussakin, niin tilanne myös koettiin suurena uhkana taidemusiikin puolella ja asiasta käytiin keskustelua lehtien palstoilla kovinkin sanankääntein. Raskas sota-aika ehkä omalta osaltaan polarisoi tätä vastakkainasettelua. Uskon käydyllä keskustelulla olleen vaikutuksensa siihen, että taidemusiikin harrastajat poikkeusoloissa yhä enemmän kaipasivat omaa mielimusiikkiaan. He halusivat kuulla sitä konserteissa ja kokivat asian merkitykselliseksi. Tätä heijastelee konserttien suuri suosio.

Konserteissa ja muissa kulttuuritilaisuuksissa kävi sotavuosina paljon yleisöä, mikä osoittaa ihmisillä olleen tarve taiteelle raskaiden olojen keskellä. Lehdistössä kirjoitettiin moneen otteeseen musiikin ja kulttuurin tärkeydestä henkisen voiman tukijana ja ylläpitäjänä ja konserttien yleisönsuosio heijastelee tätä toteamusta. Konsertti myös sosiaalisena tilaisuutena 104 yhdisti samassa raskaassa tilanteessa olevaa kansaa ja samalla toi monille hetkellisen paon arjesta.

Christopher Small on artikkelissaan ”Performance as Ritual” (1987) kirjoittanut perinteisen sinfoniakonserttitapahtuman vertautumisesta rituaaliin. Rituaalilla hän tarkoittaa ”tapahtumaa, joka dramatisoi ja toistaa kulttuurisen tai sosiaalisen yhteisön jaettua mytologiaa, joka yhdistää ja täten oikeuttaa jäsenilleen kyseisen kulttuurin tai yhteisön olemassaolon”. Small viittaa taidemusiikin konserttitapahtumien yleisiin rituaalinomaisesti toistuviin elementteihin. Näitä ovat muun muassa tila, jossa konsertti järjestetään (joka on yleensä arkielämästä erottuva erillinen, usein juurikin konserttitapahtumia varten rakennettu paikka), esiintyjien ja yleisön erillisyys (konserttilava – katsomo), käyttäytymisen (yleisön hiljaisuus musiikin aikana ja aplodit ”oikeissa” kohdissa konserttia) ja eritoten esiintyjien pukeutumisen konventiot sekä konserttitapahtuman ajallinen rakenne väliaikoineen, jolloin tilaisuuteen osallistuvat voivat vaihtaa ajatuksia muiden samankaltaiseen ryhmään kuuluvien jäsenten kanssa. Small toteaa tämän sosiaalisen rituaalin olevan merkittävä osa konserttikokemusta, koska se omalla tavallaan tuo osallistujilleen ”tasapainoa epävakaassa maailmassa”. (Small 1987, 6–19. Suorat lainaukset tekijän käännöksiä.)

Tämä tulkinnan perusteella voidaan ajatella konserttien olleen rituaalisina tapahtumina hengähdyshetkiä sota-ajan muuten poikkeuksellisissa ja levottomissa oloissa. Konsertit toivat muistuman normaalista arjesta, jolloin konserttitapahtuma konventiona ja tuttuna ”rituaalina” toistui samanlaisena kuin rauhankin aikana. Samalla konserttitilaisuus vastavuoroisesti toi poikkeuksellisissa arkioloissa ihmisille pakoa hetkellisesti. Jonnekin uusien elämysten keskelle ympäröivän, mahdollisesti raskaan päivittäisen tekemisen keskellä. Tämänkin perusteella elävällä konserttitoiminnalla oli suuri merkitys yleisölle.

Olen tähän tutkimukseen tehnyt peruskartoituksen sotavuosien monipuolisesta taidemusiikin konserttitarjonnasta Helsingissä. Olen tehnyt sen pohjalta johtopäätöksiä yleisistä ja yhteisistä piirteistä, jotka heijastavat poikkeuksellista aikaa taidemusiikin konserttielämässä. Tutkimuskohteeni on osoittautunut hyvin laajaksi ja monipuoliseksi, joten sen aihepiirissä on paljon pienempiä osa-alueita ja erilaisia teemoja, joihin jatkotutkimus voi syventyä. Tutkittavia aihealueita voivat olla vaikka seuraavat. Tarkempi tutkimus konserttiohjelmistoista ja siitä, miten niihin on päädytty. Teosten tarkat kokoonpanot ja niiden sopiminen käytettäviin pienentyneisiin soittajaresursseihin. Lehdistön ja musiikkikriitikkojen vastaanotto esitettyihin 105 teoksiin. Tarkempi analyysi soitetuista säveltäjistä ja heidän teoksistaan. Ohjelmistoissa usein toistuvat teokset. Ohjelmiston vertaaminen ennen sotavuosia esitettyihin ja sotavuosien jälkeisiin ohjelmistoihin. Tarkempi analyysi orkesterin kanssa esiintyneistä kapellimestareista tai solisteista. Tarkemmat ohjelmistopoliittiset linjaukset. Suhde Saksaan ja muut mahdolliset poliittiset yhteydet. Musiikkikritiikkien ”sotatermejä” välttelevä kirjoitustapa.

Olen kirjoittanut tätä tutkielmaa koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi Suomessa julistetun poikkeustilan aikana. Edellisen kerran samantyyppinen valtakunnallinen poikkeustila asetettiin täällä voimaan talvisodan sytyttyä marraskuussa 1939. Kuten tuolloin sotaoloissa, tämä nyt päällä oleva tilanne vaikutti keväällä 2020 suuresti niin musiikkielämään kuin kulttuurin kentällä laajemminkin. Tiukkojen kokoontumisrajoitusten vuoksi elävät yleisötilaisuudet kuten konsertit, ooppera-, teatteri- ja elokuvaesitykset olivat kokonaan tauolla yli kaksi kuukautta maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Tilanne oli siltä osin erilainen, että nyt taistelemme yhdessä näkymätöntä vihollista vastaan ja kokoontumiskiellon vuoksi emme voineet keväällä kokoontua yhdessä elävien kulttuurikokemusten pariin. Poikkeuksena sotavuosiin, nykytekniikan myötä olemassa olevien television, radion ja internetin välityksellä on ollut mahdollista tuottaa korvaavaa tarjontaa kulttuurin ystäville ja näin on myös tehty. Olemme siis tässäkin tilanteessa huomanneet kulttuurin kokemisen merkityksen sen kuluttajille.

Monet musiikkitahot ilahduttivat musiikin kuluttajia erilaisin striimatuin konsertein ja tilaisuuksin keväisen poikkeustilan aikana. Kuitenkin, kun rajoituksia purettiin 1.6.2020 alkaen ja eläviä tilaisuuksia sai taas järjestää, niiden liput myytiin nopeasti loppuun. Ihmiset kaipasivat elävän musiikin kokemusta. Sen arvostus oli päässyt korostumaan poikkeusoloissa. Koen tilanteessa nyt olleen jotain samaa kuin sotavuosien poikkeuksellisissa oloissa. Elävää musiikkia ja sen kokemista yhdessä muiden kanssa kaivattiin. Lopetankin työni kahteen viime kuukausien sitaattiin, joiden katson heijastavan myös niitä loppupäätelmiä, joita minä tein tämän tutkimuksen puitteissa.

Konserttielämää ikävöidessä monille on valjennut se, mitä musiikkitapahtumat sosiaalisesti merkitsevät – että saa jakaa kokemuksen toisten kuulijoiden ja esiintyjien kanssa, tässä hetkessä, jolloin musiikki täyttää tilan ja vyöryy iholle, tajunnan huokosiin, herättää ainutkertaisia ajatuksia.

106

Se on jotain muuta kuin levynkuuntelu, tai tallenteen kuuntelu, tai edes livestriimatun konsertin kuuntelu ja katselu. (Särkiö-Pitkänen 2020, 30.)

Olipa yleisöä yhteisöksi asti tai ei, elävässä musiikissa on taikaa, jota mikään äänite, tallenne tai striimaus ei täysin saavuta. (Römpötti 2020, B4.) 107

Lähteet

Painamattomat lähteet

Helsingin kaupungin musiikkilautakunnan pöytäkirjat ja kirjeet 1939–1944. Säilytyspaikka Helsingin kaupunginarkisto.

Suomalaisen Oopperan Johtokunnan Pöytäkirjat 1935–1941. Suomalaisen Oopperan Johtokunnan Pöytäkirjat 1941–1947. Säilytyspaikka Suomen Kansallisoopperan ja -baletin arkisto.

Digitaaliset lähteet

Encore 2020. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta. [Viitattu 29.9.2020.] http://encore.opera.fi.

Fazerin konserttitoimisto 2020. Historia: Vuodet 1925–1990, Musiikki-Fazerin aika. [Viitattu 20.9.2020.] https://fazerartists.fi/historia-vuodet-1925-1990/.

HKO konsertit 1882–2018 2020. Helsingin kaupunginorkesterin konserttilistaus 1882–2018. [Viitattu 29.9.2020.] https://hri.fi/data/dataset//helsingin-kaupunginorkesterin-konsertit.

Kaartin soittokunta 2020. Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. [Viitattu 17.10.2020] https://puolustusvoimat.fi/web/historia/kaartin- soittokunnan-historia

Lehdet

Ajan Suunta (AS) Helsingin Sanomat (HS) Hufvudstadsbladet (Hbl) Ilta-Sanomat (IS) 108

Musiikkitieto. Säveltaiteellinen aikakauslehti (MT) Suomalainen Suomi. Suomalaisuuden Liiton julkaisema kulttuuripoliittinen aikakauskirja. (SuS) Suomen Kuvalehti (SK) Suomen Musiikkilehti (SML) Suomen Sosialidemokraatti (SS) Svenska Pressen (SP) Uusi Suomi (US)

Kirjallisuus

Bergman, Erik 1943. Berlinin musiikkielämää. Pianisteja ja erään pianokonsertin ensiesitys. Musiikkitieto nro 3, 43–44.

Dahlström, Fabian 1982. Sibelius-Akatemia 1882–1982. Suom. Rauno Ekholm. Helsinki: Sibelius-Akatemian julkaisuja 1.

- 1988. Akademiska sångföreningen 1838–1988: 150-årsjubileumsskrift. [Helsingfors]: Akademiska sångföreningen.

Duncker, Kaj 1963. Historik över Akademiska sångföreningen. Åren 1938–1946. Teoksessa Kaj Duncker & Ralf Ekström (toim.): Akademiska sångföreningen 1938–1963. Helsingfors: Weilin & Göös, 33–68.

Englund, Einar 1996. I skuggan av Sibelius. Fragment ur en tonsättarens liv. Helsingfors: Söderström & C:o Förlags Ab.

Etzkorn, K. Peter (toim.) 1973. Music and Society. The Later Writings of Paul Honigsheim. New York: John Wiley & Sons Inc.

Foreman, Lewis 1987. From Parry to Britten: British music in letters. [Portland (OR)]: Amadeus Press.

109

Franck, Anne-Marie 1992. Hymyillen: George de Godzinskyn elämä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Heiniö, Mikko 1985a. Uusklassismin reseptio ja Suomen luova säveltaide 30-luvulta 50-luvun puoliväliin I. Musiikki nro 1–2, 1–74.

Heiniö, Mikko 1985b. Uusklassismin reseptio ja Suomen luova säveltaide 1930-luvulta 1950- luvun puoliväliin II. Musiikki nro 3–4, 171–260.

Heiskanen, Outi & Minna Santakari 2004. Asuuko neiti Töölössä? Elämää elokuvien Helsingissä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.

Helasvuo, Veikko 1986. Muisteluksia puolen vuosisadan takaa. Teoksessa Mika Ainola (toim.): Ylioppilaskunnan Soittajat 1926–1986. 60-vuotisjuhlakirja. [Helsinki]: Ylioppilaskunnan Soittajat ry, 74–81.

Helminen, Martti & Aslak Lukander 2014. Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö (ilm. alun perin 2004).

Hemming, Eva 1991. Hymy nuoruudelle. Muistelmat. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Hirviseppä, Reino 1975. Kuin vierivä virta. Jutelmia erään elämän varrelta. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Huttunen, Matti 2002. Suomalaisen esittävän säveltaiteen historia. Teoksessa Liisa Aroheimo- Marvia, Martti Haapakoski, Jaakko Haapaniemi, Anni Heino, Matti Huttunen, Kaisa Iitti, Juhani Koivisto, Kimmo Korhonen, Hannu-Ilari Lampila, Katri Maasalo (toim.): Suomen musiikin historia 5. Esittävä säveltaide. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 303–435.

Häggman, Kaj 2019. Kollaa kestää, mutta Antero ei enää palaa – kirjailijoiden talvisota. Teoksessa Kaj Häggman, Teemu Keskisarja & Markku Kuisma: 1939. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 143–199.

110

Häyrynen, Antti 2008. Sinivalkoiset äänet: Ylioppilaskunnan laulajat 1883–2008. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Häyrynen, Antti & Tuomas Kaleva 2014. Laulu-Miesten vuosisata 1914–2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jaatinen, Satu 2018. Ruoka ja kulutustarpeet sotivassa Suomessa. Teoksessa Martti Turtola (päätoimittaja) & al.: Kotirintama. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö (perustuu Sodassa koettua -sarjan osiin 1 ja 3), 114–149.

Jalas, Jussi & Olavi Lehmuksela 1981. Elämäni teemat. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Jalkanen, Pekka 2003. Haitari ja jazz: Vuodet 1918–44. Teoksessa Liisa Aroheimo-Marvia, Pekka Jalkanen, Kirsti Kujanen, Vesa Kurkela, Katri Maasalo, Eliisa Valkama & Ralf Wessman: Suomen musiikin historia 6. Populaarimusiikki. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 252–339.

Jyrkiäinen, Reijo 1993. Liitteet. Teoksessa Einari Marvia & Matti Vainio: Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 669–776.

Kalela, Jorma 2000. Historiantutkimus ja historia. Helsinki: Gaudeamus Kirja.

Karila, Tauno 1964. Yrjö Kilpinen: Säveltäjäkuvan ääriviivoja. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Karttunen, Antero 2002. Vuodet 1927–1977. Teoksessa Radion sinfoniaorkesteri 1927–2002. [Helsinki]: Yleisradio Oy, 5–120.

- 2009. Armas Järnefelt ja helsinkiläisorkesterit. Teoksessa Hannu Salmi (toim.) Armas Järnefelt. Kahden maan mestari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 211– 239.

111

Karvonen, Arvi 1957. Sibelius-akatemia 75 vuotta: Helsingin musiikkiopisto 1882–1924, Helsingin konservatorio 1924–1939, Sibelius-akatemia 1939-. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Kenyon, Nicholas 1981. The BBC Symphony Orchestra. The first fifty years 1930–1980. London: British Broadcasting Corporation.

Kleemola, Olli 2010. Näen suuren keon muurahaisia. Teoksessa John Lagerbohm, Jenni kirves, Olli Kleemola: Me puolustimme elämää. Naiskohtaloita sotakuvien takaa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 46–57.

Klemetti, Heikki 1941. Tempora mutantur. Suomen Musiikkilehti nro 6–7, 87.

Koivisto, Juhani 2011. Suurten tunteiden talo. Kohtauksia Kansallisoopperan vuosisadalta 1911–2011. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

- 2016. Alfons Almin taistelut. Elämäntarina viidessä näytöksessä. [Helsinki]: Aurinko Kustannus.

Koivisto, Nuppu 2020. Heidi Sundblad-Halme (1903–1973). Tuottelias tulisielu. Rondo Classic nro 1, 54–55.

Kolbe, Laura 2019. Helsinki 1939 – Itämeren tytär suurkaupungistumisen ja sodan katveessa. Teoksessa Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala: Helsinki 1939. Pääkaupunki ja suuri käänne. Helsinki: Minerva Kustannus, 64–121.

Korhonen, Kimmo 2009. Selim Palmgren. Elämä musiikissa. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

- 2015. Sävelten aika. Turun soitannollinen seura ja Turun filharmoninen orkesteri 1790–2015. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

112

Kortelainen, Anna 2019a. ”Kaavakkeet ja naiset välttämättömiä” - mielialatiedustelua Helsingissä 1940–1944. Teoksessa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari & Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 56–105.

- 2019b. Kalleimmat aarteet – tunnelmia evakuoidussa Helsingissä. Teoksessa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari & Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 144–173.

- 2019c. Trofeita Töölössä. Messuhallin suuret sotasaalisnäyttelyt 1940–1942. Teoksessa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari & Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 174– 189.

Koski, Pirkko 1987. Kansan teatteri: 2, Helsingin kansanteatteri. [Helsinki]: Helsingin teatterisäätiö.

Koski, Pirkko 2013. Näyttelijänä Suomessa. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Koskimies, Rafael 1972. Suomen kansallisteatteri: 2, 1917–1950. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Koskinen, Maija 2019. Taidetta, puhdetöitä ja propagandaa. Sota-ajan helsinkiläinen kuvataidekenttä. Teoksessa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari & Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 106–143.

Laitinen, Kari 2015. Suomen kaartin soittokunta autonomian ajan Helsingin musiikkimiljöössä. Teoksessa Jere Jäppinen & Hilkka Vallisaari (toim.): Musiikkia! Harrastajia ja musiikinystäviä Helsingissä. [Helsinki]: Helsingin kaupunginmuseo, 110–115.

Lampila, Hannu-Ilari 1997. Suomalainen Ooppera. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

113

Lappalainen, Seija 1994a. Tänä iltana yliopiston juhlasalissa: Musiikin tähtihetkiä Helsingissä 1832–1971. [Helsinki]: Yliopistopaino.

- 1994b. Taneli Kuusisto. Teoksessa Mikko Heiniö, Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen & Erkki Salmenhaara: Suomalaisia säveltäjiä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 225–228.

Levi, Erik 1994. Music in the Third Reich. Basingstoke: The Macmillan Press Ltd.

Linnala, Eino 1939. Mikä on suomalaisen musiikin merkitys ja velvoitus nykyhetkenä? Musiikkitieto nro 7–8, 107.

Lüchou, Marianne (kokoaja) 1977. Svenska teatern i Helsingfors: Repertoar, styrelser och teaterchefer, konstnärlig personal 1860–1975. [Helsingfors]: Stiftelsen för Svenska teatern i Helsingfors.

Lyytinen, Eino 1996. Perustamisesta talvisotaan. Teoksessa Yleisradion historia: 1. osa, 1926–1949. [Helsinki]: Yleisradio Oy, 11–128.

Maasalo, Kai 1980. Radion sinfoniaorkesterin viisi vuosikymmentä 1927–1977. [Helsinki]: [Yleisradio].

Mackerness, Eric David 1976. A social history of English music (Reprinted.). Westport (Conn.): Greenwood Press (ilm. alun perin 1964).

Marvia, Einari & Matti Vainio 1993. Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Meri, Lauri 2005. Näyttelijät sodan varjossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Meyer, Michael 1991,1993. The Politics of Music in the Third Reich. New York: American University Studies, Series IX, History, vol. 49.

114

Määttänen-Boynton, Eliisa 1989. Helsingin naisorkesterin viisi vuosikymmentä: 1938–1988. [Helsinki]: Helsingin naisorkesteri.

Niiniluoto, Maarit 1994. On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja: Viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939–45. Helsinki: Kirjayhtymä.

Nivanka, Leena 1992. Lea Piltti. Helsinki: Werner Söderstöm Osakeyhtiö.

Nyström, Samu 2019. Helsinkiläiset ja vuosi 1939. Teoksessa Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala: Helsinki 1939. Pääkaupunki ja suuri käänne. Helsinki: Minerva Kustannus, 122–254.

Olkkonen, Tuomo 2007. Suomalaisen populaarikulttuurin nuoruusvuodet. Teoksessa Kai Häggman (päätoimittaja) & al.: Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Helsinki: Weilin & Göös, 202–217.

Pajamo, Reijo 2007. Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi. Sibelius-Akatemia 125 vuotta. [Helsinki]: Sibelius-Akatemia.

Perris, Arnold 1985. Music as propaganda: The art to persuade, art to control. Connecticut: Greenwood Press.

Pesola, Väinö 1941. Kuorotoiminta sota-aikana. Musiikkitieto nro 8, 123.

Pesonen, Olavi 1940. Alkusyksyn musiikkitapahtumia. Suomalainen Suomi nro 2, 92–95.

Pylkkänen, Tauno 1942. Sota-ajan musiikkia. Suomalainen Suomi nro 8–9, 485–489.

- 1943a. Kevätkauden musiikkia. Suomalainen Suomi nro 5, 317–320.

- 1943b. Suomen säveltaiteen suurkatselmus. Musiikkitieto nro 9–10, 144-145.

- 1944a. Särkynyt sävel. Suomalainen Suomi nro 3, 134–135. 115

- 1944b. Suomen säveltaiteen tehtävä. Musiikkitieto nro 9–10, 131.

Ranta, Sulho 1941. Sota ja musiikkielämä. Musiikkitieto nro 6, 91.

- 1943. Suomalaisen musiikin viikko. Musiikkitieto nro 2, 19–20.

Ringbom, Nils-Eric 1981. Orkesterhövdingar: Dokument om dirigenter. [Helsingfors]: Söderström.

Römpötti, Harri 2020. Savoy-teatteri avattiin tiukoin turvatoimin: Ensimmäinen livekonsertti pitkään aikaan vahvisti, että elävässä musiikissa on taikaa, jota mikään striimaus ei voi saavuttaa. Helsingin Sanomat 5.6.2020, B4.

Saarinen, Armas 1944: Laulu-Miehet 30-vuotias. Suomen Musiikkilehti nro 9–10, 135–136.

Salmenhaara, Erkki 1994. Nils-Eric Fougstedt. Teoksessa Mikko Heiniö, Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen & Erkki Salmenhaara: Suomalaisia säveltäjiä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 77–79.

- 1996. Suomen musiikin historia 3. Uuden musiikin kynnyksellä 1907–1958. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Salomaa, Pekka 1987. Suomalaiset oopperantekijät ennen ja nyt. Teoksessa Pekka Hako & Tiina-Maija Lehtonen (toim.): Kuninkaasta kuninkaaseen, eli, Suomalaisen oopperan tarina. Porvoo; Helsinki; Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 13–29.

Sarjala, Jukka 2002. Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Shanet, Howard 1975. Philharmonic: A History of New York's Orchestra. Garden City (N.Y.): Doubleday & Company Inc.

Sirén, Vesa 2010. Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 116

Small, Christopher 1987. Performance as ritual: sketch for an enquiry into the true nature of a symphony concert. Teoksessa Aaron Levine White (toim.): Lost in music: Culture, style and the musical event. London; New York: Routledge & Kegan Paul, 6–32.

Snellman, Ruth 1970. Tuokio sieltä, tuokio täältä. Toim. Riitta Valajärvi. Helsinki: Weilin & Göös.

Stenius, Yrsa 2003. Kunnes siipi murtuu. Jussi Björlingin taru. Suom. Risto Hannula. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi (ruotsinkielinen alkuteos 2002).

Särkiö-Pitkänen, Auli 2020. Vain elävä musiikki on elävää. Rondo Classic nro 6–7, 30–33.

Tala, Henrik 2019. Suomen ja pääministeri Cajanderin vuosi 1939. Teoksessa Laura Kolbe, Samu Nyström & Henrik Tala: Helsinki 1939. Pääkaupunki ja suuri käänne. Helsinki: Minerva Kustannus, 10–63.

Talasniemi, Johanna 2020. Flickan kom… Aulikki Rautawaaran Sibelius-ohjelmisto 1927– 1957. Musiikki nro 3, 38–76.

Talvitie, Tiina (toim.) 2006. Ystävyyden rapsodia. Ylioppilaskunnan Soittajat 80 vuotta. [Helsinki]: [Ylioppilaskunnan Soittajat].

Tepora, Tuomas 2019. Pelkoa, surua ja sotaintoa. Helsingin henki 1939–1940. Teoksessa Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari & Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 12–55.

Tikka, Marko & Seija-Leena Nevala 2020. Kielletyt leikit. Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. [Jyväskylä]: Atena Kustannus Oy.

Tolonen, Jouko 1940. Helsingin Teatteriorkesteri. Musiikkitieto nro 3, 48–49.

117

Torvinen, Juha 2018. The politics of apoliticism: Erik Bergman’s composition studies in Nazi Germany. Finnish Music Quarterly 19.4.2018. [Viitattu 10.10.2020.] https://fmq.fi/articles/the-politics-of-apoliticism-erik-bergmans-composition-studies-in-nazi- germany/.

Uusitalo, Kari 1977. Ruutia, riitoja, rakkautta: Suomalaisen elokuvan sotavuodet 1940–1948. [Helsinki]: Suomen elokuvasäätiö.

- 2002: Suomalainen elokuvatuotanto 1936–1941. Taustaa ja tosiasioita. Teoksessa Kari Uusitalo (toimituskunnan puheenjohtaja) & al.: Suomen Kansallisfilmografia 2, 1936–1941. Vuosien 1939–1941 suomalaiset kokoillan elokuvat. Helsinki: Edita Publishing (kustantaja), Suomen elokuva-arkisto (julkaisija), 19–29, (ilm. alun perin 1995).

Vainio, Matti 2016. ”Onko kaikki farssia vain”. Erik Tawaststjernan elämä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Vienola-Lindfors, Irma & Raoul af Hällström 1981. Suomen Kansallisbaletti 1922–1972. Helsinki: Musiikki Fazer.

Vihavainen, Timo 1996. Sodan ja vaaran vuodet. Teoksessa Yleisradion historia: 1. osa, 1926–1949. [Helsinki]: Yleisradio Oy, 129–302.

Wangermée, Robert 1998. Musical life in Brussels from one war to the next. Teoksessa In praise of music: 150 years of musical life in Brussels. Käänt. Gregory Ball, Shauna Doherty, Patrice Lieberman ja Andrew McIlroy. [Brussels]: Lannoo; Bruxelles Philharmonique = 10Filharmonische Brussel, 55–76.

Ylioppilaskunnan Laulajat 1953. Ylioppilaskunnan Laulajat. 6.4.1883–6.4.1953. [Helsinki]: [Ylioppilaskunnan Laulajat].

Åkerfelt, Hanna 2017. Röster från Skillnaden: Svenska Teatern från 1930-talet till 2010-talet. [Helsingfors]: Förlaget.

118

Liitteet

Liite 1: Helsingin konserttikalenteri 1.9.1939–30.9.1944

Konserttikalenteri on koottu aikakauden sanomalehtien maksettujen konsertti-ilmoitusten, konserttilistausten, -kritiikkien, musiikkiuutisointien sekä musiikkiaikakauslehtien konserttikatsausten perusteella. Esiintyjä- ja ohjelmistolistaukset ovat osin vain viitteellisiä muun muassa tilankäytöllisistä syistä. Helsingin kaupunginorkesterin ja Suomalaisen Oopperan tarkemmat tiedot löytyvät internet-lähteistä, joita on käytetty tämänkin listauksen lähteinä (s. 107). Varsinaisten konserttien lisäksi kalenteriin on lisätty muita on sisällytetty myös joitain tilaisuuksia, joissa musiikkia on ollut enemmän mukana. Kalenteri saattaa sisältää joitain konsertteja/tilaisuuksia, jotka ovat keskeytyneet tai peruuntuneet ilmahälytyksen tai -pommituksen vuoksi, sillä näistä tilanteista ei aina ole löytynyt lehdistä tai muista lähteistä tarkkaa tietoa.

Konserttikalenterissa käytetyt lyhenteet:

EOL Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat HKO Helsingin kaupunginorkesteri HTY Helsingin Työväen Yhdistys M.M. Muntra Musikanter SO Suomalainen Ooppera S.S. Svenska Sångare STM Suomen Työväen Musiikkiliitto Sulasol Suomen Laulajien ja Soittajien Liitto SvO Svenska Oratoriekören SSL Suomen Säveltaiteilijain Liitto YL Ylioppilaskunnan Laulajat YS Ylioppilaskunnan Soittajat

A Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2 B Balderin sali Aleksanterikatu 12 El Elannon pääkonttori Hämeentien ja Kaikukadun kulma E Esplanaadikappeli ulkoilmalava nykyisen Ravintola Kappelin yhteydessä SYK Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Nervanderinkatu 13 DS Hindenburghaus / Deutsche Schule Helsingin saksalainen koulu, Malminkatu 14 KM Kaartin Maneesi Kasarmikatu 15 Kh Kaivohuone Iso Puistotie 1 KO Kalliola Vaasanrinne 5 (nykyinen Kalliolan setlementti, Kalliolanrinne 5) Kirja Kirjan talo Siltavuorenkatu 10 S Konservatorion / Sibelius-Akatemian konserttisali Pohjoinen Rautatienkatu 9 M Messuhalli nykyinen Töölön kisahalli, Paavo Nurmen kuja 1 NMKY NMKY:n juhlasali Vuorikatu 17 Skt js Suojeluskuntatalon juhlasali Pohjoinen Hesperiankatu 15 SO Suomalainen Ooppera nykyinen Aleksanterin teatteri, Bulevardi 23-27 T Työväentalo nykyinen Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 VS Valkoinen Sali Aleksanterinkatu 16-18 Y Yliopiston juhlasali Unioninkatu 34

H kko Haagan kirkko nykyinen Huopalahden kirkko, Vespertie 12 J kko Johanneksenkirkko Korkeavuorenkatu 12 K kko Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2 Ks kko Kulosaaren kirkko Werner Wirénin tie 6 Lv kko Leppävaaran kirkko nykyinen Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 L kko Lutherin kirkko Fredrikinkatu 42 MA kko Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23 O kko Oulunkylän kirkko Siltavoudintie 12 P kko Paavalinkirkko Sammatintie 5 Sl kko Suomenlinnan kirkko Suomenlinna Tu kko Tuomiokirkko Unioninkatu 29 V kko Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 119

K Helsingin Kansanteatteri / Koiton Näyttämö Koiton talo, Yrjönkatu 31 Yt Helsingin Kansanteatteri / Ylioppilastalo Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 (vuoteen 1942 Heikinkatu) VT Helsingin Työväen Teatteri Vallilan työväentalo, Sturenkatu 27 (purettu 1972) KT Kansallisteatteri Läntinen Teatterikuja 1 MT Mustikkamaan tanssilava Mustikkamaa SvT Svenska Teatern Pohjoisesplanadi 2 VU Vallilan ulkoilmanäyttämö Vallila sk sinfoniakonsertti ksk kansansinfoniakonsertti kk kansankonsertti KE kantaesitys ekS ensi kertaa Suomessa dir kapellimestari cto laulu pf piano fl huilu ob oboe cl klarinetti fg fagotti cor käyrätorvi tr trumpetti trb pasuuna tb tuuba hp harppu org urut cemb cembalo acc harmonikka vl viulu vla alttoviulu vlc sello cb kontrabasso 1939 120

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA pe 1.9. SvT Svenska Teatern Joseph Beer: Mazurka (Polnicshe Hochzeit, 1937), operetti la 2.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Emmerich Kálmán: Sirkusprinsessa (Die Zirkusprinzessin, 1926), operetti S The Royal Kiltie Juniors Band (Skotlanti, nuoriso- klassista ja kevyempää ohjelmistoa orkesteri) su 3.9. S The Royal Kiltie Juniors Band (Skotlanti) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa SvT Svenska Teatern Beer: Mazurka VU Helsingin Työväen Teatteri Ilmari Hannikainen – Erkki Kivijärvi: Talkootanssit, laulunäytelmä VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Kreivitär Mariza (Gräfin Mariza, 1924), operetti ma 4.9. S The Royal Kiltie Juniors Band (Skotlanti) ti 5.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa ke 6.9. SvT Svenska Teatern Beer: Mazurka to 7.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VU Helsingin Työväen Teatteri I. Hannikainen: Talkootanssit pe 8.9. S HKO, Georg Schnéevoigt (dir), Anja Ignatius (vl) Sibelius orkesterin 25- vuotisjuhlakonsertti la 9.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Kreivitär Mariza su 10.9. S HKO/kk 1, Arvo Hannikainen (dir), Bernhard mm. Kajanus, Lully, Rameau, Tšaikovski Winberg (vlc) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa SvT Svenska Teatern Beer: Mazurka ma 11.9. B Olavi Nybergin lauluoppilaita ti 12.9. S Georg Stahlberg (cto), Bruno Lukk (pf) (Viro) mm. Schubert, Sibelius, virolaisia lauluja ke 13.9. to 14.9. S Ingeborg Larsson (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Madetoja, Melartin R. Strauss, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa pe 15.9. S HKO/sk 1, Eero Kosonen (dir), Aune Antti (cto) Berlioz, Mozart la 16.9. SO Suomalainen Ooppera Donizetti: Rykmentin tytär Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa su 17.9. S HKO/ksk 1, Väinö Pesola (dir), Aili Seppälä (cto) Olavi Pesola SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto E Elannon näyttämö Jean Gilbert: Filmikuningatar (Die Kino- Königin, 1913), operetti Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VU Helsingin Työväen Teatteri I. Hannikainen: Talkootanssit matinea VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Kreivitär Mariza iltanäytäntö ma 18.9. B Theodore Charles Stone (cto), Ilja Busch (pf) (USA) mm. Grieg, Händel, Kuula, Pergolesi, Schubert, Tšaikovski ti 19.9. ke 20.9. SO Kansallisbaletti Tšaikovski: Prinsessa Ruusunen S Sohvi Korhonen (pf) mm. Mendelssohn, Scarlatti, Sibelius to 21.9. SO Kansallisbaletti baletit: Tšerepnin: Armidan huvimaja, Rimski-Korsakov: Scheherazade, Ippolitov-Ivanov: Vanki S HKO, Kalervo Tuukkanen (dir), Jorma Huttunen Kalervo Tuukkasen sävellyskonsertti (cto) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa pe 22.9. S Helsingin Teatteriorkesterin sinfoniakonsertti, Jussi Chopin: Pianokonsertto e-molli, Blomstedt (dir), Kerttu Bernhard (pf) Melartin: Marionetti-sarja (sov. Blomstedt), Madetoja: Sinfonia 1 la 23.9. su 24.9. SO Kansallisbaletti baletit: Tšerepnin: Armidan huvimaja, Rimski-Korsakov: Scheherazade, Ippolitov-Ivanov: Vanki Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VT Helsingin Työväen Teatteri Victor Holländer: Sotilasrakkautta (Der Regimentspapa, 1914), laulufarssi/operetti, ensi-ilta ma 25.9. SvT Svenska Teatern Oscar Straus: En valsdröm (Ein Walzertraum, 1907), operetti, ensi-ilta 1939 121 ti 26.9. S Saga Leander (cto), Rolf Bergroth (pf) mm. Bellini, Gretsaninoff, Händel, Milhaud, Palmgren, Ravel Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa ke 27.9. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto S Elli Kallas-Ingman (cto), Olavi Ingman (pf) mm. Brahms, Melartin, Schumann, Sibelius SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm to 28.9. Suomalainen Ooppera Smetana: Myyty morsian Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa pe 29.9. S HKO/sk 2, Tauno Hannikainen (dir), Guila Bustabo Beethoven, Brahms, Händel, Sibelius (vl) (USA), W. Witkowsky (pf) SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm la 30.9. SO Kansallisbaletti Tšaikovski: Prinsessa Ruusunen K Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka (Polnicshe Hochzeit, 1937), operetti, ensi-ilta VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta su 1.10. S HKO/kk2, Tauno Hannikainen (dir), Irja Aholainen Gershwin, Liszt, Mikkola, Nicolai, (cto), W. Witkowsky (pf) Schumann, Suolahti SO Suomalainen Ooppera Smetana: Myyty morsian S Ensikonsertti: Vesa Jääskeläinen (cto), Timo mm. Bizet, Kilpinen, Respighi, Sibelius Mikkilä (pf) KM Suuri sotilaskonsertti, Yhdistetyt soittokunnat, Lauri hyväntekeväisyys Näre (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa T Työväentalon näyttämö Hervé: Pikku pyhimys (Mam'zelle Nitouche, 1883), operetti, ensi-ilta ma 2.10. S Guila Bustabo (vl) (USA), W. Witkowsky (pf) mm. Beethoven, Brahms, Mozart, Sibelius, Vivaldi SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm ti 3.10. S Ensikonsertti: Eeva Siukonen (cto), Timo Mikkilä mm. Järnefelt, Mozart, Puccini, Rossini, (pf) Sibelius ke 4.10. SO Suomalainen Ooppera Smetana: Myyty morsian S Konstantin von Schoultz (pf) mm. Albeniz, Beethoven, Prokofiev, Schumann, Villa-Lobos SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm to 5.10. B Ensikonsertti, Elisa Nikula (cto), Sakari mm. Brahms, Järnefelt, Leiviskä, Heikinheimo (pf) Schumann, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Kreivitär Mariza pe 6.10. S Sigrid Schnéevoigt (pf), HKO, Toivo Haapanen (dir) Beethoven: Prometheus-alkusoitto, Beethoven: Pianokonsertto G, Tšaikovski: Pianokonsertto b SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm la 7.10. SO Suomalainen Ooppera Smetana: Myyty morsian S Urkujenvihkimiskonsertti, Elis Mårtenson (org) Bach, Reger, Saint-Saëns, kuusi suomalaista kantaesitystä Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm su 8.10. S HKO/kk 3, Arvo Hannikainen (dir), Sulo Hurstinen mm. Marvia, Pingoud, Pylkkänen, (vl) Vieuxtemps SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Paholaisratsastaja (Der Teufelsreiter, 1932), operetti VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm T Työväentalon näyttämö Hervé: Pikku pyhimys ma 9.10. SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm ti 10.10. SO Suomalainen Ooppera Donizetti: Rykmentin tytär ke 11.10. S Elli Ranta (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Grieg, Kilpinen, Mozart, Sibelius SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm to 12.10. S Cyril Szalkewicz (pf) mm. Chopin, Schumann, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa pe 13.10. S HKO/sk 3, Toivo Haapanen (dir), Tibor de Machula Dvořák, Pfitzner, Sibelius (vlc) (Unkari) la 14.10. SO Suomalainen Ooppera Lothar: Mestari Wibbel K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm su 15.10. S HKO/ksk 2, Toivo Haapanen (dir), Albin Öfverlund Bargiel, Linnala, Sibelius (vlc) 1939 122

SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VU Vallilan ulkoilmanäyttämö I. Hannikainen: Talkootanssit, matinea laulunäytelmä VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta iltanäytäntö ma 16.10. ti 17.10. ke 18.10. SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm to 19.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème Yt Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka poikkeuksellinen esityspaikka SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm pe 20.10. la 21.10. SO Suomalainen Ooppera Donizetti: Rykmentin tytär V kko Kirkkokonsertti, mm. Taneli Kuusisto (org), Oiva Helsingin reserviläisten kotien Soini (cto), Finlandia-kuoro (osin), Heikki Klemetti hyväksi (dir), HKO:n jousiyhtye, Arvo Hannikainen (dir)

K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm su 22.10. S HKO/kk 4, Arvo Hannikainen (dir) Sibelius SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta ma 23.10. ti 24.10. S Ensikonsertti, Maire Nuorsalo-Snellman (cto), Timo mm. Palmgren, Puccini, Sibelius, Verdi Mikkilä (pf) SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm ke 25.10. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen to 26.10. KT Suuri Maanpuolustusjuhla, mm. HKO, Georg mm. Kilpinen, Sibelius tulot rajaseudun pakolaisten Schnéevoigt (dir), Kerttu Bernhard (pf) avustamiseen SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm pe 27.10. S HKO/sk 4, Georg Schnéevoigt (dir), solisteja, Kurt Beethoven, Ranta, Schumann solistin alunperin piti olla Walldén (pf) saksalainen Walter Rummel (pf), estynyt myöhästyneen viisumin vuoksi la 28.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm su 29.10. S HKO/ksk 3, Georg Schnéevoigt (dir) Beethoven SO SO, Juhlakonsertti, Martti Similä (dir), laulusolistit oopperakohtauksia maanpuolustuksen hyväksi

V kko Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme mm. Bach, Corelli, Händel Suomen rajaseutujen (dir), solisteja hätääkärsivien hyväksi Kirkkokonsertti, Haagan kirkko, mm. Kilven Haagan ensiapuasemien Kuoron jäsenten esityksiä hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta ma 30.10. S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkewicz (pf), mm. Chopin, Händel, Kuula, Sibelius varattomien Pentti Rautavaara (vlc) reserviläisperheiden hyväksi ti 31.10. VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta reserviläisnäytös S Sibelius-Akatemian konsertti sotapojille ke 1.11. SvT Hembygdsfrontens och Svenska Teaterns Pacius, Sibelius vähävaraisten Försvarsfest, HKO, Georg Schnéevoigt (dir), M.M., reserviläisperheiden AS ym avustamiseksi S Sibelius-Akatemian konsertti sotapojille to 2.11. SO Suomalainen Ooppera Lothar: Mestari Wibbel VT Helsingin Työväen Teatterin suurjuhla mm. musiikkiohjelmaa reservissä olevien omaisten avustamiseen Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa pe 3.11. J kko SO:n taiteilijakonsertti, avust. HKO, oopperakuoro Suomen Punaisen Ristin ja Elis Mårtenson (org) hyväksi la 4.11. SO Suomalainen Ooppera Donizetti: Rykmentin tytär K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka su 5.11. S HKO/ksk 4, Georg Schnéevoigt (dir) Sibelius-matinea SO Suomalainen Ooppera Lothar: Mestari Wibbel M Yhdistetyt mieskuorot, Heikki Klemetti (dir) kotimaista kuoromusiikkia tulot maanpuolustuksen hyväksi 1939 123

Rex Juhlamatinea, mm. Teatteriorkesteri, Martti Similä mm. Madetoja, Pacius, Sarasate, Sibelius muutakin kuin (dir), Arvo Hannikainen (vl) musiikkiohjelmaa, Kaakkois- Suomen hätääkärsiville Marttayhdistyksen juhla, Arkadian tyttökoulu, mm. suomalainen ohjelmisto kodeistaan siirrettyjen ja Marttakuoro, solisteja reserviläisten hyväksi VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta ma 6.11. SvT Puolustusjuhla sotaväelle, suojeluskuntalaisille ja mm. Sibelius: Finlandia muutakin ohjelmaa kuin lotille, mm. HKO, Arvo Hannikainen (dir) musiikkia ti 7.11. S Ernst Linko (pf), juhlakonsertti 50-vuotispäivän Beethoven itäisen rajaseudun varattomien johdosta evakkojen hyväksi

Sl kko Kirkkokonsertti, mm. Aune Antti (cto), Jussi reserviläisten perheitten ja Blomstedt (org), Reserviläisten orkesteri omaisten hyväksi ke 8.11. S Suuri maanpuolustusjuhla, mm. Ernst Linko (pf), mm. Chaminade, Chopin, Madetoja, musiikkia ja muuta ohjelmaa Sulo Aro (vl), Taneli Kuusisto (pf), Kansallis- Mozart-Kreisler, Sibelius, Wagner Kuoro, Armas Maasalo (dir), Valkoisen Kaartin soittokunta, Lauri Näre (dir) to 9.11. S Orest Bodalew (pf) Chopin varattomien reserviläisten perheitten hyväksi SO Kulttuurijuhla, Pohjolan yhteys, mm. Kansallis- mm. Händel, Sibelius puhujia ja musiikkia, tulot Kuoro, Armas Maasalo (dir), Sibelius-kvartetti Suomen Punaiselle Ristille VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta pe 10.11. S HKO/sk 5, Armas Järnefelt (dir) Beethoven, Järnefelt, Sibelius la 11.11. su 12.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly S Nuoren Voiman Liiton matinea, mm. Sakari Karjalan Kannakselta Heikinheimo (pf) evakuoitujen hyväksi S Sibelius-Akatemian konsertti reserviläisille, lotille ja suojeluskuntalaisille, Sibelius-Akatemian oppilaita ja opettajia K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka Yt Maan Turvan maanpuolustusjuhla, mm. Helsingin puheita ja musiikkia, Maan suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir), Turvan järjestämiä juhlia 400 Jorma Huttunen (cto) ympäri Suomen VS Hembygdsfrontens försvarsfest, HKO, Arvo Pacius, Schubert, Sibelius Hannikainen (dir), ym NMKY NMKY 50 vuotta, mm. NMKY:n orkesteri, Martti mm. Bach, Mozart reserviläisten perheiden Heiniö (dir) auttamiseksi ma 13.11. ti 14.11. S Saga Standertskjöld (cto), Merete Söderholm (pf), mm. Brahms, Händel, Liszt, Wagner Rajakarjalan hätääkärsivien Timo Mikkilä (pf) hyväksi ke 15.11. SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm to 16.11. V kko Konsertti, Karin Brotherus & Elsie Stark (cto), mm. Bizet, Franck, Händel, Mozart, hätää kärsivien reserviläisten Ossian Fohström (vlc), Taneli Kuusisto (org) Schubert hyväksi T Konsertti, mm. HTY:n kuorot, Elannon mm. Järnefelt, Linnala, Madetoja, reserviläisten perheiden torvisoittokunta ja Työväen Orkesteri Sibelius avustamiseksi VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta pe 17.11. Yt SSL:n vuosikonsertti, HKO, Toivo Haapanen, Leevi Klami, Linnala, Madetoja, A. Merikanto, rajaseudun evakuoitujen Madetoja, Aarre Merikanto, Sulho Ranta (dir) Raitio, Ranta hyväksi

SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm la 18.11. SO Suomalainen Ooppera Donizetti: Rykmentin tytär Isänmaallinen juhla, Lauttasaaren koulu mm. musiikkiesityksiä tulot reserviläisperheille K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka su 19.11. S HKO/kk 5, Nikolai van der Pals (dir), Sulo & Usko Bach, Beethove, Medins, Sibelius Aro (vl) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Ernani J kko Kirkkojuhla, mm. Sibelius-kvartetti, Laulu-Miehet, reserviläisten perheiden ja Armas Maasalo (org), Pia Ravenna (cto) evakuoitujen hyväksi T Annikki Arni & Martta Tiger (cto), Timo Mikkilä reserviläisperheiden hyväksi (pf) KT Matinea, näyttelijöitä ym, mm. Helsingin mm. Chopin, Klami, Melartin, Rossini, rajaseudun väestön hyväksi Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Mary Sibelius Hannikainen (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) M Yhteislaulua järjestäjänä Sulasol Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Sirkusprinsessa SvT Svenska Teatern O. Straus: En valsdröm ma 20.11. ti 21.11. M Heimo Haitto (vl), HKO, Boris Sirpo (dir) mm. Beethoven, Paganini idän rajaseutulaisten hyväksi ke 22.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Ernani 1939 124

SvT Svenska Teatern Robert Stolz: Himmelsblå drömmar (Grüezi, 1934), operetti, ensi-ilta to 23.11. M Yksityisyrittäjäin maanpuolustusjuhla, kuoroja (mm. mm. musiikkiohjelmaa, YL, Laulu-Miehet), Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta, Yrjö Selin (vlc) O kko Kirkkokonsertti, solistiesityksiä maanpuolustuksen hyväksi VT Helsingin Työväen Teatteri Holländer: Sotilasrakkautta pe 24.11. S HKO/sk 6, Georg Schnéevoigt (dir), Elis Mårtenson Brahms, Hoyer, Sibelius (org) SvT Svenska Teatern Stolz: Himmelsblå drömmar la 25.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème M Seurakuntien suurjuhla, mm. Yhdistyneet puheita ja musiikkia reserviläisten perheiden ja suomalaiset ja ruotsalaiset kirkkokuorot, Valkoisen evakuoitujen avustamiseksi Kaartin soittokunta, Taneli Kuusisto & Victor Sjöberg (dir) K Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka su 26.11. S HKO/ksk 5, Georg Schnéevoigt (dir) Schubert SO Suomalainen Ooppera Verdi: Ernani M Suuri väestönsuojelujuhla, mm. Helsingin puhetta ja musiikkia suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir), Yhtyneet mieskuorot, Heikki Klemetti (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri, Ylioppilastalo, Kálmán: Sirkusprinsessa T Työväentalon näyttämö Hervé: Pikku pyhimys ma 27.11. SvT Svenska Teatern Stolz: Himmelsblå drömmar ti 28.11. ke 29.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Ernani SvT Svenska Teatern Stolz: Himmelsblå drömmar to 30.11. TALVISOTA 30.11.1939 pe 1.12. la 2.12. su 3.12. ma 4.12. ti 5.12. ke 6.12. to 7.12. pe 8.12. la 9.12. su 10.12. ma 11.12. ti 12.12. ke 13.12. to 14.12. pe 15.12. la 16.12. su 17.12. ma 18.12. ti 19.12. ke 20.12. to 21.12. pe 22.12. la 23.12. su 24.12. ma 25.12. ti 26.12. ke 27.12. to 28.12. pe 29.12. la 30.12. su 31.12. 1940 125

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA ma 1.1. ti 2.1. ke 3.1. to 4.1. pe 5.1. la 6.1. su 7.1. ma 8.1. ti 9.1. ke 10.1. to 11.1. pe 12.1. la 13.1. su 14.1. ma 15.1. ti 16.1. ke 17.1. to 18.1. pe 19.1. la 20.1. su 21.1. ma 22.1. ti 23.1. ke 24.1. to 25.1. pe 26.1. la 27.1. su 28.1. ma 29.1. ti 30.1. ke 31.1. to 1.2. pe 2.2. la 3.2. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Franz Lehár: Iloinen leski (Die lustige Witwe, 1905), operetti, ensi-ilta su 4.2. ma 5.2. ti 6.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski ke 7.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski to 8.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski pe 9.2. la 10.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski su 11.2. ma 12.2. ti 13.2. ke 14.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski to 15.2. pe 16.2. S HKO jouset, konsertti 1, Arvo Hannikainen (dir), mm. Madetoja, Mendelssohn, Mozart, avustajina Laulu-Miesten jäseniä Pacius, Palmgren, Westerhout la 17.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski su 18.2. ma 19.2. ti 20.2. ke 21.2. to 22.2. pe 23.2. la 24.2. K Koiton sotateatteri, mm. Irja Simola & Martti Seilo ”arvokas musiikkiohjelma” (cto), Timo Mikkilä (pf) su 25.2. Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski K Koiton sotateatteri, mm. Irja Simola & Martti Seilo ”arvokas musiikkiohjelma” (cto), Timo Mikkilä (pf) ma 26.2. ti 27.2. ke 28.2. to 29.2. S HKO jouset, konsertti 2, Arvo Hannikainen (dir), mm. Bach, Bull, Grieg, Sibelius, Tartini Yrjö Selin (vlc) Yt Sotateatteri Lehár: Iloinen leski pe 1.3. 1940 126 la 2.3. su 3.3. ma 4.3. ti 5.3. ke 6.3. to 7.3. pe 8.3. S HKO jouset, konsertti 3, Arvo Hannikainen (dir), mm. Bach, Corelli, Händel, Massenet, Toivo Salovuori (vl) Schubert la 9.3. su 10.3. ma 11.3. ti 12.3. ke 13.3. VÄLIRAUHA to 14.3. pe 15.3. S HKO, konsertti 4, Arvo Hannikainen (dir), Yrjö mm. Bach, Händel, Liszt, Massenet, Selin (vlc) Sibelius la 16.3. su 17.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys (Mam'zelle Nitouche, 1883), operetti, ensi-ilta ma 18.3. ti 19.3. ke 20.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys to 21.3. pe 22.3. la 23.3. su 24.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys ma 25.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys ti 26.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys ke 27.3. to 28.3. pe 29.3. la 30.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys su 31.3. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys ma 1.4. ti 2.4. ke 3.4. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys mm. kutsuvieraina karjalaista siirtoväkeä to 4.4. pe 5.4. S HKO, konsertti 5, Arvo Hannikainen (dir), Elis mm. Haydn, Kuula, Mozart, Sibelius Mårtenson (org) la 6.4. Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys su 7.4. ma 8.4. S Orest Bodalew (pf) Liszt-ilta Viipurista siirtyneen varattoman väestön hyväksi ti 9.4. ke 10.4. KT Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta, Lauri Näre alkuun puhe ja osia Sibeliuksen avajaisnäytäntö Anu ja Mikko (dir) Kareliamusiikista – lisänimeltään ”karjalainen idylli” to 11.4. pe 12.4. S HKO, konsertti 6, Arvo Hannikainen (dir), Erkki mm. Kaski, Kuula, Mozart, Schubert Eirto (cto) la 13.4. SO Suomalainen Ooppera Leevi Madetoja: Pohjalaisia Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys su 14.4. SO Suomalainen Ooppera Emmerich Kálmán: Syysmanööverit, ensi-ilta Yt Kansanteatterin Näyttelijät Hervé: Pikku pyhimys ma 15.4. ti 16.4. S Orest Bodalew (pf) Chopin, Schumann kaatuneitten varattomien perheiden hyväksi ke 17.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit to 18.4. pe 19.4. S HKO, konsertti 7, Ole Edgren (dir) Beethoven, Grieg, Sibelius la 20.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit su 21.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit ma 22.4. ti 23.4. ke 24.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit S Orest Bodalew (pf) mm. Albeniz, Bach, Beethoven, invalidien hyväksi Mendelssohn to 25.4. 1940 127 pe 26.4. S HKO/sk1, Toivo Haapanen (dir), Anja Ignatius (vl) Bach, Sibelius, Svendsen

SvT Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta, Lauri Näre alkuun Sibeliuksen Karelia-alkusoitto ja avajaisnäytäntö (Daniel Hjort) (dir) Porilaisten marssi la 27.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit V kko Kirkkokonsertti, Aino Öljymäki (cto), Toivo evakuoitujen karjalaisten Salovuori (vl), Elis Mårtenson (org) hyväksi su 28.4. SO Suomalainen Ooppera Giuseppe Verdi: Rigoletto ma 29.4. S Ernst Linko (pf) Bach, Chopin, Liszt siirtoväen hyväksi ti 30.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit Yt Helsingin Kansanteatteri Hervé: Pikku pyhimys ke 1.5. S HKO, vappumatinea (klo 12), Arvo Hannikainen mm. Klami, Klemetti, Melartin, Ranta, (dir), Ture Ara (cto) Sibelius SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit S Vappumatinea (klo 14.30), Helsingin Naisorkesteri, mm. Atterberg, Madetoja, Melartin- invalidien hyväksi Heidi Sundblad-Halme (dir), solisteja Funtek: Karjalasta to 2.5. SO Suomalainen Ooppera Georges Bizet: Carmen pe 3.5. la 4.5. su 5.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit V kko Kirkkomusiikki-ilta, mm. Lyyli Siukola (cto), Ilona mm. Bach, Merikanto, Sibelius, haavoittuneiden sotilaiden Juutilainen (hp), Venni Kuosma (org) Tšaikovski hyväksi ma 6.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata konserttiesitys, radiointi (”ensimmäinen laatuaan”) S Ensikonsertti, Paula Mikkola (cto), Taneli Kuusisto mm. Kuula, Schumann, Sibelius, Wagner tulot Karjalan siirtoväen (pf) hyväksi ti 7.5. S Anja Ignatius (vl), Timo Mikkilä (pf) mm. Goldmark, Schubert, Sibelius ke 8.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit Yt Helsingin Kansanteatteri Emmerich Kálmán: Viulukuningas (Zigeunerprimas, 1912), operetti, ensi- ilta to 9.5. pe 10.5. S HKO/sk 2, Simon Parmet (dir), Aulikki Rautawaara mm. Brahms, Schubert, Sibelius: Snöfrid (cto), Greta Brotherus (lausunta), Svenska Oratoriekören la 11.5. SO Suomalainen Ooppera Bedrich Smetana: Myyty morsian Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 12.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit ma 13.5. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas ti 14.5. ke 15.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit to 16.5. SO Suomalainen Ooppera Charles Gounod: Faust S Arnold Tilgmann (cto), Rolf Bergroth (pf) mm. Bach, Bizet, Chopin, Kilpinen, Puccini pe 17.5. S HKO, ylimääräinen sk, Selim Palmgren (dir), Minna Palmgren Palmgren (cto), Kerttu Bernhard (pf) la 18.5. SO Suomalainen Ooppera Smetana: Myyty morsian Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 19.5. SO Suomalainen Ooppera Wolfgang Amadeus Mozart: Taikahuilu VT Helsingin Työväen Teatteri Sam Sihvo: Jääkärin morsian (1921), laulunäytelmä, ensi-ilta ma 20.5. S Aune Antti (cto), Kurt Walldén (pf), HKO, Toivo Beethoven: Pianokonsertto G, Palmgren: sotainvalidien hyväksi Haapanen (dir) Pianokonsertto 2 ”Virta”, Sibelius: lauluja ti 21.5. S Hélène Bourgeois-Wickström (cto), Mikko von mm. Gershwin, Kuula, Melartin, Karjalan siirtoväen hyväksi Deringer (pf) Schubert Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas ke 22.5. to 23.5. J kko Juhlakonsertti sankarivainajien muistoksi, mm. Eini mm. Händel, Maasalo, Rhenberger, invalidien hyväksi Mårtenson (cto), Yrjö Selin (vlc), Elis Mårtenson Sibelius, Tartini, Turunen (org), Laulu-Miehet, Martti Turunen (dir), Radio- orkesteri, Toivo Haapanen (dir) pe 24.5. S HKO, konsertti 8, Eero Selin (dir), Jussi Blomstedt mm. Grieg, Madetoja, Massenet, Rossini (cemb) la 25.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit 1940 128

K Helsingin Kansanteatteri Ralph Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa (Mit Axel an der Himmelstür gelang, 1936), operetti, ensi-ilta Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 26.5. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Taikahuilu T Karjala-juhla, mm. HTY:n torvisoittokunta, Työväen Karjala-aiheista musiikkia järjestäjinä mm. Helsingin Mieslaulajat työväen sivistysjärjestö VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian, avajaisnäytäntö

K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ma 27.5. MA kko Kirkkokonsertti, mm. Greta Almkvist (cto), Taneli luovutettujen alueitten Kuusisto (org) musiikki- ja laulutaiteilijain avustamiseksi SO Karjala-juhla, mm. HKO, Toivo Haapanen (dir), mm. Klami (Karjalainen rapsodia), järjestäjinä mm. Aulikki Rautawaara (cto), Kilven Kuoro, Väinö Kuula, Melartin, Sibelius (Karelia- Kalevalaseura, tulot Karjalan Pesola (dir) alkusoitto) siirtoväen hyväksi ti 28.5. ke 29.5. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas to 30.5. pe 31.5. S HKO, ylimääräinen sk 2, Alceo Galliera (dir) (Italia) Dvořák, Pizzetti, Respighi, Verdi la 1.6. SO Kansallisbaletti Baletti-ilta: Sylfidit & kohtauksia muista Alf Salinin (haavoittunut baleteista baletin jäsen) hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian su 2.6. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian ma 3.6. ti 4.6. ke 5.6. SO Kansallisbaletti Baletti-ilta: Sylfidit & kohtauksia muista ”lukemattomien kyselyjen ja baleteista pyyntöjen johdosta” to 6.6. pe 7.6. S HKO, ylimääräinen sk 3, Arvo Hannikainen, Ernest Liszt, Pingoud Pingoud (dir), Orest Bodalew (pf) la 8.6. K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 9.6. MT Päiväkonsertti, HTY:n Torvisoittokunta K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian ma 10.6. ti 11.6. ke 12.6. to 13.6. K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa pe 14.6. S HKO, konsertti 9, Sulho Ranta (dir), Ingeborg Klami, Linnala, Ranta, Tuukkanen Larsson (cto) la 15.6. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian su 16.6. Päiväkonsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta Yleisöjuhla, Hesperian kenttä, mm. Suomen yksinlauluja pianon säestyksellä, puheita ja musiikkia, tulot Valkoisen Kaartin soittokunta suomalaista (isänmaallista) musiikkia invalidien hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ma 17.6. ti 18.6. ke 19.6. S HKO, konsertti 10, Martti Similä (dir), Arvo mm. Hubay, Liszt, Svento, Wagner Hannikainen (vl) to 20.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian pe 21.6. la 22.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas 1940 129 su 23.6. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ma 24.6. VU Työväen lippujuhla, mm. HTY:n Torvisoittokunta, puheita, yksinlaulua sotainvalidien hyväksi Helsingin Työväen Mieskuoro Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ti 25.6. V kko Kirkkojuhla, mm. Sibelius-kvartetti, Helsingin sotainvalideille ja Työväen Mieskuoro rintamamiehille Ulkoilmakonsertti, Topeliuksenkadun puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) ke 26.6. to 27.6. pe 28.6. Ulkoilmakonsertti, Mechelinin- ja Hesperiank. kulmauksen aukio, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) la 29.6. su 30.6. Päiväkonsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian ma 1.7. ti 2.7. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) ke 3.7. to 4.7. Ulkoilmakonsertti, Topeliuksenkadun puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) pe 5.7. la 6.7. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian su 7.7. Ulkoilmakonsertti, Pihlajasaari, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) ma 8.7. ti 9.7. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) ke 10.7. Konsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta to 11.7. pe 12.7. la 13.7. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Ralph Benatzky: Valkoinen hevonen (Im weissen Rössl, 1930), operetti, ensi-ilta su 14.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 15.7. ti 16.7. ke 17.7. Konsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta to 18.7. pe 19.7. la 20.7. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen su 21.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 22.7. ti 23.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian ke 24.7. Konsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta to 25.7. pe 26.7. Konsertti, Paasivuoren puistikko, HTY:n Torvisoittokunta 1940 130 la 27.7. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen su 28.7. Konsertti, Mustikkamaan tanssilava, HTY:n Torvisoittokunta Ulkoilmakonsertti, Pihlajasaari, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Hannes Konno (dir) ma 29.7. ti 30.7. ke 31.7. to 1.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen pe 2.8. la 3.8. su 4.8. Mustikkamaan kesäteatteri (Koiton Teatteri) Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. E Konsertti, Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi mm. Rossini, Sibelius, Weber Blomstedt (dir) to 8.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen pe 9.8. la 10.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian invalidien hyväksi su 11.8. K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 12.8. ti 13.8. E Konsertti, Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir) ke 14.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen to 15.8. pe 16.8. la 17.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen su 18.8. K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ma 19.8. E Konsertti, Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir) ti 20.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian ke 21.8. J kko Kirkkojuhla, mm. Armas Maasalo (org), Pentti sotainvalideille ja Rautavaara (vlc), Helsingin Teatteriorkesterin rintamamiehille jousiyhtye Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas to 22.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen pe 23.8. la 24.8. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 25.8. S HKO, kk 1, Arvo Hannikainen (dir) Sibelius-matinea O Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 26.8. ti 27.8. ke 28.8. to 29.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Sihvo: Jääkärin morsian pe 30.8. la 31.8. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) Laulu- ja soittojuhla, Vapaakirkko invalidien hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas su 1.9. SO HKO/ksk 1, Jussi Blomstedt (dir), Maila Vala (cto) Beethoven, Gluck, Händel, Sibelius

SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 2.9. ti 3.9. 1940 131 ke 4.9. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) to 5.9. Y Helsingin yliopiston 300-vuotisjuhla, mm. HKO, mm. Järnefelt: Juhlakantaatti muutakin kuin Armas Järnefelt (dir), Suomen Laulu, laulusolistit ”Temppelinrakentajat” musiikkiohjelmaa K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas pe 6.9. Y Helsingin yliopiston 300-vuotisjuhlan Juhlakantaatin mm. Järnefelt: Juhlakantaatti uusintaesitys, mm. HKO, Suomen Laulu, ”Temppelinrakentajat” laulusolistit, Armas Järnefelt (dir) la 7.9. SO Suomalainen Ooppera Gioachino Rossini: Sevillan parturi su 8.9. HKO/kk 2, Arvo Hannikainen (dir), Irja Simola (cto) J. Strauss nuor. -matinea

SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss) Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 9.9. ti 10.9. ke 11.9. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi to 12.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Syysmanööverit Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka pe 13.9. Y HKO/sk 1, Armas Järnefelt (dir), Anna Hagelstam Beethoven, Franck, O. Lindberg, (cto), Kauno Virtanen (pf) Sibelius la 14.9. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka su 15.9. S HKO/kk 3, Kalervo Tuukkanen (dir), Arvo Beethoven, Sinding, Tuukkanen Hannikainen (vl) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Taikahuilu T Matinea, Tori Kernaala (cto), George de Godzinsky lausuntaa ja yksinlaulua (pf) K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Benatzky: Valkoinen hevonen ma 16.9. S Ensikonsertti: Aino Nousiala (cto), Timo Mikkilä mm. Dvorak, Kuula, Puccini, Sibelius (pf) ti 17.9. S Erkki Kiilas (cb), Timo Mikkilä (pf) mm. Eccles, Gluck, Rimski-Korsakov ke 18.9. S Suomalainen Ooppera Mozart: Taikahuilu Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta I, Aune mm. Bach, Schumann invalidien hyväksi Antti (cto), Karl Ekman & Taneli Kuusisto (pf), jousiyhtye Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka to 19.9. pe 20.9. S Simon Parmet -konsertti, HKO, Simon Parmet (dir), Beethoven, Brahms, Sibelius, Tšaikovski Orest Bodalew (pf), Greta Brotherus (laus.), SvO T Lauluilta, Aili Virtanen (cto) la 21.9. SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas MA kko Elis Mårtensonin 25-vuotisjuhlakonsertti, Elis Raphael Mårtenson (org), Eini Mårtenson (cto), Erik Cronvall (vl) Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka su 22.9. S HKO/ksk 2, Simon Parmet (dir), Holger Fransman Beethoven, Mozart (cor) SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) K Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Akseli seitsemännessä taivaassa ma 23.9. ti 24.9. S Elsa Aro (pf) mm. ”harvoin kuultuja Prokofieff- numeroita” (Flüchtige Erscheinungen, 2 ensimmäistä osaa) ke 25.9. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi to 26.9. SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas Y Saga Standertskjöld (cto), Daniel Lövdal (pf) mm. Alfven, Chausson, Schubert, (Norja) Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas pe 27.9. Y HKO/sk 2, Nikolai van der Pals (dir), Anja Ignatius Tšaikovskin syntymän 100- (vl) vuotiskonsertti 1940 132 la 28.9. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) su 29.9. S HKO/kk 4, Nikolai van der Pals (dir), Margit Haydn, Gounod, Klami Nordlund (cto) SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas KM Yhteislaulua ja sotilassoittoa, Helsingin marsseja ym rintamalla palvelleiden Varuskunnan Yhdistetyt Sotilassoittokunnat, Lauri keuhkotautisten hyväksi Näre (dir) ma 30.9. ti 1.10. S Erik Bergmanin sävellyskonsertti, Radio-orkesteri, Sarja jousiorkesterille, Pianotrio, 6 Bergman (dir), Aune Antti (cto), Timo Mikkilä (pf), yksinlaulua A. Mörnen teksteihin, Jorma Kärkkäinen (vl), Pentti Rautavaara (vlc), Passacaglia ja fuuga uruille Jouko Kunnas (org) ke 2.10. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) Yt Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern Sidney Jones: Geishan (The Geisha, 1896), operetti, ensi-ilta to 3.10. SO Suomalainen Ooppera Selim Palmgren: Daniel Hjort Y Ensikonsertti, Irma Ruuskanen (pf), mm. Albeniz, Chopin, Palmgren, Sibelius pe 4.10. J kko Kirkkojuhla, mm. Irja Aholainen (cto), Armas meren uhrien muistolle (erit. Maasalo (org), Laivaston soittokunta S2:n tuhoutuminen 15 v. sitten) la 5.10. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) VT Helsingin Työväen Teatteri Sigmund Romberg: Erämaan laulu (The Desert Song, 1925), operetti, ensi-ilta su 6.10. S HKO/ksk 3, Ossian Fohström (dir) mm. Järnefelt, Massenet, Palmgren SO Suomalainen Ooppera Selim Palmgren: Daniel Hjort T Laulumatinea, Aili Virtanen (cto) VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu ma 7.10. S Kerttu Wanne (vl), Astrid Joutseno (pf) mm. Vivaldi-Naschéz: Konsertto a, Chausson: Poéme, Grieg: Sonaatti G, pienempiä teoksia, Klemetti: Melodia (KE) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 8.10. S Venni Kuosma (org) mm. Bach, Honegger, Reger ke 9.10. SO Suomalainen Ooppera Selim Palmgren: Daniel Hjort S Alli Seppälä (cto), Taneli Kuusisto (pf) mm. Giordano, Kuula, Puccini, Sibelius SvT Svenska Teatern Jones: Geishan to 10.10. SO Suomalainen Ooppera Mascagni: Cavalleria rusticana & Leoncavallo: Pajatso pe 11.10. Y HKO/sk 3, Martti Similä (dir), Pentti Rautavaara Dvořák, Madetoja, Ranta, Wagner (vlc) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 12.10. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu su 13.10. S HKO/kk 5, Håkan von Eichwald (dir) (Ruotsi) Alfvén, Atterberg, Grieg, Kuhlau, SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas T Mieskuorokonsertti, ”Matkakuoro” (YL, Finlandia, invalidikotien hyväksi Laulu-Miehet, Työväen mieskuoro, Kalevan Laulajat), Aarne Artto (dir), solisteja Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu ma 14.10. S Kurt Walldén (pf) Beethoven, Chopin, Schumann J kko Bertta Sipilä (cto), Taneli Kuusisto (org) mm. Franck, Händel, Pergolesi Merimieslähetyksen hyväksi SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 15.10. S Ensikonsertti, Viola Drycksbäck (cto), Taneli mm. Bizet, Händel, Palmgren, Sibelius Kuusisto (pf) ke 16.10. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern Jones: Geishan to 17.10. Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta II, Arnold italialainen ohjelma Tilgmann (cto), Karl Ekman (pf), jousiyhtye S Kansanlauluilta, Veikko Heinämies (cto), Gerda Veneskoski (pf) VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu 1940 133 pe 18.10. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss) J kko Kirkkomusiikkijuhla, mm. ESO:n kuoro, Elli Leimu invalidien hyväksi & Olavi Nyberg (cto), Martha Dahl (org) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 19.10. S Reino Hallaperä (cto), avust. Paavo Raussi (org), mm. Bach, Beethoven, Händel, Loewe, I. Hugo Huttunen (vl), Väinö Hannikainen (hp) Hannikainen, Händel, Melartin, Wagner su 20.10. SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Juha T Konsertti, HTY:n sekakuoro, Matti Juvonen (dir) suomalainen kuoro-ohjelmisto invalidien hyväksi M Muistojuhla, mm. Helsingin mieskuorot, suomalainen ohjelmisto kaatuneitten reserviupseerien Yhdistyneet soittokunnat muistoksi ma 21.10. Y Ensikonsertti, Rauni Terämaa (bar) & Timo Mikkilä Händel, Kilpinen, Martin, Melartin, R. (pf) Strauss, Turunen SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 22.10. Yt Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ke 23.10. SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Juha S Helsingin Teatteriorkesterin 10-vuotisjuhlakonsertti, Sibelius: Sinfonia 3, Madetoja: Jussi Blomstedt (dir), Aulikki Rautavaara (cto) Pohjalaisia-sarja, Beethoven: Ah perfido to 24.10. S Kaksoisensikonsertti, Aune Karhi (cto), Aija Pitko- mm. Arditi, Bach, Chopin, Giordani, Korkeila (pf) Puccini, Schumann SvT Svenska Teatern Jones: Geishan pe 25.10. Y HKO/sk 4, Leo Funtek (dir), France Ellegaard (pf) Beethoven, Grieg, R. Strauss (Tanska) la 26.10. SO Suomalainen Ooppera Mascagni: Cavalleria rusticana & Leoncavallo: Pajatso S Ensikonsertti, Erkki Kalijärvi (org) mm. Bach VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu SvT Svenska Teatern Jones: Geishan su 27.10. S HKO/ksk 4, Martti Similä & Ernest Pingoud (dir), Haydn, Klami, Pingoud, Puccini Eeva Virtanen (cto) SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) M Invalidiliitto Tähtisisarien juhla, mm. Valkoisen yksinlaulua, kanteleensoittoa sotainvalidien ja perheittensä Kaartin soittokunta, Lauri Näre (dir), M.M., Bengt hyväksi Carlson (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu ma 28.10. S France Ellegaard (pf) (Tanska) mm. Chopin, Beethoven, Mozart, Saint- Saëns SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 29.10. S Helsingin Orkesteriyhdistys, Nikolai van der Pals mm. Bach, Beethoven, Haydn, Mozart, invalidien hyväksi (dir), Frida Sergejeff (cto), Jorma Kärkkäinen (vl) Sibelius J kko Kirkkokonsertti, ”Matkakuoro”, Aarne Artto (dir), rajaseututyön hyväksi solistiesityksiä Kuusamossa ke 30.10. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto vierailijana Lea Piltti S Kansanlauluilta, Veikko Heinämies (cto), Gerda kansanlaulusovituksia (mm. Ekman, Veneskoski (pf) Madetoja, Turunen) to 31.10. Y Sulo Aro (vl), Radio-orkesteri, Toivo Haapanen mm. Mozart, Sinding, Vivaldi (dir), Cyril Szalkewicz (pf) pe 1.11. Y HKO, ylimääräinen sk, Toivo Haapanen (dir), Lea Bach, Händel, Mozart, Reger, Schubert Piltti (cto) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 2.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi. La Traviata vierailijana Lea Piltti VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu su 3.11. S HKO/ksk 5, Nikolai van der Pals (dir), Arvo Tšaikovski-matinea Hannikainen (vl) SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) T Sinfoniakonsertti, Helsingin Työväen Orkesteri, Väinö Rantanen (dir), Toivo Salovuori (vl) ma 4.11. SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 5.11. S Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme Beethoven: Pianokonsertto f, Bach: (dir), Kerttu Bernhard (pf) Brandenburgilainen konsertto G, suomalaista ke 6.11. S Lea Piltti (cto) & Timo Mikkilä (pf) J. Chr. Bach, Kilpinen, Schubert, R. Strauss Yt Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka 1940 134 to 7.11. SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia Toivo Loukon 25-vuotisjuhla S Ensikonsertti, Aino Palomäki (cto) & Timo Mikkilä mm. Donizetti, Madetoja, Verdi (pf) T Jääkäriliiton Helsingin alaosaston juhla, mm. yksinlaulua ym Lapin läänin sotaorpojen musiikkia Valkoisen Kaartin soittokunta, Lauri Näre hyväksi (dir) pe 8.11. S HKO/sk 5, Y, Toivo Haapanen (dir), Ernst Linko Beethoven, Kuula, Schumann (pf) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 9.11. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss) su 10.11. S HKO/kk 6, Väinö Raitamaa (dir), Vesa Jääskeläinen Delibes, Massenet, Puccini, J. Strauss jr, (cto) Tiger SO Suomalainen Ooppera Mascagni: Cavalleria rusticana & Leoncavallo: Pajatso S France Ellegaard (pf) (Tanska) mm. Chopin, Palmgren, Liszt invalidien hyväksi T OTK:n Mieslaulajain konsertti, Aarne Nurminen suomalainen ohjelmisto invalidien hyväksi (dir), solisteja VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu ma 11.11. Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta III, Saga mm. Schubert, Schumann Standertskjöld (cto), Karl Ekman (pf), jousiyhtye SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 12.11. Y Ensikonsertti, Martti Lohikoski (cto), Timo Mikkilä mm. Boito, Kilpinen, Rangström, (pf) Musorgski ke 13.11. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Sulo Hurstinen (vl), Jussi Blomstedt (pf) mm. Bach, Kuula, Sibelius invalidien hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka SvT Svenska Teatern Jones: Geishan to 14.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Otello V kko Kirkkokonsertti, mm. Helsingin Naisorkesteri, Heidi mm. Bach, Händel, Lalo sokeiden hyväksi Sundblad-Halme (dir), Lyyli Siukola (cto), Paavo Raussi (org) VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 15.11. Y HKO, Nils Lerche (dir), Kurt Walldén (pf) Nils Lerchen sävellyskonsertti

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 16.11. SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas su 17.11. S HKO/kk 7, Väinö Rantanen (dir), Gunnar Calenius Berlioz, Glinka, Gounod, Leoncavallo, (cto) Ponchielli, Rossini SO Suomalainen Ooppera Verdi: Otello S Aaria- ja kansanlauluilta, Margherita Violanti- mm. Gluck, Palmgren, Puccini Schauman (cto), George de Godzinsky (pf) M Yksityisyritteliäisyyden viikon avajaisjuhla, mm. musiikkiohjelmaa Valkoisen Kaartin soittokunta, Lauri Näre (dir) Y Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas ma 18.11. Y Timo Mikkilä (pf) -konsertti, HKO, Toivo Haapanen Brahms: Pianokonsertto d, Klami: Klamin konsertto esityksessä (dir) Pianokonsertto op. 8 ”Yö yli 10 vuoden tauon jälkeen Montmartrella” SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 19.11. S Ensikonsertti, Liisa Linko (cto), Ernst Linko (pf) mm. Bergman, Gounod, Grieg, Järnefelt, Puccini, Sibelius ke 20.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Otello S Sibelius-kvartetti (Radio-orkesterin jousikvartetti), Haydn: Kvartetto C op. 74 nro 1, Raitio: Kalle Åcker (cl) Kvartetto g op. 10, Brahms: Klarinettikvintetto op. 115 SvT Svenska teatern Jones: Geishan to 21.11. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Taikahuilu S Ensikonsertti, Sylvelin Långholm (cto) Timo mm. Bach, Bergman, Donizetti, Mikkilä (pf) Kilpinen, Palmgren, Schumann, Sibelius, Thomas, Weber VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 22.11. Y HKO/sk 6, Tor Mann (dir) (Ruotsi), Aune Antti Berwald, Dvořák, Sibelius (cto) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 23.11. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss) su 24.11. S HKO/ksk 6, Tor Mann (dir) (Ruotsi) Alfvén, Larsson, Sibelius

SO Suomalainen Ooppera Verdi: Otello 1940 135

T Helsingin Työväen Mieskuoron syyskonsertti, pääosin suomalainen ohjelmisto Antero Viirre (dir), avust. Helsingin Työväen Orkesteri L kko Invalidijuhla, Helsingin Ev. Lut. Nuorten kuoro, invalideja kutsuvieraina Oiva Kumpulainen (dir), solisteja Kirkkokonsertti, Kulosaaren kirkko, mm. Eva Pasila- puutteenalaisten Tamminen (cto), Arvo Hannikainen (vl) rintamamiesten hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu ma 25.11. S Guila Bustabo (vl) (USA), Timo Mikkilä (pf) mm. Bach, Glazunov, Paganini

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 26.11. S Solveig Parmasmaa (cto), Taneli Kuusisto (pf) mm. Boito, Giordano, Massenet, Sibelius, Sundblad-Halme, Verdi ke 27.11. Mascagni: Cavalleria rusticana & Leoncavallo: Pajatso SvT Svenska Teatern Jones: Geishan to 28.11. J kko YL & YS, Martti Turunen & Jussi Blomstedt (dir) mm. M. Turunen: ”Kenttien kehto” (KE) kaatuneitten toveriensa muistoksi Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 29.11. Yt HKO/sk 7, Nils-Eric Fougstedt (dir), Maire Halava Beethoven, Fougstedt (pf) Lauluilta, Kirjan talo, Sirkka Hokkanen (cto), Regina Varjoranta (pf) SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 30.11. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) MA kko Kirkkokonsertti, mm. Kallion kirkkokuoro, Eini mm. Bach, Händel, Madetoja, Sibelius tulot jouluavuksi Mårtenson (cto), Elis Mårtenson (org) siirtoväkiperheille su 1.12. S HKO/kk 8, Sulho Ranta (dir), Elli Ranta (cto) Melartin, Ranta SO Suomalainen Ooppera Verdi: Otello S Laivaston soittokunta, A.J. Muukka (dir), Toivo mm. Bruch, Kaski, Schubert, Sibelius laivaston kaatuneitten Salovuori (vl) vähävaraisten omaisten ja invalidien hyväksi J kko Kirkkomusiikki-ilta, Johanneksenkirkon kuoro, 1500- & 1600-lukujen sävellyksiä Alfred Hiilimies (dir), Radio-orkesterin jousiyhtye, Armas Maasalo (org), Mikael Agricolan kirkon kuoron pojat Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka ma 2.12. Y Muntra Musikanter, Bengt Carlson (dir), avustajana mm. Sibelius: Tulen synty ja Sandels, HKO muutenkin suomalaista SO Orest Bodalew (pf) mm. Balakirev, Beethoven, Melartin, Prokofjev, Schubert, Skrjabin V kko Kirkkokonsertti, mm. Marttakuoro, Martta Uramo- Huolto- ja valistustyön Klemola (dir), Paavo Raussi (org) tukemiseksi SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 3.12. S Radio-orkesteri, Erkki Linko (dir), Josef Mozart: Sinfonia Es, Zilcher: Rauttenbacher (fl), Kilven Kuoro Huilukonsertto, Fougstedt: Kevään tuntua, Raitio: Romanssi ja Serenadi (Erik Cronvall, vl solo), Sibelius: Vapautettu kuningatar J kko Kirkkokonsertti, solistiesityksiä sotainvalidien hyväksi ke 4.12. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen S Ensikonsertti, Urpo Pesonen (vl), Timo Mikkilä (pf) mm. Bach, Paganini, Palmgren, Ravel, Sibelius, Zarzyck to 5.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Sibelius-Akatemian kamarimusiikkikonsertti, Arvo Sibelius-ohjelma (75 v.): Sonatiini (vl, Hannikainen (vl), Ilmari Hannikainen (pf), Ernst pf), Malinconia (vlc, pf), Kvartetto Linko (pf), Oiva Soini (cto), Sibelius-kvartetti ”Voces intimae”, yksinlauluja, pianoteoksia Norssin musiikki-ilta, Normaalilyseo, sotaorpojen hyväksi poikakuorolaisia ja solisteja Konsertti, Aleksis Kiven kansakoulu, Helsingin Sibelius-ohjelma Opettajakuoro, Antero Viirre (dir), Jorma Huttunen (cto), Timo Mikkilä (pf) ym

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan pe 6.12. M Itsenäisyysjuhla, mm. Suomen Valkoisen Kaartin puhetta ja musiikkia soittokunta, Lauri Näre (dir), Juhlakuoro, Väinö Haapalainen (dir), Yrjö Ikonen (cto) 1940 136

T Itsenäisyysjuhla, Työväen Orkesteri, Työväen Järnefelt, Klemetti, Sibelius puhetta ja musiikkia Mieskuoro, Toivo Salovuori (vl) S Akateemisen Karjala-Seuran itsenäisyysjuhla, mm. puheita ja musiikkia YL, YS, Vesä Jääskeläinen (cto) S Sibelius-Akatemian sankarivainajien muistojuhla, pikkusali mm. Timo Mikkilä (pf), trio Linko-Cronvall-Selin VT Itsenäisyysjuhla, Helsingin Työväen Teatteri, mm. yksinlaulua, muutakin musiikkia Työväen Teatterin orkesteri la 7.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas Y Laulu-Miehet 25-vuotisjuhlakonsertti, Martti suomalainen ohjelmisto, mm. Genetz, Turunen ym. (dir), solisteja Kajanus, Madetoja, Pesola, Sibelius VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu su 8.12. Y HKO, Armas Järnefelt (dir), Oiva Soini & Aulikki Sibelius-juhlakonsertti 1 Rautawaara (cto) T Juhlakonsertti, HTY:n soittokunta 35 vuotta ja Elannon soittokunta 15 vuotta, Leonard Leino (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka ma 9.12. S Ensikonsertti, Tyyne Raatikainen (cto), Taneli mm. Gounod, Mozart, Palmgren, Rimsky- Kuusisto (pf) Korsakov, Sibelius SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 10.12. S Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Sibeliuksen näyttämömusiikkia: Radion Solistikuoro Jokamies, Kuolema, Pelleas & Melisande ke 11.12. Y HKO, Toivo Haapanen (dir), Arvo Hannikainen (vl) Sibelius-konsertti 2

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan to 12.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Tatiana Angelini (cto) & Mischa Angelini (vl) mm. Delibes, Mozart, Kreisler, (Ruotsi), George de Godzinsky (pf) Wieniawski, kevyempää lauluohjelmistoa VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu invalidihuollon hyväksi pe 13.12. Y HKO, Heikki Klemetti (dir), Suomen Laulu Sibelius-konsertti 3

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 14.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S 35-vuotisjuhlakonsertti, Mieskuoro Frihetsbröderna, mm. Bellman, Faltin, Palmgren, Sibelius Erik Bergman (dir) su 15.12. Y HKO, Toivo Haapanen (dir), Yrjö Selin (vlc), Arvo Sibelius-konsertti 4 Hannikainen (vl) SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Tatiana Angelini (cto) & Mischa Angelini (vl) mm. Kreisler, Wieniawski, kevyempää (Ruotsi), George de Godzinsky (pf) lauluohjelmistoa Yt Helsingin Kansanteatteri Joseph Beer: Masurkka ma 16.12. S Musiikki- ja lausuntailta, mm. Toivo Salovuori (vl), mm. Corelli, Kaski, Palmgren Ässä-rykmentin Toivo Lampén (pf) huoltotoiminnan hyväksi SvT Svenska Teatern Jones: Geishan ti 17.12. S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte 1 ke 18.12. SvT Svenska Teatern Jones: Geishan S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte 2 to 19.12. SO Suomalainen Ooppera Richard Wagner: Tannhäuser S Oiva Saukkonen (org) mm. Bach, Buxtehude, Reger VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 20.12. SvT Svenska Teatern Jones: Geishan la 21.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas su 22.12. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) ma 23.12. ti 24.12. ke 25.12. to 26.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu matinea VT Helsingin Työväen Teatteri Edvard Künneke: Serkku Bataviasta (Der Vetter aus Dingsda, 1921), operetti, ensi-ilta SvT Svenska Teatern Jones: Geishan pe 27.12. Yt SSL:n vuosikonsertti, HKO, Toivo Haapanen & mm. V. Hannikainen, Kilpinen, Martti Turunen (dir), Yrjö Selin (vlc), Aune Antti Kuusisto, Madetoja, A. Merikanto, (cto), Suomen Laulu, Suomal. norm.lyseon poikak. Ranta, Turunen, Tuukkanen la 28.12. SO Suomalainen Ooppera Adam: Jos oisin kuningas 1940 137

SvT Svenska Teatern Jones: Geishan su 29.12. S HKO/ksk 7, Arvo Hannikainen & Ernest Pingoud Händel, Pingoud, Sibelius, Wagner (dir), Mary Hannikainen (cto) SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 30.12. ti 31.12. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta SvT Svenska Teatern Jones: Geishan 1941 138

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA ke 1.1. S HKO, uudenvuodenmatinea, Arvo Hannikainen mm. Järnefelt, Kaski, Palmgren, Sibelius (dir), Helsingin Työväen Mieskuoro SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu S Lastenkonsertti, Helsingin Naisorkesteri to 2.1. pe 3.1. la 4.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas T RUK:n oppilaskunnan kuoro ja orkesteri, Jorma mm. Beethoven, Corelli, Sibelius sotaorpojen ja -leskien hyväksi Simojoki & Einari Marvia (dir) VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta SvT Svenska Teatern Rudolf Friml & Herbert Stothart: Rose- Marie (1924), operetti, ensi-ilta su 5.1. S HKO/ksk 8, Erik Cronvall (dir), Wladimir Jussila Mendelssohn, Rossini, Sarasate, (vl) Wieniawski SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser Y RUK:n oppilaskunnan kuoro ja orkesteri, Einari sotaorpojen ja -leskien hyväksi Marvia (dir) SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 6.1. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. matinea Strauss) SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas iltanäytös Y Helsingin Kansanteatteri Ralph Benatzky: Sateenvarjohallitsija (Der König mit dem Regenschirm, 1935), operetti, ensi-ilta (ekS) VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ti 7.1. SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ke 8.1. SO Suomalainen Ooppera Mascagni: Cavalleria rusticana & Leoncavallo: Pajatso Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija to 9.1. K Helsingin Kansanteatteri Mozart: Figaron häät SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie pe 10.1. la 11.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas DS Günter Weinert (pf) (Saksa), Eva Ahlman (cto) mm. Beethoven, Schumann, Wolf Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie su 12.1. S HKO/kk 9, Martti Similä (dir), Eino Haipus (vla) Liszt, Raitio, Schubert, Vitali, Weber SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss jr) T Laulu-Miehet, Martti Turunen (dir), solisteja suomalainen ohjelmisto sotaleskien ja -orpojen hyväksi

VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 13.1. SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ti 14.1. ke 15.1. SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta I, Oiva Dvořák, Tšaikovski Soini (cto), Karl Ekman (pf), jousiyhtye SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie to 16.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 17.1. Y HKO/sk 9, Giovanni Di Bella (dir) (Italia) Berger, Brahms, Casella, Respighi SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie la 18.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie su 19.1. S HKO/kk 10, Arvo Hannikainen & Nils Lerche (dir), Lerche, Sibelius, Wagner Kurt Walldén (pf) SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser T STM:n Uudenmaan piirijärjestön 20- mm. Carlsson, Järnefelt, Kuula, vuotisjuhlakonsertti, HTY:n orkesteri, soittokunta ja Mendelssohn, Sibelius kuorot Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 20.1. SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ti 21.1. ke 22.1. SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust 1941 139

SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie to 23.1. Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija pe 24.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie la 25.1. S Konsertti, eri orkesterien talvisotaan osallistuneet suomalainen ohjelmisto sotainvalidien hyväksi puhallinsoittajat, Lenni Linnala (dir), kuoroja avustamassa su 26.1. SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 27.1. ti 28.1. S Ensikonsertti, Pippa Haikala (vl) & Leo Funtek (pf) mm. Beethoven, Bizet-Hubay, Chopin, De Falla, Palmgren, Sibelius ke 29.1. SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari S Ernst Linko (pf) Beethoven, Chopin SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie to 30.1. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Ensikonsertti, Kaisu Louhivuori (cto) & Timo mm. Gounod, Järnefelt, Sibelius Mikkilä (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija pe 31.1. Y HKO/sk 10, Bengt Carlson (dir), Aune Antti, Aino Verdi: Requiem Elenius, Arnold Tilgmann & Lasse Wager (cto), Svenska Oratorieföreningen SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie la 1.2. SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari Y Väinö Mäkisen johtaja- ja sävellyskonsertti, mm. Blomstedt, Kajanus, Mäkinen, Konserttiorkesteri (koottu orkesteri), Väinö Palmgren, Sibelius Hannikainen (kantele), Toivo Salovuori (vl), Rauni Terämaa (cto) su 2.2. S HKO/ksk 9, Arvo Hannikainen (dir), Asta Kajanus Beethoven (pf) SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas T Helppotajuinen konsertti, Helsingin Työväen mm. Delibes, Rahmaninov, Rubinstein, Orkesteri, Väinö Rantanen (dir) Suppé Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 3.2. Y Pia Ravenna (cto), Alessio Costa (cto), Taneli mm. Bizet, Kilpinen, Puccini Kuusisto (pf) ti 4.2. S Alma Kuula (cto), Sinikka Kuula (pf) Debussy, Händel, Kilpinen, Kuula, Marvia, Ranta, Schubert, Sibelius ke 5.2. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata to 6.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Sibeliuksen näyttämömusiikkia sotainvalidien hyväksi Ella Eronen (lausunta), Radion Solistikuoro, Nils- Eric Fougstedt (dir) Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta II, Sven mm. Beethoven, Kuula, Sibelius Karpe (vl) & Gunnar Norrby (vlc) (Ruotsi), Karl Ekman (pf) pe 7.2. Y HKO/sk 11, Martti Similä (dir), Emil Telmanyi (vl) Beethoven, Berlioz, Sibelius (Unkari) SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie la 8.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija su 9.2. S HKO/kk 11, Martti Similä (dir), Gunnar Norrby Berlioz, Boccherini, Klami, Tšaikovski (vlc) (Ruotsi) SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 10.2. S Gerhard Hüsch (cto) (Saksa), Margaret Kilpinen (pf) Kilpinen: Kuoleman laulut ja Tunturilauluja, Schumann ti 11.2. Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ke 12.2. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly to 13.2. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser vierailijana Gerhard Hüsch (Saksa) S Der Deutsche Studentenchor (SATB), Dietrich kansanlauluohjelmistoa Huber (dir), (Saksa) VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu 1941 140 pe 14.2. S Anja Ignatius (vl), HKO, Armas Järnefelt (dir) Beethoven: Leonore-alkusoitto & Viulukonsertto, Brahms: Viulukonsertto la 15.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas su 16.2. S HKO/kk 12, Eero Selin (dir), Irma Ruuskanen (pf) Liszt, Madetoja, Svendsen, Weber SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari T 20-vuotisjuhlakonsertti, HTY:n Naiskuoro, Taru & suomalainen ohjelmisto Eino Linnala (dir), Työväen orkesteri, solisteja Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 17.2. S Saga Krogius (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Kuula, Marcello, Purcell, Sibelius ti 18.2. ke 19.2. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Figaron häät Oiva Soinin 25- taiteilijajuhlanäytäntö J kko Kirkkojuhla, Johanneksenkirkon kuoro, Oskari Tilli sotainvalidien hyväksi (dir), jousikvartetti, Venni Kuosma (org) B Konsertti, A. Gebert, H. Heinrichsen & B. Levitzky aarioita, romansseja, duettoja ja (cto), George de Godzinsky (pf) trioesityksiä Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie to 20.2. Y Margaret Kilpinen (pf), Yrjö Selin (vlc) Kilpinen: Traagillinen sarja pianolle, Sonaatti pianolle, Sarja sellolle ja pianolle, Sonaatti sellolle ja pianolle VT Helsingin Työväen Teatteri Romberg: Erämaan laulu pe 21.2. Y HKO/sk 12, Armas Järnefelt (dir), Annie Fischer Beethoven, Rosenberg, Schumann, (pf) (Unkari) Suolahti la 22.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Koululaiskonsertti ”Matka maailman ympäri”, mm. Grieg, Sousa, J. Strauss Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), juontajana Sulho Ranta VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta su 23.2. Y HKO/ksk 10, Bengt Carlson (dir), Aune Antti, Aino Verdi: Requiem Elenius, Arnold Tilgmann & Lasse Wager (cto), SvO SO Suomalainen Ooppera Mozart: Figaron häät T kko Musiikki-ilta Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie ma 24.2. S Annie Fischer (pf) (Unkari) Beethoven M Asemiesilta ti 25.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas ke 26.2. SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel), ensi-ilta S Georg Harpf (vlc), avust. Ilse Heiseler-Harpf (cto), mm. Delibes, Kilpinen, Schubert- George de Godzinsky (pf) Cassado, Sibelius, Tšaikovski SvT Svenska Teatern Friml & Stothart: Rose-Marie to 27.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Annie Fischer (pf) (Unkari) mm. Chopin, Liszt, Mozart VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta pe 28.2. S (HKO, HPY:n tilauskonsertti, Toivo Haapanen (dir), Palmgren, Sibelius Kerttu Bernhard (pf)) Y Kalevalaseuran päiväjuhla, mm. Väinö Hannikainen puheita ja musiikkia (kantele), Kilven Kuoron naiset & Marttakuoro la 1.3. SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari su 2.3. S HKO/ksk 11, Arvo Hannikainen (dir) Boccherini, Sibelius SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija VT Helsingin Työväen Teatteri, Romberg: Erämaan laulu ma 3.3. Y 30-vuotisen laulajataruran päättäjäiskonsertti, Anna mm. Brahms, Fauré, I. Hannikainen Hagelstam (cto), Ilmari Hannikainen (pf) ti 4.3. S Elvi Oranti (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Järnefelt, Rahmaninov, Sibelius ke 5.3. SO Suomalainen Ooppera Gotovac: Ero-veijari Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta III, mm. Franck, italialaisia aarioita Antonietta Toini (cto), Karl Ekman (pf), jousiyhtye S Helsingin Balalaikkaorkesteri, W. Andrejeff (dir), I. Putilin (solisti) SvT Svenska Teatern Franz Lehár: Paganini (1925), operetti, ensi-ilta 1941 141 to 6.3. S Karin Ygberg-Wennberg (cto) (Ruotsi), pieni operettisävelmiä orkesteri (Helsingin Teatteriorkesterilaisia), Oscar Gustafsson (dir), (Ruotsi) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija pe 7.3. Y HKO/sk 13, Nikolai van der Pals (dir), Yrjö Selin Beethoven, Kuusisto, Saint-Saëns, (vlc) Tšaikovski SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 8.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija su 9.3. S HKO/ksk 12, Aarre Merikanto (dir) A. Merikanto SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 10.3. S Gertrud Alfthan (cto), Margareta Kilpinen (pf), mm. Bach, Wolf muita avustajia Y 10-vuotisjuhlakonsertti, Eteläsuomalaisen mm. Madetoja, Sibelius, Turunen Osakunnan Laulajat, Ossi Elokas (dir), laulusolisteja

SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ti 11.3. S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Madetoja, Purcell, Sibelius ke 12.3. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit, ensi-ilta S Ensikonsertti, Liisa Söderblom (cto), Astrid mm. Järnefelt, Puccini, Sibelius, Verdi Joutseno (pf) MA kko Kirkkomusiikki-ilta, Kamarikuoro, Heikki Teittinen mm. Bach, Händel, Mozart (dir), Gustav Pettersson (org), solisteja B Lied-ilta, E. Nikitin-Arjo (cto) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini to 13.3. J kko Isänmaallinen kirkkojuhla, mm. Armas Maasalo maanpuolustustyön hyväksi (org), Lottakuoro, Armi Klemetti (dir), Irja Aholainen (cto) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija pe 14.3. Y HKO, Schnéevoigtin jäähyväiskonsertti, Georg Sibelius Schnéevoigt (dir) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 15.3. SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) K Helsingin Kansanteatteri Peter von (Szabolcs) Fenyes: Pustan laulu (Pusztai szerenád, 1939), operetti, ensi-ilta su 16.3. S HKO/ksk 13, Jussi Blomstedt (dir), Erkki Aaltonen Bach, Beethoven, Sibelius klo 14.30 & Olavi Haapalainen (vl) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), mm. Liszt, Palmgren, Sibelius, klo 20.00, Sotainvalidien Irja Simola (cto) Tšaikovski, Verdi Veljesliiton huoltotoiminnan hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 17.3. Y Ensikonsertti, Arja Alpi (cto), Taneli Kuusisto (pf), mm. Bellini, Kilpinen, Rimski-Korsakov Yrjö Selin (vlc) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ti 18.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Brahms, Järnefelt, Klemetti ke 19.3. SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) S Koululaiskonsertti ”Sodan ja rauhan toimissa”, mm. Haydn, Kilpinen, Rossini Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Suomalaisen Normaalikoulun poikakuoro, Otto Ehrström (juontaja) S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta I, Kerttu Beethoven, Mozart, Schubert Bernhard (pf), Yrjö Selin (vlc), Sibelius-kvartetti B Sofie Bulitsch-Starck (cto), W. Raitasep (pf), I. venäläisiä aarioita, romansseja ja Putilin (balalaikka) kansanlauluja SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini to 20.3. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Händel, Liszt, Madetoja, Sibelius Y Akademiska Sångföreningen, Bengt Carlson (dir), mm. Fougstedt, Madetoja, Palmgren laulusolistit pe 21.3. Y HKO/sk 14, Martti Similä (dir), Timo Mikkilä (pf) Saikkola, Sibelius, R. Strauss SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 22.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu 1941 142 su 23.3. S HKO/ksk 14, Nikolai van der Pals (dir) Beethoven, Sibelius, Tšaikovski SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 24.3. S Ingeborg Larsson (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Kaski, Madetoja, R. Strauss, Verdi SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ti 25.3. SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) J kko Kirkkokonsertti, Paula Mikkola (cto), Taneli mm. Bach, Klemetti, Reger, Wolf Kuusisto (org) T 15-vuotiskonsertti, Kirjamiesten Kuoro, Aarne Nurminen (dir), laulusolisteja K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ke 26.3. S Ensikonsertti. Aune Forsman-Nylander (cto), Timo mm. Melartin, Mozart, Palmgren, Mikkilä (pf) Schubert Y Kilven Kuoro, HKO, Väinö Pesola (dir) enimmäkseen suomalaista (ork. säestyksellä J. Straussin Wienerwaldin tarinoita) to 27.3. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata vierailijana Hjördis Schymberg (Ruotsi) S Helppotajuinen matinea, Arnold Tilgmann (cto), suosittuja tenoriaarioita Taneli Kuusisto (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija pe 28.3. Y 20-vuotisjuhlakonsertti, Helsingin Orkesteriyhdistys, Gluck: Ifigenia Auliissa -alkusoitto, Nikolai van der Pals (dir), Ernst Linko (pf) Hoeberg: Legenda jousiorkesterille, Linko: Pianokonsertto A, Beethoven: Sinfonia 2 V kko Musiikkihartaushetki, mm. Svenska Sångare - sotaorpojen hyväksi mieskuoro, Venni Kuosma (org), Ossian Fohström (vlc) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 29.3. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème vierailijana Hjördis Schymberg (Ruotsi) S Suomen Musiikinopettajain Liiton yksityisopettajien Sibelius-Akatemian pieni sali oppilaiden matinea K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini su 30.3. S HKO/ksk 15, Martti Similä (dir), Maila Vala (cto) V. Hannikainen, Madetoja, Mozart SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Brahms, Palmgren, Sibelius sotainvalidien hyväksi T 50-vuotisjuhlakonsertti, HTY:n Sekakuoro, Matti suomalainen ohjelmisto Juvonen (dir), avust. Helsingin Työväen orkesteri T kko Kirkkojuhla, mm. Lottakuoro, Armi Klemetti (dir), mm. Bach Taneli Kuusisto (org) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Künneke: Serkku Bataviasta ma 31.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas Y Aune Antti (cto), Radio-orkesteri, Toivo Haapanen Ravel: Kreikkalainen kansanlaulusarja, (dir) Berlioz: Villanelle ja Absenee, Sibelius: Luonnotar, Kilpisen lauluja, Mozartin aarioita ti 1.4. Y Arvo Hannikainen (vl), HKO, Toivo Haapanen (dir) Beethoven: Viulukonsertto, Brahms: Arvo Hannikaisen 20-vuotisen Viulukonsertto, Bach: Chaconne (solovl) taiteilijatoiminnan johdosta

K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ke 2.4. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas S Hjördis Schymberg (cto) (Ruotsi), Timo Mikkilä (pf) mm. Alfvén, Delibes, Mozart, Sibelius

Yt Helsingin Kansanteatteri Beer: Masurkka Väinö Rantasen 20- vuotistaiteilijajuhla to 3.4. S Elli Ranta & Ture Ara (cto), Timo Mikkilä (pf) & S. Ranta: Merilauluja, Neljä madrigaalia avustajia (fl & vla) ritornelloineen, Kolme nocturnea, Yö meren rannalla, Salaperäinen huilu

K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 4.4. Y HKO/sk 15, Leo Funtek (dir), Kerttu Wanne (vl) Mendelssohn, Mozart, Musorgski T Helsingin Lottakuoro ja Lauluvartio-kuoro, Armi enimmälti suomalaista tulot hyväntekeväisyyteen Klemetti (dir) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 5.4. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas 1941 143

