DOCSLIB.ORG

ETELÄISEN KARJALOHJAN Kyläsuunnitelma

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
ETELÄISEN KARJALOHJAN Kyläsuunnitelma ETELÄISEN KARJALOHJAN kyläsuunnitelma 2014 Etelä-Karjalohjan kyläsuunnitelma Sisältö 1. Johdanto 3 2. Miten suunnitelma tehtiin 3 2.1 Suunnitelman laatiminen ja kyläkysely 3 2.2. Haastattelut 3 3. Alueen historia 3 4. Nykytila 4 4.1 Luonto ja ympäristö 4 4.1.1 Linhamarista Kuusialle 4 4.1.2 Kuusialta Katteluksen kautta Pitkälahteen 5 4.2 Maankäyttö 6 4.3 Kaavoitustilanne ja rakentaminen 6 4.4 Asukkaat ja elinkeinot 7 4.4.1 Asukkaat 7 4.4.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus 7 4.5 Palvelut 8 4.6 Infrastruktuuri 9 4.6.1 Tiet 9 4.6.2 Tietoliikenneyhteydet 9 4.6.3 Vesihuolto, rakentaminen 9 5. Kyläkyselyn tuloksia 9 6. Tavoitteita vuoteen 2030 mennessä 9 6.1 Luonto 10 6.2 Luonnonvarojen hyödyntäminen 10 6.3 Tietoliikenneyhteydet 10 6.4 Tiet, kulkuyhteydet ja liikenneturvallisuus 10 6.5 Rakentaminen 10 6.6 Energia ja huoltovarmuus, liikenneturvallisuus 11 7. Toimenpiteet 11 8. Etelä-Karjalohjan kyläyhdistys 11 Eteläisen Karjalohjan kyläsuunnitelma 2014 © Etelä-Karjalohjan kyläyhdistys Koonnut: Etelä-Karjalohjan kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy Etusivun kuva: Punavuokkoja Pitkälahdessa Esipuhe (ideointi alueen kehittämiseksi), 15.6.2014 (suunnitelman luonnoksen käsittely) sekä lo- Tämä kyläsuunnitelman on tehnyt Etelä Kar- puksi 8.10.2014 yhdistyksen hallituksen ko- jalohjan kyläyhdistys ry. ja se liittyy Lohjalla kouksessa, jossa suunnitelma hyväksyttiin. ja Raaseporissa toteutettavaan Lohjan kylät ry:n hallinnoimaan Läntistä lähidemokratiaa Kyläsuunnitelman laatimiseen osallistuivat eri- -hankkeeseen. Kyläsuunnitelman tavoitteena tyisesti seuraavat henkilöt: Peter Forsell, San- on kertoa Lohjan päättäjille siitä, minkälai- na Jortikka, Risto Kuittinen, Piia Nordström, nen alue eteläinen Karjalohja on ja miten sen Nina Nyman ja Tuula Typpi. Läntistä lähide- asukkaat ja kesäasukkaat haluavat sitä Lohjan mokratiaa -hankkeen koordinaattorilta saatiin osana kehittää. Suunnitelma on hyväksytty arvokasta apua suunnitelman laatimisessa. Etelä Karjalohjan kyläyhdistyksen hallituk- sen kokouksessa lokakuun 8 päivänä 2014. 2.2. Haastattelut Etelä Karjalohjan kyläyhdistyksen hallitus Alueen yrittäjien haastattelut aloitettiin jou- lukuussa 2013 ja niitä jatkettiin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Näin tulivat kuulluiksi eri- 1. Johdanto tyisesti ne, jotka työllistävät alueella asuvia. Kaikkiaan haastateltuja oli kuusi. He olivat Suomessa tapahtuva elinkeinorakenteen muutos maa- ja puutarhatalouden harjoittajia sekä yri- on aiheuttanut ja tulee edelleen aiheuttamaan tystoiminnan edustajia. Heidän mielipiteensä on muutoksia maamme hallintoon ja erityisesti sen otettu huomioon suunnitelmaa laadittaessa. kuntarakenteeseen. Syntyy alueeltaan suuria, väestöltään hajanaisia kuntia, joissa valtaosa asukkaista asuu kunnan keskuksessa. Ympäröivä maaseutu muuttuu entistä harvemmin asutuksi ja 3. Alueen historia