Vesihallituksen Julkaisuja of Waters TOTALPLAN FÖR

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Vesihallituksen Julkaisuja of Waters TOTALPLAN FÖR Vesihallituksen julkaisuja Publications of the National Board of Waters 25 fl TOTALPLAN FÖR VATTENANVÄNDNINGEN 1 VÄSTRA NYLAND integrated Water Resources Development Pian for the Western Uusimaa Region Vesihallitus—National Board of Waters, Finland Helsinki 1978 Vesihallituksen julkaisuja Publications of the National Board of Waters TOTALPLAN FÖR VATTENANVÄNDNINGEN 1 VÄSTRA NYLAND Integrated Water Resources Development Pian for the Western Uusimaa Region Vesihallitus—National Board of Waters, Finland Helsinki 1978 / ISBN 951-46-3291-5 ISSN 0355-9297 Helsingfors 1978. Statens tryckericentral 3 INNEHÄLL Planens bildmaterial 6 Planens tabelimaterial 8 företal 11 1. Inledning 13 2. Planeringsomridet 14 2.1 Aränsning av planeringsområdet 14 2.2 Naturförhållanden 17 2.3 Bosättning och näringsliv 17 3. Vattentillgångarna 18 3.1 Ytvattnen 18 3.11 Alimän redogörelse över vattendragen 18 3.12 Alimänna hydrologiska drag samt vattendragens tillstånd och vattenkvalitet 20 3.2 Grundvatten 30 3.21 Grundvattenförekomsterna och deras avkastning 30 3.22 Grundvattnets kvalitet 30 4. Målsättningen för vattnens användning och skydd 33 4.1 Vattenförsörjningen 33 4.2 Vattnens belastning och vattenskyddet 33 4.3 Vattnens rekreationsbruk 34 4.4 fiskerihush11ningen 34 4.5 Vattenkrafthushållningen 35 4.6 Flottning och trafik till sjöss 35 4.7 Översvämningsskydd och torrläggning 35 4.8 Vrd och skydd av vattenmiljö och vattenlandskap 35 5. Pianeringen av vattnens olika användningsformer samt vattenskyddet 35 5.1 Vattenförsörjningen 35 5.11 Samhällena 35 5.111 Nuvarande vattenförbrukning och dess utveckling i framtiden 35 5.112 Ordnandet av vattenförsörjningen 36 5.12 Industrin 42 5.121 Den nuvarande vattenförbrukningen och dess framtida utveckling 42 5.122 Ordnandet av vattenförsörjningen 42 5.13 Avkastningen från de små vattendragen vid kusten 44 5.14 Vattenförsörjningen i krislgen 44 5.15 Skydd av grundvattenförekomster som behöves för vattenförsörjningen 45 5.16 Bevattning 46 5.161 Behovet av bevattningsvatten 46 5.162 Alternativ för att trygga vattenbehovet för bevattning 47 5.2 Vattnens belastning och vattenskyddet 52 5.21 Samhällena 52 5.211 Nulaget och belastningsutvecklingen 52 5.212 Åtgärder för att minska olägenheter förorsakade av avloppsvattnet 53 1 1878055950 4 5.212.1 Behandling avavloppsvattnet 53 5.212.2 Utsläppsarrangemang 57 5.22 Industrin 60 5.221 Nuläget och belastningsutvecklingen 60 5.221.1 Skogsindustrin 60 5.221.2 Övrig industri 63 5.222 Åtgärder för att minska de olägenheter som avloppsvattnet förorsakar 63 5.222.1 Skogsindustrin 63 5.222.2 Övrig industri 63 5.222.21 Behandiingen av avloppsvattnet 63 5.222.22 Utsläppsarrangemang 67 5.222.3 Möjligheterna att etabiera ny industri på området 67 5.23 Diffusionsbelastningen 68 5.231 Allmänt 68 5.232 Åtgärder för att minska diffusionsbelastningens olagenheter 69 5.3 Vattnens rekreationsbruk 69 5.31 Fritidsbosättning 69 5.311 Nuläget 69 5.312 Utvecklingen av antalet fritidsbostäder 70 5.313 Fritidsbostädernas placering 71 5.313.1 Alimänna principer 71 5.313.2 Fritidsbostädernas lokalisering till olika delar av planeringsområdet 72 5.32 Allmänt rekreationsbruk 73 5.321 Nuläget 73 5.322 Dc olika områdenas lämplighet för allmänt rekreationsbruk 74 5.4 Fiskerihushllningen 76 5.41 Fiskevattnen produktionsförmåga 76 5.42 Yrkesmässigt fiske 76 5.43 fritids- och husbehovsfiske 77 5.44 Organisationer för fiskets utövande och vård 78 5.45 Vrdåtgärder som vidtagits för att förbättra fiskevattnen samt deras värde i pengar 78 5.46 