Kanta-Hämeen Potentiaalisten Kaivosten Aluetaloudelliset Vaikutukset Summary: Regional Economic Impacts of Potential Mining in Kanta-Häme

Geologian tutkimuskeskus 2017

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme

Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Tutkimusraportti 229

ISBN 978-952-217-381-2 (PDF) ISBN 978-952-217-382-9 (nid.) ISSN 0781-4240

gtk.fi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

Tutkimusraportti 229 Report of Investigation 229

Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme

Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä.

Kansikuva: Mikroskooppikuva Huittisten Uunimäen malmiaiheen kultarakeesta. Raekoko noin 0,1 mm. Kuva: N. Kärkkäinen, GTK. Front cover: Microphoto of a small gold grain of the Uunimäki prospect in Huittinen. Grain size about 0,1 mm. Photo: N. Kärkkäinen, GTK.

Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Lönnberg Print & Promo

Espoo 2017 Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti, P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Kanta- Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Summary: Re- gional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 67 pages, 37 figures, 21 tables and 6 appendices.

The project “Regional economic impact of the potential mines in Kanta-Häme” has been executed in collaboration with the Geological Survey of Finland (GTK) and the Ruralia Institute of the University of Helsinki. GTK was the leading partner. The aim of the project was to produce information on the regional impact of potential mines that might in the future be established in the Kanta-Häme area, based on geological knowledge of the ore potential in the area. Stakeholders who will benefit from the results of the project include mining companies, SMEs in the area acting as subcontractors, and regional planners, municipal officials and elected officials of Kanta-Häme, as well as local residents. The project was mainly funded (80%) by the European Regional Development Fund (EAKR) under the coordination of the Helsinki-Uusimaa Regional Council. In addition, the project was economically supported by the municipalities of Fors– sa and Tammela and Tammela Minerals Oy, as well as GTK and Ruralia Institute through their self-financing. The study consisted of two parts: 1) the ore geology in the Häme belt and 2) the regional economic effects of the possible mines in the Kanta-Häme area. GTK was in charge of the geological description of ore geology in the Häme belt and the ore deposit and mining models of the Kanta-Häme area. The ore geological model of the Häme belt was based on extensive ore potential mapping and updating of the ore geological data of the Häme belt in 2003–2016. The new ore geological information will probably stimulate new ideas for exploration and will support companies in their decisions to invest in exploration in the Kanta-Häme area. The regional planners, representatives of the municipalities and local residents will gain insights into the status of exploration in the Kanta-Häme area, as well as the main exploration targets areas. The research task of the Ruralia Institute, University of Helsinki, was to es- timate the regional economic effects of three potential mines in Kanta-Häme, especially concerning employment and regional GDP. The assessment was per- formed by using a regional general equilibrium RegFinDyn model. The estimations produced balanced results, but when interpreting them one should keep in mind that they are based on certain basic assumptions. Provided that the assumptions used are correct, the estimates predict that gold, lithium and copper mines, if actualized, would have positive effects on employment and the regional economy of Kanta-Häme. In this case, the commencement of mining in Kanta-Häme would be recommend on regional economic grounds. The ore geology of the Häme belt is diverse, because of the geological history of the belt as an intrusive-magmatic arc in the Svecofennian orogeny. Numerous indications of ore deposits comprising gold (Au), base metals (Zn, Cu, Ni), iron- titanium (Fe-Ti) and lithium (Li) are known within the Häme belt. There are two active mines in the Häme belt: Jokisivu gold mine and the carbonate mines of Vampula in the town of Huittinen. It is likely that during the next 10–20 years, new mines will also be opened in the Kanta-Häme area. The most potential ore types are gold, lithium and copper-gold ores. In this study, the regional economic impact of potential mining in the Kanta-Häme area was estimated separately for medium-sized gold, lithium and copper mines. The total gold reserves of the Häme belt have been estimated at about 170 t of gold, of which 70 t is of the orogenic ore type, like the Jokisivu ore deposit. The value of the estimated total ore reserves (70 t) of the orogenic ore type in the Häme belt based on the gold price of €38/g is about 2.66 billion euros. Only 11 t of gold in Häme belt has been classified as known ore reserves, so 59 t (over 80%) of the possible ore reserves of the orogenic ore type in the Häme belt are still undiscovered. The regional impact of a gold mine in the Kanta-Häme area was estimated by using the Pampalo mine in Ilomantsi as a mining model, which is comparable in size and in the mining process to the Jokisivu gold mine. The annual gold production used in the calculations was 710 kg of gold, i.e. 7100 kg during the ten- year operating life of the mine. The value of the produced gold based on the gold price of €38/g is about €270 M. The founding stage investments of a possible gold mine in Kanta-Häme are estimated to be about €21 M. The impact on the regional economy of Kanta-Häme is estimated to be about €125 M. The employment effect

2 in Kanta-Häme area during the 10 years of mining would be 220 man-years, and 320 man-years in the whole of Finland. The mine development project of Keliber Oy in Kaustinen has been used as a model for the lithium mine that might be developed in the Kanta-Häme area based on the Somero-Tammela Li deposits. The published plans of the Kaustinen Li mine project include estimated investments and operational costs over a 16-year time period (pre-feasibility study, 2018−2033). The annual production of lithium carbonate would be 6000 kg, and the estimated sale value over €40 M per year. The founding stage investments of the possible lithium mine in Kanta-Häme are estimated to be about €155 M. The impact on the regional economy of Kanta-Häme is estimated to be about €245 M. The employment effect in the Kanta-Häme area during the 16 years of mining would be 390 man-years, and 630 man-years in the whole of Finland. The copper deposit type known in Kanta-Häme area has been mined elsewhere in the world, but no economic information on the investments and mining was available. Therefore, the copper mine model was developed using the Laiva gold mine in Raahe as a model for investments, because the amount of quarrying would be approximately the same. The size of the copper ore deposit is estimated to be the median size of this ore type worldwide in Precambrian deposits, being about 40 Mt of Cu-Au-Ag-Mo ore. The amount of Cu production (CuEq), including Au, Ag and Mo is estimated to be 5400 t per year and the value of total production about €590M. The founding stage investments of a possible copper mine in Kanta-Häme are estimated to be about €130 M, while the impact on the regional economy would be €230 M. The effect on employment in Kanta-Häme during the 20 years of mining would be 345 man-years, and almost 600 man-years in the whole of Finland.

Keywords: mining industry, mines, mining, gold ores, copper ores, lithium ores, pegmatite, economic impact, evaluation, CGE modeling, Häme Belt, Kanta-Häme, Finland

Markku Tiainen Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI-02151 Espoo, Finland

E-mail: [email protected]

Susanna Kujala University of Helsinki, Ruralia Institute Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki, Finland

E-mail: [email protected]

ISBN 978-952-217-381-2 (PDF) ISBN 978-952-217-382-9 (nid.) ISSN 0781-4240

3 Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti, P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Kanta-Hä- meen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Summary: Regional economic impacts of potential mining in Kanta-Häme. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229, 67 sivua, 37 kuvaa, 21 taulukkoa ja 6 liitettä.

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudellisten vaikutusten arviointi on toteutettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämänä GTK:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteishankkeena. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut esittää tiivistetty tietopaketti Kanta-Hämeen alueen malmigeologiasta, mal- minetsintätilanteesta ja malmipotentiaalista sekä hahmottaa malmigeologisen tiedon perusteella tulevaisuudessa mahdollisesti Kanta-Hämeen alueelle perustettavien kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeen tuottamaa tietoa voivat hyödyntää kaivosyritykset, niiden alihankkijoina toimivat pk-yritykset, Kanta-Hämeen aluesuunnittelijat, kuntien virkamiehet ja kunnanvaltuustot sekä paikalliset asukkaat. Hankkeen päärahoittajana (80 %) oli Uudenmaan liiton koordinoimana vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta ovat lisäksi tukeneet rahallisesti Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Tammela Minerals Oy sekä Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti omarahoi- tusosuuksillaan. Tutkimus koostuu kahdesta osasta: 1) Hämeen vyöhykkeen malmigeologia ja 2) mahdollisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeessä. GTK vastasi Hämeen vyöhykkeen ja Kanta-Hämeen alueen malmigeologian kuvauk- sesta, malmimalleista ja kaivosmallien geologisesta osasta. Hämeen vyöhykkeen malmigeologinen malli pohjautuu GTK:n vuosina 2003−2016 tekemään laajaan Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalin kartoitukseen ja alueen geologisen tiedon päivitykseen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä oli arvioida Kanta-Hä- meen kolmen potentiaalisen kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja alueelliseen BKT:hen. Vaikuttavuuslaskelmat toteutettiin yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallilla. Vaikuttavuuslaskelmat tuottivat stabiileja arvioita, mutta tuloksia tulkittaessa on syytä muistaa, että ne ovat tiettyihin läh- tökohtaoletuksiin perustuvia arvioita. Mikäli käytetyt oletukset pitävät paikkansa, laskentatulokset ennakoivat, että kulta-, litium- ja kuparikaivos toisivat toteutuessaan positiivisia vaikutuksia Kanta-Hämeen työllisyyteen ja aluetalouteen. Tässä tapauksessa kaivostoiminnan aloittaminen Kanta-Hämeessä on aluetalou- dellisin perustein suotavaa. Geologisen historian ansiosta Hämeen vyöhykkeen malmigeologia on moni- puolinen. Vyöhykkeeltä tunnetaan lukuisia kulta-, perusmetalli- (Zn, Cu, Ni), rauta-titaani- (Fe-Ti) ja litiumesiintymiä. Hämeen vyöhykkeellä on toiminnassa kaksi kaivosta, Jokisivun kultakaivos, ja Vampulan alueen kalkkikivikaivokset Huittisten kaupungissa. On oletettavaa, että lähitulevaisuudessa, 10−20 vuoden kuluessa myös Kanta-Hämeen alueella avataan uusia kaivoksia. Potentiaalisimpia ovat kulta-, litium- ja kupari-kultakaivokset. Tässä tutkimuksessa on arvioitu mahdollisen kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia erikseen keskikokoi- selle kulta-, litium ja kuparikaivokselle. Hämeen vyöhykkeen mahdollisiksi kokonaiskultavarannoiksi on arvioitu 170 tonnia kultaa, josta noin 70 tonnia olisi Jokisivun tyyppisissä orogeenisissa kul- taesiintymissä ja 100 tonnia porfyyrityypin esiintymissä. Hämeen vyöhykkeen tunnetut kultavarannot, noin 11 t kultaa, ovat orogeenisissa esiintymissä, joten löytämättä olisi vielä noin 59 tonnia (yli 80 %) mahdollisista orogeenisen malmityypin kultavarannoista. Hämeen vyöhykkeen orogeenisen kultamalmityypin arvioitujen kokonaisvarantojen (70 t) arvo nykykurssilla (38 €/g Au) olisi noin 2,66 miljardia euroa. Kanta-Hämeen mahdollisen uuden kultakaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten arviointi on tehty kokoluokaltaan Jokisivun kultakaivosta vastaavalle kaivokselle, käyttäen investointi- ja tuotantomallina Ilomantsin Pam- palon kultakaivosta. Keskimääräisenä vuosittain tuotettavana kullan määränä laskelmissa on käytetty arviota 710 kg kultaa/vuosi kymmenen vuoden ajan, josta laskettuna kokonaistuotanto olisi yhteensä 7 100 kg kultaa. Tuotettavan kullan arvo olisi nykykursseilla laskettuna noin 270 M€. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti perustettavan kultakaivoksen perustamisvaiheen investoinniksi on arvioitu 21 M€. Kaivoksen vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan noin 125 miljoonaa euroa. Kultakaivoksen työllisyysvaikutus kymmenen vuoden aikana olisi Kanta-Hämeessä noin 220 henkilötyövuotta. Koko Suomen

4 tasolla tämän kokoluokan kultakaivoksen työllisyysvaikutus olisi noin 320 henkilötyövuotta. Kanta-Hämeen Someron-Tammelan litiumesiintymistä mahdollisesti kehitettävän litiumkaivoksen mallina on käytetty Kaustisen litiumkaivoshanketta. Kaustisen kaivoshankkeessa on arvioitu investointi ja käyttövaiheen tietoja 16 vuoden tarkastelujak- solle (Pre-Feasibility study, 2018−2033). Keskimääräinen litium– kaivoksen vuosituotanto olisi mallin mukaisesti noin 6 000 kg litiumkarbonaattia, jonka myynnin arvoksi on arvioitu hieman yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti perustettavan litiumkaivoksen perustamisvaiheen investoinneiksi on arvioitu 155 M€. Kaivoksen vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan noin 245 miljoonaa euroa. Kaivoksen työllisyys vaikutus 16 vuoden aikana olisi Kanta-Hämeessä noin 390 henkilötyövuotta ja koko Suomen tasolla noin 630 henkilötyövuotta. Kanta-Hämeen alueelta tunnetuille kupariesiintymille ei löydet- ty vastaavaa kaivosmallia, josta olisi ollut saatavilla kattavat investointi- ja tuotantotiedot. Tämän vuoksi investointimallina käytettiin louhintamäärältään samaa kokoluokkaa olevaa Raahen Laivan kultakaivosta. Kaivosmallin malmimääränä käytettiin arviota 40 Mt, joka on Kanta-Hämeen tyyppisten porfyyrikuparimalmien mediaanikoko maailmanlaajuisesti. Kahden miljoonan tonnin vuosilouhinnalla kaivostoiminnan kesto olisi 20 vuotta. Malmi sisältää kuparin lisäksi kultaa, hopeaa ja molybdeeniä. Kuparin määräksi laskettuna (CuEq) kaivoksen vuosituotanto olisi noin 5400 tonnia ja kokonaistuotannon arvo noin 590 M€. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti perustettavan kuparikaivoksen perustamisvaiheen investoinniksi on arvioitu 130 M€. Kaivok- sen vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan noin 230 M€ ja työllisyysvaikutus Kanta-Hämeessä 345 henkilötyövuotta ja koko Suomessa lähes 600 henkilötyövuotta.

Asiasanat: kaivosteollisuus, kaivokset, louhinta, kultamalmit, kuparimalmit, litiummalmit, pegmatiitti, taloudellinen vaikutus, arviointi, CGE-mallinnus, Hämeen vyöhyke, Kanta-Häme, Suomi

Markku Tiainen Geologian tutkimuskeskus PL 96 02151 Espoo

Sähköposti: [email protected]

Susanna Kujala Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki

Sähköposti: [email protected]

5 SISÄLLYSLUETTELO – CONTENTS

1 JOHDANTO...... 9 1.1 Tutkimuksen tarve, tavoite ja toteuttajien roolit...... 9 1.2 Hankkeen organisointi ...... 11 1.3 Toteutus...... 11 1.3.1 Hankkeen rahoitus ...... 12

2 HÄMEEN VYÖHYKKEEN MALMIGEOLOGIA JA MALMIPOTENTIAALI...... 12 2.1 Hämeen vyöhykkeen malmigeologiset pääpiirteet...... 12 2.1.2 Kallioperä...... 12 2.1.3 Malmityypit ...... 12 2.1.4 Malmipotentiaali...... 13 2.1.5 Kaivokset...... 14 2.1.6 Malmiesiintymät ja mineraalisysteemit...... 15 2.2 Hämeen kultaesiintymät...... 18 2.2.1 Kullan esiintymisen edellytyksiä Hämeessä...... 19 2.2.2 Yleisiä tunnuspiirteitä kultaesiintymien havaitsemiseksi ...... 20 2.3 Perusmetalliesiintymät...... 21 2.3.1 VMS-tyypin Zn-Cu-Pb-Ag-esiintymät...... 21 2.3.2 Porfyyris-epitermiset ja granitoideihin liittyvät Cu-Au-esiintymät...... 22 2.3.3 Nikkeli-kupari-esiintymät ...... 23 2.4 Fe-Ti-esiintymät...... 24 2.5 Litium-esiintymät...... 25 2.5.1 Somero-Tammelan pegmatiittiprovinssi...... 26 2.5.2 Somero-Tammelan vyöhykkeenlitiumvarannot...... 29 2.5.3 Nykyinen malminetsintä...... 29 2.6 Löytämättömien kupari- ja kultavarantojen arviointi Hämeen vyöhykkeellä...... 29 2.6.1 Johdanto...... 29 2.6.2 Kolmivaiheinen kvantitatiivinen arviointimenetelmä...... 29 2.6.3 Arvioidut mineraaliesiintymätyypit ja esiintymämallit...... 29 2.6.4 Käytetyt aineistot...... 30 2.6.5 Tulokset ja niiden tarkastelu...... 30

3 MALMI- JA KAIVOSMALLIT ALUETALOUDELLISTA MALLINNUSTA VARTEN...... 32 3.1 Kultakaivosmalli...... 32 3.2 Litiumkaivosmalli...... 34 3.3 Kuparikaivosmalli...... 34

4 YHTEENVETO KANTA-HÄMEEN MALMIPOTENTIAALISTA JA KAIVOSMALLEISTA...... 35

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO...... 36

6 5 KANTA-HÄMEEN POTENTIAALISTEN KAIVOSTEN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN MALLINNUS...... 40 5.1 Aluetaloudellisen vaikutusarvioinnin tavoitteet, aineisto ja laskentamenetelmä ...... 40 5.2 Vertailuasetelmat ...... 41 5.2.1 Endomines Oy, Pampalon kultakaivos ...... 41 5.2.2 Keliber Oy, Kaustisen litiumkaivos ...... 42 5.2.3 Nordic Mines Oy, Laivan kultakaivos...... 43 5.3 Tulokset...... 44 5.3.1 Potentiaalisen kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset...... 44 5.3.2 Potentiaalisen litiumkaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset...... 51 5.3.3 Potentiaalisen kuparikaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset...... 57 5.4 Kaivostoiminnan aluetaloudellisista vaikutuksista kuntataloudelle ja sosiaaliselle kestävyydelle...... 64

6 ALUETALOUDELLISEN MALLINNUKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...... 65

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO...... 66

7 HANKKEEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...... 67

KIITOKSET...... 67

LIITTEET / APPENDICES ...... 68 Liite 1. RegFinDyn-mallin kuvaus Appendix 1. Description of the RegFinDyn model

Liite 2. Toimialojen sisältö Appendix. 2. Standard industrial classification

Liite 3. Hämeen kultamalminetsintä Appendix 3. Exploration for gold in Häme

Liite 4. Kedonojankulman porfyyrityyppinen kupari-kultaesiintymä Appendix 4. The porphyry-style copper-gold deposit of Kedonojankulma

Liite 5. Kalvolan Cu-esiintymät Appendix 5. The copper deposits in Kalvola

Liite 6. Litiumpegmatiitit Appendix 6. Lithium pegmatites

7 8 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tarve, tavoite ja toteuttajien roolit

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geolo- lineet ovat usein esittäneet GTK:lle kysymyksen, gisella Hämeen vyöhykkeellä malmigeologista tut- tuleeko Kanta-Hämeen alueelle kaivosta ja mitä kimusta 2000-luvun alusta alkaen. Tutkimuksen se vaikuttaa alueen elinkeinoelämään. Uuden tie- tavoitteena oli päivittää Hämeen vyöhykkeen geolo- don tarve ja visio alueen tulevasta kehityksestä on gian tuntemus, kartoittaa mineraalisia luonnonva- ilmeinen. Keskusteluissa Hämeen liiton ja Kanta- roja ja arvioida alueen malmipotentiaalia. Tutkimus Hämeen kuntien kanssa todettiin, että GTK:lla on on juuri valmistunut ja on keskeisesti tämän tutki- Kanta-Hämeen alueelta paljon uutta malmigeolo- muksen lähtökohtana. Suurin osa Hämeen vyöhyk- gista tietoa ja selkeä käsitys alueen malmipoten- keestä sijoittuu Kanta-Hämeen maakunnan alueelle tiaalista, mutta tieto on tallennettu ja raportit (Kuva 1). Alueen päättäjät, asukkaat ja tiedotusvä- kirjoitettu lähinnä alan asiantuntijoiden käyttöön.

