DOCSLIB.ORG

Kaikki Rekisteriin Hyväksytyt Suurkalat

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kaikki Rekisteriin Hyväksytyt Suurkalat Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan vaa ́alla tai vastaavalla. Riippumattomat todistajat. Kelvollinen kuva. Lisätietoja päätöksestä: LT = 1: Laji on määritetty kalasta. LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna. KAIKKI REKISTERIIN HYVÄKSYTYT SUURKALAT Kalalaji Paino Pituus Kalamies Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT kg cm ahven 3,0 53 Pekka ja Sinikka 8.5.2002 Enonvesi Pertunmaa verkko C Pinnioja 2,87 53,8 Kalle Vaaranen 4.9.2010 Ahvenanmaa Kökar virveli B 2,492 53 Markku Sairanen 31.5.2011 Pyhäjärvi Parikkala verkko B 2 2,49 53 Henri Pennanen 26.1.2013 Puruvesi Kerimäki pilkki jäältä B 2 2,48 50,05 Pekka Ristola 27.5.2009 Saimaa Savitaipale verkko B 2,47 51 Jouko Rontu 14.2.2005 Kukkia Luopioinen pilkki jäältä B 2,42 46 Hannes Hekkala 17.5.2003 Iijoki Ii moottoriuistelu C 2,41 Veikko Marttinen 8.5.2012 Hietasen järvi Mikkeli verkko B 2 2,395 Erkki Tikka 15.5.2014 Karjalan Pyhäjärvi Kesälahti/Sarvisalo verkko B 2 2,386 50 Eero Korhola 4.5.2005 Partakoski Savitaipale verkko B 2,350 53,2 Hannu Mustaparta 15.9.2015 Pyhäjärvi OL Pyhäsalmi virveli B 2 2,342 51,0 Eero Jaako 7.4.2014 Tengeliönjoki Ylitornio pilkki jäältä B 2 2,34 52,6 Valtter Perälä 13.9.2004 Kymenvirta Heinola uistelu B 2,338 55 Matti Tynkkynen 10.5.2004 Puruvesi Punkaharju verkko B 2,320 53 Matti Alanko 9.5.2001 Punelia Loppi verkko B 2,27 52 Tapani Käyhkö 22.4.2006 Pyhäselkä Joensuu verkko B 2,242 50,5 Aulis Vuorinen 4.5.2001 Jääsjärvi Hartola verkko B 2,22 50 Eero Korhola 10.6.2007 Saimaa Savitaipale verkko B 2,212 49,9 Lauri Niemelä 8.6.2008 Längelmävesi Kangasala verkko B 2,210 50,2 Toimi Eronen ja 2.10.2000 Saimaa Sulkava verkko B Seemi Auvinen 2,204 52 Arto Ja Joonas 12.1.2008 Puruvesi Kerimäki verkko B Torvelainen 2,20 52 Mika Malinen, 15.5.2003 Pyhäjärvi Kesälahti verkko C Markus Nousiainen ja Erkki Tikka 2,176 51 Väinö Mäkelä 22.12.2002 Längelmävesi Kangasala verkko B 2,15 50 Reijo ja Erja Laitinen 14.6.2003 Hirvenpään lampi Kiikala verkko B 2,12 47,5 Kari Rautamäki 24.2.2009 Maavesi Joroinen verkko B 2,118 Jarl Ponthin 25.11.2002 Ahvenanmaa Kökar verkko A 2,1 50 Esko Nevalainen ja 10.5.2004 Pankajärvi Lieksa verkko C Kari Sainio 2,074 51 Ari Tannermaa ja 19.4.2008 Kulovesi Nokia verkko B Jorma Isoviita 2,06 48 Matti Palojärvi 1.9.2010 Kemijärvi Kemijärvi moottoriuistelu B 2,050 49,5 Jukka Tyni 10.8.2000 Hirvijärven tekojärvi Nurmo verkko B 2,05 50 Topi Rautio 7.5.2006 Pyhäjärvi Parikkala verkko C 2,050 52,5 Hannu Mustaparta 17.9.2015 Pyhäjärvi OL Pyhäjärvi virveli B 2 2,048 50 Markku Tuominen 13.11.2009 Kukkia Luopioinen verkko B 2,046 51 Olli Laukkanen ja 14.5.2003 Puruvesi Kerimäki verkko A Jorma Arokivi 2,042 Jukka-Pekka 16.6.2012 Karsanjärvi Lapinlahti verkko B 2 Vepsäläinen ja Antero Purtilo 2,04 51 Eero Korhola 23.4.2000 Saimaa Savitaipale verkko B 2,038 49 Erkki Nikumatti 27.3.2007 Uljuan tekoallas Pulkkila verkko C 2,028 49 Urpo Karhu ja Ossi 5.5.2005 Saimaa Ruokolahti verkko C Harmanen 2,028 44 Mikko Pääkkönen ja 8.8.2011 Saimaan kanava Lappeenranta onki B 2 Sanna Kinnunen 2,02 Reijo Huhtaniemi 19.8.2012 Saaristomeri Iniö virveli C 2 2,01 49 Antti Raiskio 12.9.2006 järvi Ylöjärvi virveli B 2,0 53 Arto Kohonen 8.6.2001 Vesijärvi Asikkala verkko C 2,0 47 Heimo Eronen 