Y Kalevan Laulajat -mieskuoro, Väinö Haapalainen mm. Genetz, Kotilainen, Krohn, Kuula, (dir), Arnold Tilgmann (ten), Kalervo Karjalainen Madetoja, Palmgren, Pesola, Sibelius (bar) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 6.4. S HKO/kk 13, Väinö Pesola (dir), Arvo Hannikainen Väinö Pesola (vl), Kilven kuoron naiset SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal T Päiväkonsertti, Helsingin Naisorkesteri, Heidi mm. Grieg, Sibelius Helsingin Invalidien Sundblad-Halme (dir), Kirsti Gallen-Kallela (vlc) Yhdistyksen hyväksi KM Päiväkonsertti, Helsingin Varuskunnan soittokunta, helppotajuisia kappaleita tulot hyväntekeväisyyteen Lauri Näre (dir) T Kevätkonsertti, Helsingin Työväen Mieskuoro, mm. V. Hannikainen, Kuula, Linnala, Antero Viirre (dir), laulusolisteja Sibelius J kko Kirkkomusiikki-ilta, Johanneksenkirkon kuoro, mm. Klemetti, Madetoja, 1500-luvun Alfred Hiilimies (dir), Radio-orkesterin jousiyhtye, musiikkia Olavi Pesonen (org) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija ma 7.4. S Ensikonsertti, Irma Kajander (cto), Timo Mikkilä mm. Händel, Mozart, Palmgren (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Benatzky: Sateenvarjohallitsija ti 8.4. Y Laulu-Miehet, HKO, Martti Turunen (dir), solisteja Madetoja: 1914 HY promootiokantaatista, Ranta: Vesaisen kuolema (KE), Palmgren: Kääpiön kosto, Klami: Vipusessa käynti (KE), Madetoja: Sammon ryöstö, Sibelius: Tulen synty ke 9.4. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème Y Muntra Musikanter, Bengt Carlson (dir), Ture Ara & suomalainen ohjelmisto Arnold Tilgmann (cto) B Duetto-ilta, Airi Osa & Lennu Paatso (cto), Hans mm. Melartin, Schumann Aufrichtig (pf) to 10.4. pe 11.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal J kko Pääsiäiskonsertti, Suomen Laulu, Radio-orkesteri, mm. Pergolesi, Roman Ossi Elokas (dir), Elis Mårtenson (org), solisteja la 12.4. su 13.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 14.4. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi T Kansanlaulumatinea ja Similän 25- vuotislaulajajuhla, Aapo Similä (cto & kantele), Eeva Siukonen & Vesa Jääskeläinen (cto) ym. KT Ruusu-Ristin juhlamatinea, mm. Sibelius-kvartetti, lausuntaa ja musiikkia Martti Seilo (cto), Helvi Leiviskä (pf) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ti 15.4. DS Fidel-trio (München, Saksa) musiikkia ”gotiikan ja renessanssin suomalais-saksalaisen seuran ajoilta” jäsenille S Ensikonsertti, Anne-Marie Rosenlöf-Särö (cto), mm. Madetoja, Pesola, Puccini, Timo Mikkilä (pf) Schubert, Sibelius K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ke 16.4. S Ester Ingman (cto), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Kilpinen, Sibelius to 17.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Ensikonsertti, Kurt Sundberg (vlc), Jouko Kunnas mm. Boccherini, Palmgren, Popper (pf) pe 18.4. Y HKO/sk 16, Armas Järnefelt (dir), Aulikki Brahms, Järnefelt, Mahler, Sibelius Rautawaara (cto) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 19.4. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta, ensi-ilta Y Arnold Tilgmann & Elsie Stark (cto), Rolf Bergroth lauluja, aarioita, pianosävellyksiä Kotiystävätoiminnan hyväksi (pf) S Koululaiskonsertti ”Kepposia ja huumoria”, mm. Dvorak, Klami, Mozart, Sibelius Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Jouko Iivonen (vl), Otto Ehrström (juontaja) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 20.4. S HKO/kk 14, Eero Kosonen (dir), Hjördis Lindén (pf) Kuula, Liszt-Busoni, Musorgski, Rimski- Korsakov SO Suomalainen Ooppera Wagner: Tannhäuser 1941 144

T Konsertti, Elannon sekakuoro ja orkesteri, A. mm. Sibelius: Vapautettu kuningatar Nurminen (dir) T kko Kirkkokonsertti, laulusolisteja, Venni Kuosma (org) mm. Bach, Bizet sotainvalidien hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ma 21.4. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi ti 22.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto Y Prof. Karl Ekmanin kamarimusiikki-ilta IV, Ester mm. Grieg, Kilpinen, Sinding Ingman (cto), Karl Ekman (pf), jousiyhtye S Karjalainen musiikki-ilta, mieskuoro Karjala, sekakuoro Karjalaiset Laulajat, Väinö Haapalainen & Th. Björklund (dir), avustajia ke 23.4. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta T Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Järnefelt, Kuula, Puccini, Sibelius reserviläisten ja sodassa kaatuneiden omaisten avustamiseen S Helsingin Venäläinen Laulukuoro, A. Gobert (dir), Musorgski, Rimski-Korsakov, laulusolisteja Tšaikovski, venäläistä ja ukrainalaista ohjelmistoa SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini to 24.4. SO Kansallisbaletti Kolmen baletin ilta (säv. Chopin, J. Strauss) Y Ylioppilaskunnan Soittajat, Jussi Blomstedt (dir), Schubert: Sinfonia h-molli, Sibelius: Pentti Rautawaara (vlc), EOL Vapautettu kuningatar, Tuukkanen: Teinisarja MA kko Mieskuoro S.S. (Svenska Sångare), Alfred Holm pääosin suomalaista & ruotsalaista sotainvalidien hyväksi (dir), Elis Mårtenson (org) ohjelmistoa K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 25.4. (Lapinlahden uuden koulun vihkiäisjuhla, HKO Pacius, O. Pesonen, Sibelius avustamassa, Hannikainen, Pesola (dir) – tilauskonsertti) S Edward Weiss (pf) (Saksa) mm. Busoni, Liszt, Weber la 26.4. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Oskar Merikanto: Tukkijoella, laulunäytelmä, ensi-ilta SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini su 27.4. S HKO/kk 15, Martti Similä (dir), Karin Englund (cto) mm. Linnala, Madetoja, Melartin, Thomas, Wagner SO Kansallisbaletti Viiden baletin kokonaisuus (säv. Pingoud, Ravel) KO 10-vuotiskonsertti, Kalliolan orkesteri, Kalervo Mozart: Alkusoitto oopperasta Titus, Tuukkanen (dir) Haydn: Sinfonia 13, Sibelius: Andante festivo & Finlandia NMKY NMKY:n sekakuoron musiikki-ilta, Olavi Pesonen (dir), Urpo Pesonen (vl) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 28.4. S Tor Ahlberg (pf) (Ruotsi) mm. Chopin, Grieg, Schumann Y Ylioppilaskunnan Laulajat, Martti Turunen (dir), kansanlaulusovituksia, Kilpinen Alfons Almi, Mikko Plosila, R.V. Terämaa (cto) ensiesityksiä, lopuksi isänmaallisia lauluja (Oi kallis Suomenmaa, Suomalainen rukous, Herää Suomi, Finlandia) SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini T Asemiesilta ti 29.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ke 30.4. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta klo 19.00 SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas klo 22.30 K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini to 1.5. Kh HKO, vappumatinea, Arvo Hannikainen (vl) mm. Delibes, Massenet, Palmgren, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella pe 2.5. SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini la 3.5. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Kerjäläisylioppilas su 4.5. S HKO/kk 16, Jussi Blomstedt (dir), Reino Salo (tr) mm. Klami, Liszt, Ravel, Sibelius 1941 145

SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta V kko Kirkkomusiikki-ilta, mm. Lyyli Siukola (cto), Sulo mm. Bach, Fauré, Mozart sairaiden tai haavoittuneiden Hurstinen (vl), Olavi Pesonen (org) sotilaiden hyväksi T Ry. Koiton Sekakuoron konsertti, Th. Björklund mm. Beethoven, Madetoja, Sibelius (dir) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella SvT Svenska Teatern Lehár: Paganini ma 5.5. S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta III, Trio Madetoja: Pianotrio, Brahms: Linko-Cronvall-Selin, Sibelius-kvartetti, Timo Jousisekstetto B, Schumann: Mikkilä (pf), Ilmo Ranta, Oiva Soini (cto) Dichterliebe Y Inkeri Hyvärinen (cto), Auvo Kohonen (pf) mm. Berlioz, Madetoja, Tšaikovski ti 6.5. Y Ensikonsertti, Annikki Kalliorinne (cto), Timo mm. Brahms, Melartin, Puccini, Sibelius Mikkilä (pf) ke 7.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème S ”Laulaen maailman ympäri”, Karin Juel (cto), eri maiden laulelmia ja kansanlauluja George de Godzinsky (pf) to 8.5. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta S Gebel-trio (Berliini, Saksa) mm. Bach (isä ja pojat), Leclair, Telemann, Kilpinen NMKY NMKY:n orkesteri, Martti Heiniö (dir), Liisa Heiniö mm. Haydn, Mozart (cto) pe 9.5. Y HKO/sk 17, Adolf Wiklund (dir) (Ruotsi), Margaret Beethoven, Tšaikovski, Wirén Kilpinen (pf) S ”Laulaen maailman ympäri”, S, Karin Juel (cto), eri maiden laulelmia ja kansanlauluja George de Godzinsky (pf) J kko Kirkkomusiikkiopiston näYtteet lauluja urkusooloja la 10.5. V kko Karin Furuhjelm-Brotherus (cto), Ossian Fohström mm. Brahms, Palmgren, Wagner sotasokeiden hyväksi (vlc), Jouko Kunnas (org) su 11.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Hidemaro Konoye (dir) (Japani) S ”Laulaen maailman ympäri”, Karin Juel (cto), eri maiden laulelmia ja kansanlauluja George de Godzinsky (pf) Skt js Helsingin suojeluskuntapiirin Soittokunta, Vilho mm. Halvorsen, Sibelius, Verdi invalidien hyväksi Aalto (dir) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella ma 12.5. SvT Svenska Teatern Peter Kreuder: Franzi (1940), operetti, ensi-ilta ti 13.5. Y HKO, Konoye-konsertti 1, Hidemaro Konoye (dir) Beethoven, Konoye, Mozart, Weber (Japani), Kerttu Bernhard (pf) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ke 14.5. Y HKO, Konoye-konsertti 2, Hidemaro Konoye (dir) Kuula, Mozart, Sibelius (Japani), Aune Antti (cto) S Koululaiskonsertti ”Eläinten parissa”, Helsingin mm. Böhme, O. Merikanto, Rossini, Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Aune Sibelius Lindeberg (cto), Otto Ehrström (juontaja) S ”Laulaen maailman ympäri”, Karin Juel (cto), eri maiden laulelmia ja kansanlauluja rajanavun hyväksi George de Godzinsky (pf) SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi to 15.5. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi pe 16.5. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta S Orest Bodalew (pf) Chopin, Liszt, Schumann K Operetti-ilta, Emmi Jurkka & Kyösti Erämaa (cto) Leo Ascher: Rakkauden ristitulessa SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi la 17.5. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta su 18.5. S HKO/ksk 16, Hidemaro Konoye (dir) (Japani), Aune Beethoven, Konoye, Weber Suomen Punaisen Ristin Antti (cto) hyväksi M Berliner Philharmonisches Orchester, Hans Brahms: Sinfonia 3, Wagner: Tristan & Knappertsbusch (dir) Isolde: Prologi ja Isolden lemmenkuolo, Beethoven: Sinfonia 1 S Peter Kreuder (pf) (Saksa), pieni yhtye operettisävellyksiä, mm. Kreuderin omia ma 19.5. Y Edward Weiss (pf), (Saksa) mm. Beethoven, Chopin, Liszt KT Sankarivainajien muistojuhla, mm. Helsingin suojeluskuntapiirin Soittokunta, Vilho Aalto (dir), Kalevan Laulajat -mieskuoro, Kaarlo Ruusunen (cto) 1941 146

SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ti 20.5. Y HKO, ylimääräinen sk, Leo Funtek (dir), Arvo Ikonen, Klami, Ringbom Hannikainen (vl) S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä ke 21.5. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi to 22.5. T kko Töölön kirkkokuoro, Taneli Kuusisto (dir), Anna- mm. Kuusisto: Psalmi nro 40, Bach, Liisa Luukkonen (cto), Paavo Raussi (org), Radio- Maasalo, Madetoja orkesterin jousiyhtye S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 23.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä la 24.5. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi su 25.5. S HKO/ksk 17, Arvo Hannikainen (dir), Pippa Haikala A. Hannikainen, Mikkola, Mozart, (vl) Suolahti SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 26.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ti 27.5. ke 28.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäytteitä SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi to 29.5. pe 30.5. Y HKO, ylimääräinen sk, Ole Edgren & Bengt von Liszt, Palmgren, Törne Törne (dir), Rolf Bergroth (pf) la 31.5. su 1.6. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi VU Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella ma 2.6. ti 3.6. Y HKO/ksk 18, Eino Roiha (dir) Roiha, Sibelius SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ke 4.6. to 5.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi pe 6.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi E Asemiesillta la 7.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi VU Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella su 8.6. S HKO/kk 17, Väinö Rantanen (dir), Irma Nissinen Klami, Kuula, Mendelssohn, Ranta, (vl) Sibelius, Smetana VU Helsingin Työväen Teatteri O. Merikanto: Tukkijoella ma 9.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ti 10.6. ke 11.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi to 12.6. pe 13.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi la 14.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Emmerich Kálmán: Hollantilaistyttö (Das Hollandweibchen, 1919), operetti, ensi-ilta su 15.6. S HKO/kk 18, Nikolai van der Pals (dir), Frida mm. Alabieff, Berlioz, Eckert, Lerche, Sergejeff (cto) Tšaikovski K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Vallilan UlkoilmanäYttämö (matinea) O. Merikanto: Tukkijoella VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 16.6. SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi ti 17.6. Ulkoilmakonsertti, Olympiakylä, HTY:n torvisoittokunta (viikoittain toistaiseksi) ke 18.6. Ulkoilmakonsertti, Karhupuisto & Paasivuorenpuisto, HTY:n torvisoittokunta (viikoittain toistaiseksi) SvT Svenska Teatern Kreuder: Franzi to 19.6. pe 20.6. 1941 147 la 21.6. Mustikkamaan kesäteatteri, Oscar Straus: Manon Cavallinin rakkaus (Eine Frau, die weiss, was sie will, 1932), operetti/laulunäytelmä, ensi- ilta; oliko tätä? (ei arvosteluja)

Vallilan Ulkoilmanäyttämö, Kálmán: Hollantilaistyttö (oliko tätä?) su 22.6. ma 23.6. ti 24.6. ke 25.6. JATKOSOTA to 26.6. pe 27.6. la 28.6. su 29.6. ma 30.6. ti 1.7. ke 2.7. to 3.7. pe 4.7. la 5.7. su 6.7. ma 7.7. ti 8.7. ke 9.7. ilmahyökkäys to 10.7. pe 11.7. la 12.7. su 13.7. ma 14.7. ti 15.7. ke 16.7. to 17.7. pe 18.7. la 19.7. su 20.7. ma 21.7. ti 22.7. ke 23.7. to 24.7. pe 25.7. la 26.7. su 27.7. ma 28.7. ti 29.7. ke 30.7. to 31.7. pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. to 14.8. pe 15.8. la 16.8. su 17.8. ma 18.8. ti 19.8. 1941 148 ke 20.8. to 21.8. pe 22.8. la 23.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys (Mam'zelle Nitouche, 1883), operetti, ensi-ilta su 24.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys ma 25.8. P kko Konsertti, Aune Antti (cto), Jouko Kunnas (org), Sörnäisten pommituksessa Tauno Korhonen (vlc), Jorma Kärkkäinen (vl), kärsineiden hyväksi Akseli Harla (cto) ti 26.8. ke 27.8. to 28.8. ilmahyökkäys yöllä 28.–29.8. pe 29.8. la 30.8. su 31.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys ma 1.9. ti 2.9. ke 3.9. to 4.9. pe 5.9. la 6.9. VU Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys su 7.9. SvT HKO/kk 1, S, Arvo Hannikainen (dir) suomalainen ohjelma Tu kko Kirkkojuhla, mukana Viipurin Tuomiokirkkoseuran kuoro, Olavi Tilli (dir) VU Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys ma 8.9. ti 9.9. ke 10.9. to 11.9. pe 12.9. la 13.9. SvT Svenska Teatern Sam Sihvo: Jägarens brud / Jääkärin avustaa Helsingin morsian Varuskunnan soittokunta, Artturi Rope (dir) su 14.9. S HKO/kk 2, Arvo Hannikainen (dir), Alfred Hiilimies mm. Järnefelt, Loewe, Mielck, Schubert (cto) S Juhlakonsertti, Oiva Soini, Irja Aholainen (cto), Yrjö mm. Sibelius invalidien ja kaatuneitten Selin (vlc), Venni Kuosma (org), Varuskunnan vähävaraisten omaisten soittokunta, Artturi Rope (dir) hyväksi ma 15.9. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ti 16.9. ke 17.9. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud to 18.9. pe 19.9. T Asemiesilta SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud la 20.9. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud su 21.9. S HKO/ksk 1, Arvo Hannikainen (dir), Elis Mårtenson Beethoven, Rheinberger, Schubert (org) ma 22.9. ti 23.9. ke 24.9. S HKO, kamarimusiikkikonsertti 1, Arvo Hannikainen Beethoven, Händel, Tartini, Valensin (dir), Yrjö Selin (vlc) SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud to 25.9. pe 26.9. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud la 27.9. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud su 28.9. S HKO/kk 3, S, Arvo Hannikainen (dir), Mary Grieg, Wagner, Weber Hannikainen (cto) ma 29.9. ti 30.9. ke 1.10. S HKO, kamarimusiikkikonsertti 2, Arvo Hannikainen Atterberg, Bach, Leo, Pingoud, Ravel (dir), Aune Antti (cto) to 2.10. S Juhlakonsertti, S, Oiva Soini, Irja Aholainen (cto), invalidien ja kaatuneitten Yrjö Selin (vlc), Venni Kuosma (org), Varuskunnan vähävaraisten omaisten soittokunta hyväksi pe 3.10. T Rannikkolinnakkeiston sotilasyhtyeen (reserviläisiä) merivoimissa kaatuneiden matinea omaisten hyväksi SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud la 4.10. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi su 5.10. S HKO/kk 4, Arvo Hannikainen (dir), Georg Harpf Saint-Saëns, Sibelius, Wagner (vlc) 1941 149

SO Oopperakonsertti, Leo Funtek (dir), useita solisteja osia oopperoista Faust, Carmen, La Bohème, Myyty morsian, Lepakko, La Traviata, Figaron häät T kko Kirkkomusiikkijuhla sotainvalidien hyväksi ma 6.10. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ti 7.10. ke 8.10. to 9.10. pe 10.10. S HKO, ylimääräinen sk, Toivo Haapanen (dir), Emil Klami, Sibelius Telmányi (vl) (Unkari) la 11.10. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi K Helsingin Kansanteatteri Robert Stolz: Odottamaton tytär (Peppina, 1930), operetti, ensi-ilta su 12.10. S HKO/kk 5, Martti Similä (dir), Anna Mutanen (cto) Beethoven, Eilenberg, Kajanus, Mozart, Schumann, Strauss SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly K kko Kirkkokonsertti, soolonumeroita ja mm. Bach, Brahms, Klemetti, Schubert, Sörkän Rykmentin invalidien Johanneksenkirkon kuoro, Alfred Hiilimies (dir) Sibelius ja kaatuneiden omaisten avustamiseksi VT Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys ma 13.10. SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ti 14.10. ke 15.10. S Emil Telmanyi (vl) (Unkari), A. L. Telmanyi (pf) Bach, Brahms, Dohnanyi, Palmgren, Sibelius, Tartini to 16.10. K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär pe 17.10. S HKO, kamarimusiikkikonsertti 3, Arvo Hannikainen Bach, Corelli, Halvorsen (dir), Emil Telmányi (vl) (Unkari) la 18.10. SO Kansallisbaletti Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär su 19.10. S HKO/kk 6, Nikolai van der Pals (dir) Haydn, Schubert, Sibelius, Sjögren SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Elli Ranta ma 20.10. S Aune Antti (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Kilpinen, Schubert SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ti 21.10. K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär ke 22.10. to 23.10. SO Kansallisbaletti Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia pe 24.10. S HKO, sinfoninen ilta 1, Leo Funtek (dir), Hanna Dvořák, Grieg, Schubert Granfelt (cto) la 25.10. J kko Kirkkokonsertti, solistinumeroita, Radion mm. Bach, Beethoven, Melartin, hyväntekeväisyys solistikuoro, Taneli Kuusisto (dir) Tuukkanen su 26.10. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär ma 27.10. S Ernst Linko (pf) Beethoven, Schumann, Chopin ti 28.10. ke 29.10. SO Kansallisbaletti Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia to 30.10. S Irma Nissinen (vl), Leo Funtek (pf) Sibelius K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär VT Helsingin Työväen Teatteri Hervé: Pikku pyhimys pe 31.10. Y HKO, sinfoninen ilta 2, Arvo Hannikainen, Hjördis Dvořák, Grieg, Klami, Ranta Lindén (pf) la 1.11. SO Kansallisbaletti Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia T kko Kirkkomusiikkijuhla Itä-Karjalan lasten hyväksi su 2.11. S HKO/kk 7, Arvo Hannikainen (dir), Aino Elenius Bizet, Ikonen, Rossini, Thomas, Verdi (cto) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär ma 3.11. S Aune Antti (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Madetoja, Ravel, Sibelius ti 4.11. ke 5.11. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia to 6.11. pe 7.11. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia la 8.11. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto ilmahyökkäys päivällä K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär 1941 150 su 9.11. S HKO/kk 8, Jussi Blomstedt (dir), Sulo Hurstinen (vl) Bruch, Melartin, Sibelius, Weber

SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud T Helsingin suomalaisten mieskuorojen sotainvalidien hyväksi matkakonsertti, Aarne Artto (dir), solisteja ma 10.11. S Ernst Linko (pf) Beethoven, Chopin, Sibelius ti 11.11. ke 12.11. to 13.11. SO Suomalainen Ooppera Melartin: Aino S Orest Bodalew (pf) mm. Chopin, Liszt, Scarlatti pe 14.11. Y HKO, sinfoninen ilta 3, Toivo Haapanen (dir), Pia Beethove, Donizetti, Mozart, Sibelius Ravenna (cto) la 15.11. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär su 16.11. S HKO/kk 9, Martti Similä (dir), Hélène Bourgeois- Bach, Bellini, Haydn, Gillet, Liszt, Wickström (cto) Rameau SO Suomalainen Ooppera Melartin: Aino S Elna Eliasson (cto), Taneli Kuusisto (pf) mm. Brahms, Puccini, Verdi SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ma 17.11. ti 18.11. ke 19.11. Kristillisen Taideseuran juhlakerho Alma Kuulan mm. musiikkiesityksiä muistoksi, Lallukan Taiteilijakodin juhlasali to 20.11. S Aune Antti (cto), Kosti Vehanen (pf) Brahms, Kuula, Mozart, Palmgren V kko Kirkkokonsertti, Helsingin sk-piirin soittokunta, E. mm. Bach, Wagner invalidien hyväksi, järjestäjänä Strandström(dir), Arvo Hannikainen (vl), Erkki Eirto Lotta Svärd III (cto) ym. pe 21.11. la 22.11. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär su 23.11. S HKO/kk 10, Arvo Hannikainen (dir) Johann Strauss (nuor.) -matinea SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud ma 24.11. ti 25.11. S Ensikonsertti, Ulla Borenius (vl), Leo Funtek (pf) mm. Bach, Mozart, Palmgren, Sibelius ke 26.11. S Orest Bodalew (pf) Bach-Busoni, Beethoven, Brahms, Chopin, De Falla, Infante, Liszt to 27.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly S Ensikonsertti, Salme Kapanen (cto),Timo Mikkilä mm. Brahms, Järnefelt, Kilpinen, (pf) Massenet, Palmgren, Ravel J kko Kirkkokonsertti, Helsingin Varuskunnan soittokunta, mm. Bach, Kuusisto, Massenet, Saint- sotainvalidien hyväksi, järj. Lauri Näre(dir), Arvo Hannikainen (vl), Eini (cto) ja Saëns, Wagner Suomalais-Saksalainen Elis Mårtenson (org) ym Naiskerho Kirkkojuhla, Lähetyskirkko mm. yksinlauluja ja viulusooloja SvT Svenska Teatern Sihvo: Jägarens brud pe 28.11. Y HKO, sinfoninen ilta 4, Martti Similä & Bengt von Haydn, Sibelius, Törne Törne (dir), Yrjö Selin (vlc) la 29.11. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia J kko Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme mm. Bach, Reger, Händel, Sibelius sodassa kaatuneitten (dir), Svenska Oratoriekören, Elis Mårtenson (org) reserviläisten perheiden hyväksi su 30.11. S HKO/kk 11, Leo Funtek (dir), Kirsti Hammerberg Linnala, Mascagni, Smetana, J. Strauss (cto) jr, Weber SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca J kko Kirkkomusiikki-ilta, Johanneksenkirkon kuoro, mm. Bach, Buxtehude, Pachelbel Alfred Hiilimies (dir), Radio-orkesterin jousiyhtye, Olavi Pesonen (org) ma 1.12. J kko Kirkkokonsertti, solistiesityksiä ja Kilven kuoro, Bach, Madetoja, Sibelius, Wagner sodasta kärsimään joutuneiden Väinö Pesola (dir) lasten hyväksi (järj. Koteja Kodittomille Lapsille r.y.) ti 2.12. M Asemiesilta ke 3.12. S Greta Aaltonen (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Beethoven, Kilpinen, Madetoja, Palmgren, Schubert, Schumann to 4.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca 1941 151

S Orest Bodalew (pf) Chopin, Liszt tulot sotaorvoille pe 5.12. Y HKO, ylimääräinen sk, Toivo Haapanen (dir), Kurt Mozart Mozartin 150- Walldén (pf), Aune Antti (cto) vuotiskuolinpäivän johdosta VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö la 6.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca M Suomen Aseveljien Liiton järjestämä mm. Faltin, Kothen, Sibelius Itsenäisyysjuhla, musiikkiohjelmana Helsingin Varuskunnan soittokunta, Yhdistyneet Mieskuorot, Martti Turunen (dir) VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö su 7.12. S HKO/kk 12, Bengt Carlson (dir), Venni Kuosma Alfvén, Aulin, Bach, Bonnet, Halvorsen, (org) Kuusisto, Smetana SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia J kko Kirkkokonsertti, Aune Antti & Erkki Eirto (cto), Elis Bach, Händel, Klemetti, Melartin, A. sotainvalidien hyväksi (järj. Mårtenson (org), Yrjö Selin (vlc), Merikanto Vuosien 1939-1940 Sodan Johanneksenkirkon kuoro, Alfred Hiilimies (dir) Invalidit r.y.) VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 8.12. S SSL:n vuosikonsertti, Aino Schreck, Greta mm. Fougstedt, Linnala, Marvia, Fougstedt & Hemming Eklund (cto), Selim Pesonen, Ranta Palmgren, Taneli Kuusisto, Ernst Linko & Einari Marvia (pf), Erik Karma (vla), Pentti Rautawaara (vlc) ti 9.12. S Martta Tiger (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Bach, Haydn, Kilpinen, Puccini, Sibelius, Verdi ke 10.12. S Laulu-Miehet, Martti Turunen (dir), solisteja mm. Genetz, Sibelius, Turunen tulot invalideille to 11.12. SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust pe 12.12. la 13.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö su 14.12. S HKO/kk 13, Ossian Fohström (dir) Johann Strauss nuor. -matinea SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust T kko Töölön Kirkkokuoron musiikki-ilta, Taneli Kuusisto mm. Kuusisto, Madetoja (vain (dir), avustajana Radio-orkesterin jousiyhtye ja suomalaista) laulusolisteja VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 15.12. S Hélène Bourgeois-Wickström (cto) & Timo Mikkilä mm. Bellini, Brahms, Melartin, Sibelius (pf), Pippa Haikala (vl) ti 16.12. ke 17.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca to 18.12. pe 19.12. Y HKO, sinfoninen ilta 5, Martti Similä (dir), Pentti Boëllmann, Mozart, Raitio, Sibelius Rautavaara (vlc) la 20.12. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia Ks kko Kirkkokonsertti, lauluesityksiä, jousikvartetti sotasokeiden hyväksi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö su 21.12. S HKO/kk 14, Martti Similä (dir) Liszt, Palmgren, Raitio, Wagner VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 22.12. KT Asemiesilta 9 ti 23.12. ke 24.12. to 25.12. pe 26.12. SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär VT Helsingin Työväen Teatteri pantomiimibaletti 'Tyhmät neitsyet' (mus. Kurt Atterberg) & laulunäytelmä 'Laululintunen' (Hauptner), muita tanssikohtauksia la 27.12. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö su 28.12. S HKO/kk 15, Nikolai van der Pals (dir) mm. Palmgren, Schubert, Tšaikovski SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca VT Helsingin Työväen Teatteri Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', matinea muita tanssikohtauksia VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö iltanäytäntö ma 29.12. ti 30.12. ke 31.12. 1942 152

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA to 1.1. S HKO, uudenvuodenmatinea, Martti Similä (dir) suomalainen ohjelmisto SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', muita tanssikohtauksia pe 2.1. la 3.1. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia su 4.1. S HKO/kk 16, Martti Similä (dir), Erkki Eirto (cto) mm. Mendelssohn, Sibelius, Wagner SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö matinea VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', iltanäytäntö muita tanssikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär ma 5.1. ti 6.1. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', muita tanssikohtauksia ke 7.1. to 8.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö pe 9.1. la 10.1. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', muita tanssikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär su 11.1. S HKO/kk 17, Martti Similä (dir), Jorma Kärkkäinen Leiviskä, Schubert, Sibelius, Vieuxtemps (vl) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca K Helsingin Kansanteatteri Stolz: Odottamaton tytär ma 12.1. ti 13.1. ke 14.1. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia to 15.1. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta V kko (HKO, Arvo Hannikaisen hautajaiset) Schumann, Sibelius pe 16.1. Y HKO/sk 1, Armas Järnefelt (dir), Kai Kajanus (vl) Beethoven, Brahms, Wagner la 17.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 18.1. S HKO/ksk 2, Armas Järnefelt (dir) Beethoven, Kajanus, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', muita tanssikohtauksia ma 19.1. ti 20.1. ke 21.1. to 22.1. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 23.1. la 24.1. SO Kansallisbaletti Drigo: Lumottu huilu, Chopin: Sylfidit, myös muita balettikohtauksia K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 25.1. S HKO/kk 18, Armas Järnefelt (dir), Liisa Linko (cto) mm. Bizet, Puccini, Raitio, Rossini SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Kirja Elna Eliasson (cto), Heidi Sundblad-Halme (pf) kaatuneitten kirjatyöläisperheitten hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri 'Tyhmät neitsyet' & 'Laululintunen', muita tanssikohtauksia ma 26.1. ti 27.1. S Timo Mikkilä (pf) Beethoven, Chopin, Palmgren, Sibelius T Asemiesilta 10 ke 28.1. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi (Der Graf von Luxemburg, 1909/1937), operetti, ensi-ilta to 29.1. S HKO/sk 2, Armas Järnefelt (dir), Aino Elenius (cto) mm. Bizet, Debussy, Schubert, Sibelius 1942 153

M Marssi-ilta, Helsingin Varuskunnan soittokunta, Artturi Rope (dir) pe 30.1. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta la 31.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö su 1.2. S HKO/kk 19, Armas Järnefelt (dir), Solveig Järnefelt, Klami, Kuula, Ranta, Sibelius Parmasmaa (cto) SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 2.2. S Tuomi Elmgren-Heinonen (cto), Margaret Kilpinen Bach, Händel, Rameau, Scarlatti ”musiikillis-kirjallinen (cemb) rapsodiailta” ti 3.2. T Aseveli-ilta, mm. Laivaston soittokunta Huoltorahaston hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 4.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Y Yrjö Kilpisen 50-vuotiskonsertti ”Isänmaallinen”, Kilpinen: Isänmaan kasvot, Isänmaan Sotainvalidien Veljesliiton Laulu-Miehet, Helsingin Varuskunnan soittokunta virsi, Lippulaulu, Suomen vaakunat, hyväksi ym Taistolaulu ym. to 5.2. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi pe 6.2. M Marssi-ilta, Helsingin Varuskunnan soittokunta, Artturi Rope (dir) la 7.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 8.2. S HKO/ksk 3, Armas Järnefelt (dir), Väinö Sibelius-matinea Hannikainen & Ilona Juutilainen (hp) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 9.2. S Ensikonsertti, Hillevi Harju (cto), George De mm. Händel, Kuula, Puccini, Sibelius Godzinsky (pf) ti 10.2. ke 11.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 12.2. SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden pe 13.2. Y HKO/sk 3, Selim Palmgren (dir), Kerttu Bernhard Beethoven, Palmgren (pf) Kirkkokonsertti, Suomenlinnan varuskuntakirkko, kolehti presidentti Kallion mm. Eeva Pasila-Tamminen & Antti Koskinen (cto), rahastolle Kurt Sundberg (vlc) la 14.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi su 15.2. S HKO/kk 20, Armas Järnefelt (dir), Eeva Virtanen Alfvén, Offenbach, Saint-Saëns, (cto) Svendsen SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden NMKY Musiikki-ilta kotirintamamiehille ma 16.2. S Laina Kalmari (lausunta), psalmi-ilta, myös Bach, Händel musiikkia: Pia Tallgren-Juvonen (hp), Paavo Raussi (org) ti 17.2. S Ernst Linko (pf) Beethoven, Chopin, Palmgren, Schumann ke 18.2. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 19.2. SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden pe 20.2. S Tuomi Elmgren-Heinonen (cto), Margaret Kilpinen Bach, Händel, Rameau, Scarlatti ”musiikillis-kirjallinen (cemb) ym rapsodiailta”, Kansanavun hyväksi la 21.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi su 22.2. S HKO/ksk 4, Armas Järnefelt & Selim Palmgren Furuhjelm, Palmgren (dir), Kerttu Bernhard (pf) SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 23.2. ti 24.2. M Asemiesilta 11 Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 25.2. to 26.2. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi 1942 154 pe 27.2. Y HKO/sk 4, Armas Järnefelt (dir), Tor Ahlberg (pf) Brahms, Gram, Lerche, Wiklund (Ruotsi) la 28.2. SO Kalevalaisten Naisten Kalevala-juhla, mm. HKO, kohtauksia Melartinin oopperasta Aino myös muuta ohjelmaa, Martti Similä (dir) päiväjuhla Y Kalevalajuhla, HKO, Toivo Haapanen (dir), Anna Kilpinen, Klami, Sibelius tulot Sotainvalidien Mutanen (cto) Veljesliiton hyväksi, iltajuhla su 1.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta V kko Margit Ahlfors, Elsa Lång, Sofie Starck, Bertel mm. Händel, Mozart, Ranta, Kuusisto Helsingin Kotiystävien Höckert (cto), Taneli Kuusisto (org) hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi S Swing-ilta, Erkki Ahon yhtye ja solisteja ma 2.3. S Ilse Harpf (cto), Georg Harpf (vlc), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Couperin, Melartin, Mozart, Scarlatti, Sibelius ti 3.3. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 4.3. S (HKO, Ossian Fohström (dir), Liiketyöntekijäin mm. Beethoven, Haydn, Johann Strauss wieniläisilta) nuor. to 5.3. S Gluntti-ilta (Wennerberg), Arne Thulé & Lasse Wager, avust. Nils-Eric Fougstedt (pf) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 6.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Nils Lerche: Hundratusen för en fru, operetti/laulunäytelmä, ensi-ilta la 7.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 8.3. S HKO/kk 21, Nils van der Pals (dir), Greta Liesegang Kajanus, Mozart, R. Strauss, Weber, (cto) Öfverlund SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Hollantilaistyttö ma 9.3. S Saga Krogius (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Brahms, Kilpinen, Palmgren, Schubert SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 10.3. S Rolf Bergroth (pf) mm. Bach-Busoni, Chopin, Mozart, Palmgren, Schumann K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ke 11.3. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru to 12.3. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly Y Ensikonsertti, Lempi Heinonen (cto), Taneli mm. Bizet, Dvorak, T. Kuusisto Kuusisto (pf), V kko Kirkkokonsertti, mm. Helsingin suojeluskuntapiirin maanpuolustuksen hyväksi soittokunta, solisteja pe 13.3. Y HKO/sk 5, Armas Järnefelt (dir), Irma Nissinen (vl) Sibelius

SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 14.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 15.3. S HKO/kk 22, Erik Cronvall (dir), Fritz Kilanto (vl) Berlioz, Debussy, Lalo, Massenet SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 16.3. S Ensikonsertti, Pehr August Stenius (cto), Timo mm. Händel, Massenet, Palmgren, Mikkilä (pf) Sibelius SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 17.3. S Gertrud Alfthan (cto) & Margaret Kilpinen (pf) Kilpinen, Schumann, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi V kko Kirkkojuhla, Venni Kuosma (org), Georg Harpf sotainvalidien hyväksi (vlc), Sotainvalidien yksiääninen kirkkokuoro ke 18.3. T Kevätjuhla sotainvalidien ja kaatuneiden perheiden mm. Bizet, O. Merikanto, Pahlman, myös muuta ohjelmaa hyväksi, mm HKO, Martti Similä (dir) Sibelius, J. Strauss nuor. S Ensikonsertti, Anton Hyökki (vl), Timo Mikkilä (pf) mm. Beethoven, Mozart, Paganini, Sibelius S Gluntti-ilta (Wennerberg), Arne Thulé & Lasse sotainvalidien hyväksi Wager, avust. Nils-Eric Fougstedt (pf) SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru to 19.3. SO Suomalainen Ooppera Gounod: Faust K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu 1942 155 pe 20.3. Y Tauno Pylkkäsen sävellyskonsertti (ensikonsertti), mm. Preludi ja fuuga (ork), Räikkö HKO, Jussi Blomstedt & Martti Turunen (dir), Laulu-Räähkä (TTBB, ork), Lintu, Lapin kesä Miehet, Irja Aholainen & Ole Bäckman (cto) (ork), Kaiku (sopr, ork) Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 21.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 22.3. S HKO/ksk 5, Armas Järnefelt (dir), Gertrud Ollus (pf) Haydn, Mozart

SO Suomalainen Ooppera Gerster: Enoch Arden S Ensikonsertti, Brita Lindström (cto), George de mm. Järnefelt, Palmgren, Puccini, Godzinsky (pf) Rachmaninov, Rossini Tu kko Kirkkokonsertti, mm. Kilven kuoro, Väinö Pesola mm. Siukonen: Ristiritari-kantaatti Kansanavun hyväksi (dir), Ossian Fohström (vlc), Paavo Raussi (org) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 23.3. S Hélène Bourgeois-Wickström (cto), George de mm. Gershwin, Lehár operetti-, laulelma- ja Godzinsky solistiyhtyeineen schlagerilta, sotasokeiden hyväksi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 24.3. J kko Kirkkokonsertti, mm. HKO, Kansallis-Kuoro, Armas Bach, Händel, Mozart Kansanavun hyväksi Maasalo (dir), solisteja S Bertta Sipilä (cto) & Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Järnefelt, Kilpinen, sotaorpojen hyväksi Palmgren, Rossini Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 25.3. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte T Helsingin Työväenyhdistyksen Naiskuoro, Taru mm. Beethoven, Linnala, Mendelssohn, Linnala (dir) Vedro T kko Musiikkihartaus, Töölön kirkkokuoro, Ossi Elokas mm. Bach, Kuusisto, Lasso, Madetoja Kansanavun hyväksi (dir), Taneli Kuusisto (org) ym Skt js Helsingin Varuskunnan soittokunta, Lauri Näre mm. Sibelius, Wagner Kansanavun hyväksi (dir), muita esiintyjiä K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru to 26.3. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly S Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme mm. Händel, Purcell, Vivaldi (dir), Saga Krogius (cto) M Asemiesilta 13 pe 27.3. Y HKO/sk 6, Armas Järnefelt (dir), Sylvelin Långholm Bergman, Fougstedt, Madetoja, Mozart (cto) SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 28.3. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta K kko Kirkkokonsertti, Kallion kirkkokuoro, Mauno mm. Bach, Madetoja, Maasalo, Ranta Tamminen (dir), solistiesityksiä K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Leo Fall: Stambulin ruusu (Die Rose von Stambul, 1916), operetti, ensi-ilta SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 29.3. S HKO/kk 23, Armas Järnefelt (dir), Salme Kapanen Järnefelt, Lerche, Pacius, Sibelius (cto) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte J kko Kirkkomusiikki-ilta, mm. Johanneksenkirkon kuoro, mm. Klemetti, Lotti, Mozart Alfred Hiilimies (dir), Radio-orkesterin jousiyhtye P kko Kirkkokonsertti, useita solisteja mm. Bach, Schubert, Kuusisto sotainvalidien hyväksi T Helsingin Varuskunnan soittokunta, Lauri Näre mm. Beethoven, Sibelius Kansanavun hyväksi (dir), muita esiintyjiä S Swing-ilta, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ma 30.3. S Italialainen ooppera- ja kamarimusiikki-ilta, mm. mm. Bazzini, Donizetti, Catalani, sotaorpojen hyväksi, Sibelius-kvartetti, solisteja Frescobaldi, Respighi järjestäjänä Italian kulttuuri- instituutti SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 31.3. Y Muntra Musikanter, Bengt Carlson (dir), solisteja mm. Järnefelt, Palmgren, Schumann tuotto sotainvalideille T Yhtyneet mieskuorot (Helsingin Työväen suomalaista mieskuoro-ohjelmistoa Kansanavun hyväksi Mieskuoro, Matkakuoro, O.T.K:n Mieslaulajat), Aarne Artto (dir.), solisteja ke 1.4. J kko Suomen Laulu, HKO, Ossi Elokas (dir), Greta J.S. Bach: Matteus-passio Matteus-passio Helsingissä Aaltonen, Bertta Sipilä, Väinö Sola, Oiva Soini, joidenkin vuosien tauon Jorma Huttunen, Akseli Harla, Eino Hirvonen (cto), jälkeen Ernst Linko (pf), Elis Mårtenson (org) 1942 156

M Suuri kevätjuhla, mm. Helsingin Naisorkesteri & myös muuta kuin Helsingin Varuskunnan soittokunta musiikkiohjelmaa to 2.4. pe 3.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal la 4.4. su 5.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ma 6.4. S HKO/kk 24, Sulho Ranta (dir), Artto Granroth (vlc) Grieg, Popper, Ranta

SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 7.4. KT Aleksis Kivi Seuran järjestämä Kansallinen mm. Kauppi, Klami, Melartin, Ranta, muutakin kuin kulttuurijuhla, mm. HKO, Martti Similä (dir), Laulu- Sibelius musiikkiohjelmaa Miehet ke 8.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias, ensi-ilta S Lilia d'Albore (vl) (Italia), Timo Mikkilä (pf) mm. Corelli, Franck, Sarasate Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru to 9.4. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta tilausnäytäntö pe 10.4. Y HKO/sk 7, Helmuth Thierfelder (dir) (Saksa), Ernst Beethoven, Brahms, Weber Linko (pf) SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 11.4. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca vierailijana Jennie von Thillot Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 12.4. S HKO/ksk 6, Toivo Haapanen (dir), Taru Linnala Madetoja, Mozart, Puccini, Sibelius, (cto) Wagner SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu V kko Kirkkojuhla, mm. Matkakuoro, Aarne Artto (dir), mm. Bach, Beethoven, Klemetti, invalidien hyväksi, Lotta solisteja Kuusisto, Maasalo, Sibelius Svärd -järjestön toimesta ma 13.4. Y Ensikonsertti, Ingeborg Tavaststjerna-Wrede (cto), mm. Brahms, Händel, Kuula, Sibelius Leo Funtek (pf) SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 14.4. S Orest Bodalew (pf) mm. Beethoven, Chopin, Franck ke 15.4. S Eeva Siukonen (cto) & Timo Mikkilä (pf) mm. Händel, Kilpinen, Rossini, Sibelius

Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 16.4. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Helsingin Liiketyöntekijäin oopperailta J kko Memoria Liberatorum -konsertti, mm. Helsingin mm. Beethoven, Kaski, Klemetti, Mozart sotainvalidien hyväksi Varuskunnan soittokunta, Lauri Näre (dir), Suomen laulu, Ossi Elokas (dir), solisteja pe 17.4. SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 18.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru su 19.4. S HKO/kk25, Nils-Eric Fougstedt (dir), Ulla Borenius Fougstedt, Furuhjelm, Mozart (vl) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte T Pulantorjuntapäivien juhla, mm. Helsingin myös muuta kuin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme (dir), musiikkiohjelmaa Marttakuoro T Koiton, Elannon ja HTY:n sekakuorojen ja mm. Järnefelt, Verdi invalidien hyväksi soittokuntien konsertti Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 20.4. J kko Kirkkokonsertti, mm. HKO, Kansallis-Kuoro, Armas mm. Mozart Maasalo (dir), solisteja SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ti 21.4. S Vesa Jääskeläinen (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Kilpinen, Scarlatti, Sibelius, Verdi ke 22.4. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte S Tyyne Raatikainen (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Kilpinen, Madetoja, Mozart, Sibelius, Verdi Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi 1942 157 to 23.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Orest Bodalew (pf) mm. Chopin, Liszt, Schumann VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu T Asemiesilta 15 pe 24.4. Y HKO/sk 8, Armas Järnefelt (dir), Julian von Károlyi Berlioz, Ikonen, Liszt (pf) (Saksa/Unkari) SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 25.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri George de Godzinsky: Kansojen talkoot, operetti, ensi-ilta su 26.4. S HKO/ksk 7, Armas Järnefelt (dir), Minna Palmgren Järnefelt, Kajanus, Palmgren, Suolahti, (cto) Wagner SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte B Lastenmatinea, Helsingin Naisorkesteri orkesterin kummilapsen hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu matinea VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu iltanäytäntö SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ma 27.4. Y Laulu-Miehet, Martti Turunen (dir), Ole Bäckman & mm. Kilpinen, Kjerulf, Madetoja, Wäinö Wilkko (cto), HKO avustaa Turunen S Julian von Károlyi (pf) (Saksa-Unkari) mm. Beethoven, Kodály, Liszt, Schumann Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ti 28.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Kalevan Laulajat, Väinö Haapalainen (dir) mm. Kuula, Palmgren, Sibelius sotasokeiden hyväksi ke 29.4. S HKO, Georg Schnéevoigt (dir) Beethoven, Klami, Sibelius, Wirén to 30.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias iltanäytäntö klo 19 SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias yönäytäntö klo 22.30, taiteilijoiden eläkelaitoksen hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu S Swing-ilta, Erkki Ahon yhtye ja solisteja pe 1.5. S HKO, vappumatinea, Martti Similä (dir) mm. Delibes, Kuhlau, Kuula, Palmgren SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot la 2.5. V kko Konsertti, mm. Yrjö Selin (vlc), Jorma Huttunen mm. Bach, Händel, Kuula sotasokeiden hyväksi (cto), Taneli Kuusisto (org) su 3.5. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ma 4.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäytekonsertti ti 5.5. ke 6.5. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu to 7.5. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias pe 8.5. Y HKO/sk 9, Giovanni di Bella (dir) (Italia) Beethove, Corelli, Rossini, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru la 9.5. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Sibelius-Akatemian oppilasnäytekonsertti Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu su 10.5. S HKO/kk 26, Nils van der Pals (dir), Hans Alvas (fl) mm. Dickow, Molique, Siep, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 11.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäytekonsertti ti 12.5. KT Invalidijuhla, mm. Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt mm. Klemetti: Oi kallis Suomenmaa, tulot invalidien hyväksi, myös (dir), Kansallis-Kuoro, Armas Maasalo (dir), Jorma Melartin: Aamulaulu, Sibelius: Balladi muuta ohjelmaa Huttunen (cto), Taneli Kuusisto (pf) (Karelia-sarja) & Kevätlaulu S Sibelius-Akatemian oppilasnäytekonsertti ke 13.5. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 14.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca 1942 158

K kko Kirkkomusiikki-ilta (kuoron 30-vuotisjuhla), Kallion mm. Carlsson, Klemetti, Madetoja kirkkokuoro, Mauno Tamminen (dir), avustajia

T kko Töölön kirkkokuoro, Ossi Elokas (dir), avust. mm. mm. Bach, Buxtehude, Krohn, Melartin Taneli Kuusisto K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru pe 15.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Y Kamarimusiikki-ilta, Annlies Schmidt (vlc) & Else Brahms, Händel, Kilpinen, Schubert Suomalais-Saksalaisen Seuran Pipirs (pf) (Berliini) järjestämä la 16.5. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot su 17.5. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias M Sankarivainajien muistojuhla, Yhtyneet orkesterit, suomalaista ohjelmistoa Toivo Haapanen (dir), Yhtyneet mieskuorot, Martti Turunen (dir), solisteja J kko Sankarivainajien muistokonsertti, mm. Oiva Soini mm. Bach, Kilpinen, Kuusisto tulot aseveljien huoltotoimien (cto), Sulo Aro (vl), Radio-orkesteri, Toivo hyväksi Haapanen (dir) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ma 18.5. KT Jussi Björling (cto) (Ruotsi), Sixten Ehrling (pf) mm. Schubert, Sibelius sotainvalidien hyväksi ti 19.5. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 20.5. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot to 21.5. S Annikki Arni (cto), George de Godzinsky operetti- ja schlagerilta kaatuneitten omaisten solistiyhtyeineen avustustoiminnan hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu T Asemiesilta 18 pe 22.5. Y HKO/sk 10, Toivo Haapanen (dir), Yrjö Selin (vlc) Kayser, Raitio, Sibelius la 23.5. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot su 24.5. S HKO/kk 27, Jussi Blomstedt (dir), Matti Rajula (cl) Crusell, Pylkkänen, Sibelius K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ma 25.5. KT (HKO, Ossian Fohström (dir), Liiketyöntekijäin 25- mm. Mascagni, Puccini, Tartini, Verdi vuotisjuhla) Y Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ti 26.5. ke 27.5. S Wieniläisilta, Helsingin Naisorkesteri, Heidi mm. Lehár, Melartin sotainvalidien hyväksi Sundblad-Halme (dir), Mary Hannikainen (cto) Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 28.5. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 29.5. la 30.5. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot su 31.5. S HKO/kk 28, Ossian Fohström (dir), Wladimir Jussila Kevätmatinea, mm. Collan, Grieg, (vl) Palmgren, Saint-Saëns K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 1.6. ti 2.6. ke 3.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 4.6. M Asemiesilta 20 pe 5.6. la 6.6. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu su 7.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru VU Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ma 8.6. ti 9.6. ke 10.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 11.6. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 12.6. la 13.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot su 14.6. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VU Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru ma 15.6. ti 16.6. ke 17.6. 1942 159 to 18.6. T Asemiesilta 22 pe 19.6. la 20.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Paul Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa (Viktoria und ihr husar, 1930), operetti, ensi-ilta su 21.6. SvT Svenska Teatern Lerche: Hundratusen för en fru VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 22.6. ti 23.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ke 24.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa to 25.6. pe 26.6. la 27.6. su 28.6. VU Helsingin Työväen Teatteri (matinea) Fall: Stambulin ruusu VU Helsingin Työväen Teatteri (iltanäYtäntö) Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 29.6. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta ti 30.6. ke 1.7. to 2.7. pe 3.7. la 4.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa su 5.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ma 6.7. ti 7.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ke 8.7. to 9.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa pe 10.7. la 11.7. su 12.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 13.7. ti 14.7. ke 15.7. S Swing-konsertti, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Sotainvalidit r.y:n hyväksi Iltahartaus, Karunan kirkko, mm. Suomen Laulu, hengellisiä kuorosävellyksiä Töölön seurakunnan Ossi Elokas (dir) sotaorpojen hyväksi to 16.7. M Asemiesilta 25, mm. Lea Piltti (cto) pe 17.7. la 18.7. su 19.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 20.7. ti 21.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Fall: Stambulin ruusu ke 22.7. to 23.7. pe 24.7. la 25.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa su 26.7. ma 27.7. ti 28.7. ke 29.7. S Swing-konsertti, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Sotainvalidit r.y:n hyväksi to 30.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa pe 31.7. la 1.8. su 2.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 3.8. ti 4.8. ke 5.8. to 6.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa pe 7.8. la 8.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa su 9.8. ma 10.8. ti 11.8. ke 12.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa to 13.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa Asemiesilta 28, Messuhalli pe 14.8. la 15.8. su 16.8. ma 17.8. ti 18.8. 1942 160 ke 19.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa E Konsertti, Pia Ravenna (cto), Helsingin sotavammaisten hyväksi Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir) S Swing-konsertti, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Sotainvalidit r.y:n hyväksi to 20.8. pe 21.8. la 22.8. K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa su 23.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot ma 24.8. ti 25.8. ilmahyökkäys ke 26.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 27.8. pe 28.8. ilmahyökkäys la 29.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot su 30.8. E Konsertti, Pia Ravenna (cto), Helsingin vammaisten hyväksi Teatteriorkesteri, Nils-Eric Fougstedt (dir) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 31.8. ti 1.9. ke 2.9. to 3.9. S Swing-konsertti, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Sotainvalidit r.y:n hyväksi VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa pe 4.9. la 5.9. S Swing-konsertti, Erkki Ahon yhtye ja solisteja Sotainvalidit r.y:n hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Franz Lehár: Frasquita (1922), operetti, ensi-ilta VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa su 6.9. S HKO/kk 1, Nils-Eric Fougstedt (dir), Väinö Arjava Beethoven, Fougstedt, Klami, Sibelius, (vl) Wagner, Weber Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa matinea VU Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa iltanäytäntö ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. to 10.9. M Asemiesilta 31 K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 11.9. Yt HKO, Níls van der Pals (dir), Kurt Walldén (pf) Ernest Pingoud-muistokonsertti la 12.9. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 13.9. S HKO/ksk 1, Nils van der Pals (dir), Elna Eliasson Beethoven, Kuula, Pingoud, Rangström (cto) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ma 14.9. ti 15.9. S Mary Hannikainen (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Kilpinen, Reger, Schubert, Sibelius ke 16.9. to 17.9. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte S Wiola Wynne (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Händel, Palmgren, Purcell, Schubert Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi pe 18.9. Yt HKO/sk 1, Armas Järnefelt (dir), Aune Antti (cto) Sibelius la 19.9. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 20.9. S HKO/kk 2, Armas Järnefelt (dir), Ilmari Haapalainen Sibelius, Tartini, Wagner (vlc) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 21.9. S Mary Hannikainen (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Kilpinen, Reger, Schubert, Sibelius ti 22.9. S Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Beethoven, Mozart, Linnala Ernst Linko (pf) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 23.9. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Lea Piltti (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Madetoja, Mozart, Rossini, Schubert, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi 1942 161 to 24.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro, ensi-ilta S Melita Lorkovic (pf) (Kroatia) mm. Beethoven, Brahms, Palmgren, Scarlatti K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita pe 25.9. S Lea Piltti (cto) & Kosti Vehanen (pf) mm. Madetoja, Mozart, Rossini, Schubert, Sibelius la 26.9. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi su 27.9. S HKO/ksk 2, Armas Järnefelt (dir), Aili Seppälä (cto) Haydn, Melartin, O. Merikanto, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Godzinsky: Kansojen talkoot VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 28.9. ti 29.9. S Ensikonsertti, Aune Poulsen (cto), Taneli Kuusisto mm. Händel, Kilpinen, Mozart, Schubert (pf) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 30.9. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta to 1.10. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa pe 2.10. Yt HKO/sk 2, Armas Järnefelt (dir), Melita Lorkovic Berlioz, Chopin, Mozart (pf) (Kroatia) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte la 3.10. su 4.10. S HKO/ksk 3, Armas Järnefelt (dir), Melita Lorkovic Beethoven, Brahms, Mozart (pf) (Kroatia) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro S Aino Nousiala (cto), Kaija Salonen (pf) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita keskeytyi Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Viktoria ja hänen husaarinsa ma 5.10. S Sylvelin Långholm-Bergman (cto), Erik Bergman mm. Bergman, Mozart, Palmgren, Verdi (pf) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ti 6.10. S Meri Torkler (cto), George de Godzinsky (pf) mm. Bellini, Ikonen, Rossini K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 7.10. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 8.10. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias M Asemiesilta 34 pe 9.10. S HKO, Selim Palmgren (dir), solistit: Kurt Walldén, Selim Palmgren -konsertti I, Palmgrenin Rolf Bergroth, Ernst Linko, Kerttu Bernhard, Timo viisi pianokonserttoa Mikkilä (pf) la 10.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 11.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte M Suomen kirjapainotaidon 300-vuotismuistojuhla, Madetoja, Sibelius, Tulindberg HKO, Toivo Haapanen (dir) S Ensikonsertti, Kyllikki Pajamies (cto), Martti Similä mm. Grieg (pf) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 12.10. S Kerttu Wanne (vl), Astrid Joutseno (pf) mm. Debussy, Kuula, Palmgren ti 13.10. S Sigrid Sundgrén-Schneevoigt (pf) mm. Bach, Chopin, Palmgren, Sibelius ke 14.10. SO Suomalainen Ooppera Nedbal: Puolalaisverta S Oiva Soini (cto), Leo Funtek (pf) Schubert-ilta Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 15.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita pe 16.10. Y HKO/sk 3, Armas Järnefelt (dir), Jorma Kärkkäinen Beethoven, Mozart, Sibelius (vl) la 17.10. su 18.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Così fan tutte S Taidemusiikki-ilta, mm. Väinö Hannikainen (hp), mm. Roman Sotainvalidien Veljesliiton Jouko Ilvonen (vl), Sakari Heikinheimo (pf), hyväksi Teatteriorkesterin jousiyhtye, Väinö Haapalainen (dir) VT Helsingin Työväen Teatteri Franz Lehár: Hymyn maa (Das Land des Lächelns, 1929), operetti, ensi-ilta 1942 162 ma 19.10. S Timo Mikkilä (pf) mm. Bach, Beethoven, Chopin ti 20.10. S Karin Englund-Wilkko (cto), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Kilpinen, Schubert, Sibelius M Hengellinen asemiesilta ke 21.10. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen to 22.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca S Timo Mikkilä (pf) mm. Brahms, Chopin, Palmgren pe 23.10. Y HKO/sk, Jussi Blomstedt (dir), Kerttu Bernhard (pf) Brahms, Respighi, Sibelius la 24.10. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa su 25.10. S HKO/ksk 4, Jussi Blomstedt (dir), Sakari Brahms, A. Merikanto, Sibelius Heikinheimo (pf) SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 26.10. S Harppukonsertti, Elvi Kajanus, Kira Akimov, mm. Händel, V. Hannikainen, Kajanus, Suomen Punaisen Ristin Tellervo Lehto & Kerttu Saarinen (hp), George de Palmgren, Thomé, Tšaikovski sotavammaisten hyväksi Godzinsky (pf) ti 27.10. S Hélène Bourgeois-Wickström (cto), George de mm. Fauré, Schubert Godzinsky (pf) ke 28.10. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen S Orest Bodalew (pf) Chopin-ilta J kko Kirkkomusiikki-ilta, Sotainvalidien Veljesliiton keskeytyi ilmahälytyksen mieskuoro, avustajia vuoksi (HS 12.11.1942) Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi to 29.10. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto S Ensikonsertti, Anna-Liisa Colliander (cto), Taneli mm. Schubert Kuusisto (pf) pe 30.10. Y HKO/sk 4, Ole Edgren (dir), Irja Aholainen (cto) Franck, Sibelius, Wagner S Ruth Moberg (cto), orkesteri, Sten-Åke Axelson Sotainvalidien Veljesliiton (dir) (Tukholman kuninkaallinen ooppera) hyväksi la 31.10. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa su 1.11. S HKO/kk 3, Ole Edgren (dir), Yrjö Selin (vlc) mm. Anderssén, Liszt, Svendsen SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen S Meisterabend der deutschen Klassik, Kniestädt- Suomalais-Saksalaisen seuran kvartetti (Berliinin Valtionooppera) järjestämä K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 2.11. Y HKO, Selim Palmgren (dir), solistit: Kurt Walldén, Selim Palmgren -konsertti II, Palmgrenin Rolf Bergroth, Ernst Linko, Kerttu Bernhard, Timo viisi pianokonserttoa Mikkilä (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ti 3.11. S Lea-Kerttula-Mäkelä (pf) Beethoven, Brahms, Schumann, Liszt J kko Punaisen Ristin viikon kirkkojuhla, Helsingin mm. Bach, Händel, Sibelius, Sinding, Varuskunnan soittokunta, Lauri Näre (dir), Elis Wagner Mårtenson (org), Erik Cronvall (vl), Alfons Almi & Irja Aholainen (cto) ke 4.11. S Sibelius-Akatemian 60-vuotisjuhlakonsertti, Kerttu Sibelius: Voces intimae, Furuhjelm: Bernhard & Leo Funtek (pf), Oiva Soini (cto), Erik Pianokvintetto, Wegelius, Melartin, Cronvall & Hugo Huttunen (vl), Erik Karma (vla), Järnefelt Yrjö Selin (vlc) to 5.11. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone, ensi-ilta S Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme mm. Purcell, Respighi, Sibelius, tulot Sotainvalidit ry:n hyväksi (dir), Kirsti Gallen-Kallela (vlc), Elvi Kajanus (hp) Melartin

T Juhla Punaisen Ristin merkeissä, mm. Helsingin mm. Faltin, P.J. Hannikainen, Järnefelt, Työväenyhdistyksen Sekakuoro, Väinö Haapalainen Kuula, Mozart, Rossini (dir), Maaria Eira (cto), Gösta Tallberg (acc) M Asemiesilta 37 pe 6.11. S Suomen Punaisen Ristin juhlakonsertti, HKO, Tor Alfvén, Bethoven, Berwald, Frumerie, Mann (dir), Hjördis Schymberg (cto) (Ruotsi) Mozart, Rangström la 7.11. J kko Kirkkomusiikki-ilta, Ilmari Krohnin 75-vuotispäivän Ilmari Krohnin sävellyksiä aattona, kuoroja, Armas Maasalo (dir), Elis Mårtenson (org) su 8.11. S HKO/kk 4, Martti Similä (dir), Maire Länsivaara Haapalainen, Järnefelt, klami, Madetoja, ILMAHYÖKKÄYS (cto) Sibelius puoliltapäivin SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone 1942 163

K kko Kirkkokonsertti, Johanneksenkirkon kuoro, solisteja klo 15.00, Lotta Svärd XXX järjestää maanpuolustustyön hyväksi K kko Musiikki-ilta, Kallion kirkkokuoro, solisteja, Ilmari Ilmari Krohnin sävellyksiä klo 19.30 Krohnin 75-vuotispäivä Y Kotirintamajuhla, mm. taiteilijayhtye sellosooloja, mieskuorolaulua, myös Helsingin Raittiusseuran muuta kuin musiikkiohjelmaa järjestämä K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 9.11. S Ensikonsertti, Aune Jalava (cto), Leo Funtek (pf) mm. Puccini, Sibelius ti 10.11. K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita S Orest Bodalew (pf) Beethoven, Chopin, Liszt ke 11.11. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone J kko Kirkkomusiikki-ilta, Sotainvalidien Veljesliiton mm. Corelli, I. Hannikainen mieskuoro, avustajia Y Jolanda di Maria Petris (cto), Marta de Conciliis (pf) mm. Bellini, Condino, Marcello, järjestäjänä Italian Kulttuuri- (Italia) Pizzetti, Respighi instituutti to 12.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca S Ensikonsertti, Kaija Salonen (pf) mm. Beethoven, Debussy, Sibelius pe 13.11. Y HKO/sk 5, Toivo Haapanen (dir), Tibor de Machula Beethoven, Schumann, Törne (vlc) (Saksa/Unkari) V kko Kirkkokonsertti, mm. Suomen Laulu, Ossi Elokas mm. Bach, Caccini, Klemetti, Sibelius hengellisen asevelityön (dir), Yrjö Selin (vlc), Anna Mutanen (cto) hyväksi M Sotilasmusiikki-ilta, Helsingin Varuskunnan mm. Järnefelt, Sarasate, Sibelius, tuotto sotaleskien- ja -orpojen soittokunta, Lauri Näre (dir), Saksalaisen Wagner ammattikoulutuksen vuoristojääkärirykmentin torvisoittokunta, A. Krall tukemiseen (dir) S Swing-ilta, Erkki Ahon yhtye ja solisteja la 14.11. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa su 15.11. S HKO/kk 5, Kalervo Tuukkanen (dir), Gunnel Gluck, Tuukkanen Westerlund (cto), Heikki Teittisen Kamarikuoro SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto S Jolanda di Maria Petris (cto), Marta de Conciliis (pf) mm. Brahms, Frescobaldi, Scarlatti, järjestäjänä Italian Kulttuuri- (Italia) Schumann instituutti T kko Sävelhartaus, Ilmari Krohnin musiikkia tämän 75- mm. psalmikantaatti Vankeus ja vapaus vuotissyntymäpäivän johdosta S Saksalaisen vuoristojääkärirykmentin marssimusiikkia ja muuta kevyempää torvisoittokunta, A. Krall (dir) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Y Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ma 16.11. S Ernst Linko (pf) Bach, Beethoven, Brahms ti 17.11. S Ensikonsertti, Maija-Liisa Hopea (cto), Timo mm. Grieg, Madetoja, Sibelius, Verdi Mikkilä (pf) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 18.11. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Minna Palmgren (cto), Selim Palmgren (pf) mm. Palmgren, Schumann to 19.11. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Oiva Soini (cto), Margaret Kilpinen (pf) Yrjö Kilpinen -ilta pe 20.11. J kko Anja Ignatius (vl) & Venni Kuosma (org) mm. Bach, Schubert, Sibelius, Tartini Rajaseudun Ystävien Liitto ry:n hyväksi Y Svenska Oratoriokören, HKO, Bengt Carlson (dir), Verdi: Requiem solistit la 21.11. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 22.11. S HKO/kk 6, Eero Kosonen (dir), Helmi Carén- Franck, Grieg, Leoncavallo, Smetana, Kosonen (cto) Weber SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto V kko Kirkkomusiikkijuhla, mm. Agricolankirkon kuoro, W. Sjöberg (dir), Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, E. Strandström (dir) T Konsertti sotaleskien ja -orpojen hyväksi, mm. Halvorsen, Kajanus, Kuula, STM järjestäjänä orkestereita, kuoroja Palmgren, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 23.11. S mm. Irja Aholainen (cto), Leo Funtek (pf), Yrjö Toimi Penttisen sävellyskonsertti Selin (vlc) ti 24.11. ke 25.11. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi 1942 164

S Ernst Linko (pf) Chopin, Liszt, Schumann Yt Helsingin Kansanteatteri Emmerich Kálmán: Mustalaisruhtinatar (Die Csárdásfürstin, 1915), operetti, ensi- ilta to 26.11. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Greta Aaltonen (cto) & Timo Mikkilä (pf) mm. Bruch, Dvorak, Palmgren, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 27.11. Y HKO/sk 6, Georg Schnéevoigt (dir), Merete Beethoven Söderhjelm (pf) S Alf Alfer (cto), Ture Wiberg (pf) (Ruotsi) musiikkia ja muuta ohjelmaa tuotot sotavammaisten huoltotyöhön la 28.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 29.11. S HKO/ksk 5, Leo Funtek (dir), Pentti Rautavaara Lalo, Sibelius (vlc) SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 30.11. S Liisa Linko (cto) & Ernst Linko (pf) mm. Linko, Massenet, Palmgren Yt Kirjallisuus- ja musiikki-ilta, mm. Maaria Eira (cto), Akateemisten Naisten Karjala- Timo Mikkilä (pf) seura järjestää ti 1.12. S Sulo Hurstinen (vl) & Leo Funtek (pf) mm. Bruch, Dvorak, Paganini T kko Kirkkokonsertti, sotilassolisteja Helsingin ilmasuojeluaseveljien avustustoiminnan tukemiseksi T Juhla sotaleskien hyväksi, mm. Helsingin Työväen myös muuta kuin Orkesteri, Väinö Haapalainen (dir), kuoroja musiikkiohjelmaa Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 2.12. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias to 3.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 4.12. Y HKO/sk 7, Leo Funtek (dir), Anja Ignatius (vl) Bruckner, Lalo, Wagner la 5.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 6.12. Y HKO, juhlakonsertti Suomen itsenäisyyden 25- Järnefelt, Kilpinen, Klami, Kuula, vuotispäivän johdosta, Toivo Haapanen (dir), Anja Madetoja, Palmgren, Sibelius Ignatius (vl), Oiva Soini (cto) Yt Akateemisen Karjala-seuran itsenäisyysjuhla, myös muuta kuin Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir) musiikkiohjelmaa T Työväen itsenäisyyspäiväjuhla, mm. Työväen yksinlaulua ym. ohjelmaa Orkesteri, Väinö Rantanen (dir), Työväen Mieskuoro, Työväenyhdistyksen Sekakuoro VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 7.12. S SSL:n 25-vuotisjuhlakonsertti, HKO, Toivo Ikonen, Kuula, Madetoja, A. Merikanto, Haapanen & Armas Maasalo (dir), Aune Antti (cto), Pylkkänen, Sibelius Yrjö Selin (vlc), Kansalliskuoro ti 8.12. S Konsertti-ilta, Mary Hannikainen (cto), Timo mm. Sibelius, Wagner, virolaisia lauluja Mikkilä (pf), Helsingin Naisorkesteri (sov. jousille) Y Muntra Musikanter, Bengt Carlson (dir), solisteja mm. Palmgren K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 9.12. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Ruth Moberg (cto), Radio-orkesteri, Sten-Åke mm. Atterberg, Larsson, Puccini, R. Sotainvalidien Veljesliiton Axelson (dir) (Tukholman kuninkaallinen ooppera) Strauss hyväksi M Saksan laivaston soittokunta (Kiel), D. Romberg ”viihdytysmusiikki-ilta”, mm. tulot hyväntekeväisyyteen (dir) Beethoven: Pianokonsertto 5 (sov.) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar to 10.12. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias A Kävelykonsertti, Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme (dir), Kirsti Gallen-Kallela (vlc) ym J kko Kirkkokonsertti, mm. Lottakuoro, Armi Klemetti mm. Piae Cantiones, Madetoja ym järjestäjänä Kirkkoja Karjalaan (dir), sooloesityksiä r.y. pe 11.12. S HKO, Selim Palmgren (dir), solistit: Kurt Walldén, Selim Palmgren -konsertti III, Rolf Bergroth, Ernst Linko, Kerttu Bernhard, Timo Palmgrenin viisi pianokonserttoa Mikkilä (pf) la 12.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 13.12. S HKO/ksk 6, Georg Schnéevoigt (dir) wieniläisklassinen matinea SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly 1942 165

