Hydrologinen Vuosikirja 1993 Hydrological Yearbook 1993

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Hydrologinen Vuosikirja 1993 Hydrological Yearbook 1993 S u o m e n ym päristö LUONTO JA LUONNONVARAT Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1 993 Hydrological yearbook 1993 -1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 69 Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1993 Hydrological yearbook 1993 HELSINKI 1996 OOOOOOOOO O OO O OOOOOOOOOOO OOOOOOOO SUOMEN YMPARISTOKESKUS ISBN 952-1 1-0099-0 ISSN 1238-73 12 Kansikuva: Syvänsi, Jäppilä. Foto: Pekka Rajala Taitto: Jan Fagerroos ja Ulla Rosenström Vinjetit: Ulla Rosenström Suomen ympäristökeskus Helsinki 1996 HydroIognen vuosikirja 993 AIkusana Vuodesta 1907 alkaen toiminut hydrologian toimisto lakkasi olemasta ole massa 1.3.1995. Osaa sen tehtävistä jatkaa Suomen ympäristökeskuksen ympä ristöntilayksikkö. Hydrologinen vuosikirja 1993 poikkeaa ulkonäöltään ja rakenteeltaan hie man aiemmista. Suurin muutos on käyrästöjen ja karttojen siirtäminen kunkin muuttujan esittelyn yhteyteen. Aikaisempaan tapaan kiijassa esitetään taulukkoina hydrologisten muuttu jien kuukausikeskiarvoja sekä vuotuisia keski- ja ääriarvoja valikoiduilta havainto asemilta. Vedenlaatutietoja julkaistaan muutamista virtahavaintopaikoista. Va lumista julkaistaan päiväarvot, hydrologisista ilmiöistä päivämääriä jne. Vuoden 1993 hydrologisen tilanteen vertaamiseksi aiempaan julkaistaan vuosijakson 1961-1990 keski- ja ääriarvoja silloin kun ne on käytettävissä, muul loin joltakin lyhemmältä jaksolta. Vedenlaatutietojen vertailujakso on 1981-1990. Vuosikirjan tiedoissa tiivistyy noin tuhannen eri puolilla Suomea toimivan havainnoitsijan työ. Kirjan tiedot on koottu yhteistyössä hydrologian toimiston ( nykyisin siis Suomen ympäristökeskuksen) sekä vesi- ja ympäristöpiirien (ny kyisin alueellisten ympäristökeskusten) kanssa. Sadehavainnot on tehnyt suu rimmaksi osaksi Ilmatieteen laitos. Valuma-alueittaiset sadannat on laskettu niis tä ja hydrologian toimiston (Suomen ympäristökeskuksen) omista havainnoista. Tietojen oikeellisuudesta vastaavat sisällysluettolossa mainitut tutkijat. Taulukkojen, kuvien ja karttojen laatimisessa tarvittavasta atk:sta on huolehtinut Seppo Aitamurto ja tekstisivut ovat koostaneet Jan Fagerroos ja Ulla Rosenström. Helsingissä 30. heinäkuuta 1996 Veli Hyvärinen Förord Hydrologiska byrån som grundades år 1907 upphörde med sin verksamhet den 1.3 1995. En del av dess uppgifter övertogs av enheten för miljöövervakning och utvärdering vid Finlands miljöcentral. Hydrologisk årsbok 1993 avviker till sitt utseende och uppbyggnad något från de föregående. Den största förändringen gäller kartorna och figurerna som nu placerats invid de variabler de beskriver. Boken presenterar månadsmedeltal i tabellform för olika hydrologiska va riabler, samt årliga medeltal och extremfall för utvalda observationspunkter. Vat tenkvalitetsdata presenteras för några vattenföringsstationer. Avrinningen pre senteras i form av dygnsvärden, hydrologiska fenomen med datum osv. För att möjliggöra en hydrologisk jämförelse av år 1993 med tidigare år presenteras medel- och extremvärden för perioden 1961-1990 då de är tillgängli ga, i andra fail för någon kortare period. Jämförelseperioden för vattenkvalitets data är 1981-1990. Uppgifterna i årsboken är ett koncentrat av det arbete som utförts av mer än tusen observatörer i olika delar av Finland. Bokens uppgifter är insamlade i samarbete mellan hydrologiska byrån och vatten- och miljödistrikterna (f.o.m. 1995 de regionala miljöcentralerna). Nederbördsuppgifterna är i huvudsak in Suomen ympaHstö 69 samiade av Meteorologiska institutionen. Nederbördsmängderna per avrin ningsområde är uträknade på basen av dessa och hydrologiska byråns (f.o.m 1995 Finlands miljöcentrals) egna observationer. För observationernas riktighet ansvarar de forskare som nämns i innehåll sföreteckningen. Den digitala dataöverföringen vid uppgörandet av tabeller, fi gurer och kartor har skötts av Seppo Aitamurto och textsidorna har sammans tällts av Jan Fagerroos och Ulla Rosenström. Helsingfors 30 juu 1996 Veli Hyvärinen Preface Founded in 1907, the Hydrological Office was discontinued on 13.1995. Part of its activities are continued in the Monitoring & Assessment Division of the Finnish Environment Institute. The hydrological year book for 1993 deviates slightly in both its appearen ce and structure from the earlier yearbooks. The most important change is the presentation of graphical material and maps in conjunction with the text dealing with hydrological variabies, instead of in separate appendices. In keeping with earlier practice, monthiy and annual averages as weIl as annual extreme values of hydrological parameters recorded at selected observa tion stations are presented in tables. Water quality data are presented from a selection of discharge observation sites. Daily values of runoff and dates of ob servation of individual hydrological events are recorded. In order to compare the hydrological data for 1993 with that of earlier pe riods the mean and extreme values during the period 1961-1990 are utilised when available, otherwise shorter periods are used. The reference period in the case of water quality data is 1981-1990. The information presented in the 1993 yearbook are a composite of the work of about 1000 observers in ali parts of Finland. The data were collected in cooperation between the Hydrological Office (since 1995 Finnish Environment Institute) and the Water and Environmental Districts (since 1995 Regional Envi ronment Centres). Precipitation data was collected mainly by the Meteorologicai Office. Precipitation figures for the various drainage basins were caiculated on the basis of these data and observations made by the Finnish Environment Cent re. The authenticity of the data is the responsibility of the investigators listed in the Contents. The computing work necessary for generation of the tabies and figures was performed by Seppo Aitamurto and the text was made up by Jan Fagerroos and Ulla Rosenström. Helsinki 30 July 1996 Veli Hyvärinen 0 Hydrologinen vuosikirja 1993 SisäHysketee Alkusanat. 3 Merkintöjen selityksiä ja lyhenteita 7 Vesistöluettelo 8 Hydrologinen yleiskatsaus 1993 Veli Hyvärinen 9 Vedenkorkeusasemat ja vedenkorkeus Marja Reuna 13 Virtaama-asemat ja virtaama Matti Ekholm 57 Veden laadun virtahavaintopaikat ja havaintoarvot San Antikainen 85 Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskWaluma Pertti Seuna 90 Sadannan ja lumen vesiarvon aluearvot Jaakko Perälä ja Marja Reuna 117 Haihdunta Class A -astiasta Jukka Järvinen 126 Avoveden pintalämpötila Esko Kuusisto jo Marja Reuna 130 Järvien pysyvän jääpeitteen tulon ja jään katoamisen ajankohta Esko Kuusisto ja Marja Reuna 134 Jään paksuus Esko Kuusisto ja Marja Reuna 139 Pohjaveden pinnankorkeus Risto Mäkinen 142 Lumen ja roudan syvyys Risto Mäkinen 147 Innebåll Förord 3 Teckenförklaring 7 Vattendragsförteckning 8 Hydrologisk översikt 1993 Veli Hyvärinen 9 Vattenståndspeglar och vattenstånd Marja Reuna 13 Vartenföringstationer och vattenföring Matti Ekho!m och Raija Leppäjäivi 57 Vattenkvalftet vid vattenfäringsstationer och observationsvärden San Antikainen 85 Suomen ympäristo 69 De små hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 90 Arealvärden av nederbörd och snöns vattenvörde Jaakko Perälä och Marja Reuna 117 Avdunstning från Class A -evaporimeterJukka Järvinen 126 Ytvattentemperatur Esko Kuusisto 130 Datum för den definitiva isläggningen och islossningen 1 sjöar Esko Kuusisto 134 Isens tjocklek Esko Kuusisto I39 Grundvattennivå Risto Mäkinen I42 Snö- och tjäldjup Risto Mäkinen 147 Table Ontens Foreword 3 Symbols and abbrev,ations used 7 List of river systems 8 Annual hydrological report for 1993 Veli Hyvärinen 9 Water level gauges and water stage Marja Reuna 13 Discharge stations and discharge Matti Ekholm and Raija Leppäjärvi 57 Water quality at river streamflow stations and observation values San Antikainen 85 The small hydrological basins and mean daily runoff Pertti Seuna 90 Areal precipitation and water equivalent of snowJaakko Perälä and Marja Reuna 117 Evaporation from Class A pan Jukka Järvinen 126 Surface temperature of open waters Esko Kuusisto 130 End dates of freezing and break-up periods in lakes Esko Kuusisto 134 Thickness of ice cover Esko Kuusisto 139 Groundwater level Risto Mäkinen 142 Snow and frost depth Risto Mäkinen 147 0 Hydrologinen vuosikirja 1993 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ JA LYHENTEITÄ —TECKENFÖRKLARING — SYMBOLS AND ABBREVIA TIONS USED Drainage area (km2) F Valuma—alueen ala (km2) Avrinningsoinråde areal (km2) Lake percentage (%); snow depth (cm) L Järvisyys (%); lumen syvyys (cm) Sjöprocent (%); snödjup (cm) Water stage (cm) W Vedenkorkeus (cm) Vattenstånd (cm) Groundwater level (m, cm) W0 Pohjavedea korkeus (iii, cm) Grundvattennivå (m, cm) Discharge (m3ls) Q Virtaama (m3Is) Vattenföring (m3ls) Runoff (lis km2) q Valunia (lis km2) Avrinning (lis km2) Water level recorder Lm Limnigrafiasema Limnigrafstation Bench mark kp Kilntopiste Fixpunkt Gauge datum 0 Asteikon nollataso Pegelns referensplan Precision levelling systems LN, NN, Tarkkavaaitusjärjestelmiä Precisionsnivellement systemer N43, N60 Maximum value H- Korkein arvo Högsta värde The mean of annual maxima ME— Vuosimaksimien keskiarvo Medelvärdet av årsxnaxima Mean value M- Keskiarvo Medelvärde The mean of annual minima MN— Vuosjminimien keskiarvo Medelvärdet av årsmininia Minimum value N- Alin arvo Lägsta värde Months I,...,XlI Kuukaudet Månader lee reduction * Jääreduktio Jsreduktion Bifurcation bif. Kahtaallejuoksu Bifurkation lake j. Joki; järvi Ah’, å; sjö River; Rapids k. Koski Fors Lake outlet 1. Luusua Utlopp About n. Noin Cirka Right o. Oikea Höger Rating
Recommended publications
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Vuosikirja 20II
    Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi- Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis-
    [Show full text]
  • Ehdotus Pirkanmaan Vesienhoidon Toi- Menpideohjelmaksi 2016-2021
    Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon toi- menpideohjelmaksi 2016-2021 LUONNOS 1.10.2014 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN 2 RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 3 Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 2 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ........................................................................................ 2 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ............................................................................................. 3 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat .......................................................... 4 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset ................................................... 4 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat ................................................ 4 1.3.3 Alueelliset ohjelmat .......................................................................................................................
    [Show full text]
  • VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992
    f: VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992 Raija Leppäjärvi (toim. -ed.) HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1989 Hydrological yearbook VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS HELSINKI 1992 Etukannen kuva/cover photo Yllös 1989 Kuva/Photo: MarIa-Liisa Poikolainen Painatus/printing Painatuskeskus Oy Helsinki 1992 ISBN 951 -47-7005-6 ISSN 0356-4053 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus Marraskuu 1992 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leppäjärvi, Raija (toim.) Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1989 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm tilasto Julkaisun osat Tiivistelmä Hydrologisessa vuosikirjassa 1989 julkaistaan tiedot vuoden 1989 hydrologisista suureista ja ilmiöistä. Uutena tietona tähän kirjaan on lisätty veden laatu 17 havaintopisteessä, joista julkaistaan myös virtaamatiedot. Vertailujaksoa ei tässä vuosikirjassa julkaista. Asiasanat (avainsanat) hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1989 Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Hydrologinen vuosikirja 951—47—7005—6 0356—4053 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 174 suomi, englanti, ruotsi julkinen Jakaja Kustantaja Painatuskeskus Oy Vesi— ja ympäristöhallitus PL 516, 00101 HELSINKI PL 250, 00101 HELSINKI 1 421389G 3 PRESENTA TIQNSBLAD Utgivare Utgivningsäatum Vatten— och miljöstyrelsen November 1992 Färfattare (uppg!fter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Leppäjärvi, Raija (red.) Publikation (även den finska titein) Hydrologisk
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideoh- Jelma Vuosille 2016-2021
    Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideoh- jelma vuosille 2016-2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN 2 RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 3 Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................ 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ........................................................................................ 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ............................................................................................. 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat .......................................................... 9 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset ................................................... 9 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat .............................................. 10 1.3.3 Alueelliset ohjelmat .....................................................................................................................
    [Show full text]
  • RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien Esiintyminen Suomessa Vuosina 1893-2000 RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien Esiintyminen Suomessa Vuosina 1893-2000
    RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien esiintyminen Suomessa vuosina 1893-2000 RAPUTAUTIREKISTERI Raputautien esiintyminen Suomessa vuosina 1893-2000 Ari Mannonen1, Timo Halonen2, Viljo Nylund3, Kai Westman4 ja Pia West- man5. 1) Raputietokeskus, Meijeritie 1, 17200 Vääksy 2) Maa- ja metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto, PL 30, 00023 Valtioneuvosto 3) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Långvik, Jorvas, 02400 Kirkkonummi 4) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Meritullinkatu 13 C 74, 00170 Helsinki 5) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Nykyinen osoite: Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, Kivi- haantie 7, 00310 Helsinki Tiivistelmä Rapuruttosieni (Aphanomyces astaci) levisi Pohjois-Amerikasta Eurooppaan joko tuontirapujen tai laivojen pohjavesitankkeihin vahingossa joutuneiden ra- pujen mukana vuonna 1863. Suomeen rapurutto tuli vuonna 1893 Venäjän kautta. Maamme rapusaaliit romahtivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuotuisista arvioiduista 15-20 milj. ravusta muutamassa vuodessa 1-2 milj. ra- puun. Rapuruton aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat suuremmat kuin kaikki- en kalatautien aiheuttamat yhteiset vahingot. Taloudellisten arvojen lisäksi on menetetty myös osa vesien virkistysarvosta ja jokirapukantojen vähetessä myös osa vesien luonnonsuojelullisista arvoista. Raputauteja tunnetaan edelleenkin vähän ja tietämys eri raputautien merkityk- sestä ravuille on monen taudinaiheuttajan osalta vielä vähäistä. On siten luonnollistakin, että rapujen taudit ja loiset ovat myös ravustajien parissa
    [Show full text]
  • Vesienhoidon Toimenpideohjelma 2022-2027
