Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideoh- Jelma Vuosille 2016-2021

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideoh- Jelma Vuosille 2016-2021 Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideoh- jelma vuosille 2016-2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN 2 RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 3 Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ........................................................................................ 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ............................................................................................. 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat .......................................................... 9 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset ................................................... 9 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat .............................................. 10 1.3.3 Alueelliset ohjelmat ...................................................................................................................... 11 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen ............................................................................... 13 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen ................................................................ 13 1.5.1 Kokemäenjoen tulvariskien hallintaan liittyvät toimenpiteet ......................................................... 14 2. ILMASTONMUUTOS JA MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ...................................................... 15 2.1 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus ..................................................... 15 2.2 Maatalouden muutos ............................................................................................................................ 17 2.3 Metsätalouden ja turvetuotannon muutos .......................................................................................... 18 2.4 Asutuksen muutos ................................................................................................................................ 19 3. ERITYISET ALUEET ......................................................................................................................................... 21 3.1 Vedenhankinta ....................................................................................................................................... 22 3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet ................................................................................... 22 3.1.2 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet .......................................................................... 22 3.2 Suojelualueet ......................................................................................................................................... 22 3.3 Uimarannat ............................................................................................................................................ 24 4. KESKEISET KYSYMYKSET ............................................................................................................................. 27 OSA 2. PINTAVEDET 5. TARKASTELTAVAT PINTAVEDET ................................................................................................................. 29 5.1 Valuma-alueiden yleiskuvaus .............................................................................................................. 29 5.1.1 Näsijärven alue ja Tarjanne ......................................................................................................... 29 5.1.2 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti................................................................................................ 30 5.1.3 Ikaalisten reitti ja Jämijärvi ........................................................................................................... 31 5.1.4 Pyhäjärven alue ja Vanajavesi ..................................................................................................... 31 6. KEINOTEKOISET JA VOIMAKKAASTI MUUTETUT VEDET .......................................................................... 33 7. PINTAVESIEN TILANARVIOINTI ..................................................................................................................... 35 7.1 Periaatteet .............................................................................................................................................. 35 7.1.1 Ekologinen tila ............................................................................................................................. 35 7.1.2 Kemiallinen tila............................................................................................................................. 37 7.1.3 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesimuodostumien tila ............................................ 38 7.1.4 Luokittelun taso............................................................................................................................ 38 7.2 Joet ......................................................................................................................................................... 38 7.3 Järvet ..................................................................................................................................................... 45 7.3 Pienvedet ............................................................................................................................................... 57 4 7.4 Pintavesien tilan seuranta .................................................................................................................... 57 8. VESIEN KUORMITUS JA MUU MUUTTAVA TOIMINTA ................................................................................. 60 8.1 Ravinnekuormitus ................................................................................................................................. 60 8.1.1 Hajakuormitus .............................................................................................................................. 