MA kko Kirkkomusiikki-ilta, Johanneksenkirkon kuoro, Alfred Hiilimies (dir), Venni Kuosma (org), Radio- orkesterin jousiyhtye V kko Kirkkokonsertti, sooloesityksiä (vlc, org, cto) järjestäjänä Kirkkoja Karjalaan r.y. K kko Kallion kirkon ruotsinkielisen kirkkokuoron 30- mm. Carlsson, Durante, Palmgren vuotisjuhla, Holger Forsström (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 14.12. Y Radion Solistikuoro, Nils-Eric Fougstedt (dir), Toivo Saarenpään sävellyskonsertti Kilven Kuoro, Väinö Pesola (dir), Anna Mutanen (cto) K kko Kirkkokonsertti, Kallion kirkko, Oraroriokuoro, järjestäjänä Kirkkoja Karjalaan Bengt Carlson (dir), sooloesityksiä r.y. T Ilmasuojelun aseveli-ilta, mm. Varuskunnan soittokunta, Oma orkesteri ja kuoro, Pia Ravenna (cto) ym ti 15.12. M Hengellinen asemiesilta Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 16.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Runo- ja lauluilta, Åke Claesson (cto) (Ruotsi) mm. Bellmania luutun säestyksellä Rajaseudun Ystäväin Liiton hyväksi Ks kko Konsertti, mm. Irja Aholainen (cto) sotavammaisten jouluiloa varten to 17.12. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar KT Asemiesilta 41 pe 18.12. Y HKO/sk 8, Georg Schnéevoigt (dir), Lea Piltti (cto) Dvořák, Ghedini, R. Strauss la 19.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa su 20.12. S HKO/ksk 7, Georg Schnéevoigt (dir) Sibelius-matinea SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly MA kko Taneli Kuusiston sävellyskonsertti, Elis Mårtenson pääteos Psalmi 40 (bar, cor, str, org) (org), Oiva Soini (cto), Solistikuoro & Radio- orkesteri, Taneli Kuusisto (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 21.12. ti 22.12. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 23.12. to 24.12. pe 25.12. la 26.12. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Joulumysteerio Pyhä yö, Marttakuoro, mieskuoro, musiikin sovitus: Armas Maasalo, teksti: org Huugo Jalkanen K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Louis Lajtai: Blåjackor (1941), operetti, ensi-ilta su 27.12. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias K Helsingin Kansanteatteri (matinea) Fényes: Pustan laulu K Helsingin Kansanteatteri (iltanäytös) Lehár: Frasquita ma 28.12. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 29.12. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 30.12. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka, ensi-ilta S Joulumysteerio Pyhä yö, Marttakuoro, mieskuoro, musiikin sovitus: Armas Maasalo, teksti: org Huugo Jalkanen to 31.12. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar M Asemiesilta 42, mm. Lea Piltti (cto) 1943 166

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA pe 1.1. S HKO/kk 7, uudenvuodenmatinea, Martti Similä (dir) suomalainen ohjelmisto SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 2.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 3.1. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka HKO, Hugo Aure (dir), Punaisen Ristin mm. Kajanus, Palmgren, Sibelius, J. invalidisairaala Strauss K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ma 4.1. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 5.1. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 6.1. SO Suomalainen Ooppera (klo 14) Schultze: Musta Pekka SO Suomalainen Ooppera (klo 19) Bizet: Carmen S Saksalaisen vuoristojääkärirykmentin soittokunnan mm. Brahms, Dvorak, Schubert kamarimusiikkiyhtye K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 7.1. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias pe 8.1. SO Suomalainen Ooppera Leoncavallo: Pajatso Wäinö Solan 40- vuotistaiteilijajuhla SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 9.1. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 10.1. S HKO/kk 8, Nils-Eric Fougstedt (dir), Tyyne mm. Chabrier, Fougstedt, Meyerbeer, Raatikainen (cto) Palmgren SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 11.1. Y Ensikonsertti, Jorma Simojoki (cto), Irma Ruuskanen mm. Kuusisto, Mielck, Palmgren (pf) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 12.1. S Aune Antti (cto), Margaret Kilpinen (pf) mm. Händel, Kilpinen, Kuula, Mozart Rajaseudun Ystäväin Liiton hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ke 13.1. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 14.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème S Musiikki-ilta, Sven-Olof Sandberg & Karin Ygberg mm. Grieg, Mozart, Rangström Punaisen Ristin hyväksi (cto), Jussi Blomstedt (pf), salonkiorkesteri (HKO:n jäseniä), Sune Waldimir (dir) (Ruotsi) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor pe 15.1. Y HKO/sk 9, Toivo Haapanen (dir), Timo Mikkilä (pf) Grieg, Lerche, Linnala, Sibelius

Sven-Olof Sandberg & Karin Ygberg (cto), (Ruotsi) Punaisen Ristin Invalidisairaala la 16.1. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone M Musiikki-ilta, Sven-Olof Sandberg & Karin Ygberg operettisävelmiä ja kevyempää Punaisen Ristin hyväksi (cto), Otto Kyndel (vl) & salonkiorkesteri (HKO:n jäseniä), Sune Waldimir (dir) (Ruotsi) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 17.1. S HKO/ksk 8, Toivo Haapanen (dir), Anton Hyökki Lerche, Schubert, Sinding (vl) SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka T Matkakuoro (koottu mieskuoro), Aarne Artto (dir) sotavammaisten hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita 1943 167

VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 18.1. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 19.1. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Ensikonsertti, Martta Alava (cto), Leo Funtek (pf) ke 20.1. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 21.1. S 50-vuotissyntymäpäiväkonsertti, Oiva Soini (cto), mm. Palmgren, Schumann, Sibelius, tulot Suomalaisen Oopperan Leo Funtek (pf) Wolf Taiteilijoiden eläkerahastoon Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor pe 22.1. Y Svenska Oratorieföreningen, Bengt Carlson (dir), Verdi: Requiem sotainvalidien hyväksi HKO, solistit S Georg Kempff (Saksa) Esitelmäkonsertti Schubertin lauluista la 23.1. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 24.1. S HKO/kk 9, Olallo Morales (dir) (Ruotsi) ruotsalainen ohjelmisto SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ma 25.1. S Hilja Nuotio (cto), Auvo Kohonen (pf) mm. Respighi, Tšaikovski, Wagner sotasokeiden hyväksi ti 26.1. S Ensikonsertti, Irma Wansén (cto), Taneli Kuusisto mm. Caldara, Händel, Schubert, Sibelius (pf) M Eeva Virtanen (cto), orkesteri (teatt.ork. ym), Erik mm. Kuula, Puccini, Sibelius sotainvalidien hyväksi Cronvall (dir) SYK Georg Kempff (Saksa) Bach-esitelmä urkumusiikista ke 27.1. S Sofie Starck (cto), George de Godzinsky (pf) mm. Kuula, Meyerbeer, Sibelius, Tšaikovski MA kko Georg Kempff (cto, org) (Saksa) Bach-Händel -ilta sotainvalidien hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 28.1. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto S Julian von Károlyi (pf) (Unkari) mm. Bach, Chopin, Liszt M Asemiesilta 45 pe 29.1. Y HKO/sk 10, Leo Funtek (dir), Artto Granroth (vlc) Dvořák, Sibelius, Wagner S Juhla invalidien hyväksi, mm. HOK:n orkesteri, H. musiikkia ja muuta ohjelmaa Appel (dir), Jorma Huttunen (cto) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 30.1. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 31.1. S HKO/kk 10, Jussi Blomstedt (dir), Håkan Edlén (fl) mm. Berlioz, Chaminade, Klami, (Ruotsi) Sibelius SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 1.2. S Julian von Károlyi (pf) (Unkari) Chopin Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 2.2. S Sulo Aro (vl), Radio-orkesteri, Toivo Haapanen (dir) mm. Bach, Saint-Saëns ke 3.2. S Ensikonsertti, Aune Roiha (cto), Timo Mikkilä (pf), mm. Melartin, Mozart, Sibelius Oiva Haapalainen (vl) SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 4.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Sigrid Holst-Kuosma & Venni Kuosma (pf, org, pf mm. Bach, Chopin, Debussy, Saint- 4ms) Saëns VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa pe 5.2. S Konsertti, HKO, Kalervo Tuukkanen (dir), Irja Melartin, Mozart, Sibelius Aholainen (cto) SvT Runebergin päivän juhlanäytäntö, mm. Helsingin lausuntaa ja musiikkia Teatteriorkesteri, Sven Sandberg (dir), Kansakoululaiskuoro, Ina von Pfaler (dir) la 6.2. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Emmerich Kálmán: Bajadeeri (Die Bajadere, 1921), operetti, ensi-ilta 1943 168

SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 7.2. S HKO/ksk 9, Leo Funtek (dir), Kaija Salonen (pf) Chopin-Liszt-matinea SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Astrid Buchert (pf) mm. Beethoven, Chopin, Palmgren K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 8.2. S Pehr-August Stenius (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Kilpinen, Schubert, R. Strauss KT Rajaseudun Ystäväin Liiton juhlanäytäntö, HKO mm. 1-näytöksinen baletti 'Soirée de bal' (Toivo Haapanen & George de Godzinsky, dir), (mus. Mackeben, Suk, Rixner) Hervor Bertrand (cto), (Ruotsi) avustamassa, SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 9.2. S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta II, Kerttu mm. Beethoven, Brahms Bernhard & Ernst Linko (pf), Trio Linko-Cronvall- Selin, Erik Karma (vla), Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 10.2. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka S Toivekonsertti, Wäinö Sola (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Kauppi, Leoncavallo, Musorgski SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 11.2. pe 12.2. Y HKO/sk 11, Jussi Blomstedt (dir), Väinö Arjava (vl) Debussy, Mozart, Sibelius, von Weber

SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 13.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone su 14.2. S HKO/ksk 10, Martti Similä (dir), Elli Pihlaja (cto) Kaski, Melartin, O. Pesola SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit Y Suomen Laulu, Heikki Klemetti & Ossi Elokas (dir), Klemetti-konsertti Radio-orkesteri, lauluja urkusolistit KT Suuri Talkoojuhla, mm. Irja Aholainen (cto), Toivo mieskuorolaulua ym puheita ja musiikkia Salovuori (vl) S Laulu- ja operetti-ilta, Lille Bror Söderlundh (Ruotsi), Gerda Ryselin K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 15.2. Y Anna-Liisa Luukkonen (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Bach, Kilpinen, Schumann SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 16.2. S Fritz Kilanto (vl), Timo Mikkilä (pf) mm. Brahms, Ravel, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar Kalle Rounin 20- vuotislahjanäytäntö ke 17.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Ensikonsertti, Helvi Silvo (cto), Timo Mikkilä (pf) mm. Brahms, Kaski, Sibelius SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 18.2. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Feja Strasscheffski (cto), Timo Mikkilä (pf), Cosimo mm. Schubert Sgobba (cl) VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa pe 19.2. Y HKO/sk 12, Martti Similä (dir), Maila Vala (cto) Beethoven, Kajanus, Raitio, Sibelius johtajana piti olla kenraali- intendentti Tri Heinz Drewes, suomalais-saksalainen vaihtokonsertti – HS 10.1.43, estynyt HS 14.2.43 SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 20.2. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka T ”Stadin peesto” (Kenttätykistörykmentti neljän Stadin peeston kaatuneiden toinen patteristo) kotiseutukiertueella, Alfons Almi, omaisten hyväksi Anna Mutanen (cto) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri su 21.2. S HKO/kk11, Erik Cronvall (dir), Jouko Ilvonen (vl) mm. Corelli, Smetana, Wagner SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème vierailijana Jussi Björling (Ruotsi), oopperan eläkekassan hyväksi T Konsertti, HTY:n Naiskuoro, Taru ja Eino Linnala mm. Kjerulf, Linnala: Kantaatti "Työn (dir), Helsingin Työväen Orkesteri siskojen laulu", Luolajan-Mikkola Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ma 22.2. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 23.2. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Beethoven-ilta, Kurt Walldén (pf) ke 24.2. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka 1943 169

S Ensikonsertti, Dalila Salokivi (cto), Venni Kuosma mm. Verdi (pf/org?) Y Eestiläinen runous- ja musiikki-ilta (itsenäisyyden 25. päivä), Kerttu Bernhard (pf), Jorma Kärkkäinen (vl), Irja Aholainen & Kalle Ruusunen (cto) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 25.2. SO Oopperakonsertti, Brita Hertzberg & Einar Beyron mm. Lehár, Puccini, Wagner sotainvalidien hyväksi (cto) (Ruotsi), HKO, Leo Funtek (dir) S Olavi Nyberg (cto), Jussi Blomstedt (pf) mm. R. Strauss haavoittuneitten sotilaiden viihdytystoiminnan hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 26.2. Y Konsertti, HKO, Eero Kosonen (dir), Timo Mikkilä Beethoven, Debussy, Klami (pf) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 27.2. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka MA kko Musiikki-ilta, Mikael Agricolan kirkon kuoro, Radio- Cherubini: Requiem c orkesteri, V. Sjöberg (dir) su 28.2. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 1.3. S Sonaatti-ilta, Anja Ignatius (vl), Timo Mikkilä (pf) Beethoven, Brahms, Schubert SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 2.3. Y Sinfoniakonsertti, Radio-orkesteri, Erkki Linko (dir), Dvořák: Sinfonia 9, O. Lindberg: Ebba Jacobson-Lilius (lausunta), Suurista metsistä, Pylkkänen: Kullervon sotaanlähtö, Grieg: Bergliot (melodraama) ke 3.3. S Ensikonsertti, Antti Koskinen (cto), Taneli Kuusisto mm. Järnefelt, Leoncavallo, Melartin, (pf) Schubert Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar to 4.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Bertel Strandén (cto), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Donizetti, Schumann pe 5.3. Y HKO/sk 13, Nils-Eric Fougstedt (dir), Georges Beethoven, Brahms, Fougstedt Faragó (pf) (Unkari) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 6.3. SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 7.3. S HKO/ksk 11, Nikolai van der Pals (dir), Sulo Aro Bach, Mozart, Schumann (vl) S Ensikonsertti, Sirkka Wall-Hakala (cto), Martti mm. Donizetti, Palmgren, Schubert Similä (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 8.3. S Georges Faragó (pf) (Unkari) Bach, Beethoven, Brahms, Schumann Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 9.3. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Olavi Nyberg (cto), Jussi Blomstedt (pf) aarioita, liedejä ym 20-vuotistaiteilijajuhla SvT Juhlanäytäntö, Rosita Serrano (cto), oma yhtye (7 ”eksoottisempia” lauluja sotainvalidien hyväksi hlö), (Chile [Portugali/Berliini]) K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita ke 10.3. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen MA kko Rosita Serrano (cto), oma yhtye (7 hlö) (Chile [Portugali/Berliini]) S Italialainen ooppera- ja kamarimusiikki-ilta, Sylvelin mm. Puccini, Tartini, Verdi sotaorpojen hyväksi Långholm-Bergman & Jorma Huttunen (cto), Erik Cronvall (vl), Yrjö Selin (vlc), Timo Mikkilä & Martti Similä (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor to 11.3. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Ture Ara (cto), Jussi Blomstedt (pf) mm. Händel, Melartin, Mozart, Rossini VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri MA kko Asemiesilta 50 pe 12.3. Y Konsertti, Aulikki Rautawaara (cto), Pentti mm. Fougstedt, Linnala, Rangström, Rautawaara (vlc), HKO, Jussi Blomstedt (dir) Sibelius SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 13.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 14.3. Y HKO/ksk 12, Nikolai van der Pals (dir) Truvor Sventon muistokonsertti 1943 170

SO Suomalainen Ooppera Wagner: Lohengrin vierailijasolistit Saksasta: Erna Roesch-Balasus (sopr, Berliinin ja Wienin oopperat), Bertha Obholzer (mezzo, Wienin ooppera), Philipp Rasp (ten, Dresdenin ooppera) ja Hans Komorek (bar, Stuttgartin ooppera) MA kko Ensikonsertti, Ruth Åkerberg (cto), Elis Mårtenson mm. Beethoven (org) T Kevätkonsertti, HTY:n Sekakuoro, Väinö mm. Haapalainen, Maasalo, Madetoja, Haapalainen (dir), laulusolisteja Pesola Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 15.3. S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Brahms & Rangström ILMAHYÖKKÄYS SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 16.3. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Pianoilta II, Kurt Walldén (pf) mm. Bach, Brahms, Liszt, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar T Hengellinen asemiesilta ke 17.3. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Lohengrin vierailijasolistit Saksasta: Erna Roesch-Balasus (sopr), Bertha Obholzer (mezzo), Philipp Rasp (ten) ja Hans Komorek (bar) S Ensikonsertti, Margareta Lindroos (pf) mm. Debussy, Palmgren, Schumann to 18.3. S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Nyström, Wolf SO Suomalainen Ooppera Schultze: Musta Pekka Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 19.3. Y HKO/sk 14, János Ferencsik (dir) (Unkari), Hanser- mm. Alfvén, Bártók, Klami, Kodály, Lina Göransson (cto) (Ruotsi) Rangström SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 20.3. ilmahyökkäys SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Erna Balasus (Saksa) vierailee – keskeytyi (”sattuneesta syystä” HS 22. & 23.3.1943)

S Georg Kulenkampff (vl), Gustav Beck (pf) (Saksa) mm. Bach, Schubert, Sibelius Suomalais-Saksalaisen seuran (klo 19.30) kutsumana S Koululaiskonsertti ”1001 yön tarinoita”, (klo 16), mm. Mozart, Sarasate, Sibelius Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Jouko Ilvonen (vl), Sulho Ranta (juontaja) (Punaisen Ristin sotainvalidisairaala – Aulikki Helsingin Sotilaskotisisarten Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf)) järjestämä konsertti VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri peruuntui (”sattuneesta syystä” HS 22.3.43) su 21.3. ilmahyökkäys S HKO, kansankonsertti 12, Karjalainen matinea, Martti Similä (dir), Anna Mutanen (cto) SO Suomalainen Ooppera Wagner: Lohengrin vierailijasolistit Saksasta: Erna Roesch-Balasus (sopr), Bertha Obholzer (mezzo), Philipp Rasp (ten) ja Hans Komorek (bar) S Ensikonsertti, Erik Tawaststjerna (pf) mm. Beethoven, Respighi keskeytyi Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 22.3. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca vierailijana Erna Balasus (Saksa) S Lilia d'Albore (vl) (Italia), Timo Mikkilä (pf) mm. Beethoven SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri viime lauantain liput kelpaavat – US 22.3.43 ti 23.3. S Aulikki Rautawaara (cto), Cyril Szalkiewicz (pf) mm. Brahms, Järnefelt, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 24.3. VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri to 25.3. Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri pe 26.3. Y Kevätkonsertti, Muntra Musikanter, Bengt Carlson mm. Carlson, Järnefelt, Melartin, (dir), avustajana HKO, solisteja Palmgren 1943 171 la 27.3. Kamarimusiikki-ilta, Hindenburghaus, saksalainen mm. Beethoven, Haydn, Mozart sotilasorkesteri, Hra Leinweber (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 28.3. T HKO/kk 13, Väinö Rantanen (dir), Irja Simola (cto) mm. Delibes, Kuula, Palmgren, Sibelius, Helsingin J. Strauss jr kunnantyöntekijöiden keskustoimikunnan lahj.konsertti SO Suomalainen Ooppera Wagner: Lohengrin S Sohvi Korhonen (pf) mm. Bach, Liszt, Palmgren, Sibelius B Lastenmatinea, Helsingin Naisorkesteri, lapsikuoroja mm. Haydn orkesterin kummipojan hyväksi Ulkoilmakonsertti, Runebergin patsas, Esplanadi, saksalainen sotilasorkesteri, Hra Leinweber (dir) VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 29.3. S Lilia d'Albore (vl) (Italia), Timo Mikkilä (pf) mm. Bach, Paganini, Tartini Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 30.3. S Marie Auvinen (cto), Leo Funtek (pf) mm. Puccini, Schubert, Sibelius ke 31.3. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza, ensi-ilta to 1.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Maija Korkeakoski-Haupt (pf) mm. Chopin, Ravel, Schumann Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 2.4. Y HKO/sk 15, Armas Järnefelt (dir), Lilia d'Albore (vl) Brahms, Kuula, Respighi, Wagner (Italia) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 3.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Y 10-vuotiskonsertti, Kalevan Laulajat -mieskuoro, Väinö Haapalainen & Felix Krohn & Väinö Pesola (dir), Armas Hanttu (cto), Radio-orkesteri S Koululaiskonsertti ”Tanssien läpi vuosisatojen”, mm. Grossman, wienervalsseja, gavotteja Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), ym Viljo Vesterinen (acc), Nils-Eric Fougstedt (juontaja) VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri su 4.4. S HKO/ksk 13, Armas Järnefelt (dir), Kalle Ruusunen Gounod, Mendelssohn, Mozart, von (cto) Weber SO Suomalainen Ooppera Wagner: Lohengrin S Rolf Bergroth (pf) (klo 19.30) mm. Bach, Debussy, Franck, Liszt, Sibelius S Konsertti taiteilijakoti Vikanin hyväksi, Helsingin solistiesityksiä, lausuntaa Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 5.4. S Gerhard Hüsch (cto) (Saksa), Margaret Kilpinen (pf) Kilpinen-ilta Suomalais-Saksalaisen seuran kutsumana SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 6.4. SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias S Melita Lorkovic (pf) (Kroatia) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 7.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Aleksis Kivi -ohjelmainen konsertti, mm. mm. Klami, Sibelius Teatteriorkesteri, Martti Similä & Sulho Ranta (dir), Hgin Työväen Mieskuoro, Antero Viirre (dir), Alfons Almi (cto) ym to 8.4. S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta III, mm. mm. Beethoven, Grieg, Kilpinen Margaret Kilpinen (pf), Erik Cronvall (vl), Ilmo Ranta (vla), Ossian Fohström & Yrjö Selin (vlc) V kko Konsertti, mm. Helsingin Lottakuoro, Armi Klemetti valtaosin Heikki Klemettiä vapaussodan invalidien (dir), Venni Kuosma (org) hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri M Asemiesilta 53 pe 9.4. S HKO, Leo Funtek (dir), Merete Söderholm (pf) Beethoven, Franck, Ravel Sotamarsalkka Mannerheimin Sotakummirahaston hyväksi SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 10.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza K Helsingin Kansanteatteri Lehár: Frasquita su 11.4. S HKO/kk 14, Armas Järnefelt (dir), Kai Kajanus (vl) mm. Bach, Hubay, Järnefelt, Palmgren SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata V kko Ensikonsertti, Astrid Isaksson (cto), Taneli Kuusisto mm. Schubert (org), Jorma Kärkkäinen (vl) 1943 172

MA kko Kirkkokonsertti, mm. Artto Granroth (vlc), Taru inkeriläisten lasten hyväksi Linnala (cto), Radio-kvartetti, R.R. Ryynänen (dir) T Helsingin Työväen Mieskuoro, Antero Viirre (dir), valtaosin suomalaista Armas Hanttu (cto) VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 12.4. S Laulu ja schlaagerilta, Hélène Bourgeois-Wickström mm. Raymond, Stolz kaatuneiden omaisten hyväksi (cto), George de Godzinsky solistiyhtyeineen Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 13.4. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone S Melita Lorkovic (pf) (Kroatia) Couperin, Debussy, Scriabin Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ke 14.4. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Renate Specht (Saksa) J kko Memoria Liberatorum -säätiön 25- mm. Bach, Händel, Kilpinen, Sibelius sotainvalidien hyväksi vuotisjuhlakonsertti, Johanneksenkirkko, Radio- orkesteri, Toivo Haapanen (dir), yhtyneet mieskuorot, Heikki Klemetti (dir), Jorma Huttunen (cto), Elis Mårtenson (org) S Ensikonsertti, Hemming Eklund (cto), Timo Mikkilä mm. Dvorak, Sibelius, Verdi (pf) to 15.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Y Laulu-Miehet, Martti Turunen (dir), laulusolisteja mm. Ikonen, Linnala, Ranta Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar Pellervo-seuran tilausnäytäntö SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor pe 16.4. Y HKO/sk 16, Armas Järnefelt (dir), Sylvelin Bruckner Långholm, Aino Elenius, Jorma Huttunen, Lasse Wager (cto), Svenska Oratorieföreningen la 17.4. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen vierailijana Renate Specht (Saksa) S Koululaiskonsertti ”1001 yön tarinoita”, Helsingin mm. Mozart, Sarasate, Sibelius Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Jouko Ilvonen (vl), Sulho Ranta (juontaja) su 18.4. S HKO/ksk 14, Armas Järnefelt (dir), Sylvelin Bruckner Långholm, Aino Elenius, Jorma Huttunen, Lasse Wager (cto), Svenska Oratorieföreningen SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza MA kko mm. Vanhankirkon kuoro, Gustav Pettersson (dir), Sulo Salosen sävellyskonsertti Elis Mårtenson (org), Sylvelin Långholm (cto) S Ensikonsertti, Uljas Viitasalo (vlc), Timo Mikkilä mm. Grieg, Saint-Saëns (pf) J kko 48. Kirkkomusiikki-ilta, Johanneksenkirkon kuoro, mm. Madetoja Martti Turunen (dir), Armas Maasalo (org), laulusolistit, Radio-orkesterin jousiyhtye Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 19.4. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 20.4. S Espanjalainen ilta, Orest Bodalew (pf), avustajana mm. Albeniz, de Falla, Infante George de Godzinsky (pf), Y Mieskuoro S.S., Nils-Eric Fougstedt (dir), mm. Madetoja, Palmgren, Peterson- laulusolistit Berger ke 21.4. J kko Suomen Laulu 50 v., Martti Turunen (dir), solistit, Bach: Matteus-passio HKO, Elis Mårtenson (org), Taneli Kuusisto (cemb) Fiedel-trio (Saksa), Hindenburghaus, mm. Des Prez, del Engina, Willaert to 22.4. pe 23.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal J kko Yhdistyneet kuorot, solisteja, Armas Maasalo (dir), Ilmari Krohn: Johannes-passio (KE) Paavo Raussi (org) la 24.4. su 25.4. SO Suomalainen Ooppera Wagner: Parsifal VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 26.4. S HKO/kk 15, Eino Roiha (dir), Albin Öfverlund (vlc) Madetoja, A. Merikanto, Roiha, Öfverlund SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza M Ruusu-Ristin suuri juhlamatinea, mm. HKO, Jussi mm. Sibelius: Tuonelan joutsen Blomstedt (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ti 27.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor Erik Frölingin 25- vuotistaiteilijajuhala ke 28.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto 1943 173

S Pianoilta II, Orest Bodalew (pf) mm. Chopin, Mendelssohn, Palmgren, Sibelius to 29.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Hjördis Blomqvist (cto), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Kilpinen, Rangström, Sibelius VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri pe 30.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 18.00 SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone klo 22.15 Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri la 1.5. S HKO, vappumatinea, Martti Similä (dir) mm. Delibes, Kaski, Kuhlau, Wagner SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor su 2.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 3.5. S Ensikonsertti, Teemu Grönberg (cto), Timo Mikkilä mm. Sonninen (pf) ti 4.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Pianoilta, Arvi Valkonen (pf) mm. Beethoven, Liszt, Sibelius ke 5.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly tilausnäytäntö to 6.5. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi tilausnäytäntö S Silvia Serbescu (pf) (Romania) mm. Bach, Beethoven, Enescu Suomalais-Romanialaisen yhdistyksen kutsumana M Asemiesilta 56 pe 7.5. Y HKO/sk 17, Georg Schnéevoigt (dir) Melartin, Sibelius, Viski B Sofie Bulitsch-Starck (cto), K. Komaroff (pf), G. Konsertti S. Rahmaninovin muistolle, Calais (vl), George de Godzinsky (pf) Rahmaninov V kko Konsertti, mm. Irja Aholainen, Anna Mutanen & sokeain hyväksi Kalle Ruusunen (cto), Taneli Kuusisto (org) la 8.5. MA kko Ensikonsertti, Janne Raitio (org) mm. Liszt, Raitio, Reger su 9.5. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone M Uudenmaan musiikkijuhla, monia esiintyjiä (mm. yli Sulasolin Helsingin piiri ja 20 kuoroa) STM:n Uudenmaan piiri Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 10.5. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 11.5. S Unkarilainen ilta, Helsingin Naisorkesteri, Heidi Sundblad-Halme (dir), Alice Pacius (pf), Kaarina Tuominen (vl), Dolores Sjöholm (xyl) Yt Helsingin Kansanteatteri Lehár: Luxemburgin kreivi ke 12.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca tilausnäytäntö to 13.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte V kko Kirkkojuhla, mm. Lottakuoro, Venni Kuosma (org), mm. Bach, Wredblad Pentti Rautawaara (vlc) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 14.5. Y HKO, ylimääräinen sk, Tor Mann (dir), Greta Beethoven, Brahms Erikson (pf) (Ruotsi) SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 15.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 16.5. Kaatuneiden muistopäivä S HKO/ksk 15, Georg Schnéevoigt (dir) Beethoven: Sinfonia 3 'Eroica' SO Suomalainen Ooppera Zeller: Lintukauppias J kko Sankarivainajien muistokonsertti, HKO:n jäseniä, mm. Bach: Matteus-passio (osia) Suomen Laulu, Ossi Elokas (dir), solisteja Kirkkolaulukonsertti, Hgin kreikkalais-katolisen tulot Karjalan kreikkalais- seurakunnan sali (Unionink. 39) katolisten kirkkojen jälleenrakentamiseen Kirkkokonsertti, Käpylän kirkko, mm. Käpylän invalidien hyväksi kirkkokuoron naiskuoro, solisteja S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 17.5. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 18.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza ke 19.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari, Kilven Kuoro Yt Helsingin Kansanteatteri, Ylioppilastalo, Lehár: Luxemburgin kreivi to 20.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza tilausnäytäntö S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor 1943 174

M Asemiesilta 58 vierailijana Ilse Werner pe 21.5. Y HKO/sk 18, Georg Schnéevoigt (dir), Rolf Bergroth Franck, Frumerie, Sibelius (pf) S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte la 22.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar su 23.5. S HKO/kk 16, Georg Schnéevoigt (dir), Hjördis Grieg-konsertti säveltäjän syntymän 100- Lindén (pf) vuotispäivän johdosta SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly V kko Kirkkomusiikki-ilta, solistiesityksiä orpokoti ”Suojan” hyväksi K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu ma 24.5. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 25.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza ke 26.5. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone tilausnäytäntö E Kävelykonsertti, Kalevan Laulajat -mieskuoro to 27.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza B Margharita Violantin oppilaskonsertti, Astrid Buchert (pianosäestykset) K Helsingin Kansanteatteri Fényes: Pustan laulu pe 28.5. Puistokonsertti, Töölön kirkon terassi, Suomen Laulu Puistokonsertti, Kaivopuisto, Helsingfors Svenska Sångarförbund la 29.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 30.5. S HKO/kk 17, Martti Similä (dir), Sofie Starck (cto) ooppera- ja balettimatinea SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Maasotakoulun kuoro ja orkesteri, Aarne Pesola (dir [kuoro]), kapt Suorsa (dir [ork]) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 31.5. ti 1.6. S Eduard Erdmann (pf) (Saksa) mm. Brahms, Haydn, Schubert Suomalais-Saksalaisen seuran kutsumana ke 2.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar to 3.6. T kko Kevätkonsertti, Töölön kirkkokuoro, Ossi Elokas mm. Buxtehude, Elokas (dir), avustajia VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri pe 4.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor Ulkoilmakonsertti, Vallila (Kangasalan kenttä), Helsingin Työväen Mieskuoro Ulkoilmakonsertti, Mustikkamaa, Helsingfors svenska sångarförbund la 5.6. su 6.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 7.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor Ulkoilmakonsertti, Hesperian puisto & Kaivopuisto, Mieskuoro S.S. ti 8.6. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta ke 9.6. Ulkoilmakonsertti, Mustikkamaa, Kilven kuoro Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar to 10.6. pe 11.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor Ulkoilmakonsertti, Mustikkamaa, Helsingin Työväen Mieskuoro Ulkoilmakonsertti, Kallio (Alli Tryggin puisto), Helsingfors svenska sångarförbund la 12.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VU Helsingin Työväen Teatteri Jean Gilbert: Filmikuningatar (Die Kino- Königin, 1913), operetti, ensi-ilta su 13.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ma 14.6. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeer matinea Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar iltanäytäntö ti 15.6. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ke 16.6. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi to 17.6. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi pe 18.6. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor 1943 175 la 19.6. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar su 20.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 21.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor ti 22.6. ke 23.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar yönäytäntö to 24.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar pe 25.6. SvT Svenska Teatern Lajtai: Blåjackor la 26.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri su 27.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri matinea VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ma 28.6. ti 29.6. ke 30.6. to 1.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri M Asemiesilta 64 vierailijana Lizzi Waldmüller (Saksa) pe 2.7. la 3.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar su 4.7. Ulkoilmakonsertti, Pihlajasaari & Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 5.7. ti 6.7. ke 7.7. to 8.7. pe 9.7. la 10.7. su 11.7. ma 12.7. ti 13.7. E Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), mm. operettisävelmiä, kansanlauluja sotainvalidien hyväksi Mary Hannikainen (cto) ke 14.7. to 15.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar pe 16.7. E Saksalaisen vuoristojääkärirykmentin orkesteri ”vanhaa hyvää ajanvietemusiikkia” sotainvalidien hyväksi la 17.7. E Saksalaisen vuoristojääkärirykmentin orkesteri ”vanhaa hyvää ajanvietemusiikkia” sotainvalidien hyväksi su 18.7. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta ma 19.7. E Helsingin Teatteriorkesteri & Saksalaisen sotainvalidien hyväksi vuoristojääkärirykmentin orkesteri, Jussi Blomstedt & Alois Krall (dir) ti 20.7. E Helsingin Teatteriorkesteri & Saksalaisen sotainvalidien hyväksi vuoristojääkärirykmentin orkesteri, Jussi Blomstedt & Alois Krall (dir) VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ke 21.7. to 22.7. pe 23.7. Ulkoilmakonsertti, Tavaststjernan puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar la 24.7. su 25.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ma 26.7. ti 27.7. ke 28.7. to 29.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar pe 30.7. la 31.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar su 1.8. Ulkoilmakonsertti, Pihlajasaari, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 2.8. ti 3.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ke 4.8. to 5.8. E Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), mm. operettisävelmiä sotainvalidien hyväksi Karin Yberg (cto) (Ruotsi) pe 6.8. E Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), mm. operettisävelmiä sotainvalidien hyväksi Karin Yberg (cto) (Ruotsi) 1943 176