Synpunkter som bör beaktas vid pianeringen av fiskerihushållningen 79 5.5 Vattenkrafthushållningen 80 5.51 Vattenkraftverken 80 5.52 Vattenkraftseko nomiska reg]eringar 81 5.6 Flottning och trafik till sjöss 81 5.61 flottning 81 5.611 Nuläge och prognoser för utvecklingen $1 5.612 Flottningens utveckling $3 5.62 Trafiken till sjöss 85 5.621 Fartygstrafiken och verksamheten i hamnarna $5 5.622 Båttrafiken 87 5.7 Översvämningsskydd och torrläggning 87 5.71 Översvämningsskydd och grunddränering 88 5.72 Lokaltorrläggning 90 5.8 Vrd och skydd av vattenmiljö och vattenlandskap 90 5.81 Områden som fredats med stöd av naturskyddslagen 91 5.82 Övriga områden av betydelse för vården och skyddet av vatteniiiljön och vattenlandskapet 91 5 5.83 Ailmänna principer för vård och skydd av vattenmiljö och vattenlandskap 92 6. Samordnandet av användningsformerna 92 6.1 Vattenskyddet i Lojotrakten 92 6.11 Belastningsutvecklingen 95 6.12 Alternativen för aviedandet av avloppsvattnet 95 6.13 Alternativens inverkan på vatrnets kvalitet 97 6.14 Alternativens inverkan på vattnens användbarhet 100 6.141 Vattenförsörjningen 100 6.142 Vattnens rekreationsbmk 101 6.143 Fiskerihushållningen 103 6.15 Jämförelse mellan alternativen 104 6.2 Regieringen av Lojo sjö och Hiidenvesi 106 6.21 Nuläget 106 6.22 Riktiinjer för justering av regieringen 106 6.3 Sjöar som bör restaureras 108 7. Rekommendationer för användningen av Västra Nylands vatten 110 7.1 Vattenförsörjningen 111 7.2 Vattenskyddet 112 7.3 Vattnens rekreationsbruk 114 7.4 Fiskerihushållningen 115 7.5 Reglering av vattendragen 115 7.6 Flottning och trafik till sjöss 116 7.7 Översvämningsskydd och torrläggning 116 7.8 Vrd och skydd av vattenlandskap och vattenmiljö 116 8. Fortsatta åtgärder efter helhetsplaneringen 117 8.1 Behovet av forskningsverksamhet 117 8.2 Behovet av planering 118 English summary 119 Litteratur 127 Bilaga: Sammandrag av de utItanden som avgivits om förslaget till totalplan samt arbetsgruppens bemötanden av dem 6 Planens bildmaterial Figures in the water resources deveiopment pian for the western part of the Uusimaa Bild 1. Planeringsområdet Figure 1. Pianning area Bild 2. Vattendragsområdenas gränser Figure 2. Drainage basins of the pianning area Bild 3. Vattendragens nuvarande tillstånd Figure 3. Present state of water bodies Bild 4. Nuvarande regleringsföreskrift för Hiidenvesi sjö figure 4. Actuai rule czlrve for Lake Hiidenvesi Bild 5. Nuvarande regleringsföreskrift för Lojo sjö Figure 5. Actuat rule curve for Lake Lohjanjarvi Bild 6. Grundvattentillgångarna Figure 6. Ground-v,ater resources Bild 7. Avkastningen från de små vattendragen vid kusten samt de antagna regleringshöjderna Fzure 7. Yieidsfrom smaii water bodies and variations of reguiated mater ieveis Bild 8. Alternativa möjligheter att trygga tillgngen till bevattningsvatten i Kyrkåns vattendrag Figure 8. Aiternative possibiiities to secure the suppiy of irrzation water in the Kyrkd River basin Bild 9. Alternativa möjligheter att trygga titlgången till bevattningsvatten i Ingarskilaå och Solbergsbäcken Figure 9. Aiternative possibiiities to secure the suppiy of irriation water in the Ingarskiiad and Soibergsbäcken River basins Bild 10. Utvecklingen av BS7 och fosforbelastningen i kommunait avloppsvatten figure 10. Deveiopment of BOD7 and P-ioad in municipai waste waters Bild 11. Industrianläggningar som är av vikt för vattenanvändningen figure 11. Industriai plants with importance for uater use Bild 12. ikningen av fritidsbo städer kommunvis enligt region plansförbundens prognoser Figure 12. Increase in the number of summer-houses in municipaiities according tö the forecastings of regionai tand use pianning associations Bild 13. Dc viktigaste områdena för yrkesmässigt fiske figure 13. Areaswhicjaare important for commercialfishing Bild 14. flottningsvolymerna år 1973 Figure 14. Volumes offloated timber jii 1973 7 Bild 15. Farleder föreslagna i pianen för iståndsättning av Finska Vikens bogseringsled samt de tgärder som iståndsättningen förutsätter Fzure 15. Timber floating fairways and retevant measures as propo sed in the rehab ilitatio n pian for the towingfairways on the Gulf of Finland Bild 16. Hamnar och farleder inom planeringsområdet Fzgure 16. Harbours and navigation fairways in the planning area Bild 17. Naturparker och med stöd av lagen om naturskydd fredade områden Figure 1 7. Naturai parks and nature conservation areas estabtished by iaw Bild 18. Utsläppsplatserna för Lojotraktens avloppsvatten enligt alternativen 1 Figure 18. Discharge of zvaste waters in atternatives 1 Bild 19. Utsläppsplatserna för Lojotraktens avloppsvatten enligt alternativen II fzure 19. Discharge of waste waters in alternatives II Bild 20. Utsläppsplatserna för Lojotraktens avloppsvatten enligt alternativen 111 Figure 20. Discharge of waste zvaters in aiternatives III BiId 21. Vattnets kvalitet i Lojo sjö enligt alternativ la och belastningshypotes 1 Fzure 21. The water quaiity of Lake Lohjanjärvi in ioad hypothesis 1 (alternative la) Bild 22. Vattnets kvalitet i Lojo sjö enligt alternativ Ja och belastningshypotes 2 Figure 22. The water quality of Lake Lohjanjärvi in load hypothesis 2 (alternative Ja) Bild 23. Vattnets kvalitet i Lojo sjö enligt alternativ la och belastningshypotes 3 fzure 23. The water quaiity of Lake Lohjanjärvi in Ioad hypothesis 3 (aiternative Ja) Bjld 24. Antalet fritidsbostäder samt markvärdet vid olika delar av Lojo sjö fzure 24. Number of summer-houses and price of land in different parts of Lake Lohjanjärvi BilU 25. Förslag till justering av regieringen i Lojo sjö Figure 25. Proposal to change the regulation of Lake Lohjanjrvi 8 Planens tabelimaterial Tabies in the water resources devetopment pian for the western part of the Uusimaa Tabeil 1. Regionplansförbundens prognoser beträffande befolkningsutvecklingen i kommunerna Table 1. Population projections by the regional tand use planning associations of the area Tabeil 2. Hydrologiska uppgifter om vattendragen i området Tabie 2. Hydroiogicai data ahout the different parts of the pianning area
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Länsi-Uudenmaan Joukkoliikenteen Palvelutaso
    Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26/2011 Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Teuvo Leskinen, Niko Setälä ja Tuomo Lapp 26/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 1 ISBN 978-952-257-442-8 (PDF) ISSN-L 1798-8101 ISSN 1798-8071 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa /julkaisut http://www.ely-centralen.fi/nyland /publikationer Kartat: VTJ/VRK 2/2010 © Karttakeskus lupa nro L4356 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 3 Sisällys Esipuhe .................................................................................................................... 6 1 Tausta .................................................................................................................... 8 1.1 Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset Uudenmaan alueella ........ 8 1.2 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen ........................................ 8 2 Lähtökohdat ........................................................................................................ 10 2.1 Aiemmat suunnitelmat .............................................................................. 10 2.1.1 Esiselvitys