HARJAVALTA 300000 400000

Päijät-Häme

6800000 ± 6800000 Pirkanmaa AKAA Satakunta

HÄMEENLINNA

Kanta-Häme LOIMAA FORSSA

TAMMELA JOKIOINEN

SOMERO Varsinais-Suomi HYVINKÄÄ

TURKU Uusimaa JÄRVENPÄÄ

0 20km 300000 400000

Hämeen vyöhyke Nuutajärven seurue Etelä-Suomen kerrosintruusioseurue Forssan vulkaaninen seurue Hämeen migmatiittiseurue Etelä-Suomen syväkiviseurue Loimaan seurue Pirkanmaan migmatiittiseurue Etelä-Suomen graniittiseurue Renkajärven seurue Pirkanmaan syväkiviseurue Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa © MML ja HALTIK

Kuva 1. Geologisen Hämeen vyöhykkeen rajaus ja Kanta-Hämeen maakunta. Fig. 1. Location of the Häme belt and the region of Kanta-Häme.

9 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Alueen malmigeologinen tieto pitäisi jalostaa myös minetsintäaktiviteettia, mikä näkyy mm. uusina aluesuunnittelijoille ja kuntapäättäjille käyttö– kaivoslain mukaisina varauksina Kanta-Hämeen kelpoiseen muotoon. länsiosassa (Kuva 2). Tämän tutkimuksen yhtey- Tämän hankkeen tavoitteena on vastata Kanta- dessä julkaistava malmigeologinen tieto auttaa mal- Hämeen alueen päättäjien, yritysten ja asukkaiden minetsintäyrityksiä kohdentamaan tutkimuksiaan keskuudessa olevaan tiedontarpeeseen, koskien kaikkein potentiaalisimpiin kohteisiin. Pitkällä täh- alueelle mahdollisesti tulevaa kaivostoimintaa. täimellä malminetsintä voi johtaa uusien kaivos- Potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelli- ten avaamiseen ja sen seurauksena uusien yritysten sessa mallinnuksessa arvioidaan kaivostoiminnan perustamiseen ja alueella jo olevan yritystoiminnan vaikutuksia alueen talouteen ja elinkeinoelämään. vilkastumiseen. Kanta-Hämeen tulevaisuuden visioimiseksi tuo- Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston tetaan aluesuunnittelijoille ja kuntien päättäjille Ruralia-instituutti yhdistävät tässä poikkitieteel- erilaisia taloudellisia tunnuslukuja mahdollisen lisessä tutkimuksessa omat erikoisosaamisensa. kaivostoiminnan vaikutuksista alueen elintasoon, Kaivostoimintaan liittyvää erikoistietoa haettiin työllisyyteen, pääoma- ja työtuloihin, kotitalouk- lisäksi kaivosvierailuilla ja asiantuntijahaastatte- sien ostovoimaan ja kulutukseen, kaivoksen vaiku- luilla. GTK:lla on tieto tutkimusalueen malmipoten- tusalueen kuntien verotuloihin ja julkisten palve- tiaalista ja Ruralia-instituutilla kokemusta erilais- luiden tarjontatyöllisyyteen. ten tuotannollisten toimintojen aluetaloudellisten Kaivosalan yrittäjille uusi malmigeologinen tieto vaikutusten arvioinnista. Ruralia-instituutti on on peruste investoida alueen malminetsintään. mallintanut monien kaivosalueiden aluetaloudel- Hämeen vyöhykkeellä on jo virinnyt uutta mal- lisia vaikutuksia kehittämällään RegFinDyn-las-

Kuva 2. Kanta-Hämeen malminetsintätilanne Hämeen vyöhykkeellä kaivosrekisterin mukaan 17.2.2017. Fig. 2. The exploration activity within the Häme belt according to the mining registry 17.2.2017.

10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset kentamenetelmällä (mm. Törmä ym. 2015). Kun visioida Kanta-Hämeen alueelle mahdollisesti yhdistettiin GTK:n malmigeologinen tietämys, perustettavien kaivosten vaikutuksia alueen talo- Ruralia-instituutin aluetaloudellinen osaaminen uteen, elinkeinoelämään, työllisyyteen ja työvoiman ja kaivoksiin liittyvä taloudellisen geologian tieto, tarpeeseen. voitiin alueen malmipotentiaaliarvion pohjalta

1.2 Hankkeen organisointi

Hanke on toteutettu GTK:n ja Ruralia-instituutin GTK:n tutkimustiimi koostui kunkin malmityypin yhteishankkeena. Tutkimuksessa molemmilla on ja alueen malmipotentiaalin arvioinnin asiantunti- ollut selkeä työnjako osaamisprofiilien mukaisesti. joista. Hankkeen ja GTK:n tutkimusryhmän vetäjänä Eri tahoilla tehtyjen osatutkimusten koordinoimi- toimi geologi Markku Tiainen (Cu-Au-malmit), tut- seksi ja tulosten yhdistämiseksi on pidetty han- kijoina geologit Niilo Kärkkäinen (Au-malmit), Timo kepalavereja sekä GTK:n että Ruralian toimistoilla Ahtola (Li-malmit) ja Sari Grönholm (Cu-malmit) Espoossa ja Seinäjoella että Skype/Lync-yhteyksillä sekä Hämeen vyöhykkeen löytämättömien mal- toimistojen välillä. mivarojen arvioinnissa erikoistutkijat Kalevi GTK on toiminut hankkeen päätoteuttajana ja on Rasilainen ja Pasi Eilu. Kartografina toimi kartan- myös vastannut alueen malmi- ja kaivosmallien piirtäjä Kirsti Keskisaari. geologisesta sisällöstä. Ruralia-instituutin vastuulla Ruralia-instituutissa tutkimuksen johtajana on on ollut aluetaloudellinen mallinnus ja siihen liit- toiminut professori Hannu Törmä, jonka tiimi on tyvän taloudellisen tiedon kokoaminen. Tutkimus toteuttanut tutkimustyöhän liittyvät laskennat. jakautui kolmeen osaan mallinnuskohteiksi valit- Tutkijoina toimivat projektisuunnittelija Susanna tujen kaivostyyppien mukaan: Kujala, tutkijatohtori Aapo Jumppanen sekä tutki- • Kultakaivos − Orogeenisen kultakaivoksen alue- musavustajat Outi Hakala ja Paavo Istolahti. taloudellisten vaikutusten mallinnus Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, johon kuu- • Litiumkaivos – Litiumpegmatiitteihin liittyvän luivat Hämeen liitosta maakuntainsinööri Paula Li-kaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten Mustonen, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n mallinnus toimitusjohtaja Hannu-Heikki Saarinen, Tammelan • Kuparikaivos − Porfyyris-epitermisen Cu-Au- kunnan kaavoittaja Miika Tuki, Ruralia-instituutin kaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten mal– tutkimusjohtaja professori Hannu Törmä, GTK:n linnus. Mineraalivarannot-yksikön päällikkö Juhani Ojala ja sihteerinä hankkeen vetäjä Markku Tiainen.

1.3 Toteutus

Kanta-Häme sijoittuu geologisella kartalla Hämeen malla U.S. Geological Surveyssä 1970-luvun puo- vulkaanis-intrusiiviselle vyöhykkeelle, jolle tyy– livälistä lähtien kehitettyä kolmivaiheista mene- pillinen malmigeologia on tämän tutkimuksen telmää löytämättömien malmivarojen arvioimi- lähtökohta. Hankkeen tutkimuskohteeksi valit- seksi (Singer & Menzie 2010). Arvioinnin tulokset tiin Kanta-Hämeen alueen kolme kaivostoimin- on esitetty kappaleessa 2.6. Hämeen vyöhykkeen nan kannalta potentiaalisinta malmityyppiä, löytämättömien malmivarojen arvioinnin tulok- Huittisten Jokisivun tyyppiset orogeeniset kulta– sia hyödynnettiin erityisesti Kanta-Hämeen malmit, Someron-Tammelan litiumpegmatiitit ja kuparikaivosmallissa. Kedonojankulman tyyppiset granitoideihin liit- Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten alue- tyvät porfyyris-epitermiset kupari-kultamalmit. taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu Hel- Hämeen vyöhykkeen malmigeologia ja Kanta- singin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitettyyn Hämeen tärkeimmät tyyppiesiintymät on kuvattu dynaamisen yleisen tasapainon RegFinDyn-alue- kappaleissa 2.2-2.5 ja tämän raportin liitteissä mallin mukaiseen tiettyihin lähtöoletuksiin perus- 3-5. tuvaan tieteelliseen laskentaan. Valittujen ja osin Kulta- ja kuparimalmien potentiaalia arvioitiin Kanta-Hämeen tapaukseen sovellettujen kaivos- myös maailmalaajuisten mallien avulla: sovelta- mallien perusteella laskettiin näiden malmityyp-

11 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä pien aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeen Malmigeologisen osan lopussa oleva luku 4, kai- elinkeinoelämään sekä yksityiseen ja julkiseen talo- vosmalleista, on linkki malmigeologiasta alueta- uteen. Aluetaloudellinen arviointi on tehty kustakin loudelliseen mallinnukseen. malmityypistä erikseen. Aluetaloudellisen arvioinnin tulokset on esitetty kappaleessa 5.3. 1.3.1 Hankkeen rahoitus Tässä raportissa on pyritty huomioimaan kaksi keskeistä kohderyhmää, geologista tutkimustietoa Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehi- hyödyntävä kaivosala ja aluetaloudellista arviointia tysrahasto (EAKR) Uudenmaan liiton koordinoi- hyödyntävät alue- ja kuntapäättäjät. Raportti koos- mana. Muita rahoittajia ovat Forssan kaupunki, tuu kahdesta osasta: Tammelan kunta ja Tammela Minerals Oy (Nortec 1. Hämeen vyöhykkeen malmigeologia ja kaivos- Minerals Corp.) sekä GTK ja Ruralia-instituutti mallit (malmiesiintymien kuvaukset liitteenä) omilla rahoitusosuuksillaan. 2. Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset.

2 HÄMEEN VYÖHYKKEEN MALMIGEOLOGIA JA MALMIPOTENTIAALI

Markku Tiainen, Niilo Kärkkäinen, Timo Ahtola ja Sari Grönholm

2.1 Hämeen vyöhykkeen malmigeologiset pääpiirteet

2.1.2 Kallioperä rauksena svekofennidisen orogenian jo päätyttyä (Lahtinen ym. 2005, Saalmann ym. 2010). Hämeen vulkaanis-intrusiivinen vyöhyke sijoittuu Fennoskandian kilven geologisessa jaottelussa noin 2.1.3 Malmityypit 1 900 miljoonan vuoden (Ma) ikäisen svekofenni- sen vuorijononmuodostuksen (orogenian) alueelle, Hämeen vyöhykkeen malmigeologia on monipuoli- Pirkanmaan peliittis-migmatiittisen vyöhykkeen nen, mikä on tyypillistä vulkaanisten vyöhykkeiden ja Uudenmaan korkeametamorfisen vyöhykkeen metallogenialle. Hämeen vyöhykkeeltä on tunnis- väliin (Vaasjoki ym. 2005, Kähkönen 2005, Nironen tettu seitsemän malmigeologisesti merkittävää 2015). Pohjoisraja on tulkittu siirrosvyöhykkeenä mineraalisysteemiä (Kuva 3): ilmeneväksi terraanirajaksi (Sipilä ym. 2011). Myös • VMS-tyyppiset Zn-Cu-Pb-malmit eteläraja Hämeen ja Uudenmaan vyöhykkeen välillä • porfyyrityyppiset Cu-Au-malmit on tulkittu tektoniseksi (Kuva 1). • Köyliön-Huittisten Fe-Ti-malmit Hämeen vyöhykkeen vanhimpien geologis- • Forssan gabron Ni-Cu-malmit ten muodostumien on tulkittu syntyneen sveko- • orogeeniset Au-malmit fennidisessä orogeniassa, etelään suuntautuvan • Someron-Tammelan Li-pegmatiitit subduktiovyöhykkeen kaarimagmatismin tulok- • muinaisiin sedimenttikerrostumiin liittyvät sena (Hakkarainen 1994, Lahtinen 1994, Kähkönen Vampulan kalkkikivet. 2005, Lahtinen ym. 2005, Sipilä ym. 2011, Sipilä & Kujala 2014). Alueen nuorimpia kiviä (1 810−1 790 Malminetsinnän perustana ovat malmien analogiat Ma) ovat post-orogeeniset graniitit, migmatiitit ja globaalisti. Tietyn malmityypin ominaisuuksien ja pegmatiitit (Nironen 2015). Perusmetalliesiintymät kehityshistorian perusteella voidaan arvioida sen liittyvät Hämeen vyöhykkeen vulkaanisiin kivilajei- esiintymisen mahdollisuus tutkittavalla alueella. hin (Forssa-, Loimaa-, Renkajärvi- ja Nuutajärvi- Edellytyksenä on kohteena olevan alueen geologian seurueet) ja niitä vastaaviin syväkiviin (Etelä-Suo- hyvä tutkimusaste. Geologian tutkimuskeskus on men kerrosintruusio- ja syväkivi-seurue). Hämeen viimeiset 15 vuotta kartoittanut systemaattisesti vyöhykkeen kultamalmien esiintymistä sen sijaan Hämeen kallioperää, geokemiaa, geofysiikkaa ja kontrolloivat NW-SE-suuntaiset siirrosvyöhykkeet, malmiaiheita. Siten Hämeen geologiasta on paljon jotka syntyivät mannertörmäysten puristuksen seu- uutta kartoitus- ja tutkimustietoa (mm. Tiainen

12 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 3. Hämeen vyöhykkeen geologia, geologiset seurueet, malmityypit ja tärkeimmät malmiesiintymät ja -aiheet. Fig. 3. Geology of the Häme belt, suites, ore types and the most significant ore deposits and prospects.

& Viita 1994, Lahtinen 1996, Rasilainen ym. 2008, keimpien malmityyppien osalta: orogeeniset kulta– Grönholm & Kärkkäinen 2012, Sipilä ym. 2011, malmit, porfyyri-Cu –malmit, Ni-Cu-malmit ja 2014, Huhta ym. 2015, Kärkkäinen 2015, Tiainen VMS-tyyppisten perusmetallimalmit (Rasilainen & ym. 2017). Valtion kaivosyhtiöiden (Outokumpu Eilu 2016). Litiummalmien osalta arvio on tekeillä. Oy, Rautaruukki Oy) kiinnostus alueelle, erityisen Arviointimenetelmä perustuu U.S. Geological perusmetallien, kuten kuparin ja sinkin, sekä teräk- Surveyssä 1970-luvun puolivälistä lähtien kehi- sen seosmetallin volframin takia, oli 1980-luvulla tettyyn kolmivaiheiseen menetelmään (Singer & kohtalaisen suuri lukuisten tutkimusraporttien Menzie 2010). Menetelmä on kuvattu tarkemmin perusteella (http://hakku.gtk.fi/). kappaleessa 2.6. Tulokset on esitetty tiivistetysti taulukossa 1. 2.1.4 Malmipotentiaali

Hämeen vyöhykkeeltä on tehty asiantuntija-arvio löytämättömistä mineraalivarannoista alueen tär-

13 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 1. Tunnetut ja arvioidut löytämättömät mineraalivarannot eri esiintymätyypeille Hämeen vyöhykkeellä. Table 1. Known and estimated undiscovered metal resources for different deposit types in the Häme belt.