Ulkoilmakonsertti, Tavaststjernan puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta la 7.8. su 8.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ma 9.8. ti 10.8. Ulkoilmakonsertti, Hesperiankadun puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta ke 11.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar to 12.8. pe 13.8. la 14.8. su 15.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Gilbert: Filmikuningatar ma 16.8. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi ti 17.8. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi ke 18.8. E Saksalainen sotilasorkesteri kevyempää ja vakavampaa ohjelmistoa sotainvalidien hyväksi to 19.8. pe 20.8. la 21.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Pál Gyöngy & Alexander Steinbrecher: Kadettirakkautta (Kadettenliebe/Kadétszerelem, 1933), operetti, ensi-ilta su 22.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 23.8. ti 24.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ke 25.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta to 26.8. M Asemiesilta 71, mm. Herbert Ernst Groh (cto) mm. ooppera-aarioita ja operettisävelmiä (Saksa) & Aune Antti (cto), Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta pe 27.8. SO Herbert Ernst Groh (cto) & Lizzi Groh (pf) (Saksa), mm. ooppera-aarioita ja myös myös suomalaisia vierailijoita kevyempää E Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Punaisen Ristin hyväksi Pia Ravenna (cto) la 28.8. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri su 29.8. Lv kko Kirkkokonsertti, Greta Ekström-Ankar & Börje kaatuneitten omaisten hyväksi Ankar (cto), Guy Rostedt (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ma 30.8. ti 31.8. ke 1.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta to 2.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Franz Lehár: Leendets land (Das Land des Lächelns, 1929), operetti pe 3.9. la 4.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 5.9. S HKO/kk 1, Armas Järnefelt (dir), Kai Kajanus (vl) Robert Kajanus-muistokonsertti SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VU Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri ma 6.9. SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 7.9. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata Yt Ossian Fohström (vlc), Leo Funtek (pf) mm. Bach, Beethoven, R. Strauss Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ke 8.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 9.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza 1943 177

Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 10.9. Yt HKO/sk 1, Armas Järnefelt (dir), Yrjö Selin (vlc) Kajanus, Raitio, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 11.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 12.9. S HKO/kk 2, Martti Similä (dir), Antti Koskinen (cto) mm. Kilpinen, Madetoja, Schubert SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 13.9. KT Tukholman kuninkaallisen baletin vierailu, Sixten Ehrling (dir) (Ruotsi) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 14.9. S Walter Gieseking (pf) (Saksa) mm. Bach, Beethoven, Mozart Suomalais-Saksalaisen seuran kutsumana KT Tukholman kuninkaallisen baletin vierailu, Sixten Ehrling (dir) (Ruotsi) ke 15.9. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 16.9. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto vierailijana Lea Piltti S Walter Gieseking (pf) (Saksa) mm. Brahms, Liszt, Scarlatti Suomalais-Saksalaisen seuran kutsumana Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar pe 17.9. S HKO, Ossian Fohström (dir), Pia Ravenna (cto) Unkari-ilta, mm. Kálmán, Liszt Helsingin Liiketyöntekijäin Yhteistyöjärjestön konsertti SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 18.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 19.9. S HKO/ksk 1, Armas Järnefelt (dir), Sylvelin Mozart, Wagner, Weber Långholm-Bergman (cto) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Lea Piltti S Ensikonsertti, Aino Arte (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Madetoja, Schubert, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 20.9. Yt Laulu-Miehet Ruotsinmatkakuoro, Martti Turunen suomalainen ohjelmisto (dir) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 21.9. S Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt & Väinö mm. Beethoven: Sinfonia nro 6, Grieg: Haapalainen (dir), Timo Mikkilä (pf) Pianokonsertto, Tuukkanen: Kolme muskettisoturia -sarja, Haapalainen: Satu ke 22.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Svea Kulvik (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Mozart SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 23.9. S Ensikonsertti, Katariina Sara (cto), Kosti Vehanen mm. Gluck, Händel, Melartin, Saint- (pf) Saëns, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi pe 24.9. Yt HKO/sk 2, Armas Järnefelt (dir), Aune Antti (cto) Beethoven, Ikonen, Sibelius SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 25.9. SO Suomalainen Ooppera Millöcker: Gasparone KT Helsingin Kansanteatteri Oskar Nedbal: Puolalaista verta (Polenblut, 1913), operetti, ensi-ilta su 26.9. S HKO/kk 3, Nils-Eric Fougstedt (dir), Jouko Tolonen Beethoven-matinea (pf), Radion Solistikuoro SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Dinu Lipatti (pf) (Romania) mm. Bach-Busoni, Chopin, Schubert Suomen Punaisen Ristin sotainvalidi- ja sotaorpohuollon hyväksi, Suomalais-Romanialaisen yhdistyksen kutsumana KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta ma 27.9. Y Mary Hannikainen (cto), Kosti Vehanen (pf) S Wiener Sängerknaben, F. Grossmann (dir) (Itävalta) Schubert-ilta

SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 28.9. S Wiener Sängerknaben, F. Grossmann (dir) (Itävalta) Schubert-ilta 1943 178

Yt Aune Somersalmi-Karivirta (cto), Kosti Vehanen mm. Bizet, Brahms, Kuula, Sibelius (pf) M Hengellinen asemiesilta 10, mm. Väinö Hannikainen (hp) Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ke 29.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Wiener Sängerknaben, F. Grossmann (dir) (Itävalta) mm. Buxtehude, Mozart, J. Strauss

Yt Ensikonsertti, Aarne Mikkonen (cto), Kosti Vehanen mm. Händel, Pylkkänen, Schumann, (pf) Wolf SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 30.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème S Wiener Sängerknaben, F. Grossmann (dir) (Itävalta) mm. Buxtehude, Mozart, J. Strauss

Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta M Asemiesilta 76 pe 1.10. S HKO, konsertti, Toivo Haapanen (dir), Kerttu Beethoven, Brahms Bernhard (pf) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 2.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista, ensi-ilta, von Kaarlo Bergbomin 100- Weberin Taika-ampuja -alkusoitto ja vuotismuistojuhlan puhe illan alkuun juhlanäytäntö su 3.10. Y HKO/ksk 2, Armas Järnefelt (dir), Yrjö Selin (vlc) Raitio, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri, Kálmán: Bajadeeri ma 4.10. S Yrjö Ikonen (cto), Jussi Blomstedt (pf) mm. Kaski, Liszt, Palmgren, Schumann, Sibelius SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 5.10. S Aino Aaltonen (cto), Timo Mikkilä (pf), Nils-Eric mm. Debussy, Franck, Kilpinen, Fougstedt, jousikvartetti Respighi, Turina Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ke 6.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 7.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista M Jussi Björling (cto), Harry Ebert (pf) (Ruotsi) ooppera-aarioita ja lauluja S Ensikonsertti, Helinä Sirkiä (pf) mm. Beethoven, Chopin, Liszt, Villa- Lobos Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri, Kálmán: Bajadeeri pe 8.10. Y HKO/sk 3, Armas Järnefelt (dir), Ferenc von Albert mm. Sibelius, Figeldy, Palmgren (vl) (Unkari) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 9.10. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 10.10. S HKO/kk 4, Jussi Blomstedt (dir), Maija Korkeakoski-Chopin, Klami, Schubert, Sibelius Haupt (pf) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista S Ensikonsertti, Jorma Metsävainio (cto), George de Godzinsky (pf) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 11.10. S Ferenc von Albert (vl) (Unkari), Timo Mikkilä (pf) mm. Franck, Paganini, Ravel KT Kivi-juhla, mm. HKO, Martti Similä & Sulho Ranta mm. Pylkkänen, Sibelius, Similä musiikkia ja muuta ohjelmaa (dir), Wäinö Sola (cto) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 12.10. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ke 13.10. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Ferenc von Albert (vl) (Unkari), Timo Mikkilä (pf) mm. Brahms, Mozart, Sarasate

SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 14.10. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza 1943 179

S Helinä Sirkiä (pf) mm. Beethoven, Chopin, Liszt, Villa- Lobos Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa pe 15.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 16.10. J kko Suomen Laulu, Radio-orkesteri, Ossi Elokas (dir), Mozart: Requiem Mannerheim-Liiton Irja Aholainen, Aino Elenius, Jorma Huttunen, Oiva sotaorpojen viikon konsertti Soini (cto) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 17.10. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista S Bertta Sipilä (cto), Leo Funtek (pf) mm. Klemetti, Leiviskä, Roman tulot Munkkiniemen Aseveliyhdistyksen huoltotoiminnalle KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta ma 18.10. KT Ooppera- ja baletti-ilta, HKO, Jussi Blomstedt (dir), mm. alkusoitot (Oberon, Sevillan parturi, Mannerheim-Liiton mm. Jorma Huttunen & Aulikki Rautawaara (cto) Lentävä Hollantilainen) ja ooppera- sotaorpojen viikon konsertti aarioita ti 19.10. S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta I, mm. Ernst mm. Beethoven, Schumann Linko (pf), Yrjö Selin (vlc), Sibelius-kvartetti T Musiikkijuhla, Työväen orkesteri, Väinö Rantanen mm. Auber, Gluck, Kuula, Madetoja, (dir), kuoroja ja soittokuntia Schubert, Sibelius KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta ke 20.10. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca S Arnold Tilgmann (cto), Sulo Saarits (cto), Kurt Heino Kasken sävellyskonsertti Walldén (pf), Venni Kuosma (säestys) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 21.10. S Mirjam Helin (cto), Leo Funtek (pf) ooppera-aarioita ja suomalaisia lauluja Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta pe 22.10. Y HKO/sk 4, Carl Garaguly (dir) (Ruotsi), Arvi Brahms, Haydn, Liszt Valkonen (pf) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 23.10. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza MA kko Ensikonsertti, Reidar Lindström (cto), Elis mm. Bach, Händel, Klemetti, Weman Mårtenson (org), avust. Gunnel Westerlund (cto) Skt js Soitannollinen ilta, Helsingin suojeluskuntapiirin invalidien hyväksi soittokunta S Koululaiskonsertti (omistettu heimolaisaatteelle), mm. Brahms, Härma, Sibelius Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir), Olavi Nyberg (cto), Tauno Karila (juontaja) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 24.10. S HKO/kk 4, Kalervo Tuukkanen (dir), Väinö Arjava mm. Melartin, Vitali, Wagner (vl) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista ma 25.10. S Kyllikki Solanterä (cto), Martti Similä (pf) mm. Berlioz, Mozart, Sibelius SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 26.10. S Ensikonsertti, Jouko Ilvonen (vl), avust. Radio- mm. Bruch: Viulukonsertto g, Paganini: orkesteri, Erik Cronvall (dir) Viulukonsertto D ke 27.10. S Ensikonsertti, Riitta Parikka (pf) mm. Beethoven, Liszt, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land to 28.10. SO Suomalainen Ooppera Ferenc Erkel: Bánk Ban, ensi-ilta MA kko Asemiesilta, mm. Hilde Weissner & Otto Gebühr (cto) (Saksa) pe 29.10. Y HKO, Toivo Haapanen (dir), Anja Ignatius (vl) Uuno Klami -sävellyskonsertti SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land la 30.10. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Taiteilijailta, Hilde Weissner & Otto Gebühr (cto) mm. Fougstedt, Mozart ja kevyempää (Saksa), suomalaisia solisteja, kamariorkesteri, Nils- Eric Fougstedt (dir), K kko Kirkkomusiikki-ilta, Kallion Kirkkokuoro, Mauno mm. Maasalo, Ranta Kirkkoja Karjalaan ry:n Tamminen (dir) hyväksi KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land 1943 180 su 31.10. S HKO/ksk 3, Leo Funtek (dir), Greta Liesegang Schubert, Verdi, Wagner (sopr) SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán S Frida Sergejeff (cto), George de Godzinsky (pf) mm. Kuula, Mozart, Schumann VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ma 1.11. S Jouko Ilvonen (vl), avust. Radio-orkesteri, Erik mm. Bruch: Viulukonsertto g, Paganini: Cronvall (dir) Viulukonsertto D SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 2.11. KT Musiikkia ennen illan teatterinäytöstä, Helsingin Sibelius: Prospero, Myrsky-musiikista Maria Jotunin muistolle Teatteriorkesteri, Jussi Blomstedt (dir) teatterinäytös K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta Hannes Veivon 20- vuotistaiteilijajuhla ke 3.11. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán S Beatrice Griffin (vl) (USA), Leo Funtek (pf) mm. de Falla, Ravel, Schumann, Sibelius solisti asui Ruotsissa Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta to 4.11. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán S Feja Strascheffski (cto), Maria Stamarowa- mm. Beethoven, Debussy, Nielsen Pergament (pf), avust. Erik Cronvall (vl), Yrjö Selin (vlc) pe 5.11. Y HKO/sk 5, János Ferencsik (dir) (Unkari) Beethoven la 6.11. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Kálmán: Bajadeeri su 7.11. S HKO, János Ferencik (dir) (Unkari) J. Strauss jr -matinea SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Lehár: Hymyn maa ma 8.11. S Martta Jalava (cto), Martti Similä (pf) mm. Beethoven, Haydn, Pylkkänen ti 9.11. S Ensikonsertti, Margit Ahlfors (cto), George de mm. Bellini, Händel, Palmgren Godzinsky (pf) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta ke 10.11. S Jouko Ilvonen (vl), avust. Radio-orkesteri, Erik mm. Bruch: Viulukonsertto g, Paganini: Cronvall (dir) Viulukonsertto D Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza korvasi Toscan (HS 10.11.1943) to 11.11. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Melita Lorkovic (pf) (Kroatia) mm. Beethoven, Musorgski, Scarlatti pe 12.11. Y HKO, Ole Edgren -konsertti, Ole Edgren (dir), Anna Berlioz, Dukas, Franck, Ravel Hagelstam (cto) la 13.11. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Paul Abraham: Tanssiva Savoy (Ball im Savoy, 1933), operetti, ensi-ilta su 14.11. S HKO/ksk 4, Ole Edgren (dir), Hemming Eklund Atterberg, Dukas, Leoncavallo, Verdi (cto) SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca vierailijana Georgine von Halper-Leppée (Kroatia) T Kansanlaulukonsertti, HTY:n Sekakuoro, Väinö Haapalainen (dir), solisteja NMKY 50-vuotisjuhlakonsertti, Helsingin NMKY:n sekakuoro, Heikki Teittinen (dir), Martti Heiniö (vlc) T kko Kirkkojuhla, mm. Lepo Laurila (vl), Antti Koskinen (cto) Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 15.11. S Helinä Sirkiä (pf) mm. Beethoven, Chopin, Villa-Lobos ti 16.11. T kko Arvi Valkonen (pf), avust. Mauno Tamminen (cto), mm. Bach, Beethoven, Händel Kirkkoja Karjalaan ry:n Taneli Kuusisto (org) hyväksi ke 17.11. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen vierailijana Georgine von Halper-Leppée (Kroatia) S Ensikonsertti, Herlevi Mustakallio (cto), Taneli mm. Gluck, Händel, Kilpinen, Schubert Kuusisto (pf) Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta 1943 181

SvT Svenska Teatern Oscar Straus (& Johann Strauss): Tre valser (Trois valses / Drei Walzer, 1935), operetti, ensi-ilta to 18.11. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Orest Bodalew (pf) Schumann-ilta SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser pe 19.11. Y HKO/sk 6, ArmasJärnefelt (dir), Lorri Lail (cto) mm. Purcell, Rangström, Ranta (Ruotsi) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 20.11. SO Suomalainen Ooppera Bizet: Carmen Georgine von Halper-Leppée (Kroatia) vierailijana Musiikki-ilta, Mannerheimint. 6, Kansallis-Kuoro, mm. Kajanus Armas Maasalo (dir), Janne Raitio (pf), Jouko Ignatius (vl), Esko Peltoniemi (cto) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy su 21.11. S HKO/kk 7, Armas Järnefelt (dir), Artto Granroth Rossini, Saint-Saëns, Thomas (vlc) SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia Suomalaisen Oopperan 70- vuotisjuhla Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 22.11. S Georgine von Halper-Leppée (cto) (Kroatia), Leo mm. Gluck, Kilpinen, Respighi, myös Funtek (pf) kroatialaista ohjelmistoa SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 23.11. Y Suomalaista sävelromantiikkaa viime vuosisadalta, mm. Collan, Ingelius, Pacius, Wegelius Radio-orkesteri, Toivo Haapanen (dir), Irja Aholainen (cto), Gerda Weneskoski (pf), Solistikuoro, Nils-Eric Fougstedt (dir) S Pohjoismainen lauluilta, Inga Laure (cto), Leo mm. Grieg, Rangström, Sibelius Funtek (pf) ke 24.11. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly Y Kollega-kvartetten: Erik Lindholm, Herrick Arvidson, Waldemar Helén, Arne Thulé (cto) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 25.11. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar M Asemiesilta 83 pe 26.11. Y HKO, Albin Öfverlund (dir), Yrjö Selin (vlc) Öfverlundin sävellyksiä Albin Öfverlund 60 v. - juhlakonsertti S Orest Bodalew (pf) Chopin-ilta SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 27.11. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza MA kko Adventtikonsertti, Helsingin Naisorkesteri, Heidi mm. Bach, Mozart, Palestrina, Reger Mannerheim-liiton Sundblad-Halme (dir), solisteja sotakummivaliokunnan VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser su 28.11. S HKO/ksk 5, Armas Järnefelt (dir), Aino Elenius Bach, Haydn, Mozart (cto) SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia Y Georgine von Halper-Leppée (cto) (Kroatia), Taneli mm. Caccini, Monteverdi, Palmgren Suomen Punaisen Ristin Kuusisto (pf) hyväksi S Ensikonsertti, Helena Grabowsky (cto), Leo Funtek mm. Bizet, Kuula, Pingoud, Saint-Saëns, (pf) Wolf KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 29.11. Y Vanha YL, Heikki Klemetti (dir) mm. Klemetti sotainvalidien hyväksi T kko Kirkkokonsertti, mm. Väinö Hannikainen (hp), mm. Bach, Klemetti, Melartin Ruben Liebkind (vlc), Torsten Stenius (org) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 30.11. Y Margit Nordlund (cto), Martti Similä (pf) mm. Händel, Madetoja, Sibelius S Ensikonsertti, Sinikka Kuula (pf) mm. Bach, Chopin, Liszt, Palmgren SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ke 1.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Anne-Charlotte Winter-Björkman (cto), Leo Funtek mm. Kilpinen, Mozart, Rangström, Verdi (pf) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 2.12. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista 1943 182

S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta II, Ernst Kuula, Linko, Ranta liittyy Suomen säveltaiteen Linko & Leo Funtek (pf), Yrjö Selin (vlc), Erik viikkoon Cronvall, Hugo Huttunen & Eero Koskimies (vl) Y Kollega-kvartetten (TTBB) kotimainen ohjelmisto liittyy Suomen säveltaiteen viikkoon Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy pe 3.12. Y HKO/sk 7, Armas Järnefelt (dir), Sigrid Schneevoigt Furuhjelm, Palmgren, Sibelius liittyy Suomen säveltaiteen (pf) viikkoon SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 4.12. SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia S Suomen säveltaiteen ja sen kehityksen suomalaisia teoksia Crusellista Klamiin esittelykonsertti, Helsingin Teatteriorkesteri, Martti Similä (dir), Elli Ranta (cto), Sulho Ranta (juontaja) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser su 5.12. S HKO/kk 8, Toivo Haapanen (dir), Anja Ignatius (vl) Klami SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán S Uutuus-Matinea, mm. Radio-orkesterin jäseniä, R.E. Westerlundin v. 1943 julkaisemia R.E. Westerlundin järjestämä Solistikuoro, Jorma Huttunen (cto), Yrjö Selin (vlc) teoksia konsertti ja monia muita J kko Kirkkokonsertti, Yhtyneet kirkkokuorot, kotimainen ohjelmisto Kirkkoja Karjalaan -toiminnan jousiorkesteri, Ossi Elokas & Mauno Tamminen hyväksi (dir), Elis Mårtenson & Armas Maasalo (org) T kko 35-vuotisjuhlakonsertti, Helsingin Työväen kotimainen ohjelmisto Mieskuoro, Antero Viirre (dir), avustajina mm. Anna Mutanen (cto), Helsingin Työväen Orkesteri KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 6.12. KT Itsenäisyysjuhla, mm. Helsingin Teatteriorkesteri, klo 13.30 Jouko Ilvonen (vl), Jorma Huttunen (cto), Helsingin Suomalaisen Lyseon poikakuoro S Itsenäisyysjuhla, mm. Helsingin Teatteriorkesteri, klo 19.00, Akateeminen Arno Granroth (vl), Lauri Lahtinen (cto) Karjala-Seura järjestäjänä SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 7.12. S SSL:n vuosikonsertti, HKO, Toivo Fougstedt, Marvia, A. Merikanto, tulot Kansanavun hyväksi Haapanen/Kalervo Tuukkanen/Ossi Elokas (dir), Pylkkänen, Tuukkanen Aino Schreck (cto), Sulo Aro (vl), Kalle Ruusunen (cto), Suomen Laulu, V kko Kirkkojuhla, mm. Lottakuoro, Armi Klemetti (dir), huoltotoiminnan hyväksi Venni Kuosma (org) ? Helsingfors Svenska Sångarförbundin konsertti, mm. Bragen jousiorkesteri, Albin Öfverlund (dir), Bragen kuoro, M.M. KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta ke 8.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Musiikki- ja baletti-ilta, mm. Irja Aholainen (cto), vaatekeräyksen yhteydessä Timo Mikkilä (pf), Arno Granroth (vl) T Juhlakonsertti, mm. 11 kuoroa, Helsingin Työväen mm. Klemetti, Pacius, Sibelius Sulasolin ja STM:n Helsingin Orkesteri, Väinö Rantanen (dir) piirit, osa Suomen säveltaiteen viikkoa SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 9.12. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista S Orest Bodalew (pf) Liszt-ilta Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta pe 10.12. Y HKO, konsertti, Jussi Blomstedt (dir), Anja Ignatius Sibelius (vl) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 11.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser su 12.12. S HKO/ksk 6, , Martti Similä (dir), Väinö Hannikainen ranskalainen sinfoniamatinea: Berlioz, (hp), Väinö Arjava (vl), Yrjö Selin (vlc) Chausson, Rameau

SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán KO Konsertti, Kalliolan orkesteri ja kuoro, Eino Liukko mm. Kajanus, Mendelssohn & Jussi Ilvonen (dir), Sulo Hurstinen (vl) L kko Laulajaiset, Helsingin Ev.Lut. Nuorten kuoro, solisteja 1943 183

VT Helsingin Työväen Teatteri (matinea) Lehár: Hymyn maa VT Helsingin Työväen Teatteri (iltanäytäntö) Abraham: Tanssiva Savoy ma 13.12. S Ensikonsertti, Doris Hovimaa (cto), Taneli Kuusisto mm. Händel, Kuula, Loewe, Sibelius (pf) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 14.12. ke 15.12. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista to 16.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Lea Piltti (cto), Kosti Vehanen (pf), avust. Michele mm. Händel, Kuula, Mozart, Palmgren Orlando (fl) KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta pe 17.12. Y HKO/sk 8, Armas Järnefelt (dir), Sylvelin Långholm- Haydn: Luominen Bergman, Anna Mutanen, Jorma Huttunen, Kalle Ruusunen, Yrjö Ikonen (cto), Svenska Oratorieföreningen la 18.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser su 19.12. S HKO/kk 9, Armas Järnefelt (dir), Stina Rappe (cto) Järnefelt, Pylkkänen, Sibelius, Verdi, (Ruotsi) Wagner SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán Y Vanha YL, Heikki Klemetti (dir) mm. Klemetti J kko 49. Kirkkomusiikki-ilta, mm. Johanneksenkirkon mm. Klemetti, Maasalo, Piae Cantiones - kuoro, Martti Turunen (dir), Armas Maasalo (org), sävelmiä, Siukonen, Turunen Radio-orkesterin jousiyhtye, solisteja Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 20.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 21.12. ke 22.12. SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 23.12. pe 24.12. la 25.12. su 26.12. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza KT Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ma 27.12. SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 28.12. ke 29.12. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista S Lea Piltti (cto), Kosti Vehanen (pf), avust. Michele mm. Händel, Kuula, Mozart, Palmgren Orlando (fl) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 30.12. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán M Asemiesilta 87 pe 31.12. Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta Yt Helsingin Kansanteatteri (yönäytäntö) Kálmán: Mustalaisruhtinatar VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser Ruotsalaisen teatterin sairasapurahaston hyväksi 1944 184

ESITTÄJÄ / TILAISUUS (esityspaikka) ESITETTY OHJELMISTO MUITA HUOMIOITA la 1.1. S HKO/kk 10, uudenvuodenkonsertti, Nils-Eric suomalainen ohjelmisto Fougstedt (dir), Aino Ryti (cto) SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser su 2.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Mustalaisruhtinatar ma 3.1. SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 4.1. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi ke 5.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Lea Piltti Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy to 6.1. J kko HKO, kirkkokonsertti, Bengt Carlson (dir), Sylvelin Haydn: Luominen Långholm-Bergman, Anna Mutanen, Jorma Huttunen, Kalle Ruusunen, Yrjö Ikonen (cto), Svenska Oratorieföreningen SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta pe 7.1. S HKO, konsertti, Toivo Haapanen (dir), Unto Kunnas Bach, Boccherini, Saint-Saëns, Vivaldi (vlc) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 8.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta su 9.1. S HKO/ksk 7, Jussi Blomstedt (dir), Elis Mårtenson Händel, Sibelius (org) SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista vierailijana Lea Piltti VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 10.1. SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 11.1. S Ensikonsertti, Jussi Kolat (vl), Orest Bodalew (pf) mm. Beethoven, Saint-Saëns, Vieuxtemps ke 12.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Lea Piltti SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 13.1. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta pe 14.1. Y HKO/sk 9, Toivo Haapanen (dir), Kerttu Bernhard Brahms, Sibelius, Wagner (pf) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 15.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 16.1. S HKO/kk 11, Erik Cronvall, Karin Englund-Vilkko Pohjoismainen matinea: mm. Alfvén, (cto) Nielsen, Sibelius, Svendsen SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca vierailijoina Margherite Fler & Thyge Thygesen (Tanska) VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 17.1. S Greta Liesegang (cto), Leo Funtek (pf) mm. Brahms, Järnefelt, Sibelius, Verdi SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 18.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Y Margherite Fler & Thyge Thygesen (Tanska) sotainvalidien hyväksi ke 19.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijoina Margherite Fler & Thyge Thygesen (Tanska) S France Ellegaard (pf) (Tanska) mm. Albeniz, Beethoven, Scarlatti Yt Helsingin Kansanteatteri, Ylioppilastalo, Kálmán: Mustalaisruhtinatar SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 20.1. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri, ensi-ilta S Jussi Kolat (vl), Orest Bodalew (pf) mm. Beethoven, Saint-Saëns, Vieuxtemps VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy pe 21.1. Y Fougstedt-konsertti, HKO, Nils-Eric Fougstedt (dir), Brahms, Fougstedt, Schumann France Ellegaard (pf) (Tanska) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 22.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy su 23.1. S HKO/ksk 8, Martti Similä (dir), Ture Ara (cto) Linnala, Melartin, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri S Günter Weinert (pf) (Saksa) mm. Beethoven, Chopin, Schumann järjestäjänä Deutsche Akademie 1944 185

S Saksalainen sotilasorkesteri mm. Grieg, R, Strauss, operettisävelmiä matinea Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta ma 24.1. S Hélène Bourgeois-Wickström (cto), Leo Funtek (pf) mm. Donizetti, Gounod, Rossini SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 25.1. S Ernst Linko (pf) mm. Beethoven, Liszt, Rameau ke 26.1. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri S Virgil Pop (vl) (Romania), Leo Funtek (pf) mm. Aubert, Karlovicz, Sarasate, Vitali Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser to 27.1. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca M Asemiesilta 91, mm. Aune Antti (cto) pe 28.1. Y HKO/sk 10, Sixten Eckerberg (dir) (Ruotsi), Sulo Eckerberg, Saint-Saëns, R. Strauss Aro (vl) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 29.1. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 30.1. S HKO/kk 12, Sulho Ranta (dir), Matti Rajula (cl) Berlioz, Ranta, Saint-Saëns, Smetana SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri T TUL:n 25-vuotisjuhla, mm. Helsingin Työväen mm. Tuukkanen (juhlakantaatti, KE) ja Orkesteri, Väinö Rantanen (dir), koottu kuoro, Irja Melartin Aholainen (cto) K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 31.1. S Virgil Pop (vl) (Romania), Leo Funtek (pf) mm. Bach, Mozart, Paganini, Ravel SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 1.2. SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia S Siegfried Borries (vl) (Saksa), Margaret Kilpinen mm. Beethoven, Mozart, Paganini, (pf) Smetana ke 2.2. SO Suomalainen Ooppera Mozart: Ryöstö Seraljista S France Ellegaard (pf) (Tanska) Chopin-ilta to 3.2. SO Suomalainen Ooppera Erkel: Bánk Bán S Taru Linnala (cto), Jussi Blomstedt (pf), avustaa mm. Mozart, Ranta, Puccini, Schubert Hanns Alvas (fl) VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy pe 4.2. Y Irma Nissinen -konsertti, HKO, Martti Similä (dir), Sibelius Irma Nissinen (vl) Siegfried Borries (vl) (Saksa), invalidisairaala SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 5.2. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta su 6.2. ILMAHYÖKKÄYS 6.-7.2. (klo 18.51 - 21.40, 00.57- 04.57) S HKO/kk 13, Armas Järnefelt (dir), Irma Nissinen Madetoja, Mielck, Palmgren, Sibelius klo 14 (vl) Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: matinea Kadettirakkautta peruuntunut: SO, Verdi: Trubaduuri peruuntunut: Musiikki-ilta, NMKY peruuntunut: Abraham: Tanssiva Savoy ma 7.2. SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 8.2. siirtynyt: ensikonsertti, Harry Sikström (vlc), George de Godzinsky (pf) ke 9.2. siirtynyt: Aune Antti (cto), Ilmari Hannikainen (pf) to 10.2. S France Ellegaard (pf) (Tanska) mm. Brahms, Chopin, Schumann Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi pe 11.2. peruuntunut: HKO/sk 11 la 12.2. SO Suomalainen Ooppera Kreivitär Mariza alkamisaika jo klo 18 su 13.2. S HKO/kk 14, Martti Similä (dir) Sibelius-matinea alkamisaika jo klo 18 SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri siirtynyt: Helmi Pyöli (cto), Leo Funtek (pf) VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 14.2. S Georg Kulenkampff (vl), Gustav Beck (pf) (Saksa) mm. Beethoven, Reger, R. Strauss 1944 186

SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser ti 15.2. S Georg Kulenkampff (vl), Gustav Beck (pf) (Saksa) mm. Bach, Kodály, Sarasate, Ysaye ke 16.2. ILMAHYÖKKÄYS 16.-17.2. (klo 20.12-23.10, 23.45-05.49)

Timo Mikkilä (pf) mm. Brahms, Debussy, Schumann, konsertti keskeytyi Skrjabin ilmahälytyksen vuoksi peruuntui: SO, Mozart: Ryöstö Seraljista Yt Helsingin Kansanteatteri Gyöngy & Steinbrecher: oliko tätä näytöstä? Kadettirakkautta SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser oliko tätä näytöstä? to 17.2. peruuntui: SO, Bizet: Carmen pe 18.2. siirtyi: Nils Lerche- sävellyskonsertti, HKO SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser la 19.2. SO Suomalainen Ooppera Kreivitär Mariza alkamisaika jo klo 18 K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta alkamisaika jo klo 18 su 20.2. S HKO/ksk 9, Leo Funtek (dir), Asta Kajanus (pf) Gluck, Haydn, Mozart SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri alkamisaika jo klo 18 VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 21.2. KT Puolanne-ryhmän tanssinäytäntö, kuoro ja orkesteri, Tauno Marttinen (säv): Valoa kohti Mikko von Deringer (dir) SvT Svenska Teatern Straus: Tre valser siirtynyt: Aune Antti (cto), Ilmari Hannikainen (pf) ti 22.2. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza ke 23.2. S Ingeborg Wrede (cto), Leo Funtek (pf) to 24.2. siirretty: ensikonsertti, Hilkka Törrönen (pf) pe 25.2. Y HKO/sk 11, Martti Similä (dir) [Gerhard Taschner Beethoven konsertti keskeytyi (vl) (Saksa) - ei ehtinyt esiintyä] ilmahälytyksen vuoksi, viimeinen konsertti yliopistolla salin tuhouduttua 26.-27.2. suurpommituksessa la 26.2. ILMAHYÖKKÄYS 26.-27.2. (klo 19.07-06.30) peruuntui: SO, Kálmán: Kreivitär Mariza su 27.2. S Aune Antti (cto), Ilmari Hannikainen (pf) mm. Bassani, Kilpinen, Scarlatti, Schubert, Wolf peruuntunut: SO, Verdi: Naamiohuvit peruuntunut: Musiikki-ilta, NMKY K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta klo 16 VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy klo 18 ma 28.2. NMKY Musiikkitilaisuus, NMKY:n orkesteri, Toivo Lampén (dir), mm. Sulo Aro (vl), Akseli Harla (cto) ti 29.2. peruuntunut: SO, Kálmán: Kreivitär Mariza ke 1.3. to 2.3. peruuntunut: Lea Piltti (cto), Kosti Vehanen (pf), Y peruuntunut: SO, Verdi: Trubaduuri pe 3.3. la 4.3. su 5.3. peruuntunut: SO, Verdi: Naamiohuvit ma 6.3. ti 7.3. ke 8.3. to 9.3. peruuntunut: HKO/sk13, Armas Järnefelt (dir), Hjördis pe 10.3. Schymberg (cto) la 11.3. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 15 SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land klo 15 1944 187 su 12.3. S HKO/ksk 10, Martti Similä (dir), Asser Sipilä (ob), Bach,Cherubini, Mozart klo 11.30 Cosimo Sgobba (cl), Holger Fransman (cor), Aarne Viljava (fg) SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 15 S Timo Mikkilä (pf) Chopin-ilta klo 17 SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land klo 15 ma 13.3. ti 14.3. ke 15.3. to 16.3. pe 17.3. la 18.3. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 16 su 19.3. S HKO/ksk 15, Martti Similä (dir), Liisa Linko- mm. Liszt, Madetoja, Pylkkänen, klo 11.30 Malmio (cto) Sibelius SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri klo 15 S Anja Ignatius (vl), Timo Mikkilä (pf) mm. Beethoven, Lalo, Madetoja, Tartini

KT Minna Canthin 100-vuotisjuhla, mm. Helsingin Kajanus, Sibelius Teatteriorkesteri, Heikki Aaltoila (dir) ma 20.3. ti 21.3. ke 22.3. to 23.3. pe 24.3. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri klo 16.30 SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land klo 15 peruuntunut: HKO/sk 14, Armas Järnefelt (dir), Silvia Serbesku (cto) la 25.3. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 15 S Lea Piltti (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Madetoja, O. Merikanto, Schubert, klo 17 Schumann SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land klo 15 su 26.3. S HKO/ksk 11, Håkan von Eichwald (dir) Beethoven, Rabaud, Weber klo 11.30 SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit klo 15 S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta I, Trio Beethoven, Schubert klo 16.30 Linko-Cronvall-Selin ja Erik Karma (vla) SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land klo 15 ma 27.3. ti 28.3. ke 29.3. to 30.3. pe 31.3. S HKO, ylimääräinen sk, Martti Similä (dir), Yrjö Haydn, Händel, Sibelius klo 18 Selin (vlc) la 1.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 17 su 2.4. S HKO/ksk 12, Nils-Eric Fougstedt (dir), Greta Mozart klo 14.30 (tavallinen aika) Fougstedt (cto) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit klo 17 ma 3.4. ti 4.4. S Tyyne Raatikainen (cto), Jussi Jalas (pf) mm. Järnefelt, Madetoja, Verdi, Wolf ke 5.4. to 6.4. pe 7.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri klo 18 la 8.4. SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 9.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ma 10.4. S HKO/ksk 16, Leo Funtek (dir), Ernst Linko (pf) Beethoven-matinea SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ti 11.4. ke 12.4. S Solveig Parmasmaa (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Järnefelt, Luolajan-Mikkola, Schubert, Sibelius to 13.4. S Orest Bodalew (pf) mm. Albeniz, Balakirev, Beethoven, Chopin, Mendelssohn pe 14.4. S HKO/sk 12, Martti Similä (dir), Mary Hannikainen Berlioz, Debussy, Franck, Raitio (cto) la 15.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 18 S Toini Ronimus (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Brahms, Händel, Sibelius, Wolf 1944 188