sen vakituisten asukkaiden lukumäärä vähenee. Näin on myös Lohjan osalta, johon on tähän men- Eteläisen Karjalohjan pysyvä asutus on vakiin- nessä liitetty Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sam- tunut viimeistään 1100-luvun alussa, mistä ovat matti. Näiltä alueilta on valittu Lohjan valtuus- osoituksena aivan alueen pohjoispuolella sijait- toon kaikkiaan 11 edustajaa, mikä on vain 21 % sevat muinaislinnat. Kun Ruotsi oli ulottanut valtuutettujen määrästä. Näin ollen suurimmalle valtansa Suomen länsi- ja eteläosiin, oli Ruotsista osalle valtuutetuista ja Lohjan virkamiehille nämä eteläiseen Suomeen tullut siirtolaisuus saavuttanut ’liitosalueet’ ovat melko tuntemattomia. suurimman laajuutensa ulottuen ilmeisesti osin eteläisen Karjalohjan alueelle. Näin läntiselle Uu- dellemaalle muodostui kieliraja, joka on olemassa vielä nykyisinkin. Eteläisen Karjalohjan kylissä on 2. Miten suunnitelma tehtiin jatkuvasti asunut ruotsia äidinkielenään puhuvaa 2.1 Suunnitelman laatiminen väestöä. ja kyläkysely Alueen kylät idästä länteen lueteltuina ovat Pitkä- Alueen asukkaille tehty kysely laadittiin yhdessä lahti/Lanviiki, Kattelus, Kuusia ja Lönnhammar/ Lohjan kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähide- Linhamari ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet mokratiaa hankkeen kanssa syys- lokakuussa 2013 yksinäistaloista useampia maatiloja käsittäviksi ja jaettiin asukkaille monistettuna marraskuun kyliksi. Alue on 1300-luvulla tapahtuneen Raa- puolivälissä. Kyselyyn saattoi vastata joko säh- seporin linnan rakentamisen jälkeen kuulunut köisesti tai kirjallisesti. Kaikkiaan vastasi noin 30 maallisen hallinnon osalta Raaseporin kihlakun- % niistä, joille lomakkeita jaettiin. Kyläkyselyn taan ja kirkollisen hallinnon osalta Karjaan ja tulokset käsitteli hankekoordinaattori ja yhteenve- Karjalohjan seurakuntiin. Alue on ollut asutuksen to vastauksista sekä kysymykset ovat liitteessä 1. vakiinnuttua maanviljelysaluetta. Viljelymene- Kyläsuunnitelmaa käsiteltiin yleisissä, kai- telmät, talojärjestelmä ja verotuskäytännöt ovat kille avoimissa kokouksissa neljä kertaa: elo- olleet samanlaiset kuin Lohjan alueella. Kaski- kuussa 2013 (hankkeen esittely), 23.3.2014 viljelyksestä siirryttiin vähitellen niittyjen raiva- 3 uksen kautta peltoviljelyyn. Isojako aloitettiin 4. Nykytila alueella 1770-luvulla ja tätä jakoa täydennettiin 1900-luvun alussa. Torpparilaki, pika-asutuslaki ja maanhankintalaki muuttivat suuresti alueen 4.1 Luonto ja ympäristö maanomistusoloja. Kun samaan aikaan tehtiin vielä perinnönjakoja, maatilojen keskipinta-ala Jääkausi jätti jälkensä Etelä-Karjalohjan mai- pieneni merkittävästi. Tämä näkyy tänä päivänä semiin ja pinnanmuotoihin monin eri tavoin. suurena tarpeena kasvattaa maatilojen tilakokoja. Kun vielä alueen kallioperä on kalkkipitoinen, Ensisijaisesti pyritään vuokraamaan ja ostamaan kasvuvyöhyke mantereen paras 1B ja vuotui- peltomaata tilakoon suurentamiseksi. nen sademääräkin maan suurimpia, ei ihme, että Etelä-Karjalohjan luonto