Hetkiä Historiassa
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
HETKIÄ HISTORIASSA historiassa.indd 1 7.8.2002, 9:53 historiassa.indd 2 7.8.2002, 9:53 HETKIÄ HISTORIASSA Toimittanut Henri Terho Cultural History — Kulttuurihistoria 2 Turku historiassa.indd 3 7.8.2002, 9:53 CULTURAL HISTORY — KULTTUURIHISTORIA 2 ISBN 951-29-2299-1 ISSN 1458-1949 Kulttuurihistoria 20014 Turun yliopisto http://www.utu.fi /hum/historia/kh/ © kirjoittajat Kannen suunnittelu Maija Mäkikalli Taitto Henri Terho Painettu Karisto Oy:n kirjapainossa Hämeenlinnassa 2002 historiassa.indd 4 7.8.2002, 9:53 SISÄLLYS Lukijalle ......................................................................................... 7 HANNU SALMI ”Metsässä syntyneet” ja silva Hercynia. Germaaninen metsä tasavallan ajan lopun ja keisariajan alun klassisessa kirjallisuudessa .............................. 9 ISTO VATANEN Villi luonto vastaan kesytetty puutarha: roomalaisen maisemaihanteen ruumiinrakenne keisariajan alkuvuosina ..................................................23 TEEMU IMMONEN Ruumis ja sielu varhaiskeskiaikaisessa luostariudessa ...................................43 LEENA ROSSI Keskiajan taiteen alastonkammo — harhaluulo ...........................................57 ANU KORHONEN Etiopialaiset pesulla: mustan ihon merkitykset uuden ajan alun Englannissa ......91 RIINA TAMMI Äidinrakkaus uuden ajan alun Englannissa............................................... 117 LIISA LAGERSTAM Aristokraattinen maailmankirja. Opintomatkat osana 1600-luvun ruotsalaista aateliskasvatusta ............................................................ 145 KARI KALLIONIEMI Tutkimusmatkailijoita, dandyjä ja visionäärejä — eksentrisyys modernin ajan kynnyksellä .................................................................159 ANNE OLLILA Maallistuva aika: aikakäsitys 1800-luvun lopussa .......................................181 historiassa.indd 5 16.8.2002, 15:24 HANNA JÄRVINEN Kitsch ja korkeakulttuuri: Vaslav Nijinskyn tähtikultista .............................. 199 MAARIT LESKELÄ-KÄRKI Aune Krohnin kristillinen ja kirjoittava elämä. Tulkintoja 1900-luvun alun naisten uskonnollisuudesta ............................................ 221 HANNE KOIVISTO Intellektuelli modernina yksilönä — vasemmistoälymystön omakuva 1930-luvun Suomessa ........................................................... 257 MAIJA MÄKIKALLI Carl-Johan Bomanin ’tilaasäästävä tuoli’ 1930-luvun alun taideteollisuusesineenä .............................................................. 271 MARJO KAARTINEN Orientin lumo — Itä toisena ................................................................ 291 SAKARI PESOLA Kun suomalaiset äänestivät jaloillaan. Toisen maailmansodan tanssikiellosta tanssilavojen kukoistukseen ............................................ 309 KARI IMMONEN Suuresta desilluusiosta kulttuurin markkinoille Suomen kulttuurisen kentän muuttuminen sodan jälkeen ...................................... 330 KALLE PIHLAINEN Kaunokirjallisen tiedon käyttö historiantutkimuksessa — esimerkkinä Josef Skvoreckýn Ihmismielten insinööri ................................ 345 MERJA LIND Savivarpaita vai cityihmisiä? Image-julkaisussa 1980-luvun loppupuolella muotoiltu suomalaisuus ja kansainvälisyys ............................ 