Esiintymätyyppi ja Löydetyt varannot Hyvin tunnetut Löytämättömät varan- metallit varannot not (mediaaniarvio) Orogeeninen kulta Au (t) 11.64 7.39 59 Intrusiivinen nikkeli Ni (t) 0 0 9 800 Cu (t) 0 0 4 100 Co (t) 0 0 450 Porfyyrikupari Cu (t) 0 0 1 300 000 Au (t) 0 0 100 Ag (t) 0 0 890 Mo (t) 0 0 60 000 VMS Cu (t) 0 0 74 000 Zn (t) 0 0 300 000 Pb (t) 0 0 31 000 Au (t) 0 0 3.3 Ag (t) 0 0 210 Löydetyt varannot sisältävät myös jo louhitut varannot. Hyvin tunnetut varannot vuoden 2015 lopussa. Arvioidut varannot on pyöristetty kahden merkitsevän numeron tarkkuuteen.

Löytämättä olevat mineraalivarannot jakautu- teenä jo vuonna 1964. Jokisivun kultaesiintymä vat useampaan esiintymään ja osa on niin pieniä, löytyi kuitenkin vasta vuonna 1985 Outokumpu että ne eivät ole taloudellisesti hyödynnetttävissä. Oy:n tutkimuksissa. Dragon Mining Oy aloitti kai- Selkeimmin nousevat esiin Hämeen vyöhykkeen vostoiminnan Jokisivun kaivoksella avolouhoksena löytämättömät kulta- ja kuvarivarannot. Hämeen vuonna 2009, ja vuonna 2011 kaivoksella siirryttiin vyöhykkeellä arvioidaan olevan hyviä mahdolli- maanalaiseen louhintaan. Malmikivi kuljetetaan suuksia löytää lisää Au- ja Cu-malmeja. Toisaalta rikastettavaksi Vammalan tuotantolaitokselle. nollat löydettyjen ja hyvin tunnettujen VMS- Seitsemän toimintavuoden aikana (2009−2015) malmien kohdalla kertovat, että alueella on tehty Jokisivun kaivoksella on louhittu malmia yhteensä melko vähän töitä tämän malmityypin suhteen. noin 750 000 t, josta on tuotettu 2 071 kg kultaa. Hämeen vyöhykkeellähän tunnetaan hyviä viitteitä Nykyinen vuosilouhinta (2015) on noin 160 000 t. myös VMS-tyypin malminmuodostuksesta (kappale Vuonna 2015 malmista erotettiin 535 kg kultaa. 2.3.1). Jokisivun Kujankallion malmion louhinta etenee 350 metrin syvyydessä, ja malmiesiintymä on mal- 2.1.5 Kaivokset linnettu yli 500 metrin syvyyteen (Kuva 4). Malmin isäntäkivenä olevan dioriitin on tulkittu jatkuvan Hämeen vyöhykkeellä on ollut kaivostoimintaa jo ainakin yhden kilometrin syvyyteen (Dragon Mining Ruotsin vallan ajalta 1500-luvulta lähtien, vanhim- 2016a). Jokisivun esiintymän in situ -malmivaroiksi pina Matkajärven ja Tilasinvuoren kuparikaivokset, vuonna 2010 arvioitiin 1,83 Mt @ 6,5 g/t Au (Dragon Ypäjän ja Vampulan karbonaattikivet sekä Someron Mining 2010). Jäljellä oleviksi kokonaismalmiva- ja Tammelan kvartsi-maasälpäkaivokset (Aurola roiksi (measured, indicated, inferred) on arvioitu 1963, Puustinen 2003). Nykyisin Hämeen vyöhyk- 1,48 Mt (1.9.2015), jossa on kultaa 4,7 grammaa ton- keellä on toiminnassa kaksi kaivosta, Huittisten nissa (Dragon Mining 2017). Jokisivun kultakaivos ja Vampulan kalkkikaivokset Huittisten kaupungin eteläosassa, Vampulassa on (Kuva 3). kaksi kalkkikivikaivosta ja jauhatuslaitos (Nordkalk Jokisivun kultakaivoksen omistaa Dragin Mining 2017). Kaivostoiminta Vampulassa alkoi vuonna Oy. Ensimmäinen vihje Jokisivun kullasta saatiin 1983. Nordkalk Oy tuottaa Vampulassa kalkkikiveä paikallisen asukkaan löydöksestä ns. kansannäyt- ja kalkkikivijauheita maataloudelle.

14 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 4. Pystyleikkaus Jokisivun kaivoksesta (Dragon Mining 2016b). Fig. 4. Vertical section of the Jokivu mine (Dragon Mining 2016b).

2.1.6 Malmiesiintymät ja mineraalisysteemit tunnetaan Kietyömäen ja Hirvikallion Li-Ta- esiintymät Tammelassa. Hämeen vyöhykkeellä on geologisesta kehityshis- toriasta johtuen runsaasti ja monipuolisesti mal- Lisäksi Hämeen vyöhykkeellä on lukuisia kai- miesiintymiä (Kuva 3, Taulukko 2). Tärkeimmät rattuja malmiaiheita (Taulukko 3) sekä runsaasti metallimalmiesiintymät ovat kallio- ja lohkareviitteitä vielä löytymättömistä • VMS-tyyppinen Tupalan Zn-Pb-Ag-esiintymä malmiesiintymistä (Kärkkäinen 2015). Kairatut Somerolla VMS-tyyppiset esiintymät ovat toistaiseksi olleet • porfyyrikuparityyppinen Kedonojankulman melko vaatimattomia, sillä ne ovat sisältäneet Cu-Au-esiintymä Jokioisissa yleensä 1−2 % Zn muutaman metrin lävistyksinä. • orogeeniset kultamalmit, joista on tuotan- Kairattuja kultaesiintymiä tunnetaan Hämeen nossa Dragon Mining Oy:n omistama Jokisivun vyöhykkeellä kahdeksan (8) kappaletta (Taulukko Au-kaivos, ja lisäksi Satulinmäen kultaesiinty- 3), joista viimeisin löytö on Jokisivun lähialueelta mää tutkivat Avalon Minerals Oy:n ja Tammela löydetty Uunimäen Au-esiintymä. Uunimäessä on Minerals Oy:n muodostama yhteisyritys (joint lävistetty parhaimmillaan 9 m @ 5,1 ppm (=g/t, venture) grammaa tonnissa) Au ja sen sisällä 1 m @ 38,4 ppm • Fe-Ti-esiintymät gabrointruusioissa, mm. Au (Kärkkäinen ym. 2016). Hämeen vyöhykkeellä Köyliön-Huittisten alueella tunnetaan Vähäjoen on kairattu Kedonojankulman lisäksi kaksi muuta ja Riutan ilmeniitti-magnetiittiesiintymät Cu-Au-esiintymää, Sauhula (Pirttikoski) ja Kotka. • Someron-Tammelan rajamailla useita vajaasti Myös Liesjärvi ja Arolanmäki voivat mennä Cu-Au- tutkittuja Li-pegmatiitteja, joista parhaiten ryhmään, kun niitä tutkitaan tarkemmin.

15 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 2. Hämeen vyöhykkeen malmiesiintymät ja niiden varantoarviot. Table 2. The ore deposits and ore resources within the Häme belt. Taulukko 2. Hämeen vyöhykkeen malmiesiintymät ja niiden varantoarviot.

Hämeen vyöhykkeen malmiesiintymät Esiintymä Varan- Au Ag Cu Mo Zn Pb Ilm Mag V Referenssi not Mt ppm* ppm % ppm % % % % %

VMS Tupala 0.76 39 3.86 0.71 Mäkelä, U. (1983, 1989) Kulta, Au Jokisivu 1.48 4.7 www.dragonmining.com (2017) Satulinmäki 0.36 2.34 Koistinen & Kärkkäinen (2006), Kärkkäinen & Koistinen 2010 Kupari, Cu-Au Kedonojankulma 1.79 0.1 11.1 0.35 18.7 Tiainen ym. (2013) Fe-Ti Vähäjoki 9 13 3.4 0.1 Kärkkäinen & Valjus (2016) Riutta 20 9 11 Kärkkäinen & Valjus (2016) Li-pegmatiitti LiO2 Sn Ta % % % Hirvikallio 0.1 1.5 0.016 0.003 Alviola (1989, 1993) Kietyönmäki 0.4 1.78 Vesasalo (1959), Saikkonen (1981)

*ppm = g/t, grammaa tonnissa

16 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Taulukko 3. Hämeen vyöhykkeen malmiaiheet. Table 3. Ore prospects within the Häme belt.

Hämeen vyöhykkeen kairatut malmiaiheet ja niiden malmilävistyksiä. Esiintymä Kairaus Au Ag Cu % Zn % Pb % Ni % Referenssi lävistys (m) ppm ppm

VMS Kiipu, Rno JK/Ki4 0.1 8.2 Mäkelä (1977) Leteensuo, Let-4 2.0 0.06 1.2 Mäkelä (1980b) Leteensuo, Let-19 2.1 1.77 0.01 Mäkelä (1980b) Kuuma R319 1.0 4.6 1.2 Tiainen ym. (2016a)

Kulta, Au Ritakallio 1.0 3.85 Vuori ym. (2005) Palokallio 0.9 41.8 Grönholm ym. (2011) Uunimäki 9.0 5.1 Kärkkäinen ym. (2016) Riukka 6.5 6.7 0.04 0.4 0.29 Kärkkäinen ym. (2007) Liesjärvi 6.0 2 Kokkola (1986)

Liesjärvi 1.0 5 Kokkola (1986)

Puolikkaansuo 0.2 4.9 1.19 Kärkkäinen ym. (2015)

Arolanmäki 2.0 1.2 10.4 Tiainen ym. (2016b) Pääjärvi 2.9 Mäkelä (1981) Kupari, Cu-Au Pirttikoski R18 6.0 1.09 Grönholm (tämä raportti Liite 5) Kotka 0.95 7.15 Grönholm (tämä raportti, Liite 5) Kotka R1 20.9 0.54 Kinnunen (1987) Ni-Cu Särkisuo, R30 5.0 0.22 0.85 Kojonen (rap. tekeillä) Lempää 1.6 0.1 1.1 Kärkkäinen ym. (2016) Lempää 2.5 0.4 0.38 Kärkkäinen ym. (2016) Li-pegmatiitit LiO2 Be Ta Nb % ppm ppm ppm Penikoja 0.17 298 67 67 Ahtola (2015) Torkonmäki < 2 1.33 tämä raportti Liite 6 Luolamäki Aurola (1963), tämä raportti Liite 6 Ojankylä tämä raportti Liite 6

17 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

2.2 Hämeen kultaesiintymät

Hämeen vyöhykkeellä tunnetaan kolme erilaista Ritakallio kuuluvat orogeenisiin kultamalmeihin kultamalmityyppiä: (Kuva 5). Alueen Au-mineralisaatiot on kuvattu • kvartsijuoniin ja siirrosvyöhykkeisiin liittyvät tarkemmin liitteessä 3. Au-malmit (orogeeniset Au-malmit) Määrääviä tekijöitä orogeenisten kultaesiinty- • kupariesiintymiin ja granitoideihin liittyvät kul- mien kehityksessä ovat muinaiset maankuoren lii- tamineralisaatiot (porfyyris-epiterminen Cu-Au) kunnot ja niihin liittyvä hydroterminen aktiivisuus. • Cu-Zn-Pb-malmeihin (VMS) sisältyvä kulta. Tässä on selvä ero useimpiin muihin malmityyp- peihin, koska niissä tietyn kivilajin esiintyminen Tärkein Au-malmityyppi on orogeeniset kultamal- alueella on edellytys malmin esiintymiselle (esim. mit, joista esimerkkinä on Jokisivun Au-kaivos. nikkeli, litium). Myös muut tällä hetkellä potentiaalisimmat kul- Orogeeniset esiintymät muodostavat tärkeimmän taesiintymät, Satulinmäki, Riukka, Uunimäki ja kullan esiintymistavan Suomessa (Eilu 2012, 2015).

Kuva 5. Jokisivun ja Satulinmäen alueiden kultaesiintymät ja malmiaiheet. Fig. 5. The ore deposits and prospects in the Jokisivu and Satulinmäki areas.

18 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Esiintymiä on maailmanlaajuisesti samanlaisessa malmityypin osuus on 70 t, arvoituna GTK:ssa kallioperässä kuin Häme. Tunnetuin esiintymis- kolmivaiheisella menetelmällä (Rasilaisen & Eilu alue lienee Länsi-Australiassa, jossa jättiläismäi- 2016). Hämeen vyöhykkeen kokonaiskultavaran- nen Golden Mile -kaivos Kalgoorliessa on toiminut non tämänhetkinen arvo olisi noin 6,5 mrd euroa, yli 100 vuotta. Suomessa orogeenisia kultaesiinty- kun kullan maailmanmarkkinahinta on n. 38 €/g miä edustavat Kittilän Suurikuusikon, Ilomantsin (lähde http://goldprice.org/, 28.2.2017). Koska Pampalon ja Rämepuron sekä Huittisten Jokisivun arvio ulottuu mahdollisiin esiintymiin maan pin- kaivokset. nalta yhden kilometrin syvyyteen, on arviolla vain Hämeestä tunnetaan kymmenen (10) orogeenista suuntaa antava merkitys ja se on osoitus alueen kultaesiintymää ja kairattua malmiaihetta (Tau- kultakriittisyydestä. lukko 4, Kuva 5). Tämän katsauksen liitteessä 3 on Suomen kaivosten kullan kokonaistuotanto vuo- kuvattu merkittävimpiä esiintymiä. sina 2012−2015 ollut yhteensä 8 000−9 000 kg kultaa Hämeen vyöhykkeen mahdolliset kullan koko- vuodessa (http://kaiva.fi/kaivannaisala/tilastointi/). naisvarannot ovat 170 t, josta orogeenisen kulta–

Taulukko 4. Etelä-Suomen orogeenisia kultaesiintymiä ja –aiheita. Org. = organisaatio: DMOY = Dragon Mining Oy, SSOY = Sotkamo Silver Oy, OKU = Outokumpu Oy, GTK = Geologian tutkimuskeskus. Table 4. Orogenic gold deposits and prospects in southern Finland, Org. = organization: DMOY = Dragon Mining Oy, SSOY = Sotkamo Silver Oy, OKU = Outokumpu Oy, GTK = Geological Survey of Finland tutkimuskeskus.

Kunta Esiintymä East North Org. luokka* Metallit Sivukivi Huittinen Jokisivu 264110 6783760 DMOY 1 Au Gabro Valkeakoski Hopeavuori*** 336154 6779834 SSOY 2 Au I-vulkaniitti**** Valkeakoski Kaapelin- 345590 6791860 DMOY 2 Au Gabro kulma*** Huittinen Uunimäki 273750 6771750 GTK 2 Au Gabro Huittinen Ritakallio 270960 6782490 GTK 2 Au Gabro Huittinen Palokallio 279313 6783366 GTK 2 Au Gabro Somero Satulinmäki 307150 6739740 GTK 2 Au I-vulkaniitti Tammela Riukka 310390 6737690 GTK 2 Au I-vulkaniitti Jokioinen Sukula 308750 6740870 GTK 2 Au I-vulkaniitti Tammela Liesjärvi** 326021 6758399 OKU 2 Au-Cu Granodioriitti Tammela Puolikkaansuo** 325310 6758965 GTK 3 Au-Cu I-vulkaniitti Jokioinen Kivenkorva Au 301928 6741260 GTK 3 Au I-vulkaniitti Jokioinen Arolanmäki** 315720 6757100 GTK 3 Au Granodioriitti Lammi Pääjärvi 393780 6769307 OKU 3 Au-Cu-Zn I-vulkaniitti

* Luokka: 1 = kaivos, 2 = esiintymä (yli 1 g/t Au per 1 m leikkaus kairauksessa, 3 = kairattu malmiaihe ** Granitoideihin liittyvä, osittain orogeeninen *** Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeellä **** I-vulkaniitti = intermediaarinen tai mafinen vulkaniitti

2.2.1 Kullan esiintymisen edellytyksiä Hämeessä hydroterminen”, joista edellinen kuvastaa tapah- tumaa melko lähellä maanpintaa ja jälkimmäinen Geologista synty-ympäristöä kuvaava termi ”oro- viittaa kivilajien uudelleen kiteytymisessä vapautu- geeninen” viittaa kullan liittyvän kallioperän kivi- viin ja metalleja kuljettaviin vesiliuoksiin. lajien syntyä nuorempiin maankuoren liikuntoihin Orogeenisen kullan rikastuminen liittyy maan- (maanjäristyksiin), jotka taas liittyvät manner- ja kuoren liikuntoihin, kuten lohkoutumiseen, siir- merenpohjanlaattojen törmäyssaumoihin osana roksiin ja hiertoihin, sekä niissä avautuneisiin vuorijonon kehitystä (tai ”poimuttumista” puhut- rakosysteemeihin ja maankuoreen avautuneisiin taessa geologiasta). Sen synonyymeinä on käytetty railoihin. Kultaesiintymien kehittymisen edellytyk- myös termejä ”mesoterminen” tai ”metamorfis- senä on se, että maanjäristysvyöhykkeissä metal-