on poikkeuksellisen Alue on aina sijainnut lähellä valtakunnallisia monimuotoinen. Maisemissa vaihtelevat peltoau- liikenneväyliä; rautakaudella Mustionjoen vesis- keat ja alarinteiltä metsäiset, mutta laelta avo- tö muodosti kulkureitin sisämaasta rannikolle ja kallioiset mäet. Karttakuvaa täplittävät monet sieltä edelleen Viroon, Tanskaan ja Ruotsiin. Ruot- lammet ja järvet. Kasvillisuus vaihtelee karuista sin vallan alusta alkaen Suuri rantatie (Turusta kallioista hyväkasvuisiin tuoreisiin kankaisiin ja Viipuriin) kulki osin alueen halki. Nykyään alu- reheviin pähkinälehtoihin. Metsät ovat hoidet- eelta on hyvät liikenneyhteydet kaikkialle eteläi- tuja talousmetsiä, vanhoja metsiä on vain vähän seen Suomeen. Näin alueen väestö on aina saanut jäljellä. Alueen näkyvimpiä eläimiä ovat hirvi ja suhteellisen nopeasti tietoonsa kehityksen viimei- valkohäntäkauris sekä linnuista kurki ja joutsen. set saavutukset. Alueen elinkeinotoiminnan erityispiirre on ollut 4.1.1 Linhamarista Kuusialle 1500-luvun lopulta alkaen työvoiman ja raaka- aineiden toimittaminen Fagervikissa, Mustiolla, Etelä-Karjalohjan länsiosaa luonnehtii Linha- Antskogissa, Fiskarsissa ja Billnäsissä sijaitseviin marinharju, lounas-koillinen suuntainen reuna- ruukkeihin ja tehtaisiin. Tämä toi alueen kasva- muodostuma, joka on osa toista Salpausselkää. Se valle väestölle lisää työmahdollisuuksia ja moni- ulottuu korkeimmillaan noin 85 metrin korkeuteen puolisti maatilojen elinmahdollisuuksia. Alueen merenpinnan tasosta. Harjun kasvillisuus on pää- sijainti kohtuullisen lähellä väestökeskuksia ja osin kuivaa kangasta, ja se on kyläläisten suosima teollisuuslaitoksia merkitsi lisätulojen saantia marjastuskohde. 1960-luvulla alkaneen soranoton elintarvikkeiden, puutavaran ja sysien myynnin vuoksi harju on varsin pirstaleinen. avulla. Kesäasukkaiden tulo alueelle alkoi 1800-luvun lopulla ja saavutti huippunsa 1960- ja 1970-luvuil- la. Vuosikymmentä myöhemmin suuri osa järvien rannoista oli siirtynyt loma-asutuskäyttöön ja maatilojen omistajat olivat saaneet merkittävästi tuloja elinkeinonsa kehittämiseen. Näin syntyi ny- kyinen maankäyttö, elinkeino- ja väestörakenne. Pelkästään maataloudesta toimeentulonsa saavia on vähän, sillä useimmilla maata viljelevillä on myös muuta tulonhankintaa. Alueen ulkopuolella töissä käyviä on valtaosa työikäisistä ja kesällä valtaosa alueella asuvista on kesäasukkaita. Linhamari 4 Nykyinen soranottolupa on voimassa ainakin kaksikko, imikkä, lehtopähkämö, keltavuokko ja vuoteen 2020. Lupaehdot sisältävät alueen mai- lehtivihreätön kämmekkä, pesäjuuri. Pähkinäpen- semoinnin ja palauttamisen metsätalouskäyttöön saiden yleisyyden vuoksi pähkinähakki kuuluu toiminnan loputtua. Linhamarinharju on maakun- Etelä-Karjalohjan pesimälinnustoon. takaavassa todettu arvokkaaksi pohjavesialueeksi ja veden laatua seurataan säännöllisesti. Etelä-Karjalohjan alueen keskiosissa on useita pie- niä rotkojärviä, joita reunustaa kalliojyrkänne. Ne Fiskarsinjoen vesistöön kuuluva Seljänalanen ja syntyivät jääkauden