63 8.1.2 Pistekuormitus ............................................................................................................................. 65 8.2 Sisäinen kuormitus ............................................................................................................................... 72 8.3 Haitalliset aineet ja metallit .................................................................................................................. 73 8.4 Vedenotto............................................................................................................................................... 74 8.5 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen ............................................................................................ 74 8.5.1 Näsijärven alue ja Tarjanne ......................................................................................................... 74 8.5.2 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti................................................................................................ 75 8.5.3 Ikaalisten reitti ja Jämijärvi ........................................................................................................... 75 8.5.4 Pyhäjärven alue ja Vanajavesi ..................................................................................................... 76 9. VESIEN TILAN TAVOITTEET JA PARANTAMISTARPEET............................................................................ 78 9.1 Ensimmäisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ............................... 78 9.2 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve ........................ 80 9.3 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet ............................................. 83 9.3.1 Periaatteet ................................................................................................................................... 83 9.3.2 Tilatavoitteet tarkastelualueittain.................................................................................................. 83 9.4 Merkittävät hankkeet ja niiden vaikutus tavoitteisiin ......................................................................... 85 10. PINTAVESIEN VESIENHOIDON TOIMENPITEET ......................................................................................... 86 10.1 Toimenpidetyypit ja ohjauskeinot 2. suunnittelukaudella ............................................................... 86 10.2 Toimenpiteiden suunnittelun periaatteet .......................................................................................... 86 10.3 Sektorikohtaiset toimenpiteet ja ohjauskeinot ................................................................................. 87 10.3.1 Yhdyskunnat, haja-asutus ja hulevedet ..................................................................................... 88
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Vuosikirja 20II
    Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi- Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis-
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Laatua Ja Tehoa Kalaistutuksiin
    HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio Hämeenlinna 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto 3 1.1 Työryhmän tausta 3 1.2 Hämeen istutus- ja viljelyryhmä 3 1.3 Tavoitteet ja toteutus 4 2. Kala- ja rapuistutukset 1989–2005 4 2.1 Istutusten arvo ja määrä 4 2.2 Käytetyt kannat 6 2.2.1 Siika, kuha ja taimen 6 2.2.2 Muut kalalajit 7 2.2.3 Nahkiainen ja ravut 8 3. Istutusten tuloksellisuus 8 4. Istukkaiden tuotanto 9 5. Kantakysymykset 10 5.1 Siika 10 5.2 Kuha 11 5.3 Taimen 11 5.4 Muut lajit 13 6. Istutukset osana hoidon kokonaisuutta 14 6.1 Istutusten suunnittelu 14 6.2 Istutusten tulosten seuranta 15 6.3 Istutustoiminnan riskit 15 6.3.1 Ekologiset riskit 15 6.3.2 Geneettiset riskit 16 6.3.3 Elinympäristöjen muutoksen vaikutus 16 7. Toimenpiteet 17 7.1 Istutuksissa käytettävät lajit ja kannat 17 7.2 Viljelyn kehittäminen 19 7.3 Suunnittelun ja seurannan kehittäminen 19 7.4 Koulutus ja tiedottaminen 20 7.5 Selvitys- ja tutkimustarpeet 21 Viitteet 22 . Liitteet 1. Kala- ja rapuistutukset Hämeen maakunnissa 1991–2006 2. Istutuksissa käytettävät kalalajit ja –kannat vesistöittäin 2008- 3. Istutussuositukset kartalla 4. Kotiutus- ja siirtoistutusluvan hakuohjeet ja -lomake 3 1. JOHDANTO 1.1 Työryhmän tausta Maa- ja metsätalousministeriö edellytti vuoden 2005 tulosohjauskirjeessään, että TE- keskuskohtaisesti selvitetään kalojen ja rapujen viljelytarpeet ja sovitaan keskeisten toimijoiden kanssa menettelytavoista eri kalalajien ja -kantojen käytön suhteen. Tehtävänanto perustuu kalaistutusten kehittämistyöryhmän mietintöön (MMM 2004:6), jossa on kaksi tähän liittyvää keskeistä tavoitetta: - istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen; - istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta; Keskeisenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin alueellisten TE-keskusvetoisten suunnitteluryhmien perustamista.
    [Show full text]
  • Ehdotus Pirkanmaan Vesienhoidon Toi- Menpideohjelmaksi 2016-2021
    Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon toi- menpideohjelmaksi 2016-2021 LUONNOS 1.10.2014 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN 2 RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 3 Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 2 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ........................................................................................ 2 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ............................................................................................. 3 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat .......................................................... 4 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset ................................................... 4 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat ................................................ 4 1.3.3 Alueelliset ohjelmat .......................................................................................................................