    [Show full text]
  • Lohja E18 Kauppa Ja Elinkeinot
    Lohja E18 Kauppa ja elinkeinot 5.1.2015 Johdanto E18 liittymät sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua, ”ruuhkasuomen kolmion” sisällä. Vt25 ja Vt2 helpottavat saavutettavuutta myös pohjoiseen ja etelään päin. Suunnitteilla oleva Espoo‐Lohja‐Salo‐rataoikaisu liittäisi Lohjan myös Turun junayhteyden varrelle. Suunnitelmissa on kaksi mahdollista asemaa Lohjan alueella. Hanko‐Hyvinkää –junayhteys? • Kytkös nykyiseen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen • Vaikutukset nykyiseen kaupan ja yritystoiminnan sijoittumiseen • Nykyisten työpaikka‐alueiden vahvistaminen • Uusien työpaikka‐alueiden synnyttäminen • Liittymät, joihin ei haluta yritystoimintaa/rakentamisen esteet (suojelu, pohjavesi, maisema, maaperä yms.)? • Aikataulutus? • Junayhteyden ja asemien paikkojen merkitys? Etäisyyksiä • Asumisen rooli liittymien lähellä? Liittymä 25 – Espoon keskus: 25 min ja 34 km • Sijainti nykyisen taajaman yhteydessä vs. sijainti taajamien Liittymä 25 – Turun keskusta: 1h10min ja 120 km ulkopuolella Liittymä 20 – Espoon keskus: 35 min ja 56 km • Kunnallistekniikka? Liittymä 20 – Turun keskusta: 50 min ja 91 km Liittymien profilointi 2 Yritysten toimialat ‐ sijaintikriteerit Yleisiä yritysten sijoittumiseen liittyviä kriteerejä ja kysymyksiä Vaihtelevat tarpeet ja tärkeysjärjestykset eri • Miksi sijoittua erityisesti Lohjan seudulle (vai ei) eli tavoitteleeko yritys Lohjan toimialoilla – päätoimialat: seudun asukkaita tai yrityksiä asiakkaikseen (tai työntekijöikseen)? • Vähittäiskauppa ja kaupalliset palvelut • Onko yritykselle hyötyä sijainnista moottoritien
    [Show full text]
  • 1 Valtatien 1 1 Kehittämisselvitys 1
    1 VALTATIEN 1 1 KEHITTÄMISSELVITYS 1 VÄLILLÄ LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 1 1 1 1 1 1 1 - ' .,- •l \% \ 82 :7 VALTATIEN 1 KEHITTAMISSELVITYS VALILL1 LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 ES 1 PUHE Turun tie- ja vesirakennuspiirin esityksestä Tie- ja vesirakennushalli- tuksen tieverkkotoimisto päätti helmikuun 19. päivänä 1980 teettää Vai- tatien nro 1 kehittämisselvityksen välillä Lohjanharju-Turku. Tieverk- kotoimiston, tiensuunnittelutoiniiston ja Turun sekä Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirien kesken sovittiin työryhmän asettamisesta selvitys- työtä varten. Työryhmään ovat kuuluneet dipl.ins. Pertti Paukkonen (pj.) TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Ilkka Komsi TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Pentti Karvonen TVH / Tiensuunnittelutoimisto tieins. Esko Isomäki TVL / Turun piiri dipl.ins. Matti Teräsvirta TVL / Uudenmaan piiri Työryhmän teknisenä avustajana on toiminut Liikennetekniikka Oy, josta työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Reijo Lehtinen, dipl.ins. Markku Toiviainen ja tekn.yo Pentti Mansukoski. Työn aikana on työryhmä kuullut Salon, Halikon, Paimion ja Piikkiön kun- tia. Työryhmän tehtäväksi asetettiin - analysoimalla valtatien liikenneolosuhteisiin vaikutta- vat tekijät muodostaa mandollisimman selkeä kuva tutki- muskohteen ongelmista nyt ja tulevaisuudessa - selvittää, millä toimenpiteillä valtatien nro 1 liiken- nöitävyysolosuhteita voidaan edullisimmin kehittää vä- lillä Lohjanharju-Turku sekä lyhyellä että pitkällä ai- kavälillä tutkia esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tehdä ehdotus jatkoselvitystarpeista
    [Show full text]
  • Lohja Tourist Map 2021
