Säädk 76/1999

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Säädk 76/1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 738—747 SISÄLLYS N:o Sivu 738 Asetus teknologian kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta .................. 1665 739 Asetus porotalousasetuksen 18 §:n muuttamisesta ........................................... 1668 740 Asetus luontaiselinkeinoasetuksen 51 §:n kumoamisesta ..................................... 1669 741 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopi- mukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta .......................................... 1670 742 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopi- mukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta ........ 1671 743 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta ......................................... 1672 744 Valtioneuvoston päätös energiapolitiikan neuvostosta annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta .............................................................................. 1673 745 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös julkisesti tuettujen alusluottojen yleisistä ehdoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta ................................... 1674 746 Maa- ja metsätalousministeriön päätös perunanviljelijälle maksettavan kansallisen tuen ehdoista 1676 747 Helsingin vaalipiirilautakunnan kuulutus Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalien tuloksesta ........................................................................... 1677 N:o 738 Asetus teknologian kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä kumotaan teknologian kehittämiskeskuksesta 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun asetuk- sen (467/1993) 7 §:n 3 momentti ja 12 §, sellaisina kuin ne ovat 7 §:n 3 momentti asetuksessa 1253/1997 ja 12 § osaksi asetuksessa 1260/1995, sekä muutetaan 1 §, 2 §:n 3 momentti, 6 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 14 ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti ja 14 § mainitussa asetuksessa 1253/1997, 2 §:n 3 momentti mainitussa asetuksessa 1260/1995, 6 § osaksi mai- nitussa asetuksessa 1253/1997 sekä 13 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa ja asetuksessa 134/1995, seuraavasti: 1§ Teknologian kehittämiskeskuksesta anne- jen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tun lain (429/1993) 3 §:ssä säädettyjen teh- muiden tutkimustoimintaa harjoittavien orga- tävien toteuttamiseksi kehittämiskeskus: nisaatioiden teknologialähtöisiä tutkimus- ja 1) rahoittaa teollisuuden, palveluelinkeino- kehityshankkeita; 76—1999 490301 1666 N:o 738 2) suunnittelee, rahoittaa ja ohjaa teknolo- dentamiseen liittyvistä toimintalinjoista sekä giaohjelmia; muista sellaisista kehittämiskeskuksen kan- 3) edistää erityisesti pienten ja keskisuur- nalta merkittävistä asioista, jotka pääjohtaja ten yritysten kykyä kehittää ja kaupallisesti tai hallituksen puheenjohtaja haluaa hallituk- hyödyntää uutta teknologiaa sekä uusien yri- sen käsiteltäviksi. tysten ja liiketoimintojen syntymistä; Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 koh- 4) edistää yritysten keskinäistä sekä niiden dassa säädetään, hallitus voi päättää varojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä; myöntämisestä sellaiseen mainitussa koh- 5) edistää kansainvälisen teknologiayhteis- dassa tarkoitettuun hankkeeseen, jossa kehit- työn hyödyntämistä yrityksissä ja tutkimus- tämiskeskuksen rahoitusosuus ei ylitä laitoksissa; 10 miljoonaa markkaa. 6) ohjaa ja valvoo työvoima- ja elinkeino- keskusten toimintaa niiden hoitaessa kehittä- 10 § miskeskuksen toimialaan kuuluvia tehtäviä; ————————————— 7) avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä Lisäksi pääjohtajalta vaaditaan ylempi kor- avaruusasiain hallinnon hoitamisessa ja huo- keakoulututkinto, hyvää perehtyneisyyttä lehtii avaruusasiain neuvottelukunnasta anne- viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitet- tun asetuksen (288/1992) 4 §:ssä tarkoitetun tua johtamistaitoa ja -kokemusta. sihteeristön tehtävistä; 8) avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä Euroopan unionin tutkimustoimintaa ja tek- 11 § nologista kehittämistoimintaa koskevien asi- ————————————— oiden hoitamisessa; Muihin kehittämiskeskuksen virkoihin ni- 9) huolehtii Euroopan unionin tutkimus- ja mittää pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä kehittämistoiminnan Suomen sihteeristön toisin määrätä. Hallitus antaa tarkemmat tehtävistä; määräykset siitä, mihin kehittämiskeskuk- 10) huolehtii teknologiaa koskevasta tiedo- sen virkoihin nimittämisestä pääjohtajan on tuksesta. ennen nimittämistä kuultava hallitusta. Työ- sopimussuhteisen henkilöstön ottamisesta määrätään työjärjestyksessä. 2§ ————————————— Kehittämiskeskuksessa on pääjohtajan li- 13 § säksi muita virkamiehiä ja työsopimussuh- Virkavapauden myöntää: teista henkilöstöä. 1) pääjohtajalle enintään vuodeksi kauppa- ————————————— ja teollisuusministeriö ja yli vuodeksi valtio- neuvosto; sekä 2) muille virkamiehille pääjohtaja tai muu 6§ työjärjestyksessä määrätty virkamies. Hallitus päättää: ————————————— 1) kehittämiskeskuksen yleisistä toiminta- linjoista sekä vaikuttavuus- ja muista tavoit- teista ottaen huomioon kauppa- ja teollisuus- 14 § ministeriön kanssa sovitut tavoitteet; Hallitus päättää, ketkä kehittämiskeskuk- 2) kehittämiskeskuksen talousarvioehdo- sen virkamiehistä toimivat pääjohtajan sijai- tuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sina. Muiden virkamiesten sijaisista määrä- sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tään työjärjestyksessä. hyväksymisestä; 3) varojen myöntämisestä sellaisiin yritys- 16 § ten tuote- ja tuotantoteknologian kehi- Kehittämiskeskuksen ulkomaan yksikössä tyshankkeisiin ja muihin teknisen tutkimuk- työskentelevä henkilö vastaa häntä koske- sen tutkimushankkeisiin, joissa kehittämis- vassa riita-asiassa Helsingin käräjäoikeudes- keskuksen rahoitusosuus on yli 10 miljoonaa sa. Sama koskee rikosasiaa, jos rikos on teh- markkaa; ty ulkomailla eikä rikoslain mukaan kuulu 4) kansallisista teknologiaohjelmista, ra- ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi. hoitusperiaatteista ja muista rahoituksen koh- N:o 738 1667 Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä ke- ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttä- säkuuta 1999. miin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja 1668 N:o 739 Asetus porotalousasetuksen 18 §:n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä kumotaan 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun porotalousasetuksen (494/1991) 51 §, ja muutetaan sanotun asetuksen (494/1991) 18 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuk- sessa 540/1997, seuraavasti: 18 § aiheutuneen hätäruokinnan kustannuksista. ————————————— Tuki voidaan myöntää yhteisesti niille poro- Porotalouden harjoittajalle, joka omistaa ja omistaville ruokakunnan jäsenille, jotka yksin tai yhdessä samaan ruokakuntaan kuu- täyttävät tuen myöntämisen edellytykset. luvien henkilöiden kanssa vähintään 35 elo- poroa, voidaan myöntää tukea enintään 45 Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä prosenttia poronhoitovuonna 1998—1999 kesäkuuta 1999. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 1669 N:o 740 Asetus luontaiselinkeinoasetuksen 51 §:n kumoamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään: 1§ 2§ Tällä asetuksella kumotaan 8 päivänä maa- Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä liskuuta 1991 annetun luontaiselinkeinoase- kesäkuuta 1999. tuksen (492/1991) 51 §. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 1670 N:o 741 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Liikenneministerin esittelystä säädetään: 1§ hyväksynyt 23 päivänä joulukuuta 1998, tu- Lontoossa 4 päivänä kesäkuuta 1997 ih- levat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999 mishengen turvallisuudesta merellä vuonna niin kuin siitä on sovittu. 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopi- mukseen (SopS 11/1981) Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomi- 2§ tean päätöksellä MSC.65(68) tehdyt muu- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä hei- tokset, jotka tasavallan presidentti on näkuuta 1999. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Kimmo Sasi (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa Merenkulkulaitoksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.) 1671 N:o 742 Asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999 Liikenneministerin esittelystä säädetään: 1§ tasavallan presidentti on hyväksynyt 14 Lontoossa 28 päivänä marraskuuta 1997 päivänä joulukuuta 1998, tulevat voimaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1 päivänä heinäkuuta 1999 niin kuin siitä 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopi-
Recommended publications
  • Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland
    Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland CHECK AGAINST DELIVERY At the European University Viadrina, Frankfurt an der Oder EMBARGOED UNTIL 11 January 2005 11.1.2005 12.00 From Europe to Real-Europa The recent events in Ukraine remind us of the fact that the transformation of Europe, which started in 1989, is still continuing. German reunification, the collapse of the Soviet Union, the re-established independence of the Baltic States and the liberation of Eastern Europe set in motion a process that has not yet come to an end. This chain of events released energy, which had previously been held back by the command economy, and gave impetus to a comprehensive modernization process of societies. The gap in living standards between East and West began to shrink. A major milestone was the enlargement of the European Union by ten new Member States in May 2004. To quote Willy Brandt: "What belongs together, grows together". Ukraine’s Orange Revolution has finally proved that freedom without democracy does not work. On the other hand, democracy does not function without the safeguards guaranteed by the rule of law and the democratic control exercised by civil society, a political opposition and the media – in other words a system of checks and balances. The bloodless dissolution of the Soviet Union and the ideological system it represented was a historic event, the uniqueness of which is accentuated by the violent collapse of Yugoslavia. Freedom is a mighty power. German re-unification became possible only after the birth of true freedom brought about by the collapse of the Berlin Wall.
    [Show full text]
  • Otto Stenrothista Alexander Stubbiin
    1 Ulkoasiainministeriön juhlaseminaari 27.5. 2008 Klaus Törnudd Otto Stenrothista Alexander Stubbiin Ulkoasiainministeriössä on alusta lähtien ollut paljon töitä. Suomen ensimmäinen ulkoasiainministeri Otto Stenroth on muistelmissaan kertonut miten hän nimityksen saatuaan toukokuun lopussa 1918 joutui melkein epätoivon valtaan, kun asioiden ja puheille pyrkijöiden lukumäärä oli valtava, eikä työvoimaa ollut riittävästi Sisällissota oli silloin juuri takana, valkoinen osapuoli oli voittanut, ja asioita ryhdyttiin järjestämään koeteltuja eurooppalaisia tapoja noudattaen. Suomessa rekrytoitiin nopeasti vasta perustettuun ulkoasiaintoimituskuntaan nuoria kyvykkäitä henkilöitä. Vanhempia, itsenäisyysliikkeessä ansioituneita miehiä lähetettiin edustajiksi ulkomaille. Lisäksi lähetettiin virkamies Tukholmaan tutustumaan Ruotsin ulkoministeriön organisaatioon ja toimintaan sekä kutsuttiin salaneuvos Karl Müller Saksasta antamaan diplomatian työmuotoja ja käytäntöjä koskevia neuvoja. Suunnilleen samalla tavalla ovat mm. Baltian tasavallat joutuneet toimimaan 1990-luvun alussa itsenäisyyden palautumisen jälkeen. Alkuaikoina töissä oli seitsemäntoista virkamiestä, jotka ministeri Stenroth oli suurimmaksi osaksi itse valinnut. Valmiita malleja oli olemassa, mutta jonkun verran kompasteltiin kirjeenvaihdon muotoilussa ensimmäisen vuoden aikana. Tunnettu tapaus liittyy pitkään ranskankieliseen noottiin, jonka Suomen asiainhoitaja Tukholmassa kesäkuun lopulla vuonna 1918 luovutti Ison-Britannian lähettiläälle. Lähettilään ensi reaktio oli ollut, että
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]
  • 1907475* A/Hrc/28/2
    United Nations A/HRC/28/2 General Assembly Distr.: General 7 May 2019 Original: English Human Rights Council Twenty-eighth session Agenda item 1 Organizational and procedural matters Report of the Human Rights Council on its twenty-eighth session Vice-President and Rapporteur : Mothusi Bruce Rabasha Palai (Botswana) GE.19-07475(E) *1907475* A/HRC/28/2 Contents Page Part One: Resolutions, decisions and President’s statements adopted by the Human Rights Council at its twenty-eighth session ........................................................................................................... 4 I. Resolutions .................................................................................................................................... 4 II. Decisions ....................................................................................................................................... 5 III. President’s statements ................................................................................................................... 6 Part Two: Summary of proceedings ............................................................................................................... 7 I. Organizational and procedural matters .......................................................................................... 7 A. Opening and duration of the session ..................................................................................... 7 B. Attendance ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • FSD1263 Finnish Voter Barometer Autumn 2002 Codebook
    FSD1263 Finnish Voter Barometer Autumn 2002 Codebook FINNISH SOCIAL SCIENCE DATA ARCHIVE The bibliographic citation for this codebook: Finnish Voter Barometer Autumn 2002 [codebook]. Finnish Social Science Data Archive [pro- ducer and distributor], 2018. This codebook has been generated from the version 1.0 (10.6.2003) of the data. Finnish Social Science Data Archive FIN-33014 University of Tampere FSD User Services: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi +358 40 190 1442 Aila Data Service Portal: https://services.fsd.uta.fi/ Finnish Social Science Data Archive http://www.fsd.uta.fi/en/ $ Koodikirjoitin.py v35 @ 2018-01-25 12:38:21.305000 $ To the reader This codebook is part of the data FSD1263 archived at the FSD (Finnish Social Science Data Archive).The dataset has been described in as much detail as possible in Finnish and English. Variable frequencies, variable and value labels, and missing values have been checked. If neces- sary, the data have been anonymised. The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. The bibliographic citation suggested by the archive: Gallup Finland: Finnish VoterBarometer Autumn 2002 [dataset]. Version 1.0 (2003- 06-10). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T- FSD1263 The user shall notify the archive of all publications where she or he has used the data. The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.
    [Show full text]
  • Official Directory of the European Union