19 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä leja kantavat kuumat vesiliuokset purkautuvat ylös tumien vuoksi vain osa on pystytty rajaamaan kohti maan pintaa. Vesiliuokset periytyvät syvälle kallioperäkartoille. maankuoreen patoutuneesta vedestä, joka on alun Suuri osa Suomen maanpinnasta on syvälle kulu- perin sitoutunut hautautuneisiin sedimentteihin, nutta, geologisen ajanlaskun mukaan vanhaa sve- vulkaanisiin kiviin ja vesipitoisiin mineraaleihin. kofennistä vuorijonoa (1 880 milj. v.). Vaikka Häme Vettä vapautuu, kun sedimenteistä kovettuneet edustaa nykyisellään maankuoren syvää leikkausta, runsaasti vettä sisältävät liuskeet ja merenpohjalla ovat alueen kallioperän kivilajit monin paikoin tun- vettyneet vulkaanisperäiset kivet uudelleen kiteyty- nistettavissa alkuaan vulkaanisperäisiksi tai niiden vät vettä niukasti sisältäviksi gneisseiksi tai alkavat syvällä kiteytyneiksi vastineiksi, magmaattisiksi osittain sulaa magmaksi. syväkiviksi. Syvällä olevat liikuntovyöhykkeet (siir- Kultaa liukenee kallioperästä laajalta alueelta rokset) purkautuvat ns. hiertovyöhykkeinä, jossa siirrosvyöhykkeitä pitkin ylös purkautuviin vesi– kivilajit on muovautuvaa, venynyttä tai litistynyttä. liuoksiin satoina tai tuhansina peräkkäisinä ja Suurin osa Hämeen kultaesiintymistä on kehitty- tärähdyksissä patoutuvina tai avautuvina pulsseina nyt syvyydellä, joka on hauraan ja muovautuvan (Cox 2016). Kulta liikkuu sitoutuneena rikkiyhdis- kiviaineksen rajavyöhykkeellä. Hiertovyöhykkeet teisiin (sulfidikomplekseihin) ja saostuu malmi– ovat tunnistettavissa kivien vahvana suuntauksena, liuoksen ja sivukiven reaktiossa kemiallisesti suo- särkymis-, murros- tai siirrosrakenteina ja yleensä tuisaan, pelkistävään ympäristöön. Saostuminen ja kapeissa pitkissä vyöhykkeissä. Kun siirroksiin ja kiteytyminen tapahtuvat, kun rikkiyhdisteet hajoa- hiertoihin liittyy malminmuodostusprosessia edel- vat kemiallisen ympäristön muuttuessa lähempänä lyttäviä liuoksia, niihin kehittyy kvartsijuonia ja maanpintaa, kun jäähtyminen edistyy lämpötilaan kivilajien muuttumista tai malmiutumista kuvas- alle 500 oC. tavia mineraaleja, kuten kiilteitä, turmaliinia ja Maankuoren liikuntosaumoihin liittyvät oro- arseenikiisua sekä muita sulfidimineraaleja. geeniset kultaesiintymät ovat muodoltaan yleensä Hämeen erityispiirteinä voidaan todeta seuraavaa: levymäisen kapeita ja melko pystyasentoisia. Siir- 1. Siirros- ja hiertovyöhykkeet gabroissa ja amfibo- rosvyöhykkeet, jotka ovat toimineet kultaa kanta- liiteissa ovat Hämeessä aina kriittisiä. vien liuosten kanavina, saattavat olla kymmeniä, jopa satoja km pitkiä ja ulottua syvälle. Kultaesiin- Vaikka kallioperän kivilajikoostumus ei ole tärkein tymät voivat jatkua usein syvemmälle, kuin niiden orogeenista kultaa kontrolloiva tekijä, ovat Etelä- louhiminen on taloudellisesti kannattavaa. Suomessa tärkeäksi alatyypiksi osoittautuneet tum- miin magmakiviin (gabrot, amfiboliitit) liittyvät 2.2.2 Yleisiä tunnuspiirteitä kultaesiintymien orogeeniset kultaesiintymät. Eri hankevaiheessa on havaitsemiseksi systemaattisesti maastokartoitettu gabromuodos- tumia leikkaavia siirrosvyöhykkeitä, jotka on rajattu Maankuoren muinaiset siirrokset ja kultakriitti- aeromagneettisilta kartoilta. Ensisijaisesti on tar- set hiertovyöhykkeet voidaan havaita geofysiikan kistettu siirroksia, joihin liittyy geokemiallisesti menetelmillä. Siirrokset kuvastavat maankuoren kullan tai seuralaismetallien (mm. arseeni (As), lohkojen liikkumiseen toistensa suhteen, jolloin ne vismutti (Bi), telluuri (Te)) kohonneita pitoisuuk- voivat näkyä erilaisilla geofysiikan kartoilla kivi– sia. Malliesiintymä on Huittisten Jokisivu. Näin on lajijaksojen epäjatkuvuuksina. Lähellä maanpin- paikannettu Huittisten Ritakallionmaan, Palokallion taa maankuori on kohtalaisen haurasta ja siirrokset ja Uunimäen esiintymät sekä idempänä kultami- synnyttävät suurimittakaavaista rakoilua, lohkou- neralisaatio Oriveden Eräjärvellä. Näihin on rin- tumista ja särkymistä kivilajeissa. Malmikriittisissä nastettavissa Velkuan kultaesiintymä Naantalissa, siirrosvyöhykkeissä aktiivisuus on monivaiheisten, Kaapelinkulman esiintymä Valkeakoskella sekä toistuvien usein hyvinkin vähäisten liikuntojen Laivakankaan esiintymä Raahessa. Vain osa kriit- takia pitkäkestoinen prosessi (Cox 2016). Hämeen tisiksi luokitellusta paikoista on ehditty tarkistaa vyöhykkeen orogeenisia Au-malmeja kontrolloivat maastotutkimuksilla (geologinen, geokemiallinen 1 8301 800 milj. vuotta vanhat siirros- ja hierto- ja geofysikaalinen kartoitus, kairaus), joten uusien vyöhykkeet (Saalmann ym. 2010). Tietoa voidaan esiintymien löytymisen todennäköisyys on suuri. käyttää malminetsinnän kohdentamiseen otolli- 2. Orogeenisen kullan suhde porfyyri-Au-Cu-mal- siin kohteisiin. Hämeessä otollisia ovat gabroluokan mityyppiin on paikoin päällekkäinen. syväkivialueet, joista vähäisten kallioperäpaljas-

20 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Arolanmäen intruusion alueella ja lähiympäris- – sumea logiikka, prognoosit, prospektiivisuus- tössä Liesjärven, Puolikkaansuon ja Arolanmäen analyysi − soveltuvat suuren ja tasavälisen tieto- kultaesiintymät ovat läheisessä suhteessa porfyyri- aineiston analysoimiseen ja luokitteluun, ja niitä kupariesiintymiin, mutta esiintymistavaltaan ne on käytetty Hämeessä. Menetelmillä on saatu ovat ainakin osin orogeenisia. esiin uusia, kullan suhteen lupaavia kohdealu- 3. Tietokonepohjaiset monimuuttujamenetelmät eita (Hulkki ym. 2016).

2.3 Perusmetalliesiintymät

Hämeen vyöhykkeellä tunnetaan kolme perus– 2.3.1 VMS-tyypin Zn-Cu-Pb-Ag-esiintymät metallimalmityyppiä: • vulkaaniset massiiviset sulfidimalmit (VMS, Hämeen vyöhykkeen VMS-tyypin Zn-Cu-Pb- Cu-Zn+-Au, Pb, Ag) esiintymät liittyvät 1 890−1 880 Ma ikäisen kaa- • porfyyris-epitermiset Cu-Au-malmit. rimagmatismin happamiin vulkaniitteihin (Mäkelä • mafisten intruusioiden Ni-Cu-malmit. 1980a, Mäkelä 1989, Papunen 1990). Esiintymiin liittyy lähes aina isäntäkiven muuttumista, kuten Lisäksi on muutamia Cu-esiintymiä, joiden mal- kordieriittiutumista, serisiittiytymistä ja sulfuri- mityyppi on vielä tarkemmin selvittämättä, mm. saatiota (Ruskeeniemi 1990, Kärkkäinen & Tiainen Kotka, Pirttikoski/Sauhula. 2016). Lähes kaikki Hämeen vyöhykkeen VMS- tyyppiset Zn-esiintymät ovat Forssa-seurueen vulkaniiteissa (Kuva 6).

Kuva 6. Hämeen vyöhykkeen perusmetalliesiintymät ja malmiaiheet (Zn, Cu, Ni). Fig. 6. Base metal (Zn, Cu, Ni) deposits and prospects in the Häme belt.

21 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Hämeen vyöhykkeellä tunnetaan viisi kairaamalla mattavasti pienempiä, mediaanikoko ja pitoisuudet todettua Zn-Cu-esiintymää: Someron Tupala, ovat 40 Mt @ 0,23 % Cu, 0,17 ppm Au, 1,1 ppm Ag ja Ypäjän Kiipu, Jokioisten Kuuma, Kalvolan Leteensuo 0,01 % Mo (Rasilainen ym. 2014). ja Hämeenlinnan Katumajärvi (Mäkelä 1980b, Fennoskandian kilven alueella (Suomi, Ruotsi) Mäkelä 1989, Tiainen ym. 2016a, Kinnunen 1987, tunnetaan useita porfyyrikupariesiintymiä. Suurin Papunen 1990) (Kuva 6, Taulukko 2-3). ja ainoa tällä hetkellä tuotannossa oleva esiintymä Esimerkkinä Hämeen vyöhykkeen VMS-malmion Aitikin Cu-Au-malmi Pohjois-Ruotsissa (www. tyypistä on Tupalan Zn-Pb-Ag-esiintymä (Mäkelä Boliden.com). Muita dokumentoituja esiintymiä 1983, 1989). Tupalan esiintymästä on laadittu mal- Ruotsissa ovat Tallbergin ja Älgträskin esiintymät miarvio, 0,76 Mt @ Zn 3,86 %, Ag 39 ppm, Pb 0,71 %. Skellefteån alueella (Weihed 1992, Bejgarn ym. Esiintymä on tulkittu Kuroko-tyyppiseksi mas- 2011). Suomessa tunnetaan myös useita porfyyri- siiviseksi sulfidi-esiintymäksi, joka on syntynyt tyypin esiintymiksi tulkittuja malmiesiintymiä ja saarikaari-vulkanismin yhteydessä altaan reuna- aiheita, mm. Kopsan Cu-Au-esiintymä Haapajär- osaan. Malmi esiintyy happamien vulkaniittien ja vellä (Gaal & Isohanni 1979), Raution batoliittiin muuttuneiden liuskeiden yhteydessä (Mäkelä 1989). liittyvät Mo-mineralisaatiot (Nurmi ja Isohanni Liesjärven Au-Cu- ja Kotkan Cu-REE-esiintymät 1984), Parosten turmaliinibreksia-tyyppinen Cu- ovat osittain vulkaanisissa liuskeissa mutta gra- W-Au-malmi Ylöjärvellä (Mikkola 1963, Nurmi ym. nitoidin yhteydessä, joten ne on tässä työssä tul- 1984) sekä useita pienempiä Cu-Mo-malmiaiheita. kittu kuuluvaksi luokkaan granitoideihin liittyvät Kanta-Hämeen alueella on paikannettu kairaa- Cu-Au-malmit. malla viisi granitoideissa tai niiden välittömässä läheisyydessä olevaa Cu-esiintymää, Kotka (Kinnu- 2.3.2 Porfyyris-epitermiset ja granitoideihin nen 1987, 1990), Pirttikoski (Lindmark 1996), Kedo- liittyvät Cu-Au-esiintymät nojankulma (Tiainen ym. 2012), Liesjärvi (Kokkola 1986, 1994, Kärkkäinen 2016) ja Arolanmäki (Tiai- Hämeen vyöhykkeellä tunnetut granitoidei- nen ym. 2016b). Tässä vaiheessa esiintymät ovat hin liittyvät kupariesiintymät ovat Arolanmäen vielä vajaasti tutkitut, joten kaikkien esiintymien ja Kotkan granitoidi-batoliittien yhteydessä. malmityyppiä ei vielä tunneta tarkasti. Selkeim- Kedonojankulman ja Liesjärven Cu-Au-esiintymät min porfyyrikuparimalmille tunnusomaiset piirteet ovat Arolanmäen granitoidissa tai siihen liitty- on tunnistettu Kedonojankulman Cu-Au-esiinty- vässä pienemmässä intruusiossa (Tiainen ym. mässä. Malmin isäntäkivi on porfyyrinen, osin 2012, Kärkkäinen ym. 2015). Kotka ja Sauhula puolipinnallinen adakiittinen granitoidi. Kupari- (Pirttikoski1) ovat Kotkan granitoidin kontaktissa, malmipirote on granitoidin hydrotermisesti muut- osin vulkaniiteissa ja osin graniiteissa (Lindmark tuneessa NW-osassa granitoidin kontaktissa. Mal- 1996, Kinnunen 1979). min metallikoostumus ja havaitut pitoisuudet (Cu, Kanta-Hämeen granitoideihin liittyvät kupari- Ag, Au, Mo, Zn) ovat porfyyrikuparimalmityypille esiintymät on rinnastettu maapallon tärkeimpään tunnusomaisia (Tiainen ym. 2011, 2013a). Samoin kuparimalmityyppiin, porfyyrisiin Cu-malmeihin fluidisulkeumista määritetyt fluidien koostumus, (Sillitoe 2010). Maapallon kuparivarannoista noin 65 % suolapitoisuudet, homogenisoitumislämpötilat, on tällaisissa esiintymissä (John 2010). Suurin osa homogenisoitumis-käyttäytyminen, paineolosuh- (90 %) esiintymistä on geologiselta iältään nuoria, teet, fluidien metallisisältö ja havaittu kiehuminen alle 340 Ma ikäisiä. Porfyyrikuparimalmit liittyvät tukevat kaikki porfyyrikupari-tyyppistä malmin- subduktiovyöhykkeen kaarimagmatismiin, lähelle muodostusta (Klami 2013). maanpintaa, 3−10 kilometrin syvyydessä kiteytynei- Porfyyrikuparimalmi on uusi malmityyppi Hä– siin porfyyrisiin granitoideihin. Malminmuodostus meen vyöhykkeellä. Se tunnistettiin ensimmäisen painottuu granitoidin hydrotermisesti muuttunei- kerran Kedonojankulman Cu-malmitutkimusten siin osiin, yleensä intruusion yläosaan. Malmit ovat yhteydessä (Tiainen ym. 2011, 2013 b). Sen jälkeen jopa kilometrejä läpimitaltaan, suurin Chuquica- myös muita alueen granitoideihin liittyviä minera- mata on kooltaan 3x12 km2 (Singer ym. 2008). Fane- lisaatioita on alettu tarkastella tämän malmityypin rotsooisten porfyyrikuparimalmien mediaanikoko ja näkökulmasta, mm. Liesjärven Au-esiintymä sekä -pitoisuudet ovat 200 Mt @ 0,43 % Cu, 0,005 % Mo, Kotkan ja Pirttikosken Cu-esiintymät sekä mah- 0,1 ppm Au ja 1,2 ppm Ag (Rasilainen ym. 2014). dollisesti Kokkojoen graniittiin liittyvä Bi-Mo-W Prekambriset porfyyri-Cu-esiintymät ovat huo- mineralisaatio Urjalassa (Kärkkäinen ym. 2015).

22 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 7. Granitoideihin liittyvät Cu-Au-esiintymät ja malmiaiheet. Fig. 7. Granitoid-related Cu-Au deposits and prospects.

Kuvassa 7 on rajattu tiedossa olevat porfyyris-epi- man perusteella Pirkanmaan vyöhykkeen Ni-Cu- termiset Cu-Au-malmit, granitoideihin liittyvät intruusiotyypistä, johon kuuluvat mm. Vammalan Cu-malmit ja Cu-Au-malmien potentiaalisimmat ja Kylmäkosken peridotiitit. esiintymisalueet. Kanta-Hämeen alueelta on mah- Forssan gabron SW-puolella olevasta Särkisuon dollista löytää vielä uusia porfyyrikuparimalmiesiin- gabrosta on paikannettu kairaamalla Ni-Cu-esiin- tymiä ja lisäksi myös intruusioiden kattopuolen tymä (Kuva 8) ja samoin Forssan kerrosrakenteisen sivukivistä uusia epitermisiä Cu-Au-esiintymiä. gabron NW-kulmassa Lempään Ni-Cu-malmiesiin- tymä (Huopaniemi 1978, Leväniemi 2016, Kärkkäi- 2.3.3 Nikkeli-kupari-esiintymät nen ym. 2016). Särkisuon gabro-pyrokseniitti- intruusion kooksi on kairausten ja geofysikaalisen Hämeen vyöhykkeellä on kaksi suurta kerrosraken- mallinnuksen mukaan arvioitu 0,5 km. Särkisuon teista mafis-ultramafista intruusiota, Hyvinkään ja esiintymän paras kairauslävistys on 11 m @0,49 % Forssan gabrot. Gabrojen ikä on noin 1 878−1 880 Ma Ni ja 0,15 % Cu. Lempään kohteessa on kairausten (Huhma, tiedonanto). Intruusiot on tulkittu syn- ja geofysiikan perusteella mallinnettu Forssan gab- vulkaanisiksi Hämeen vyöhykkeen tholeiittis- roon kuuluva 0,5-1 x 2 km:n kokoinen ultramafinen ten basalttien kanssa (Neuvonen 1956, Peltonen osa, josta parhaat kairauslävistykset olivat 2,5 m 2005). Forssan ja Hyvinkään intruusiot eroavat @ 0,38 % Ni ja 0,4 % Cu ja 1,6 m @ 1,1 % Ni ja Peltosen (2005) luokittelussa geotektonisen ase- 0,1 % Cu.

23 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 8. Forssan gabro, Särkisuon ja Lempään Ni-Cu-malmiaiheet. Fig. 8. Forssa gabbro, Ni-Cu prospects of Särkisuo and Lempää.