aikana, kun leviävä jää raiva- Linhamarinjärvi ovat molemmat kirkasvetisiä si kallioperän murroslaaksoja tyhjäksi aineksista ja hiekkapohjaisia harjujärviä ja siksi uimapaik- ja laaksoihin muodostui jääkauden jälkeen järviä koineen paikallisesti tärkeitä virkistyskohteita. ja soita. Näin ovat syntyneet esimerkiksi Myllyjär- Linhamarinjärven rannassa on kaksi yleistä ui- vi, Jänesjärvi, Pohkia ja Tulijärvi, jotka kuuluvat marantaa, joista kyläyhdistys on huolehtinut. Mustionjoen-Karjaanjoen vesistöön. Tulijärven pohjoisosa on luokiteltu kasvillisuudeltaan ar- Linhamarinharjun kaakkoispuolella sijaitsee Ete- vokkaaksi luonnonvaraiseksi metsäluhdaksi. Alue lä-Karjalohjan
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected]
    Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected] www.kahra.fi Solo exhibitions • VB-valokuvakeskus, Kuopio, Finland 2021 • Galleria TILA, Helsinki, Finland 2013, 2017, 2018, 2020 • BioCity, Kupittaa, Turku, Finland 2018 • Galleri 67, Stockholm, Sweden 2016 • Threewalls studio gallery, Chicago, USA 2012 • Galleri Zebra, Galleri Kantti and Karelia, Raseborg, Finland 2009, 2010, 2011, 2013 • Pohjoinen valokuvakeskus, Oulu, Finland 2006 • Galleria Heino, Helsinki, Finland 2006, 2013 • Kaunas Photo Days, Kaunas, Lithuania 2004 • Norrbottens museum, Luleå, Sweden 2003 • Galleri Jan Linder, Stockholm, Sweden 2000 • Esplanadin lava, Helsinki, Finland 1999 • Puristamo, Kaapelitehdas, Helsinki, Finland 1997 • Galleria INTO, Helsinki, Finland 1997 Group exhibitions • Faces 2.0, Ekaterinburg Museum of Fine Arts, Ekaterinburg, Russia 2018 • Photography Days, Preus Museum, Horten, Norway 2018 • Ultimate Impact, Rundetaarn, Copenhagen, Denmark 2017 • 81st anniversary exhibition of Turku Artists’ Association, Finland 2013, 2018 • Art Fair Suomi, Cable Factory, Helsinki, Finland 2008- • Fiskars Village summer exhibitions at the Granary and Copper Smithy 2006 - 2013 • Regarde moi! at the Finnish-African Cultural Centre, Benin 2012 • Night Shift, Galleri Elverket, Ekenäs, Finland 2011 • Huomenta Afrikka!, Helsinki Kunsthall, Finland 2010 • Laitumella, Hyvinkää Art Museum, Finland 2010 • Återseende, Fiskars Village, Finland and Nora, Sweden 2009 • Pep talk for Hemnesberget, Kunst i Nordland, Norway (group project) 2009 •
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Grassflies of the Subfamily Chloropinae, Except the Tribe
    © Entomologica Fennica. 10 June 1999 Grassflies of the subfamily Chloropinae, except the tribe Chloropini and the genus Meromyza, of Finland, Karelia and the Kola Peninsula (Diptera, Cyclorrhapha, Chloropidae) E. P. Nartshuk Nartshuk, E. P. 1999: Grassflies of the subfamily Chloropinae (except the tribe Chloropini and the genus Meromyza) of Finland, Karelia and the Kola Peninsula (Diptera, Cyclorrhapha, Chloropidae).- Entomol. Fennica 10: 7-28. 