372 RIITTA LAITINEN Itsemääräämisen ja oman perinnön puolesta — Yhdysvaltain intiaanien uusi asema 1900-luvun lopulla ............................................... 388 Kirjallisuutta ..................................................................................411 6 historiassa.indd 6 8.8.2002, 11:58 LUKIJALLE Hetkiä historiassa tarjoaa kulttuurihistorian tutkimukseen monipuolisen näköalan — monipuolisen niin kuin teoksen tuottanut Turun yliopis- ton kulttuurihistorian oppiainekin on. Hetkiä historiassa on suunniteltu johdatukseksi kulttuurihistorian opintoihin niin perustutkinto-opiske- lijoiden kuin myös avoimen yliopiston opiskelijoiden käyttöön. Kirjassa on sekä aikaisemmin julkaistuja että tätä teosta varten kir- joitettuja artikkeleja. Teemat kattavat kulttuurihistorian tutkimuksen painoaloja. Artikkeleissa pohditaan muun muassa sukupuolisuutta, toi- seutta, ruumiillisuutta, ihmisen maisemasuhdetta, uskonnon merki- tystä arjessa, ajan muuttuvaa olemusta, eksentrikkoja ja tähtikultteja sekä kulttuurin laajoja kehityslinjoja niin modernin kuin postmodernin näkökulmista. Käsiteltävät aikakaudet ulottuvat ajanlaskua edeltävästä antiikista 2000-luvulle. Vuosi 2002 on kulttuurihistorian 30-vuotisjuhlavuosi. Oppiaineen juhlapäivän yleisötilaisuutena järjestettiin koko päivän esitelmäsarja, jossa oli mukana vuosilukuun sopivasti noin 30 puheenvuoroa. Esitel- mät on julkaistu Internetissä kulttuurihistorian www-sivuilla osoitteessa http://www.utu.fi /hum/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/ ja teos julkaistaan myöhemmin tänä vuonna myös kirjana. Antoisia lukuhetkiä historiaan! Turussa 6.8.2002 Henri Terho historiassa.indd 7 8.8.2002, 11:58 8 historiassa.indd 8 7.8.2002, 9:53 ”METSÄSSÄ SYNTYNEET” JA SILVA HERCYNIA Germaaninen metsä tasavallan ajan lopun ja keisariajan alun klassisessa kirjallisuudessa Hannu Salmi ”Maa on yleensä hirvittävän metsäi nen tai inhottavan suoperäinen.”1 Näin kuvasi Cornelius Tacitus Germaniaa Trajanuksen toisella kon- sulikaudella vuonna 98 kirjoittamassaan teoksessa Germania.2 Vain hieman aikai semmin Domitianuksen aikana (keisarina 81–96) Reinin ja Tonavan yläjuoksujen rajoittama alue oli erotettu Germaniasta raja- vallin (limes) avulla. Tacitukselle germaanisen kulttuurin vierautta tai toi seutta sym bo loivat tiheät metsät, jotka tarjosivat piilopaikkoja viholli- selle ja joiden pimennossa roomalaisten sotataidot joutuivat koetukselle. On muistetta va, että antiikin aikana Germanian metsät oli vat huomat- tavasti runsaam mat kuin meidän aikanamme, ja laajoilta alueil ta puus- toa tuhottiin vasta 1100- ja 1200-luvuilla.3 Roomalaisessa kulttuurissa metsät olivat ennen kaikkea kaupunkien tukialue ja suojapaikka. Caesar kertoo Gallian sodassaan, miten hän ensimmäisen kerran Reinin ylitettyään yritti valloittaa sveebien kau- pungin, mutta kaupunkilaiset olivat saaneet viestin ”kehoittaen kaikkia siirtymään pois kaupungistaan ja viemään lapsensa, vaimonsa ja kaiken omaisuutensa metsien kätköön”.4 Galliassa oli useita kaupunkeja, mutta Reinin yli siirryttäessä taajamien määrä väheni. Tacitus toteaakin ”ettei- historiassa.indd 9 7.8.2002, 9:53 Hannu Salmi vät ger maanikansat asu kaupungeissa eivätkä edes hyväksy toisiinsa liit- tyviä asumuksia”. Germaaneja ei puhutellut ihmisyhteisö vaan luonto: ”He elävät hajal laan eri puolilla sen mukaan, miten jokin lähde, tasanko tai metsik kö heitä miellyttää.”5 Barbaarien elämäntapa näyttää olleen Tacitukselle monessa suhteessa vastavoima, roomalaisen elämän muodon käänteiskuva. Germaniassa ”diem noctemque continuare potando nulli probrum”, kenelle kään ei ole häpeä jatkaa juopottelua läpi vuorokau- den.6 Toisaalta germaanit olivat viattoman tietämättömiä kirjailijan oman elämänpiirin paheista: Eivät mitkään näytäntöjen houkutukset eivätkä mitkään vieras pitojen viettelykset ole heitä turmelleet. Salaisia rakkauskirjei tä eivät enempää miehet kuin naisetkaan tunne. Suureen väkilukuun nähden aviorikok- set ovat erittäin harvinaisia.7 Primitiivisiä germaaneja pelättiin, mutta heidän elämässään oli säily- nyt jotain, jonka sivistys oli Roomasta kadottanut: ”Joka talossa lapset kasvavat alastomina ja likaisina saaden sellaiset jäsenet ja sellaisen ruu- miinrakenteen, jota me ihailemme.”8 Kuten historioitsija Simon Schama toteaa teoksessaan Landscape and Memory (1995), Tacituksen ajattelu on hyvin dikotomista, vastakohtien varaan rakennet tua. Perusopposi- tioita ovat marmori vastaan puu, kaupunki vastaan metsä, sivistys vas- taan barbaria.9 Epäilemättä tällaisena maailma saattoikin näyttäytyä kirjailijalle, joka eli keisariajan Roomassa. Augustus oli aloittanut suu- risuuntaisen rakennustoiminnan: kun tasavallan aikana marmoria oli käytetty vain pienehköissä yksityiskohdissa, nyt kallis materiaali löi leimansa valta kunnan pääkaupunkiin.10 Sivistyneen marmoriluomuk- sen vastakuvaksi nousi barbaarinen, pelottava metsä. Mutta toisin kuin Schama olettaa, metsä ei ollut vain pelon lähde: Tacitukselle se oli myös viaton, turmel tumaton — aivan kuin roomalaisen kulttuurin oma, unohtunut ”metsäinen” menneisyys. Hercynian metsän arvoitus Jo ennen Tacitusta monet kirjailijat, ennen kaikkea luonnontieteilijät, olivat yrittäneet hahmottaa germaanisen metsän rajoja. Tunnetuin 10 historiassa.indd 10 7.8.2002, 9:53 ”Metsässä syntyneet” ja silva Hercynia nimitys tälle tuuhealle, läpitunkemattomalle alueelle oli silva Hercy nia, joka käsitteenä juontaa juurensa kelttiläiseen sanaan Ercynion ja goot- tilaiseen sanaan fairguni.11 Metsän vierautta ku vas taa hyvin tosiasia, että antiikin kirjallisuudessa käsitettä käytettiin horjuvasti: alueen rajat jäivät usein epätarkoiksi, tuntemattomiksi. Toisinaan Hercynian metsä sijoitet tiin Thüringeniin ja Böömiin12, toisi naan alueel le, joka ulottui Schwarz wal dista Karpaateille asti.13 Myös tutkijoiden käsitykset vaihte- levat. Simon Schama määrittelee Hercynian metsäksi Harzin, Bayeri- scher Waldin ja Schwarzwaldin.14 Eltonin mu kaan tavallisin rajaus on Schwarzwald, mutta termi saattoi kattaa myös Harzin, Westfalenin ja Nassaun met sät.15 Varhaisimmissa antiikin ajalta säilyneissä kirjallisissa tiedoissa Hercy- nian metsä saatettiin sijoit taa lähelle Pyreneiden vuoristoa tai keltti läisten asuinsijoille.16 Jo Aristo teles neljännellä esikristillisellä vuosisa dalla mainitsee, että Hercynian vuorilta saa alkunsa joukko suuria jokia, jotka virtaavat kohti