2.4 Fe-Ti-esiintymät

Köyliön Riutan ja Huittisten Vähäjoella on alhaisen magnetiitissa on vain vähän ilmeniittisuotaumia. pitoisuuden Fe-Ti-esiintymiä, jotka ovat magne- Riutta on magnetiittivaltainen ja Vähäjoki selvästi tiitti-ja ilmeniitti-rikkaita vyöhykkeitä kerroksel- ilmeniittivaltainen. Ilmeniittirikkaissa kivissä on listen gabrojen pyrokseniittisessa osassa (Kuva 9; niukasti apatiittia, verrattuna esimerkiksi Kauha- Kärkkäinen & Valjus 2016). Välittömästi eteläpuo- joen-Honkajoen ilmeniitti-magnetiittigabroihin. lella on Vampulan karbonaattikivijaksoja ja poh- Kairausten ja geofysiikan mukaan arvioituna joispuolella Jokisivun kultakaivos. Länsipuolelta, Vähäjoella on 70 m:n syvyyteen noin 9 Mt Ti-Fe-

Matkussuolta on selvitetty myös painovoimamini- mineralisoitunutta kiveä @ 13 % ilmeniittiä, 3,4 % mistä kaoliinin esiintymismahdollisuuksia (Ahtola magnetiittia ja 0,10 % V ja Riutassa 20 Mt @9 % ym. 2007). ilmeniittiä, 11 % magnetiittia (Kärkkäinen & Valjus Fe-Ti-gabrot liittyvät Hämeen vyöhykkeen 1,88 2016). Arvio määristä perustuu kairauslävistyksiin Ga mafiseen kaarimagmatismiin (Peltonen 2005). (leveys) ja magneettiseen häiriöön (pituus) ja on Aluetta tutkittiin vuosina 1996−1997 GTK:ssa, jolloin vain suuntaa antava. Kun otetaan huomioon mag- mielenkiinto oli hyvälaatuisen titaaniraaka-aineen, neettisen häiriön laajuus, voi Fe-Ti-oksidirikkaan ilmeniitin esiintymisessä. Kyseessä on historial- kiven määrä olla Riutassa huomattavasti arvioitua linen rautamalmikenttä. Molemmissa kohteissa suurempi. ilmeniitti ja magnetiitti esiintyvät omina rakeina;

24 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 9. Riutan ja Vähäjoen Fe-Ti- esiintymien sijainti geologisella kartalla. Fig. 9. The location of the Riutta and Vähäjoki Fe-Ti deposits on the geological map.

2.5 Litium-esiintymät

Kanta-Hämeen litium-pegmatiitit ovat 1 790−1 800 alueista. Tämä osio sisältää geologisen kuvauksen Ma ikäisen graniittimagmatismin myöhäisim- kohdealueesta sekä arvion alueen mineraalivaran- piä differentiaatteja (Saalmann 2007, Ahtola noista. Somero-Tammelan vertailualueeksi valittiin 2012). Someron-Tammelan kanssa samanikäi- Kaustisen Li-provinssi Länsi-Suomessa, koska se on siä Li-pegmatiitteja on mm. Kaustisen alueella, tällä hetkellä ainoa Li-tuotantoon tähtäävä kaivos- jonne on vireillä litiumkaivoksen rakentaminen. projekti Suomessa ja koko Fennoskandian alueella. Pegmatiittien koostumus vaihtelee eri alueilla. Lisäksi Kaustisen alue on laajuudeltaan lähes samaa Malmipotentiaalin kannalta mielenkiintoisimpia kokoluokkaa ja koostuu todennäköisesti useista ovat LCT-pegmatiitit (litium-cesium-tantaali), kymmenistä harvinaisia alkuaineista sisältävistä joita esiintyy sekä Kanta-Hämeessä että Kaustisen pegmatiiteista kuten Somero-Tammelan aluekin. alueella (ks. Liite 6). Kaustisen alueella tärkein Li-mineraali on spodu- Somero-Tammelan Li-provinssi on yksi Poten- meeni, ja Someron-Tammelan alueella esiintyy sekä tiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaiku- spodumeenia että petaliittia (Kuva 10). tukset Kanta-Hämeessä EAKR -hankkeen kohde-

25 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 10. Vihreää spodumeenia Kaustisen Leviäkankaalta (vasen) ja petaliittia Someron Luolamäestä (oikea). Kuva: T. Ahtola, GTK. Fig. 10. Green spodumene in the Leviäkangas pegmatite of Kaustinen (left) and petalite in the Luolamäki pegmatite of Somero (right). Photo: T. Ahtola, GTK.

2.5.1 Somero-Tammelan pegmatiittiprovinssi 1990-luvuilla (mm. Alviola 1993). Li-pegmatiitteja on viimeksi kairattu vuonna 2012, jolloin Etelä- Somero-Tammelan n. 400−500 km2:n kokoisella Suomen mineraalipotentiaalihankkeessa kairattiin Li-kriittisellä alueella tunnetaan ainakin 56 harvi- Luhtinmäen (Penikojan) pegmatiittia (Ahtola 2015). naisia metalleja sisältävää RE-pegmatiittia (Alviola Somero-Tammelan Li-provinssin kaksi suurinta 1989), joista yhdeksän tiedetään sisältävän litium- tunnettua Li-pegmatiittia ovat Hirvikallion peta- mineraaleja (Kuva 11, Taulukko 5). Alueen pegma- liittipegmatiitti ja Kietyönmäen spodumeenipeg- tiitit ovat olleet tunnettuja jo 1700-luvulta lähtien. matiitti. Näistä kahdesta on saatavilla jonkin ver- Somerolla sijainnut Åvikin lasitehdas käytti alu- ran myös julkaistua tutkimustietoa. Hirvikallion een pegmatiittien kvartsia lasin raaka-aineena alue on nykyään osa Torronsuon kansallispuistoa, 1800-luvulle asti. Merkkejä harvinaisista mine- eikä siellä ole käynnissä tutkimuksia. Muuten koko raaleista, erityisesti tantaalista, havaitsi alueella Somero-Tammelan Li-potentiaalisesta alueesta on jo 1800-luvulla Nils Nordensköld (1855), ja peta- tällä hetkellä n. 70 % malminetsintää harjoittavien liitti tunnistettiin ensimmäisen kerran aktiivisen yhtiöiden hallussa (tilanne 10.10.2016). On toden- paikallisen harrastajan, Leo Suvenmaan sitkey- näköistä, että Somero-Tammelan alueella on vielä den ansiosta (Suvenmaa 1961). Alueen pegmatiit- useita tuntemattomia Li-pegmatiitteja, mutta ne teja on kartoittanut systemaattisesti Geologian eivät ole paljastuneena (Alviola 2003, Leväniemi tutkimuskeskus 1950- ja 1960-luvuilla (Vesasalo 2013). 1959, Virkkunen 1962, Aurola 1963) sekä 1980- ja

26 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 11. Somero-Tammelan pegmatiittiprovinssin Li-esiintymiä, malmiaiheita ja – indikaatioita. Fig. 11. The Somero-Tammela Li province, showing the locations of the Li deposit, ore showings and indications.

27 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä -

(luola) arvoista Huomion- kasaumina. kansallispuistoa kansallispuistoa esiintymään 3000 m Vaaka-asentoinen juoni Nykyään osa Torronsuon elokuussa 2016 kairaavansa PETA pegm) Osa Torronsuon Nortec Minerals Corp. ilmoitti (sinistä turmaliinia korukiveksi) Vaaka asentoinen/maljamainen sen kiviharrastajan valtauksessa Hirvikallion itäinen jatke (vähäisiä Li-mineraalit yksittäisinä rakeina / Oli aikoinaan monta vuotta yksityi– juoni mäen laella. Rauhoitettu alue saumina. Ei taloudellista potentiaalia Li-mineraalit yksittäisinä rakeina / ka

Oy (Scandian Finnkallio Oy / Finnkallio Oy / Finnkallio Oy / Finnkallio Oy / Finnkallio Oy / varausilmoitus varausilmoitus varausilmoitus varausilmoitus varausilmoitus haltija/status Tammela Minerals Metals Ab) / valtaus tilanne 15.02.2017 - -

Mt Varantoarvio 0.4 Mt @ 1.5 % 0.2 Mt @ 1.78 % Li2O ei nykystan Li2O ei nykystan dardien mukainen dardien mukainen

PETA PETA PETA Elbaiitti ? PETA (SPOD) PETA (SPOD) PETA (SPOD) SPOD (PETA) SPOD (PETA) merkittävin Li-mineraali

60 m Koko 170 x 25 m 200 x 18 m paksuus2-15 m 2-4 x 28 m, 2-3 paksuus 10-15 m juoniparvi: pääjuoni

2009 1964 1960 1958 2012 vuosi Kairaus- 2008-2009 1988-1989

8 / 598 3 /152.7 17 / 734 6 / 348.3 2 / 75.28 2 / 50.61 1 / 33.90 Kairattu R lkm/m

Lehtisaari Egyptinkorpi Lumireenhaara Torkkomäki Penikoja Ojankylä Luolamäki Hirvikallio Kietyönmäki Es iintymä Taulukko 5. Yhteenveto Somero-Tammelan alueen tunnetuista Li-pegmatiiteista. Table 5. Summary of the known Li pegmatites in Somero-Tammela region.

28 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

2.5.2 Somero-Tammelan vyöhykkeen työnmäestä ja Hirvikalliosta on tehty geologinen litiumvarannot mineraalivarantoarvio (Taulukko 6). Näihin esiintymiin kuin myös koko Somero-Tammelan litium- Somero-Tammelan litiumprovinssin kahdesta potentiaaliselle alueelle on kuitenkin kairattu hyvin suurimmasta tunnetusta litiumpegmatiitista Kie– vähän (Taulukko 5).

Taulukko 6. Kietyönmäen ja Hirvikallion mineraalivarannot. Table 6. Mineral resources of the Kietyönmäki and Hirvikallio deposits.

Esiintymä Tonnia (Mt) Li2O % Sn % Ta % Kirjallisuus Kietyönmäki 0,4 1,5 0,016 0,003 Alviola (1989, 1993) Hirvikallio 0,1 1,78 Vesasalo (1959), Saikkonen (1981)

2.5.3 Nykyinen malminetsintä pääjuoneen samalle profiilille kuin 1980-luvulla Kietyönmäen esiintymän malminetsintäluvat ovat kairattu R307 (Liite 6). tällä hetkellä Scandian Metals Pty. Ltd:n (Avalon KMD001 sisälsi 42,1 metriä kairasydäntä, jonka Minerals Ltd:n tytäryhtiö) hallussa. Yhtiö kairasi Li2O-pitoisuus on 1,05 %. Tämä sisältää 24,2 metriä Kietyönmäen Li-pegmatiittiesiintymään kesällä sydäntä, jonka Li2O-pitoisuus on 1,44 %, ja yhdek- 2016 kuusi reikää. Analyysitulokset on julkaistu sän metriä sydäntä, jonka Li2O-pitoisuus on 2,00 %. (Nortec Minerals Corp. lehdistötiedote 15.9.2016) Pitoisuudet vastaavat Kaustisen spodumeeni- reiästä KMD001, joka kairattiin Kietyönmäen pegmatiittien litium-pitoisuuksia.

2.6 Löytämättömien kupari- ja kultavarantojen arviointi Hämeen vyöhykkeellä

Kalevi Rasilainen ja Pasi Eilu

2.6.1 Johdanto (Singer & Menzie 2010). Menetelmä koostuu kol- mesta osasta: (1) malmiesiintymämallien valinta tai GTK on arvioinut kuparin, sinkin, nikkelin, kromin luominen valituille mineraaliesiintymätyypeille, (2) ja jalometallien (kulta, platina, palladium) löytä- sellaisten alueiden rajaaminen, joilla geologia sallii mättömiä mineraalivarantoja Suomessa vuodesta kyseisten mineraaliesiintymätyyppien olemassa- 2008 lähtien (Rasilainen ym. 2010, 2012, 2014, olon, ja (3) kullakin sallitulla alueella mahdollisesti 2016a,b, Eilu ym. 2015). Löytämättömät mineraali- olevien, vielä löytämättömien mineraaliesiintymien varannot orogeenisissa kultaesiintymissä, vulkano- lukumäärän arvioiminen. Nämä kolme osaa tuotta- geenisissa massiivisissa sulfidiesiintymissä (VMS), vat keskenään yhdenmukaiset arviot löytämättö- porfyyrikupariesiintymissä ja intrusiivisissa nik- mien esiintymien lukumääristä rajatuilla alueilla keli-kupariesiintymissä arvioitiin Hämeen vyöhyk- sekä valitun tyyppisten esiintymien tonnimäärien keen alueella vuonna 2015 (Rasilainen & Eilu 2016). ja metallipitoisuuksien todennäköisyysjakaumista. Arviointiryhmään kuului 13 GTK:n asiantuntijaa, ja Nämä arviot yhdistetään Monte Carlo -simulaa- arviointi suoritettiin kolmivaiheista kvantitatiivista tion avulla ja lopputuloksena saadaan löytämättö- menetelmää käyttäen. Tässä luvussa kuvataan arvi- mien esiintymien sisältämien metallien määrien oinnin tulokset vain orogeenisista kultaesiintymistä todennäköisyysjakaumat. ja porfyyrikupariesiintymistä. 2.6.3 Arvioidut mineraaliesiintymätyypit ja 2.6.2 Kolmivaiheinen kvantitatiivinen esiintymämallit arviointimenetelmä Hämeen vyöhykkeen löytämättömien kulta- ja GTK:n käyttämä arviointimenetelmä perustuu U.S. kuparivarantojen arvioinnissa käytettyjen orogee- Geological Surveyssä 1970-luvun puolivälistä läh- nisten kultaesiintymien ja porfyyrikupariesiinty- tien kehitettyyn kolmivaiheiseen menetelmään mien tonnimäärä-pitoisuusmallien yhteenveto

29 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 7. Yhteenveto Hämeen vyöhykkeen löytämättömien mineraalivarantojen arvioinnissa käytettyjen tonnimäärä-pitoisuusmallien sisältämien malmiesiintymien malmitonneista ja metallipitoisuuksista. Table 7. Summary statistics of ore tonnages and metal grades for the deposits included in the grade-tonnage models used in the assessment of undiscovered resources within the Häme belt.

Tonnimäärä Ag Au Cu Mo (Mt) (ppm) (ppm) (%) (%) Orogeeninen kulta Esiintymien lukumäärä 73 - 73 - - Aritmeettinen keskiarvo 11 - 3,0 - - Keskihajonta 37 - 2,9 - - 10. prosenttipiste 0,095 - 1,1 - - 50. prosenttipiste 1,9 - 2,6 - - 90. prosenttipiste 18 - 5,3 - - Porfyyrikupari Esiintymien lukumäärä 27 8 15 27 12 Aritmeettinen keskiarvo 320 4,7 0,38 0,45 0,021 Keskihajonta 630 16 0,42 0,61 0,026 10. prosenttipiste 1,4 0,20 0,034 0,10 0,0024 50. prosenttipiste 40 1,1 0,17 0,23 0,011 90. prosenttipiste 1200 4,1 1,1 0,82 0,060 Mt: miljoonaa tonnia; ppm: miljoonasosa; %: painoprosentti; Ag: hopea; Au: kulta; Cu: kupari; Mo: molybdeeni; n. prosenttipiste: arvo, joka rajaa n prosenttia havaintoarvoista alapuolelleen; -: Tietoa ei saatavissa. Tonnimäärät ja metallien pitoisuudet on annettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Esiintymämallit ja niiden perustana oleva aineisto on kuvattu julkaisuissa Rasilainen ym. (2014) ja Eilu ym. (2015).

on esitetty taulukossa 7 Kyseiset mallit edustavat esiintymille (Taulukko 8, Kuva 12). Löytämättömien hyvin tunnettuja mineraaliesiintymiä eri puolilta mineraaliesiintymien lukumäärä kummallakin maailmaa, ja Hämeen vyöhykkeen löytämättömien alueella arvioitiin usealla epävarmuustasolla. mineraaliesiintymien sisältämät metallimäärät on Löytämättömien orogeenisten kultaesiintymien arvioitu niiden avulla. ja porfyyrikupariesiintymien arvioitujen luk- määrien keskiarvojen summa on 9,2 esiintymää. 2.6.4 Käytetyt aineistot Orogeenisten kultaesiintymien arvioitu esiinty- mätiheys (0,0016 esiintymää 10 000 km2:ä kohti) Arvioinneissa käytettiin sekä digitaalisia että on kaksi kertaa suurempi kuin porfyyrikupari- painettuja geologisia karttoja, tietokantoja ja esiintymien esiintymätiheys (0,00078 esiintymää teknisiä raportteja mineraaliesiintymistä ja mal- 10 000 km2:ä kohti). miaiheista, kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden Löytämättömien esiintymien metallisisältö verkkosivuja sekä julkaistua geologista kirjalli- arvioitiin Monte Carlo -simulaation avulla erik- suutta. Arviointiryhmän jäsenten henkilökohtainen seen kummallekin sallitulle alueelle (Taulukko 9). kokemus, tiedot ja paikallistuntemus muodostivat Valtaosa Hämeen vyöhykkeen löytämättömistä kul- arvokkaan lisän julkaistulle materiaalille. Hämeen tavarannoista on porfyyrityypin kupariesiintymissä vyöhykkeen tutkimusprojektin aikana kerätty tieto (mediaaniarvio 100 t kultaa), mutta myös orogeeni- lisättiin aikaisempaa informaatioon. Uutta tietoa oli set kultaesiintymät sisältävät merkittävän määrän mm. päivitetty kenttätöihin perustuva tarkennettu kultaa (mediaaniarvio 59 t kultaa). Ainoat hyvin kivilajiluokittelu, uusi moreeni- ja kalliogeokemi- tunnetut mineraaliesiintymät Hämeen vyöhykkeellä allinen analyysiaineisto, uusi geofysikaalinen mit- ovat Jokisivun ja Satulinmäen kultaesiintymät, jotka tausaineisto ja uudet havainnot ja analyysitulokset sisältävät yhteensä 11,6 t kultaa (Rasilainen & Eilu kairanrei’istä. 2016, Liite 1). Tästä voidaan päätellä, että valtaosa Hämeen vyöhykkeen kultasisällöstä (yli 80 %) on 2.6.5 Tulokset ja niiden tarkastelu puutteellisesti tunnetuissa tai kokonaan löytämät- tömissä esiintymissä. Hämeen vyöhykkeelle rajattiin yksi sallittu alue oro- Vaikka muita esiintymätyyppejä ei tässä luvussa geenisille kultaesiintymille ja yksi porfyyrikupari- käsitellä, voidaan mainita, että GTK:n arviointien

