Linnut vuosikirja 2011

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN

Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen

Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi-Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis- koalueilta saatiin tarkempia arvioita ja vesien pinta-alat sekä niistä saadut keski- tettiin yhden kesän aikana. Järvi-Suomes- koko maan kannaksi arvioitiin 5 900 pa- määräiset tiheydet vesialaa kohden. Jos ar- ta laskentatuloksia saatiin niukemmin eikä ria (Pakarinen 1989). Uusimman pariarvi- viota ei yhdistykseltä saatu, on tiedot täy- vanhempiakaan tietoja yleensä ollut. Nii- on tueksi laskentatuloksia on käytettävissä dennetty keskimääräisillä tiheyksillä. den sijaan toimitettiin havaittuja parimää- enemmän. Kuikkapareja on niin harvassa Järvi-Suomessa pesii valtaosa maamme riä, mutta hajahavaintojen perusteella pa- ja epätasaisesti jakaantuneena, että yhden kuikista. Tarkastelualue poikkeaa hieman rimäärän arviointi ei ole kovin luotettavaa, kesän aikana on vaikea saada luotettavaa maantieteellisestä Järvi-Suomesta, sillä se

124 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA on määritelty yhdistysten toimialueiden todennäköisesti vähintään 10 000 paria. sistä, yhteensä 65 järveä. Inventointien ul- mukaan. Taulukkoon 2 on koottu tuoreim- Seuraavassa joitakin muokattuja poimin- kopuolelle jäivät pienimmät lammet sekä pia tietoon tulleita kuikkalaskentojen tulok- toja alueellisista raporteista: ruovikkoiset lintujärvet. Parimäärä on py- sia, yhteensä 2 737 km2:n alueelta, mikä Ahvenanmaa. Pariarvioita ei saatu, mut- synyt samana kuin vuosina 2003–2005 ja on noin 13 % Järvi-Suomen vesialasta. ta kesällä 2010 ainakin neljällä järvellä on lähes kaikki pesimäjärvet olivat samoja. Yli 10 km2:n järville keskimääräiseksi ti- havaittu pari ja yhdellä poikue. Pohjois-Karjala. Vuosina 1983–1992 heydeksi vesialaa kohden aineistosta saa- Etelä-Karjala. Edellinen kuikka-arvio, ilmoitettuihin reviireihin perustuva arvio daan 0,43 paria/km2 ja alle 10 km2:n jär- 400 paria, on julkaistu vuonna 1980. Yh- 500–800 paria on yhdistyksen mukaan sel- ville 1,17 paria/km2. Keski-Suomessa alle distyksen arvion mukaan kanta on ollut va- vä aliarvio. Vähimmäiskannaksi on sittem- 1 km2:n järviltä on saatu tiheydeksi vuosien kaa. Pesinnät onnistuvat hyvin pienillä jär- min arvioitu 1000 paria. Erityisesti pienten 2009–10 laskennoissa noin 1,1 paria/km2 villä, mutta huonosti Saimaalla. vesien osalta arviointi on vaikeaa, koska (133 järveä). Joissakin alueellisissa rapor- Keski-Pohjanmaa. Järviä alueella on maakunnassa on paljon kuikalle sopivia teissa korostettiin pienten järvien kuikka- niukasti, merenlahdilta löytyi kaksi varmaa lampia ja pienvesistöjä, jotka ovat jääneet kannan arvioinnin vaikeutta. Laskentatu- pesintää. kartoittamatta. loksia painottaen Järvi-Suomen kokonais- Porvoon seutu. Vuosina 2003–2005 to- Satakunta. Olennaisia runsaudenmuu- kannaksi saadaan noin 10 000 paria, mikä teutetussa Porvoon seudun lintuatlaksessa toksia ei ole raportoitu, joiltakin järviltä laji vastaa 0,48 parin keskimääräistä tiheyttä käytiin läpi 96 järveä tai lampea. Kesällä on kadonnut, joillekin tullut uutena. Valta- vesialaa kohden. Lehtosen (1970) mukaan 2010 käytiin lävitse lähes kaikki potentiaa- osa kuikista pesii alle 150 hehtaarin järvil- pariutuneista noin 80 % on pesiviä ja parit liset pesimäjärvet sekä osa epätodennäköi- lä. Viime vuosilta on havaintoja, että kuik- saattavat puolustaa reviiriä jopa kaksi vuot- ta ennen kuin pesintä alkaa. Pesiviä pareja voisi tämän mukaan olla vähintään 8 000. Taulukko 1. Yhdistyksiltä saadut pariarviot, aluevastaavat, sisävesien pinta-alat sekä niistä lasketut keskimääräiset tiheydet. Muun Etelä-Suomen järvet ovat pääosin pieniä ja rehevien vesien osuus on suu- Table 1. Pair estimates, that have been received from the local bird associations in waters and average densities that have been calculated from them. rempi kuin Järvi-Suomessa. Turun ja Rau- man seuduilla kanta näyttää muita aluei- Paikallisyhdistys Aluevastaava Vesiala Pareja Tiheys ta tiheämmältä. Kymenlaakson voisi lukea km2 paria/km2 myös Järvi-Suomeen, koska valtaosa sisä- Local bird Person Water area Pairs Density vesistä sijaitsee Salpausselän pohjoispuo- association responsible km2 pairs/km2 lella ja ainakin osa on hyviä kuikkavesiä. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Klaus Jernström 1 622 500 0,31 Kokonaismääräksi saadaan yhdistysten ar- Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Juha Rummukainen 4 479 2 000 0,45 vioiden perusteella noin 600 paria ja keski- Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Ilkka Hakala 426 150 0,35 määräiseksi tiheydeksi puolet Järvi-Suomen Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Jukka Virtanen 2 791 1 300 0,47 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Joni Raivio 1 553 600 0,39 tiheydestä. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Heikki Pönkkä 3 821 1 000 0,26 Pohjois-Suomessa vesialaa on noin puo- Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys – let Järvi-Suomen vesialasta. Kuusamossa ti- Lintuyhdistys Kuikka Sanna Mäkeläinen 3 597 900 0,25 heys on yhdistyksen pariarvion mukaan Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Timo Metsänen 1 438 420 0,29 noin puolet Järvi-Suomen tiheydestä, Kai- Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Jouko Pihlainen 1 267 535 0,42 nuussa alle neljäsosa. Kuusamossa järviä ei Järvi-Suomi yhteensä/keskimäärin säännöstellä, mutta Kainuussa suuret järvet Main lake region total/on average 20 994 7 405 0,35 ovat pääosin säännösteltyjä. Pohjois-Suo- Helsingin Seudun Lintutieteellinen men pariarvio on laskentojen vähyyden Yhdistys Tringa ry Johan Ekroos 227 50 0,22 vuoksi epätarkka. Inarin Lapissa on paljon Keski- ja Pohjois-Uudenmaan pieniä järviä, joiden kuikkakannasta ei ole Lintuharrastajat Apus ry Petri Sola 43 14 0,32 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Sami Salonkoski 522 35 0,07 tiedossa arvioita. Inarijärven kannaksi on Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Petteri Riivari 485 100 0,21 esitetty karkeasti 50–100 paria ja järvellä Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry Timo Vuolanto 143 25 0,18 käy ilmeisesti kalassa paljon pienten järvien Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Eino Salo 145 60 0,41 lintuja (Leppänen ym. 2007). Jos kuikkia Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry Joel Karvonen 44 10 0,23 olisi Pohjois-Suomessa noin puolet Järvi- Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Janne Lampolahti 437 85 0,19 Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry Tiina Mäkelä 58 17 0,29 Suomen tiheydestä, saataisiin arvioksi noin Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Veli Puputti 23 22 0,97 2 500 paria. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Turo Tuomikoski 54 11 0,20 Koko maan kannaksi saadaan yhdis- Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Asko Suoranta 213 150 0,71 tysten arvioiden perusteella noin 9 900 Muu Etelä-Suomi yhteensä/keskimäärin paria. Laskentatuloksia painottamalla saa- Other southern Finland total/on average 2 395 579 0,24 daan hieman suurempi luku, eli 12 000– Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Jouni Ruuskanen 2 950 300 0,10 13 000 paria. Suurin epävarmuus liittyy Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Veli-Matti Korpimäki 122 24 0,20 Pohjois-Suomen kantaan, joka tunnetaan Kuusamon Lintukerho ry Heikki Suoraniemi 831 200 0,24 puutteellisesti. Koska kattavimmin laske- Lapin lintutieteellinen yhdistys ry Olli-Pekka Karlin 6 199 1200 0,19 tuilta alueilta on saatu suurimpia arvioita, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Jani Suua 843 200 0,24 on syytä olettaa, että todellinen parimäärä Pohjois-Suomi yhteensä/keskimäärin on lähempänä laskentatulosten perusteella Northern Finland total/on average 10 945 1 924 0,18 saatua arviota. Pesijöiden määrä olisi siten Yhteensä/keskimäärin Total/on average 34 333 9 908 0,29

LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 125 SUOMEN KUIKAT 2010

ka on vakiintunut tulokkaana lintujärvien Pohjois-Suontee (Joutsa) 52 km2 Pyhäjärvi (Saarijärvi -Äänekoski) 59 km2 avoimempien osien pesimälajistoon. Säky- 300 100 90 län Pyhäjärvellä asustaa vain kolme paria, 250 80 mutta länsipuolisilta järviltä käy kuikkia 200 70 kalassa. Pohjois-Satakunnassa ja Suupoh- 60 150 50 jassa isojen kohosoiden suojärvissä pesin- 40 nät jatkuvat samoilla soilla kuin 1990-lu- 100 30 vulla. Kuikat käyvät myös merellä kalassa 50 20 10 jopa 35 km:n päästä sisämaasta. Tuoreem- 0 0 pi 2000-luvun ilmiö on, että pesimättömiä 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1985 1990 1995 2000 2005 2010

lintuja jää kesävieraaksi rannikolle, ilmei- Jääsjärvi (Hartola -Joutsa) 81 km2 Päijänne (Luhanka) 95 km2 sesti silakan kutusärkille. Esimerkiksi Yy- 450 250 terin edustalla 16.6.2006 71 ja 14.6.2008 400 350 200 41 linnun parvet. 300 150 Suomenselkä. Esiintyminen painottuu 250 200 alueen itäosiin, jossa laji on verraten run- 100 sas. Pohjanmaan harvalukuisilla järvillä 150 100 50 kuikat ovat harvinaisia. Järvien säännöstely 50 ja luontaiset tulvat haittaavat ajoittain pe- 0 0 sintää. Siitä huolimatta ainakin Keuruulla 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1985 1990 1995 2000 2005 2010 pidemmät vertailusarjat osoittavat kannan Kuva 1. Kuikkien lukumäärän kehitys neljällä suurella järvellä. Kaikki lukumäärät on esitetty olevan mieluummin kasvamaan päin. Vuo- vertailun helpottamiseksi yksilömäärinä. Violetti pylväs = pariutumattomat linnut toukokuussa, teen 1996 ulottuvan aineiston perusteella vihreä pylväs = reviirilinnut toukokuussa, sininen viiva = yksilömäärä heinäkuussa, punainen Suomenselältä on löytynyt 206 kuikkapa- viiva = yksilömäärä heinäkuussa (5 vuoden liukuva keskiarvo), musta katkoviiva = pesivät lin- ria. Tarkennetut etsinnät ovat kasvattaneet nut toukokuussa (arvio). arviota yli kaksinkertaiseksi. Fig. 1. Development of the number of the Black-throated divers at four big lakes. All the num- Varsinais-Suomi. Järjestelmällisiä las- bers have been presented as number of individuals to facilitate the comparison. Violet column kentoja ei ole aiemmin tehty. Vuosina = unpaired birds in May, green column = territory holding birds in May, blue line = number 1979–90 saatiin havaintoja yhteensä 42 of individuals in July, red line = number of individuals in July (a sliding 5 year average), black parista. Mahdollisesti kanta on noista vuo- dash line = nesting birds in May (an estimate).

sista hieman kasvanut, sillä nyt vastaavalla Pohjois-Suontee 52 km2 (293 poikasta/chicks) Pyhäjärvi 59 km2 (134 poikasta/chicks) alueella havaittiin 65 paria. Merireviirejä 0,9 0,9 havaittiin vuonna 2010 viisi ja yhdellä pe- 0,8 0,8 sintä varmistui. Merellä pesivien määräksi 0,7 0,7 0,6 0,6 arvioidaan 5–10 paria. 0,5 0,5 Aluevastaavilta kysyttiin myös arviota 0,4 0,4 kannankehityksestä viimeisen kymmenen 0,3 0,3 0,2 0,2 vuoden ajalta. Koska järjestelmällisiä las- 0,1 0,1 kentoja ei ole juuri tehty, arviot olivat va- 0 0 rovaisia. Millään alueella kannan ei arvi- 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1985 1990 1995 2000 2005 2010

oitu taantuneen. Useat pitivät kantaa va- Jääsjärvi 81 km2 (359 poikasta/chicks) Päijänne (Luhanka) 95 km2 (71 poikasta/chicks) kaana, mutta parhaiten seuratuilla alueilla 0,9 0,9 runsastuminen on havaittu. Ilman lasken- 0,8 0,8 0,7 0,7 toja kannankehitystä on vaikea hahmottaa 0,6 0,6 sekä erottaa todellista kasvua tehostuneen 0,5 0,5 havainnoinnin antamista aikaisempaa suu- 0,4 0,4 remmista määristä. Vesilintuseurannan mu- 0,3 0,3 0,2 0,2 kaan kanta olisi kaksin–kolminkertaistunut 0,1 0,1 25 vuodessa, mutta aineiston vuosittainen 0 0 koko on keskimäärin vain 50 kuikkaparia, 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1985 1990 1995 2000 2005 2010 sillä laskennat ovat painottuneet reheville Kuva 2. Kuikan poikastuottoarviot sekä vedenpinnan nousu haudonta-aikana neljällä suurella vesille. Kuikka on saattanut runsastua vesi- järvellä. Poikastuoton nollavuodet on esitetty pieninä pylväinä erotukseksi vuosista joilta ei ole lintuseurannan kohteilla enemmän kuin poikaslaskentoja. Punainen pylväs = poikastuotto poikasta/pesivä pari, sininen viiva = poikas- karuilla selkävesillä. Järvi-Suomessa run- tuotto poikasta/pesivä pari (5 vuoden liukuva keskiarvo), vihreä viiva = vedenpinnan nousu sastuminen on laskentojen valossa selvää haudonta-aikana (metriä). Pyhäjärvi ja Päijänne (yht. 1081 km2) ovat säännösteltyjä. Parimää- (taulukko 2), mutta pohjoisesta tiedot kan- rät selviävät kuvasta 1. nan kehityksestä puuttuvat. Arviomme mu- Fig. 2. Estimation of number of young per pair of Black-throated diver and rise of the water kaan kanta olisi korkeintaan kaksinkertais- surface level during hatching period at four big lakes. When the number of young was zero the tunut 25 vuodessa. results have been presented as small columns to distinquish them from years when there were no follow-up of young. Red column = number of young per nesting pair, blue line = number Kuvassa 1 on esitetty kuikkien määrän of young per nesting pair (a sliding 5 year average), green line = rise of the water surface level kehitys Järvi-Suomen neljällä tarkoin seu- during hatching period (in metres). The water levels in Lake Pyhäjärvi and in Lake Päijänne ratulla järvellä yhdistämällä toukokuiset ja (total 1081 km2) are regulated. Number of pairs, see Fig. 1.

126 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA

Taulukko 2. Reviirilaskentoihin perustuvia kannanarvioita yli 1km2:n järviltä Järvi-Suomesta 2000-luvulta verrattuna aikaisempiin saatavissa olleisiin laskentoihin. Table 2. Population estimates at lakes over 1 km2 based on territory counts in main lake area in 2000’s compared with earlier ones where available.

Järvi (alue) Vesiala, km2 Pareja (vuosina) Pareja (vuosina) Tiheys Kasvu (paria) Kasvu Laskija(t)/lähde Lake (region) Water area, km2 Pairs (in the years) Pairs (in the years) Density Growth (pairs) Growth Observer(s)/ reference Jylänki (Pohjois-Savo) 2,6 1 (1976) 1 (2010) 0,38 0 0 % Jukka Kauppinen Rastinjärvi (Pohjois-Savo) 3 2 (1982) 2 (2010) 0,67 0 0 % Kauppinen Kutunjärvi (Pohjois-Savo) 4 2 (1976) 4 (2010) 1,00 2 100 % Kauppinen Iisjärvi (Keski-Suomi) 5 2 (1994) 6 (2010) 1,20 1 20 % Kimmo Tuikka, Jukka Virtanen Nytkymenjärvi (Keski-Suomi) 5 5 (1990) 6 (2010) 1,20 1 20 % Virtanen Sumiainen (Keski-Suomi) 5 5 (1994) 5 (2010) 1,00 0 0 % Tuikka, Virtanen Puruvesi (Pohjois-Savo) 5 5 (1981) 10 (2010) 2,00 5 100 % Kauppinen, Jorma Tuomainen Miekkavesi (Pohjois-Savo) 6 4 (1982) 4 (2010) 0,67 0 0 % Kauppinen, Raimo Pakarinen Rauanjärvi (Pohjois-Savo) 9 4 (1982) 6 (2010) 0,67 2 50 % Toivanen, Räsänen Rutajärvi, itäosa (Keski-Suomi) 11 14 (1988) 17 (2009) 1,55 3 21 % Virtanen Paasvesi (Pohjois-Savo) 13 8 (1980) 14 (2010) 1,08 6 75 % Kauppinen, Tuomainen Saarijärvi (Pohjois-Savo) 14 3 (1980) 5 (2010) 0,36 2 67 % Toivanen, Räsänen Etelä-Suontee (Pohjois-Savo) 16 3 (1976) 7 (2010) 0,44 4 133 % Kauppinen Etelä-Iisvesi (Pohjois-Savo) 16 0 (1980) 5 (2010) 0,31 5 ∞ Kauppinen, Pakarinen Pohjois-Suontee (Pohjois-Savo) 17 2 (1980) 2 (2010) 0,12 0 0 % Kauppinen Pohjois-Iisvesi (Pohjois-Savo) 18 5 (1982) 9 (2010) 0,50 4 80 % Kauppinen, Pakarinen Koskelovesi (Pohjois-Savo) 19 4 (1980) 2 (2010) 0,11 –2 –50 % Kauppinen, Pakarinen Kaavinjärvi (Pohjois-Savo) 20 5 (1980) 11 (2010) 0,55 6 120 % Toivanen, Räsänen Koliman pohjoisosa (Keski-Suomi) 49 14 (1991) 29 (2010) 0,59 15 107 % Peltola (1992), Virtanen & Joel Nyberg Pohjois-Suontee (Keski-Suomi) 52 45 (1988) 72 (2008) 1,38 27 60 % Virtanen Pyhäjärvi (Keski-Suomi) 59 13 (1985) 24 (2007) 0,41 11 85 % Virtanen Jääsjärvi (Päijät-Häme) 81 62 (1998) 99 (2008) 1,22 37 60 % Virtanen Simpelejärvi (Etelä-Karjala) 91 11 (1997) 22 (2007–08) 0,24 11 100 % Virtanen Päijänne (Keski-Suomi, Päijät-Häme) 1081 150 (1985–92) 290 (2000–11) 0,27 140 93 % Virtanen Järvet/Lakes (<10 km2) yht./keskimäärin Total/on average 45 30 44 0,99 14 47 % Järvet/Lakes (> 10 km2) yht./keskimäärin Total/on average 1557 339 608 0,39 269 79 % Yhteensä/keskimäärin Total/on average 1602 369 652 0,41 283 77 % Iso Säynjärvi (Keski-Suomi) 5 10 (2010) 2,00 Virtanen Viheri (Keski-Suomi) 5 8 (2010) 1,60 Virtanen Kuhmajärvi (Pirkanmaa) 5 6 (2006) 1,20 Linkola (2008) Lummene (Keski-Suomi) 18 22 (2006) 1,22 Linkola (2008) Vehkajärvi (Pirkanmaa) 26 22 (2010) 0,85 Anu Murto Saimaa, Haukivesi (Etelä-Savo) 38 59 (2005) 1,55 Sarvanne ym. (2008) Vesijärvi (Pirkanmaa) 40 6 (2006) 0,15 Linkola (2008) (Pirkanmaa) 43 50 (2007) 1,16 Murto Pälkänevesi (Pirkanmaa) 46 26 (2007) 0,57 Linkola (2008) (Pirkanmaa) 56 3 (2003) 0,05 Linkola (2009) Kivijärvi (Etelä-Karjala) 60 48 (2009) 0,80 Pekka Karhu Etelä-Suontee (Keski-Suomi, Etelä-Savo) 88 73 (2010) 0,83 Pekka Lehtonen (Kanta-Häme) 150 6 (2007) 0,04 Linkola (2009) Koitere (Pohjois-Karjala) 167 45 (2005) 0,27 Heikki Pönkkä Saimaa, Pihlajavesi (Etelä-Savo) 178 102 (2006) 0,57 Yrjölä ym. (2007) Keitele, pohjoisosa (Keski-Suomi) 210 79 (2010) 0,38 Martti Tenhunen Järvet/Lakes (<10 km2) yht./keskimäärin Total/on average 60 70 1,17 Järvet/Lakes (> 10 km2) yht./keskimäärin Total/on average 2 677 1149 0,43 Yhteensä/keskimäärin Total/on average 2 737 1219 0,45 heinäkuiset laskentatulokset. Pesivien mää- mihin lienee pääsyynä nuorten ikäluokkien laskennat on tehty yleensä heinäkuussa, räksi on arvioitu 80 % laskennoissa tulkit- määrän vaihtelu. joskus elokuun alussa. Aineiston suurin tujen reviirien määrästä. Kannan on otak- puute on, että pesivän kannan kokoa ei tar- suttu kasvaneen reviirilaskentojen välillä Poikastuoton kehityksestä koin tiedetä, sillä toukokuussa kertalasken- tasaisesti ja siten interpoloimalla on arvioi- Poikastuottoa on seurattu 14–24 vuoden nalla ei voi saada tarkkaa pesivien parien tu vuosittaiset parimäärät, joita on käytetty ajan samoilla neljällä järvellä, joista kak- määrää. Lisäksi kanta on tarkastelujaksol- jäljempänä myös poikastuoton arvioinnis- si on säännösteltyjä (kuva 2). Vedenpinnan la kasvanut, mikä vaikeuttaa vuosittaisten sa. Aineiston mukaan runsastuminen alkoi nousu on esitetty haudonta-ajalta, joksi on parimäärien arviointia. Poikasia voi myös 1990-luvun puolivälissä ja on jatkunut näi- arvioitu kuukauden jakso 20.5. alkaen tai jäädä huomaamatta, minkä vuoksi tuloksia hin päiviin saakka. Heinäkuussa lintujen 15 päivää jäiden lähdön jälkeen, riippuen on muutamina vuosina kontrolloitu poikas- määrät vaihtelevat vuosittain melko paljon, siitä kumpi on ollut myöhäisempi. Poikas- kauden lopulla uusintalaskennoin. Joskus

LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 127 SUOMEN KUIKAT 2010

koheneminen vain järven länsiosissa, jossa naurulokit pesivät. Kaatopaikan läheisyys voi vaikuttaa myös suoraan varisten ravin- nonhankintaan. Päijänteellä pesimätulos on ollut hei- koin, keskimäärin 0,17 poikasta/pari, mi- hin vaikuttaa luonnostaan myöhäinen ke- vättulva sekä säännöstely. Ennen vuonna 1964 alkanutta säännöstelyä tulva on ollut haudonta-aikana keskimäärin 15 cm (mak- simi 52 cm), mutta sen jälkeen keskimää- rin 25 cm (maksimi 67 cm). Pahoina tul- vavuosina pesinnät eivät onnistu lainkaan, mutta suotuisimpina vuosina menestys on Kuva 3. Haudonta-aikaisen (20.5.–20.6.) tulvan vaikutus pesien tuhoutumiseen pesien kor- ainakin kohtalainen. Päijänteen säännöste- keushavaintojen perusteella. Punainen viiva = Etelä-Konnevesi (71 pesää, Pakarinen 1989), lyehtoja uudistettiin vuonna 2007, minkä sininen = Etelä-Suontee (72 pesää, Leo Lehtonen). jälkeen vedennousu on ollut keskimäärin Fig. 3. Effect of ß ood during incubation period (20.5.–20.6.) on the destruction of nests on the 16 cm (maksimi 22 cm) ja poikastuotto basis of height of nests from water surface level. Red line = Southern part of Lake Konnevesi 0,21 poikasta/pari. Pyhäjärveä lukuun ot- (71 nests, Pakarinen 1989), blue line = Southern part of Lake Suontee (72 nests, Leo Lehtonen). tamatta vuodet 2007–11 ovat kuitenkin olleet yleisesti heikkoa poikasaikaa, joten 0,9 vielä on aikaista sanoa, paljonko uusi sään- 0,8 Pohjois-Suontee nöstelykäytäntö on vaikuttanut tulokseen. Poikastuoton suurista eroista huolimatta 0,7 Pyhäjärvi 0,6 kanta on kasvanut kaikilla seurantajärvil- 0,5 Jääsjärvi lä lähes samassa suhteessa (kuva 1), minkä 0,4 perusteella nuoret ikäluokat levittäytyvät il- Päijänne (Luhanka) meisen tasaisesti eri järville. 0,3 0,2 Lin. Pyhäjärvi Poikastuottoon vaikuttavia tekijöitä 0,1 Lumien sulaminen keväällä nostaa järvien Lin. Päijänne (Luhanka) 0 vedenpintaa nopeasti. Suurissa keskusjär- -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 vissä tulva jatkuu pidempään, mitä monilla Vedenpinnan nousu cm / Water stage rise cm järvillä säännöstely vielä voimistaa. Kuvas- sa 3 on esitetty pesänkorkeushavaintojen Kuva 4. Haudonta-aikaisen tulvan (20.5–20.6.) vaikutus poikastuottoon poikaslaskentojen perusteella laskettu arvio haudonta-aikai- perusteella. Yksi havaintopiste vastaa yhden vuoden poikastuottoa kullakin järvellä. sen tulvan hukuttamien pesien osuudes- Fig. 4. Effect of ß ood during incubation period (20.5.–20.6.) on the number of young on the ta. Käytettävissä on ollut Pakarisen (1989) basis of calculation of young. One observation dot corresponds to number of young per pair julkaiseman aineiston lisäksi Leo Lehtosen in one year at each lake. mittaukset Etelä-Suonteelta. Kuvassa 4 on esitetty tulvan vaikutus poikasia on löytynyt hieman vähemmän, Pyhäjärvellä poikastuotto on parantunut poikastuottoon todellisten havaintojen joskus hieman enemmän kuin ensimmäi- selvästi 1990-luvun jälkeen. Keskimääräi- perusteella, joiden mukaan kriittinen raja sessä laskennassa. Pyhäjärven tarkemman seksi tuotoksi koko seurantajaksolta saa- pesinnän suhteen näyttäisi olevan noin seurannan perusteella poikasten kuollei- daan 0,39 poikasta/pari, mutta vuosilta 10 cm. Kuikka pystynee uusintapesinnöin suus kompensoi kertalaskennan puutteita. 2005–11 peräti 0,59 poikasta/pari. Järven hieman kompensoimaan toukokuista ve- Tarkkaa arviota poikastuotosta ei voi siis 1960-luvulla aloitettua säännösteltyä on dennousua, mutta voimakas nousu vielä esittää, mutta ainakin selvimmät muutok- lievennetty vuodesta 1999 alkaen, jonka kesäkuussa tuhoaa myös uusintoja. set sekä järvien ja vuosien väliset erot ovat jälkeen vedenpinta on noussut haudonta- Myöhäinen tulva ja siitä aiheutuvat uu- samalla menetelmällä saman laskijan ke- aikana hieman aiempaa vähemmän. sintapesinnät näkyvät myös poikasten ikä- räämästä aineistosta nähtävissä. Pesimätuloksen kohenemiseen on ehkä jakaumassa. Päijänteellä joinakin vuosina Pohjois-Suonteelta poikastuotoksi saa- vaikuttanut myös naurulokkikannan yli jopa yli puolet poikasista on ollut pieniä daan keskimäärin vain 0,27 poikasta paria kaksinkertaistuminen muutamassa vuodes- vielä heinäkuun lopulla. Myös Pyhäjärvel- kohden. Vedenpinnan vaihtelut eivät pesin- sa vuoden 2004 jälkeen, jolloin kahdeksan lä myöhäisiä poikueita on ollut enemmän töjä haittaa, vaan huonoon tulokseen on kilometrin päässä sijaitsevan kaatopaikan kuin Jääsjärvellä ja Suonteella, jossa niiden muita syitä. Jääsjärvellä kuikat saavat poi- jätemäärät moninkertaistuivat jätehuollon osuus jää 10–15 %:n tienoille. Myöhäisen kasia selvästi paremmin, keskimäärin 0,38 keskittymisen seurauksena. Samaan aikaan tulvan järvillä poikaslaskentoja ei kannata poikasta/pari. Selvää suuntausta ei ole näh- myös harmaalokkikannan kasvu vauhdittui tehdä ennen heinäkuun puoliväliä. tävissä kummallakaan järvellä. Jääsjärvellä ja järvelle ilmestyi suuria harmaalokkien ja Pyhäjärvellä pesinnät näyttäisivät kestä- vedenpinta nousee haudonta-aikana joskus varisten yöpymisparvia. Kuikan pesiä ryös- vän hyvin jopa 10 cm:n nousun. Parhaana 7–8 cm ja se voi jonkin verran vaikuttaa tävää varista vastaan lokit saattavat tarjo- poikasvuonna 2006 vesi nousi 20.5.–20.6. poikastuottoon. ta suojaa, mitä tukee kuikan poikastuoton peräti 18 cm, josta vain 5 cm kesäkuussa.

