Kasvihuonekaasupäästöt Länsi‐Uudellamaalla Kartoitus Vuodelle 2007
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Kasvihuonekaasupäästöt Länsi‐Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi‐Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi‐uudellamaalla Länsi‐Uudellamaalla toteutettiin kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus vuodelle 2007. Kartoituksessa selvitettiin syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelma AKO Länsi‐Uusimaassa: Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi‐Pusula, Raasepori ja Siuntio. Päästölaskenta toteutettiin vuoden 2009 aikana. Päästölaskennan välineenä käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää kuntatason kasvihuonekaasu‐ ja energiatasemallia. Kartoitetut päästösektorit olivat energia eri muodoissaan, teollisuuden prosessit, maatalous ja jätehuolto. Näiltä sektoreilta määritettiin hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt. Koko kartoitusalueen yhteenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen taso oli 3510 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja. Näistä päästöistä valtaosa syntyi teollisuudesta ja energiantuotannosta (n. 70 %). Liikenteen osuus päästöistä oli noin 10 prosenttia ja kaukolämmön ja rakennusten erillislämmityksen päästöt noin yhdeksän prosentin luokkaa. Maatalouden ja jätehuollon osuus kokonaispäästöistä jäi melko pieneksi. Vaihtelu päästötasoissa oli hyvin suurta kuntien välillä, sillä alueella sijaitsee hyvin teollisuusvaltaisia paikkakuntia, sekä kuntia, joissa teollisuutta tai energiantuotantoa ei juuri ole. Kokonaispäästöt vaihtelivat välillä 9 – 1283 tuhatta tonnia CO2‐ekvivalentteja. Korkeimmat päästötasot olivat Hangossa, Inkoossa ja Lohjalla, joissa kaikissa sijaitsee suuria teollisuus‐ tai energiantuotantolaitoksia. Kun päästöt suhteutettiin kuntien asukaslukuihin, nousivat Hangon ja Inkoon päästöt muita kuntia korkeammalle tasolle, sillä näissä kunnissa on runsaasti päästöjä tuottavia laitoksia, mutta vähän asukkaita. Koko kartoitusalueen yhteenlasketut väkilukuun suhteutetut päästöt olivat selvästi korkeammat kuin koko Suomen keskiarvo: kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa väkilukuun suhteutettuna n. 15 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden, kun Länsi‐Uudenmaan päästöt nousivat tasolle 34 t/asukas. Päästökartoituksesta saadut tulokset kuvaavat päästötasoa Länsi‐Uudenmaan kunnissa vuonna 2007. Tuloksia voidaan hyödyntää päästövähennysten ja ilmastostrategioiden suunnittelussa kartoituskunnissa. Päästötason kehitystä voidaan myös jatkossa seurata uusimalla kartoitus eri vuosina samalla alueella samoja metodeja käyttäen. 1. JOHDANTO ................................................................................................................................ 1 1.1. Ilmastonmuutoksesta yleisesti ............................................................................................... 1 2. PÄÄSTÖLASKENNAN TOTEUTUS ................................................................................................ 2 2.1. KASVENER laskentamalli ........................................................................................................ 2 2.2. Päästöjen laskennan periaatteet KASVENER‐laskentamallissa .............................................. 3 2.3 Laskentatiedot ......................................................................................................................... 3 3. PÄÄSTÖLASKENNAN TULOKSET ................................................................................................ 4 3.1. Tulokset sektoreittain ............................................................................................................ 7 3.1.1. Kaukolämpö ..................................................................................................................... 7 3.1.2. Sähkön tuotanto .............................................................................................................. 8 3.1.3. Teollisuusprosessit .......................................................................................................... 9 3.1.4. Muu teollisuus ................................................................................................................. 9 3.1.5. Liikenne ......................................................................................................................... 10 3.1.6. Rakennusten erillislämmitys ......................................................................................... 11 3.1.7. Maatalous ...................................................................................................................... 12 3.1.8. Jätteiden käsittely ......................................................................................................... 13 3.1.9. Työkoneet ...................................................................................................................... 13 3.2. Tulokset kunnittain............................................................................................................... 14 3.2.1. Hanko ............................................................................................................................ 14 3.2.2. Inkoo .............................................................................................................................. 15 3.2.3. Karjalohja ....................................................................................................................... 15 3.2.4. Karkkila .......................................................................................................................... 16 3.2.5. Lohja .............................................................................................................................. 17 3.2.6. Nummi‐Pusula ............................................................................................................... 18 3.2.7. Raasepori ....................................................................................................................... 18 3.2.8. Siuntio ........................................................................................................................... 19 3.3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ....................................................................... 20 4. POHDINTAA ............................................................................................................................. 20 4.1. Kasvihuonekaasunielut ........................................................................................................ 22 5. JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................... 23 LÄHTEET ...................................................................................................................................... 24 1. JOHDANTO Länsi‐Uudenmaan aluekeskusohjelma AKO Länsi‐Uusimaan ja Forsknings‐ och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novian yhteistyöprojektissa kartoitettiin kasvihuonekaasupäästöt Länsi‐Uudellamaalla niiden kahdeksan kunnan alueella, jotka ovat mukana aluekeskusohjelmassa. Projektissa on kartoitettu syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä koko alueella, sekä kuntakohtaisesti. Kartoituksen piiriin kuuluvat kunnat ovat Hanko, Inkoo, Raasepori, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi‐Pusula, ja Siuntio. Alueella on hieman yli 100 000 asukasta. Kartoitus on tehty vuodelle 2007. Kyseessä on tämänhetkisen päästötason peruskartoitus. Kartoituksen pääpaino on todellisten, kuntarajojen sisäpuolella syntyvien päästöjen tarkastelussa, jolloin päästöihin vaikuttavat suuresti myös kunnassa sijaitsevat suuret teollisuus‐ ja energiantuotantolaitokset, eivät pelkästään kuntatoiminnot. Päästöraportti on tarkoitettu ensisijaisesti kuntapäättäjien työvälineeksi kunnallisessa päätöksenteossa. Tulokset luovat pohjan päästöjen seurannalle ja päästöjen vähentämistoimille tulevaisuudessa. Tulosten pohjalta on myös mahdollista arvioida ja seurata päästökehitystä ja erilaisten päästöjenvähennystoimenpiteiden vaikutuksia päästötasoon. 1.1. Ilmastonmuutoksesta yleisesti Voimistuva kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos aiheuttavat suuria muutoksia yhteiskunnissa lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat muutoksia yhteiskunnan eri tasoilla. Kasvihuoneilmiö syntyy kun maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringosta tulevaa säteilyä mutta pidättävät ilmakehässä maapallon pinnasta takaisin säteilevää lämpösäteilyä, lämmittäen näin maan ilmakehää. Ilmakehän kaasujen säteilynpidätyskyvyn ansiosta osa säteilyenergiasta jää ilmakehään ja tästä johtuen ilmakehän lämpötila on lähellä maanpintaa noin +15 astetta, kun ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta se olisi noin ‐18 astetta. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä lisääntyy, ne pidättävät enemmän lämpösäteilyä, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallon ilmasto lämpenee. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat, hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O, dityppioksidi). Ihmisen toiminta lisää näiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Pitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti teollistumisen aikakaudella ja kasvihuonekaasupäästöjä ja siitä johtuvaa ilmastonmuutoksen voimistumista yritetäänkin nyt hillitä mm. kansainvälisin sopimuksin (mm. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja, sekä tekeillä oleva uusi kansainvälinen ilmastosopimus, jonka on tarkoitus valmistua Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa). Ilmaston lämpeneminen jatkuu lähivuosikymmeninä, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuden