VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992 f: VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992 Raija Leppäjärvi (toim. -ed.) HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1989 Hydrological yearbook VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS HELSINKI 1992 Etukannen kuva/cover photo Yllös 1989 Kuva/Photo: MarIa-Liisa Poikolainen Painatus/printing Painatuskeskus Oy Helsinki 1992 ISBN 951 -47-7005-6 ISSN 0356-4053 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus Marraskuu 1992 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leppäjärvi, Raija (toim.) Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1989 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm tilasto Julkaisun osat Tiivistelmä Hydrologisessa vuosikirjassa 1989 julkaistaan tiedot vuoden 1989 hydrologisista suureista ja ilmiöistä. Uutena tietona tähän kirjaan on lisätty veden laatu 17 havaintopisteessä, joista julkaistaan myös virtaamatiedot. Vertailujaksoa ei tässä vuosikirjassa julkaista. Asiasanat (avainsanat) hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1989 Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Hydrologinen vuosikirja 951—47—7005—6 0356—4053 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 174 suomi, englanti, ruotsi julkinen Jakaja Kustantaja Painatuskeskus Oy Vesi— ja ympäristöhallitus PL 516, 00101 HELSINKI PL 250, 00101 HELSINKI 1 421389G 3 PRESENTA TIQNSBLAD Utgivare Utgivningsäatum Vatten— och miljöstyrelsen November 1992 Färfattare (uppg!fter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Leppäjärvi, Raija (red.) Publikation (även den finska titein) Hydrologisk årsbok 1989 Typ av pubilkation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet statistik Publlkationens delar Referat Den hydrologiska årsboken 1989 innehåller uppgifter om hydrologiska faktorer och fenomen för år 1989. Vattenkvaliteten vid 17 vattenföringstationer har tillläggats som en ny uppgift. Jämförelseperioden finns inte i den här årsboken. Sakord (nyckelord) hydrologi, statistik, årsböcker, Finland, 1989 Övriga uppgifter Seriens namn och nummer ISBN ISSN Hydrologisk årsbok 951—47—7005—6 0356—4053 Sidantal Språk Pris Sekretessgrad 174 finska, engeiska, svenska offentlig Distcibution Förlag Tryckericentral Äb Vatten— och miljöstyrelsen PB 516, 00101 HELSINGFORS PB 250, 00101 HELSINGFORS 4 DOCUMENTATION PAGE Published by Date ofpublication National Board of Waters and the Environment November 1992 Author(s) Leppäjärvi, Raija (ed.) TitIe ofpublication Hydrological Yearbook 1989 Type of publicat!on Commissioned by statistics Parts of publication Abstract Hydrological Yearbook 1989 compiles information on the hydrological factors and phenomena during the year 1989. Water quality in 17 river streamflow stations has been included as a new information. There is no reference period in this yearbook. Keywords hydrology, statistics, yearbooks, Finland, 1989 Other information Series (key tit!e and no.) ISBN !SSN Hydrological Yearbook 951—47—7005—6 0356—4053 Pages Language Price Confidentiality 174 Finnish, English, Swedish public Distributed by Publisher Painatuskeskus National Board of Waters and the Environment P0 Box 516, SF—00101 HELSINKI, FINLAND P0 Box 250, SF—00101 FIELSINKI, FINLAND 5 SISÄLLYS Alkusanat 9 Hydrologinen yleiskatsaus 1989 Veli Hyvärinen 11 Merkintöjen selityksiä ja lyhenteitä 15 Vesistöluettelo 16 Vedenkorkeusasemat ja vedenkorkeus Marja Reuna 17 Virtaama-asemat ja virtaama RaUa Leppäjärvi ja Matti Ekholm 67 Veden laadun virtahavaintopaikat ja havaintoarvot Ari Mäkelä 93 Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskivaluma Pertti Seuna 101 Sadannan ja lumen vesiarvon aluearvot Jaakko Perälä 127 Haihdunta Class A -astiasta Jukka Järvinen 133 Avoveden pintalämpötila Esko Kuusisto 135 Järvien pysyvän jääpeitteen tulon ja jään katoamisen ajankohta Esko Kuusisto 139 Jään paksuus Esko Kuusisto 143 Pohjaveden pinnankorkeus Timo Ahlberg 145 Lumen ja roudan syvyys Risto Mäkinen 149 Liitteet: 161 Vedenkorkeus 162 Virtaama 164 Valuma 166 Pohjaveden pinnankorkeus 167 Lumen ja roudan syvyys 168 Lämpötilaluotaus 169 Lumen syvyys jäällä, jään paksuus ja pintaveden lämpötila 170 Vuosisadanta 171 Lumen vesiarvo 16.3. 172 Vesi- ja ympäristöhallituksen rekisterit 173 INNEHÅLL Förord 9 Hydrologisk översikt 1989 Veti Hyvärinen 12 Teckenförklaring 15 Vattendragsförteckning 16 Vattenståndspeglar och vattenstånd Marja Reuna 17 Vattenföringstationer och vattenföring Raija Leppäjärvi och Matti Ekholm 67 Vattenkvalitet vid vattenföringsstationer och observationsvärden Ari Mäkelä 93 De små hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 101 Arealvärden av nederbörd och snöns vattenvärde Jaakko Perälä 127 Avdunstning från Class A -evaporimeter Jukka Järvinen 133 Ytvattentemperatur Esko Kuusisto 135 Datum för den definitiva isläggningen och islossningen i sjöar Esko Kuusisto 139 Isens tjocklek Esko Kuusisto 143 Grundvattennivå Timo Ahlberg 145 Snö- och tjäldjup Risto Mäkinen 149 Bilagorna: 161 Vattenstånd 162 Vattenföring 164 Avrinning 166 Grundvattennivå 167 Snö och tjäldjup 168 Vattentemperatur 169 Snödjup på isen, istjocklek och ytvattentemperatur 170 Årlig nederbörd 171 Snöns vattenvärde 16.3. 172 Dataregister av vatten- och miljöstyrelsen 174 7 CONTENTS Preface 10 Annual hydrological report for 1989 Veli Hyvärinen 13 Symbols and abbreviations used 15 List of river systems 16 Water level gauges and water stage Marja Reuna 17 Discharge stations and discharge Ra/a Leppåjärvi and Matti Ekholm 67 Water quality in river streamflow stations and observation values Ari Mäkelä 93 The small hydrological basins and mean daily runoff Pertti Seuna 101 Areal precipitation and water equivalent of snow Jaakko Perälä 127 Evaporation from Class A pan Jukka Järvinen 133 Surface temperature of open waters Esko Kuusisto 135 End dates of freezing and break-up periods in lakes Esko Kuusisto 139 Thickness of ice cover Esko Kuusisto 143 Groundwater level Timo Ahlberg 145 Snow and frost depth Risto Mäkinen 149 Appendices: 161 Water level 162 Discharge 164 Runoff 166 Groundwater level 167 Snow and frost depth 168 Water temperatures 169 Snow depth on ice, ice thickness and surface water temperature 170 Yearly precipitation 171 Water equivalent of snow cover on March 16 172 Database of National Board of Waters and the Environment 174 8 ALKU SANAT ja tal Hydrologinen vuosikirja 1989 ilmestyy vuosikirjojen 1984— yleensä sulamisvesien ajankohtaan, maksimi syksyyn riip 1986 ja 1987—1988 kaltaisena, mutta ilman vertailujaksoja. veen. Happi on välttämättömyys eliöstölle; sen pitoisuus Näin siksi, että vertailujakso 1961—85 on esitetty kahdessa puu sekä ilmasta saatavasta täydennyksestä että hapettavien Luon edellisessä vuosikirjassa ja vuosikirjaan 1990 on suunniteltu orgaanisten ainesten määrästä ja veden lämpötilasta. esiintyy liitettävän jaksot 1931—60, 1 961—90 sekä 1981—90 keski- ja nontilaisissa vesistöissä happipitoisuuden minimi ääriarvoineen. Eräiltä asemilta tulee olemaan mukana myös pääsääntöisesti talvella. Kokonaisfosfori kuvaa ravinteiden jakso 1901—30. määrää