Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että asianomaisten paikka­ kymmeniä kivelle karahtami­ taantuneista pareista. tehty vähän laajempi katioi­ kuntien toiset tutkijat olisivat sia. Yöpyminen tapahtuu sii­ Lokeista harmaalokkeja esiintyy tus lienee LuMIALAN ja V AA­ kiinnostuneet ja kykenisin nä, missä ilta koittaa. Paluu­ kaikkia csiaikuisia ikäluokkia run­ RAMAN Kallavedeltä 1932-35, heille antamaan raaka-aineis­ perien ajanhukkaan ei kevät• sain määrin, etenkin runsasravintoi­ sclla Vanajanselällä. Sama koskee ja sekin koski selkälokkia. toni vertailupohjaksi ja se si­ kesän ornitologilla ole varaa. merilokkia, suhteutettuna kannan Helpommin hallittaviin lokki­ ten voisi tipoittain tulla tois­ Pesimäkannan laskennan niukkuuteen. Sitä vastoin esiaikui­ lintuihin monet muutkin tak­ tenkin iloksi. perusteena ovat joutsenten, set selkälokit ovat pesimäjärvillä seeraukset rajoittuvat; niistä kanadanhanhen, uikkujen, suuria harvinaisuuksia, vaikka Tam­ pereen suurella kaatopaikalla tutki­ tärkeimmistä HARIO on tehnyt * * * kuikan, lokkien, tiiran ja no­ musalueeni tuntumassa 3kv- ja 4kv­ yhteenvedon vuoteen 1990 Koskettelen muutamalla rivil­ kikanan osalta pesälöydöt, yksilöt ovat aivan yleisiä ja 2kv-sel­ saakka (LINTUMIES 1/1991 ). lä inventointien menetelmää, myös tuhotut pesät. On varot­ kälokkejakin näkyy pienin määrin Kuikat ja uikut ovat joissakin vaikka ne ovat osaksi vanhan tava laskemasta ensipesää ja (M. KANGASNIEMI ym.). 2kv- ja 3kv­ kalalokit ovat niin ikään järvillä erit­ inventoinneissa täyspainoi• kertausta. uusintapesää kahdeksi parik­ täin vähälukuisia; joskus niitä näkee sesti mukana, mutta selkäve• Laskennat olen tehnyt sou­ si. Joskus hävitetyillä pesä• pieniä parvia pelloilla, joilla ne tun­ sien sorsalinnuista on hyvin tuveneellä mahdollisimman paikoilla joudutaan ottamaan tuvat oleskelevan pysyvästi. Myös vähän tarkkoja lukusarjoja. tarkoin vesiraj aa seuraten, lukuun kiinteästi reviirillä 2kv-naurulokkeja ja pikkulokkeja Enimmät sisämaan mittavat mätäs mättäältä ja kivi kivel­ asuva pari, vaikka pesää ei näkee vain satunnaisesti yksittäisiä. vesilintulaskennat on tehty tä, sakeimmat ruohostot edes­ löydykään. Silkkiuikun käy• ruohostoisilla pikkujärvillä. takaisin sauvoen ( uikkujen ja tös on poikkeava, se saattaa * * * Yllä sanotulla tarkoitan jul­ nokikanan pesät!), karit, luo­ rakentaa lyhyessä ajassa usei­ Sorsalintujen laskentatulos kaistuja tietoja; julkaisemat­ dot ja saaret maitse kulkien. ta enemmän tai vähemmän perustuu koirasyksilöön. Jois­ tomia on omitologien muis­ (Selkälokin vuoksi on välttä• valmiita pesiä, joista munat sakin laskentaohjeissa on ke­ tiinpanovihoissa varmasti li­ mätöntä tutkia myös metsä• äkkiä häviävät, tai se hylkää hotettu sotkien kanta sito­ sää. Surullinen esimerkki on saarten - joskus manteren nie­ ne muusta syystä. On pyrittä• maan havaittuun naaraslin­ oma aineistoni selkävesien mien - sisäosat, koska pesät vä yhdistämään pesälöydötja tuun. Tämä on selvä virhe. takseerauksista, joka on niin usein sijaitsevat syvällä met­ havaittujen uikkujen määrä. Ensinnäkin täysikäiset yksi­ valtaisa, ettei pääosan julkai­ sässä eivätkä paijastu vesiltä Pesimättömät (nuoret) lin­ näisetkin koiraat kuuluvat jär• sukuntoon tiivistämisestä ole käsin eivätkä edes rantaviivaa nut olen sivuuttanut, vaikka ven pesimälinnustoonja tule­ mitään toiveita. Esittelen kui­ myöten kävellen.) Soutuvene nekin kuuluvat vesistön pesi­ vat muilla sorsalajeilla kirja­ tenkin tässä ki1joituksessa ne on ainoa mahdollinen kulku­ mäaikaiseen linnustoon, sito­ tuiksi "pareina". Toiseksi naa­ järvet ja vuosiluvut, joita ai- neuvo, koska normaaliin las- vat sen kapasiteettia. Muis- rassotkat saattavat jo hyvissä 138 LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 Sisävesilaskennat Muita seurantatutkimuksia ajoin ennen munintaa piiles­ kaan. Lokkilinnuista voidaan Kerrattakoon ne kuitenkin vaiheilla. kellä ruohostossa (vähin erin usein saada ehdottoman tark­ tässä, täsmennettyinä, laji la­ Manittakoon, että jäidenlähtö on pesäpaikkaa etsimässä). Eikä ka luku. Ellei vesistössä ole jilta. Reviireille asettuminen 1951-2002 Vanajanselällä tapahtu­ nut 15.4.-19.5., keskimäärin 3.5. (4 kolmanneksi sotkien koiras­ poikkeavan leveitä ja sakeita ja pesintä ja vastaavasti revii­ vuotta puuttuu). Myöhäisimmät enemmistö koko kannassa ole ruohostovyöhykkeitä, ongel­ reiltä heltiäminen seuraavat ovat olleet 19.5.1981 ja 17.5.1955, sen merkittävämpi kuin eräi• mia tuottaa vain tavi, joka sekäjäidenlähtöä että päivän• varhaisimmat 24.4.2002, 25.4.2000 den muiden sorsalintujen osaksi oleskelee ojissa, lätä• valoa. Siten pesintä alkaa ja 25.4.1968 lukuun ottamatta aivan poikkeuksillisia vuosia 1989-90, (heinätavin, tukkakoskelon). köissä tai kosteassa metsässä myöhäisinä jääkeväinä suh­ jolloin viimeiset jäät hävisivät Tarkat luvut sorsien suku­ etäällä rantaviivasta. Myös teessa jäiden lähtöön hyvinkin 18.4.1989 ja 15.4.1990. Vuonna puolten lukumääräsuhteista heinäsorsa saattaa joskus pii­ paljon varhemmin - ja vastaa­ 1990 pääosa selkää aukeni jo 8.4., Hämeessä saa artikkelistani leskellä maissa (jopa koiras­ vasti jäiden lähtiessä erityisen ja hydrologi Esko Kuusisto laski, että tilastollisesti tällainen jäiden• ORNIS FENNICASSA 1/1960. kin naaraan seurassa pesäpai• varhain ei laskentoja voi vie­ lähtö - jos ilmasto oletetaan entisen­ Kaikki tavatut linnut ja pe­ kan haussa). Vuosittaisia kan­ lä ensimmäisinä avoveden kaltaiseksi - tapahtuu kerran sälöydöt olen kirjannut kartal­ nan muutoksia samalla tavoin päivinä aloittaa, kun varhais­ l 00 000:ssa vuodessa. - Muut Hä• le (esim. "Varissaaren NNW­ tehdyt laskennat kuitenkin lajitkaan eivät ole kattavasti meen suuret selät aukeavat keski­ määrin 1-2 päivää Vanajanselkää ranta") ja vähiä poikkeuksia hyvin kuvastavat. paikoillaan. myöhemmin, matalat ruohostojärvet lukuun ottamatta laskenut Rantalintuja (pajusirkku, Seuraavia Etelä-Suomen noin 7 päivää varhemmin. munaluvunja kuvannut pesä• kerttuset, taivaanvuohi, ny­ "normaalikevään" laskenta­ Vuorokauden ajoista huo­ paikan. Näitä pesän ja pesy­ kyisin myös kurki) ei laskija aikoja tarvitsee vain vähän noimpia laskennalle ovat var­ een kuvauksia lienee parem­ tavoita sen tarkemmin kuin jäidenlähdön mukaan korjail­ haisaamutja myöhäisillat,jol• minkin satoja kuin kymmeniä metsälintujakaan. Ongelma­ la; pohjoista kohden ne tietys­ loin vesilinnut eniten liikku­ tuhansia. (Pääosa niistä ei joh­ lapsi on myös selkävesien tär• ti myöhentyvät: 1.-10.5. sini­ vat ja hakevat ravintoa. Sade­ da minkäänlaisiin yhteenve­ kein rantalintu rantasipi, joka sorsa, telkkä, isokoskelo, säällä laskenta kannattaa kes­ toihin, mutta kerätäänhän sitä periaatteessa on rantavyöhyk• 1.5.-5.6. laulujoutsen, kyh­ keyttää, koska tärkeimmän veturien numeroitakinja van­ keessä nähtävillä, mutta viet­ myjoutsen, harmaalokki, me­ (runsaimman) pesimälajin ka­ hoja lasipulloja.) tää eri aikoina päivästä ai­ rilokki, 10.-25.5. muut puo­ lalokin ao. päivänä munia tai Oikeana vuodenaikana saa­ kaansa tuntikausia nukkuen lisukeltajasorsat, naurulokki, poikasia vailla olevat parit daan kaikista vesilinnuista täysin piilossa. punasotka, 15.5.-5.6. rantasi­ saattavat olla kastemadon­ yhdellä laskennalla eksaktim­ pi, tukkakoskelo, uikut, kuik­ pyynnissä pelloilla. Olennai­ pia lukuja pesivän kannan * * * ka, kalalokki, selkälokki, no­ sin säätekijä suurvesien ha­ suuruudesta kuin yhdestä• Inventointien vuodenaikainen kikana, 20.5.-5.6. heinätavi, vainnoinnissa on tuulisuus. kään maalinnusta, joille las­ ajoittuminen näyttää kaikilla tukkasotka, 5.-10.6. kalatiira, Kriittinen tuuliraja on noin 4 kentatulos vaatii lähes aina tutkijoilla vakiintuneen niihin 10.-15.6. pikkulokki. Vesis­ beaufortia, jota kovemmalla erisuuruisia kmjauskertoimia suosituksiin, jotka olen 1959 tön kertatakseerauksella ta­ tuulella linnusto ei ole riittä• eri lajien havaittavuuden mu- ORNJS FENNICASSA esittänyt. voittaa siis eniten lajeja 20.5. västi hallittavissa eikä havain- Suonenjoki, Virmasvesi. © Kalle Ruokolainen LINNUT-VUOSIKIRJA 2002 139 Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Taulukko 1. Keskeisin kirjoittajan