    ISSN 1831-6271 Regularly updated electronic version FY-WW-12-001-EN-C in 23 languages whoiswho.europa.eu EUROPEAN UNION EUROPEAN UNION Online services offered by the Publications Office eur-lex.europa.eu • EU law bookshop.europa.eu • EU publications OFFICIAL DIRECTORY ted.europa.eu • Public procurement 2012 cordis.europa.eu • Research and development EN OF THE EUROPEAN UNION BELGIQUE/BELGIË • БЪЛГАРИЯ • ČESKÁ REPUBLIKA • DANMARK • DEUTSCHLAND • EESTI • ΕΛΛΑΔΑ • ESPAÑA • FRANCE • ÉIRE/IRELAND • ITALIA • ΚΥΠΡΟΣ/KIBRIS • LATVIJA • LIETUVA • LUXEMBOURG • MAGYARORSZÁG • MALTA • NEDERLAND • ÖSTERREICH • POLSKA • PORTUGAL • ROMÂNIA • SLOVENIJA • SLOVENSKO • SUOMI/FINLAND • SVERIGE • UNITED KINGDOM • BELGIQUE/BELGIË • БЪЛГАРИЯ • ČESKÁ REPUBLIKA • DANMARK • DEUTSCHLAND • EESTI • ΕΛΛΑ∆Α • ESPAÑA • FRANCE • ÉIRE/IRELAND • ITALIA • ΚΥΠΡΟΣ/KIBRIS • LATVIJA • LIETUVA • LUXEMBOURG • MAGYARORSZÁG • MALTA • NEDERLAND • ÖSTERREICH • POLSKA • PORTUGAL • ROMÂNIA • SLOVENIJA • SLOVENSKO • SUOMI/FINLAND • SVERIGE • UNITED KINGDOM • BELGIQUE/BELGIË • БЪЛГАРИЯ • ČESKÁ REPUBLIKA • DANMARK • DEUTSCHLAND • EESTI • ΕΛΛΑΔΑ • ESPAÑA • FRANCE • ÉIRE/IRELAND • ITALIA • ΚΥΠΡΟΣ/KIBRIS • LATVIJA • LIETUVA • LUXEMBOURG • MAGYARORSZÁG • MALTA • NEDERLAND • ÖSTERREICH • POLSKA • PORTUGAL • ROMÂNIA • SLOVENIJA • SLOVENSKO • SUOMI/FINLAND • SVERIGE • UNITED KINGDOM • BELGIQUE/BELGIË • БЪЛГАРИЯ • ČESKÁ REPUBLIKA • DANMARK • DEUTSCHLAND • EESTI • ΕΛΛΑΔΑ • ESPAÑA • FRANCE • ÉIRE/IRELAND • ITALIA • ΚΥΠΡΟΣ/KIBRIS • LATVIJA • LIETUVA • LUXEMBOURG • MAGYARORSZÁG • MALTA • NEDERLAND
    [Show full text]
  • Yleisradion Hallinnon Ja Ohjauksen Kehitys 1926–2017. Kehityskaari Eduskunnan Alaiseksi Yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki
    JULKAISUJA 17/2017 Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017 Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tutkimuksen motto ”Ne, jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä” George Santayana Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä. arvot Rohkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö Julkaisun päivämäärä 19.12.2017 Julkaisun nimi Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017. Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi Tekijät Martti Soramäki Toimeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö 9.1.2017 Julkaisusarjan nimi ja numero ISSN (verkkojulkaisu) 1795-4045 Liikenne- ja viestintäministeriön ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-243-537-8 julkaisuja 17/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-537-8 Asiasanat Julkinen palvelu, Yleisradion hallinto, ohjaus, valvonta Yhteyshenkilö Muut tiedot Tutkimusta koskevat tiedustelut: YTT Martti Soramäki, 0405597203, [email protected] Tiivistelmä Tämä tutkimus käsittelee Yleisradiota vuosina 1926–2017. Tarkoitus on kuvata ja analysoida yleisellä toimielintasolla (eduskunta, valtioneuvosto/liikenne- ja viestintäministeriö/yhtiökokous, yhtiön hallintoneuvosto, yhtiön hallitus) Yleisradion valvontaa ja omistajaohjausta ja näihin liittyvän johtamisen ja työnjaon kehitystä. Erityisesti on tarkoitus tutkimuskysymyksenä selvittää, miten
    [Show full text]
  • Council of the Baltic Sea States Annual Report for the Finnish
    Council of the Baltic Sea States: From Idea to Action: Empowering Cooperation in the Baltic Sea Region Council of the Baltic Sea States Annual Report for the Finnish Presidency 2013-2014 Coherence, Cooperation & Continuity Finland undertook an ambitious programme during the year the Foreign Ministry chaired the Council of the Baltic Sea States, which ultimately culminated in three new long priorities for the organisation. Finland emphasized the continued need for coherence and cooperation between the various organisations that provide the architecture for Baltic Sea Region cooperation. Finland´s vision of a model maritime region was pushed forward by the utilization of several initiatives in tandem - by adopting a triple pronged approach, including, the integration of maritime spatial planning, the promotion of clean shipping and the management of potential maritime accidents. A strong focus on alternative fuels combined with a dialogue on competitiveness and logistics brought together private actors and public stakeholders in the maritime field, which has strengthened the baseline for action – especially between the shipping companies, including manufacturing and shipbuilding and pan-Baltic multilateral organisations such as CBSS and HELCOM. Clean, Safe and Smart Baltic Sea Table of Contents Finnish Presidency Finnish Presidency Committee of Senior Outcomes Highlights Officials 2 3 8 Key Actions Taken Key Actions of the TheEuropean Union by the CSO during Finnish Presidency Strategy for the the Finnish CBSS Baltic Sea Region Presidency
    [Show full text]
  • Sisällissota 1918 Ja Kirkko
    Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 212 Finska kyrkohistoriska samfundets handlingar 212 Sisällissota 1918 ja kirkko Toimittanut Ilkka Huhta Zusammenfassung (Puuttuu vielä tästä, lisätään vedokseen) Helsinki 2009 Suomen kirkkohistoriallinen seura Societas historiae ecclesiasticae Fennica Suomen kirkkohistorialliselle seuralle julkaistavaksi esittäneet professori Pentti Laasonen ja professori Juha Seppo Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 33 (Aleksanterinkatu 7) FI-00014 Helsingin yliopisto Myynti: Tiedekirja, Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki Puh. (09) 635 177, telekopio 635 017 e-mail: [email protected] Kannen sarja-asun suunnittelu: Aune-Elisabet Haapalainen Layout ja kansi: Terhi Lehtonen Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Kansikuvassa ISBN 978-952-5031-55-3 ISSN 0356-0759 ISSN-L 0356-0759 Kirjapaino ??? Painopaikka, 2009 SISÄLLYS Ilkka Huhta Kirkko ja 1918 ...................................................................... 7 I Kirkko ja kansakunta kriisivuosina Pertti Haapala Kun kansankirkko hajosi ..................................................... 17 Hannu Mustakallio Kirkon johto, pappispoliitikot ja herätysliikkeet ................ 24 Tarja-Liisa Luukkanen Teologian ylioppilaat, työväenkysymys ja sosialismi ........ 43 Juha Poteri Valkoisten sankarihautajaiset .............................................. 52 Pirjo Markkola Kirkko, naiset ja sisällissota ................................................ 69 Mervi Kaarninen Kirkko, lapset ja sisällissota ................................................. 81 Tuulikki Pekkalainen
    [Show full text]
  • Tracing the Treaties of the EU (March 2012)
    A Union of law: from Paris to Lisbon — Tracing the treaties of the EU (March 2012) Caption: This brochure, produced by the General Secretariat of the Council and published in March 2012, looks back at the history of European integration through the treaties, from the Treaty of Paris to the Treaty of Lisbon. Source: General Secretariat of the Council. A Union of law: from Paris to Lisbon – Tracing the treaties of the European Union. Publications Offi ce of the European Union. Luxembourg: March 2012. 55 p. http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/librairie/PDF/QC3111407ENC.pdf. Copyright: (c) European Union, 1995-2013 URL: http://www.cvce.eu/obj/a_union_of_law_from_paris_to_lisbon_tracing_the_treaties_of_the_eu_march_2012-en- 45502554-e5ee-4b34-9043-d52811d422ed.html Publication date: 18/12/2013 1 / 61 18/12/2013 CONSILIUM EN A Union of law: from Paris to Lisbon Tracing the treaties of the European Union GENERAL SECRETARIAT COUNCIL THE OF 1951–2011: 60 YEARS A UNION OF LAW THE EUROPEAN UNION 2010011 9 December 2011 THE TREATIES OF Treaty of Accession of Croatia,ratification in progress 1 December 2009 Lisbon Treaty, 1 January 2007 THE EUROPEAN UNION Treaty of Accession of Bulgaria and Romania, Treaty establishing a Constitution29 for October Europe, 2004 signed on did not come into force Lisbon: 13 December 2007 CHRON BOJOTUJUVUJPO $PVODJMCFDPNFT Treaty of Accession of the Czech Republic, Estonia, Cyprus, Latvia, t ЅF&VSPQFBO 1 May 2004 CFUXFFOUIF&VSPQFBO Lithuania, Hungary, Malta, Poland, Slovenia and Slovakia, t - BXNBLJOH QBSJUZ