27 species of Chloropinae are recorded from Finland, 7 of them for the first time. 14 species are recorded from Karelia and 3 from the Kola Peninsula, all for the first time. The distributions of all species in the territory investigated are mapped. The type specimens of Lasiosina parvipennis Duda are examined and a lectotype designated. A key to the genera and species of Chloropinae, except for species of the genera Chlorops and Meromyza, is given. The distribution in Finland of all species of Chloropinae, including the genera Chlorops and Meromyza, is dis­ cussed. The fauna of Chloropinae of Finland is compared with the faunas of St. Petersburg Province, Estonia and Yakutia. Emilia P. Nartshuk, Zoological Institute, Russian Academy of Sciences, 199034 St. Petersburg, Russia. E-mail: [email protected] Received 11 June 1997, accepted 24 February 1999 1. Introduction Some ecological data on the Finnish Chloro­ pinae were published by Krogerus (1932, 1960), This paper is the third in a series of papers on the Kontkanen (1935), Kallio (1950) and Lindberg Chloropidae of Finland and adjacent territories & Saris (1952). of Russia. It deals with the species of the sub­ family Chloropinae, except the generaMeromyza Meigen, Chlorops Meigen, Melanum Becker and 2.
    [Show full text]
  • Verksamhetsberättelse 2007 Nylands Förbund
    Nylands förbunds publikationer D 49 - 2008 Nylands förbund Verksamhetsberättelse 2007 Nylands förbund Verksamhetsberättelse 2007 Nylands förbund Helsingfors • 2008 Verksamhetsberättelse 2007 | Nylands förbund : 1 Nylands förbunds publikationer D 49 - 2008 ISSN 1236-4096 Grafi sk design: BNL Euro RSCG Layout: Arja-Leena Berg Pärmbild: Nordsjö, Nybondas / Tuula Palaste-Eerola Översättning: Annika Valovirta Helsingfors 2008 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A | 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors puh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi 2 : Verksamhetsberättelse 2007 | Nylands förbund Innehållsförteckning LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 5 NYLAND 2007 7 NYLANDS FÖRBUNDS STRATEGI 10 VERKSAMHETEN 2007 11 Intressebevakning 11 Landskapsprogrammet 14 Genomförandeplan 14 Stadsprogrammen och regioncentraprogrammen 15 Metropolpolitiken 15 Bostadsprogrammet 16 Utvecklandet av näringar 16 Kultur 18 Utbildning 18 Välfärd 18 Informationstjänst 18 Landskapsplan 19 Genomförande av landskapsplanen 19 Samordning av markanvändningen, boendet och trafi ken; MBT-förfarandet 20 Etapplanen 20 Trafi ksystemarbetet 21 Klimatstrategin 22 Internationell verksamhet 22 Personalens kompetens 23 Övrig verksamhet 23 NYLANDS FÖRBUNDS ORGAN 24 Landskapsfullmäktige 24 Landskapsstyrelsen 24 Revisionsnämnden 24 Landskapets samarbetsgrupp i Nyland (MYR) 25 Regiondirektionen för västra Nyland 25 Övriga samarbetsorganisationer 26 EKONOMI 27 Budgetutfallet under verksamhetsperioden
    [Show full text]
  • Länsi-Uudenmaan Joukkoliikenteen Palvelutaso
    Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26/2011 Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Teuvo Leskinen, Niko Setälä ja Tuomo Lapp 26/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 1 ISBN 978-952-257-442-8 (PDF) ISSN-L 1798-8101 ISSN 1798-8071 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa /julkaisut http://www.ely-centralen.fi/nyland /publikationer Kartat: VTJ/VRK 2/2010 © Karttakeskus lupa nro L4356 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 3 Sisällys Esipuhe .................................................................................................................... 6 1 Tausta .................................................................................................................... 8 1.1 Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset Uudenmaan alueella ........ 8 1.2 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen ........................................ 8 2 Lähtökohdat ........................................................................................................ 10 2.1 Aiemmat suunnitelmat .............................................................................. 10 2.1.1 Esiselvitys
    [Show full text]
  • Karjalohja Lohja Nummi Pusula Sammatti
    I Karjalohja I Lohja I Nummi Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin I Pusula Lojo församlings hälsning till hemmen 9.9.2020 I 3/2020 I Sammatti LEENA ANTTILA Lupa Radioitsija ym. Usko auttoi pois tuntea vapaaehtoiset päihde- ja esittelyssä vankilakierteestä s 3 s. 5 s. 8 Pää- Hetki hiljaisuutta Ajankohtaista kirjoitus Lupa tuntea – lupa on ilmaista unteiden kokeminen omassa sia. On arvokasta päästä ymmärtä- lapsuuden perheessä on mään, etten olekaan yksin näiden T saattanut olla kiellettyä. Ai- asioideni kanssa, vaan että monet nakin niin kutsutut kielteiset tun- muut ovat samassa tilanteessa. teet on monessa kodissa koettu niin Ryhmä on paikka, jossa jakami- vaikeina, että lapset ovat jo varhain nen on luottamuksellista ja tapah- oppineet, ettei niitä ole sovelias tuu yhdessä sovittujen sääntöjen tuntea, tai ainakaan ilmaista. Näillä mukaan niin, että siellä on turvallis- opeilla on kuljettu eteenpäin ja tuo- ta olla. Se kutsuu yksinäisyydestä tu ne omiin ihmissuhteisiin, omiin yhteyteen. Ryhmä on osa kristillistä perheisiin, omille lapsille. Kunnes toipumistyötä (KRITO-työ) ja siinä jokin elämän tilanne, usein jokin toimivat ohjaajina koulutuksen saa- vaikea asia on auttanut ymmärtä- neet vertaisohjaajat. Mukaan tul- mään, ettei tunteita todella voi lei- laan henkilökohtaisen haastattelun Erikoistarjouksena kata pois tai siirtää sivuun, ainakaan kautta. Kutsun sinua, jota tämä asia loputtomasti. puhuttelee. Lähde rohkeasti liik- epävarmuutta Lupa tuntea -vertaistukiryhmä keelle. Yhdessä pystymme siihen, ätä kirjoittaessa on epävarma kutsuu jälleen oivaltamisen äärelle. mihin yksin emme kykene! olo. Mitä voin luvata? Mitä Ryhmässä saa opetella puhumaan Tvoimme kertoa syksyn tulevas- omasta elämästään ja samalla Krista Kallio, diakoni ta toiminnasta? Tämän lehden men- kuuntelemaan muiden kertomuk- Kuva Leena Anttila nessä painoon voi olla muuttunut ti- lanne, lehden tullessa painosta toinen tilanne ja Lohkareen kolahtaessa pos- Olet ihme, suuri ihme tilaatikkoosi, jälleen kaikki on toisin.
    [Show full text]
  • 1(4) Länsi-Uudenmaan Ympäristöterveydenhuolto
    1(4) LÄNSI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO MUUTTUU 1.1.2008 ALKAEN Länsi-Uudellemaalle on 1.1.2008 alkaen perustettu seitsemän kunnan yhteinen seudullinen ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyteen kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Kaikkien kuntien viranhaltijat ovat 1.1.2008 alkaen Lohjan kaupungin palveluksessa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys huolehtii 1.1.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollosta Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueilla. Organisaation henkilöstöön kuuluu viisi kaupungineläinlääkäriä, seitsemän terveystarkastajaa ja toimistosihteeri. Organisaation toimintaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö. Käytännössä yhdistyminen tuo joitakin muutoksia siihen, kehen pääasiassa otetaan yhteyttä eri asioissa sekä missä toimipaikoissa asiointi tapahtuu. Seudullinen organisaatio on jaettu toistaiseksi kuntarajoja noudattaviin alueisiin, joille on nimetty vastuuhenkilöt. Jatkossa alueisiin ja vastuuhenkilöihin saattaa tulla muutoksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Lohjan kaupungin internetsivuilla (http://www.lohja.fi). YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveyden suojelu sekä elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu myös kemikaalilain sekä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukainen valvonta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu osana lisäksi eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuollolla
    [Show full text]
  • Comprehensive Cancer Center Finland Ministries
    Is every Nordic patient really a research patient ? - case HUH Comprehensive Cancer Center Tuula Helander Development Manager Comprehensive Cancer Center, Helsinki University Hospital, and Comprehensive Cancer Center Finland (FICAN); Secretary General, Finnish Cancer Institute Nordic Cooperation Meeting, August, 25th 2016 HUCH COMPREHENSIVE CANCER CENTER CANCER PATIENTS SURVIVAL RATES AMONG THE BEST Prostate Melanoma Finland Breast Northern Europe Non-Hodgkin Entire Europe Colon lymphoma Rectum RCC Ovarian Ventricular Lung reasearch and education Eurocare-5 Study: Lancet Oncology 2014 28.8.2016 ©Tuula Helander CANCER SURVIVAL IN EUROPE 1995-2007: RESULTS OF EUROCARE-4 AND -5 POPULATION BASED STUDIES EUROCARE'4)study:)Cancer)survival)) rates)in)Finland)among)highest)in)Europe) • Cancer survival rates among highest in Finland, Sweden and Norway • 2.7 million patients diagnosed 1995-1999 – Berrino et al., Lancet Oncology 2007 Eurocare-5 (Dec, 2013): cancer registry coverage 100% in Nordic countries - 29 countries - includes data for more than 10 million patients diagnosed 1995-2007 28.8.2016 ©Tuula Helander HUH Comprehensive Cancer Center • 9000 new cancer patients/year • treated 26.500 patients 2015 OUH • Budget for cancer care: 125 m€ Hyvinkää Hospital Area KUH Hyvinkää Kellokoski Hospital TUH Hospital Lohja Mäntsälä Lapinjärvi Hospital Area Hyvinkää TUCH Karkkila Askola Nummi- Järvenpää HUCH Nurmijärvi Pornainen Pusula Tuusula Loviisa Lohja Hospital Vihti Kerava Porvoo Paloniemi • HUS is a municipal Hospital Lohja Vantaa Sipoo Karjalohja
    [Show full text]