30 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

#* Sallitut alueet Mineraaliesiintymät ja malmiaiheet Porfyyrikupariesiintymät #* ^_ Orogeeninen kultaesiintymä Orogeeniset kultaesiintymät #* Orogeeninen kultamalmiaihe #* Porfyyrikuparimalmiaihe ^_ #* #* Jokisivu #* #* #* #* #* #* #* #*#*

#* Satulinmäki^_#*

"Turku #*

0 10 20 40 km

Kuva 12. Hämeen vyöhykkeellä orogeenisille kultaesiintymille ja porfyyrikupariesiintymille rajatut sallitut alueet ja näiden esiintymätyyppien tunnetut mineraaliesiintymät ja malmiaiheet. Hämeen vyöhyke on rajattu paksulla mustalla viivalla. Fig. 12. Permissive tracts and known deposits and occurrences for orogenic gold and porphyry copper deposits. The thick black line indicates the border of the Häme belt.

perusteella yli 90 % Hämeen vyöhykkeen arvioi– kupariesiintymien ja vulkanogeenisten massiivisten duista löytämättömistä kulta- ja kuparivaran- sulfidiesiintymien osuus kuparin ja kullan koko- noista sijaitsee orogeenisissa kultaesiintymissä ja naismäärästä Hämeen vyöhykkeellä on pieni. porfyyrikupariesiintymissä. Intrusiivisten nikkeli-

Taulukko 8. Hämeen vyöhykkeen sallitut alueet orogeenisille kultaesiintymille ja porfyyrikupariesiintymille. Table 8. Permissive tracts within the Häme belt for orogenic gold and porphyry copper deposits.

Sallittu alue Löytämättömien esiintymien Tun- Pinta-ala Osuus Esiintymiä Esiintymä- lukumääräarvio netut (km2) Hämeen yhteensä tiheys vyöhyk- (N/104 km2) 90 50 10 KA KH VK keestä Häme orogeeninen kulta 4 6 9 6,0 2,0 34 2 4 941 87 % 8,0 0,0016 Häme porfyyrikupari 2 3 5 3,2 1,3 40 0 4 092 72 % 3,2 0,00078 90, 50, 10: arvioitu löytämättömien esiintymien lukumäärä 90, 50 ja 10 prosentin todennäköisyydellä; KA: löytämättömien esiintymien lukumäärän odotusarvo (keskiarvo); KH: keskihajonta; VK: variaatiokerroin (%); Tunnetut: hyvin tunnettujen esiintymien lukumäärä sallitulla alueella; Esiintymiä yhteensä: löytämättömien esiintymien odotusarvon ja tunnettujen esiintymien lukumäärän summa; Esiin- tymätiheys: Esiintymien summa jaettuna sallitun alueen pinta-alalla kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. KA ja KH perustuvat regressioyhtälöön (Singer & Menzie 2005).

31 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 9. Arvioidut löytymättömät mineraalivarannot Hämeen vyöhykkeen orogeenisissa kultaesiintymissä ja porfyyrikupariesiintymissä. Table 9. Estimated undiscovered mineral resources in orogenic gold and porphyry copper deposits within the Häme belt.

Orogeeniset kultaesiintymät Materiaali Minimiarvio annetulla todennäköisyydellä Keskiarvo Todennäköisyys 0.95 0.9 0.5 0.1 0.05 Ainakin Ei mitään keskiarvo Au (t) 6,9 16 59 290 390 110 0,29 0,02 Malmi (Mt) 2,6 6,3 30 250 320 77 0,25 0,02 Porfyyrikupariesiintymät Materiaali Minimiarvio annetulla todennäköisyydellä Keskiarvo Todennäköisyys 0.95 0.9 0.5 0.1 0.05 Ainakin Ei mitään keskiarvo Cu (t) 21 000 120 000 1 300 000 6 800 000 9 800 000 2 700 000 0.32 0.04 Mo (t) 820 4 200 60 000 300 000 520 000 130 000 0.29 0.04 Au (t) 1.1 6.3 100 920 1 500 310 0.25 0.04 Ag (t) 10 47 890 5 300 13 000 3 700 0.15 0.04 Malmi (Mt) 6.4 40 580 2 700 3 300 1 000 0.37 0.04 t: tonnia; Mt: miljoonaa tonnia; Ag: hopea; Au: kulta; Cu: kupari; Mo: molybdeeni. Arvioidut tonnimäärät on annettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudellla.

3 MALMI- JA KAIVOSMALLIT ALUETALOUDELLISTA MALLINNUSTA VARTEN

Markku Tiainen , Niilo Kärkkäinen, Timo Ahtola, Hannu Törmä ja Susanna Kujala

Tämän tutkimuksen aiheiksi on valittu kaivos- nan kannalta kolmeen potentiaalisimpaan malmi- toiminnan kannalta kolme Kanta-Hämeen alu- tyyppiin Kanta-Hämeessä. Nämä ovat Jokisivun- een potentiaalisinta malmityyppiä: orogeeniset Satulinmäen kultamalmivyöhyke, Tammela-Someron kultamalmit, Li-pegmatiitit ja granitoideihin liittyvät litiumesiintymät ja Jokioisten-Forssan-Tammelan Cu-Au-esiintymät. Nämä malmityypit ovat myös (Kedonojankulma-Liesjärvi) porfyyris-epiterminen malmigeologisesti selkeitä etsintäkohteita, lisää Cu-Au-malmisysteemi (Kuva 13). Malmityyppien varantoja on löydettävissä. Esimerkkejä näiden kaivostoiminnan mallit haettiin saman malmityy- malmityyppien esiintymistä on kuvattu liitteissä pin ja saman kokoluokan kaivoksista. Edellytyksenä 3-6. Lähes kaikki alueen tunnetut malmiesiinty- oli, että kaivokselta piti olla saatavilla kattavat tie- mät, Jokisivun Au-malmia lukuun ottamatta, ovat dot kaivoksen perustamiseen liittyvistä investoin- vajaasti tutkittuja. Esiintymien todellinen koko sel- neista, malmin louhinnasta sekä vuotuisista toi- viää mahdollisissa jatkotutkimuksissa. mintakuluista ja tuotannosta. Hankkeen tutkimus kohdistuu kaivostoimin-

3.1 Kultakaivosmalli

Hämeen vyöhykkeen tyyppisten orogeenisten kul- tyä uusina esiintyminä, ja tunnettujen esiintymien tamalmien mediaanikoko on 1,9 Mt @ 2,6 ppm Au varannot kasvavat vielä nykyisestään tutkimusten (Rasilainen ym. 2015, Taulukko 7). Mediaaniarvio edistyessä. Hämeen vyöhykkeen kultamalmivarannoista on 30 Kanta-Hämeen kultakaivoksen investointi- ja Mt kultamalmia (Taulukko 9). Hämeen vyöhykkeen tuotantomallina käytettiin Ilomantsin Pampalon tunnettujen esiintymien (Jokisivu + Satulinmäki) kaivoksen tietoja, koska Pampalosta oli saatavilla malmivarantoarviot ovat yhteensä 1,84 Mt, joten kattavat investointi- ja tuotantotiedot (Taulukko voidaan päätellä, että suuri osa kultavarannoista 10). Pampalo on malmimäärältään pienempi kuin on vielä löytämättä. Lisää kultavarantoja voi löy- orogeenisten malmien mediaanikoko. Louhinta-

32 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 13. Kanta-Hämeen Au-, Li- ja Cu-Au-malmiprovinssit. Fig. 13. The Au, Li and Cu-Au provinces within the Häme belt.

Taulukko 10. Pampalon ja Jokisivun kultakaivosten malmivarat, pitoisuus, louhinta, investoinnit, referenssinä mahdolliselle kulta kaivokselle Kanta-Hämeessä. Table 10. The ore resources, ore content, mining and investments in Pampalo and Jokisivu gold mines as a reference for the possible gold mine in Kanta-Häme.

Kaivos Malmi- Malmin Louhinta Investointi Toiminta- Toiminta-ajan Referenssi varat pitoisuus Mt/v M€ aika vuotta investoinnit (Mt) M€/vuosi Pampalo 0.685 Au 2,57 ppm 0.27 21.1 <10 2.7 Laukkonen & Törmä (2014) Jokisivu 1.83 Au 6,2 ppm 0.16 >10 Eilu ym. (2012), www.dragon– mining.com Orogee- 1.9 Au 2,6 ppm >10 Eilu ym. (2015) ninen Au-malmi mediaani määrät olisivat kuitenkin samaa suuruusluokkaa, Jokisivun tuotanto- ja investointitietojen sarja ei joten investointivaikutus ei paljon muuttuisi. Mah- ollut kattava, useamman kaivoksen samanaikaisen dollisen kaivoksen elinkaari voisi kuitenkin olla toiminnan vuoksi. pidempi kuin Pampalossa. Jokisivun kaivos olisi Kultakaivosmalli sisältää sekä kaivoksen että ollut ideaalinen malli, koska esiintymä on samaa rikastamon Pampalon tapaan. Kaivoksen tuotteena tyyppiä kuin Kanta-Hämeen Au-esiintymät, mutta on sekä puhdasta kultaa, joka erotetaan gravitatii-

33 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä visesti jauhetusta malmikivestä, että vaahdotta- hyödyntää nykyistä Vammalan rikastamoa, mutta malla erotettu sulfidirikaste. Sulfidirikaste voidaan tätä vaihtoehtoa ei nyt huomioitu aluevaikutusten jalostaa Harjavallan metallitehtaalla. Jos uusi kulta- arvioinnissa. malmi löytyy Jokisivun kultaprovinssista, yhtiö voi

3.2 Litiumkaivosmalli

Litiumkaivoksen mallina käytettiin Kaustisen investointien ja kaivostoiminnan vaikutuksesta Li-kaivossuunnitelmaa, josta on saatavilla julkinen alueen talouteen. Somero-Tammelan tunnetut pre-feasibility study. Sitä tarkennettiin keskuste- mineraalivarannot on esitetty taulukossa 11. luilla Keliber Oy:n johdon kanssa yhtiön Kaustisen Kanta-Hämeen Li-kaivos sisältäisi avolouhos- toimistolla. Li-kaivosmalli on teoreettinen, koska ten lisäksi malmin rikastamon ja jalostuslaitoksen. Kaustisen Li-kaivos on vielä suunnitteluvaiheessa Lopputuote olisi Kaustisen tapaan Li-karbonaatti, ja Kanta-Hämeen Li-esiintymät eroavat minera- jonka arvo on huomattavasti parempi kuin spodu- logisesti Kaustisen alueen esiintymistä. Kaustisen menin tai petaliitti-rikasteen. Li-kaivosmallilla saadaan kuitenkin hyvä kuva

Taulukko 11. Kaustisen ja Somero-Tammela litium esiintymien malmivarat, malminpitoisuus ja Kaustisen inves- tointisuunnitelma referenssinä mahdolliselle Kanta-Hämeen litiumkaivosmallille. Table 11. The ore resources and ore contents of Kaustinen and Somero-Tammela lithium deposits as a reference for the possible lithium mine in Kanta-Häme. Kaivosalue Malmi- Malmin Louhinta Investointi Toiminta- Vuosi- Referenssi varat pitoisuus aika investoinnit (Mt) Mt/v M€ (vuotta) M€/vuosi Kaustinen 5.3 1.24 % Li2O 0.275 152 16 Sweco Industry (2016) Somero- 0.6 1.56 % Li2O Alviola (1993), Tammela Saikkonen (1981)

3.3 Kuparikaivosmalli

Kanta-Hämeen tyyppisten prekambristen porfyy- Kaivosmalli rakennettiin prekambristen por- rikuparimalmien mediaanikoko on 40 Mt @ 0,23 % fyyrikuparimalmien mediaanikoko- ja pitoisuus- Cu, 0,17 ppm Au, 1,1 ppm Ag ja 0,01 % Mo (Rasilainen tietojen sekä samaa suuruusluokka a olevan Lai- ym. 2014). Kaivoksen tuotannon laskentaa varten van kultakaivoksen investointitietojen perusteella metallipitoisuudet laskettiin netissä olevalla http:// (Taulukko 12). Hämeen kuparikaivos olisi avolou- www.geologyforinvestors.com/simple-metal-equi- hos, kuten on Laivan kultakaivos. Kaivos sisältää valent-calculator-for-mining-results/-laskurilla avolouhoksen lisäksi myös rikastamon. Kaivoksen kupariekvivalenttiarvoiksi, CuEq (Geology for tuote olisi sulfidirikaste, joka toimitetaan jatko- investors 2017). Tämän kokoluokan malmeja louhi- jalostettavaksi esim. Harjavallan metallitehtaalle. taan maailmalla, mm. Makedoniassa (Serafimovski Toiminnan aikaiset investoinnit on arvioitu Laivan ym. 2010), mutta niistä ei ollut saatavilla kattavia kanssa samaan suuruusluokkaan 4 M €/vuosi. Lai- talous- ja tuotantotietoja, joten Kanta-Hämeen van kultakaivoksen vuosi-investoinnit olivat Lauk- kuparikaivoksen toiminta- ja investointimalli kosen ja Törmän (2014) mukaan 3,7 M €/vuosi. perustuu vastaavan kokoluokan kultakaivoksen tietoihin ja asiantuntijoiden haastatteluun.

34 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Taulukko 12. Laivan kultakaivoksen malmivarat, pitoisuus, louhinta ja investoinnit, referrenssinä mahdolliselle kuparikaivoksella Kanta-Hämeessä. Table 12. The ore resources, ore contents, mining and investments of the Laiva gold mine as a reference for the potential copper mine in Kanta-Häme.

Kaivos Malmi- Malmin Louhinta Investointi Toi- Vuosi- Referenssi varat pitoisuus Mt/v M€ minta- inves- (Mt) aika toinnit vuotta M€/vuosi Laiva 28.7 Au 1,2 ppm 1.5 108 10 3.7 Laukkonen & Törmä (2014) Häme, 40 0,27 % CuEq 2 130 20 4 Investoinnit arvioitu Laivan kupari- mukaan ja keskusteluissa kaivos asiantuntijoiden kanssa

CuEq = Kupariekvivalentti, metallipitoisuudet laskettu kuparipitoisuudeksi markkinahinnan mukaan

4 YHTEENVETO KANTA-HÄMEEN MALMIPOTENTIAALISTA JA KAIVOSMALLEISTA

Kanta-Hämeen alueella on geologisen syntyhis- jo 1800-luvulla ja kaikki 1900-luvun lopulla. Maa- torian takia hyvät mahdollisuudet löytää useita ilmanlaajuinen kiinnostus litiumia kohtaan on kaivostoimintaan johtavia malmiesiintymiä. lisääntynyt. Myös Kanta-Hämeen alueella yritys- Potentiaalisimpia ovat kultamalmit, litiummalmit ja ten kiinnostuksessa litiumin etsintään on ollut kuparimalmit. Kaikista näistä malmityypeistä tun- havaittavissa piristymistä. Kaivotoimintaan johta- netaan Kanta-Hämeen alueella useita vajaasti tutkit- vien esiintymien löytämiseksi pitäisi alueella sat- tuja esiintymiä. Potentiaali uusien kaivostoimintaan sata systemaattiseen tutkimukseen samalla tavalla johtavien esiintymien löytymiseen on hyvä, jos ver- kuin GTK teki Kaustisen alueella vuosina 2003−2012 rataan nyt tiedossa olevia malmimääriä Hämeen (Ahtola ym. 2015). vyöhykkeen löytämättömien mineraalivarantojen Kuparimalmit ovat perinteinen Kanta-Hämeen arvioon ja vastaaviin geologisiin muodostumiin malmityyppi. Kuparin esiintyminen porfyyrikupa- muualla maailmassa. rityypin malmina on uusi havainto, ja se voi johtaa Kanta-Hämeen tunnetut Au-esiintymät ovat uudenlaiseen, suurempia esiintymiä kartoittavaan samaa tyyppiä kuin Huittisten Jokisivun kultakai- malminetsintään Kanta-Hämeen alueella. Malmi- vos. Malmin rikastusteknologia ja kustannusra- tyypistä on jo tunnistettu selkeästi yksi esiintymä kenne tunnetaan hyvin, joten kaivoksen perusta- ja on myös viitteitä useammasta. Jatkotutkimukset misen kannalta ratkaisevaa on malmin koko, kullan vaativat nyt lisää systemaattista malminetsintää pitoisuus malmissa ja kullan maailmanmarkkina- esiintymien koon kartoittamiseksi ja uusien esiin- hinta. Hämeen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuu- tymien löytämiseksi. det löytää lisää kultaa ja myös uusia kultaesiintymiä. Kaivosmallit on tätä tutkimusta varten on haettu Verrattaessa Hämeen vyöhykkeen tunnettuja kul- mahdollisuuksien mukaan saman malmityypin ja tavarantoja Hämeen vyöhykkeen arvioituun löytä- kokoluokan kaivoksista. Jos investointi- ja tuo- mättömään kultavarantoon, tunnetaan nyt vasta tantotietoja ei ollut saatavilla, rakennettiin kai- vajaat 20 % Hämeen vyöhykkeen potentiaalisista vosmalli muista saman kokoluokan ja samanlaisen kultavarannoista. infrastruktuurin omaavista kaivoksista, joista oli Litiumin merkitys akkuteollisuuden raaka- saatavilla riittävästi taloustietoa. Kultakaivoksen aineena kasvaa erityisesti sähkökäyttöisten kulku- mallina oli Pampalon kultakaivos, litiumkaivoksen neuvojen lisääntymisen myötä. Kanta-Hämeestä mallina Kaustisen kaivosprojekti ja kuparikaivoksen on geologisen tiedon perusteella mahdollista löytää mallina Laivan kultakaivos. Kuparin tuotantoluvut lisää litiumia, mikä voisi johtaa litiumia tuottavan arvioitiin Hämeen vyöhykkeelle analogisissa geolo- kaivoksen avaamiseen. Yritysten satsaus litiumin gisissa muodostumissa olevien saman malmityypin etsintään Kanta-Hämeen alueella on ollut vähäistä. kaivosten mediaaniarvojen mukaan. Nyt tunnetut esiintymät ovat olleet tiedossa osin