K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land su 16.4. S HKO/kk 17, Martti Similä (dir), Sulo & Usko Aro mm. Bach, Debussy, Händel, Rameau (vl) SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata klo 17 S Rolf Bergroth (pf) mm. Bach-Busoni, Chopin, Liszt S Aleksis Kivi -ilta, myös musiikkia: Martti Similä Sibelius (pf) VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Lehár: Leendets land ma 17.4. ti 18.4. S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta IV, S, Chopin, Melartin, Mozart Michele Orlando (fl), Asser Sipilä (ob), Matti Rajula (cl), Aarne Viljava (fg), Holger Fransman (cor), Timo Mikkilä & Martti Paavola (pf) ke 19.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Aino Elenius (cto), Leo Funtek (pf) mm. de Falla, Massenet, Respighi, Sibelius, Verdi to 20.4. SO, i – klo 17 Rossini: Sevillan parturi klo 17 KT Juhla-asemiesilta nro 100, mm. Aune Antti (cto), Jorma Huttunen (cto), Radio-orkesteri, Toivo Haapanen (dir) pe 21.4. S HKO, konsertti, Toivo Haapanen (dir), Kurt Beethoven, Chopin Walldén (pf) la 22.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 18 K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta su 23.4. S HKO/ksk 13, Jussi Jalas (dir), Åke Elg (pf) Franck, Schubert, Wagner SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata klo 17 S Mary Hannikainen (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Kilpinen, Rangström, Sibelius VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 24.4. S Elsa Aro (pf) mm. Chopin, Palmgren, Sibelius ti 25.4. S Janne Raitio (org), Radio-orkesteri, Toivo Haapanen Boss: Urkukonsertto a, Guilmant: (dir), Mary Hannikainen (cto) Sinfonia 1 d, I. Hannikainen: Ave Maria (cto, org, ork) ke 26.4. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi klo 18 S Aune Lindeberg (cto), Taneli Kuusisto (pf), S, mm. Grieg, Kilpinen, Linko, Sibelius, Weber K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta to 27.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Ensikonsertti, Väinö Maukonen (cto), Taneli mm. Beethoven, Madetoja, Verdi Kuusisto (pf) pe 28.4. S HKO/sk 13, Giovanni Di Bella (dir) (Italia [Wien]) Beethoven, Debussy, Sibelius, Verdi la 29.4. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 18 su 30.4. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata klo 15 SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza klo 19 K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Jean Gilbert: Katja (Katja die Tänzerin, 1922), operetti, ensi-ilta ma 1.5. S HKO, vappumatinea, Martti Similä (dir) mm. Delibes, Kuhlau, Kuula, Sibelius, Wagner SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza matinea klo 15 SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza iltanäytäntö klo 19 SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ti 2.5. S Helmi Pyöli (cto), Martti Similä (pf) mm. Gounod, Kuula, Respighi, Sibelius SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ke 3.5. Skt js Chanson-ilta, Annikki Arni (cto), George de mm. Benatzky, Millöcker Godzinsky (pf) to 4.5. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Tosca S Timo Mikkilä (pf) mm. Beethoven, Debussy, Respighi, Skrjabin pe 5.5. S Punaisen Ristin konsertti, HKO, Tor Mann (dir) Beethoven (Ruotsi), Anja Ignatius (vl) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja la 6.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 7.5. S HKO/kk 18, Martti Similä (dir), Michele Orlando Demersseman, Grieg, Mendelssohn, (fl) Saint-Saëns 1944 189

SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata K Helsingin Kansanteatteri Nedbal: Puolalaista verta VT Helsingin Työväen Teatteri Abraham: Tanssiva Savoy ma 8.5. S Ensikonsertti, Kullervo Vehovirta (vlc), Jussi Jalas mm. Boccherini, Granados-Cassado, (pf) Kilpinen, Servais SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ti 9.5. S Ernst Linko (pf) Beethoven-Chopin-ilta SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ke 10.5. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Kevätkonsertti, mieskuoro Svenska Sångare, Nils- mm. Järnefelt, kansanlauluja Eric Fougstedt (dir), solisteja KT Helsingin Teatteriorkesteri, Jussi Jalas (dir) Sibelius: Kevätlaulu (ennen näytöstä Aleksis Kiven 'Lean' orkesterisoittoa) ensiesityksen 75- vuotisjuhlanäytäntö to 11.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata S Greta Milk-Barrot (cto), Leonid Milk (pf), S, mm. Kuula, Melartin, Sibelius, Verdi pe 12.5. S HKO/sk 14, Armas Järnefelt (dir) Sibelius alunperin piti esittää Beethovenin sinfoniat 1 ja 9 SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja la 13.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza VT Helsingin Työväen Teatteri Walter Bromme: Onnetar (Mascottchen, 1921), operetti, ensi-ilta SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 14.5. S HKO/ksk 14, Armas Järnefelt (dir), Mary I. Hannikainen, Kuula, Sibelius Hannikainen (cto) SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri vierailijana Eva Renfors (Saksassa uraa tehnyt suomalainen) S Eduard Erdmann (pf) (Saksa) mm. Brahms, Franck, Schubert Lauluilta, Hämäläisten talo, Sirkka Hokkanen- Lassila VT Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 15.5. S Ensikonsertti, Daria Järnefelt (cto), Leo Funtek (pf) mm. Durante, Palmgren, Puccini, Verdi

SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ti 16.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Eduard Erdmann (pf) (Saksa) mm. Beethoven, Schubert, Suk ke 17.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Sibelius-Akatemian kamarimusiikki-ilta V, Erik Beethoven, Englund, Haydn Cronvall & Hugo Huttunen (vl), Fritz Kilanto (vla), Yrjö Selin (vlc), Margaret Kilpinen & Leo Funtek (pf) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja to 18.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri S Elsie Stark (cto), Leo Funtek (pf) mm. R. Strauss T kko Konsertti, Töölön kirkkokuoro, Ossi Elokas (dir), Radio-orkesterin jäseniä, Taneli Kuusisto (org) ym S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja pe 19.5. S HKO, Toivo Haapanen (dir), Leea Isotalo (pf) Liszt-konsertti la 20.5. V kko Ensikonsertti, Toivo Ojala (cto), Venni Kuosma mm. Beethoven, Händel, Wagner (org) S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 21.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Naamiohuvit S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte ma 22.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ti 23.5. S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte ke 24.5. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Sibelius-Akatemian oppilasnäyte SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja to 25.5. pe 26.5. S HKO/sk 15, S, Leo Funtek (dir), Lea Piltti (cto) Brahms, Mozart, Wagner SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja la 27.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 28.5. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata 1944 190

K kko Kirkkomusiikki-ilta, Kallion kirkkokuoro, Mauno mm. Bach, Madetoja, Palestrina, Schütz Tamminen (cto & dir), HKO:n jäseniä, Jouko Kunnas (org) VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 29.5. S HKO/kk 19, Martti Similä (dir), Viljo Vesterinen Helppotajuinen kevätmatinea; mm. (acc) Auber, Grossmann, Massenet SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ti 30.5. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza ke 31.5. K Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Viulukuningas Sylva Rossin ja Kalle Rounin jäähyväisnäytäntö to 1.6. pe 2.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja Ulkoilmakonsertti, Vallila (19) & Kaivopuisto (20.15), HTY:n mieskuoro Ulkoilmakonsertti, Esplanadin puisto, Svenska Sångare la 3.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar su 4.6. S HKO/kk 20, Martti Similä (dir), Kalle Ruusunen suomalainen ohjelmisto (cto) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 5.6. ti 6.6. Ulkoilmakonsertti, Topeliuksenkadun puisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) Ulkoilmakonsertti, Hesperianpuisto, HTY:n mieskuoro ke 7.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja to 8.6. pe 9.6. Ulkoilmakonsertti, Hesperiankadun puisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja la 10.6. su 11.6. Ulkoilmakonsertti, Ylioppilasteatteri / Seurasaari (Antin talo), Eero Koskimiehen jousikvartetti Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari & Katajanokan puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 12.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ti 13.6. E Kansanomainen konsertti, Svenska Sångare, Nils- sotasokeiden hyväksi Eric Fougstedt (dir) Ulkoilmakonsertti, Olympiakylä, HTY:n torvisoittokunta (viikottain toistaiseksi) Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) ke 14.6. Ulkoilmakonsertti,Kallio & Paasivuoren puisto, HTY:n torvisoittokunta (viikottain toistaiseksi) to 15.6. E Asemiesilta 107 pe 16.6. Ulkoilmakonsertti, Vallila & Hermanni, HTY:n torvisoittokunta (viikottain toistaiseksi) Ulkoilmakonsertti, Hesperiankadun aukio, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir)

SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja la 17.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 18.6. Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari & Katajanokan puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 19.6. ti 20.6. Ulkoilmakonsertti, Topeliuksenkadun puisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ke 21.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja 1944 191 to 22.6. pe 23.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar la 24.6. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja su 25.6. SvT Svenska Teatern Gilbert: Katja ma 26.6. ti 27.6. ke 28.6. Skt js Helsingin suojeluskuntapiirin Karjala-juhla, mm. musiikkia, mm. Lauri Lahtinen (cto); Artto Granroth (vlc), Radio-orkesterin yhtye to 29.6. Konsertti, Soutustadion, Sulasolin Helsingin piirin ”tunnettuja sekakuorolauluja” ja yhdistyneet sekakuorot, Armas Maasalo (dir) yhteislaulua pe 30.6. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta, Vilho Aalto (dir) la 1.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar su 2.7. Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari & Katajanokka, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 3.7. ti 4.7. E Pia Ravenna (cto), Nils-Eric Fougstedt (pf) lauluja ja ooppera-aarioita Punaisen Ristin hyväksi Ulkoilmakonsertti, Topeliuksenkatu & Hesperianpuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta ke 5.7. to 6.7. Skt js Maanpuolustusjuhla, mm. Anna Mutanen (cto), Fritz Kilanto (vl), Radio-orkesterin yhtye, suojeluskuntapiirin soittokunta pe 7.7. Skt js Sankarivainajain muistojuhla mm. musiikkiesityksiä Yt Helsingin Kansanteatterin näyttelijät Kálmán: Viulukuningas la 8.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar su 9.7. Ulkoilmakonsertti, Tavaststjernan puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 10.7. ti 11.7. ke 12.7. E Radion solistikuoro, Nils-Eric Fougstedt (dir) ”suosittuja suomalaisia Punaisen Ristin hyväksi kuorosävellyksiä” to 13.7. Yt Helsingin Kansanteatterin näyttelijät Kálmán: Viulukuningas VU Helsingin Työväen Teatteri Toivo Palmroth: Sysmäläinen, operetti/laulunäytelmä, ensi-ilta pe 14.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar la 15.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen su 16.7. Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 17.7. ti 18.7. ke 19.7. E Aune Antti (cto), Martti Similä (pf) mm. Kilpinen, Puccini, Sibelius Punaisen Ristin hyväksi VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar to 20.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen pe 21.7. la 22.7. su 23.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen ma 24.7. ti 25.7. Ulkoilmakonsertti, Hesperiankadun puistikko, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ke 26.7. to 27.7. Skt js Maanpuolustusjuhla, mm. Aune Antti (cto) pe 28.7. Ulkoilmakonsertti, Kaivopuisto, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta la 29.7. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar su 30.7. Ulkoilmakonsertti, Korkeasaari, Helsingin suojeluskuntapiirin soittokunta VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen ma 31.7. E Aune Antti & Jorma Huttunen (cto), Martti Similä Punaisen Ristin hyväksi (pf) ti 1.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar 1944 192 ke 2.8. to 3.8. pe 4.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen la 5.8. su 6.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen matinea VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 7.8. ti 8.8. ke 9.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen to 10.8. Skt js Sankarivainajain muistojuhla mm. musiikkiesityksiä pe 11.8. la 12.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen su 13.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 14.8. ti 15.8. E Karin Ygberg (cto), Sune Waldimir (pf) (Ruotsi) laulelmia, romansseja ja operettisävelmiä Punaisen Ristin hyväksi

VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ke 16.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen to 17.8. M Asemiesilta 114, mm. Karin Ygberg (cto) (Ruotsi) pe 18.8. E Karin Ygberg (cto) (Ruotsi), Jussi Jalas (pf) mm. romansseja ja operettisävelmiä Punaisen Ristin hyväksi Konsertti, Soutustadion, Sulasolin Helsingin piirin ”työn ja taistelun lauluja” (HS 17.8.44) yhdistyneet sekakuorot, Ossi Elokas (dir) ja yhteislaulua VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar la 19.8. E Karin Ygberg (cto) (Ruotsi), Jussi Jalas (pf) mm. romansseja ja operettisävelmiä Lotta Svärdin hyväksi VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen su 20.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 21.8. ”Hopea-ilta”, Kalastajatorppa, mm. Karin Ygberg hyväntekeväisyys (cto) (Ruotsi) ja Lea Piltti (cto) ti 22.8. ke 23.8. E Lea Piltti (cto), Jussi Jalas (pf) Punaisen Ristin hyväksi to 24.8. Skt js Suomalaisen sisun juhla, mm. Lea Piltti & Erkki Eirto (cto) VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar pe 25.8. la 26.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen su 27.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 28.8. ti 29.8. VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ke 30.8. E Pia Ravenna & Thure Bahne (cto), Jussi Jalas (pf) ooppera-aarioita ja laulelmia Punaisen Ristin hyväksi to 31.8. Skt js Sankarivainajain muistojuhla, mm. Pia Ravenna (cto) VU Helsingin Työväen Teatteri Palmroth: Sysmäläinen pe 1.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Estonia-teatteri, Viro) la 2.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 3.9. S HKO/kk 1, Martti Similä (dir) mm. Kuula, Raitio, Sibelius SO Suomalainen Ooppera Madetoja: Pohjalaisia Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) VU Helsingin Työväen Teatteri Bromme: Onnetar ma 4.9. ti 5.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) ke 6.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailijana Lea Piltti to 7.9. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi pe 8.9. S HKO/sk 1, Martti Similä (dir), Fritz Kilanto (vl) Pylkkänen, Sibelius Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) la 9.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Kallion kirkkokuoro, Mauno Tamminen (dir), Jouko mm. I. Krohn, Palestrina Sävelhartausilta, Hilja Krohnin Kunnas (org), (Haahti) 70-vuotispäivän K kko johdosta su 10.9. S HKO/kk 2, Martti Similä (dir), Janne Raitio (org) mm. Hoyer, Linnala, Ponchielli, Wagner

Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) ma 11.9. ti 12.9. Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) 1944 193 ke 13.9. to 14.9. Skt js Maanpuolustusjuhla, mm. Anna Mutanen & Väinö Sola (cto), kuorolaulua, torvisoittokunta SO Suomalainen Ooppera Verdi: Rigoletto Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) pe 15.9. S HKO, Armas Järnefelt (dir), Irja Aholainen & Oiva Järnefelt, Sibelius Armas Järnefeltin 75- Soini (cto), Suomen Laulu vuotispäivän juhlakonsertti la 16.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: Madame Butterfly vierailija: Lea Piltti S Martta Tiger (cto), Martti Similä (pf) mm. Bizet, de Falla, Marvia, Palmgren Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) su 17.9. S HKO/kk 3, Armas Järnefelt (dir), Irja Aholainen & Järnefelt Oiva Soini (cto), Suomen Laulu SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza S Katariina Sara (cto), Kosti Vehanen (pf) mm. Meyerbeer, Sibelius, Tšaikovski ma 18.9. S Elli Kallas-Ingman (cto), Olavi Ingman (pf) mm. Kuula, Mahler, Sibelius ti 19.9. RAUHANSOPIMUS ke 20.9. SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème vierailijana Lea Piltti S Sohvi Korhonen (pf) mm. Beethoven, Chopin, Debussy Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) to 21.9. SO Suomalainen Ooppera Rossini: Sevillan parturi S Ensikonsertti, Kerttu Parno (cto), Venni Kuosma mm. Donizetti, Händel, Madetoja, (pf/org) Schumann, Tavares pe 22.9. S HKO/sk 2, Toivo Haapanen (dir), Timo Mikkilä (pf) Beethoven, Kuula, Rahmaninov

Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) la 23.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza su 24.9. S HKO/kk 4, Martti Similä (dir), Inga Laure (cto) Dvořák, Mozart, Sibelius, Tšaikovski SO Suomalainen Ooppera Puccini: La Bohème vierailijana Lea Piltti S Konsertti, Sulasolin ja STM:n Helsingin piirin myös yhteislaulua yhdistyneet kuorot, Väinö Pesola & Toivo Rautavaara (dir) Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) ma 25.9. S Ensikonsertti, Marja Liuhto-Aaltoila (pf) mm. Bach, Chopin, Linko, Liszt ti 26.9. ke 27.9. SO Suomalainen Ooppera Verdi: La Traviata Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) to 28.9. SO Suomalainen Ooppera Verdi: Trubaduuri M Asemiesilta 119 pe 29.9. S Aulikki Rautawaara (cto), HKO, Jussi Jalas (dir) Händel, Schubert, Sibelius, Verdi Punaisen Ristin hyväksi Yt Helsingin Kansanteatteri Kálmán: Luxemburgin kreivi vierailijat: Miivi Laid ja Aarne Viisimaa (Viro) la 30.9. SO Suomalainen Ooppera Kálmán: Kreivitär Mariza Liite 2: Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistot tilastoina HKO 1936–37 1937–38 1938–39 1939–40 1940–41 1941–42 1942–43 1943–44 1944–45 talvisota välirauha jatkosota rauha 30.11.39–13.3.40 alk. 25.6.41 19.09.44 Eri teosten esityksiä 271 246 244 250 322 315 315 287 301 Säveltäjänimiä 92 89 85 70 97 102 99 95 103 Säveltäjiä, joilta vain yksi teos 53 56 53 38 58 56 53 61 71 Suomalaisia säveltäjiä (lkm) 26 22 24 25 34 37 31 31 32 Suomalaisia säveltäjiä (%) 28 25 28 36 34 36 31 33 31 Suomalaisten teosten esityksiä (%) 44 38 37 55 50 44 48 40 47 Venäläisiä säveltäjänimiä 7862500111 Venäläisten teosten esityksiä (%) 6,699,41,35,30017,2

Kantaesityksiä 8101072066116 Ensi kertaa Suomessa 488226476 Sibeliusta (%) 11 13 15 21 23 13 12 14 16

Konsertteja yhteensä 64 62 57 42 78 70 72 67 78 Julkiset konsertit 61 59 56 40 75 69 72 67 75 Jaotellusti: Sinfoniakonsertit 17 16 19 11 20 12 19 16 18 Sinfoniset matineat / illat 11 11 1 5 Kansansinfoniakonsertit 5215187151414 Kansankonsertit 15 13 8 5 18 29 17 20 19 Muut (julkiset) 18 14 7 9 19 12 21 17 24 Yksityistilaisuudet 331233 3 Konsertit 10

Kamarimusiikkikonsertit 2 194 195

Liite 3: Helsingin kaupunginorkesterin esitetyimmät säveltäjänimet kausittain

HKO / Esitetyimmät säveltäjänimet (yksittäisten teosten määrän perusteella) 1936–1945

1936–1937 1937–1938 1938–1939 Sibelius, Jean 30 Sibelius, Jean 31 Sibelius, Jean 36 Strauss, Johann jr 17 Beethoven, Ludwig van 16 Tšaikovski, Pjotr 14 Palmgren, Selim 15 Palmgren, Selim 14 Beethoven, Ludwig van 13 Beethoven, Ludwig van 13 Tšaikovski, Pjotr 13 Strauss, Johann jr 12 Tšaikovski, Pjotr 11 Strauss, Johann jr 13 Wagner, Richard 11 Ranta, Sulho 10 Mozart, W. A. 8 Palmgren, Selim 10 Kuula, Toivo 10 Kajanus, Robert 7 Mozart, W. A. 9 Melartin, Erkki 10 Wagner, Richard 7 Brahms, Johannes 6 Brahms, Johannes 6 Madetoja, Leevi 6 Kajanus, Robert 5 Kajanus, Robert 6 Bach, J. S. 5 Kuula, Toivo 5 Mozart, W. A. 6 Pacius, Fredrik 6 Wagner, Richard 6

1939–1940 1940–1941 1941–1942 Sibelius, Jean 48 Sibelius, Jean 74 Sibelius, Jean 41 Palmgren, Selim 12 Beethoven, Ludwig van 19 Strauss, Johann jr 20 Beethoven, Ludwig van 11 Strauss, Johann jr 13 Mozart, W. A. 14 Mozart, W. A. 9 Tšaikovski, Pjotr 12 Beethoven, Ludwig van 10 Ranta, Sulho 9 Mozart, W. A. 9 Kajanus, Robert 10 Tuukkanen, Kalervo 8 Melartin, Erkki 7 Palmgren, Selim 10 Schubert, Franz 6 Klami, Uuno 7 Pylkkänen, Tauno 10 Bach, J. S. 5 Lerche, Nils 7 Wagner, Richard 10 Klami, Uuno 5 Kuula, Toivo 6 Bach, J. S. 8 Madetoja, Leevi 5 Pesola, Väinö 6 Järnefelt, Armas 8 Schumann, Robert 5 Wagner, Richard 6 Klami, Uuno 7 Brahms, Johannes 4 Järnefelt, Armas 5 Grieg, Edvard 6 Grieg, Edvard 4 Liszt, Franz 5 Schubert, Franz 6 Händel, Georg Friedrich 4 Madetoja, Leevi 5 Weber, Carl Maria von 6 Kajanus, Robert 4 Bizet, Georges 5 Liszt, Franz 4 Kuula, Toivo 5 Pingoud, Ernest 4

Tšaikovski, Pjotr 2

1942–1943 1943–1944 1944–1945 Sibelius, Jean 38 Sibelius, Jean 41 Sibelius, Jean 49 Palmgren, Selim 23 Beethoven, Ludwig van 22 Beethoven, Ludwig van 14 Beethoven, Ludwig van 15 Mozart, W. A. 13 Palmgren, Selim 13 Mozart, W. A. 15 Kajanus, Robert 10 Tšaikovski, Pjotr 11 Wagner, Richard 10 Wagner, Richard 9 Madetoja, Leevi 10 Kuula, Toivo 9 Strauss, Johann jr 8 Järnefelt, Armas 9 Fougstedt, Nils-Eric 7 Brahms, Johannes 7 Mozart, W. A. 9 Klami, Uuno 7 Klami, Uuno 7 Lerche, Nils 8 Rangström, Ture 7 Haydn, Joseph 6 Brahms, Johannes 6 Alfvén, Hugo 6 Madetoja, Leevi 6 Fougstedt, Nils-Eric 6 Brahms, Johannes 6 Saint-Saëns, Camille 6 Kuula, Toivo 6 Grieg, Edvard 6 Berlioz, Hector 5 Wagner, Richard 6 Järnefelt, Armas 6 Melartin, Erkki 5 Weber, Carl Maria von 6 Madetoja, Leevi 6 Rossini, Giacomo 5 Dvořák, Antonin 5 Verdi, Giuseppe 5 Grieg, Edvard 5 196

Liite 4: Suomalaisen Oopperan ohjelmistot sotavuosina

SUOMALAINEN OOPPERA, esitykset Helsingissä 1.9.1939–19.9.1944 Sota-aika 19.9.44 s-39 k-40 s-40 k-41 s-41 k-42 s-42 k-43 s-43 k-44 asti

10.9.–18.11.1939 Gaetano Donizetti: Rykmentin tytär (ensi-ilta 16.11.1935) 5 5 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

11.9.1939–16.9.1943 Giuseppe Verdi: Rigoletto (ensi-ilta 26.10.1929) 2 1 2 2 2 2 1 1 13 es. ohjaus Louis Laber sota-aikana 8 es. Paavo Kostioja (uusintaohj. 1939) kapellimestari Martti Similä

28.9.1939–18.5.1940 Bedrich Smetana: Myyty morsian (ensi-ilta 28.9.1939) 4 2 6 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

20.9.–30.9.1939 Pjotr Tšaikovski: Prinsessa Ruusunen (ensi-ilta 11.10.1938) 2 2 es. koreografia Alexander Saxelin sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

21.–24.09.1939 Baletti-ilta (ensi-ilta 8.3.1939) 2 2 es. koreografi Alexander Saxelin sota-aikana 0 es. Vanki (musiikki: Mihail Ipponitov-Ivanov) Scheherazade (musiikki: Nikolai Rimski-Korsakov) Armidan huvimaja (musiikki: Nikolai Tšerepnin) kapellimestari Martti Similä

8.10.1939–20.4.1941 Richard Wagner: Tannhäuser (ensi-ilta 8.10.1939) 2 1 4 7 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

2.–5.11.1939 Mark Lothar: Mestari Wibbel (ensi-ilta 15.10.1939) 2 2 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

15.10.1939–3.9.1944 Leevi Madetoja: Pohjalaisia (ensi-ilta 25.10.1924) 1 1 1 3 3 9 es. ohjaus Jalmari Lahdensuo sota-aikana 6 es. Wäinö Sola (uusintaohjaus 1943) kapellimestarit Leo Funtek (1939-1940) Martti Similä (1943-44)

19.10.1939–3.10.1943 Giocomo Puccini: La Bohème (ensi-ilta 2.11.1935) 2 3 2 4 2 13 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 8 es. kapellimestari Leo Funtek

25.10.1939–20.11.1943 Georges Bizet: Carmen (ensi-ilta 8.3.1936) 122 542 16 es. ohjaus Dimitri Arbenin sota-aikana 11 es. kapellimestari Leo Funtek

28.10.1939–16.9.1944 Giacomo Puccini: Madame Butterfly (e-i 14.1.1920) 2 2533533 2 28 es. ohjaus Paavo Kostioja (uusintaohj. 1937) sota-aikana 24 es. kapellimestarit Leo Funtek Hidemaro Konoye (vain 11.5.1941)

19.–29.11.1939 Giuseppe Verdi: Ernani (ensi-ilta 19.11.1939) 4 4 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

14.04.–12.9.1940 Emmerich Kálmán: Syysmanööverit (ensi-ilta 14.4.1940) 14 3 17 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

6.5.1940–28.5.1944 Giuseppe Verdi: La Traviata (ensi-ilta 9.4.1924) 113 446 19 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 14 es. kapellimestarit Leo Funtek (5 es. 1940-41), Martti Similä (14 es. 1943-44)

16.05.1940–19.3.1942 Charles Gounod: Faust (ensi-ilta 6.2.1912) 1 232 8 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 5 es. kapellimestari Leo Funtek 197

19.05.–21.11.1940 W. A. Mozart: Taikahuilu (ensi-ilta 24.2.1937) 23 5 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestarit Leo Funtek (2) Armas Järnefelt (2) Matti Visapää (1)

1.-5.6.1940 Baletti-ilta (ensi-ilta 1.6.1940) 2 2 es. koreografi Mihail Fokin (Sylfidit) sotavuosina 0 es. Alexander Saxelin (kohtauksia…) Sylfidit (musiikki: Frédéric Chopin) Kohtauksia Pusta-ravintolassa (musiikki: Franz Liszt) kapellimestari Martti Similä

31.08.1940–24.4.1941 Baletti-ilta (ensi-ilta 31.8.1940) 17 3 20 es. koreografi Mihail Fokin (Sylfidit) sota-aikana 0 es. George Gé (Konsertto, Sellaista sattuu…) Sylfidit (musiikki: Frédéric Chopin) Konsertto (musiikki: Frédéric Chopin) Sellaista sattuu... (musiikki: Johann Strauss jr) kapellimestari Martti Similä

7.9.1940–7.9.1944 Gioachino Rossini: Sevillan parturi (ensi-ilta 11.12.1916) 53234416 1 28 es. ohjaus Wäinö Sola (uusintaohj. 1940) sota-aikana 20 es. kapellimestari Leo Funtek

21.9.–28.12.1940 Adolphe Adam: Jos oisin kuningas (ensi-ilta 21.9.1940) 6 6 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

3.– 9.10.1940 Selim Palmgren: Daniel Hjort (ensi-ilta 27.2.1938) 3 3 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

10.10.1940–8.1.1941 Pietro Mascagni: Cavalleria rusticana (e-i 26.9.1936, yhteisilta) 4 1 5 es. Ruggero Leoncavallo: Pajatso (erikseen yksin 8.1.1943) 1 sota-aikana 0 es. ohjaus Wäinö Sola (Cavalleria rusticana) Dimitri Arbenin (Pajatso) kapellimestari Martti Similä

20.– 23.10.1940 Leevi Madetoja: Juha (ensi-ilta 20.10.1940) 2 2 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestari Martti Similä

14.11.– 1.12.1940 Giuseppe Verdi: Otello (ensi-ilta 14.11.1940) 5 5 es. ohjaus Harry Stangenberg sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

5.12.1940–3.5.1941 Karl Millöcker: Kerjäläisylioppilas (ensi-ilta 5.12.1940) 8 22 30 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 0 es. kapellimestari Matti Visapää

26.1.– 5.3.1941 Jakov Gotovac: Ero-veijari (ensi-ilta 26.1.1941) 7 7 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 0 es. kapellimestari Leo Funtek

19.– 23.2.1941 W. A. Mozart: Figaron häät (ensi-ilta 5.10.1932) 2 2 es. ohjaus Armas Järnefelt sota-aikana 0 es. kapellimestari Armas Järnefelt

26.02.– 27.4.1941 Baletti-ilta (ensi-ilta 26.2.1941) 7 7 es. koreografia: George Gé sota-aikana 0 es. Suurkaupungin kasvot (musiikki: Ernest Pingoud ) Don Quijote (musiikki: Ernest Pingoud) Sammuvat silmät (musiikki: Ernest Pingoud) Epäjumala (musiikki: Ernest Pingoud) La Valse (musiikki: Maurice Ravel) kapellimestari Martti Similä

12.3.1941– 21.5.1944 Giuseppe Verdi: Naamiohuvit (ensi-ilta 12.3.1941) 6 5 4 15 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 9 es. kapellimestari Leo Funtek 198

6.4.1941–5.4.1943 Richard Wagner: Parsifal (ensi-ilta 1.3.1933) 3 22 7 es. ohjaus Armas Järnefelt sota-aikana 4 es. kapellimestari Armas Järnefelt

19.4.1941–14.10.1942 Oskar Nedbal: Puolalaisverta (ensi-ilta 19.4.1941) 12 18 3 33 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 21 es. kapellimestarit Matti Visapää (13 es.) Martti Similä (20 es. 18.1.1942 alkaen)

18.10.–1.11.1941 Baletti-ilta 4 koreografi Mihail Fokin (Sylfidit) 4 es. Sylfidit (musiikki: Frédéric Chopin) sota-aikana 4 es. III näyt. finaali baletista Pachita (mus: Deldevez & Minkus) tanssikohtauksia kapellimestari Martti Similä

5.11.1941–24.1.1942 Baletti-ilta 95 14 es. koreografi Mihail Fokin sota-aikana 14 es. Alexander Saxelin Sylfidit (musiikki: Frédéric Chopin) Lumottu huilu (musiikki: Riccardo Drigo) tanssikohtauksia kapellimestari Martti Similä

13.–16.11.1941 Erkki Melartin: Aino (ensi-ilta 23.2.1935) 2 2 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 2 es. kapellimestari Leo Funtek

30.11.1941–4.5.1944 Giacomo Puccini: Tosca (ensi-ilta 30.11.1941) 6123343 31 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 31 es. kapellimestari Leo Funtek

12.2.–22.3.1942 Ottmar Gerster: Enoch Arden (ensi-ilta 12.2.1942)6 6 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 6 es. kapellimestari Leo Funtek

25.3.–18.10.1942 W. A. Mozart: Così fan tutte (ensi-ilta 25.3.1942) 6 7 13 es. ohjaus Armas Järnefelt sota-aikana 13 es. kapellimestari Armas Järnefelt

8.4.1942–16.5.1943 Carl Zeller: Lintukauppias (ensi-ilta 8.4.1942) 14 11 6 31 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 31 es. kapellimestari Martti Similä

24.9.–28.11.1942 Giacomo Puccini: Gianni Schicchi & Il tabarro (e-i 24.9.1942) 5 5 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 5 es. kapellimestari Leo Funtek

5.11.1942–25.9.1943 Karl Millöcker: Gasparone (ensi-ilta 5.11.1942) 12 14 2 28 es. ohjaus Paavo Kostioja sota-aikana 28 es. kapellimestarit Martti Similä Hugo Aure (4 es. 5.-19.12.1942)

30.12.1942–18.3.1943 Norbert Schultze: Musta Pekka (ensi-ilta 30.12.1942) 1 14 15 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 15 es. kapellimestari Leo Funtek

14.3.–4.4.1943 Richard Wagner: Lohengrin (ensi-ilta 28.2.1934) 5 5 es. ohjaus Armas Järnefelt sota-aikana 5 es. kapellimestari Leo Funtek

31.3.1943–18.9.1944 Emmerich Kálmán: Kreivitär Mariza (ensi-ilta 31.3.1943) 18 22 30 3 73 es. (Helsinki) ohjaus Antti Halonen sota-aikana 73 es. kapellimestarit George de Godzinsky Martti Similä (alk. 9/1943) Matti Visapää (alk. 9/1944)

2.10.1943–2.2.1944 W. A. Mozart: Ryöstö Seraljista (ensi-ilta 2.10.1943) 10 2 12 es. ohjaus Armas Järnefelt sota-aikana 12 es. kapellimestarit Taneli Kuusisto Armas Järnefelt (vain 7.10.1943) 199

28.10.1943–3.2.1944 Ferenc Erkel: Bánk Bán (ensi-ilta 28.10.1943)112 13 es. ohjaus Kálmán Nádasdy sota-aikana 13 es. kapellimestarit János Ferencsik (28.10., 7.11. & 25.11.1943) muut esitykset: Martti Similä

20.1.–18.5.1944 Giuseppe Verdi: Trubaduuri (ensi-ilta 20.1.1944) 12 12 es. ohjaus Wäinö Sola sota-aikana 12 es. kapellimestari Martti Similä

29 26 61 82 33 73 56 91 65 71 7 Esityksiä yhteensä näytäntökausittain 55 143 106 147 136 oopperaesitykset 35 71 56 101 82 operettiesitykset 14 45 32 46 54 balettiesitykset 6 27 18 0 0