2.10.2004 Haukivesi Savonlinna verkko C 2,00 50,8 Markku ja Arto 1.1.2011 Vanttajanjärvi Kuusamo verkko B Kajava 2,0 47 Teemu Virtanen ja 24.6.2011 Yläinen Liesjärvi Jämsä uistelu C 2 Ville Österberg 2,0 47 Teemu Virtanen 24.6.2011 Yläinen Liesjärvi Jämsä virveli C 2,0 49,5 Jorma Ursin 3.8.2013 Etelä-Keitele Vesanto verkko C 2,0 50,5 Ville Lempinen 27.8.2013 Vaajavirta Vaajakoski virveli C 2,0 50,06 Reijo Norrena ja 22.4.2014 Evijärvi Evijärvi verkko C 2 Erkki Mäkelä 2,0 48 Hannu Hartikainen 1.5.2015 Puruvesi Savonlinna verkko C allikkosalakka 8,5 Mikael Jaakkola 29.5.2014 lampi Turku onki B 2 7,8 Matti Huttunen 20.8.2012 Viikin lampi Helsinki rysä A 1 7,7 Matti Huttunen 20.8.2012 Viikin lampi Helsinki rysä A 1 7,6 Jari Tuiskunen 23.7.2009 Viikin lampi Helsinki onki A 1 0,0035 7,6 Jussi T. Pennanen 26.10.2011 Viikin lampi Helsinki onki A 1 0,0033 7,5 Jussi T. Pennanen 29.6.2008 Viikin koetilan lampi Helsinki onki A 1 0,0034 7,5 Jussi T. Pennanen 1.7.2008 Viikin koetilan lampi Helsinki onki A 1 7,4 Vesa Karsikas 4.6.2010 Viikin lampi Helsinki onki B 2 7,4 Jussi T. Pennanen 19.8.2011 Viikin lampi Helsinki onki A 1 7,4 Kristian Kankare 18.5.2012 Viikin lampi Helsinki onki A 1 7,4 Veijo Nikula 19.5.2012 Viikin lampi Helsinki onki A 1 7,3 Vesa Karsikas 4.6.2010 Viikin lampi Helsinki onki B 2 7,1 Roope Jansson 2.10.2010 Viikin lampi Helsinki onki B 2 7,0 Janne Lampinen 18.9.2013 Viikin lampi Helsinki onki C ankerias 4,666 128 Matti Valtonen ja 16.5.2009 Katumajärvi Hämeenlinna rysä B Ari Jauhiainen 4,41 112 Markku ja Tapio 3.8.2009 Onkivesi Maaninka rysä B Korhonen 4,146 120,7 Ari Jauhiainen 17.5.2006 Katumajärvi Hämeenlinna rysä A 4,104 122 Lari Vänttinen 30.6.2007 Haukivesi Varkaus pitkäsiima B 3,996 122,0 Kari Sainio, Mikko ja 3.7.2014 Hiidenvesi Lohja pitkäsiima B 2 Niko-Emil Artjoki 3,9 122,5 Uolevi Hallasaari 12.7.2005 Lohjanjärvi Karjalohja pitkäsiima C 3,874 129 Matti Valtonen, 15.5.2004 Katumajärvi Hämeenlinna rysä B Viktor Uschanov ja Paavo Asiainen 3,7 120 Heikki Hakkila ja 18.6.2004 Alavirta Padasjoki rysä C Eelis Sihvo 3,61 Juhani Virtanen ja 26.7.2004 Kakskerranjärvi Turku katiska B Ina-Sofia Kohonen 3,58 120,5 Juha Leija ja Janita 3.8.2004 Vesijärvi Lahti tuulastus B 2 Haavisto 3,526 110 Jaakko Toivainen 6.8.2001 Saimaa Puumala pitkäsiima B 3,504 123 Olli Heinonen 2.6.2003 Kyllönjoki Pälkäne moottoriuistelu B 3,5 122 Taisto Liljeström 6.5.2001 Huhmarkoski Vihti katiska C 3,5 115 Emmanuel Khouri 13.7.2002 Puulavesi Kangasniemi pitkäsiima C 3,342 125,5 Eero Kokkarinen ja 19.8.2002 Juurusvesi Nilsiä moottoriuistelu A Kari Juutilainen elaska 26,3 Heikki Salokangas 24.1.2005 Pohjanlahti Pori trooli A 1 harjus 2,47 59 Mika Virtanen 13.4.2011 järvi Utsjoki pilkki jäältä B 2,28 59 Raimo Saario 23.8.2001 Könkämäeno Enontekiö perho heitettynä B 2,12 58 Aki Huhtanen 8.9.2010 Harrijärvi Enontekiö perho heitettynä B 2,10 59,5 Matti Torkkola 17.6.2000 metsälampi Taivalkoski virveli C 2,1 61,2 Ari Savikko 10.7.2003 Rommaeno Enontekiö perho heitettynä C 2,04 60 Aki Huhtanen 7.5.2014 pilkki jäältä B 2 2,01 59 Jyrki Lindh 24.4.2013 Inari pilkki jäältä B harmaanieriä 9,5 Heikki Vesa ja 30.5.2005 Iso Pajuluoma Taivalkoski soutu-uistelu C 2 Maritta Ojala 6,4 90 Jari Korhonen 24.6.2005 Kylmäluoma Taivalkoski onki C 2 hauki 18,8 135 Olavi Höyhtyä ja 19.5.2009 Oijärvi Ii verkko B Aslak Jaara 18,44 134,3 Timo Jokkala ja 16.5.2013 Sierijoki Rovaniemi verkko