    V Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022 - 2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue vesien Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue ÄMER BILALETDIN SATU HONKANEN DIAR ISID VALERIA KERKKÄ PEPE LINDQVIST HANNE LIUKKONEN ANNE MÄKYNEN MIRA NIEMELÄ NINA NENONEN PAULIINA PELKONEN ANU PELTONEN SALLA TASKINEN ANNELI VAINONEN Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 3 1 Johdanto 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 9 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat 10 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset 10 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat 12 1.3.3 Alueelliset ohjelmat 14 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto 17 2 Ilmastonmuutos ja muut toimintaympäristön muutokset 18 2.1 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus 18 2.2 Maatalouden muutos 20 2.3 Metsätalouden ja turvetuotannon muutos 21 2.4 Asutuksen muutos 24 3 Erityiset alueet 24 3.1 Vedenhankinta 26 3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet 26 3.1.2 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet 26 3.2 Suojelualueet 26 3.3 Uimarannat 28 4 KESKEISET KYSYMYKSET 30 5 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET 31 5.1 Valuma-alueiden yleiskuvaus 31 5.1.1 Näsijärven alue ja Tarjanne 31 5.1.2 Iso-Längelmävesi
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Pintavesien Toimenpideohjelma Vuoteen 2015
    Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 8/2010 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Ämer Bilaletdin, Tom Frisk, Jouko Havu, Heidi Heino, Kaija Joensuu, Heikki Kaipainen, Jukka Lahti, Antero Luonsi, Tapio Meisalmi, Sami Moilanen, Hanna Nieminen, Arto Paananen, Risto Palomäki, Anu Peltonen, Anneli Vainonen 8/2010 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja ISSN-L 1798-7970 ISSN 1798-8861 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-257-149-6 (verkkojulkaisu) Taitto Anu Peltonen Tampere 2010 K U V A I L U L E H T I Julkaisusarjan nimi ja numero Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010 Vastuualue Ympäristö ja luonnonvarat Tekijät Julkaisuaika Ämer Bilaletdin, Tom Frisk, Jouko Havu, Heidi Hei- Lokakuu 2010 no, Kaija Joensuu, Heikki Kaipainen, Jukka Lahti, Julkaisija Antero Luonsi, Tapio Meisalmi, Sami Moilanen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hanna Nieminen, Arto Paananen, Risto Palomäki, Anu Peltonen, Anneli Vainonen Julkaisun nimi Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Tiivistelmä Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesienhoito on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedi- rektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (2004), vesienhoidon järjestämisestä (2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista
    [Show full text]
  • 8661 I °N Hdvi00n0n
    8661 I °N H d V I 0 0 N 0 N BOREAL ENVJERONMENT RESEARCH The Boreal Environment Research is a scientific jour Dr. Martti Rask, Finnish Game and Fisheries nal published by seven Finnish organisations: the Research lnstitute Finnish Environment Inititute, the Finnish Game and Dr. Juha Koskela, Finnish Game and Fisheries Fisheries Research Institute, the Finnish Institute of Research Institute Marine Research, the Finnish Meteorological Insti Dr. Pertti Seuna, Finnish Environment Institute tute, the Air Pollution Prevention Association, the Finnish Limnological Society and the Finnish Water EDIIT0RS-JN-CIHIIDEF Association. The journal is published quarterly, and in Dr. Eva Sandberg and Dr. Sylvain Joffre addition, monographs can be published irregularly in a subsidiary series Monographs of the Boreal Environ EfflTORI[AL 0F1F]ICIE ment Research. Finnish Zoological and Botanical Publishing Board, P.O. Box 17 SCOPE 01? THE JOUIRNAL FIN-00014 Helsinki, Finland Boreal Environment Research is an international SUBM]ISSI[0N 01? MANUSCRI[IPTS interdisciplinary journal publishing original articles, reviews and short commentaries devoted to studies of Manuscripts related to aquatic, marine and fisheries various aspects of the boreal environment and its natu sciences should be sent to: ral resources in particular on environmental problems, Dr. Eva Sandberg their assessment, understanding and management, as Tvarminne Zoological Station well as on the sustainable use of natural resources, in FIN-10900 Hanko the fields of atmospheric, terrestrial, aquatic, marine Finland and fisheries sciences. Boreal is interpreted in a wide sense, i.e. including Manuscripts related to atmospheric and terrestrial sci polar, subpolar and northern temperate conditions, ences should be sent to: biomes or ecosystems.
    [Show full text]