Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999

Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999

Pentti Linkola

uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon hiten harrastettu lin nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa Osa vesilinnuista aloittaa pesin alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA luokkia. Etenkin laulujoutsenkan VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me enemmistö pesimättömiä esiaikui sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto että ne aivan ilmeisesti eivät aina jen laskelmia ja pitkiä vertai kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat laskennat ovat nuoria ja kan taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir lyhyitä. Ainoa ennen sotia että asianomaisten paikka kymmeniä kivelle karahtami taantuneista pareista. tehty vähän laajempi katioi kuntien toiset tutkijat olisivat sia. Yöpyminen tapahtuu sii Lokeista harmaalokkeja esiintyy tus lienee LuMIALAN ja V AA kiinnostuneet ja kykenisin nä, missä ilta koittaa. Paluu kaikkia csiaikuisia ikäluokkia run RAMAN Kallavedeltä 1932-35, heille antamaan raaka-aineis perien ajanhukkaan ei kevät• sain määrin, etenkin runsasravintoi sclla Vanajanselällä. Sama koskee ja sekin koski selkälokkia. toni vertailupohjaksi ja se si kesän ornitologilla ole varaa. merilokkia, suhteutettuna kannan Helpommin hallittaviin lokki ten voisi tipoittain tulla tois Pesimäkannan laskennan niukkuuteen. Sitä vastoin esiaikui lintuihin monet muutkin tak tenkin iloksi. perusteena ovat joutsenten, set selkälokit ovat pesimäjärvillä seeraukset rajoittuvat; niistä kanadanhanhen, uikkujen, suuria harvinaisuuksia, vaikka Tam pereen suurella kaatopaikalla tutki tärkeimmistä HARIO on tehnyt * * * kuikan, lokkien, tiiran ja no musalueeni tuntumassa 3kv- ja 4kv yhteenvedon vuoteen 1990 Koskettelen muutamalla rivil kikanan osalta pesälöydöt, yksilöt ovat aivan yleisiä ja 2kv-sel saakka (LINTUMIES 1/1991 ). lä inventointien menetelmää, myös tuhotut pesät. On varot kälokkejakin näkyy pienin määrin Kuikat ja uikut ovat joissakin vaikka ne ovat osaksi vanhan tava laskemasta ensipesää ja (M. KANGASNIEMI ym.). 2kv- ja 3kv kalalokit ovat niin ikään järvillä erit inventoinneissa täyspainoi• kertausta. uusintapesää kahdeksi parik täin vähälukuisia; joskus niitä näkee sesti mukana, mutta selkäve• Laskennat olen tehnyt sou si. Joskus hävitetyillä pesä• pieniä parvia pelloilla, joilla ne tun sien sorsalinnuista on hyvin tuveneellä mahdollisimman paikoilla joudutaan ottamaan tuvat oleskelevan pysyvästi. Myös vähän tarkkoja lukusarjoja. tarkoin vesiraj aa seuraten, lukuun kiinteästi reviirillä 2kv-naurulokkeja ja pikkulokkeja Enimmät sisämaan mittavat mätäs mättäältä ja kivi kivel asuva pari, vaikka pesää ei näkee vain satunnaisesti yksittäisiä. vesilintulaskennat on tehty tä, sakeimmat ruohostot edes löydykään. Silkkiuikun käy• ruohostoisilla pikkujärvillä. takaisin sauvoen ( uikkujen ja tös on poikkeava, se saattaa * * * Yllä sanotulla tarkoitan jul nokikanan pesät!), karit, luo rakentaa lyhyessä ajassa usei Sorsalintujen laskentatulos kaistuja tietoja; julkaisemat dot ja saaret maitse kulkien. ta enemmän tai vähemmän perustuu koirasyksilöön. Jois tomia on omitologien muis (Selkälokin vuoksi on välttä• valmiita pesiä, joista munat sakin laskentaohjeissa on ke tiinpanovihoissa varmasti li mätöntä tutkia myös metsä• äkkiä häviävät, tai se hylkää hotettu sotkien kanta sito sää. Surullinen esimerkki on saarten - joskus manteren nie ne muusta syystä. On pyrittä• maan havaittuun naaraslin oma aineistoni selkävesien mien - sisäosat, koska pesät vä yhdistämään pesälöydötja tuun. Tämä on selvä virhe. takseerauksista, joka on niin usein sijaitsevat syvällä met havaittujen uikkujen määrä. Ensinnäkin täysikäiset yksi valtaisa, ettei pääosan julkai sässä eivätkä paijastu vesiltä Pesimättömät (nuoret) lin näisetkin koiraat kuuluvat jär• sukuntoon tiivistämisestä ole käsin eivätkä edes rantaviivaa nut olen sivuuttanut, vaikka ven pesimälinnustoonja tule mitään toiveita. Esittelen kui myöten kävellen.) Soutuvene nekin kuuluvat vesistön pesi vat muilla sorsalajeilla kirja tenkin tässä ki1joituksessa ne on ainoa mahdollinen kulku mäaikaiseen linnustoon, sito tuiksi "pareina". Toiseksi naa järvet ja vuosiluvut, joita ai- neuvo, koska normaaliin las- vat sen kapasiteettia. Muis- rassotkat saattavat jo hyvissä

138 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 Sisävesilaskennat Muita seurantatutkimuksia ajoin ennen munintaa piiles kaan. Lokkilinnuista voidaan Kerrattakoon ne kuitenkin vaiheilla. kellä ruohostossa (vähin erin usein saada ehdottoman tark tässä, täsmennettyinä, laji la Manittakoon, että jäidenlähtö on pesäpaikkaa etsimässä). Eikä ka luku. Ellei vesistössä ole jilta. Reviireille asettuminen 1951-2002 Vanajanselällä tapahtu nut 15.4.-19.5., keskimäärin 3.5. (4 kolmanneksi sotkien koiras poikkeavan leveitä ja sakeita ja pesintä ja vastaavasti revii vuotta puuttuu). Myöhäisimmät enemmistö koko kannassa ole ruohostovyöhykkeitä, ongel reiltä heltiäminen seuraavat ovat olleet 19.5.1981 ja 17.5.1955, sen merkittävämpi kuin eräi• mia tuottaa vain tavi, joka sekäjäidenlähtöä että päivän• varhaisimmat 24.4.2002, 25.4.2000 den muiden sorsalintujen osaksi oleskelee ojissa, lätä• valoa. Siten pesintä alkaa ja 25.4.1968 lukuun ottamatta aivan poikkeuksillisia vuosia 1989-90, (heinätavin, tukkakoskelon). köissä tai kosteassa metsässä myöhäisinä jääkeväinä suh jolloin viimeiset jäät hävisivät Tarkat luvut sorsien suku etäällä rantaviivasta. Myös teessa jäiden lähtöön hyvinkin 18.4.1989 ja 15.4.1990. Vuonna puolten lukumääräsuhteista heinäsorsa saattaa joskus pii paljon varhemmin - ja vastaa 1990 pääosa selkää aukeni jo 8.4., Hämeessä saa artikkelistani leskellä maissa (jopa koiras vasti jäiden lähtiessä erityisen ja hydrologi Esko Kuusisto laski, että tilastollisesti tällainen jäiden• ORNIS FENNICASSA 1/1960. kin naaraan seurassa pesäpai• varhain ei laskentoja voi vie lähtö - jos ilmasto oletetaan entisen Kaikki tavatut linnut ja pe kan haussa). Vuosittaisia kan lä ensimmäisinä avoveden kaltaiseksi - tapahtuu kerran sälöydöt olen kirjannut kartal nan muutoksia samalla tavoin päivinä aloittaa, kun varhais l 00 000:ssa vuodessa. - Muut Hä• le (esim. "Varissaaren NNW tehdyt laskennat kuitenkin lajitkaan eivät ole kattavasti meen suuret selät aukeavat keski määrin 1-2 päivää Vanajanselkää ranta") ja vähiä poikkeuksia hyvin kuvastavat. paikoillaan. myöhemmin, matalat ruohostojärvet lukuun ottamatta laskenut Rantalintuja (pajusirkku, Seuraavia Etelä-Suomen noin 7 päivää varhemmin. munaluvunja kuvannut pesä• kerttuset, taivaanvuohi, ny "normaalikevään" laskenta Vuorokauden ajoista huo paikan. Näitä pesän ja pesy kyisin myös kurki) ei laskija aikoja tarvitsee vain vähän noimpia laskennalle ovat var een kuvauksia lienee parem tavoita sen tarkemmin kuin jäidenlähdön mukaan korjail haisaamutja myöhäisillat,jol• minkin satoja kuin kymmeniä metsälintujakaan. Ongelma la; pohjoista kohden ne tietys loin vesilinnut eniten liikku tuhansia. (Pääosa niistä ei joh lapsi on myös selkävesien tär• ti myöhentyvät: 1.-10.5. sini vat ja hakevat ravintoa. Sade da minkäänlaisiin yhteenve kein rantalintu rantasipi, joka sorsa, telkkä, isokoskelo, säällä laskenta kannattaa kes toihin, mutta kerätäänhän sitä periaatteessa on rantavyöhyk• 1.5.-5.6. laulujoutsen, kyh keyttää, koska tärkeimmän veturien numeroitakinja van keessä nähtävillä, mutta viet myjoutsen, harmaalokki, me (runsaimman) pesimälajin ka hoja lasipulloja.) tää eri aikoina päivästä ai rilokki, 10.-25.5. muut puo lalokin ao. päivänä munia tai Oikeana vuodenaikana saa kaansa tuntikausia nukkuen lisukeltajasorsat, naurulokki, poikasia vailla olevat parit daan kaikista vesilinnuista täysin piilossa. punasotka, 15.5.-5.6. rantasi saattavat olla kastemadon yhdellä laskennalla eksaktim pi, tukkakoskelo, uikut, kuik pyynnissä pelloilla. Olennai pia lukuja pesivän kannan * * * ka, kalalokki, selkälokki, no sin säätekijä suurvesien ha suuruudesta kuin yhdestä• Inventointien vuodenaikainen kikana, 20.5.-5.6. heinätavi, vainnoinnissa on tuulisuus. kään maalinnusta, joille las ajoittuminen näyttää kaikilla tukkasotka, 5.-10.6. kalatiira, Kriittinen tuuliraja on noin 4 kentatulos vaatii lähes aina tutkijoilla vakiintuneen niihin 10.-15.6. pikkulokki. Vesis beaufortia, jota kovemmalla erisuuruisia kmjauskertoimia suosituksiin, jotka olen 1959 tön kertatakseerauksella ta tuulella linnusto ei ole riittä• eri lajien havaittavuuden mu- ORNJS FENNICASSA esittänyt. voittaa siis eniten lajeja 20.5. västi hallittavissa eikä havain-

Suonenjoki, Virmasvesi. © Kalle Ruokolainen

LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 139 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat

Taulukko 1. Keskeisin kirjoittajan keräämä Hämeen suurjärvien vesilintuinventointi- ja poikuelaskenta-aineisto. Vesistö Kunta Ens. ja viim. Havainto- Havainnointi- Havainnointi- havaintovuosi vuosia päiviä tunteja Vanajavesi, Vanajanselkä Tyrväntö, Sääksmäki, Kalvola, 1950-2002 42 560 5431 Hattula Vanajavesi, Lusinselkä Tyrväntö 1951-1997 3 4 42 Vanajavesi, Rauttunselkä, Sääksmäki, Toijala, 1951-2002 20 55 209 Kärjenniemenselkä ja Valkeakoski Makkaraselkä Mallasvesi Pälkäne, Sääksmäki 1950-2000 15 75 505 Roine Kangasala, Pälkäne 1954-1999 4 16 112 Längelmävesi Kangasala, Kuhmalahti, 1954-1999 3 26 254 Sahalahti, Eräjärvi, Orivesi Koljonselkä-Länkipohja Eräjärvi, Längelmäki 1968 5 38 Pälkänevesi, Pälkäneselkä Pälkäne 1950-2002 12 81 671 Pälkänevesi, Tyrynselkä Pälkäne 1966-2002 6 12 51 Pälkänevesi, Jouttesselkä Pälkäne, Luopioinen 1951-2002 9 55 309 1/moilanselkä Hauho, Pälkäne 1953-2000 7 23 127 Hauhonselkä Hauho 1950-2000 8 21 137 lso-Roinevesi Hauho 1951-2000 7 19 82 Pyhäjärvi Hauho, Tuulos 1966 1 2 16 Vähä-Roine, Painonselkä ym. Hauho 1971, 2000 2 5 26 Kukkia Luopioinen 1950-1996 7 20 197 Kuohijärvi Luopioinen, Lammi 1956 1 2 16 Vehkajärvi Kuhmalahti, Luopioinen 1962, 2001 2 2 20 Vesijako Padasjoki 2002 3 24 Yhteensä 8267 nointi mielekästä. Pakolliset Tällä kohden täsmällisiin lu hitykseen puolen vuosisadan män ydinalueen havainnoin tuulikeskeytykset merkitsevät kuihin pääseminen vaatii pal aikana (toisin sanoen lähes nin mittasuhteet. Liikkumisia joko "nukkumista varastoon" jon enemmän työtä kuin pe koko linnustossa jyrkkään järvillä kalastuksen yhtey tai sii11ymistä pienvesille tai simäkannan inventointi eikä huononemiseen eläimistöm• dessä (Päijänne, Vanajansel metsälinnuston pariin, mikä• käsittääkseni edes teoriassa me petoistumisen myötä). kä) ei ole luvuissa mukana, li mahdollista. Vielä tuuliher onnistu kuin joutsenten, kana Oma mielenkiintonsa on vaikka niiltäkin luonnollises kempi kuin pesimäkannan in danhanhen, koskeloiden, kui tietysti helpommilla osaselvi ti on kirjattu hajahavaintoja. ventointi on poikuelaskenta. kan ja lokkilintujen osalta. tyksilläkin, esimerkiksi pesy Käytän LOUNAIS-HÄMEEN Lokkipoikueet ulappaluodoil Näidenkin lajien kaikkien eiden kuoriutumisprosentin LUONTO -julkaisun mukaisesti la vaativat oikeastaan peili poikueiden seuraaminen len selvityksellä. pitäjäjakoa 1.1.1950. Tuolloin tyyntä säätä. topoikasiin asti vaatii kesän kuntien määrä oli suurimmil Ilmaston viime aikojen äärevöi• mittaan useita tiuhaan seuraa * * * laan ja havaintojen paikannus tymisestä kertoo se, että vuodesta via ja erittäin tarkkoja taksee Aineistossani erottuvat kes niin muodoin kunnan perus 1949 alkaen kaksi loistokkainta tyy nintä kesää ovat olleet 1997 ja 2002 rauksia, jotta hallittaisiin keisinä Kokemäenjoen vesis teella tarkimmillaan. Eräät or ja verrattomasti huonoin "kauhujen kaikki poikueet varhaisim tön Lempäälän kautta purkau nitologit ovat sittemmin seu kesä" 2000, jolloin 1½ kuukauden masta viimeisiin uusintapesy tuvan reitistön suurjärvet. ranneet alituisesti vaihtuvia yhtämittainen myrsky päivin ja öin eisiin saakka. Vain niiltä ovat peräisin kan kunnallishallinnollisia rajoja, touko-kesäkuussa tuhosi pääosan Runsaita täsmällisiä laskel nankehityksen pitkät sarjat, jolloin havaintopaikkojen ver suunnittelemistani laskennoista. mia olenkin tavoittanut vain parhaat 52 vuoden ajalta tar tailu vanhempiin tietoihin käy kalalokin poikastuotosta. Ka kalleen samoilta koealoilta tai sietämättömän vaikeaksi. Esi * * * lalokin poikuelaskentaa hel laskentalinjoilta ja samoin merkiksi oma kaikkein kes Yllä olen käsitellyt havain pottaa se, että emolintujen menetelmin - ja koskien koko keisin havaintoalueeni Vana nointini yhtä päätavoitetta, käytös ja ääntely kutakuinkin vesilinnustoa, myös sorsalin janselän pohjoisosa on ly pesimäkantojen ja niiden virheettömästi ilmoittaa, onko tuja, jotka monet tutkijat ovat hyenä aikana kuulunut Tyr muutosten selvitystä. Mene poikasia vai ei, että kannan joutuneet sivuuttamaan. väntöön, sitten Hattulaan ja telmän selostuksen yhteydes ylivoimainen pääosa elää yk Havainnointi alkoi 1949, viimeksi Valkeakoskeen. Täl• sä mainitsin kuitenkin myös sittäisparein ja että poikaset mutta vuodet 1949-50 menivät lä hetkellä on suunnitteilla keränneeni suuren pesimäbio• valtaosaksi pakenevat vesille laskentojen menetelmiä ja pe kunnallishallinnon perinpoh logisen aineiston. ja näkösälle, jos laskijan lä• rusteita etsiessä, ja vasta 1951 jainen uudistus, jonka jälkeen Aivan keskeinen tavoite on hestymiskulma on oikea. alkoivat järjestelmällisinä ja sii maahan jäisi vain kourallinen alusta lähtien ollut poikastuo Verraten hyvä tuntuma mi tä lähtien muuttumattomina suurkuntia. Jos typerät luon ton selvittäminen; laskenta nulla kuitenkin käsittääkseni sekä pesimäkantojen inven nontutkijat edelleen seuraavat souduista lähes puolet olen on useimpien vesilintujen pe toinnit että poikueselvitykset. uutta aluejakoa, havaintojen tehnyt poikueitten aikana. simämenestykseen ja sen ke- Luettelen taulukossa 1 tä- paikannus joutuu lopulliseen

140 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 Sisävesi/askennat Muita seurantatutkimuksia

Taulukko 2. Kirjoittajan muualla Suomessa inventoimat suurjärvet. * = "hyvä laskenta" Enonselällä, Rusinkari ja Ui Vesistö Havainto- Havainto- Havainnointi- herlan yksinäinen selkäluoto vuodet vuosia päiviä (kartalla suoraan Omenajär• veltä S). Näillä saattoi huo *Pyhäjärvi Tammela 1963 nolla onnella jäädä pois las *Rutajärvi Urjala 2002 kuista ehkä jokin kanadan Rautavesi-Kulovesi Tyrvää, Karkku, Suoniemi 2001 4 hanhen pesä, mutta tuskin *Jalantijärvi Kylmäkoski 2001 1 2 kuikkaa? Niin ikään osittain Päijänne, keskiosa Kuhmoinen, Padasjoki, 1963-70 3 13 hallitsemattomaksi jäi Kuh Sysmä malahden Lieskan syvä ruo Rutajärvi Leivon mäki 1994 3 hostoja luhta-alue. Suonne Joutsa 1990 5 Soutu katkesi kolme eri ker *Peruvesi Pertunmaa 1990 2 taa 1-2 vuorokaudeksi anka Tuusjärvi Mäntyharju 1994 1 ran tuulen takia. Kaikkiaan te *Puu/ovesi Hirvensalmi, Kangasniemi 1963 6 hollinen havainnontiaika oli Hanhijärvi Mikkelin mlk 1997 15 päivänä 154 tuntia. Kyyvesi Mikkelin mlk, Haukivuori, 1984 4 Längelmävedestä on vaikea Kangasniemi esittää yleistä luonnehdintaa, Saimaa, Ukonvesi Mikkelin mlk 1991 1 siksi paljon suuren järven eri Saimaa, keskiosa Puumala, Sulkava, Sääminki 1970 6 osat vaihtelevat. Koko seutu Pyhäjärvi Kesälahti, Uukuniemi 1998 on vahvaa maatalousaluetta, *Haukivesi Kangas/ompi, Rantasalmi 1984 9 mutta sisävesiemme tapaan Ouluvesi Ähtäri 1997 viljelykset ja kiinteä asutus Konnevesi Konnevesi, Rautalampi 1993 4 ulottuvat vain harvoin ranta *Pohjois-Konnevesi Rautalampi, Vesanto 1993 1 5 viivaan. Kesähuviloita on Niinivesi-Kiesimä Rautalampi 1976-93 2 5 useita satoja, mutta on myös Virmasvesi-Rasvanki Karttula, Tervo 1991 pitkiä rakentamattomia ranta Nilakka Keitele, Pielavesi, Tervo 1991 6 osia ja suuriakin saaria, vä• Pielavesi Pielavesi 1991 1 hemmistönä kylläkin. Järvi *Juojärvi Heinävesi, Kuusjärvi, Tuusniemi 1988 9 on lievästi rehevöitynyt, vesi Sysmäjärvi Ilomantsi 1975 1 "keskikirkasta", ruohostoran Koitere Ilomantsi 1956 3 toja koko rantapituudesta niu *Lestijärvi Lestijärvi 1964 kasti, leveitä ja sakeita ruo *Pyhäjärvi Pyhäjärvi 1996 4 hostoja vain Enonselällä jo Lentua Kuhmo 1988 4 kunen kilometri. Kallioranto Änättijärvi Kuhmo 1988 1 jakin on niukasti, Kalliosalos Piispa järvi Suomussalmi 1994 2 sa kuitenkin komea kallio Korvuanjärvi Suomussalmi, Taivalkoski 1994 2 pahta, "lintuvuori". Jyrkim * Kuusamojärvi-Muojärvi Kuusamo 1957 13 min toisistaan myös linnus - Joul

LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 141 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat matkalennossa eri tahoilla. Kalasääski jännittävä osoitus lajin nopeasta palau tumisesta rantapesintään vai non päätyttyä: 6 pesälöytöä (5 saarissa, 1 lähellä rantaa man terella) ja lisäksi 2 kiinteästi sopivassa saaressa oleskele vaa (nuorta?) paria. Pesistä 2:ssa oli ornitologien tukiri moja, 4 oli puhdasta luonnon pesää. Vuosien 1954 ja 1968 souduilla, osaksi samoissa saarissa, ei kalasääskien pesiä ollut. - Lisäksi useita saalis tuslentohavaintoja, kalasääs• kiä pesii ympäristön metsis säkin vielä useita pareja. Kaulushaikara - 3 ääniha• vaintoa, niistä 2 vailla tarkkaa paikannusta (yöllä telttaan). Harmaahaikara - 1 lentä• vä yks. Laji on Hämeessä edelleen suuri harvinaisuus pesimäaikaan. Laulujoutsenet ovat levittäytyneet myös karuille suurjärville. Suonenjoki, lisveden lisluoto 7.6.2001. Taivaanvuohi - kaikkiaan 7 © Kalle Ruokolainen - Whooper Swan reviirillä. Metsäviklo - vain 2 reviiril lä sopivilla pesimärannoilla. sälöytöjä kertyi 13, poikueha me vuosina romahtanut pa lä monin paikoin, 24.5. alka Rantasipi - kanta Längel• vaintoja vain 3. hanpäiväisesti. - Pesälöytöjen en vain satunnaisia, viimeinen mävedellä "keskivahva". Tavi - takseeraus oli tark määrässä haapana häviää roi 31.5. Pesiä en runsaista pön• Kaikkiaan 126 reviiriä kirja ka, mutta loppuosaltaan meni masti sinisorsalle: 1/13! Haa töistä etsinyt, loppupäivinä 8 sin. Otaksuman luontoisesti vuodenajallisesti pitkäksi. panan pesä on kaikkialla pal poikuetta. tämä voisi edustaa noin puol Välttävä laskentatulos (koko jon vaikeampi tavoittaa kuin Isokoskelon takseeraus ta todellisesta kannasta? ajalta) on 39 paria. Tavi on sinisorsan, joka pesii yleises myöhästynyt - ja d' d' :n häi• Laulujoutsen on Hämeessä nykyisin tarkoin tutkitulla ti pikku kareilla tai lähellä ve pyminen merelle jopa varhai 1990-luvun alusta lähtien val Vanajanselälläkin erittäin har sirajaa. - Iälleen määritetyis• sempaa kin Vanajanselällä, loittanut joukon pikkujärviä, valukuinen, kanta vain 5-10 tä koiraista 66 oli vanhoja ja jossa ne ovat toukokuun lo mutta smnjärvillä vain anihar % parhaiden 60-luvun vuosi vain 9 nuoria, mikä ei luvan pulla vielä melko yleisiä. voja pesimäreviirejä,ja nekin en kannoista. nut hyvää kannan kehityksel Runsaiden 99-havaintojen pe etupäässä vuoden 1999 jäl• Heinätavi-vain l d' Enon le. rusteella kanta kuitenkin keen. Längelmävedellä oli selän rehevissä lahdissa. Lapasorsa - 1 d' rehevällä näyttäisi melko vahvalta - ja tuolloin vain l todennäköinen Haapana on vähän myö• Kylki lahdella. perustuvan pesintään etupääs• pesäpaikka (Kylkilahti). Li häisempi pesijä kuin tavi, Punasotka - munapesä + 1 sä huviloiden rakennuksissa säksi kaikkiaan 3 esiaikuista mutta "virallinen" laskenta d' + 1 d' + 1 9 = vain 2 paria? ja niiden alla. - 5 varhaista paria reviireillään ja muutama aika on kyllä ohi toukokuun Tosin touko-kesäkuussa on poikuetta. lento- ja äänihavainto. loppupäivinä. Välttävä-tyy• jokunen d' hyvinkin voinut ir Tukkakoskelon niukkuus oli Kanadanhanhi oli saanut dyttävä arvio pesivästä kan taantua muualle. Längelmäveden suuria yllä• Längelmävedellä vahvem nasta (84 paria) saadaan !mi (Tukkasotka - ei ainoata tyksiä. Aivan ilmeisesti se on man jalansijan kuin muilla tenkin "hyväksymällä" las kaan yksilöä koko aikana, isokoskeloa harvalukuisempi Hämeen sumjärvillä, 4 pesä• kenta viimeiseen päivämää• mitä voidaan pitää sensaatio (kuten sameavetisellä, eutro löytöä, kaikki pienillä luo rään 5.6. saakka (varsinkin na. Muilla Hämeen selkäve• fisella Vanajanselällä) ja suh doilla. kun muistetaan koko touko sillä pesii pieniä määriä nau teellisesti verrattomasti niu Sinisorsan laskenta-aika oli kuun alkupuoliskon 1999 ta rulokki- ja tiiraluodoilla.) kempi kuin Mallasvedellä ja kauan sitten ohi, mutta laji oli katalvi). Mitään parveutumis Telkkä - kannan vahvuu Pälkänevedellä. Kanta - ihan toki todettavissa runsaim ta ei silloinkaan vielä esiinty desta ei voi sanoa mitään, sil teellisena laskenta-aikana - maksi puolisukeltajaksi kuten nyt, haapanat olivat pareittain lä laskenta oli alusta alkaen vain 45 paria. muillakin suurjärvillä. Ve1tai tai 1-2 d'd' yhdessä. Laji oli aivan liian myöhäinen: pääosa Silkkiuikku on Längelmä• lussa joten kuten välttäväksi Längelmävedellä selvästi d'd':sta jo Saaristomerellä, 99 vedellä odottamattoman har laskenta-ajaksi toteamallani runsaampi (suhteutettuna jär• pesäkoloissa. Viimeisten d'd':n vinainen, kanta vain 34 paria ajanjaksolla 21.-23.5. sinisor vien kokoon) kuin Vanajanse häviäminen näkyy havainto (jokunen harva pari on saat sia oli 49 d' d', eli paria. Pe- lällä, jossa sen kanta on vii- sarjasta hyvin: 21.-23.5. vie- tanut jäädä löytämättä suur-

142 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 Sisävesilaskennat Muita seurantatutkimuksia ruohostoissa). Lienee taantu aikuisiksi pesimättömiksi lin gelmävedellä nykyisessä nettyä pesää. Arvioisin näiden puut nut kuten useimmilla Hämeen nuiksi. - Havainnot varmoik maailmantilassa ilahduttavan tuvien reviirien määräksi enintään 10-20 - ja kalalokin kannan koko vesillä (poikkeuksena lajin si merkityillä 49 pesimäpai• hyvä. Kunnollisia kolonioita naisluvuksi siten enintään 623 pa vankka keskus Vanajanselkä). kalla jakaantuivat seuraavas (yli 50 paria) oli 4, niistä 2 ria. Pesätuhojen tosiasiallinen osuus Härkälinnulle ominainen ti: matalilla saraikkoisilla ulap lienee siis suurempi kuin 31,3 %. pesinnän aloituksen epämää• 28 x 2 munaa pakareilla, I metsäsaaren tun Valtaosa kalalokeista pesi räisyys ja eriaikaisuus vai 8 x I muna tumassa jättiläismäisellä jyrk yksittäisparein osoittaen kui keuttaa havaintojen summaa 3 x hautova emo ei paen käreunaisella (ja kiipeämättö• tenkin sosiaalisuutta siten, mista pesivien parien luku nut pesästä mällä!) kalliojärkäleellä ja I että jotkut rantaosuudet ovat määräksi. Jos kuitenkin kaik 2 x pesässä tuoreetjuodut (suurin) perinteelliseen ta tiheään asuttuja, jotkut lähes ki pesivän kaltaisesti käyttäy• munat paan ruohostolahdella. Lisäk• autioita. Yli 5 parin selviä ti tyneet linnut ja kaikki paris 3 x tyhjäksi ryöstetty si eri pesimäpaikkoja, yksit heitä kolonioita (jotka merel kunnat lasketaan yhteen (ja pesä täispareista parinkymmenen lä ovat lajille tyypillisiä) oli hylätään vain yksinäiset sel 5 x pesä jäi löytämättä pesän pikku yhdyskuntiin, oli vain neljä, 6, 9, 11 ja 12 paria vät kulkurit), saadaan kan Pesistä vain 2 sijaitsi isoh 9. Kahdesta suurkoloniasta en (pienissä saarissa, enimmät naksi 31 paria, t.s. lähes sama kossa metsäsaaressa, muut onnistunut laskemaan pesien pesät silloin maa-alustalla määrä kuin silkkiuikkuja. pikku luodoilla (jotkut aivan tarkkaa lukua, mutta koko puuston sisällä selkälokin ta (Pesälöytöjä oli vain 13.) - kesämökkien tuntumassa), naiskanta oli 500 parin suu voin) eli 6 % koko kannasta. Härkälintujen jakautuminen manteren rannassa ei ainoa ruusluokkaa, muutaman kym Sijainnin kuvauksen löydän "Längelmävesi-konsernin" kaan. Pesyeet olivat näin hau menen parin tarkuudella. muistiinpanoista 506 pesältä. alueella poikkesi hyvin sel donnan keskivaiheilla huo Pikkulokki - vain 3 ohikul niistä 321 oli kivellä, 71 kal västi silkkiuikkujen jakautu mattavan hyvin säilyneet. kevaa pyydystelevää I .6. liolla, 59 maa-alustalla jne. misesta. Härkälinnut asuttivat Olin jo etukäteen kuullut LAS Kalalokki on runsain pesi pienin määrin mitä erilaisim paljon "erämaisempia" lah SE HAKKARILTA,joka 011 mone mälintu Längelmävedellä, milla alustoilla, mm. 12 män• delmia, karumpia rantaosuuk na vuonna tutkinut linnustoa kuten muillakin Hämeen nyn oksistossa, 6 rakennuksen sia, keskisillä ja pohjoisilla keskisillä selillä, kuikkien suurjärvillä. Merkitsin 603 ja 1 telkänpöntön katolla, 3 selillä kuin kylänrantojen ruo poikkeuksellisen hyvästä pe pesimäpiiriä seuraavasti: puulaiturilla ja 1 alumiini hostojen silkkiuikut. Niinpä simämenestyksestä Längel• 4 munaa ...... 2 kastrullissa metsässä. - Kala koko eteläinen selkä Pelisal mävedellä. 3 munaa ...... 169 lokit suosivat jonkin verran men eteläpuolella oli täysin Kalatiirakannan laskentaan 2 munaa ...... 58 enemmän ihmisen asuttamia vailla härkälintua: ei edes yh kierros oli liian varhainen, 1 muna ...... 29 kuin erämaisia rantoja. tään pesimätöntä harhailijaa. toukokuiselta alkuosaltaan ai hautova lintu Kalalokkikannasta vain 3 Kuikkakanta on Längelmä• van sopimaton. Kaikkiaan ta pesässä...... 102 % ( 4 yksilöä 136 tarkastetus vedellä vahva, paitsi Pelisal vatut 103 pesää merkitsevät 3 poikasta ...... 13 ta) oli rengastettuja. Nuoria men eteläpuolista selkää. Erit vain viitteellistä numeroa. 2 poikasta ...... 4 pesimättömiä lintuja ei Län• täin ankarien kriteerien mu Sitä paitsi Eräpyhän Nunna 1 poikanen ...... 2 gelmävedellä esiinny: koko kaan laskin 49 pesivää paria, karin jättiläisyhdyskunta, poikasia ...... 12 kierroksella yhteensä vain 5 joiden lisäksi verraten nm joka saattaa edustaa puolta tai PESYEITÄ TALLELLA 21.5.- 2-kv ja 3 3-kv yksilöä. saista havainnoista ainakin 6 ainakin kolmasosaa Längel• 5.6 ...... 391 Harmaalokki pesii kuten koski selvää pariskuntaa ja mäveden koko tiirakannasta, ...... (64,8 %) kalalokkikin tasaisesti koko muutama vieläpä reviirihuu jäi täpärästi tutkitun alueen ehkä poikasia ...... 3 järven alueella, mutta voitto toa huutavaa paria. Kaikki ulkopuolelle. pesää ei löytynyt, puolisesti luodoilla ja pienis nämä tulkitsen kuitenkin esi- Naurulokkikanta oli Län- linnut paikalla ...... 20 sä saarissa, tahi sitten kaik EPÄSELVIÄ TAPAUKSIA ... 23 kein suurimmilla vesikivillä. ························ (3,8 %) Sekin pesii - aivan toisin kuin tuhoutunut pesä merellä - melkein yksin & 1-2 emolintua .. 104 omaan yksittäisparein, har pesätön pari / ad. lintu voin edes 2-3 paria samalla ilman pesälöytöä .... 78 luodolla. Vain 3 jonkinmoi tuhoutunut pesä, seksi koloniaksi katsottavaa ei lintuja paikalla ..... 7 oli Längelmävedellä: 4, 7 ja PESYEET (1 TAI 2) TUHOU 7 paria. Pesät olivat maassa, TUNEINA 21.5.-5.6. kivellä tai kalliolla...... 189 Kanta oli 131 paria, mikä ...... (31,3 %) on erittäin tarkka luku. Har maalokin suurikokoinen pesä Huom. Tyhjät pesät kirjattu joh donmukaisesti tuhoutuneiksi, jou ei tyhjänäkään juuri voi jää• kossa saattaa olla jokin munintaa dä löytämättä. vailla oleva uusintapesä. Soudulla sattui harvinainen Huom2. Pieni määrä reviirejä lie pieni onnettomuus, tuuli vei nee jäänyt kirjaamatta, kun emolin © Kalatiiroja ei kannata laskea liian varhain. Kalle Ruokolainen nut ovat tarkastuksen aikana olleet 15:n ensimmäisen harmaalo - Common Tern poissa enkä ole huomannut tyhjen- kin pesän tarkat muistiinpanot

LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 143 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat

(21.-22.5.). Seuraavassa siten saanut harvoja, mutta luotet rikkailla Pälkäneveden selil kin ovat useimpina vuosina tiedot vain 116:n pesyeen ti tavia haastattelutietoja. lä kolmasosaan. menestyneet paremmin kuin lanteesta tarkastushetkellä Koivet tarkastin vain 41 Längelmävedellä selkälok• Hämeen vesillä keskimäärin. 23.5. alkaen: harmaalokilta: 39 rengasta kikanta näyttää pitäneen pin Selkälokit olivat jakautu 5 munaa ...... 1 matonta, 2 rengastettua. Pu tansa kaikkein parhaiten. neet siten, että eteläisellä 3 munaa ...... 30 naharmaajalkaisia, "meri 1968 monin osin vajaalla ret Kangasalan selällä oli 1 ainoa 2 munaa ...... 9 tyyppiä", oli 32, heleänkelta• keilyllä tavoitin n. 123 paria pesä, (avarimmalla) Ponsan 1 muna ...... 3 jalkaisia 6, vaaleankeltajal ja esitin hyvin summittaisen selällä ylivoimainen tiheys ja ? 1nunaa ...... 7 kaisia 3. Koipien väriin liit kokonaisarvion pari sataa pa muilla selillä tasainen harva poikasia ...... 57 tyy pieni ihme: selittämättö• ria. Nyt vuoden 1999 täydel• kanta. Pesät sijaitsivat kaikki PESYEITÄ TALLELLA mästi, mutta tilastollisesti lisen järven tuntemuksen ja saarissa tai kareilla, kaikkiaan 23.5.-5.6 ...... 107 merkitsevästi kelta- ja puna selkälokkien nykyisen sijoit 53:lla eri saarella,jos mante ...... (92,2 %) harmaajalkaiset harmaalokit tumisen perusteella tuo on ren lahdelle ankkuroitu teräs• pariskunta reviirillä, ovat Vanajanselällä lukumää• katsottava ilmeiseksi aliarvi proomu tulkitaan luodoksi. ei pesälöytöä ...... 2 räisesti likimain tasoissa, oksi, mutta kolmesataa paria Vaikka yksittäispareja oli luultavasti pojat mutta heti Valkeakosken ylä• jo varmasti yliarvioksi. Vuo kymmeniä, laji oli selvästi lähteneet pesästä ...... 1 puolella punaharmaat ovat den 1999 kierrokselle lähties• enemmän yhdyskuntalintu luultavasti pesä aivan vallitsevia. On kuiten säni minulla oli tiedossa kes kuin kala- ja harmaalokki. tyhjennetty ...... 1 kin kyseenalaista, mitä paino kiselkiä monen vuoden ajan Suurin tiheä kolonia kaut EPÄSELVIÄ TAPAUKSIA ..... 4 arvoa koipien värillä on. Hä• 1990-luvulla tutkineen LASSE taaltaan mustalle muralle kas ······················· (3,5 %) meen vesillä koipivärit ovat HAKKARIN raportti yhä run vittomaksi tallatulla pienellä tyhjä (tyhjennetty) pesä, vuosikymmeniä vapaasti ris saista selkälokkikannoista, metsäsaarella - oli 24 pesää, linnut paikalla ...... 5 teytyneet keskenään. Ja itse mutta kokonaisluku 114 pa suurempi kolonia kuin olen PESINTÄ TUHOUTLJNEENA asiassa kalalokkien koipien ria oli silti myönteinen yllä• koskaan edes lajin kukoistus 23.5.-5.6. ················· 5 värierot ovat paljon suurem tys. Hyvin tarkka laskentatu aikoina sisävesillä tavannut! ························ (4,3 %) mat, himmeän vihertävän har los perustuu seuraavaan yh Toiseksi suurin määrä samal Kala- ja harmaalokkien maasta voimakkaan keltai distelmään: la (isolla) saarella oli 13 pe munapesyeiden säilymisessä seen. Täysin yhdenmukainen 4 munaa (saman emon) sää, minkä lisäksi sen lähiluo• on ero kuin yöllä ja päivällä: väriasu on vain selkälokilla ...... 1 doilla varsin tiheässä oli yh kalalokkien pesistä oli tarkas koko Pohjois-Euroopassa, 3 munaa ...... 62 teensä 19 pesää. tuskierroksella tuhoutuneina Ruotsin länsirannikolta Suo 2 munaa ...... 14 Pesäpaikat olivat valtavak noin kolmasosa, harmaalok men Peräpohjolaan: selkä ja 1 muna ...... 5 si pääosaksi perinteelliseen kien pesistä häviävän pieni siivet päältä säihkyvän piki ? munaa ...... 6 tapaan metsäsaarilla puuston osa, enintään, epävarmat ta mustat, koivet väkevän keltai munia ja poikasia ...... 4 sisällä usein kaukana vesira paukset mukaan lukien, 5-6 set. poikasia ...... 7 jasta saarten sisäosissa: %. Näin siitä huolimatta, että Harmaalokki on Längel• PESYEITÄ TALLELLA vesikivellä ...... 1 varhemmin pesivän harmaa mävedellä kuten muillakin 21.5.-5.6. ··············· 99 paljaalla karilla ...... 1 lokin pesintäjakso ennen tar Hämeen suurjärvillä uusi tu ...... (86,8 %) pienellä paju- tai kastusta(= sivuutettu pesyei lokas. Souturetkellä 1954 ta pesää ei löytynyt ...... 1 leppäkarilla ...... 8 den altistusjakso) oli huomat voitin kenties puolet ja 1968 pariskunta paikalla, rantakalliopahdalla ...... 5 tavasti (toista viikkoa) pitem pääosan keskiselkien luo tyhjennetty pesä ..... 10 pienellä metsäsaarella pi. Johtopäätös: lokkien pesy doista ja saarista ja löysin pariskunta, tyhjää / -luodolla ...... 63 eitä tuhosivat Längelmäve• 1954 yhden ja 1968 14 pesi pesää ei löytynyt ...... 4 isolla metsäsaarella .... 31 dellä valtaosaksi muut kuin vää paria. PESYEITÄ VARMASTI teräsproomun kannella ihminen, jonka ei voi miten Selkälokki oli sota- ja pula TUHOUTUNUT ...... 14 lahdessa ...... 1 kään otaksua säästävän har vuosien (ja luultavasti sotia ······················ (12,3 %) Koivet tarkastin 34 yksilöl• maalokin pesiä. Kalalokin edeltäneenkin ajan) munien Selkälokin pesimämenes- tä, kaikki rengastamattomia. pesien tuhoajina tulevat kysy keruun ja muun vainon jäljil• tys, 12,3 % tai mahdollisesti Yhtään värirengasta selkä- tai mykseen lähinnä varis ja tä Hämeen vesillä 1950-luvun 13,2 % pesistä tuhoutuneina harmaalokilla ei tullut vas minkki,joita vastaan harmaa alussa harvalukuinen. Sitten tarkastushetkellä, sijoittuu taan. Niitä on vuoteen 2002 lokki näyttää kykenevän pa seurasi, rinnan muitten lokki kauniisti harmaa- ja kalalokin mennessä Hämeen pesimäjär• remmin puolustautumaan, kantojen kanssa, jyrkkä nou väliin, lähemmäksi harmaa villä yhä häviävän vähän. - tahi harmaalokki itse. Suoria su 1970-luvulle saakka, min lokkia. Selkälokin pesimäai• Esiaikuisia tai muuten pesi havaintoja tuhoamistilantees kä jälkeen on - kuten tunnet ka on sama tai joskus päivää mättömiä yksilöitä ei ollut ta onnistuu tekemään hyvin tua - tapahtunut nopea syök• paria varhaisempi kuin kala lainkaan. harvoin, mutta epäsuorien sylasku. Hämeessä romahdus lokin (toisin kuin käsiki1jois• Nokikana - Enonselän suu havaintojen mukaan lokkien on koetellut eri selkävesiä eri sa esitetään). Prosenttiluvut rissa ruohostoissa luultavasti pesien tuhoajista Hämeessä tavoin. Esimerkiksi Vanajan kuvastavat eri lokkilajien ky vain 1 meluisa pariskunta. näyttäisi munavaiheessa yk selällä pesivä kanta on 2000- kyä puolustautua pesätuholai• kösenä olevan varis, poikas luvulle tultaessa pudonnut sia vastaan. Poikueet ovat sit Kirjoittajan osoite vaiheessa minkki. Harmaalo parhaista vuosista kymme ten asia erikseen. HAKKARIN 3 7720 RITVALA kista kalalokin pesillä olen nesosaan, erittäin selkälokki- mukaan selkälokin poikueet-

144 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002