    [Show full text]
  • VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992
    f: VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992 Raija Leppäjärvi (toim. -ed.) HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1989 Hydrological yearbook VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS HELSINKI 1992 Etukannen kuva/cover photo Yllös 1989 Kuva/Photo: MarIa-Liisa Poikolainen Painatus/printing Painatuskeskus Oy Helsinki 1992 ISBN 951 -47-7005-6 ISSN 0356-4053 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus Marraskuu 1992 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leppäjärvi, Raija (toim.) Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1989 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm tilasto Julkaisun osat Tiivistelmä Hydrologisessa vuosikirjassa 1989 julkaistaan tiedot vuoden 1989 hydrologisista suureista ja ilmiöistä. Uutena tietona tähän kirjaan on lisätty veden laatu 17 havaintopisteessä, joista julkaistaan myös virtaamatiedot. Vertailujaksoa ei tässä vuosikirjassa julkaista. Asiasanat (avainsanat) hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1989 Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Hydrologinen vuosikirja 951—47—7005—6 0356—4053 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 174 suomi, englanti, ruotsi julkinen Jakaja Kustantaja Painatuskeskus Oy Vesi— ja ympäristöhallitus PL 516, 00101 HELSINKI PL 250, 00101 HELSINKI 1 421389G 3 PRESENTA TIQNSBLAD Utgivare Utgivningsäatum Vatten— och miljöstyrelsen November 1992 Färfattare (uppg!fter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Leppäjärvi, Raija (red.) Publikation (även den finska titein) Hydrologisk
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]
  • UTM -Lehtijako K
    8308 8404 8500 8596 8692 7818 7818 SUOMI FINLAND X42 X44 X52 X54 X4 Nuorgam X5 Pulmankijärvi Vetsikko Arola V e U Niemelä t s ij TN Utsjoki o A UTM -lehtijako k E i D Ut s j X41 X43 o X51 X53 Nuvvus ki Patoniva Kevo ki O O o h sj TEN c e Sili j o Näätämö h Nuorpinniemi k ki a jo 8116 8212 tämö Outakoski Nää 7722 Mieraslompolo Kirakkajärvi 7722 oki Jankkila voj Ke Mierasjärvi Iijärvi Sevettijärvi Rovisuvanto Rautaperä Karigasniemi Pautujärvi Suolisjärvi Järvelä Surnujärvi Halti W32 W34 W42 W44 Kaamasmukka W52 W54 Supru Kuoppaniva Kielajoki Suojanperä narjohka A Palomaa Porojärvi Nitsijärvi K a a Partakko Kilpisjärvi Kuolna masjoki Surnuvuono Saana i Nammijärvi k Vasikkaselkä o j W3 W4 i W5 Raittijärvi Kilpisjärvi r a Kaamanen Rommaeno In Vuobmaved Väylä Peera Mutusjärvi oriseno T Könk Riutula ki W31 W33 W41 W43 W51tsjo W53 Vaskojoki ämä Inari INARIJÄRVI Paa Saarikoski Angeli äl Pyhäjärvi Koskenniska AANAARJÄVRI Virtaniemi ven Paatari Ranta Nellim etsimäjoki Iitto Ki Solojärvi Fasku Ronkajärvi Veskoniemi Sarmijärvi Lemmenjoki Ropinsalmi Pöyrisjärvi Kirakkaköngäs Koppelo 7626 Menesjärvi Rahajärvi 7626 Viipustunturit Akujärvi Hammasjärvi i Lätäseno Näkkälä jok Ivalo Nangujärvi Ylitalo Palojärvi men em L Törmänen Kelottijärvi oki Ruohokangas oki j Jietajoki s i Markkina oj nt EL Könkämäeno Leppäjärvi i Tolonen Palkisoja k VVE Pöyr A o i j k Kaaresuvanto arva Hirvasjärvi IVALOJOKI T Lu V32 V34 T Kultima V42 R V44 olosjoki Vt 52 V54 e to Raja-Jooseppi kälä älöjo pojoki k k Repokaira ä Palojoki Suonttajärvi N Käk Vuontisjärvi Repojoki Kuttanen
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 1993 Hydrological Yearbook 1993
    S u o m e n ym päristö LUONTO JA LUONNONVARAT Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1 993 Hydrological yearbook 1993 -1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 69 Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1993 Hydrological yearbook 1993 HELSINKI 1996 OOOOOOOOO O OO O OOOOOOOOOOO OOOOOOOO SUOMEN YMPARISTOKESKUS ISBN 952-1 1-0099-0 ISSN 1238-73 12 Kansikuva: Syvänsi, Jäppilä. Foto: Pekka Rajala Taitto: Jan Fagerroos ja Ulla Rosenström Vinjetit: Ulla Rosenström Suomen ympäristökeskus Helsinki 1996 HydroIognen vuosikirja 993 AIkusana Vuodesta 1907 alkaen toiminut hydrologian toimisto lakkasi olemasta ole massa 1.3.1995. Osaa sen tehtävistä jatkaa Suomen ympäristökeskuksen ympä ristöntilayksikkö. Hydrologinen vuosikirja 1993 poikkeaa ulkonäöltään ja rakenteeltaan hie man aiemmista. Suurin muutos on käyrästöjen ja karttojen siirtäminen kunkin muuttujan esittelyn yhteyteen. Aikaisempaan tapaan kiijassa esitetään taulukkoina hydrologisten muuttu jien kuukausikeskiarvoja sekä vuotuisia keski- ja ääriarvoja valikoiduilta havainto asemilta. Vedenlaatutietoja julkaistaan muutamista virtahavaintopaikoista. Va lumista julkaistaan päiväarvot, hydrologisista ilmiöistä päivämääriä jne. Vuoden 1993 hydrologisen tilanteen vertaamiseksi aiempaan julkaistaan vuosijakson 1961-1990 keski- ja ääriarvoja silloin kun ne on käytettävissä, muul loin joltakin lyhemmältä jaksolta. Vedenlaatutietojen vertailujakso on 1981-1990. Vuosikirjan tiedoissa tiivistyy noin tuhannen eri puolilla Suomea toimivan havainnoitsijan työ. Kirjan tiedot on koottu yhteistyössä
    [Show full text]
  • RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien Esiintyminen Suomessa Vuosina 1893-2000 RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien Esiintyminen Suomessa Vuosina 1893-2000
    RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien esiintyminen Suomessa vuosina 1893-2000 RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien esiintyminen Suomessa vuosina 1893-2000 Ari Mannonen1, Timo Halonen2, Viljo Nylund3, Kai Westman4 ja Pia West- man5. 1) Raputietokeskus, Meijeritie 1, 17200 Vääksy 2) Maa- ja metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto, PL 30, 00023 Valtioneuvosto 3) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Långvik, Jorvas, 02400 Kirkkonummi 4) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Meritullinkatu 13 C 74, 00170 Helsinki 5) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, Kivi- haantie 7, 00310 Helsinki Tiivistelmä Rapuruttosieni (Aphanomyces astaci) levisi Pohjois-Amerikasta Eurooppaan joko tuontirapujen tai laivojen pohjavesitankkeihin vahingossa joutuneiden ra- pujen mukana vuonna 1863. Suomeen rapurutto tuli vuonna 1893 Venäjän kautta. Maamme rapusaaliit romahtivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuotuisista arvioiduista 15-20 milj. ravusta muutamassa vuodessa 1-2 milj. ra- puun. Rapuruton aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat suuremmat kuin kaikki- en kalatautien aiheuttamat yhteiset vahingot. Taloudellisten arvojen lisäksi on menetetty myös osa vesien virkistysarvosta ja jokirapukantojen vähetessä myös osa vesien luonnonsuojelullisista arvoista. Raputauteja tunnetaan edelleenkin vähän ja tietämys eri raputautien merkityk- sestä ravuille on monen taudinaiheuttajan osalta vielä vähäistä. On siten luonnollistakin, että rapujen taudit ja loiset ovat myös ravustajien parissa
    [Show full text]