Länsi-Uudenmaan Joukkoliikenteen Palvelutaso

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Länsi-Uudenmaan Joukkoliikenteen Palvelutaso Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26/2011 Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Teuvo Leskinen, Niko Setälä ja Tuomo Lapp 26/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 1 ISBN 978-952-257-442-8 (PDF) ISSN-L 1798-8101 ISSN 1798-8071 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa /julkaisut http://www.ely-centralen.fi/nyland /publikationer Kartat: VTJ/VRK 2/2010 © Karttakeskus lupa nro L4356 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 3 Sisällys Esipuhe .................................................................................................................... 6 1 Tausta .................................................................................................................... 8 1.1 Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset Uudenmaan alueella ........ 8 1.2 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen ........................................ 8 2 Lähtökohdat ........................................................................................................ 10 2.1 Aiemmat suunnitelmat .............................................................................. 10 2.1.1 Esiselvitys palvelutasomäärittelystä .................................................... 10 2.1.2 Maakuntakaava ................................................................................... 11 2.1.3 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ......................................................... 11 2.1.5 Muita joukkoliikennesuunnitelmia ........................................................ 12 2.2 Valtakunnalliset suositukset ..................................................................... 13 2.3 Kaukoliikenteen palvelutaso ..................................................................... 13 2.4 Siirtymäajan sopimukset ........................................................................... 14 2.4.1 Linja-autoliikenne ................................................................................ 14 2.4.2 Junaliikenteen sopimukset .................................................................. 15 3 Nykytilan analyysi .............................................................................................. 16 3.1 Väestö ......................................................................................................... 16 3.2 Keskusluokitus ja yhteystarpeet .............................................................. 17 3.2.1 Hangon ja Raaseporin seutu ............................................................... 18 3.2.2 Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ..................................................... 19 3.2.3 Siuntio ja Inkoo ................................................................................... 21 3.2.4 Karkkila ja Vihti ................................................................................... 22 3.3 Joukkoliikennejärjestelmä ........................................................................ 24 3.3.1 Uudenmaan joukkoliikennejärjestelmä ................................................ 24 3.3.1 Länsi-Uudenmaan linja-autoliikenne ................................................... 24 3.3.2 Länsi-Uudenmaan junaliikenne ........................................................... 26 3.3.3 Lippujärjestelmä .................................................................................. 27 3.3.4 Liityntäpysäköinti ................................................................................. 28 3.4 Joukkoliikenteen kysyntä.......................................................................... 29 3.4.1 Työmatkat ........................................................................................... 29 3.4.2 Opiskelumatkat ................................................................................... 31 3.4.3 Matkustajamäärät ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus ........................ 33 3.5 Joukoliikenteen rahoitus ........................................................................... 34 3.6 Asukaskysely ............................................................................................. 35 4 Joukkoliikenteen palvelutaso ............................................................................ 36 4.1 Palvelutasoluokitus ................................................................................... 36 4.2 Nykyinen palvelutaso ................................................................................ 37 4.3 Tavoitteellinen palvelutaso ja palvelutasopuutteet ................................. 37 5 Kehittämistoimenpiteet ...................................................................................... 42 5.1 Joukkoliikenteen tarjonnan parantaminen .............................................. 42 5.2 Laadulliset palvelutasotekijät ................................................................... 43 5.3 Kustannukset ............................................................................................. 44 5.3.1 Arviointiperusteet ................................................................................ 44 5.3.2 Esimerkkejä kustannusvaikutuksista ................................................... 44 5.4 Tavoitepalvelutasojen kattavuus .............................................................. 45 4 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 6 Liikenteen järjestäminen ....................................................................................47 6.1 Liikenteen järjestämistavat ...........................................................................47 6.2 Liikenteen järjestämisen aikataulu ................................................................49 Lähteitä ...................................................................................................................50 Liiteet: 1. Palvelutasoluokat – määrälliset kriteerit 2. Palvelutasoluokat – laadulliset kriteerit 3. Yhteydet kuntakeskuksista pääkaupunkiseudulle 4. - 5. Kuntakeskusten väliset yhteydet 6. - 7. Kyläkeskuksien yhteydet kuntakeskuksiin 8. Nykytilanteen palvelutaso – kartta 9. Palvelutasotavoitteet 2014–2019 – kartta Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 5 Esipuhe Tämä työ sisältää Uudenmaan ELY-keskuksen Länsi-Uudenmaan alueen joukkoliiken- teen palvelutasomäärittelyn, joka perustuu vuonna 2010 laadittuun esiselvitykseen (29/2010). Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan määriteltävä joukkoliiken- teen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Joukkoliikennelaki edellyttää viran- omaisten yhteistyötä kuntien ja maakuntaliittojen kanssa, mikä onkin ollut keskeisenä toi- mintatapana selvityksen laadinnassa. Laajalla yhteistyöllä on pyritty siihen, että tavoitteelli- nen palvelutaso kuvaa yhteistä tahtotilaa joukkoliikenteessä ja sen pohjalta ELY-keskus voi tehdä päätöksen palvelutasosta alueellaan. Palvelutason määrittely tehdään tässä muo- dossa ensimmäistä kertaa. Kyse on kuitenkin jatkuvasta liikennejärjestelmätyöhön yhä kiin- teämmin liittyvästä prosessista, jossa palvelutason toteutumista tullaan seuraamaan ja pää- töstä tarkistetaan määräajoin. Palvelutason määrittely on myös valmistautumista siihen, millä tavoin liikenne järjeste- tään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen (2014–2019) jälkeen. Selvitykseen sisältyy kuvaukset eri liikenteen järjestämistavoista, mutta liikenteen järjestämismalliin tule- vaisuudessa ei oteta kantaa. Palvelutasomäärittelyjä käytetään liikenteen järjestämisessä palvelusopimusasetuksen mukaisesti tai reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikennelupia myönnettäessä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt palvelevat kuntien joukkoliikenteen rahoituksen suunnittelua, maan- käytön suunnittelua sekä lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämistä. Määrittelyprosessin tavoitteena on myös osapuolten sitouttaminen joukkoliikenteen ta- voitteellisen palvelutason toteuttamiseen. Vuorovaikutteisuus kuntien, maakuntaliittojen ja liikenteenharjoittajien kanssa on siten ollut tärkeä osa prosessia. Työ on tehty projektiryhmässä, jonka jäseniä ovat olleet: Salla-Mari Rintala, pj. Vihti Raija Ronka-Nieminen Lohja Kaj Lindholm Raasepori Satu Sarin Karkkila Tapio Heinonen Länsi-Uudenmaan kunnat Erkki Vähätörmä Uudenmaan liitto Juhani Hallenberg ELY-keskus Teuvo Leskinen Sito Oy Niko Setälä Sito Oy Työtä on käsitelty säännöllisesti Länsi-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmässä, johon ovat kuuluneet: Salla-Mari Rintala pj, Vihdin kunta Juhani Hallenberg Uudenmaan ELY-keskus Tapio Heinonen Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistik- ko Raija Rönkä-Nieminen Lohjan kaupunki Kaj Lindholm Raaseporin kaupunki Juha Kuittinen Hangon kaupunki Satu Sarin Karkkilan kaupunki Matti Kirjavainen Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab Miki Koivuhuhta Linjaliikenne Kivistö Oy Tommi Tervo M Tervo Oy Mikko Saavola Linja-autoliitto Ville Lepistö HSL Jarmo Riikonen HSL Marko Laine VR 6 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 Juha-Pekka Soinola Matkahuolto Erkki Vähätörmä Uudenmaan liitto Palvelutasomäärittelytyötä on tehty samanaikaisesti kaikilla Uudenmaan ELYn seitse- mällä seutulippualueella ja määrittelyt on koordinoitu alueiden kesken siten, että alueiden väliset ja Uudenmaan
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected]
    Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected] www.kahra.fi Solo exhibitions • VB-valokuvakeskus, Kuopio, Finland 2021 • Galleria TILA, Helsinki, Finland 2013, 2017, 2018, 2020 • BioCity, Kupittaa, Turku, Finland 2018 • Galleri 67, Stockholm, Sweden 2016 • Threewalls studio gallery, Chicago, USA 2012 • Galleri Zebra, Galleri Kantti and Karelia, Raseborg, Finland 2009, 2010, 2011, 2013 • Pohjoinen valokuvakeskus, Oulu, Finland 2006 • Galleria Heino, Helsinki, Finland 2006, 2013 • Kaunas Photo Days, Kaunas, Lithuania 2004 • Norrbottens museum, Luleå, Sweden 2003 • Galleri Jan Linder, Stockholm, Sweden 2000 • Esplanadin lava, Helsinki, Finland 1999 • Puristamo, Kaapelitehdas, Helsinki, Finland 1997 • Galleria INTO, Helsinki, Finland 1997 Group exhibitions • Faces 2.0, Ekaterinburg Museum of Fine Arts, Ekaterinburg, Russia 2018 • Photography Days, Preus Museum, Horten, Norway 2018 • Ultimate Impact, Rundetaarn, Copenhagen, Denmark 2017 • 81st anniversary exhibition of Turku Artists’ Association, Finland 2013, 2018 • Art Fair Suomi, Cable Factory, Helsinki, Finland 2008- • Fiskars Village summer exhibitions at the Granary and Copper Smithy 2006 - 2013 • Regarde moi! at the Finnish-African Cultural Centre, Benin 2012 • Night Shift, Galleri Elverket, Ekenäs, Finland 2011 • Huomenta Afrikka!, Helsinki Kunsthall, Finland 2010 • Laitumella, Hyvinkää Art Museum, Finland 2010 • Återseende, Fiskars Village, Finland and Nora, Sweden 2009 • Pep talk for Hemnesberget, Kunst i Nordland, Norway (group project) 2009 •
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Grassflies of the Subfamily Chloropinae, Except the Tribe
    © Entomologica Fennica. 10 June 1999 Grassflies of the subfamily Chloropinae, except the tribe Chloropini and the genus Meromyza, of Finland, Karelia and the Kola Peninsula (Diptera, Cyclorrhapha, Chloropidae) E. P. Nartshuk Nartshuk, E. P. 1999: Grassflies of the subfamily Chloropinae (except the tribe Chloropini and the genus Meromyza) of Finland, Karelia and the Kola Peninsula (Diptera, Cyclorrhapha, Chloropidae).- Entomol. Fennica 10: 7-28. 27 species of Chloropinae are recorded from Finland, 7 of them for the first time. 14 species are recorded from Karelia and 3 from the Kola Peninsula, all for the first time. The distributions of all species in the territory investigated are mapped. The type specimens of Lasiosina parvipennis Duda are examined and a lectotype designated. A key to the genera and species of Chloropinae, except for species of the genera Chlorops and Meromyza, is given. The distribution in Finland of all species of Chloropinae, including the genera Chlorops and Meromyza, is dis­ cussed. The fauna of Chloropinae of Finland is compared with the faunas of St. Petersburg Province, Estonia and Yakutia. Emilia P. Nartshuk, Zoological Institute, Russian Academy of Sciences, 199034 St. Petersburg, Russia. E-mail: [email protected] Received 11 June 1997, accepted 24 February 1999 1. Introduction Some ecological data on the Finnish Chloro­ pinae were published by Krogerus (1932, 1960), This paper is the third in a series of papers on the Kontkanen (1935), Kallio (1950) and Lindberg Chloropidae of Finland and adjacent territories & Saris (1952). of Russia. It deals with the species of the sub­ family Chloropinae, except the generaMeromyza Meigen, Chlorops Meigen, Melanum Becker and 2.
    [Show full text]
  • Verksamhetsberättelse 2007 Nylands Förbund
    Nylands förbunds publikationer D 49 - 2008 Nylands förbund Verksamhetsberättelse 2007 Nylands förbund Verksamhetsberättelse 2007 Nylands förbund Helsingfors • 2008 Verksamhetsberättelse 2007 | Nylands förbund : 1 Nylands förbunds publikationer D 49 - 2008 ISSN 1236-4096 Grafi sk design: BNL Euro RSCG Layout: Arja-Leena Berg Pärmbild: Nordsjö, Nybondas / Tuula Palaste-Eerola Översättning: Annika Valovirta Helsingfors 2008 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A | 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors puh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi 2 : Verksamhetsberättelse 2007 | Nylands förbund Innehållsförteckning LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 5 NYLAND 2007 7 NYLANDS FÖRBUNDS STRATEGI 10 VERKSAMHETEN 2007 11 Intressebevakning 11 Landskapsprogrammet 14 Genomförandeplan 14 Stadsprogrammen och regioncentraprogrammen 15 Metropolpolitiken 15 Bostadsprogrammet 16 Utvecklandet av näringar 16 Kultur 18 Utbildning 18 Välfärd 18 Informationstjänst 18 Landskapsplan 19 Genomförande av landskapsplanen 19 Samordning av markanvändningen, boendet och trafi ken; MBT-förfarandet 20 Etapplanen 20 Trafi ksystemarbetet 21 Klimatstrategin 22 Internationell verksamhet 22 Personalens kompetens 23 Övrig verksamhet 23 NYLANDS FÖRBUNDS ORGAN 24 Landskapsfullmäktige 24 Landskapsstyrelsen 24 Revisionsnämnden 24 Landskapets samarbetsgrupp i Nyland (MYR) 25 Regiondirektionen för västra Nyland 25 Övriga samarbetsorganisationer 26 EKONOMI 27 Budgetutfallet under verksamhetsperioden
    [Show full text]
  • Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti
    I Karjalohja I Lohja I Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin I Pusula Lojo församlings hälsning till hemmen 9.9.2020 I 3/2020 I Sammatti LEENA ANTTILA Lupa Radioitsija ym. Usko auttoi pois tuntea vapaaehtoiset päihde- ja esittelyssä vankilakierteestä s 3 s. 5 s. 8 Pää- Hetki hiljaisuutta Ajankohtaista kirjoitus Lupa tuntea – lupa on ilmaista unteiden kokeminen omassa sia. On arvokasta päästä ymmärtä- lapsuuden perheessä on mään, etten olekaan yksin näiden T saattanut olla kiellettyä. Ai- asioideni kanssa, vaan että monet nakin niin kutsutut kielteiset tun- muut ovat samassa tilanteessa. teet on monessa kodissa koettu niin Ryhmä on paikka, jossa jakami- vaikeina, että lapset ovat jo varhain nen on luottamuksellista ja tapah- oppineet, ettei niitä ole sovelias tuu yhdessä sovittujen sääntöjen tuntea, tai ainakaan ilmaista. Näillä mukaan niin, että siellä on turvallis- opeilla on kuljettu eteenpäin ja tuo- ta olla. Se kutsuu yksinäisyydestä tu ne omiin ihmissuhteisiin, omiin yhteyteen. Ryhmä on osa kristillistä perheisiin, omille lapsille. Kunnes toipumistyötä (KRITO-työ) ja siinä jokin elämän tilanne, usein jokin toimivat ohjaajina koulutuksen saa- vaikea asia on auttanut ymmärtä- neet vertaisohjaajat. Mukaan tul- mään, ettei tunteita todella voi lei- laan henkilökohtaisen haastattelun Erikoistarjouksena kata pois tai siirtää sivuun, ainakaan kautta. Kutsun sinua, jota tämä asia loputtomasti. puhuttelee. Lähde rohkeasti liik- epävarmuutta Lupa tuntea -vertaistukiryhmä keelle. Yhdessä pystymme siihen, ätä kirjoittaessa on epävarma kutsuu jälleen oivaltamisen äärelle. mihin yksin emme kykene! olo. Mitä voin luvata? Mitä Ryhmässä saa opetella puhumaan Tvoimme kertoa syksyn tulevas- omasta elämästään ja samalla Krista Kallio, diakoni ta toiminnasta? Tämän lehden men- kuuntelemaan muiden kertomuk- Kuva Leena Anttila nessä painoon voi olla muuttunut ti- lanne, lehden tullessa painosta toinen tilanne ja Lohkareen kolahtaessa pos- Olet ihme, suuri ihme tilaatikkoosi, jälleen kaikki on toisin.
    [Show full text]
  • ETELÄISEN KARJALOHJAN Kyläsuunnitelma
    ETELÄISEN KARJALOHJAN kyläsuunnitelma 2014 Etelä-Karjalohjan kyläsuunnitelma Sisältö 1. Johdanto 3 2. Miten suunnitelma tehtiin 3 2.1 Suunnitelman laatiminen ja kyläkysely 3 2.2. Haastattelut 3 3. Alueen historia 3 4. Nykytila 4 4.1 Luonto ja ympäristö 4 4.1.1 Linhamarista Kuusialle 4 4.1.2 Kuusialta Katteluksen kautta Pitkälahteen 5 4.2 Maankäyttö 6 4.3 Kaavoitustilanne ja rakentaminen 6 4.4 Asukkaat ja elinkeinot 7 4.4.1 Asukkaat 7 4.4.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus 7 4.5 Palvelut 8 4.6 Infrastruktuuri 9 4.6.1 Tiet 9 4.6.2 Tietoliikenneyhteydet 9 4.6.3 Vesihuolto, rakentaminen 9 5. Kyläkyselyn tuloksia 9 6. Tavoitteita vuoteen 2030 mennessä 9 6.1 Luonto 10 6.2 Luonnonvarojen hyödyntäminen 10 6.3 Tietoliikenneyhteydet 10 6.4 Tiet, kulkuyhteydet ja liikenneturvallisuus 10 6.5 Rakentaminen 10 6.6 Energia ja huoltovarmuus, liikenneturvallisuus 11 7. Toimenpiteet 11 8. Etelä-Karjalohjan kyläyhdistys 11 Eteläisen Karjalohjan kyläsuunnitelma 2014 © Etelä-Karjalohjan kyläyhdistys Koonnut: Etelä-Karjalohjan kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy Etusivun kuva: Punavuokkoja Pitkälahdessa Esipuhe (ideointi alueen kehittämiseksi), 15.6.2014 (suunnitelman luonnoksen käsittely) sekä lo- Tämä kyläsuunnitelman on tehnyt Etelä Kar- puksi 8.10.2014 yhdistyksen hallituksen ko- jalohjan kyläyhdistys ry. ja se liittyy Lohjalla kouksessa, jossa suunnitelma hyväksyttiin. ja Raaseporissa toteutettavaan Lohjan kylät ry:n hallinnoimaan Läntistä lähidemokratiaa Kyläsuunnitelman laatimiseen osallistuivat eri- -hankkeeseen. Kyläsuunnitelman tavoitteena tyisesti seuraavat henkilöt: Peter Forsell, San- on kertoa Lohjan päättäjille siitä, minkälai- na Jortikka, Risto Kuittinen, Piia Nordström, nen alue eteläinen Karjalohja on ja miten sen Nina Nyman ja Tuula Typpi.
    [Show full text]
  • 1(4) Länsi-Uudenmaan Ympäristöterveydenhuolto
    1(4) LÄNSI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO MUUTTUU 1.1.2008 ALKAEN Länsi-Uudellemaalle on 1.1.2008 alkaen perustettu seitsemän kunnan yhteinen seudullinen ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyteen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Kaikkien kuntien viranhaltijat ovat 1.1.2008 alkaen Lohjan kaupungin palveluksessa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys huolehtii 1.1.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollosta Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueilla. Organisaation henkilöstöön kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä, seitsemän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Organisaation toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Käytännössä yhdistyminen tuo joitakin muutoksia siihen, kehen pääasiassa otetaan yhteyttä eri asioissa sekä missä toimipaikoissa asiointi tapahtuu. Seudullinen organisaatio on jaettu toistaiseksi kuntarajoja noudattaviin alueisiin, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatkossa alueisiin ja vastuuhenkilöihin saattaa tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Lohjan kaupungin internetsivuilla (http://www.lohja.fi). YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelu sekä elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu myös kemikaalilain sekä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu osana lisäksi eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollolla
    [Show full text]
  • Lohja E18 Kauppa Ja Elinkeinot
    Lohja E18 Kauppa ja elinkeinot 5.1.2015 Johdanto E18 liittymät sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua, ”ruuhkasuomen kolmion” sisällä. Vt25 ja Vt2 helpottavat saavutettavuutta myös pohjoiseen ja etelään päin. Suunnitteilla oleva Espoo‐Lohja‐Salo‐rataoikaisu liittäisi Lohjan myös Turun junayhteyden varrelle. Suunnitelmissa on kaksi mahdollista asemaa Lohjan alueella. Hanko‐Hyvinkää –junayhteys? • Kytkös nykyiseen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen • Vaikutukset nykyiseen kaupan ja yritystoiminnan sijoittumiseen • Nykyisten työpaikka‐alueiden vahvistaminen • Uusien työpaikka‐alueiden synnyttäminen • Liittymät, joihin ei haluta yritystoimintaa/rakentamisen esteet (suojelu, pohjavesi, maisema, maaperä yms.)? • Aikataulutus? • Junayhteyden ja asemien paikkojen merkitys? Etäisyyksiä • Asumisen rooli liittymien lähellä? Liittymä 25 – Espoon keskus: 25 min ja 34 km • Sijainti nykyisen taajaman yhteydessä vs. sijainti taajamien Liittymä 25 – Turun keskusta: 1h10min ja 120 km ulkopuolella Liittymä 20 – Espoon keskus: 35 min ja 56 km • Kunnallistekniikka? Liittymä 20 – Turun keskusta: 50 min ja 91 km Liittymien profilointi 2 Yritysten toimialat ‐ sijaintikriteerit Yleisiä yritysten sijoittumiseen liittyviä kriteerejä ja kysymyksiä Vaihtelevat tarpeet ja tärkeysjärjestykset eri • Miksi sijoittua erityisesti Lohjan seudulle (vai ei) eli tavoitteleeko yritys Lohjan toimialoilla – päätoimialat: seudun asukkaita tai yrityksiä asiakkaikseen (tai työntekijöikseen)? • Vähittäiskauppa ja kaupalliset palvelut • Onko yritykselle hyötyä sijainnista moottoritien
    [Show full text]
  • Comprehensive Cancer Center Finland Ministries
    Is every Nordic patient really a research patient ? - case HUH Comprehensive Cancer Center Tuula Helander Development Manager Comprehensive Cancer Center, Helsinki University Hospital, and Comprehensive Cancer Center Finland (FICAN); Secretary General, Finnish Cancer Institute Nordic Cooperation Meeting, August, 25th 2016 HUCH COMPREHENSIVE CANCER CENTER CANCER PATIENTS SURVIVAL RATES AMONG THE BEST Prostate Melanoma Finland Breast Northern Europe Non-Hodgkin Entire Europe Colon lymphoma Rectum RCC Ovarian Ventricular Lung reasearch and education Eurocare-5 Study: Lancet Oncology 2014 28.8.2016 ©Tuula Helander CANCER SURVIVAL IN EUROPE 1995-2007: RESULTS OF EUROCARE-4 AND -5 POPULATION BASED STUDIES EUROCARE'4)study:)Cancer)survival)) rates)in)Finland)among)highest)in)Europe) • Cancer survival rates among highest in Finland, Sweden and Norway • 2.7 million patients diagnosed 1995-1999 – Berrino et al., Lancet Oncology 2007 Eurocare-5 (Dec, 2013): cancer registry coverage 100% in Nordic countries - 29 countries - includes data for more than 10 million patients diagnosed 1995-2007 28.8.2016 ©Tuula Helander HUH Comprehensive Cancer Center • 9000 new cancer patients/year • treated 26.500 patients 2015 OUH • Budget for cancer care: 125 m€ Hyvinkää Hospital Area KUH Hyvinkää Kellokoski Hospital TUH Hospital Lohja Mäntsälä Lapinjärvi Hospital Area Hyvinkää TUCH Karkkila Askola Nummi- Järvenpää HUCH Nurmijärvi Pornainen Pusula Tuusula Loviisa Lohja Hospital Vihti Kerava Porvoo Paloniemi • HUS is a municipal Hospital Lohja Vantaa Sipoo Karjalohja
    [Show full text]
  • 1 Valtatien 1 1 Kehittämisselvitys 1
    1 VALTATIEN 1 1 KEHITTÄMISSELVITYS 1 VÄLILLÄ LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 1 1 1 1 1 1 1 - ' .,- •l \% \ 82 :7 VALTATIEN 1 KEHITTAMISSELVITYS VALILL1 LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 ES 1 PUHE Turun tie- ja vesirakennuspiirin esityksestä Tie- ja vesirakennushalli- tuksen tieverkkotoimisto päätti helmikuun 19. päivänä 1980 teettää Vai- tatien nro 1 kehittämisselvityksen välillä Lohjanharju-Turku. Tieverk- kotoimiston, tiensuunnittelutoiniiston ja Turun sekä Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirien kesken sovittiin työryhmän asettamisesta selvitys- työtä varten. Työryhmään ovat kuuluneet dipl.ins. Pertti Paukkonen (pj.) TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Ilkka Komsi TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Pentti Karvonen TVH / Tiensuunnittelutoimisto tieins. Esko Isomäki TVL / Turun piiri dipl.ins. Matti Teräsvirta TVL / Uudenmaan piiri Työryhmän teknisenä avustajana on toiminut Liikennetekniikka Oy, josta työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Reijo Lehtinen, dipl.ins. Markku Toiviainen ja tekn.yo Pentti Mansukoski. Työn aikana on työryhmä kuullut Salon, Halikon, Paimion ja Piikkiön kun- tia. Työryhmän tehtäväksi asetettiin - analysoimalla valtatien liikenneolosuhteisiin vaikutta- vat tekijät muodostaa mandollisimman selkeä kuva tutki- muskohteen ongelmista nyt ja tulevaisuudessa - selvittää, millä toimenpiteillä valtatien nro 1 liiken- nöitävyysolosuhteita voidaan edullisimmin kehittää vä- lillä Lohjanharju-Turku sekä lyhyellä että pitkällä ai- kavälillä tutkia esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tehdä ehdotus jatkoselvitystarpeista
    [Show full text]