    22 Accommodation 48 Laiskanlinna Guesthouse Tourism 10 Lohja’s Ferry Restaurant Kaljaasi PORI An atmospheric venue for meetings A ferry restaurant always floating in the Somerniemi and vacations on the shore of Lake middle of the lake. Enjoy the summer 43 Gasthaus Lohja Bed & Breakfast TOURIST ATTRACTIONS Puujärvi. Ideal for groups of 8-20 peo- and good company with small snacks A cozy family business right in the ple. A well-maintained milieu and a and café products. You can also organ- center of Lohja, opposite the bus sta- high-quality catering service are wait- 1 The Alitalo Apple Winery/ ise an unforgettable party. Pickups by tion. Welcome for a stay in our clean ing for you. You are warmly welcome! Ciderberg agreement from Tiiliuuninkuja. and well-equipped rooms. Nummijärventie 64, 09120 Karjalohja Surrounded by thousands of apple Tiiliuuninkuja, 08700 Lohja Kauppakatu 3, 08100 Lohja +358 400 622 781 trees, the winery is an unmissable ex- +358 40 522 6612 +358 44 325 8966 [email protected] perience for visitors. At the farm, you kaljaasilauttaravintola.fi [email protected] can find farm animals, a café, and wine gasthauslohja.fi/Bed-Breakfast laiskanlinna.fi shop. Coexistence facebook.com/laiskanlinna Pietiläntie 138, 08800 Lohja 11 The Lohja Museum 12.–18.7. +358 50 371 2342 The idyllic Lohja Museum and the mu- [email protected] seum's park-like yard tell the story of ciderberg.fi the countryside village’s growth into a city. Open all year round. Detailed opening hours at: lohja.fi/museo 55 Rovastinkatu 1, 08100 Lohja Ikkala +358 19 369 4204 [email protected] 76 Pusula 21 12 Ojamo Manor Kiikala 44 Hotel-Restaurant Gasthaus The Russian neoclassical style man- 49 Lohja Myllyniemi farm or from the 1850s has on its lands the accommodations oldest iron mine in Finland.
    [Show full text]
  • Vainion Liikenne
    VAINION LIIKENNE 1.1. - 1.6.2014 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi AIKATAULUMERKINNÄT: TECKENFÖRKLARINGAR: M-S = joka päivä = varje dag M-L = maanantai - lauantai = måndag - lördag M-P = maanantai - perjantai = måndag - fredag M = maanantaisin = måndag Ti = tiistaisin = tisdag K = keskiviikkoisin = onsdag To = torstaisin = torsdag P = perjantaisin = fredag L = lauantaisin = lördag S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä = söndag och helgdagar SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, = söndag och helgdagar, då useamman pyhäpäivän ollessa två eller flera helgdagar samman- peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. faller, köres endast den sista. Ei yksittäisinä arkipyhinä. Ej på söckenhelger. Koulp = koulupäivinä = skoldagar + = kouluvuoden aikana = under skolåret ++ = koulujen kesäloman aikana = under skolornas sommarlov X = pysähtyy tarvittaessa = stannar vid behov = auton vaihto = bussbyte | = auto ei käy paikkakunnalla = bussen besöker ej orten T = tarvittaessa = vid behov th = tienhaara = vägskäl = ExpressBus pikavuoro-osuus = snabbtur (kellonaika) = suluissa oleva kellonaika on liityntäbussin aika lentoasemalla. Muutokset aikatauluissa ovat viranomaisten luvalla mahdollisia. POIKKEAVA LIIKENNE JUHLAPYHINÄ: FÖRÄNDRIGAR PÅ GRUND AV HELGER: 1.1. ke Uudenvuodenpäivä, 1.1. ons Nyårsdagen, sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 5.1. su sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja 5.1. sön söndagstrafik, ej SS-turer 6.1. ma Loppiainen, 6.1. mån Trettondagen, söndagstrafik, sunnuntai- ja SS-vuorot även SS-turer 17.4. to Arkiliikenne, myös 17.4. tor fredagstrafik erilliset P-vuorot 18.4. pe Pitkäperjantai, sunnuntai- 18.4. fre Långfredagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 19.4. la Lauantailiikenne 19.4. lör lördagstrafik 20.4. su Pääsiäispäivä, sunnuntai- 20.4. sön Påskdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 21.4. ma 2. pääsiäispäivä, 21.4.