    [Show full text]
  • Minority Nationalism and Socialism K
    70 TYÖVÄENTUTKIMUS VUOSIKIRJA 2020 MINORITY NATIONALISM AND SOCIALISM K. H. Wiik and the National Question in Finnish Social Democracy from 1900s to 1940s Matias Kaihovirta Postdoctoral researcher, Political History, University of Helsinki Introduction: Ethnic identification of the cruellest genocides in human history and Swedish minority nationalism that would take place at the heart of Europe. in Finnish social democracy The question of the future role of the Swedish- speaking minority in Finland was one of many First, we must abandon the notion that eve- national issues in which the role of minori- rything concerning national issues would be ties in the post-First World War nationalising nationalism and therefore unworthy for a so- 2 cialist.1 nation states became a political question. As this article will demonstrate, the future role of These were the words used by the Swedish- the Swedish-speaking minority would have a speaking Finnish social democratic politician decisive impact on both Finnish domestic and Karl Harald Wiik (1883–1946) in a speech foreign policy according to the Finnish Swed- he gave in 1921 in Helsinki for the Finnish ish-speaking socialist politician K. H. Wiik. Swedish-speaking social democrats. Wiik was, By studying Wiik and his role as a politi- at the time, regarded as an expert on national cal and ideological foreground figure of the issues within the Finnish Social Democratic Swedish-speaking labour movement in Fin- Party (SDP). National issues were extremely land, this article aims to study the relationship relevant throughout Europe after the First between national issues, class and socialism in World War, especially with the fall of the the history of the Finnish social democratic multinational Eastern- and Central-European labour movement.
    [Show full text]
  • Politics on Paper
    Research Report no. 90 Timo-Erkki Heino Politics on Paper Finland’s South Africa Policy 1945–1991 Nordiska Afrikainstitutet Uppsala 1992 Indexing terms Foreign Policy Sanctions Sotuh Africa Finland ISSN 0080-6714 ISBN 91-7106-326-9 Editing: Madi Gray © The author and Nordiska Afrikainstitutet 1992 Contents Foreword 4 Abbreviations, Parliamentary Parties 5 Foreign Policy: Whose Concern? 6 Policy shifts 6 The international background 7 The players 7 Guardian of foreign policy 8 The second foreign ministry 9 Political parties 9 Non-governmental organizations 9 Two groups of protagonists 10 The Flag Follows Trade, 1850–1944 12 From Doctor to Judge, 1945–1966 14 The country that came in from the cold 15 In the shadow of Sharpeville 16 Sanctions: an end, not a means Boycotting “Lumumba” 19 Left-wing victory 20 Namibia on the agenda 21 As if We Were Morally Concerned, 1967–1978 23 The aftermath of the boycott 24 The Little League vs. The Gang of Doctors 25 Where our fate is decided 26 Neutral on racism? 28 South Africa in the Finnish Parliament 30 The sports connection 31 Aid to liberation movements 32 Protest in Soweto 34 Joint Nordic action 35 Harming Ourselves, 1979–1987 38 Consistency in an inconsistent world 38 Paper and paper machines 41 Objective mathematical calculations 42 An unneeded law 44 Something has to be done 48 In the second coach 50 Go to hell 52 A Positive Signal, 1988–1991 54 Tough competition 54 Policy in transition 56 Speedy action 58 From words to deeds 60 Containing the Pressure Groups 61 Creative and innovative 61 Who ultimately decides foreign policy? 62 Sources 64 Foreword “It is difficult to be a part of the process.
    [Show full text]