DOCSLIB.ORG

8661 I °N Hdvi00n0n

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
8661 I °N Hdvi00n0n 8661 I °N H d V I 0 0 N 0 N BOREAL ENVJERONMENT RESEARCH The Boreal Environment Research is a scientific jour Dr. Martti Rask, Finnish Game and Fisheries nal published by seven Finnish organisations: the Research lnstitute Finnish Environment Inititute, the Finnish Game and Dr. Juha Koskela, Finnish Game and Fisheries Fisheries Research Institute, the Finnish Institute of Research Institute Marine Research, the Finnish Meteorological Insti Dr. Pertti Seuna, Finnish Environment Institute tute, the Air Pollution Prevention Association, the Finnish Limnological Society and the Finnish Water EDIIT0RS-JN-CIHIIDEF Association. The journal is published quarterly, and in Dr. Eva Sandberg and Dr. Sylvain Joffre addition, monographs can be published irregularly in a subsidiary series Monographs of the Boreal Environ EfflTORI[AL 0F1F]ICIE ment Research. Finnish Zoological and Botanical Publishing Board, P.O. Box 17 SCOPE 01? THE JOUIRNAL FIN-00014 Helsinki, Finland Boreal Environment Research is an international SUBM]ISSI[0N 01? MANUSCRI[IPTS interdisciplinary journal publishing original articles, reviews and short commentaries devoted to studies of Manuscripts related to aquatic, marine and fisheries various aspects of the boreal environment and its natu sciences should be sent to: ral resources in particular on environmental problems, Dr. Eva Sandberg their assessment, understanding and management, as Tvarminne Zoological Station well as on the sustainable use of natural resources, in FIN-10900 Hanko the fields of atmospheric, terrestrial, aquatic, marine Finland and fisheries sciences. Boreal is interpreted in a wide sense, i.e. including Manuscripts related to atmospheric and terrestrial sci polar, subpolar and northern temperate conditions, ences should be sent to: biomes or ecosystems. The journal is a forum for em Dr. Sylvain Joffre phasizing a holistic approach to environmental sci Finnish Meteorological lnstitute ences, linking pressures via sources of pollution to the P.O. Box 503 impacts on the environment through the processes oc FIN-00101 Helsinki curring in the various media. Artieles dealing with Finland monitoring, experimental, theoretical and modelling studies as well as their combinations are ali welcome. Indicate clearly to whom the correspondence should be sent, and include your telefax number and, when EifiTOIRIAL IBOARD availabie, the e-mail address. On a separate sheet, sub mit a list of four qualified and unbiased referees with Dr. Sylvain Joffre, Finnish Meteorological complete names and addresses. Institute Dr. Juha Kämäri, Finnish Environment Institute SUBSCRJIPTII0NS Dr. Harri Kuosa, Finnish Institute of Marine The journal is issued to form an annual volume of Research fournumbers. Orders and inquiries regarding subscrip Dr. Kari Larjava, Technicai Research Centre, tions can be made by retorning the order form on the Finland back sheet. The subscription fee is FIM 200 for mdi Dr. Eva Sandberg, University of Helsinki vidual persons and RIvI 500 for institutons. A free Dr. Göran Nordiund, Finnish Meteorological copy of the journal can be obtained using the order Institute form from the back of this leafiet. MONOGRAPHS OF THE BOREAL ENVIRONMENT RESEARCH 12 Markku Puupponen Structural development of the Finnish national hydrometric monitoring network Yhteenveto: Suomen valtakunnallisen hydrometrisen seurantaverkon rakenteellinen kehittäminen FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE, FINLAND Helsinki 1998 ISSN 1239-1875 ISBN 952-11-0329-9 Tammer-Paino Oy Tampere 1998 Contents List of terms and abbreviations 5 List of symbols 1 LIILIUUUCLIUII 11 1.1 International developments of hydrological network design 11 1.2 Development of hydrometric monitoring in Finland 12 1.3 Needs to restructure monitoring at FHNS 14 1.4 Aims of the study 15 1.5 Steps of the study 15 2 Role of the national hydrometric network 16 2.1 Model of network characteristics and monitoring objectives 16 2.1.1 Monitoring purposes and