  • District 107 B.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF AUGUST 2019 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3344 020336 EKENÄS FINLAND 107 B 4 07-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020337 HANKO-HANGÖ FINLAND 107 B 4 03-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020338 INGÅ FINLAND 107 B 4 02-2019 39 0 0 0 0 0 39 3344 020341 KARIS-KARJAA FINLAND 107 B 4 08-2019 33 0 0 0 0 0 33 3344 020353 LOHJA/HARJU FINLAND 107 B 4 02-2019 35 0 0 0 0 0 35 3344 020365 NUMMI FINLAND 107 B 4 06-2019 16 0 0 0 0 0 16 3344 020379 TENALA/BROMARF FINLAND 107 B 4 07-2019 41 0 0 0 0 0 41 3344 020391 ESPOO FINLAND 107 B 4 08-2019 18 0 0 0 0 0 18 3344 020392 ESPOO/KIVENLAHTI FINLAND 107 B 4 08-2019 15 0 0 0 0 0 15 3344 020393 ESPOO LEPPÄVAARA-ALBERGA FINLAND 107 B 4 05-2019 34 0 0 0 0 0 34 3344 020397 GRANKULLA-KAUNIAINEN FINLAND 107 B 4 08-2019 28 0 0 0 0 0 28 3344 020402 HELSINKI/HUOPALAHTI FINLAND 107 B 4 08-2019 19 0 0 0 0 0 19 3344 020405 HELSINKI-HELSINGFORS FINLAND 107 B 4 08-2019 24 0 0 0 0 0 24 3344 020406 HELSINKI/HIETALAHTI FINLAND 107 B 4 08-2019 8 0 0 0 0 0 8 3344 020409 TAPIOLA FINLAND 107 B 4 08-2019 25 0 0 0 0 0 25 3344 020410 HELSINKI/MEILAHTI FINLAND 107 B 4 06-2019 22 0 0 0 0 0 22 3344 020413 HELSINKI/LAUTTASAARI FINLAND 107 B 4 05-2019 29 0 0 0 0 0 29 3344 020415 HELSINKI/MUNKKINIEMI FINLAND 107 B 4 06-2019 27 0 0 0 0 0 27 3344 020416 HELSINKI/MUNKKIVUORI FINLAND 107 B 4 07-2019 10 0 0 0 0 0 10 3344 020420 HELSINKI/TÖÖLÖ
    [Show full text]
  • Seventy Species of Fungus Gnats New to Finland (Diptera: Mycetophilidae)
    22 © Sahlbergia Vol. 11: 22-39,2006 Seventy species of fungus gnats new to Finland (Diptera: Mycetophilidae) Jevgeni Jakovlev ", Jostein Kjrerandsen b & Alexei Polevoi C Jakovlev, J., Kjrerandsen, J. & Polevoi, A. 2006: Seventy species offungus gnats new to Finland (Diptera: Mycetophilidae). - Sahlbergia 11: 22-39. Helsinki, Finland, ISSN 1237-3273. Seventy species of fungus gnats are reported as new to Finland increasing the known Finnish fauna to 699 species. Eighteen ofthe species are also new to the Nordic region, viz.: Mycomya (Mycomya) livida (Dziedzicki, 1885); Neoemphe­ ria bimaculata (von Roser, 1840); Phthinia winnertzi Mik, 1869; Sciophila pseudoflexuosa Kurina, 1991; Sciophila setosa Garrett, 1925; Allodiopsis gracai Sevcik & Papp, 2003; Brevicornu arcticoides Caspers, 1985; Exechia pseudo- festiva Lackschewitz, 1937; Exechia repandoides Caspers, 1984; Exechiopsis (Xenexechia) perspicua (Johannsen, 1912); Notolopha sibirica Zaitzev & Ma­ ximova, 2000; Pseudexechia canalicula (Johannsen, 1912); Dynatosoma sile­ siacum Sevcik, 2001; Mycetophila exstincta Loew, 1869; Mycetophila idonea Lastovka, 1972; Mycetophila triangularis Lundstrom, 1912; Sceptonia hamata Sevcik, 2004; Sceptonia thaya Sevcik, 2004. Three species are reported for the first time from the Palaearctic region, viz.: Sciophila setosa, Exechiopsis (Xen­ exechia) perspicua and Pseudexechia canalicula. The new records are based mainly on original material collected in southern Finland in 2003 - 2004. In addition the collections at the Finnish Museum ofNatural History, Helsinki were re-examined for the genera Boletina (in part), Allodiopsis, Exechia, Exechiopsis, Myrosia, Notolopha Rymosia and Synplasta. Detailed information on Finnish records as well as data on the general distribution and taxonomical notes are given for each species new to Finland. a Jevgeni Jakovlev, Finnish Forest Research Institute, Vantaa Re­ search Unit, P.O.
    [Show full text]