35 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Ahtola, T. 2012. Somero Li. Julkaisussa: Metallogenic Dragon Mining 2016b. http://www.dragonmining.com/ areas in Finland. Julkaisussa: Eilu, P. (toim.) Mineral jokisivu deposits and metallogeny of Fennoscandia. Geologian Dragon Mining 2017. http://www.dragonmining.com/jo- tutkimuskeskus, Special Paper 53, 217−218. kisivu, 28.2.2017. Ahtola, T. & Kuusela, J. 2015. Litium tutkimukset Somer- Eilu, P. (toim.) 2012 Mineral deposits and metallogeny on Luhtinmäellä vuonna 2012. Geologian tutkimus- of Fennoscandia. Geologian tutkimuskeskus, Special keskus, arkistoraportti 103/2015. Paper 52. 401 s. Ahtola, T. (toim.), Kuusela, J., Käpyaho, A. & Kontonie- Eilu, P. 2015. Gold deposits. Julkaisussa: Maier, W.D., mi, O. 2015. Overview of lithium pegmatite explora- Lahtinen, R. & O’Brien, H. Mineral Deposits of Fin- tion in the Kaustinen area in 2003-2012. Geologian land, 377−403. tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 220. Eilu, P., Rasilainen, K., Halkoaho, T., Huovinen, I., Ahtola, T., Kuusela, J., Seppänen, H., Vartiainen, R., Kärkkäinen, N., Kontoniemi, O., Lepistö, K., Niira- Lintinen, P., Niemelä, M. & Lohva, J. 2010. Teol- nen, T. & Sorjonen-Ward, P. 2015. Quantitative as- lisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2008−2010. sessment of undiscovered resources in orogenic gold Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M10.4/ deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tut- 2010/56. kimusraportti 216. 318 s. Ahtola, T., Sarapää, O. & Lohva, J. 2007. Tutkimus- GaaI, G. & Isobanni, M. 1979. Characteristics of igneous työselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Mat- intrusions and various wall rocks in some Precambrian kussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista porphyry copper-molybdenum deposits in Pohjan- kaoliinitutkimuksista vuosina 2004−2005. Geologian maa, Finland. Econ. Geol. 74, 1198−1210. tutkimuskeskus, arkistoraportti M10.4/2010/56. Geology for investors 2017. http://www.geologyforin- Alviola, R. 1989. The granitic pegmatites of the Some- vestors.com/simple-metal-equivalent-calculator- ro-Tammela area. Geological Survey of Finland, sym- for-mining-results/ posium, Lateorogenic and synorogenic Svecofennian Grönholm, S. & Kärkkäinen, N. (toim.) 2012. Gold in granitoids and associated pegmatites of Southern Fin- Southern Finland: Results of GTK studies 1998-2011. land. Geologian tutkimuskeskus, Opas 26, 11−15. Geologian tutkimuskeskus, Special Paper 52. 276 s. Alviola, R. 1993. Tutkimustyöselostus Tammelan kun- Grönholm, S., Vuori, S., Alanen, J. & Karttunen, K. 2011. nassa, valtausalueella Kietyönmäki 1, kaiv. rek. N:o Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisis- 3991/1, suoritetuista teollisuusmineraalitutkimuk- sa valtausalueilla Palokallio 1 (8524/1) ja Palokallio 2 sista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti (8524/2) vuosina 2006−2009. Geologian tutkimuskes- M06/2024/-93/1/85. 7 s. kus, arkistoraportti 43/2011. 15 s. + 16 liites. Alviola, R. 1994. Tammelan Kietyömäen litium-esiin- Haga, I. 1984. Kaivoslain 19 pyk. mukainen tutkimustyö- tymää koskevat tutkimukset vuosina 1985−1993. Geo- maaselostus: Somero, Satulinmäki. Outokumpu Oy, logian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2024/- Report 080/202 06/IEH/1984. 2 s. (in Finnish) 93/1/85. Hakkarainen, G. 1994. Geology and geochemistry of the Alviola, R. 2003. Pegmatiittien malmipotentiaalista Suo- Hämeenlinna-Somero volcanic belt, southwest ern messa., Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Finland: a Paleoproterozoic island arc. Julkaisussa: M. M10/03/85. (in Finnish) Nironen, Y. Kähkönen (toim.) Geochemistry of Prote- Alviola, R., Keskisaari, K., Kujala-Tammi, M-R., Ajlani, rozoic supracrustal rocks in Finland. Geologian tutki- M. & Väätäinen, J. 2004. Forssan – Someron alueen muskeskus, Special Paper 19, 85−100. graniittipegmatiitit − Granite pegmatites of Forssa- Heiskanen, E. 1957. Letter to the Ministry of Trade and Somero pegmatite field. Guide map. Espoo: Geologian Industry 17.4.1957. 3 s. (in Finnish) tutkimuskeskus. Heiskanen, E. 1959. Yhteenveto Someron malmialueen Aurola, E. 1963. On the pegmatites in Torro area, south- tutkimustöistä ja niiden tuloksista. Malmikaivos Oy, western Finland. Geologian tutkimuskeskus, Bulletin Report 12.10.1959. 4 s. (in Finnish) 206. 32 s. Huhta, P., Kärkkäinen, N. & Tiainen, M. 2015. Hämeen Bejgarn, T, Årebäck, H, Weihed, P. & Nylander, J. 2011. malmipotentiaali: moreenigeokemia. Geologian tut- Geology, petrology and alteration geochemistry of the kimukeskus, arkistoraportti 89/2015. Palaeoproterozoic intrusive hosted Älgträsk Au depo- Hulkki, H. 2016. SOM-analyysi Hämeen vyöhykkeen mo- sit, Northern Sweden. Julkaisussa: Sial, A. N., Betten- reeniaineistosta. Geologian tutkimuskeskus, arkisto- court, J. S., DeCampos, C. P. & Ferreira, V. P. (toim.) raportti 111/2015. 20 s. Granite-Related Ore Deposits. London: Geological So- Huopaniemi, P. 1978. Selostus tutkimustöistä Malmikai- ciety, Spec. Pub. 350, 105–132. vos Oy.n valtauksilla Särkijärvi, kaivosrekisterinume- Bradley, D. & McCauley, A. 2013. A Preliminary Deposit ro 2545/1, Kaukjärvi, kaivosrekisterinumero 2545/2 ja Model for Lithium-Cesium-Tantalum (LCT) Pegma- Särkisuo, kaivosrekisterinumero 2520/1-3. Malmikai- tites. Open-File Report 2013-1008. U. S. Geological vos Oy, raportti. 2 s. Survey. John, D. A. (toim.) 2010. Porphyry Copper Deposit Model Černý, P. & Ercit, T. S. 2005. The classification of gra- Scientific Investigations Report 2010–5070–B. USGS. nitic pegmatites revisited. The Canadian mineralogist Kinnunen, A. 1987. Selostus valtausalueella ”Katumajär- 43, 2005−2026. vi” suoritetuista tutkimuksista. OKU Raportti 080/2131 Cox, S. F. 2016. Injection-driven swarm seismicity and 09, 12/AAK/1987. 3 s., 4 liites. permeability enhancement: Implications for the dy- Kinnunen, A. 1990. Selostus valtausalueella ”Kotkan- namics of hydrothermal ore systems in high fluid- poika” suoritetuista tutkimuksista. OKU raportti flux, overpressured faulting regimes – An Invited pa- 080/2131 03 A/AAK/1990. 4 s., 6 liites. per. Economic Geology 111, 559−587. Klami, J. 2013. Jokioisten Kedonojankulman Cu-Au Dragon Mining 2016a. http://www.dragonmining.com/ -esiintymän fluidisulkeumatutkimukset. Pro Gradu- static/files/24/presentation-pdac2016-020316final. tutkielma, Helsingin yliopisto. 58 s. pdf

36 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Koistinen, E. & Kärkkäinen, N. 2006. Mineral resource Lahtinen, R., Korja, A. & Nironen, M. 2005. Palaeopro- assessment and 3D modelling of the Satulinmäki gold terozoic tectonic evolution. Julkaisussa: Lehtinen, M., deposit. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Nurmi, P. A. & Ramo, O. T. (toim.) Precambrian Geolo- M19/2006/2/10. 36 s. gy of Finland – Key to the Evolution of the Fennoscan- Kokkola, M. 1986. Kaivoslain 19 pyk. mukainen tutki- dian Shield. Amsterdam: Elsevier, 481–532. mustyöselostus: Tammela, Liesjärvi, Liesjärvi 2, Lun- Laukkonen, J. & Törmä, H. 2014. Suomen kaivosalan vai- kinjärvi1-2, Lammaslammi, Puolikkaansuo, Letonpää, kuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010–2020. kaiv. rek. n:o 4235/1, 4358/2, 4358/3-4, 4366/1, 4639/1, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 4358/1.Outokumpu Oy, Report 080/2113/MK/94. 3 s. (in 136. Finnish) Leväniemi, H. 2013. Lithium Pegmatite prospectivi- Kokkola, M. 1994. Kaivoslain 19 pyk. mukainen tutki- ty Modelling in Somero-Tammela area, Southern mustyöselostus: Tammela, Liesjärvi 1- 2, Lunkinjärvi Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 1-2, Lammaslammi, Puolikkaansuo, Letonpää, kaiv. 151/2013. 15 s. rek. n:o 4366/1, 4358/2, 4358/3, 4358/1, 4639/1, 4358/4, Leväniemi, H. 2016. Särkisuon gabron geofysikaaliset 4235/1. Outokumpu Oy, Report 080/2113/MK/94. 4 s., 5 tutkimukset 2014−2015. Geologian tutkimuskeskus, liitettä. (in Finnish) arkistoraportti 136/2015. Kähkönen, Y. 2005. Svecofennian supracrustal rocks. In: Leväniemi, H. & Kärkkäinen, N. 2016. Tammelan Lies- Precambrian geology of Finland: key to the evolution järven Au-Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimuk- of the Fennoscandian Shield. Developments in Pre- set 2016. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti cambrian geology 14. Amsterdam: Elsevier, 343−405. 93/2016. 10 s. Kärkkäinen, N. 2014. Kultapotentiaalin kartoitusta Joki- Lindmark, B. 1996. Kuparimalmitutkimukset Kalvolan oisissa, Ypäjällä ja Tammelassa 2008−2009. Geologian Pirttikoskella vuosina 1989−1992. Geologian tutki- tutkimuskeskus, arkistoraportti 112/2015. 23 s. muskeskus, arkistoraportti M19/2113/-96/1/10. 10 s., Kärkkäinen, N. 2015. Hämeen malmipotentiaali: Malmi- 5 liites. viitteet. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Mikkola, A. 1963. Porfyyri-kuparimalmeista. Geologi 15, 115/2014. 36 s. 5−6. Kärkkäinen, N. & Koistinen, E. 2010. Tutkimustyöselos- Mäkelä, K. 1977. Mlaminetsintätyöt Jokioisten Kiipussa tus Someron ja Jokioisten kunnissa, valtausalueella v:n 1976 loppuun. Outokumpu Oy:n tutkimusraportti Satulinmäki (kaivosrek.nro 7303/1) vuosina 2001−2006 001/2113/KMH/77. 5 s., 9 liitettä. suoritetuista kultatutkimuksista. Geologian tutki- Mäkelä, K. 1980a. Geochemistry and origin of Haveri and muskeskus, arkistoraportti M06/2024/2010/59. 12 s. + Kiipu, Proterozoic strata-bound volcanogenic gold- 4 liites. (in Finnish) copper and zinc mineralizations from southwestern Kärkkäinen, N. & Tiainen, M. 2016. Hydroterminen Finland. Geologian tutkimuskeskus, Bulletin 310. 79 s. muuttuminen Hämeen kallioperässä. Geologian tut- Mäkelä, K. 1980b. Kaivoslain 19§:n mukainen tutkimus- kimuskeskus, arkistoraportti 60/2016. 43 s. työselostus, Iittala-Leteensuo I, II ja III. Outokumpu Kärkkäinen, N. & Valjus, T. 2016. Vähäjoen (Susimäen) Oy, Exploration, Report 080/2132 01, 04/KM/1980. 3 s. ja Riutan (Köyliön) ilmeniitti-magnatiittiesiintymät (in Finnish) Satakunnassa. Geologian tutkimuskeskus, arkisto– Mäkelä, U. 1981. Kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimusraportti 27/2016. 18 s. + liitteet. työselostus Lammi, Pääjärvi I ja II, kaivosrekiste- Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Käpyaho, A. 2015 Kokko- rinumero: 2902/2, 2902/1. Outokumpu Oy, raportti joen graniitin Au-Cu-W tutkimukset Urjalassa v. 080/2134 04/UM/1981. 3s., 6 liitettä. 2006−2011, Geologian tutkimuskeskus, arkistoraport- Mäkelä, U. 1983. Someron Tupalan Zn-Pb-Ag-malmin ti 69/2015. tutkimuksista. Outokumpu Oy Exploration, Report Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Leväniemi, H. 2015. Tamme- 001/2024 05/UM/1983. 7 s. (in Finnish) lan Liesjärven Au-Cu tutkimukset vuosina 2014−2015. Mäkelä, U. 1989. Geological and geochemical environ- Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 112/2015. ments of Precambrian sulphide deposits in southwes- Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Huotari-Halkosaari, T., tern Finland. Annales Academiae Scient.Fennicae. Se- Kuusela, J., Muhammad, S. & Huhta, P. 2016. Uu- ries A. III. Geologica-Geographica 151. 102 s. nimäki gold prospect, Huittinen, Southwest Finland. Neuvonen, K. 1956. Forssan alueen kallioperä. Summary: Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 77/2015. 32 Pre-Quaternary Rocks of the Forssa Map-Sheet are. s., 10 liitettä. Suomen geologinen kartta 1:100 000, kallioperäkart- Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T. 2007. Tut- tojen selitykset, lehti 2113. Geologinen tutkimuslaitos. kimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan 37 s. kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kai- Nironen, M., Kousa, J., Luukas, J. & Lahtinen, R. (toim.) vosrek.nro 7482/1, valtauksilla. Geologian tutkimus- 2016. Suomen Geologinen Kartta – Kallioperä 1:1 000 keskus, arkisto M06/2024/2007/10/69. 6 s. (in Fin- 000. Geologian tutkimuskeskus. nish) Nordensköld, N. 1855. Beskrifning öfver de i Finland fun- Kärkkäinen, N., Leväniemi, H., Kojonen, K., Huhta, P. & na mineralier (uusittu painos 1863) Stockholm. Tiainen, M. 2016. Lempään gabron nikkeliminerali- Nordkalk 2017. http://www.nordkalk.fi/yhteystiedot/toi- saation tutkimus Forssassa vuosina 2013−2016. Geolo- mipaikat/Suomi/Vampula/, 28.2.2017. gian tutkimuskeskus, arkistoraportti 63/2016. Nortec Minerals Corp. lehdistötiedote 15.9.2016. Lahtinen, R. 1994. Crustal evolution of the Svecofennian Nurmi, P. A. & Isohanni, M. 1984. Rock, till, and stream- and Karelian domains during 2.1–1.79 Ga, with special sediment geochemistry in the search for porphyrytype emphasis on the geochemistry and origin of 1.93–1.91 Mo-Cu-Au deposits in the Proterozoic Rautio batho- Ga gneissic tonalites and associated supracrustal lith, western Finland. J. Geochem. Explor. 20. rocks in the Rautalampi area, central Finland. Geolo- Nurmi, P. A., Front, K., Lampio, E. & Nironen, M. 1984. gian tutkimuskeskus, Bulletin 378. 128 s. Etelä-Suomen svekokarjalaiset, porfyyrityyppiset Lahtinen, R. 1996. Geochemistry of Palaeoproterozoic moIybdeeni ja kupariesiintymät; niiden granitoidi supracrustal and plutonic rocks in the Tampere-Hä- isäntäkivet ja litogeokemiallinen etsintä. Summary: meenlinna area, southern Finland. Geologian tutki- Svecokarelian porphyry-type molybdenum a~d cop- muskeskus, Bulletin 389. 113 s. per oceurences in southern Finland: their granitoid