ja sen lisääntyminen on luonnonvesissä pääasiallisin Vuosikirjassa julkaistaan tietoja n. 1 000 hydrologiselta rehevöitymisen syy. Fosfona kertyy vesistöihin maaperästä, havaintopaikalta sekä 17 veden laadun virtahavaintopaikal hajakuormituksena sekä jätevesien mukana. Jokivesien fos in ta. Kaikkiaan rekistereistä on poimittavissa hydrologista ha foripitoisuus on ympäristön suoran kokonaisvaikutuksen sillä on vaintotietoa yli 2 000 havaintopaikalta. Luettelo vesi- ja ym dikaatio. Kokonaistyppi korreloi kokonaisfosfonin ja päristöhallituksen rekistereistä on liitteenä. merkitystä arvioitaessa jätevesien vaikutuksia. Fosforin ohel Uutta vuosikirjassa 1989 ovat virtahavaintopaikkojen ve la typpi on rehevöitymisessä ratkaisevasti vaikuttava ravinne. ai den laatua kuvaavat muuttujat. Veden laatua on Suomessa Kiintoaines ilmaisee vedessä kiinteinä hiukkasina olevien maksimi tutkittu koko maan kattavan, pysyväksi tarkoitetun havain nesten kokonaismäärän. Jokivesistöissä vuotuinen topaikkaverkon avulla vuodesta 1962 lähtien. Tarkoituksena esiintyy keväällä ja syksyllä. Kaikille yllämainituille veden on ollut ajan myötä mahdollisesti ilmenevien veden laadun laatumuuttujille yhteinen piirre on pitoisuuden väheneminen muutosten havainnointi sekä tukea vesiensuojelun suunnitte lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. lua ja valvontaa. Tässä vuosikirjassa yleisinä vesistöjen tilaa Hydrologisen vuosikirjan 1989 on toimittanut fil.kand. kuvaavina laatumuuttujina ovat sähkönjohtavuus, hapen Raija Leppäjärvi. Kuvat ja kartat ovat piirtäneet puhtaaksi kyllästysprosentti, kokonaisfosfori ja -typpi sekä kiintoaines. Tiina Anamo-Laaksonen ja Tuulikki Sevon. Valitut laatumuuttujat ovat myös tärkeitä arvioitaessa vesis töjen käyttömuotokohtaista kelpoisuutta. Näistä muuttujista Helsingissä toukokuussa 1992 on olemassa jatkuvat havaintosarjat. Laatumuuttujista sähkönjohtavuus riippuu pääasiassa ve Risto Lemmelä teen liuenneiden suolojen pitoisuudesta ja kuvaa yleistä li Toimistopäällikkö kaantumista. Suomessa sähkönjohtavuuden minimi osuu FÖRORD Den hydrologiska årsboken 1989 utkommer lika som års och beskriver den allmänna nedsmutsningen. 1 Finland infal vid böckerna 1984—1986 och 1987—1988, dock utanjämförel ler minima för den elektriska konduktiviteten vanligtvis seperioder. Detta på grund av att jämförelseperioden 196 1— smältvattnens tidpunkt, maxima på hösten och vintern. Syre 85 har publicerats i de två föregående årsböckema och till är en nödvändighet för organismerna; dess mängd är beroen årsboken 1990 har man planerat att bifoga penoderna de av både den från luften
Recommended publications
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Vuosikirja 20II
    Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi- Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis-
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 HYDROLOGICAL YEARBOOK HYDROLOGICAL 2006–2010 VUOSIKIRJA HYDROLOGINEN 2006–2010 Hydrologista vuosikirjaa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1910 LUONNON- VARAT alkaen. Käsillä oleva vuosikirja on viimeinen julkaisuna tehty vuosi- kirja, johon 100-vuotinen perinne päättyy. Rakenteeltaan suunnilleen Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 yhdenmukaisena jatkuva kirja on moniin käytännön tarpeisiin kätevin Hydrological Yearbook 2006–2010 tarkastetun hydrologisen tiedon lähde Suomessa. Edellisen vuosi- kirjan tapaan kirjaan on koottu tietoja viideltä vuodelta. Perinteisen WMO:n suosittaman vertailukauden 1961-1990 lisäksi keskiarvoja Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) on esitetty jaksolta 1991-2010. Hydrological Yearbook 2006-2010 continues the series of Finnish hydrological yearbooks, published since 1910. After a hundred years of traditional yearbooks, this publication is the last in the history of Hydrological Yearbooks in Finland. Concise in content and traditio- nal in its structure, the Yearbook is a valuable, systematic source of precise hydrological data. Like the previous yearbook, this volume contains data from five years. In addition to the reference period 1961-1990 recommended by the World Meteorological Organizati- on, the mean values for the period 1991-2010 are given. SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 YMPÄRISTÖ SUOMEN ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010 Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) Helsinki 2012 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, sisävesiyksikkö Taitto: Seija Turunen Kansikuva: Johanna Korhonen Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ALKUSANAT Hydrologisen vuosikirjan satavuotinen historia päättyy tähän julkaisuun, joka on viimeinen perinteiseen tapaan taulukkoyhteenvetona tehty vuosikirja.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]
  • Ehdotus Pirkanmaan Vesienhoidon Toi- Menpideohjelmaksi 2016-2021
    Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon toi- menpideohjelmaksi 2016-2021 LUONNOS 1.10.2014 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN 2 RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 3 Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 2 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ........................................................................................ 2 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ............................................................................................. 3 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat .......................................................... 4 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset ................................................... 4 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat ................................................ 4 1.3.3 Alueelliset ohjelmat .......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Ympäristön Tilan Seurantaohjelma 2008
    HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 01 | 2008 Y Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muu- MPÄRISTÖNTILAN SEURANTAO toksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä Ympäristön tilan ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövai- seurantaohjelma 2008 kutusten arvioinnissa. Seurantatietoja tarvitaan kansainvälisten sopimusten edellyttä- miin selvityksiin ja niitä hyödynnetään tutkimuksissa. Petri Horppila ( toim.) Hämeen ympäristökeskuksen seurantaohjelma vuodelle 2008 perustuu vuosien 2006– 2008 valtakunnalliseen ohjelmaan. Seurantaohjelma sisältää pintavesien ohella pohjave- sien ja maaympäristön seurantaa. Ohjelmaan on pintavesien seurannan osalta sisälly- tetty biologista seurantaa (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) vesienhoitolain H ja –asetuksen (vesipuitedirektiivin) vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2008 seurannassa JELMA 2008 olevien järvien ja jokien kokonaismäärä on pysynyt ennallaan vuoteen 2007 nähden. Pintavesien valtakunnallista seurantaa on mahdollisuuksien mukaan täydennetty alueel- lisilla ohjelmilla. Alueelliseen virtavesien seurantaan on otettu muutamia jokia lisää. Vesienhoitolaki edellyttää, että vesienhoitoalueille laaditaan seurantaohjelmat. Niiden havaintopaikat on koottu ympäristöhallinnon valtakunnallisista ja alueellisista ohjelmista sekä velvoitetarkkailuista. Vesienhoitoalueiden ohjelmia ei ole
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994
    Suomen ym päristö LUONTO JA LUONNONVARAT Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994 rj,, 1,. ........................ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 176 Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994 HELSINKI 1998 Suomen 441 057 Painotuote 1SBN952-l 1-023 1-4 ISSN 1238-73 12 Kansikuva: Koivujoki Pielavedellä Foto: Pekka Rajala Taitto: Ulla Rosenström ja Veli Hyvärinen Vinjetit: Ulla Rosenström Valokuvat: Veli Hyvärinen Paino: Oy Edita Ab Helsinki 1998 ympäristö 176 AIkusana Hydrologinen vuosikirja 1994 ilmestyy u]konäöltään ja rakenteeltaan jokseenkin vuoden 1993 vuosildian kaltaisena. Vuosikirjaa on julkaistu säännöifisesti v:sta 1910 alkaen. Aikaisempaan tapaan kirjassa esitetään taulukkoina ja osaksi kaavioina hydrologisten muuttujien kuukausikeskiarvoja sekä vuotuisia keski- ja ääriarvo ja valikoiduilta havaintoasemilta. Vedenlaatutietoja julkaistaan muutamista virtahavaintopaikoista. Valumista julkaistaan päiväarvot, hydrologisista ilmiöistä päivämääriä jne. Routahavainnot esitetään tässä khassa vain kaavioina. Vuonna 1994 vallinneen hydrologisen tilanteen vertaamiseksi aiempaan julkaistaan vuosijakson 1961-1990 keski- ja ääriarvoja sifioin kun ne on käytet tävissä, muulloin joltakin lyhemmältä jaksolta. Vedenlaatutietojen vertailujakso on 1981-1990. Vuosikirjan tiedoissa tiivistyy noin tuhannen eri puolilla Suomea toimivan havainnoitsijan työ. Kiijan tiedot on koottu yhteistyössä vesi- ja ympäristöhaffi tuksen hydrologian toimiston (nykyisin siis Suomen
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]
  • UTM -Lehtijako K
    8308 8404 8500 8596 8692 7818 7818 SUOMI FINLAND X42 X44 X52 X54 X4 Nuorgam X5 Pulmankijärvi Vetsikko Arola V e U Niemelä t s ij TN Utsjoki o A UTM -lehtijako k E i D Ut s j X41 X43 o X51 X53 Nuvvus ki Patoniva Kevo ki O O o h sj TEN c e Sili j o Näätämö h Nuorpinniemi k ki a jo 8116 8212 tämö Outakoski Nää 7722 Mieraslompolo Kirakkajärvi 7722 oki Jankkila voj Ke Mierasjärvi Iijärvi Sevettijärvi Rovisuvanto Rautaperä Karigasniemi Pautujärvi Suolisjärvi Järvelä Surnujärvi Halti W32 W34 W42 W44 Kaamasmukka W52 W54 Supru Kuoppaniva Kielajoki Suojanperä narjohka A Palomaa Porojärvi Nitsijärvi K a a Partakko Kilpisjärvi Kuolna masjoki Surnuvuono Saana i Nammijärvi k Vasikkaselkä o j W3 W4 i W5 Raittijärvi Kilpisjärvi r a Kaamanen Rommaeno In Vuobmaved Väylä Peera Mutusjärvi oriseno T Könk Riutula ki W31 W33 W41 W43 W51tsjo W53 Vaskojoki ämä Inari INARIJÄRVI Paa Saarikoski Angeli äl Pyhäjärvi Koskenniska AANAARJÄVRI Virtaniemi ven Paatari Ranta Nellim etsimäjoki Iitto Ki Solojärvi Fasku Ronkajärvi Veskoniemi Sarmijärvi Lemmenjoki Ropinsalmi Pöyrisjärvi Kirakkaköngäs Koppelo 7626 Menesjärvi Rahajärvi 7626 Viipustunturit Akujärvi Hammasjärvi i Lätäseno Näkkälä jok Ivalo Nangujärvi Ylitalo Palojärvi men em L Törmänen Kelottijärvi oki Ruohokangas oki j Jietajoki s i Markkina oj nt EL Könkämäeno Leppäjärvi i Tolonen Palkisoja k VVE Pöyr A o i j k Kaaresuvanto arva Hirvasjärvi IVALOJOKI T Lu V32 V34 T Kultima V42 R V44 olosjoki Vt 52 V54 e to Raja-Jooseppi kälä älöjo pojoki k k Repokaira ä Palojoki Suonttajärvi N Käk Vuontisjärvi Repojoki Kuttanen
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]