Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi- Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis- koalueilta saatiin tarkempia arvioita ja vesien pinta-alat sekä niistä saadut keski- tettiin yhden kesän aikana. Järvi-Suomes- koko maan kannaksi arvioitiin 5 900 pa- määräiset tiheydet vesialaa kohden. Jos ar- ta laskentatuloksia saatiin niukemmin eikä ria (Pakarinen 1989). Uusimman pariarvi- viota ei yhdistykseltä saatu, on tiedot täy- vanhempiakaan tietoja yleensä ollut. Nii- on tueksi laskentatuloksia on käytettävissä dennetty keskimääräisillä tiheyksillä. den sijaan toimitettiin havaittuja parimää- enemmän. Kuikkapareja on niin harvassa Järvi-Suomessa pesii valtaosa maamme riä, mutta hajahavaintojen perusteella pa- ja epätasaisesti jakaantuneena, että yhden kuikista. Tarkastelualue poikkeaa hieman rimäärän arviointi ei ole kovin luotettavaa, kesän aikana on vaikea saada luotettavaa maantieteellisestä Järvi-Suomesta, sillä se 124 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 LINNUSTONSEURANTA on määritelty yhdistysten toimialueiden todennäköisesti vähintään 10 000 paria. sistä, yhteensä 65 järveä. Inventointien ul- mukaan. Taulukkoon 2 on koottu tuoreim- Seuraavassa joitakin muokattuja poimin- kopuolelle jäivät pienimmät lammet sekä pia tietoon tulleita kuikkalaskentojen tulok- toja alueellisista raporteista: ruovikkoiset lintujärvet. Parimäärä on py- sia, yhteensä 2 737 km2:n alueelta, mikä Ahvenanmaa. Pariarvioita ei saatu, mut- synyt samana kuin vuosina 2003–2005 ja on noin 13 % Järvi-Suomen vesialasta. ta kesällä 2010 ainakin neljällä järvellä on lähes kaikki pesimäjärvet olivat samoja. Yli 10 km2:n järville keskimääräiseksi ti- havaittu pari ja yhdellä poikue. Pohjois-Karjala. Vuosina 1983–1992 heydeksi vesialaa kohden aineistosta saa- Etelä-Karjala. Edellinen kuikka-arvio, ilmoitettuihin reviireihin perustuva arvio daan 0,43 paria/km2 ja alle 10 km2:n jär- 400 paria, on julkaistu vuonna 1980. Yh- 500–800 paria on yhdistyksen mukaan sel- ville 1,17 paria/km2. Keski-Suomessa alle distyksen arvion mukaan kanta on ollut va- vä aliarvio. Vähimmäiskannaksi on sittem- 1 km2:n järviltä on saatu tiheydeksi vuosien kaa. Pesinnät onnistuvat hyvin pienillä jär- min arvioitu 1000 paria. Erityisesti pienten 2009–10 laskennoissa noin 1,1 paria/km2 villä, mutta huonosti Saimaalla. vesien osalta arviointi on vaikeaa, koska (133 järveä). Joissakin alueellisissa rapor- Keski-Pohjanmaa. Järviä alueella on maakunnassa on paljon kuikalle sopivia teissa korostettiin pienten järvien kuikka- niukasti, merenlahdilta löytyi kaksi varmaa lampia ja pienvesistöjä, jotka ovat jääneet kannan arvioinnin vaikeutta. Laskentatu- pesintää. kartoittamatta. loksia painottaen Järvi-Suomen kokonais- Porvoon seutu. Vuosina 2003–2005 to- Satakunta. Olennaisia runsaudenmuu- kannaksi saadaan noin 10 000 paria, mikä teutetussa Porvoon seudun lintuatlaksessa toksia ei ole raportoitu, joiltakin järviltä laji vastaa 0,48 parin keskimääräistä tiheyttä käytiin läpi 96 järveä tai lampea. Kesällä on kadonnut, joillekin tullut uutena. Valta- vesialaa kohden. Lehtosen (1970) mukaan 2010 käytiin lävitse lähes kaikki potentiaa- osa kuikista pesii alle 150 hehtaarin järvil- pariutuneista noin 80 % on pesiviä ja parit liset pesimäjärvet sekä osa epätodennäköi- lä. Viime vuosilta on havaintoja, että kuik- saattavat puolustaa reviiriä jopa kaksi vuot- ta ennen kuin pesintä alkaa. Pesiviä pareja voisi tämän mukaan olla vähintään 8 000. Taulukko 1. Yhdistyksiltä saadut pariarviot, aluevastaavat, sisävesien pinta-alat sekä niistä lasketut keskimääräiset tiheydet. Muun Etelä-Suomen järvet ovat pääosin pieniä ja rehevien vesien osuus on suu- Table 1. Pair estimates, that have been received from the local bird associations in Finland waters and average densities that have been calculated from them. rempi kuin Järvi-Suomessa. Turun ja Rau- man seuduilla kanta näyttää muita aluei- Paikallisyhdistys Aluevastaava Vesiala Pareja Tiheys ta tiheämmältä. Kymenlaakson voisi lukea km2 paria/km2 myös Järvi-Suomeen, koska valtaosa sisä- Local bird Person Water area Pairs Density vesistä sijaitsee Salpausselän pohjoispuo- association responsible km2 pairs/km2 lella ja ainakin osa on hyviä kuikkavesiä. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Klaus Jernström 1 622 500 0,31 Kokonaismääräksi saadaan yhdistysten ar- Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Juha Rummukainen 4 479 2 000 0,45 vioiden perusteella noin 600 paria ja keski- Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Ilkka Hakala 426 150 0,35 määräiseksi tiheydeksi puolet Järvi-Suomen Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Jukka Virtanen 2 791 1 300 0,47 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Joni Raivio 1 553 600 0,39 tiheydestä. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Heikki Pönkkä 3 821 1 000 0,26 Pohjois-Suomessa vesialaa on noin puo- Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys – let Järvi-Suomen vesialasta. Kuusamossa ti- Lintuyhdistys Kuikka Sanna Mäkeläinen 3 597 900 0,25 heys on yhdistyksen pariarvion mukaan Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Timo Metsänen 1 438 420 0,29 noin puolet Järvi-Suomen tiheydestä, Kai- Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Jouko Pihlainen 1 267 535 0,42 nuussa alle neljäsosa. Kuusamossa järviä ei Järvi-Suomi yhteensä/keskimäärin säännöstellä, mutta Kainuussa suuret järvet Main lake region total/on average 20 994 7 405 0,35 ovat pääosin säännösteltyjä. Pohjois-Suo- Helsingin Seudun Lintutieteellinen men pariarvio on laskentojen vähyyden Yhdistys Tringa ry Johan Ekroos 227 50 0,22 vuoksi epätarkka. Inarin Lapissa on paljon Keski- ja Pohjois-Uudenmaan pieniä järviä, joiden kuikkakannasta ei ole Lintuharrastajat Apus ry Petri Sola 43 14 0,32 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Sami Salonkoski 522 35 0,07 tiedossa arvioita. Inarijärven kannaksi on Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Petteri Riivari 485 100 0,21 esitetty karkeasti 50–100 paria ja järvellä Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry Timo Vuolanto 143 25 0,18 käy ilmeisesti kalassa paljon pienten järvien Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Eino Salo 145 60 0,41 lintuja (Leppänen ym. 2007). Jos kuikkia Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry Joel Karvonen 44 10 0,23 olisi Pohjois-Suomessa noin puolet Järvi- Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Janne Lampolahti 437 85 0,19 Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry Tiina Mäkelä 58 17 0,29 Suomen tiheydestä, saataisiin arvioksi noin Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Veli Puputti 23 22 0,97 2 500 paria. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Turo Tuomikoski 54 11 0,20 Koko maan kannaksi saadaan yhdis- Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Asko Suoranta 213 150 0,71 tysten arvioiden perusteella noin 9 900 Muu Etelä-Suomi yhteensä/keskimäärin paria. Laskentatuloksia painottamalla saa- Other southern Finland total/on average 2 395 579 0,24 daan hieman suurempi luku, eli 12 000– Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Jouni Ruuskanen 2 950 300 0,10 13 000 paria. Suurin epävarmuus liittyy Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Veli-Matti Korpimäki 122 24 0,20 Pohjois-Suomen kantaan, joka tunnetaan Kuusamon Lintukerho ry Heikki Suoraniemi 831 200 0,24 puutteellisesti. Koska kattavimmin laske- Lapin lintutieteellinen yhdistys ry Olli-Pekka Karlin 6 199 1200 0,19 tuilta alueilta on saatu suurimpia arvioita, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Jani Suua 843 200 0,24 on syytä olettaa, että todellinen parimäärä Pohjois-Suomi yhteensä/keskimäärin on lähempänä laskentatulosten perusteella Northern Finland total/on average 10 945 1 924 0,18 saatua arviota. Pesijöiden määrä olisi siten Yhteensä/keskimäärin Total/on average 34 333 9 908 0,29 LINNUT-VUOSIKIRJA 2011 125 SUOMEN KUIKAT 2010 ka on vakiintunut tulokkaana lintujärvien Pohjois-Suontee (Joutsa) 52 km2 Pyhäjärvi (Saarijärvi -Äänekoski) 59 km2 avoimempien osien pesimälajistoon. Säky- 300 100 90 län Pyhäjärvellä asustaa vain kolme paria, 250 80 mutta länsipuolisilta järviltä käy kuikkia 200 70 kalassa. Pohjois-Satakunnassa ja Suupoh- 60 150 50 jassa isojen kohosoiden suojärvissä pesin- 40 nät jatkuvat samoilla soilla kuin 1990-lu- 100 30 vulla. Kuikat käyvät myös merellä kalassa 50 20 10 jopa 35 km:n päästä