37 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

host rocks and lithogeochemical exploration. Geolo- Saalmann, K., Mänttäri, I., Ruffet, G. & Whitehouse, M. gian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 67. 88 s. J. 2009. Age and tectonic framework of structurally Papunen, H. (toim.) 1990. Sinkkiprojektin loppuraportti. controlled Palaeoproterozoic gold mineralization in University of Turku, Institute of Geology and Minera- the Häme belt of southern Finland. Precambrian Re- logy, Publication 22. 143 s. (in Finnish) search 174, 53−77. Peltonen, P. 2005. Svecofennian mafic-ultramafic intru- Saikkonen, R. 1981. Hirvikallion petaliittiesiintymä, sions. Julkaisussa: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. & Ramo, Tammela. Oy Lohja Ab, Malminetsintä, Raportti O. T. (toim.) Precambrian Geology of Finland – Key to 12.1.1981. the Evolution of the Fennoscandian Shield. Amster- Serafimovski, T., Stefanova, V. & Volkov, A. V. 2010. dam: Elsevier, 407–442. Dwarf copper-gold porphyry deposits of the Buchim- Puustinen, K. 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mine- Damjan-Borov Dol ore district, Republic of Macedonia raalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001, (FYROM). Geology of Ore Deposits. Volume 52, Issue 3, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen 179–195. valossa. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Sillitoe. R. H. 2010. Porhyry Copper Systems. Economic M10.1/2003/3. 578 s. (in Finnish) Geology, v.105, 3−41. Rasilainen, K. & Eilu, P. 2016. Assessment of undiscove- Singer, D. A. & Menzie, W. D. 2005. Statistical guides to red mineral resources of copper, zinc, nickel and gold estimating the number of undiscovered mineral de- for the Häme Belt. Geologian tutkimuskeskus, arkis- posits: an example with porphyry copper deposits. toraportti 94/2015. 62 s. Julkaisussa: Cheng, Q. & Bonham-Carter, G. (toim.) Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T., Heino, T., Huo- Proceedings of IAMG – The annual conference of the vinen, I., Iljina, M., Juopperi, H., Karinen, T., Kärk- International Assoc. for Mathematical Geology. Geo- käinen, N., Karvinen, A., Kontinen, A., Kontonie- matics Research Laboratory, York University, Toronto, mi, O., Kousa, J., Lauri, L.S., Lepistö, K., Luukas, J., Canada, 1028–1033. Makkonen, H., Manninen, T., Niiranen, T., Nikan- Singer, D. A. & Menzie, W. D. 2010. Quantitative mineral der, J., Pietikäinen, K., Räsänen, J., Sipilä, P., Sorjo- resource assessments: An integrated approach. New nen-Ward, P., Tiainen, M., Tontti, M., Törmänen, T. York: Oxford University Press. 219 s. & Västi, K. 2016. Assessment of undiscovered metal Singer, D. A, Berger, V. I. & Moring, B. C. 2008. Porphyry resources in Finland. Ore Geology Reviews, in press Copper Deposits of the World: Database and Grade and (http://dx.doi.org/10.1016/j.oregeorev.2016.09.031) Tonnage Models, 2008. U.S. Geological Survey Open- Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T., Iljina, M. & Ka- File Report 2008-1155 version 1.0. rinen, T. 2010. Quantitative mineral resource assess- Sipilä, P. & Kujala, H. 2014. Hämeen vyöhykkeen vulka- ment of platinum, palladium, gold, nickel, and cop- niittien geokemia. Geologian tutkimuskeskus, arkis- per in undiscovered PGE deposits in mafic-ultramafic toraportti 119/2014. 120 s. layered intrusions in Finland. Geologian tutkimuskes- Sipilä, P., Mattila, J. & Tiainen, M. 2011. Pirkanmaan vy- kus, Tutkimusraportti 180. 338 s. öhykkeen ja Hämeen vyöhykkeen välinen terraanira- Rasilainen K., Eilu P., Halkoaho T., Karinen, T., Kon- jatulkinta. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti nunaho, J., Kontinen, A. & Törmänen, T. 2016. 2/2011. 27 s. Quantitative assessment of undiscovered resources in Suvenmaa, L. 1961. Someron malmitutkimusten vaiheita. stratiform and podiform chromite deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskuksen arkistossa Outkumpu Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 226. Oy:n 1971-koelmat: L.Suvenmaan tekstejä 1972. 92 s. 186 s. Tiainen, M. & Viita, H. 1994. Determination of ore po- Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T., Karvinen, A., tential areas in the Häme belt, southwestern Finland, Kontinen, A., Kousa, J., Lauri, L., Luukas, J., Niira- by integration of geological, geophysical and till geo- nen, T., Nikander, J., Sipilä, P., Sorjonen-Ward, P., chemical data. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimus- Tiainen, M., Törmänen, T. & Västi, K. 2014. Quanti- raportti 125. 49 s. tative assessment of undiscovered resources in volca- Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Huhta, P., Leväniemi, nogenic massive sulphide deposits, porphyry copper H., Sipilä, P., Mäkitie, H., Grönholm, S., Ahtola, deposits and Outokumpu-type deposits in Finland. T., Kuusela, J. & Rasilainen, K. 2017. Etelä-Suomen Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 208. 60 s. malmipotentiaalihankkeen 2551005 loppuraportti Rasilainen, K., Eilu, P., Äikäs, O., Halkoaho, T., Heino, 2011-2015. T., Iljina, M., Juopperi, H., Kontinen, A., Kärkkäin- Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Lohva, J., en, N., Makkonen, H., Manninen, T., Pietikäinen, Sipilä, P. & Huhta, P. 2012. Discovery of the Kedono- K., Räsänen, J., Tiainen, M., Tontti, M. & Törmänen, jankulma Cu-Au occurrence, hosted by a Svecofennian T. 2012. Quantitative mineral resource assessment of porphyritic granitoid in Southern Finland. In: Gold in nickel, copper and cobalt in undiscovered Ni-Cu de- Southern Finland: results of GTK studies 1998−2011. posits in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tutki- Geologian tutkimuskeskus, Special Paper 52, 73−90. musraportti 194. 521 s. Saatavissa: http://arkisto.gtk. Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Pakkanen, L. fi/tr/tr_194.pdf. & Sipilä, P. 2011. Kedonojankulma, a recently discov- Rasilainen, K., Lahtinen, R. & Bornhorst, T. J. 2008. The ered Palaeoproterozoic porphyry-type Cu-Au deposit Rock Geochemical Database of Finland Manual. Geo- in Southern Finland. Julkaisussa: Barra, F., Reich, M., logian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 164. 38 s. Campos, E. & Tornos, F. (toim.) Let´s Talk Ore Depos- Ruskeeniemi, T. 1991. Kiipun muodostuman muut- its. Proceedings of the Eleventh Biennal SGA Meeting, tumisilmiöt ja niiden merkitys malminetsinnän kan- 26−29 September 2011, Antofagasta, Chile. Ediciones nalta. Turun yliopisto. Geologian ja mineralogian os- Universidad Catolica del Norte, Antofagasta, Chile, aston julkaisu 26. Turku: Turun yliopisto. 60 s., 3 liites. 303−395. Saalmann, K., Mänttäri, I., Peltonen, P., Whitehouse, Tiainen, M., Leväniemi, H. & Markmovaara-Koivisto, M. J., Grönholm, P. & Talikka, M. 2010. Geochro- M. 2016a. Jokioisten Kuuman Zn-aiheen malmitut- nology and structural relationships of mesothermal kimukset vuosina 2004−2014. Geologian tutkimus- gold mineralization in the Palaeoproterozoic Jokisivu keskus, arkistoraportti 99/2016. prospect, southern Finland. Geological Magazine 147, 551–569.

38 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Tiainen, M., Leväniemi, H. & Nyman, K. 2016b. Forssan USGS 2016. U.S. Geological Survey, Mineral Commodity Arolanmäen malmitutkimukset vuosina 2004−2014. Summaries, January 2016, Lithium, 100−101. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 100/2016. Vaasjoki, M., Korsman, K. & Koistinen, T. 2005. Over- Tiainen, M., Molnár, F. & Koistinen, E. 2013a. The view. In: Precambrian geology of Finland: key to the Cu-Mo-Au mineralization of the Paleoproterozo- evolution of the Fennoscandian Shield. Developments ic Kedonojankulma intrusion, Häme belt, Southern in Precambrian geology 14. Amsterdam: Elsevier, 1−18. Finland. Sveriges geologiska undersökning. Biennial Vesasalo, A. 1959. On the petalite occurrences of Tam- SGA Meeting Mineral deposit research for a high-tech mela, SW Finland. Bulletin of the Geological Society of world: 12th Biennial SGA Meeting 12−15 August 2913, Finland 31, 59–74. Uppsala, Sweden. Uppsala: Sveriges geologiska un- Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Valjus, T. dersökning 2013, 892−895. 2005. Ritakallio gold prospects, Huittinen, SW Fin- Tiainen, M., Molnar, F., Kärkkäinen, N. & Koistinen, E. land. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 2013b. The Forssa-Jokioinen Cu-Au-Zn province with CM06/2112/2005/1/10. 53 s. special emphasis on the Kedonojankulma Cu deposit. Virkkunen, M. 1962. (ilman otsikkoa). Geologian tutki- Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 198. muskeskus, arkistoraportti M17/Tm,So-62/1/85. Tukes 2015. Rikasteiden, metallien, mineraalien ja vu- Weihed, P., Bergman, J. & Bergström, U. 1992. Metal- olukiven tuotantoluvut (tonnia / v). Saatavissa: http:// logeny and tectonic evolution of the Early Proterozoic www.tukes.fi/Tiedostot/kaivokset/tilastot/Vuositu- Skellefte district, northern Sweden. Precambrian Re- otanto_05-14.pdf search 58, 143–167.

39 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

5 KANTA-HÄMEEN POTENTIAALISTEN KAIVOSTEN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN MALLINNUS

Susanna Kujala, Aapo Jumppanen, Outi Hakala, Paavo Istolahti ja Hannu Törmä

5.1 Aluetaloudellisen vaikutusarvioinnin tavoitteet, aineisto ja laskentamenetelmä

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteutta- ruusluokkaa kuin Pampalossa. Litiumtarkastelu massa osiossa tarkastellaan Kanta-Hämeen alueelle eroaa kulta- ja kuparitarkasteluista siinä, että mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetalou- vertailukohteena on suunnitteilla oleva kaivos. dellista vaikuttavuutta. Kaustisen litiumkaivoksen investoinneista ja Tässä osiossa tavoitteena oli selvittää nykyisen tuotannosta on olemassa kuitenkin tarkat arviot tiedon mukaan kolmen Kanta-Hämeen potentiaali- (pre-feasibility study), joita käyttämällä refe- simman malmityypin ja niiden kohdealueille mah- rensseinä Kanta-Hämeeseen saadaan hyvä kuva dollisesti tulevaisuudessa rakennettavien kaivosten potentiaalisen kaivoksen vaikutuksista alueeseen. aluetaloudellisia vaikutuksia. Nämä malmityypit ja Kuparitarkastelussa referenssikaivokseksi inves- kohdealueet ovat Tammelan-Someron kultaesiin- toinneista on valittu Laivan kultakaivos, koska tymät, Tammelan-Someron litiumesiintymät sekä Laiva ja mahdollinen Kanta-Hämeen kuparikaivos Jokioisten-Forssan-Tammelan kupari-kultamal- olisivat eri malmeista huolimatta todennäköisesti misysteemi, joista on kerrottu tarkemmin edelli- samaa kokoluokkaa ja lisäksi työmenetelmät ja tek- sissä luvuissa. Potentiaalisten kaivosten yli vuosien nologia olisivat samankaltaiset. Kuparitarkastelun ulottuva aluetaloudellinen vaikuttavuus laskettiin tuotanto-oletukset perustustuvat vastaavantyyp- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehite- pisten prekambristen porfyyrikuparimalmien tyllä alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn- mediaanikokoon. simulaatiomallilla. Tutkimus on luonteeltaan Kaivostoiminta etenee nelivaiheisen elinkaari- määriteltyihin lähtöoletuksiin perustuvaa tieteel- mallin mukaan, johon kuuluvat malmin etsintä, kai- listä laskentaa. Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset voksen avaaminen (investointivaihe), tuotantovaihe kohdistuvat työllisyyteen ja elintasoon. sekä kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito (Kauppila Tässä tarkastelussa on hyödynnetty Suomessa 2015). Tässä tarkastelussa arvioidaan Kanta-Hä– jo toimivien tai perustamisvaiheessa olevien kai- meen potentiaalisten kaivosten investointi- ja vosten arvioiduista investoinneista ja tuotannosta käyttövaiheiden vaikutusta erityisesti maakun- saatuja vertailutietoja uskottavan referenssipoh- nan työllisyyteen ja talouteen. Investointivaihetta jan luomisessa aluetaloudellisten vaikutusten arvi- edeltävää malminetsintävaihetta sekä sulkemista oinnille. Referenssikaivosten valinnat perustuvat ja jälkihoitoa ei tässä yhteydessä otettu huomioon, alan asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitkä sillä niistä on huonommin tietoja saatavilla ja nii- kaivokset vastaavat parhaiten Kanta-Hämeen den vaikutukset ovat investointi- ja tuotantovai- potentiaalisia malmityyppejä ja kohdealueita. hetta pienemmät. Silti näilläkin vaiheilla on omat Referenssikaivoksista on lisäksi olemassa riittävästi vaikutuksensa aluetalouteen, joten on syytä ottaa luotettavia investointi- ja tuotantotietoja vaikut- huomioon, että ne puuttuvat tästä tarkastelusta. tavuuslaskelmia varten. Referensseinä on käytetty Kaivostoiminnan merkitystä tarkastellaan siten, kullan osalta Endomines Oy:n Ilomantsin Pampalon että huomioidaan investointivaiheiden ja toiminta- kultakaivosta, litiumin osalta Kaustiselle ja Ullavalle vaiheiden limittäinen eteneminen. Toimintavaiheen suunnitteilla olevaa Keliber Oy:n litiumkaivosta ja keston oletettiin olevan kultakaivoksella 10 vuotta, kuparin osalta Nordic Mines Oy:n Laivan kultakai- litiumkaivoksella 16 vuotta ja kuparikaivoksella 20 vosta ja GTK:n asiantuntijoiden arvioita. vuotta. Laskelmat on suoritettu yleisen tasapai- Pampalon kaivos valittiin referenssikaivokseksi non RegFinDyn-mallilla (mm. Törmä ym. 2015). Kanta-Hämeen kultaesiintymälle vaikeuksistaan Aluetaloudellisen mallin kuvaus on raportin liit- huolimatta, koska esimerkiksi louhintamäärien teenä (Liite 1). oletettiin olevan Kanta-Hämeessä samaa suu-

40 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

5.2 Vertailuasetelmat

5.2.1 Endomines Oy, Pampalon kultakaivos haimmillaan yli 100 työpaikkaa Pohjois-Karjalaan. Vuonna 2014 työntekijöistä 15 prosenttia oli kor- Endominesin Pampalon kultakaivos sivulouhok- keasti koulutettuja ja 70 prosenttia oli paikalli- sineen aloitti toimintansa vuonna 2011 Ilomantsin sia. Työntekijöistä 50 prosenttia oli koulutettu Hattuvaaran kylässä. Maaperätutkimukset kai- yhteistyössä Endominesin ja Pohjois-Karjalan voksen alueella on aloitettu jo 1980-luvulla, ja TE-toimiston kanssa. Koulutetut olivat pääosin Outokumpu Oy aloitti koelouhinnat 1990-luvun Ilomantsin alueelta kotoisin olleita työttömiä. loppupuolella. Endomines Oy:n omistukseen kai- Heidän joukossaan oli myös joitakin paluumuut- vos siirtyi vuonna 2006 (Moliis 2010). tajia sekä joensuulaisia ja enolaisia (Ekberg 2014, Tavoitteena Pampalossa oli tuottaa vajaa tuhat Ekberg 2017). Kaiken kaikkiaan noin 70 paikallista kiloa kultaa vuodessa. Tähän mennessä parhaim- sai töitä suoraan kaivokselta, joko Endominesin tai pana vuotena (2012) kultaa tuotettiin hieman yli 800 sen alihankkijoiden palveluksessa vuonna 2014. kiloa. Vuosina 2014–2016 Pampalon tuotannossa on Paikallisilla Endomines on tarkoittanut suurten ollut vastoinkäymisiä. Kullan tuotanto laski vuo- etäisyyksien Pohjois-Karjalassa 100–120 kilometrin den 2014 tammi-kesäkuusta vuoden 2015 tammi- työssäkäyntialuetta, jonka piiriin ovat mahtuneet kesäkuuhun 30 prosenttia. Vuodelle 2015 tuotannon ennen kaikkea Joensuun kaupunki ja sen entisistä tavoitteeksi oli asetettu 600 kiloa. Vuoden loppuun liitoskunnista Eno (Ekberg 2017). mennessä kultaa tuotettiin 530 kiloa (Heikkilä 2015, Pampalon kaltaiset paikallisen tason työllisyys- Endomines AB 2016c). Vuosi oli ollut kuitenkin vai- vaikutukset eivät välttämättä konkretisoidu samalla kea. Kaivoksen alasajoa ylläpitotasolle harkittiin tavoin Kanta-Hämeessä Forssan-Tammelan- yhtenä mahdollisuutena elokuussa 2015 käynnisty- Jokioisten seudulla. Ilomantsin kunta on harvaan neiden YT-neuvotteluiden yhteydessä (Endomines asuttua syrjäistä maaseutua. Pohjois-Karjalan ja AB 2016c). