Selvitys Pohjavesialueiden Rajaamismenettelystä Loppuraportti

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Selvitys Pohjavesialueiden Rajaamismenettelystä Loppuraportti SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 LUONNON- Selvitys pohjavesialueiden VARAT rajaamismenettelystä Loppuraportti Minna Hanski (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä Loppuraportti Minna Hanski (toim.), Ritva Britschgi, Timo Friman, Jussi Leino, Maria Mäkinen, Jukka-Pekka Palmu, Juha Poutiainen, Tiina Pullola, Paavo Päätalo, Petri Siiro ja Matti Vänskä Helsinki 2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Maa- Ja metsätalousministeriö Hämeen eliNkeino-, liikenne- Ja ympäristökeskus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT SUOMEN YMPÄRISTÖ 7 | 2010 Ympäristöministeriö Luontoympäristöosasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansikuva: Matti Vänskä Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2010 ISBN 978-952-11-3738-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3739-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) aLkUSaNaT Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 edellytetään, että hedelmän- ja marjantuotannon esteet selvitetään pohjavesialueilla. Asian johdosta maa- ja metsätalousministeriö selvitti syksyllä 2007 hedelmä- ja marjatilojen sekä taimitarhojen sijaintia pohjavesialueilla ja niiden vaikutuksia viljelyyn. Tuloksena oli, että hedelmän- ja marjan- sekä taimiviljelylle voi aiheutua pohjavesialueiden rajojen epätarkkuuden vuoksi kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksia jopa siinä määrin, että pohjavesialueilla tapahtuva viljely koetaan liian kalliiksi ja hankalaksi. Kesällä 2008 Hämeen ympäristökeskus kiinnitti huomiota pohjavesialueita koske- van tiedon riittämättömyyteen, pohjavesialuerajauksen tarkkuutta koskevaan epä- varmuuteen ja näistä aiheutuviin ongelmiin. Ympäristökeskus toivoi, että pohjave- sialueiden rajauksen tarkentamiseen tarvittaviin maastoselvityksiin kohdistettaisiin lisämäärärahaa. Samansuuntaista viestiä saatiin myös muilta ympäristökeskuksilta. Nämä aloitteet olivat taustalla, kun hallitus päätti vuoden 2008 kolmannessa li- sätalousarvioesityksessään 300 000 euron määrärahasta pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena oli selventää pohjavesialueiden rajaamismenettelyä ottaen huomioon rajaamisesta aiheutuvat rajoitukset erityisesti hedelmän- ja marjanviljelylle. Minis- teriöiden välisen työnjaon mukaan vesivarojen käyttöön, hoitoon ja vedenottoon liittyvät asiat sekä kasvinsuojeluaineita koskeva lainsäädäntö kuuluvat maa- ja met- sätalousministeriölle ja pohjaveden suojeluasiat sekä niihin liittyvä lainsäädäntö ympäristöministeriölle. Hankkeen valmistelussa todettiin, että pilottihanke tulee toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiiviissä yhteis- työssä. Hankkeen hallinnointi sovittiin hoidettavaksi Hämeen ympäristökeskuksessa (nykyinen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus = Hämeen ELY-keskus). Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön 9.3.2009 asettama ohjaus- ryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsä- talousministeriöstä ja sen jäseninä toimivat • maatalousylitarkastaja Tove Jern, maa- ja metsätalousministeriö • maatalousylitarkastaja Sini Wallenius (varalla ylitarkastaja Antero Nikander), maa- ja metsätalousministeriö • yli-insinööri Tapani Suomela, ympäristöministeriö • tietohallintojohtaja Mika Tuikkanen, Maaseutuvirasto • johtaja Kari Pääkkönen, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. • toiminnanjohtaja Hannu Salo (varalla erikoiskonsulentti Tuija Tanska), Puutarhaliitto/Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry • vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen, luonnonsuojeluliitto Ohjausryhmän sihteerinä toimi neuvotteleva virkamies Elina Nikkola maa- ja met- sätalousministeriöstä. Hämeen ympäristökeskus asetti 18.3.2009 hankkeelle projektiryhmän, joka rapor- toi ohjausryhmälle. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi vesiylitarkastaja Minna Hanski Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja varapuheenjohtajana vesihuoltopäällikkö Paavo Päätalo Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- sesta ja sen jäseninä toimivat • hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus • toimialapäällikkö Petri Lintinen, Geologian tutkimuskeskus • pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • yksikön päällikkö Juha Poutiainen, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus • tutkija Tiina Pullola, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • hydrogeologi Matti Vänskä, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus Projektiryhmän sihteerinä toimi ympäristöinsinööri Jussi Leino Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Projektiryhmän työskentelyyn ja loppuraportin laadintaan osallistuivat myös • hydrogeologi Jussi Ahonen, Geologian tutkimuskeskus • ylitarkastaja Sari Autio, Suomen ympäristökeskus • harjoittelija Timo Friman, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • ylitarkastaja Juhani Gustafsson, Suomen ympäristökeskus • johtava geologi Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus • geofyysikko Heikki Säävuori, Geologian tutkimuskeskus • geofyysikko Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus Kairaustöistä suurimmalla osalla tutkimusalueista vastasivat porari Tapani Koivisto ja huoltotyöntekijä Touko Palomäki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksesta. 4 Suomen ympäristö 7 | 2010 SISÄLLYS alkusanat ............................................................................................................................3 1 Johdanto ..................................................................................................................... 11 1.1 Ongelman jäsentely ....................................................................................... 11 1.2 Hankkeen tavoitteet ja toteuttaminen .......................................................13 2 Taustatietoa..............................................................................................................15 2.1 Suomen pohjavesialueet ................................................................................15 2.2 Viljely pohjavesialueilla ...............................................................................18 2.3 Vastuut pohjavesiasioissa .............................................................................20 2.4 Tietojärjestelmät ja aineistojen yhteiskäyttö ............................................22 3 Pohjavesialueiden hydrogeologiset selvitykset..........................................24 3.1 Yleistä geologisista rakenneselvityksistä ..................................................24 3.2 Lähtöaineisto ja geologinen maastotarkastus ..........................................24 3.3 Laserkeilausaineistot .....................................................................................25 3.4 Kairaukset ja pohjaveden havaintoputket ................................................26 3.5 Geofysikaaliset menetelmät .......................................................................27 3.5.1 Painovoimamittaukset .........................................................................28 3.5.2 Seismiset menetelmät ..........................................................................29 3.5.3 Maatutkaluotaus ...................................................................................30 3.5.4 Sähköiset menetelmät ......................................................................... 31 3.5.5 Geofysikaaliset matalalentomittaukset .............................................32 3.5.6 Geofysiikan menetelmien yhteiskäyttö ............................................32 3.6 Kalusto- ja henkilöstöresurssit ....................................................................33 4 Hydrogeologiset selvitykset tutkimusalueilla ............................................35 4.1 Tutkimusalueiden valintaperusteet ............................................................35 4.2 Tutkimusalueilla käytetyt tutkimusmenetelmät .....................................36 4.3 Vaaniin pohjavesialue, Eura .........................................................................37 4.3.1 Yleiskuvaus alueesta ............................................................................37 4.3.2 Ennakkokäsitykset pohjavesialueen rajauksesta .............................38 4.3.3 Käytetyt tutkimusmenetelmät ............................................................38 4.3.4 Toteutus ja tulokset ..............................................................................38 4.4 Källvikin pohjavesialue, Länsi-Turunmaa ................................................39 4.4.1 Yleiskuvaus alueesta ............................................................................39 4.4.2 Ennakkokäsitykset pohjavesialueen rajauksesta .............................40 4.4.3 Käytetyt tutkimusmenetelmät ............................................................40 4.4.4 Toteutus ja tulokset .............................................................................. 41 4.5 Putulan pohjavesialue, Hämeenkoski .......................................................42 4.5.1 Yleiskuvaus alueesta ............................................................................42 4.5.2 Ennakkokäsitykset pohjavesialueen rajauksesta .............................42 4.5.3 Käytetyt tutkimusmenetelmät ............................................................43 4.5.4 Toteutus ja tulokset ..............................................................................43 Suomen
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Länsi-Uudenmaan Joukkoliikenteen Palvelutaso
    Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26/2011 Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Teuvo Leskinen, Niko Setälä ja Tuomo Lapp 26/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 1 ISBN 978-952-257-442-8 (PDF) ISSN-L 1798-8101 ISSN 1798-8071 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös verkkojulkaisuna: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa /julkaisut http://www.ely-centralen.fi/nyland /publikationer Kartat: VTJ/VRK 2/2010 © Karttakeskus lupa nro L4356 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 26 | 2011 3 Sisällys Esipuhe .................................................................................................................... 6 1 Tausta .................................................................................................................... 8 1.1 Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset Uudenmaan alueella ........ 8 1.2 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen ........................................ 8 2 Lähtökohdat ........................................................................................................ 10 2.1 Aiemmat suunnitelmat .............................................................................. 10 2.1.1 Esiselvitys
    [Show full text]
  • Lohja E18 Kauppa Ja Elinkeinot
    Lohja E18 Kauppa ja elinkeinot 5.1.2015 Johdanto E18 liittymät sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua, ”ruuhkasuomen kolmion” sisällä. Vt25 ja Vt2 helpottavat saavutettavuutta myös pohjoiseen ja etelään päin. Suunnitteilla oleva Espoo‐Lohja‐Salo‐rataoikaisu liittäisi Lohjan myös Turun junayhteyden varrelle. Suunnitelmissa on kaksi mahdollista asemaa Lohjan alueella. Hanko‐Hyvinkää –junayhteys? • Kytkös nykyiseen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen • Vaikutukset nykyiseen kaupan ja yritystoiminnan sijoittumiseen • Nykyisten työpaikka‐alueiden vahvistaminen • Uusien työpaikka‐alueiden synnyttäminen • Liittymät, joihin ei haluta yritystoimintaa/rakentamisen esteet (suojelu, pohjavesi, maisema, maaperä yms.)? • Aikataulutus? • Junayhteyden ja asemien paikkojen merkitys? Etäisyyksiä • Asumisen rooli liittymien lähellä? Liittymä 25 – Espoon keskus: 25 min ja 34 km • Sijainti nykyisen taajaman yhteydessä vs. sijainti taajamien Liittymä 25 – Turun keskusta: 1h10min ja 120 km ulkopuolella Liittymä 20 – Espoon keskus: 35 min ja 56 km • Kunnallistekniikka? Liittymä 20 – Turun keskusta: 50 min ja 91 km Liittymien profilointi 2 Yritysten toimialat ‐ sijaintikriteerit Yleisiä yritysten sijoittumiseen liittyviä kriteerejä ja kysymyksiä Vaihtelevat tarpeet ja tärkeysjärjestykset eri • Miksi sijoittua erityisesti Lohjan seudulle (vai ei) eli tavoitteleeko yritys Lohjan toimialoilla – päätoimialat: seudun asukkaita tai yrityksiä asiakkaikseen (tai työntekijöikseen)? • Vähittäiskauppa ja kaupalliset palvelut • Onko yritykselle hyötyä sijainnista moottoritien
    [Show full text]
  • 1 Valtatien 1 1 Kehittämisselvitys 1
    1 VALTATIEN 1 1 KEHITTÄMISSELVITYS 1 VÄLILLÄ LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 1 1 1 1 1 1 1 - ' .,- •l \% \ 82 :7 VALTATIEN 1 KEHITTAMISSELVITYS VALILL1 LOHJANHARJU - TURKU TYÖRYHMÄN ESITYS 1982 ES 1 PUHE Turun tie- ja vesirakennuspiirin esityksestä Tie- ja vesirakennushalli- tuksen tieverkkotoimisto päätti helmikuun 19. päivänä 1980 teettää Vai- tatien nro 1 kehittämisselvityksen välillä Lohjanharju-Turku. Tieverk- kotoimiston, tiensuunnittelutoiniiston ja Turun sekä Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirien kesken sovittiin työryhmän asettamisesta selvitys- työtä varten. Työryhmään ovat kuuluneet dipl.ins. Pertti Paukkonen (pj.) TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Ilkka Komsi TVH / Tieverkkotoimisto toimistoins. Pentti Karvonen TVH / Tiensuunnittelutoimisto tieins. Esko Isomäki TVL / Turun piiri dipl.ins. Matti Teräsvirta TVL / Uudenmaan piiri Työryhmän teknisenä avustajana on toiminut Liikennetekniikka Oy, josta työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Reijo Lehtinen, dipl.ins. Markku Toiviainen ja tekn.yo Pentti Mansukoski. Työn aikana on työryhmä kuullut Salon, Halikon, Paimion ja Piikkiön kun- tia. Työryhmän tehtäväksi asetettiin - analysoimalla valtatien liikenneolosuhteisiin vaikutta- vat tekijät muodostaa mandollisimman selkeä kuva tutki- muskohteen ongelmista nyt ja tulevaisuudessa - selvittää, millä toimenpiteillä valtatien nro 1 liiken- nöitävyysolosuhteita voidaan edullisimmin kehittää vä- lillä Lohjanharju-Turku sekä lyhyellä että pitkällä ai- kavälillä tutkia esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tehdä ehdotus jatkoselvitystarpeista
    [Show full text]
  • Lohja Tourist Map 2021
    22 Accommodation 48 Laiskanlinna Guesthouse Tourism 10 Lohja’s Ferry Restaurant Kaljaasi PORI An atmospheric venue for meetings A ferry restaurant always floating in the Somerniemi and vacations on the shore of Lake middle of the lake. Enjoy the summer 43 Gasthaus Lohja Bed & Breakfast TOURIST ATTRACTIONS Puujärvi. Ideal for groups of 8-20 peo- and good company with small snacks A cozy family business right in the ple. A well-maintained milieu and a and café products. You can also organ- center of Lohja, opposite the bus sta- high-quality catering service are wait- 1 The Alitalo Apple Winery/ ise an unforgettable party. Pickups by tion. Welcome for a stay in our clean ing for you. You are warmly welcome! Ciderberg agreement from Tiiliuuninkuja. and well-equipped rooms. Nummijärventie 64, 09120 Karjalohja Surrounded by thousands of apple Tiiliuuninkuja, 08700 Lohja Kauppakatu 3, 08100 Lohja +358 400 622 781 trees, the winery is an unmissable ex- +358 40 522 6612 +358 44 325 8966 [email protected] perience for visitors. At the farm, you kaljaasilauttaravintola.fi [email protected] can find farm animals, a café, and wine gasthauslohja.fi/Bed-Breakfast laiskanlinna.fi shop. Coexistence facebook.com/laiskanlinna Pietiläntie 138, 08800 Lohja 11 The Lohja Museum 12.–18.7. +358 50 371 2342 The idyllic Lohja Museum and the mu- [email protected] seum's park-like yard tell the story of ciderberg.fi the countryside village’s growth into a city. Open all year round. Detailed opening hours at: lohja.fi/museo 55 Rovastinkatu 1, 08100 Lohja Ikkala +358 19 369 4204 [email protected] 76 Pusula 21 12 Ojamo Manor Kiikala 44 Hotel-Restaurant Gasthaus The Russian neoclassical style man- 49 Lohja Myllyniemi farm or from the 1850s has on its lands the accommodations oldest iron mine in Finland.
    [Show full text]
  • Vainion Liikenne
    VAINION LIIKENNE 1.1. - 1.6.2014 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi AIKATAULUMERKINNÄT: TECKENFÖRKLARINGAR: M-S = joka päivä = varje dag M-L = maanantai - lauantai = måndag - lördag M-P = maanantai - perjantai = måndag - fredag M = maanantaisin = måndag Ti = tiistaisin = tisdag K = keskiviikkoisin = onsdag To = torstaisin = torsdag P = perjantaisin = fredag L = lauantaisin = lördag S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä = söndag och helgdagar SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, = söndag och helgdagar, då useamman pyhäpäivän ollessa två eller flera helgdagar samman- peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. faller, köres endast den sista. Ei yksittäisinä arkipyhinä. Ej på söckenhelger. Koulp = koulupäivinä = skoldagar + = kouluvuoden aikana = under skolåret ++ = koulujen kesäloman aikana = under skolornas sommarlov X = pysähtyy tarvittaessa = stannar vid behov = auton vaihto = bussbyte | = auto ei käy paikkakunnalla = bussen besöker ej orten T = tarvittaessa = vid behov th = tienhaara = vägskäl = ExpressBus pikavuoro-osuus = snabbtur (kellonaika) = suluissa oleva kellonaika on liityntäbussin aika lentoasemalla. Muutokset aikatauluissa ovat viranomaisten luvalla mahdollisia. POIKKEAVA LIIKENNE JUHLAPYHINÄ: FÖRÄNDRIGAR PÅ GRUND AV HELGER: 1.1. ke Uudenvuodenpäivä, 1.1. ons Nyårsdagen, sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 5.1. su sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja 5.1. sön söndagstrafik, ej SS-turer 6.1. ma Loppiainen, 6.1. mån Trettondagen, söndagstrafik, sunnuntai- ja SS-vuorot även SS-turer 17.4. to Arkiliikenne, myös 17.4. tor fredagstrafik erilliset P-vuorot 18.4. pe Pitkäperjantai, sunnuntai- 18.4. fre Långfredagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 19.4. la Lauantailiikenne 19.4. lör lördagstrafik 20.4. su Pääsiäispäivä, sunnuntai- 20.4. sön Påskdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 21.4. ma 2. pääsiäispäivä, 21.4.
    [Show full text]
  • Finnish Marine Technology Review 2005
    finlandexports.com THE FINNISH MARINE TECHNOLOGY BUSINESS GUIDE 2005 COLOR FANTASY A closer look at the Finnish-Norwegian co-operation PAGES 20-32 business guides 3 • 2005 • CONSULTING • EQUIPMENT • MACHINERY • MATERIALS FINLAND EXPORTS • SAFETY • SYSTEMS • TURNKEY DELIVERIES • YARDS The secret of prosperity. Safe returns. A successful shipowner bases his business on accurate calculations where unforeseen elements are minimized. Safe returns are assured by maximizing cargo space, minimizing fuel costs and operational expenses, exploiting the most economical port and channel charges. Profits are maximized to the last penny by utilizing the finest electric azimuthing propulsion technology in terms of lifecycle economy and reliability. Quite simple. Are you ready for safe returns? www.abb.com/marine ValueAdded David Tozer Container Ships Business Manager Email: [email protected] Classification of your ship with Lloyd’s Register gives you operational flexibility throughout its lifetime. Lloyd’s Register EMEA Aleksanterinkatu 48 A Our practical solutions can help you protect and maximise FI-00100 HELSINKI the return on the investment in your ship and personnel, adding value to your operations, now and in the future. Tel: +358 9 4761 4400 Fax: +358 9 4761 4499 Email: [email protected] We give you immediate access to your ship’s survey status through ClassDirect Live on the internet. And our optional Lloyd’s Register EMEA hull and machinery planned maintenance schemes provide Hameenkatu 30 D an alternative route to classification compliance by integrating FI-20700 TURKU with your existing inspection and maintenance programmes. Tel: +358 2 273 4133 When you work with us, classification of your ship is an investment Fax: +358 2 233 1369 that helps lead to savings in cost and greater efficiency.
    [Show full text]
  • Etelä-Suomen Lähiliikenteen Sekä Pikavuoroliikenteen Aikataulut
    14.8.2017-7.1.2018 Etelä-Suomen lähiliikenteen sekä pikavuoroliikenteen aikataulut Oy Pohjolan Liikenne Ab Sisältö/aikataulun nro & reitti sivu Tietoja matkalipuista ja alennuksista 1-7 Veturitie 17 Hinnasto 7 00240 HELSINKI 1 Helsinki-Salo-Turku 8-9 3 Virkkala-Lohja-Muijala-Salo-Turku 10 4 Helsinki-Turku-Rauma 11 Asiakaspalvelu 5 Helsinki-Karjaa-Tammisaari-Hanko 12-13 palvelee mm. aikataulu- ja reitti- 7 Helsinki-Lahti-Mikkeli-Kuopio-Kajaani 14-15 tiedusteluissa arkisin klo 8.30- 12 Helsinki-Loviisa-Kotka 16-17 15 Kotka-Kouvola-Lahti-Tampere 18 16.30 numerossa: 0600 555 840 17 Turku-Salo-Helsinki-Kotka 20-21 (Puhelun hinta on 0,79 e/min + ppm) 23 Helsinki-Lohja-Virkkala 22-25 25 Helsinki-Lohja-Sammatti-Karjalohja-Salo 26 Verkkokaupan tuki 26 H:ki-Lohja-Mustio-Karjalohja 27 32 Lohja-Inkoo-Degerby 27 palvelee verkkokauppaan ja 33 Kahvimaa-Lieviö-Lohja 27 -lippuihin liittyvissä tiedusteluissa 35 Helsinki-Lohja-Lohjansaari 27 arkisin klo 8.30-16.30 numerossa: 36 H:ki-Kirkkonummi-Siuntio 28 37 Lohja-Siuntio 29 075 325 5840 40 Kirkniemi-Virkkala-Lohja-Muijala 30-33 (Puhelun hinta on 0,088 e/min + ppm) 41 Lohja-Routionmäki-Paloniemi 34 42A Lohja-Lohjan sairaala 34 42B Lohja-Nummentausta (Takasenkatu) 34 Palaute 42C Lohja-Lempola 34 Voit antaa meille palautetta 43 Helsinki-Veikkola 35 kirjallisesti verkkosivujemme 44 Helsinki-Nummela 36-37 46 Helsinki-Nummela-Lankila 38-39 kautta tai soittamalla arkisin klo 48 Helsinki-Kalkkimäki-Hiidenranta 40-41 8.30-16.30 palautenumeroon : 51 Helsinki-Vihti 42 53 Lohja-Nummela-Vihti-Karkkila 43-44 075 325 5841 54 Helsinki-Vihti-Karkkila 45 (hinta 0,088 e/min + ppm) 54A Hki-Vihti-Pusula, Hki Karkkila-Pusula 45 55 Helsinki-Kalajärvi-Karkkila 45 56 Helsinki-Vihtijärvi-Karkkila 45 * Merkkien selityksen ja juhlapyhä- 57 Lohja-Saukkola-Nummi-Pusula-Somero 46 liikenteen poikkeukset takakannen 58 Helsinki-Nummela-Lohja-Saukkola 46 taitteessa.
    [Show full text]
  • Maa- Ja Elintarviketalous 2929 Maa- Ja Elintarviketalous 29 Kumppanuus Kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa
    Maa- ja elintarviketalous 2929 Maa- ja elintarviketalous 29 Kumppanuus kuntatasollamaaseutupolitiikantoimeenpanossa Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Talous Maa- ja elintarviketalous 29 179 s., 2 liitettä Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas Markku Kiviniemi Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-785-8 (Painettu) ISBN 951-729-786-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 1458-5073 (Painettu) ISSN 1458-5081 (Verkkojulkaisu) www.mtt.fi/met/pdf/met29.pdf Copyright MTT Ella Mustakangas, Markku Kiviniemi ja Hilkka Vihinen Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki www.mtt.fi/mttl Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki Puhelin (09) 56 080, telekopio (09) 563 1164 sähköposti [email protected] Julkaisuvuosi 2003 Painopaikka Data Com Finland Oy Kannen kuva Ella Mustakangas 2 Kumppanuus kuntatasolla maaseutupolitiikan toimeenpanossa Ella Mustakangas1), Markku Kiviniemi2) ja Hilkka Vihinen1) 1) MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki, [email protected], [email protected] 2) Yleisen valtio-opin laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto, [email protected] Tiivistelmä Tutkimus käsittelee paikallisen omaehtoisuuden mahdollisuuksia ja esteitä kun- nissa sekä paikallisen ja seudullisen toimintakyvyn parantamisen edellytyksiä. Tarkastelun taustalla ovat julkisen sektorin rakenteita ja toimintatapoja koske- neet uudistukset, hallinnon
    [Show full text]
  • Vesihallituksen Julkaisuja of Waters TOTALPLAN FÖR
    Vesihallituksen julkaisuja Publications of the National Board of Waters 25 fl TOTALPLAN FÖR VATTENANVÄNDNINGEN 1 VÄSTRA NYLAND integrated Water Resources Development Pian for the Western Uusimaa Region Vesihallitus—National Board of Waters, Finland Helsinki 1978 Vesihallituksen julkaisuja Publications of the National Board of Waters TOTALPLAN FÖR VATTENANVÄNDNINGEN 1 VÄSTRA NYLAND Integrated Water Resources Development Pian for the Western Uusimaa Region Vesihallitus—National Board of Waters, Finland Helsinki 1978 / ISBN 951-46-3291-5 ISSN 0355-9297 Helsingfors 1978. Statens tryckericentral 3 INNEHÄLL Planens bildmaterial 6 Planens tabelimaterial 8 företal 11 1. Inledning 13 2. Planeringsomridet 14 2.1 Aränsning av planeringsområdet 14 2.2 Naturförhållanden 17 2.3 Bosättning och näringsliv 17 3. Vattentillgångarna 18 3.1 Ytvattnen 18 3.11 Alimän redogörelse över vattendragen 18 3.12 Alimänna hydrologiska drag samt vattendragens tillstånd och vattenkvalitet 20 3.2 Grundvatten 30 3.21 Grundvattenförekomsterna och deras avkastning 30 3.22 Grundvattnets kvalitet 30 4. Målsättningen för vattnens användning och skydd 33 4.1 Vattenförsörjningen 33 4.2 Vattnens belastning och vattenskyddet 33 4.3 Vattnens rekreationsbruk 34 4.4 fiskerihush11ningen 34 4.5 Vattenkrafthushållningen 35 4.6 Flottning och trafik till sjöss 35 4.7 Översvämningsskydd och torrläggning 35 4.8 Vrd och skydd av vattenmiljö och vattenlandskap 35 5. Pianeringen av vattnens olika användningsformer samt vattenskyddet 35 5.1 Vattenförsörjningen 35 5.11 Samhällena 35 5.111 Nuvarande