    [Show full text]
  • Finnish Marine Technology Review 2005
    finlandexports.com THE FINNISH MARINE TECHNOLOGY BUSINESS GUIDE 2005 COLOR FANTASY A closer look at the Finnish-Norwegian co-operation PAGES 20-32 business guides 3 • 2005 • CONSULTING • EQUIPMENT • MACHINERY • MATERIALS FINLAND EXPORTS • SAFETY • SYSTEMS • TURNKEY DELIVERIES • YARDS The secret of prosperity. Safe returns. A successful shipowner bases his business on accurate calculations where unforeseen elements are minimized. Safe returns are assured by maximizing cargo space, minimizing fuel costs and operational expenses, exploiting the most economical port and channel charges. Profits are maximized to the last penny by utilizing the finest electric azimuthing propulsion technology in terms of lifecycle economy and reliability. Quite simple. Are you ready for safe returns? www.abb.com/marine ValueAdded David Tozer Container Ships Business Manager Email: [email protected] Classification of your ship with Lloyd’s Register gives you operational flexibility throughout its lifetime. Lloyd’s Register EMEA Aleksanterinkatu 48 A Our practical solutions can help you protect and maximise FI-00100 HELSINKI the return on the investment in your ship and personnel, adding value to your operations, now and in the future. Tel: +358 9 4761 4400 Fax: +358 9 4761 4499 Email: [email protected] We give you immediate access to your ship’s survey status through ClassDirect Live on the internet. And our optional Lloyd’s Register EMEA hull and machinery planned maintenance schemes provide Hameenkatu 30 D an alternative route to classification compliance by integrating FI-20700 TURKU with your existing inspection and maintenance programmes. Tel: +358 2 273 4133 When you work with us, classification of your ship is an investment Fax: +358 2 233 1369 that helps lead to savings in cost and greater efficiency.
    [Show full text]
  • Etelä-Suomen Lähiliikenteen Sekä Pikavuoroliikenteen Aikataulut
    14.8.2017-7.1.2018 Etelä-Suomen lähiliikenteen sekä pikavuoroliikenteen aikataulut Oy Pohjolan Liikenne Ab Sisältö/aikataulun nro & reitti sivu Tietoja matkalipuista ja alennuksista 1-7 Veturitie 17 Hinnasto 7 00240 HELSINKI 1 Helsinki-Salo-Turku 8-9 3 Virkkala-Lohja-Muijala-Salo-Turku 10 4 Helsinki-Turku-Rauma 11 Asiakaspalvelu 5 Helsinki-Karjaa-Tammisaari-Hanko 12-13 palvelee mm. aikataulu- ja reitti- 7 Helsinki-Lahti-Mikkeli-Kuopio-Kajaani 14-15 tiedusteluissa arkisin klo 8.30- 12 Helsinki-Loviisa-Kotka 16-17 15 Kotka-Kouvola-Lahti-Tampere 18 16.30 numerossa: 0600 555 840 17 Turku-Salo-Helsinki-Kotka 20-21 (Puhelun hinta on 0,79 e/min + ppm) 23 Helsinki-Lohja-Virkkala 22-25 25 Helsinki-Lohja-Sammatti-Karjalohja-Salo 26 Verkkokaupan tuki 26 H:ki-Lohja-Mustio-Karjalohja 27 32 Lohja-Inkoo-Degerby 27 palvelee verkkokauppaan ja 33 Kahvimaa-Lieviö-Lohja 27 -lippuihin liittyvissä tiedusteluissa 35 Helsinki-Lohja-Lohjansaari 27 arkisin klo 8.30-16.30 numerossa: 36 H:ki-Kirkkonummi-Siuntio 28 37 Lohja-Siuntio 29 075 325 5840 40 Kirkniemi-Virkkala-Lohja-Muijala 30-33 (Puhelun hinta on 0,088 e/min + ppm) 41 Lohja-Routionmäki-Paloniemi 34 42A Lohja-Lohjan sairaala 34 42B Lohja-Nummentausta (Takasenkatu) 34 Palaute 42C Lohja-Lempola 34 Voit antaa meille palautetta 43 Helsinki-Veikkola 35 kirjallisesti verkkosivujemme 44 Helsinki-Nummela 36-37 46 Helsinki-Nummela-Lankila 38-39 kautta tai soittamalla arkisin klo 48 Helsinki-Kalkkimäki-Hiidenranta 40-41 8.30-16.30 palautenumeroon : 51 Helsinki-Vihti 42 53 Lohja-Nummela-Vihti-Karkkila 43-44 075 325 5841 54 Helsinki-Vihti-Karkkila 45 (hinta 0,088 e/min + ppm) 54A Hki-Vihti-Pusula, Hki Karkkila-Pusula 45 55 Helsinki-Kalajärvi-Karkkila 45 56 Helsinki-Vihtijärvi-Karkkila 45 * Merkkien selityksen ja juhlapyhä- 57 Lohja-Saukkola-Nummi-Pusula-Somero 46 liikenteen poikkeukset takakannen 58 Helsinki-Nummela-Lohja-Saukkola 46 taitteessa.