128 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA

Kuikka on poikuelaskentojen kannalta helpoimpia lintulajeja, sillä poikueet ovat näkyviä ja poikaset lentokykyisiä vasta myöhään elokuussa. JUKKA V IRTANEN

Myös Päijänteellä pesinnät onnistuivat koh- kuikkakantamme suuruuteen. Myyräkan- Myös lokkikantojen runsaudella ja muu- talaisesti (0,28 poikasta/pari) vuonna 2006, tojen vaikutusta pesimätulokseen on tar- toksilla voi olla vaikutusta kuikan pesintätu- vaikka vesi nousi 20.5.–20.6. jopa 30 cm, kasteltu kuvassa 6, jossa aineisto on rajattu lokseen, sillä lokit voivat suojata pesiä mm. josta 10 cm vielä kesäkuun aikana. Tulvan vuosiin, jolloin juhannus on ollut myöhäi- varisten rosvoukselta. Suonteella ja Jääs- vaikutuksen arvioimista vaikeuttavat poi- nen eikä tulva ole haitannut pesintää. Kui- järvellä kalalokkikanta on kaksinkertaistu- kastuoton suuret vuosivaihtelut, sillä par- kan pesiä tuhoavat ainakin varis sekä ole- nut, Pyhäjärvellä on runsastunut erityisesti haina vuosina poikasia on moninkertaisesti tettavasti myös nisäkäspedot. Jos myyriä on naurulokki. Päijänteellä muutokset lokkien huonoimpiin verrattuna, vaikka vedenpinta runsaasti, petojen aiheuttamat pesätuhot kokonaismäärässä ovat pienempiä. Kuikan ei kohoaisikaan. saattavat jäädä pienemmiksi, koska muuta osuus pesivästä vesi- ja lokkilinnustosta on Myös häirinnän otaksutaan yleisesti ravintoa on enemmän saatavilla. Päijänteellä ja Pyhäjärvellä vain 1–2 %, Jääs- heikentävän poikastuottoa. Tätä käsitystä vahvistaa haudonnan loppuvaiheille sijoit- tuvan juhannuksen liukuvan ajankohdan Taulukko 3. Kuoriutuneiden pesueiden osuus Etelä-Suonteella juhannuksen ajankohdan suhteen. (19.–25.6.) ilmeinen vaikutus poikastuo- Table 3. Distribution of hatched young in regard to time of the Midsummer in Southern part of Lake Suontee. ton vaihteluun (kuva 5). Jos juhannus on ollut aikaisin (19.6.), poikasia on ollut kes- Vuosina Viimeistään 19.6. Viimeistään 25.6. N kimäärin vain puolet myöhäisimpiin juhan- In the years 19th June or earlier 25th June or earlier nuksiin verrattuna, mitä tukevat myös tie- dot kuoriutumisajankohdan ajoittumisesta 1964–1989 34 % 84 % 174 pesää/nests (taulukko 3). 1990–2011 57 % 88 % 138 pesää/nests Aineiston mukaan varhain pesivien parien osuus olisi kasvanut, mikä on voinut hie- 0,6 Kuva 5. Juhannuksen ajankohdan man kompensoida häirinnästä aiheutuvia 0,5 vaikutus poikastuottoon. Sininen = Pohjois-Suontee (293 poikasta), pu- tuhoja. Juhannuksen ajankohdan vaikutus 0,4 nainen = Pyhäjärvi (134 poikasta). on nähtävissä vain Pohjois-Suonteen ja Py- 0,3 häjärven poikasaineistoissa, Jääsjärven ha- Fig. 5. Effect of the time of the Mid- 0,2 summer on the number of young vaintosarjasta eroa ei löydy ja Päijänteeltä per pair. Blue = Northern part of 0,1 havaintovuosia on tähän tarkasteluun liian Lake Suontee (293 chicks), red = vähän. Epäilemättä lomailu rannoilla vai- 0 Lake Pyhäjärvi (134 chicks). kuttaa selvästi pesimätulokseen ja edelleen 19.6. 20.6. 21.6. 22.6. 23.6. 24.6. 25.6.

LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 129 SUOMEN KUIKAT 2010

järvellä 5–6 %, mutta Suonteella jopa 9 %. Jääsjärvellä ja Päijänteellä kuikan osuus lin- nustosta on seuranta-aikana kasvanut, Py- häjärvellä pienentynyt ja Suonteella pysynyt ennallaan. Nykyään lokkipareja on yhtä pe- sivää kuikkaparia kohden Pyhäjärvellä noin 40, Jääsjärvellä noin 16, mutta Suonteella vain yhdeksän. Kuikan poikastuottoon vai- kuttavat todennäköisesti monet muutkin te- kijät, mutta niitä on vaikea tunnistaa.

Kuikkamäärien vaihtelusta Poikastuoton suuret vuosivaihtelut näky- vät myös nuorten pesimättömien lintujen määrän vaihteluna. Kuvassa 7 on vertailtu pesimättömien lintujen määriä edeltävinä vuosina havaittujen poikasten määriin tar- kimmin seuratuilla järvillä. Pesimättömien lintujen määrän vaihtelu noudattaa melko Kuikka puolustaa pieniä poikasiaan muun muassa näyttelemällä siipirikkoa. JUKKA V IRTANEN tarkoin edeltävien vuosien poikasmääriä, ainoastaan vuosina 2005 ja etenkin 2011 2–4-vuotiaista linnuista. Suurilla järvillä on taan, mutta poikastuoton arvioinnissa on lintuja on ollut selvästi enemmän kuin poi- ilmeisesti myös pienempien järvien pariu- huomioitava, että osa pareista on pesimät- kasmäärät edellyttäisivät. Hyvien poikas- tumattomia lintuja. Vertailussa on huomioi- tömiä. Laskennassa tavattu yksinäinen lintu vuosien 1998–99 jälkeen kuikkia oli run- tu vuosittainen kuolleisuus (arvio 10 % voi olla pesältä lähtenyt, hautovan linnun saasti vuonna 2001. Sama toistui hyvien vuodessa) ja pesimättömien lintujen mää- puoliso, puolisostaan väliaikaisesti erossa poikasvuosien 2005–06 jälkeen vuonna räksi on arvioitu heinäkuun laskennassa oleva tai pesimätön yksilö. Jokaisen pe- 2008. Myös toukokuun reviirilaskennoissa havaittu kokonaismäärä vähennettynä pesi- sinnän varmistaminen pesiä etsimällä tai havaittiin pariutumattomia lintuja vastaavi- viksi arvioitujen sekä kesän aikana muulta pareja tarkkailemalla on mahdollista vain na vuosina keskimääräistä enemmän. tulleiden määrällä, sillä kesän aikana kuik- pieneltä alueelta. Lisäksi laskenta-ajan tu- Vertailun perusteella pesimättömät lin- kia siirtyy pieniltä järviltä suuremmille. lisi olla tarkoin rajattu, sillä huonoimpina nut voisivat muodostua 2–5-vuotiaista tai Vuosina, joilta on käytettävissä sekä vuosina valtaosa pesinnöistä epäonnistuu. toukokuun (N = 1265 yks.) että heinäkuun Parimäärän selvittämiseksi reviirilasken- 0,7 (N = 1467 yks.) laskennat samalta järvel- toja on kontrolloitu muutaman kerran tar- 0,6 tä, keskimääräinen kasvu on ollut noin kemmalla seurannalla. Varmistettujen pe- 0,5 16 %. Monet pienillä järvillä toukokuussa sintöjen osuus on ollut 70–90 % kertalas- 0,4 havaitut hautovat linnut ovat usein jo ke- kennalla saadusta reviirimäärästä. Osalla 0,3 säkuun alussa kadonneet muualle pesintö- pareista pesinnän varmuus jää lisäkäyn- 0,2 jen tuhouduttua. Keski-Suomessa seuratun neistä huolimatta aina epävarmaksi. Keski- 0,1 25 pienen järven aikuislinnuista oli hei- määräisen kuolleisuuden (10 %) perusteella 0 näkuussa 2010 jäljellä vain puolet touko- kahden pesimättömän nuoren vuosiluokan Heikko / Few Keskinkertainen Runsas / Abundant kuun laskentaan verrattuna. Heinäkuussa (3–4- tai 4–5-vuotiaat) osuus kannasta voi- / Mean 2011 aikuisia lintuja oli sama määrä kuin si olla keskimäärin noin 15 %, mutta poi- Kuva 6. Myyräkantojen runsauden vaikutus keväällä, mutta poikasiakin oli yli kaksin- kastuoton suuret vuosivaihtelut heijastu- poikastuottoon. Sininen = Pohjois-Suontee kertaisesti edellisvuoteen verrattuna. vat nuorten ikäluokkien osuuteen. Emme (196 poikasta), punainen = Pyhäjärvi (65 myöskään tiedä, kuinka nopeasti parinsa poikasta), vihreä = Jääsjärvi (182 poikasta). Pesivän kuikkakannan arvioinnista menettänyt sukukypsä yksilö löytää uuden Fig. 6. Effect of the abundance of mole Vesilintuseurannan laskentaohjeiden mu- parin. 10 %:n vuosikuolleisuuden perus- population on the number of young per pair. Blue = Northern part of Lake Suontee (196 kaan reviiriksi tulkitaan laskennassa havait- teella sama pari pesii kahtena peräkkäisenä chicks), red = Lake Pyhäjärvi (65 chicks), tu pari tai yksinäinen lintu. Menetelmän vuonna 81 %:n ja kolmena peräkkäisenä green = Lake Jääsjärvi (182 chicks). tarkkuus riittää kannanmuutosten seuran- vuonna 66 %:n todennäköisyydellä.

250 Kuva 7. Pesimättömien lintujen määrän (arvio) vaihtelu (sininen 200 pylväs) kolmella tarkimmin seuratulla järvellä verrattuna edeltä- vien vuosien poikasmääriin. Punainen = poikasten määrä 2–5 vuotta aiemmin, vihreä viiva = 2–4 vuotta aiemmin, violetti = 150 2–3 vuotta aiemmin. 100 Fig. 7. Variation (blue column) of the number (an estimate) of the non-nesting birds in most precisely followed three lakes com- 50 pared to number of young in the preceding years. Red = number of young 2–5 years earlier, green line = number of young 2–4 years earlier, violet = number of young 2–3 years earlier. 0 2001 2005 2010

130 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA

Taulukko 4. Poikueiden osuudet saman vuoden kertalaskennassa havaittujen reviirien tulkinta- ta/pari. Yleisimmin kuikan huonoa poikas- perusteiden mukaan. tuottoa suurilla vesillä on selitetty siten, että Table 4. Distribution of young according to interpretation grounds observed in the calculation pienten järvien parempi poikastuotto kom- of territories made once in a year . pensoi suurempien järvien menetykset. Pienimpien järvien poikastuotosta on Hautova Paria Yksinäinen Ei havaittu kuitenkin niukasti tietoja, sillä aineiston Incubating Pairs Single Not observed kerääminen on selvästi työläämpää kuin Reviirejä toukokuussa Territories in May 10 286 92 suuremmilta järviltä. Keski-Suomen pien- Poikueita heinäkuussa Broods in July 5 54 16 8 ten, alle 1 km2:n järvien, seurannasta vuo- Poikueita Broods 50 % 19 % 17 % silta 2010–11 saadaan keskimääräiseksi poikastuotoksi 0,35 poikasta/pari (N = 16 poikasta, arvio 23 paria). Menetelmä oli Reviirilaskentojen tuloksia on arvioi- laskennoissa myös havaitsematta. Tarkkaa sama kuin Ruotsissa, jossa vuosien 1994– tu myös vertaamalla niitä samana vuonna lukua pesivistä pareista on pesiä etsimällä- 2008 seurannan aikana poikastuotto on tehtyjen poikaslaskentojen tuloksiin (tau- kin vaikea saada, etenkin jos laskenta osuu vaihdellut 0,37–0,47 poikaseen paria koh- lukko 4). Yksinäisen linnun tai parin perus- korkean kevättulvan tai muutoin huonon den (Eriksson 2008). Vaikka tässä esitetyt teella tulkituilta reviireiltä on löytynyt myö- poikastuoton vuodelle. Lehtosen (1970) arviot suurten järvien poikastuotosta ovat hemmin poikue yhtä suurella todennäköi- esittämä arvio pesivien parien osuudesta pienempiä, siitä huolimatta kantamme on syydellä, mutta hautovana havaittua lintua (80 %) lienee varsin käyttökelpoinen kes- kasvanut, mutta Ruotsissa pysynyt vakaana. kohden poikueen todennäköisyys on ollut kiarvo. Paras aika reviirilaskennoille lienee Menetelmällisten erojen vaikutusta poikas- yli kaksinkertainen. Todennäköisesti tämä noin viikko ennen haudonta-aikaa, jonka tuottolaskelmiin on vaikea arvioida eikä selittyy ainakin osittain siten, että rohkeim- alku ajoittuu yleensä noin kaksi viikkoa tutkimusjärvien kokoa Ruotsin aineistossa mat emot onnistuvat pesinnässään parem- jäiden lähdön jälkeen, harvoin kuitenkaan ole mainittu. min. Moni arempi yksilö on saattanut pois- ennen toukokuun puoliväliä. Sorsalinnuista Seuratuista järvistä Suonteella olosuh- tua pesältä ennen kuin laskija on ehtinyt poiketen ilta saattaa olla parien havaitsemi- teet ovat kevättulvan suhteen säilyneet en- sitä huomaamaan ja suurempi herkkyys sen kannalta otollisin vuorokaudenaika. nallaan. Sen sijaan Päijänteellä ja Pyhäjär- häiriölle saattaa altistaa pesinnän epäon- vellä, jotka ovat säännösteltyjä, kehitys on nistumiselle. Miksi kuikka on runsastunut? ollut kuikan kannalta suotuisaa. Muutokset Reviirin tulkitseminen yksinäisen lin- Nilsson (1977) on esittänyt rengaslöytöihin suurten järvien kevättulvissa lienevät seura- nun perusteella on ollut yhtä perusteltua perustuvan kuolleisuusarvion perusteella usta lämpimämmistä keväistä ja vähälumi- kuin silloin, kun havaitaan kuikkapari. Pe- kuikan tarvitsevan vähintään 0,4 poikasta- semmista talvista, sillä kehitys on saman- sivän kannan arvioinnin vaikeus on kui- pari kohti, jotta kanta olisi vakaa. Jääsjär- suuntainen myös säännöstelemättömillä tenkin poikastuoton laskennan suurin epä- vellä (0,38) ja Pyhäjärvellä (0,39) poikas- järvillä. Pyhäjärvellä haudonta-aikainen varmuustekijä. Joka kymmenes poikue on tuotto näyttäisi riittävältä, mutta Suonteella tulva on pienentynyt 2000-luvulla 1980- löytynyt paikalta, jossa reviiriä ei touko- (0,27) ja Päijänteellä (0,17) tuotto on ollut lukuun verrattuna 10 cm (18–>8 cm) ja kuun laskennassa ole havaittu. Osa näistä selvästi heikompi. Pakarinen (1989) sai tar- Päijänteellä 11 cm (32–>21 cm). Pielisellä, tapauksista selittynee reviirien laajuudella kemmassa seurannassa vuosina 1982–86 jota ei säännöstellä, tulva on pienentynyt ja poikueiden liikkumisella, mutta ilmei- säännöstelemättömältä Etelä-Konnevedel- 12 cm (20–>8 cm). 2000-luku onkin ollut sesti haudontavaiheessa olevia reviirejä jää tä keskimääräiseksi tuotoksi 0,41 poikas- Järvi-Suomessa vedenkorkeuksien satavuo-

Monilla suurilla järvillä myöhäinen kevättulva ja säännöstely rajoittavat kuikan poikastuottoa ja usein pesinnän onnistuminen on muutaman senttimetrin varassa, vasemmalla pelottomasti hautova lintu ja oikealla sama pesä juhannuksena muutama päivä poikasten kuoriutumisen jälkeen. JUKKA V IRTANEN

LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 131 SUOMEN KUIKAT 2010

40 Pariutumattomien nuorten ikäluokkien 35 osuus alkoi tarkoin seuratuilla järvillä kas- 30 vaa 1990-luvun lopulla ja parimäärät sel- 25 vemmin vasta tämän jälkeen (kuvat 1 ja 8), 20 mikä viittaa siihen, että runsastumisen syyt ovat pesimäalueilla. Tähän viittaa myös lin- 15 tujen määrän ja poikastuoton vaihtelun vä- 10 linen yhteys (kuva 6). Taulukon 2 perusteel- 5 la näyttäisi siltä, että kanta olisi kasvanut 0 eniten suurilla järvillä. Tämä sopisi hyvin yhteen kevättulvissa tapahtuneiden muu- tosten kanssa, mutta toisaalta poikastuotto Kuva 8. Pinta-alalla painotettu keskimääräinen tulva kuikan haudonta-aikaan Järvi-Suomen suu- näyttäisi vain osalla suurista järvistä riittä- rimmilla järvillä vuosikymmenittäin. Sininen = Saimaa (4400 km2), punainen = muut yli 300 vältä. Kannankehityksestä ja poikastuotosta km2:n järvet (yht. 3671 km2), vihreä = 100–300 km2:n järvet (yht. 3500 km2). Yli 300 km2:n pienillä järvillä on tietoa niukasti. Varmuu- järvistä on aukottomat havaintosarjat, 100–300 km2:n järvistä otannan suuruus on noin 60 %. della voidaan sanoa, että kuikka on vastoin Lähde: Ympäristöhalinto 2011. aiempia odotuksia selvästi runsastunut. Fig. 8. Average ß ood emphasized by area to the incubation period at the biggest lakes in the Huoli kuikan selviytymisestä rauhattomiksi main lake region in Finland every decade. Blue = Lake Saimaa (4400 km2), red = other lakes käyneillä vesillämme ei silti ole aiheeton, 2 2 2 of over 300 km (altogether 3671 km ), green = lakes of size 100–300 km (altogether 3500 sillä rantojen rakentaminen jatkuu. Esimer- km2). There are observation series without gaps from the lakes of over 300 km2, the size of the kiksi Saarijärven Pyhäjärven mökkimäärä sampling is about 60% from the lakes of 100–300 km2. Source: Finland’s environmental admi- nistration (Ympäristöhallinto 2011). kaksinkertaistuu, jos kaikki rantakaavaan vahvistetut varaukset toteutuvat. Vesivoi- tisen mittaushistorian edullisinta aikaa kui- pia Näsijärvellä 22 cm (vaihteluväli 8–42 man lisärakentamiseksi on tehty laaja valta- kan haudonnan kannalta (kuva 8). Vuonna cm), Koitereella 22 cm (3–59), Päijänteellä kunnallinen selvitys (Voimaa vedestä 2007) 2009 tulva oli jopa koko mittaushistorian 21 cm (2–38) sekä Saimaalla 12 cm (1–22). ja ilmastolliset tekijät voivat myös kääntyä pienin, mikä saattaa selittää kuvan 3 odotet- Muilla suurimmilla järvillä tulva on jäänyt epäedullisiksi. tua suuremmat yksilömäärät vuonna 2011. keskimäärin alle 10 cm:iin. On mahdollista, että muutokset kuikka- 1950- ja 1960-luvuilla monilla järvillä Pienentynyt haudonta-aikainen tulva kannassamme ovat aiemminkin olleet suu- alkanut säännöstely näkyy kuvan 8 tulok- suurilla järvillä on ilmeisesti edesauttanut ria, mutta laskentojen puutteen vuoksi ne sissa. Saimaata säännösteltiin 1930-luvulta kuikan runsastumista; myös poikastuoton ovat jääneet toteamatta. Joskus runsastumi- 1990-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen paranemisesta on selviä merkkejä sekä nen päättyy ja kanta voi kääntyä laskuun. juoksutukset ovat vastanneet luonnollista Päijänteeltä että Pyhäjärveltä. Muitakin te- Kannanvaihtelujen ja pesimätuloksen taus- virtaamaa Suomen ja Venäjän välisellä so- kijöitä runsastumisen taustalla saattaa olla, talla olevat tekijät olisi hyvä tuntea ja niitä pimuksella. Järvien säännöstely ja niissä ta- mutta selviä viitteitä niiden vaikutuksesta tulisi myös seurata. Kuikka on pitkäikäinen pahtuneet muutokset ovat saattaneet merkit- ei ole. Poikastuotto näyttäisi pysyneen en- ja hitaasti lisääntyvä lintulaji ja sen seuran- tävästi vaikuttaa kuikkakannan suuruuteen. nallaan siellä, missä olosuhteet eivät ole ta vaatii pitkäjänteistä työtä eivätkä nykyiset 1920-luvun poikkeukselliset tulvat ennen muuttuneet. Myyrähuiput ovat voimistu- linnuston seurantaohjelmat ole kuikan kan- säännöstelyn aikakautta antavat viitteitä, että neet 2000-luvulla ja runsastuneet lokki- nalta riittävän kattavia. Toivottavasti tässä myös ilmastollisilla tekijöillä on ollut aiem- kannat saattavat kompensoida lisääntynyt- artikkelissa esitetyt tiedot edistävät vuoden minkin vaikutusta. Järvi-Suomen suurimmis- tä häirintää tarjoamalla suojaa pesärosvoja lintu 2010 -projektin yhteydessä suosituim- ta järvistä keskimääräiset haudonta-aikaiset (varis, korppi) vastaan. Lisäksi pesintöjen maksi mökkilinnuksi äänestetyn kuikan tut- tulvat ovat 2000-luvulla olleet voimakkaim- lievä varhentuminen on voinut edesauttaa kimusta ja seurantaa sekä elinolosuhteiden niiden onnistumista ennen lomakauden al- turvaamista myös tulevaisuudessa.

35% kua. Kuikan luottavaisesta suhtautumisesta

30% ihmisiin on raportoitu lukuisia yksittäisiä havaintoja, mutta sen vaikutuksesta paran- 25% tuneeseen poikastuottoon ei ole laskentoi- Kiitokset 20% hin perustuvaa näyttöä. Kuikka oli kaakkurin ohella BirdLife Suomen 15% On kuitenkin epävarmaa, riittävätkö ke- nimeämä vuoden lintu 2010. Kiitämme kaikkia havainnoijia ja aluevastaavia (taulukko 1) suu- 10% vättulvien muutokset suurilla järvillä yksin resta työmäärästä sekä lukemattomista havain- 5% selittämään kannanmuutosta. Kannan lähes totiedoista sekä Aleksi Lehikoista vesilintuseu-

0% kaksinkertaistuminen 20 vuodessa merkit- rannan aineistosta. 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 sisi vähintään kolmen prosentin vuosittaista kasvua. Jos oletetaan, että vakaan kannan Kirjoittajien osoitteet / Authors’ addresses Kuva 9. Pariutumattomien lintujen osuuden tilanteessa poikasia tulisi loppukesällä olla kehitys toukokuun reviirilaskennoissa suuril- JV: Laani 10 A 35, 40100 Jyväskylä 10 % aikuisten määrästä, olisi poikasten la järvillä viiden vuoden jaksoissa (Yht. 2774 [email protected] yksilöä). osuuden täytynyt kasvaa noin 13 %:iin eli- PL: Toppelundintie 5 F 33, 02170 Espoo Fig. 9. Development of the unpaired birds’ poikastuoton parantua kaikkialla keskimää- [email protected], p. 040 521 1538 distribution in the territory observations in rin jopa 30 %, jotta arvioitu kannan kasvu JK: Kuopion luonnontieteellinen museo, May at big lakes in Þ ve year periods (Total voisi perustua yksinomaan parantuneeseen Myhkyrinkatu 22, 70100 Kuopio 2774 individuals). poikastuottoon. jukka.kauppinen@kuopio.Þ

