DOCSLIB.ORG

Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että asianomaisten paikka­ kymmeniä kivelle karahtami­ taantuneista pareista. tehty vähän laajempi katioi­ kuntien toiset tutkijat olisivat sia. Yöpyminen tapahtuu sii­ Lokeista harmaalokkeja esiintyy tus lienee LuMIALAN ja V AA­ kiinnostuneet ja kykenisin nä, missä ilta koittaa. Paluu­ kaikkia csiaikuisia ikäluokkia run­ RAMAN Kallavedeltä 1932-35, heille antamaan raaka-aineis­ perien ajanhukkaan ei kevät• sain määrin, etenkin runsasravintoi­ sclla Vanajanselällä. Sama koskee ja sekin koski selkälokkia. toni vertailupohjaksi ja se si­ kesän ornitologilla ole varaa. merilokkia, suhteutettuna kannan Helpommin hallittaviin lokki­ ten voisi tipoittain tulla tois­ Pesimäkannan laskennan niukkuuteen. Sitä vastoin esiaikui­ lintuihin monet muutkin tak­ tenkin iloksi. perusteena ovat joutsenten, set selkälokit ovat pesimäjärvillä seeraukset rajoittuvat; niistä kanadanhanhen, uikkujen, suuria harvinaisuuksia, vaikka Tam­ pereen suurella kaatopaikalla tutki­ tärkeimmistä HARIO on tehnyt * * * kuikan, lokkien, tiiran ja no­ musalueeni tuntumassa 3kv- ja 4kv­ yhteenvedon vuoteen 1990 Koskettelen muutamalla rivil­ kikanan osalta pesälöydöt, yksilöt ovat aivan yleisiä ja 2kv-sel­ saakka (LINTUMIES 1/1991 ). lä inventointien menetelmää, myös tuhotut pesät. On varot­ kälokkejakin näkyy pienin määrin Kuikat ja uikut ovat joissakin vaikka ne ovat osaksi vanhan tava laskemasta ensipesää ja (M. KANGASNIEMI ym.). 2kv- ja 3kv­ kalalokit ovat niin ikään järvillä erit­ inventoinneissa täyspainoi• kertausta. uusintapesää kahdeksi parik­ täin vähälukuisia; joskus niitä näkee sesti mukana, mutta selkäve• Laskennat olen tehnyt sou­ si. Joskus hävitetyillä pesä• pieniä parvia pelloilla, joilla ne tun­ sien sorsalinnuista on hyvin tuveneellä mahdollisimman paikoilla joudutaan ottamaan tuvat oleskelevan pysyvästi. Myös vähän tarkkoja lukusarjoja. tarkoin vesiraj aa seuraten, lukuun kiinteästi reviirillä 2kv-naurulokkeja ja pikkulokkeja Enimmät sisämaan mittavat mätäs mättäältä ja kivi kivel­ asuva pari, vaikka pesää ei näkee vain satunnaisesti yksittäisiä. vesilintulaskennat on tehty tä, sakeimmat ruohostot edes­ löydykään. Silkkiuikun käy• ruohostoisilla pikkujärvillä. takaisin sauvoen ( uikkujen ja tös on poikkeava, se saattaa * * * Yllä sanotulla tarkoitan jul­ nokikanan pesät!), karit, luo­ rakentaa lyhyessä ajassa usei­ Sorsalintujen laskentatulos kaistuja tietoja; julkaisemat­ dot ja saaret maitse kulkien. ta enemmän tai vähemmän perustuu koirasyksilöön. Jois­ tomia on omitologien muis­ (Selkälokin vuoksi on välttä• valmiita pesiä, joista munat sakin laskentaohjeissa on ke­ tiinpanovihoissa varmasti li­ mätöntä tutkia myös metsä• äkkiä häviävät, tai se hylkää hotettu sotkien kanta sito­ sää. Surullinen esimerkki on saarten - joskus manteren nie­ ne muusta syystä. On pyrittä• maan havaittuun naaraslin­ oma aineistoni selkävesien mien - sisäosat, koska pesät vä yhdistämään pesälöydötja tuun. Tämä on selvä virhe. takseerauksista, joka on niin usein sijaitsevat syvällä met­ havaittujen uikkujen määrä. Ensinnäkin täysikäiset yksi­ valtaisa, ettei pääosan julkai­ sässä eivätkä paijastu vesiltä Pesimättömät (nuoret) lin­ näisetkin koiraat kuuluvat jär• sukuntoon tiivistämisestä ole käsin eivätkä edes rantaviivaa nut olen sivuuttanut, vaikka ven pesimälinnustoonja tule­ mitään toiveita. Esittelen kui­ myöten kävellen.) Soutuvene nekin kuuluvat vesistön pesi­ vat muilla sorsalajeilla kirja­ tenkin tässä ki1joituksessa ne on ainoa mahdollinen kulku­ mäaikaiseen linnustoon, sito­ tuiksi "pareina". Toiseksi naa­ järvet ja vuosiluvut, joita ai- neuvo, koska normaaliin las- vat sen kapasiteettia. Muis- rassotkat saattavat jo hyvissä 138 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 Sisävesilaskennat Muita seurantatutkimuksia ajoin ennen munintaa piiles­ kaan. Lokkilinnuista voidaan Kerrattakoon ne kuitenkin vaiheilla. kellä ruohostossa (vähin erin usein saada ehdottoman tark­ tässä, täsmennettyinä, laji la­ Manittakoon, että jäidenlähtö on pesäpaikkaa etsimässä). Eikä ka luku. Ellei vesistössä ole jilta. Reviireille asettuminen 1951-2002 Vanajanselällä tapahtu­ nut 15.4.-19.5., keskimäärin 3.5. (4 kolmanneksi sotkien koiras­ poikkeavan leveitä ja sakeita ja pesintä ja vastaavasti revii­ vuotta puuttuu). Myöhäisimmät enemmistö koko kannassa ole ruohostovyöhykkeitä, ongel­ reiltä heltiäminen seuraavat ovat olleet 19.5.1981 ja 17.5.1955, sen merkittävämpi kuin eräi• mia tuottaa vain tavi, joka sekäjäidenlähtöä että päivän• varhaisimmat 24.4.2002, 25.4.2000 den muiden sorsalintujen osaksi oleskelee ojissa, lätä• valoa. Siten pesintä alkaa ja 25.4.1968 lukuun ottamatta aivan poikkeuksillisia vuosia 1989-90, (heinätavin, tukkakoskelon). köissä tai kosteassa metsässä myöhäisinä jääkeväinä suh­ jolloin viimeiset jäät hävisivät Tarkat luvut sorsien suku­ etäällä rantaviivasta. Myös teessa jäiden lähtöön hyvinkin 18.4.1989 ja 15.4.1990. Vuonna puolten lukumääräsuhteista heinäsorsa saattaa joskus pii­ paljon varhemmin - ja vastaa­ 1990 pääosa selkää aukeni jo 8.4., Hämeessä saa artikkelistani leskellä maissa (jopa koiras­ vasti jäiden lähtiessä erityisen ja hydrologi Esko Kuusisto laski, että tilastollisesti tällainen jäiden• ORNIS FENNICASSA 1/1960. kin naaraan seurassa pesäpai• varhain ei laskentoja voi vie­ lähtö - jos ilmasto oletetaan entisen­ Kaikki tavatut linnut ja pe­ kan haussa). Vuosittaisia kan­ lä ensimmäisinä avoveden kaltaiseksi - tapahtuu kerran sälöydöt olen kirjannut kartal­ nan muutoksia samalla tavoin päivinä aloittaa, kun varhais­ l 00 000:ssa vuodessa. - Muut Hä• le (esim. "Varissaaren NNW­ tehdyt laskennat kuitenkin lajitkaan eivät ole kattavasti meen suuret selät aukeavat keski­ määrin 1-2 päivää Vanajanselkää ranta") ja vähiä poikkeuksia hyvin kuvastavat. paikoillaan. myöhemmin, matalat ruohostojärvet lukuun ottamatta laskenut Rantalintuja (pajusirkku, Seuraavia Etelä-Suomen noin 7 päivää varhemmin. munaluvunja kuvannut pesä• kerttuset, taivaanvuohi, ny­ "normaalikevään" laskenta­ Vuorokauden ajoista huo­ paikan. Näitä pesän ja pesy­ kyisin myös kurki) ei laskija aikoja tarvitsee vain vähän noimpia laskennalle ovat var­ een kuvauksia lienee parem­ tavoita sen tarkemmin kuin jäidenlähdön mukaan korjail­ haisaamutja myöhäisillat,jol• minkin satoja kuin kymmeniä metsälintujakaan. Ongelma­ la; pohjoista kohden ne tietys­ loin vesilinnut eniten liikku­ tuhansia. (Pääosa niistä ei joh­ lapsi on myös selkävesien tär• ti myöhentyvät: 1.-10.5. sini­ vat ja hakevat ravintoa. Sade­ da minkäänlaisiin yhteenve­ kein rantalintu rantasipi, joka sorsa, telkkä, isokoskelo, säällä laskenta kannattaa kes­ toihin, mutta kerätäänhän sitä periaatteessa on rantavyöhyk• 1.5.-5.6. laulujoutsen, kyh­ keyttää, koska tärkeimmän veturien numeroitakinja van­ keessä nähtävillä, mutta viet­ myjoutsen, harmaalokki, me­ (runsaimman) pesimälajin ka­ hoja lasipulloja.) tää eri aikoina päivästä ai­ rilokki, 10.-25.5. muut puo­ lalokin ao. päivänä munia tai Oikeana vuodenaikana saa­ kaansa tuntikausia nukkuen lisukeltajasorsat, naurulokki, poikasia vailla olevat parit daan kaikista vesilinnuista täysin piilossa. punasotka, 15.5.-5.6. rantasi­ saattavat olla kastemadon­ yhdellä laskennalla eksaktim­ pi, tukkakoskelo, uikut, kuik­ pyynnissä pelloilla. Olennai­ pia lukuja pesivän kannan * * * ka, kalalokki, selkälokki, no­ sin säätekijä suurvesien ha­ suuruudesta kuin yhdestä• Inventointien vuodenaikainen kikana, 20.5.-5.6. heinätavi, vainnoinnissa on tuulisuus. kään maalinnusta, joille las­ ajoittuminen näyttää kaikilla tukkasotka, 5.-10.6. kalatiira, Kriittinen tuuliraja on noin 4 kentatulos vaatii lähes aina tutkijoilla vakiintuneen niihin 10.-15.6. pikkulokki. Vesis­ beaufortia, jota kovemmalla erisuuruisia kmjauskertoimia suosituksiin, jotka olen 1959 tön kertatakseerauksella ta­ tuulella linnusto ei ole riittä• eri lajien havaittavuuden mu- ORNJS FENNICASSA esittänyt. voittaa siis eniten lajeja 20.5. västi hallittavissa eikä havain- Suonenjoki, Virmasvesi. © Kalle Ruokolainen LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 139 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Taulukko 1. Keskeisin kirjoittajan
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Hämeen Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 HARRI MÄKELÄ MARJA HIITIÖ PETRI HORPPILA HEINI-MARJA HULKKO JUSSI LEINO PETRI SIIRO ERJA TASANKO RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kuvat: Heini-Marja Hulkko (kansikuva), Piia Tuokko s. 15, Petri Siiro s 16 ja s. 67, Mikko Sulkakoski s. 81, Petri Horppila s. 83, Reijo Seppälä s. 87, Terhi Asumaniemi/Ympäristöhallinnon kuvapankki s. 128 Kartat: Heini-Marja Hulkko, Jussi Leino, Petri Siiro Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-xxx ISSN 2242-xxx (painettu) ISSN 2242-xxx (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 2 OSA 1 YLEISTÄ ............................................................................................................................................... 6 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................... 6 1.1. Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ...................................................................................... 6 1.2. Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ....................................................... 7 1.3. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen .................................................................. 8 1.4. Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat ...........................................................
    [Show full text]
  • Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1987
    STUK-A77 May 1990 RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Saxen , ; v, r * • r- RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Sax6n Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-1468-7 ISSN 0781-1705 Helsinki 1990 The Finnish Government Printing Centre 3 ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of radio­ nuclides in surface water were Monitored as in the previous year. Monitoring of the radioactivity transported by the largest rivers to the Baltic Sea was also continued. All samples were analysed gammaspectrometrically and for 90Sr. Some water samples were analysed for tritium. The dominant gamma-emitting radio­ nuclides were 137Cs and 134Cs. The uneven distribution of Cherno­ byl deposition is still seen in the results. The activity con­ centrations of * 37 Cs have decreased significantly: In the draina­ ge area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident the concentrations in October 1987 were only about 7% of the values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of 90Sr was much slighter. A decrease of by about 20% from the highest values in May 1987 in the activity concentrations of 90Sr was noticed in October 1987. Different changes over time of the activity concentrations of 137 Cs and *°Sr refer to the different behaviour of these two radionuclides in the aquatic environment. The study on areal and temporal changes in the activity concen­ trations of 137Cs in fish was expanded in 1987.
    [Show full text]
  • Petri S. Juuti & Tapio S. Katko
    From a Few to Long-term Development of Water and Environmental Services in Finland Petri S. Juuti & Tapio S. Katko “This book is an important contribution to the history of water and environmental history of Finland in general. Hopefully, it will promote more work of value for eager readers.” Martin V. Melosi University of Houston KehräMedia Inc. ARCTIC CIRCLE OULU FINLAND TAMPERE KANGASALA HÄMEENLINNA PORVOO OSLO ST. PETERSBURG TURKU HELSINKI STOCKHOLM COPENHAGEN A/459/00/POHJEUR5 Front cover: A well with counterpoise lift serving a small farm in the parish of Keuruu, Central Finland in 1892 (Hämäläinen et al. 1984. Perinnealbumi. Keski-Suomi I. Perinnetieto Oy. Kuopio. 672 pp.) © National Board of Antiquites (Museovirasto) The water tower of Maikkula in Oulu, completed in 1992 © Oulu Water and Sewage Works Back cover: Viinikanlahti biological-chemical wastewater treatment plant in the 1990s. © Tampere Water Petri S. Juuti Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND Petri S. Juuti & Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND KEYWORDS: Water Supply, Sanitation, Environmental History, Innovation, Water Policy, Finland © AUTHORS & KEHRÄMEDIA INC. 2004 ABOUT AUTHORS: Dr. Petri S. Juuti is a historian, and assistant professor at the Department of History, University of Tampere. His major area of interest is the urban environment, especially city-service development, water supply and sanitation, urban technology, pollution, and public policy. Author of several books. CONTACTS: [email protected] Dr. Tapio S. Katko is a sanitary engineer and senior research fellow of the Academy of Finland.
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 HYDROLOGICAL YEARBOOK HYDROLOGICAL 2006–2010 VUOSIKIRJA HYDROLOGINEN 2006–2010 Hydrologista vuosikirjaa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1910 LUONNON- VARAT alkaen. Käsillä oleva vuosikirja on viimeinen julkaisuna tehty vuosi- kirja, johon 100-vuotinen perinne päättyy. Rakenteeltaan suunnilleen Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 yhdenmukaisena jatkuva kirja on moniin käytännön tarpeisiin kätevin Hydrological Yearbook 2006–2010 tarkastetun hydrologisen tiedon lähde Suomessa. Edellisen vuosi- kirjan tapaan kirjaan on koottu tietoja viideltä vuodelta. Perinteisen WMO:n suosittaman vertailukauden 1961-1990 lisäksi keskiarvoja Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) on esitetty jaksolta 1991-2010. Hydrological Yearbook 2006-2010 continues the series of Finnish hydrological yearbooks, published since 1910. After a hundred years of traditional yearbooks, this publication is the last in the history of Hydrological Yearbooks in Finland. Concise in content and traditio- nal in its structure, the Yearbook is a valuable, systematic source of precise hydrological data. Like the previous yearbook, this volume contains data from five years. In addition to the reference period 1961-1990 recommended by the World Meteorological Organizati- on, the mean values for the period 1991-2010 are given. SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 YMPÄRISTÖ SUOMEN ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010 Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) Helsinki 2012 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, sisävesiyksikkö Taitto: Seija Turunen Kansikuva: Johanna Korhonen Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ALKUSANAT Hydrologisen vuosikirjan satavuotinen historia päättyy tähän julkaisuun, joka on viimeinen perinteiseen tapaan taulukkoyhteenvetona tehty vuosikirja.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kaikki Rekisteriin Hyväksytyt Suurkalat
    Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan vaa ́alla tai vastaavalla. Riippumattomat todistajat. Kelvollinen kuva. Lisätietoja päätöksestä: LT = 1: Laji on määritetty kalasta. LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna. KAIKKI REKISTERIIN HYVÄKSYTYT SUURKALAT Kalalaji Paino Pituus Kalamies Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT kg cm ahven 3,0 53 Pekka ja Sinikka 8.5.2002 Enonvesi Pertunmaa verkko C Pinnioja 2,87 53,8 Kalle Vaaranen 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli B 2,492 53 Markku Sairanen 31.5.2011 Pyhäjärvi Parikkala verkko B 2 2,49 53 Henri Pennanen 26.1.2013 Puruvesi Kerimäki pilkki jäältä B 2 2,48 50,05 Pekka Ristola 27.5.2009 Saimaa Savitaipale verkko B 2,47 51 Jouko Rontu 14.2.2005 Kukkia Luopioinen pilkki jäältä B 2,42 46 Hannes Hekkala 17.5.2003 Iijoki Ii moottoriuistelu C 2,41 Veikko Marttinen 8.5.2012 Hietasen järvi Mikkeli verkko B 2 2,395 Erkki Tikka 15.5.2014 Karjalan Pyhäjärvi Kesälahti/Sarvisalo verkko B 2 2,386 50 Eero Korhola 4.5.2005 Partakoski Savitaipale verkko B 2,350 53,2 Hannu Mustaparta 15.9.2015 Pyhäjärvi OL Pyhäsalmi virveli B 2 2,342 51,0 Eero Jaako 7.4.2014 Tengeliönjoki Ylitornio pilkki jäältä B 2 2,34 52,6 Valtter Perälä 13.9.2004 Kymenvirta Heinola uistelu B 2,338 55 Matti Tynkkynen 10.5.2004 Puruvesi Punkaharju verkko B 2,320 53 Matti Alanko 9.5.2001 Punelia Loppi verkko B 2,27
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]