    [Show full text]
  • Personal Name Systems in Finnic and Beyond
    PERSONAL NAME SYSTEMS IN FINNIC AND BEYOND UUHH 112.indd2.indd 1 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 UUHH 112.indd2.indd 2 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Uralica Helsingiensia12 Personal name systems in Finnic and beyond EDITED BY TERHI AINIALA & JANNE SAARIKIVI HELSINKI 2017 UUHH 112.indd2.indd 3 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Terhi Ainiala & Janne Saarikivi (eds): Personal name systems in Finnic and beyond. Orders • Tilaukset Uralica Helsingiensia 12. Tiedekirja Cover Rigina Ajanki Snellmaninkatu 13 Layout Mari Saraheimo FI-00170 Helsinki <www.tiedekirja.fi> ISBN 978-952-5667-90-5 (print) <[email protected]> ISBN 978-952-5667-91-2 (online) ISSN 1797-3945 Printon Tallinn 2017 Uralica Helsingiensia The series Uralica Helsingiensia is founded in 2008. It features thematic volumes and mono- graphs on the history, typology and sociology of Uralic languages. Studies focusing on Es- tonian language and culture, Hungarian language and culture, as well as Saamic studies are equally welcome in the series. The series also seeks to support university studies on its focus areas. Uralica Helsingiensia is rated at level 1 by the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. All submitted manuscripts are peer-reviewed. Uralica Helsingiensia on perustettu 2008. Sarjassa julkaistaan temaattisia artikkeli kokoelmia tai monografi oita erityisesti uralilaisten kielten historian, typologian ja kielisosiologian alalta. Aihepiiriin kuuluvat myös Unkarin kielen ja kulttuurin, Viron kielen ja kulttuurin ja saamentutkimuksen
    [Show full text]
  • The Uusimaa Road Region 75 Years
    The Uusimaa Road Region 75 years 1995 Og 'Where di7it all start..1____ In the 16th century, Finland had some 4,000 kilo- metres of public roads. Road construction and maintenance was the responsibility of peasants. The governors of provinces, rural police chiefs and bridge bailiffs served as the local road authorities. The Kings of Sweden and their Councils issued road decrees, but centralized administration was not created until 1797. This administration, or the Royal Rapids Clearing Board, led by Field Marshal, Count Wilhelm Klingsborg, was mainly responsible Mauritz for the clearing of rapids and construction of mills for hydropower. Peasants were still required to maintain roads. When Finland was annexed to Russia after the war of 1808-1809, the Board con- tinued its work under different names: the Board for Rapids Clearing and Canal Operations (1816- 1840), the Board for Roads and Waterworks (1840-1860), and finally the Supreme Board for Roads and Waterways (1860-1925) For the management and supervision of work, the country was divided into six regions: Oulu, Vaasa, Tampere (since 1869 Western Häme), Päi- janne, Kuopio, and Saimaa. Each region was headed by a regional engineer. Most of Uusimaa The 'real' Karl Fredrik Appeigren worked as the regional engi- neer in the Uusimaa Region, first temporarily from 1920 to 1925, and then on a permanent basis from 1925 to 1931. -;, ,.-., Province was originally included in the Paijänne Region, with the exception of some areas in western Uusimaa. In March 1920, ,',' '-., .' $12 ; &) 2, "15 a good two years after Finland became independent, the Minis- ,2., try of Communications and Public Works ordered the Supreme l.
    [Show full text]