monitoring objectives 16 2.1.2 Network characteristics 16 2.2 Estimates of data needs and related monitoring practices 18 2.2.1 General approach 18 2.2.2 Weights of monitoring purposes 20 2.2.3 Weights of monitoring practices 21 2.2.4 Results of the stochastic simulation 22 2.2.5 Overall assessment of the procedure 22 3 Evaluation of the original network 23 3.1 General approach 23 3.2 Decision rules for station classification by objective 23 3.3 Results of classification by objective 26 3.4 Further evaluations 26 3.5 Network structure after the evaluation 27 4 Studies of spatial estimation stations 28 4.1 Cluster analysis 28 4.1.1 Method 28 4.1.2 Selected stations and flow characteristics 29 4.1.3 General results 31 4.1.4 Individual stations and cluster formation 36 4.2 NAUGLS 36 4.2.1 Method 36 4.2.2 Selected stations 38 4.2.3 Regression studies 39 4.2.4 Results of the preliminary regression experiments 41 4.2.5 Stationarity of the discharge time series 44 4.2.6 GLS regression procedure 46 4.2.7 NAUGLS ranking procedure 48 4.3 Decisions about the future network 50 4.3.1 International decision frameworks 50 4.3.2 Evaluation procedure of the present study 51 4.3.3 Accepted and rejected stations 53 5 The reduced network nnd its cost-efficiency 53 5.1 Changes in the extent of the network during the programme 53 5.2 Comparison between the original and reduced network 53 5.3 Cost analysis 56 5.3.1 General principles 56 5.3.2 Cost calculations 57 5.3.3 Comparison of total costs 57 5.4 Cost-efficiency 58 5.4.1 General approach 58 5.4.2 Water level monitoring 60 5.4.3 Discharge monitoring 62 6 Discussion 66 6.1 Clarification of monitoring objectives and network structure 66 6.2 Improvement of cost-efficiency 67 6.3 General standards of national stations 68 6.4 Criteria on spatial estimation 68 6.5 Future prospects 70 x nwenveio 70 Acknowledgments 73 References 75 Appendix 1 79 Appendix 2 94 Appendix 3 95 Appendix 4 98 Appendix 5 100 Appendix 6 101 Appendix 7 103 Appendix 8 105 Structural development of the Finnish national hydrometric monitoring network 5 List of terms and abbreviations Basic station type Station classification according to the measured variable. The categories are (1) water level station, (2) discharge station, and (3) combined station. Basin A general term for a lake, a reservoir, or a river basin Catchment A synonym for river basin Cluster analysis Statistical network design method that was applied to the subnetwork of spatial estimation stations Combined station Station that measures both water level and discharge. Cost-efficiency index (of a network) In water level monitoring: the number of lake stations divided by the covered lake area. In discharge monitoring: the number of stations divided by the covered catchment area. Some specifications are given in 5.4.2 and 5.4.3. Discharge monitoring Covers the operation of discharge stations and combined stations Discharge station Station that measures only discharge Drainage basin A synonym for river basin EEA The European Environment Agency (coordinator of hydrometric monitoring at the European Union level) Evaluation of the original network Evaluation process, which included a classification of stations by monitoring objective, and individual estimation of stations Flow characteristic Some specified statistical parameter of discharge FNHS The Finnish National Hydrological Survey (the name used in this study for the coordinator of the national hydrometric network) GLS regression procedure The second of the three steps of NAUGLS Hydrometric monitoring In the present study: systematic observations of surface water level and river discharge. In international practice, two scopes are mostly being used: either the above (limited), or a wider defined e.g. by WIvIO and UNESCO (1992). 6 Puupponen Monographs of the Boreal Environment Research No. 12 Hydrometric monitoring system The entity of monitoring networks and modelling systems that produce data on surface water level and river discharge Independent catchment Independent catchments include (1) all main river basins, (2) all 1st division river subbasins, and (3) those river subbasins that represent the size categories <500 km2, 500—1,500 km2 1,500—3,000 km2, 3,000—6,000 km2 and> 6,000 km2 in any river system. Primarily, the catchments of points (1) and (2) represent the size categories. Secondarily, the representatives are the smallest 2nd division river subbasins in each gategory. Long-term monitoring Monitoring that has a minimum duration of 20 years. Generally, the duration is several decades. Main field of activity General classification of fields that are users of hydrometric data. The categories are (1) operational use and planning, (2) monitoring and research, and (3) protection of waters. Monitoring and research A main field of activity that includes four monitoring purposes: process study, enviromnental impact assessment, trend research, and water resources assessment and monitoring. Monitoring objective Station classification according to the type of information which is required. The categories are (1) water balance station, (2) spatial estimation station, (3) operational station, (4) planning and inventory station, and (5) research station. Monitoring practice Classification of practical solutions for the organisation of hydrometric measurements. The categories are: (1) long-term monitoring and (2) short-term observations. Monitoring purpose End-user’s specified need for hydrometric monitoring National hydrometric network The basic monitoring network of surface water level and river discharge (maintained by FNHS) NAUGLS (Network Analysis Using Generalised Least Squares) Statistical network design method that was applied to the subnetwork of spatial estimation stations NAUGLS ranking procedure The third of the three steps of NAUGLS Operational station Hydrometric station that has the main objective of measuring water level or discharge for the daily operation of various water resources projects Operational use and planning A main field of activity that includes five monitoring purposes: lake and river regulation, supervision of operation, flood management and dam safety, project planning and design, and planning of water supply.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Paleoproterozoic Mafic and Ultramafic Volcanic Rocks in the South Savo Region, Eastern Finland
    Development of the Paleoproterozoic Svecofennian orogeny: new constraints from the southeastern boundary of the Central Finland Granitoid Complex Edited by Perttu Mikkola, Pentti Hölttä and Asko Käpyaho Geological Survey of Finland, Bulletin 407, 63-84, 2018 PALEOPROTEROZOIC MAFIC AND ULTRAMAFIC VOLCANIC ROCKS IN THE SOUTH SAVO REGION, EASTERN FINLAND by Jukka Kousa, Perttu Mikkola and Hannu Makkonen Kousa, J., Mikkola, P. & Makkonen, H. 2018. Paleoproterozoic mafic and ultramafic volcanic rocks in the South Savo region, eastern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 407, 63–84, 11 figures and 1 table. Ultramafic and mafic volcanic rocks are present as sporadic interlayers in the Paleo- proterozoic Svecofennian paragneiss units in the South Savo region of eastern Finland. These elongated volcanic bodies display locally well-preserved primary structures, have a maximum thickness of ca. 500 m and a maximum length of several kilometres. Geo- chemically, the ultramafic variants are picrites, whereas the mafic members display EMORB-like chemical compositions. The picrites, in particular, display significant com- positional variation in both major and trace elements (light rare earth and large-ion lithophile elements). These differences may have been caused by differences in their magma source, variable degrees of crustal contamination and post-magmatic altera- tion, as well as crystal accumulation and fractionation processes. The volcanic units are interpreted to represent extensional phase(s) in the development of the sedimentary basin(s) where the protoliths of the paragneisses were deposited. The eruption age of the volcanic units is interpreted to be 1.91–1.90 Ga. Appendix 1 is available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/liiteaineisto/bt_407_appendix_1.
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Suur-Savon Hallinto 2017
    OSUUSKAUPPA SUUR-SAVON HALLINTO 2017 PIEKSÄMÄKI SAVONRANTA JOROINEN ENON- KOSKI RANTASALMI KERIMÄKI JUVA SAVONLINNA MIKKELI SULKAVA HIRVENSALMI RISTIINA PERTUN- PUUMALA MAA MÄNTYHARJU HALLITUS 2017 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hämäläinen Heikki Lappi Erkki Koskinen Satu Nikkanen Kari Vainio Antti toimitusjohtaja hallituksen KTM, tohtori- toimitusjohtaja asianajaja MIKKELI puheenjohtaja opiskelija MIKKELI SAVONLINNA VIRTASALMI JOENSUU HALLINTONEUVOSTO 2017 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Lokka Martti Summanen Hokkanen Arto Hynninen Ulla Hänninen Arttu Koivikko Jyrki Kokkonen Anne Korhonen Juha toimitusjohtaja, Annemaija toimitilapäällikkö yrittäjä leipomotyöntekijä kappalainen ravintolapäällikkö hallintopäällikkö isännöitsijä toimitusjohtaja MIKKELI PIEKSÄMÄKI MIKKELI MIKKELI MIKKELI PIEKSÄMÄKI MIKKELI SAVONLINNA Lipsanen Heino Makkonen Mari Pulliainen Liisa Rouhiainen Suomalainen Jukka Torikka Kirsi Virta Kaarina aluejohtaja rehtori fysioterapeutti Jaakko yrittäjä TtM, päihdetyön- terveydenhoitaja MIKKELI SAVONLINNA MIKKELI maanviljelijä SAVONLINNA johtaja SULKAVA JUVA SAVONLINNA EDUSTAJISTO 2017 MIKKELIN JÄSENALUE Ahonen Kaija Ahonen Liisa Barck Paavo Harmoinen Taina Hildén Niina Hurskainen Tapio Hämäläinen Ari Karjalainen Panu torikauppias lähihoitaja sähköasentaja, maatalous- ja metsä- vastaanotto- metsätalous- maatalousyrittäjä maanviljelijä MIKKELI MIKKELI eläkkeellä tieteiden maisteri, virkailija insinööri MIKKELI MÄNTYHARJU MIKKELI yrittäjä, opettaja PERTUNMAA MIKKELI MIKKELI Kohvakka Asko Kokkonen Tuija Laukkanen Armi Leppä
    [Show full text]
  • Koulutuksen Järjestäjät Ja Oppilaitokset 2011 Käyttäjän Käsikirja Utbildningsanordnare Och Läroanstalter Användarhandbok
    Käsikirjoja 48 Käsikirjoja järjestäjätjaoppilaitokset2011 Koulutuksen Käsikirjoja 48 Handböcker Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011 Käyttäjän käsikirja Utbildningsanordnare och läroanstalter Användarhandbok Julkaisu sisältää tietoja oppilaitoksista ja koulutuksen järjestäjistä vuodelta 2011 – oppilaitokset ja oppilaitosten oppilasmäärät kunnittain – oppilaitosten osoitetiedot – oppilaitokset oppilaitostyypeittäin – oppilaitosrekisteriin tehdyt muutokset – koulutuksen järjestäjät ja niiden ylläpitämät oppilaitokset Publikationen innehåller uppgifter om läroanstalter och utbildningsanordnare år 2011 – läroanstalter och antal elever efter kommun – läroanstalternas adresser – läroanstalter efter läroanstaltstyp – förändringar i läroanstaltsregistret – utbildningsanordnare och deras läroanstalter ISSN 1797–5646 = Käsikirjoja ISBN 978–952–244–374–8 (pdf) ISBN 978–952–244–342–7 (print) Tuotenumero 3127 (print) Tietopalvelu, Tilastokeskus Informationstjänst, Statistikcentralen Information Service, Statistics Finland puh. 09 1734 2220 tel. +358 9 1734 2220 tel. +358 9 1734 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy Beställning av publikationer, Edita Publishing Oy Publication orders, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tel. +358 20 450 05 tel. +358 20 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Käsikirjoja 48 Handböcker Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011 Käyttäjän käsikirja Utbildningsanordnare och läroanstalter Användarhandbok
    [Show full text]
  • Vuosikirja 20II
    Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Kuikan huuto kuuluu järvillämme selvästi useammin kuin 25 vuotta sitten. Syyt runsastumisen taustalla saattavat liittyä kevättulvien suotuisaan kehitykseen suurilla järvillä lämpimämpien keväiden ja vähälumisempien talvien seurauksena. PEKKA LEHTONEN Suomen kuikkakanta vuonna 2010 sekä arvioita poikastuotosta ja runsastumisen syistä Jukka Virtanen, Pekka Lehtonen & Jukka Kauppinen Kuikka oli BirdLife Suomen vuoden lintu sillä otannan suuruutta on vaikea arvioida. laskenta-aineistoa. Pitkäikäisen lajin kan- 2010. Yksi projektin tavoitteista oli arvioi- Harvaan asutusta Pohjois-Suomesta tiedot nanmuutokset ovat kuitenkin hitaita, min- da Suomen nykyinen kuikkakanta. Tavoit- ovat puutteellisimmat. kä vuoksi arviota varten on kerätty kaikki teen saavuttamiseksi yhdistyksiä kannus- saatavissa olevat laskentatulokset. Suomi on tettiin tekemään kuikkalaskentoja sekä ke- Suomen kuikkakanta ja sen kehitys jaettu tarkastelussa kolmeen alueeseen: Jär- räämään tiedot aiemmista laskennoista. Li- Kuikka oli 1980-luvulla valtakunnallisen vi- Suomeen, muuhun Etelä-Suomeen sekä säksi pyydettiin arviot alueen parimäärästä harrastajatutkimuksen kohteena. Tuolloin Pohjois-Suomeen. Taulukossa 1 on esitetty sekä kannankehityksestä. Laskentatuloksia Järvi-Suomen kanta arvioitiin melko niuk- yhdistysten antamat pariarviot, maanmittaus- saatiin eniten vähäjärvisiltä alueilta, joista kojen laskentojen pohjalta, mutta rannik- laitoksen (2011) aineistosta lasketut sisä- muutamilla valtaosa kuikkajärvistä tarkis-
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 HYDROLOGICAL YEARBOOK HYDROLOGICAL 2006–2010 VUOSIKIRJA HYDROLOGINEN 2006–2010 Hydrologista vuosikirjaa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1910 LUONNON- VARAT alkaen. Käsillä oleva vuosikirja on viimeinen julkaisuna tehty vuosi- kirja, johon 100-vuotinen perinne päättyy. Rakenteeltaan suunnilleen Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 yhdenmukaisena jatkuva kirja on moniin käytännön tarpeisiin kätevin Hydrological Yearbook 2006–2010 tarkastetun hydrologisen tiedon lähde Suomessa. Edellisen vuosi- kirjan tapaan kirjaan on koottu tietoja viideltä vuodelta. Perinteisen WMO:n suosittaman vertailukauden 1961-1990 lisäksi keskiarvoja Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) on esitetty jaksolta 1991-2010. Hydrological Yearbook 2006-2010 continues the series of Finnish hydrological yearbooks, published since 1910. After a hundred years of traditional yearbooks, this publication is the last in the history of Hydrological Yearbooks in Finland. Concise in content and traditio- nal in its structure, the Yearbook is a valuable, systematic source of precise hydrological data. Like the previous yearbook, this volume contains data from five years. In addition to the reference period 1961-1990 recommended by the World Meteorological Organizati- on, the mean values for the period 1991-2010 are given. SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 YMPÄRISTÖ SUOMEN ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010 Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) Helsinki 2012 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, sisävesiyksikkö Taitto: Seija Turunen Kansikuva: Johanna Korhonen Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ALKUSANAT Hydrologisen vuosikirjan satavuotinen historia päättyy tähän julkaisuun, joka on viimeinen perinteiseen tapaan taulukkoyhteenvetona tehty vuosikirja.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]