132 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA

Kesän aikana pesinnässä epäonnistuneet linnut liittyvät pesimättömien nuorten parviin ja suurilla järvillä kuikkien määrä hieman kasvaa ilmeisesti pienemmiltä järviltä saapuvien lintujen vuoksi. PEKKA LEHTONEN

Kirjallisuus tion results of well examined small lakes, an ened by the obvious effect of the sliding time estimation of 12 000 – 13 000 pairs was ob- (19–25 June) of the Midsummer on number of Eriksson, M. 2008: Projekt lom 15 år 1994–2008. tained. Among the pairs there could be at least young per pair (Þ g. 5). Furthermore, the vari- – Fågelåret 2008: 38–49. Lehtonen, L. 1970: Zur Biologie des Pracht- 10 000 nesting pairs. The information is scant ation of mole populations may have signiÞ - tauchers, Gavia a. arctica (L.). – Annales Zoo- from the view of Northern Finland. In the main cance to the number of young per pair which logici Fennici 7: 25–60. lake region the population in big lakes which has been examined in Þ gure 6 in those years Leppänen, T., Osmonen, O, Kyykkä, T., Sulkava, were comprehensive calculated, has increased when the Midsummer has been late and the P., Rajasärkä, A., Karhu, H, Honkola, J. 2007: by at least 76 % (table 2, Þ g. 1) in 15 years and ß ood has not hampered nestings. Large varia- Inarijärven linnusto. – Metsähallituksen luon- that of the whole country has doubled at most tions are typical for the number of young per nonsuojelujulkaisuja. Sarja A 171. 71 s. in 25 years. pair and they can also be seen as a variation Linkola, P. 2009: Mallasveden pesimälinnusto. Number of young per pair has been fol- of the number of the young non-nesting birds – Linnut vuosikirja 2008: 132–136. lowed at four big lakes for 14–24 years. In two (Þ g. 7). On the basis of the comparison the Linkola, P. 2008: Huomioita kuikan esiintymises- tä Etelä- ja Itä-Pirkanmaalla. – Lintuviesti 33 of these lakes the water level is regulated (Þ g. non-nesting birds could consist of 2–5-year-old (2/2008): 12–14. 2). Estimation of the pairs is based on observa- ones or perhaps only of 2–4-year-old ones be- Maanmittauslaitos 2011: Maanmittauslaitoksen tions made about ten years intervals. Number of cause there are obviously the unpaired birds of verkkopalvelu. (www.maanmittauslaitos.Þ / pairs between the observations have been esti- smaller lakes also at big lakes as the reserve. node/7395) mated by interpolation (Þ g. 1). Average number The large 2011 individual number in Þ gure 7 Nilsson, S. G. 1977: Adult survival rate of the of young per pair in Norhern part of Lake Suon- may Þ nd an explanation in the record-breaking Black-throated Diver Gavia arctica. – Ornis tee was 0,27, in Lake Jääsjärvi 0,38 and in Lake small ß ood in the area of the whole main lake Scandinavica 8: 193–195. Pyhäjärvi 0,39. In Lake Pyhäjärvi the number region in 2009 in Finland. Pakarinen, R. 1989: Suomen kuikkakanta ja sen of young distinctly has been improved; possi- The reduction of ß oods during incubation tulevaisuus. – Lintumies 24: 2–11. Peltola, V. 1992: Pohjoisen Koliman linnusto. – ble reason might be the weakened regulation time at big lakes (Þ g. 8) has obviously facili- Keski-Suomen Linnut 17: 22–25. of the water level (since the year 1999) and the tated the BTDs’ increase. However, it is uncer- Sarvanne, H., Yrjölä, R. & Tanskanen, A. 2008: strong growth of the population of black-head- tain if it is enough alone to explain the change Linnansaaren kansallispuiston linnustoselvitys ed gulls. The growth of gull populations Þ nds of population, for the number of young per 2005. – Metsähallituksen luonnonsuojelujul- likely an explanation in the amount of waste pair has been same than earlier at the lakes in kaisuja. Sarja A 177. 47 s. multiplication of the near dump (since the year which the conditions have not changed. Wa- Virtanen, J. 2008: Simpelejärven pesivän vesi- ja 2005) as a consequence of the centralization ter surface levels have been followed already lokkilinnuston laskennat. – Ornis Karelica 32: of the waste management. In Lake Päijänne the for hundred years in Finland. During this time 57–63. number of young has been the smallest, 0,17 in regard to the ß oods at incubation time the Ympäristöhallinto 2011: Hertta-tietokanta/Oiva- palvelu. (http://wwwp2.ymparisto.Þ /scripts/ young per pair on an average. This is due to 2000’s has been the most advantageous time oiva.asp) natural late spring ß ood and water level reg- in the main lake region. Regulation was begun Yrjölä, R., Tanskanen, A. & Sarvanne, H. 2007: ulation. However, the signs of improvement in 1950 and 60’s and the effect can be seen in Pihlajaveden linnusto vuonna 2006. – Metsä- of number of young per pair can be seen and the results in Þ gure 8. Lake Saimaa was reg- hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A regulation of water level has also been relieved ulated from the 1930’s until the beginning of 168. 40 s. since the year 2007. In spite of the differences the 1990’s after which the drawings have cor- in number of young per pair the population has responded the natural drawing established by Summary: Black-throated diver increased at all the follow-up lakes in nearly the agreement between Finland and Russia. The population in Finland 2010 and the same relation (Þ g. 1) on the basis of which regulation of lakes and changes which have causes for population growth and the BTD’s dispersal is quite active. taken place in them may have affected the size estimates for chick production On the basis of the level of nests to water of the BTD population signiÞ cantly. The excep- level Figure 3 shows the proportion of the nests tional ß oods of the 1920’s before the period of The Black-throated diver (BTD) was BirdLife which stay under the water during the incuba- the regulation give signs that the climatic fac- Finland’s bird of the year 2010 in addition to tion period. Figure 4 shows the effect of the tors have had inß uence also earlier. the Red-throated diver. Estimates of the BTD ß ood on the number of young per pair on the Other factors which have affected on population were asked from the local bird as- basis of real observations. We have estimated growth of population of the BTDs’ have also sociations. Furthermore, all the freshest calcu- the beginning of incubation by choosing a lat- been thought but not found. The proportion of lation results available were collected. In the er one of the following alternatives: 20 May or young non-paired age groups began to grow examination the country was divided into three two weeks after the breaking of ice. The criti- at the followed lakes at the end of the 1990’s areas: 1) Main lake region, 2) Other Southern cal water level change in regard to the nesting and number of pairs after this (Þ gures 1 and 9) Finland and 3) Northern Finland. According is about 10 cm. If the rise of the water level which refers to the fact that the reasons for the to the pair estimates given by the associations is higher the number of young per pair is sup- increase occur mainly in the nesting regions. about 9 900 pairs (table 1) were obtained in the posed to be weakened. It is supposed that also An obvious connection between the variation whole country. By emphasising the calculation the disturbance is weakening the number of of the number of BTDs’ and number of young results of big lakes (table 2) and the calcula- young per pair generally. This idea is strength- per pair also refers to this (Þ g. 7).

LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 133