B 2 Pirkko Pöykkö 18,110 126 Jari Kosonen ja 19.1.2014 Puruvesi Savonlinna verkko B 2 Heikki Luostarinen 17,86 130 Heikki Aalto 27.9.2005 Suomenlahti Kirkkonummi verkko B 17,80 120 Teemu Aikasalo 11.4.2009 Tainionvirta Hartola virveli B 17,6 131 Jaakko Koskela 18.2.2001 Suomenlahti Virolahti verkko B 17,2 129 Raine Vanhatalo 18.8.2004 Karvianjoki Kankaanpää moottoriuistelu C 17,1 126 Paavo Alasiura 4.5.2006 Iijoki Yli-Ii verkko C 17,0 138 Juha, Ville ja Jere 25.7.2008 Ylä-Kivijärvi Luumäki uistelu B Seilo 17,0 124 Jetro Anjala, Jukka 18.9.2013 Jänisjoki Joensuu tuulastus B Tikka 16,9 118,5 Viljo Sipinen 23.1.2004 Ummistovesi Puumala verkko B 16,88 121,5 Jari Oinonen 10.11.2004 Suomenlahti Pernaja virveli B 16,81 124 Janne Helenius 28.4.2005 Saaristomeri virveli B 16,80 128 Marko Kokkonen 16.10.2003 Suomenlahti Kotka virveli A 16,8 126 Mikko Pääkkönen 16.10.2004 Horonjärvi Saarijärvi soutu-uistelu B 16,7 121 Pasi Lehtinen 30.4.2007 virveli C 16,6 125 Eero Markkanen ja 13.4.2007 Kiimasjärvi Sotkamo verkko B Jorma Korhonen 16,6 127 Esko Dyster 16.1.2014 Saimaa verkko C 2 16,50 131 Antti ja Pauli 5.3.2004 Keurusselkä Keuruu verkko B Notkola 16,5 132 Rauno Siivonen ja 20.3.2009 Pyhäjärvi Säkylä verkko B Raimo Hämäläinen 16,49 129,5 Kauko Äärelä 12.6.2003 Vajukosken allas Sodankylä rysä B 16,45 120 Antti Viherkoski 11.4.2002 Saaristomeri Parainen verkko B 16,4 123 Heikki, Teemu, 1.5.2009 Saaristomeri Nauvo verkko C Minttu ja Ville Tattinen 16,2 120 Esa Koivusalo 25.2.2006 Pohjanlahti Uusikaupunki verkko C 16,2 122 Ville Kekkonen 8.6.2015 Valkealampi Eno virveli C 2 16,2 Perttu Haanpää 20.3.2016 onki C 2 16,15 127 Timo Heino 17.11.2012 Valajärvi Janakkala moottoriuistelu C 2 16,12 124 Niko Pesonen ja 2.7.2005 Kymijoki Kuusankoski moottoriuistelu B Sami Salminen 16,1 120 Pauliina Räsänen 19.7.2006 Saaristomeri Tammisaari virveli C 16,03 127 Vilho Jeskanen ja 8.10.2000 Suomenlahti Virolahti moottoriuistelu B Markku Vuosmaa 16,0 122 Rauno Mäkelä 16.10.2007 Saaristomeri Dragsfjärd virveli B hietatokko 6,9 Jarkko J.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Hämeen Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 HARRI MÄKELÄ MARJA HIITIÖ PETRI HORPPILA HEINI-MARJA HULKKO JUSSI LEINO PETRI SIIRO ERJA TASANKO RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kuvat: Heini-Marja Hulkko (kansikuva), Piia Tuokko s. 15, Petri Siiro s 16 ja s. 67, Mikko Sulkakoski s. 81, Petri Horppila s. 83, Reijo Seppälä s. 87, Terhi Asumaniemi/Ympäristöhallinnon kuvapankki s. 128 Kartat: Heini-Marja Hulkko, Jussi Leino, Petri Siiro Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-xxx ISSN 2242-xxx (painettu) ISSN 2242-xxx (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 2 OSA 1 YLEISTÄ ............................................................................................................................................... 6 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................... 6 1.1. Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ...................................................................................... 6 1.2. Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ....................................................... 7 1.3. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen .................................................................. 8 1.4. Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat ...........................................................