    [Show full text]
  • Maa- Ja Elintarviketalous 2929 Maa- Ja Elintarviketalous 29 Kumppanuus Kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa
    Maa- ja elintarviketalous 2929 Maa- ja elintarviketalous 29 Kumppanuus kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Talous Maa- ja elintarviketalous 29 179 s., 2 liitettä Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-785-8 (Painettu) ISBN 951-729-786-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 1458-5073 (Painettu) ISSN 1458-5081 (Verkkojulkaisu) www.mtt.fi/met/pdf/met29.pdf Copyright MTT Ella Mustakangas, Markku Kiviniemi ja Hilkka Vihinen Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki www.mtt.fi/mttl Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki Puhelin (09) 56 080, telekopio (09) 563 1164 sähköposti [email protected] Julkaisuvuosi 2003 Painopaikka Data Com Finland Oy Kannen kuva Ella Mustakangas 2 Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas1), Markku Kiviniemi2) ja Hilkka Vihinen1) 1) MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki, [email protected], [email protected] 2) Yleisen valtio-opin laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, [email protected] Tiivistelmä Tutkimus käsittelee paikallisen omaehtoisuuden mahdollisuuksia ja esteitä kun- nissa sekä paikallisen ja seudullisen toimintakyvyn parantamisen edellytyksiä. Tarkastelun taustalla ovat julkisen sektorin rakenteita ja toimintatapoja koske- neet uudistukset, hallinnon
    [Show full text]
  • Selvitys Pohjavesialueiden Rajaamismenettelystä Loppuraportti
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 LUONNON- Selvitys pohjavesialueiden VARAT rajaamismenettelystä Loppuraportti Minna Hanski (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä Loppuraportti Minna Hanski (toim.), Ritva Britschgi, Timo Friman, Jussi Leino, Maria Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Juha Poutiainen, Tiina Pullola, Paavo Päätalo, Petri Siiro ja Matti Vänskä Helsinki 2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Maa- Ja metsätalousministeriö Hämeen eliNkeino-, liikenne- Ja ympäristökeskus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 Ympäristöministeriö Luontoympäristöosasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansikuva: Matti Vänskä Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2010 ISBN 978-952-11-3738-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3739-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) aLkUSaNaT Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 edellytetään, että hedelmän- ja marjantuotannon esteet selvitetään pohjavesialueilla. Asian johdosta maa- ja metsätalousministeriö selvitti syksyllä 2007 hedelmä- ja marjatilojen sekä taimitarhojen sijaintia pohjavesialueilla ja niiden vaikutuksia viljelyyn. Tuloksena oli, että hedelmän- ja marjan- sekä taimiviljelylle voi aiheutua pohjavesialueiden rajojen epätarkkuuden vuoksi kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksia jopa siinä määrin, että pohjavesialueilla tapahtuva viljely koetaan liian kalliiksi ja hankalaksi. Kesällä 2008 Hämeen ympäristökeskus kiinnitti huomiota pohjavesialueita
    [Show full text]
  • Personal Name Systems in Finnic and Beyond
    PERSONAL NAME SYSTEMS IN FINNIC AND BEYOND UUHH 112.indd2.indd 1 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 UUHH 112.indd2.indd 2 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Uralica Helsingiensia12 Personal name systems in Finnic and beyond EDITED BY TERHI AINIALA & JANNE SAARIKIVI HELSINKI 2017 UUHH 112.indd2.indd 3 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Terhi Ainiala & Janne Saarikivi (eds): Personal name systems in Finnic and beyond. Orders • Tilaukset Uralica Helsingiensia 12. Tiedekirja Cover Rigina Ajanki Snellmaninkatu 13 Layout Mari Saraheimo FI-00170 Helsinki <www.tiedekirja.fi> ISBN 978-952-5667-90-5 (print) <[email protected]> ISBN 978-952-5667-91-2 (online) ISSN 1797-3945 Printon Tallinn 2017 Uralica Helsingiensia The series Uralica Helsingiensia is founded in 2008. It features thematic volumes and mono- graphs on the history, typology and sociology of Uralic languages. Studies focusing on Es- tonian language and culture, Hungarian language and culture, as well as Saamic studies are equally welcome in the series. The series also seeks to support university studies on its focus areas. Uralica Helsingiensia is rated at level 1 by the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. All submitted manuscripts are peer-reviewed. Uralica Helsingiensia on perustettu 2008. Sarjassa julkaistaan temaattisia artikkeli kokoelmia tai monografi oita erityisesti uralilaisten kielten historian, typologian ja kielisosiologian alalta. Aihepiiriin kuuluvat myös Unkarin kielen ja kulttuurin, Viron kielen ja kulttuurin ja saamentutkimuksen
    [Show full text]
  • The Uusimaa Road Region 75 Years
    The Uusimaa Road Region 75 years 1995 Og 'Where di7it all start..1____ In the 16th century, Finland had some 4,000 kilo- metres of public roads. Road construction and maintenance was the responsibility of peasants. The governors of provinces, rural police chiefs and bridge bailiffs served as the local road authorities. The Kings of Sweden and their Councils issued road decrees, but centralized administration was not created until 1797. This administration, or the Royal Rapids Clearing Board, led by Field Marshal, Count Wilhelm Klingsborg, was mainly responsible Mauritz for the clearing of rapids and construction of mills for hydropower. Peasants were still required to maintain roads. When Finland was annexed to Russia after the war of 1808-1809, the Board con- tinued its work under different names: the Board for Rapids Clearing and Canal Operations (1816- 1840), the Board for Roads and Waterworks (1840-1860), and finally the Supreme Board for Roads and Waterways (1860-1925) For the management and supervision of work, the country was divided into six regions: Oulu, Vaasa, Tampere (since 1869 Western Häme), Päi- janne, Kuopio, and Saimaa. Each region was headed by a regional engineer. Most of Uusimaa The 'real' Karl Fredrik Appeigren worked as the regional engi- neer in the Uusimaa Region, first temporarily from 1920 to 1925, and then on a permanent basis from 1925 to 1931. -;, ,.-., Province was originally included in the Paijänne Region, with the exception of some areas in western Uusimaa. In March 1920, ,',' '-., .' $12 ; &) 2, "15 a good two years after Finland became independent, the Minis- ,2., try of Communications and Public Works ordered the Supreme l.
    [Show full text]