Maa- Ja Elintarviketalous 2929 Maa- Ja Elintarviketalous 29 Kumppanuus Kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa

Maa- ja elintarviketalous 2929 Maa- ja elintarviketalous 29 Kumppanuus kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Talous Maa- ja elintarviketalous 29 179 s., 2 liitettä Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-785-8 (Painettu) ISBN 951-729-786-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 1458-5073 (Painettu) ISSN 1458-5081 (Verkkojulkaisu) www.mtt.fi/met/pdf/met29.pdf Copyright MTT Ella Mustakangas, Markku Kiviniemi ja Hilkka Vihinen Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki www.mtt.fi/mttl Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki Puhelin (09) 56 080, telekopio (09) 563 1164 sähköposti [email protected] Julkaisuvuosi 2003 Painopaikka Data Com Finland Oy Kannen kuva Ella Mustakangas 2 Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas1), Markku Kiviniemi2) ja Hilkka Vihinen1) 1) MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki, [email protected], [email protected] 2) Yleisen valtio-opin laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, [email protected] Tiivistelmä Tutkimus käsittelee paikallisen omaehtoisuuden mahdollisuuksia ja esteitä kunnissa sekä paikallisen ja seudullisen toimintakyvyn parantamisen edellytyksiä. Tarkastelun taustalla ovat julkisen sektorin rakenteita ja toimintatapoja koske- neet uudistukset, hallinnon hajauttaminen sekä siirtyminen normiohjauksesta kohti paikallista itseohjautuvuutta ja yhteistoimintaa. Kuntien kumppanuustoiminta nähdään merkkinä julkisen vallan, markkinoiden ja kansalaisyhteis- kunnan työnjaon ja toimivaltuuksien uudenlaisesta hahmottamisesta ja hori- sontaalisten yhteistyömuotojen etsinnästä. Tarkastelu kiinnittyy pitkälti EU:n myötä lanseerattuihin alue- ja maaseutupolitiikkoihin ja niihin liittyvään ke- hittämiseen. Kumppanuutta selvitettiin haastattelemalla 27 maaseudun kehit- tämisessä mukana olevaa henkilöä. Tutkimuskohteena oli neljä maaseutu- kuntaa ja -kaupunkia, Nummi-Pusula, Tammela, Huittinen ja Orimattila. Tutkimus osoittaa toimintaryhmätyön jääneen liian erilliseksi kuntien muusta, etenkin elinkeinojen kehittämisestä. Kunnissa suhtaudutaan usein varauksella pienimuotoisten kylähankkeiden rahoittamiseen. Toimintaryhmissä kyseisillä hankkeilla nähtiin olevan selvä yhteys kylien kehitykseen. Yleisesti oli kuitenkin vaikea hahmottaa, miten talkoopohjaisilla hankkeilla tuotettaisiin pysyviä työpaikkoja. Ongelmia tuottaa vastuiden ja velvollisuuksien määrittely, sa- moin osapuolten asenteet. Kolmannen sektorin mahdollisuuksiin uskoivat lä- hinnä sen piirissä toimineet. Toimijoiden roolien tarkastelussa kuntatason kumppanuus purkautui yksittäis- ten, monessa mukana olevien kuntalaisten toimeliaisuudeksi. Kumppanuus ilmeni toimijoiden persoonallisina, vain osin heidän muodollisiin asemiinsa perustuvina kehittämispanoksina. Kumppanuusaktiivit olivat toimintaympäris- töstään ja tätä myöten myös omista rooleistaan tietoisia kuntalaisia. Yritystoi- minnan intensiivisyys pitää kuitenkin suuren osan yrittäjistä kumppanuuksien ulkopuolella. Tulevaisuutta pidettiin tutkituissa kunnissa valoisana. Silti hankemaailman dynaamisuus ja kyliin epätasaisesti jakautuva muuttoliike edellyttävät, että kumppanuuksia kootaan yhteen. Paikallinen kumppanuus ja pirstaleisen hanke- kentän kokoaminen on vaativaa. Tutkimuksen mukaan maaseutua kehittävä kumppanuustoiminta ei kuitenkaan rajaudu kuntiin vaan laajenee toimijoidensa linkittämänä muille alueille ja niiden kumppanuusverkostoihin. Menestyksek- kään kuntakumppanuuden edellytyksenä tutkimus korostaa kuntalaisena osal- listumisen merkitystä sekä toimijoiden valmiutta erilaisten kumppanuusroolien omaksumiseen. Asiasanat: kumppanuus, kunnat, maaseutupolitiikka, maaseudun kehittämi- nen, paikallinen hallinta 3 Partnership at municipal level in rural policy implementation Ella Mustakangas1), Markku Kiviniemi2) and Hilkka Vihinen1) 1) MTT Economic Research, Agrifood Research Finland, Luutnantintie 13, FIN-00410 Helsinki, Finland, [email protected], [email protected] 2) Department of Political Science, P.O. Box 54, FIN-00014 University of Helsinki, Finland, [email protected] Abstract The study concerns preconditions of local empowerment and the ways to improve the development capabilities at local and sub-regional level. The analytical approach emanates from the administrative decentralisation, which is shifting government to governance. Local partnerships are seen as an implication of changing powers of public, private and voluntary sectors and their search for new horizontal co-operation models. The study focuses mainly on implementation of the EU rural and regional polices. Partnership was investigated by interviewing 27 rural developers in four Finnish municipalities, Nummi-Pusula, Tammela, Huittinen and Orimattila. The study shows that local action groups have remained too separate from local industrial policies. Municipalities often hesitate to finance small-scale village projects. Local action groups instead saw that such projects have a clear connection to local economic development. Yet, it was hard to discern, how the traditional village action can produce permanent jobs. Problems arise when efforts are made to define responsibilities. The actors’ attitudes were criticised as well. The prospects of third sector were taken seriously only by those who had personal experiences of voluntary work. Analysis of actors’ roles displays partnership as an activity consisting of contribution of single persons and their all-around participation. The contribution was highly personal and only partly determined by actor’s formal position. Typical rural developers are aware of their operational environment and conscious about the expectations focused on them. Yet, intensive entrepreneurial activity holds most of the local entrepreneurs apart from the rural partnerships. Although the future looked positive in chosen municipalities, dynamics of local development and migration spreading out unevenly into villages reveal the need of ’omnibus’ partnership co-ordination. Efforts to govern partnerships and their multiple consequences illustrate how demanding the co-ordination of current development practice is. In addition, the study indicates that successful rural partnership is not restricted to municipal level, but is linked to regional networks by local activists. As a precondition of local partnership the study highlights the importance of participation and local citizenship as well as the connection between them. The study emphasises the readiness of local actors to adopt various roles in partnerships. Index words: partnership, municipalities, rural policy, rural development, local governance 4 Esipuhe Kumppanuutta pidetään yhtenä maaseudun kehittämisen avainkäsitteenä, ja kunnat ovat osa suomalaisen hallintojärjestelmän kivijalkaa. Maaseudun ke- hittämisessä kumppanuus on vakiintunut käytännöksi suppean maaseutupolitiikan tuella ja on tullut tunnetuksi etenkin toimintaryhmätyön muodossa. Suomalaisessa paikallishallinnossa kumppanuudelle rakentuva ohjelma- ja hanketoiminta on merkinnyt olennaisesti uudenlaista toimintatapaa. Maaseudun kehittämiskumppanuudet voidaan nähdä hallinnan siirtymänä kohti paikallista itseohjautuvuutta ja sektorirajoja ylittäviä kehittämisen käytäntöjä. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kunnan roolia maaseutupolitiikan toimeenpanossa. Tarkastelu lähestyy kuntaa niin kehittämisen sijaintipaikkana kuin omaehtoisen kehittämisen kumppanina suhteessa muihin alue- ja paikallistason toimijoihin. Analyysimme on tulosta haasteellisesta ja mielenkiintoisesta poikki- tieteellisestä työskentelystä, jossa yhdistettiin politiikantutkimusta, hallinnon- tutkimusta ja maaseutututkimusta. Tutkimuksemme ei olisi toteutunut ilman useiden henkilöiden ja organisaati- oiden myötävaikutusta. Haluamme kiittää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää (YTR) tutkimuksemme rahoituksesta. Keskustelut yhteisökouluttaja Eija Lah- tisen kanssa johdattivat meitä tutkimuksen alkuvaiheessa kylien kehittämisen problematiikkaan. Tutkimuksemme kohteet, Nummi-Pusulan ja Tammelan kunnat sekä Huittisten ja Orimattilan kaupungit ovat tukeneet tutkimusta mm. antamalla tietoja tutkimusryhmän käyttöön. Erityiskiitos kuuluu haastatelluille kumppanuusaktiiveille, tapauskuntien luottamushenkilöille ja virkamiehille, paikallisille toiminta-aktiiveille ja yrittäjille sekä elinkeinoyhteisöjen ja toiminta- ryhmien edustajille. Tutkimuksemme pyrkii vahvistamaan maaseutupolitiikan politiikantutkimuksen kenttää. Toiveenamme on, että tutkimus tarjoaa myös tuoreita näkökulmia omaehtoisen kehittämisen mahdollisuuksiin ja esteisiin kuntatasolla sekä lisää kunnan toimijoiden ymmärrystä omasta roolistaan pai- kallisessa kehittämisessä. Helsingissä heinäkuussa 2003 Hilkka Vihinen Markku Kiviniemi Ella Mustakangas MTT Taloustutkimus Helsingin yliopisto MTT Taloustutkimus Yleisen valtio-opin laitos 5 Sisällysluettelo 1 Johdanto ............................................................................................... 9 1.1 Kunta, kumppanuus ja hallinnan muutos ........................................ 9 1.2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen eteneminen.................................. 12 2 Julkisen sektorin kehityspiirteitä Suomessa ........................................... 14 2.1 Julkisen sektorin rakentuminen......................................................

Load more