    [Show full text]
  • Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1987
    STUK-A77 May 1990 RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Saxen , ; v, r * • r- RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Sax6n Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-1468-7 ISSN 0781-1705 Helsinki 1990 The Finnish Government Printing Centre 3 ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of radio­ nuclides in surface water were Monitored as in the previous year. Monitoring of the radioactivity transported by the largest rivers to the Baltic Sea was also continued. All samples were analysed gammaspectrometrically and for 90Sr. Some water samples were analysed for tritium. The dominant gamma-emitting radio­ nuclides were 137Cs and 134Cs. The uneven distribution of Cherno­ byl deposition is still seen in the results. The activity con­ centrations of * 37 Cs have decreased significantly: In the draina­ ge area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident the concentrations in October 1987 were only about 7% of the values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of 90Sr was much slighter. A decrease of by about 20% from the highest values in May 1987 in the activity concentrations of 90Sr was noticed in October 1987. Different changes over time of the activity concentrations of 137 Cs and *°Sr refer to the different behaviour of these two radionuclides in the aquatic environment. The study on areal and temporal changes in the activity concen­ trations of 137Cs in fish was expanded in 1987.
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • Petri S. Juuti & Tapio S. Katko
    From a Few to Long-term Development of Water and Environmental Services in Finland Petri S. Juuti & Tapio S. Katko “This book is an important contribution to the history of water and environmental history of Finland in general. Hopefully, it will promote more work of value for eager readers.” Martin V. Melosi University of Houston KehräMedia Inc. ARCTIC CIRCLE OULU FINLAND TAMPERE KANGASALA HÄMEENLINNA PORVOO OSLO ST. PETERSBURG TURKU HELSINKI STOCKHOLM COPENHAGEN A/459/00/POHJEUR5 Front cover: A well with counterpoise lift serving a small farm in the parish of Keuruu, Central Finland in 1892 (Hämäläinen et al. 1984. Perinnealbumi. Keski-Suomi I. Perinnetieto Oy. Kuopio. 672 pp.) © National Board of Antiquites (Museovirasto) The water tower of Maikkula in Oulu, completed in 1992 © Oulu Water and Sewage Works Back cover: Viinikanlahti biological-chemical wastewater treatment plant in the 1990s. © Tampere Water Petri S. Juuti Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND Petri S. Juuti & Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND KEYWORDS: Water Supply, Sanitation, Environmental History, Innovation, Water Policy, Finland © AUTHORS & KEHRÄMEDIA INC. 2004 ABOUT AUTHORS: Dr. Petri S. Juuti is a historian, and assistant professor at the Department of History, University of Tampere. His major area of interest is the urban environment, especially city-service development, water supply and sanitation, urban technology, pollution, and public policy. Author of several books. CONTACTS: [email protected] Dr. Tapio S. Katko is a sanitary engineer and senior research fellow of the Academy of Finland.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]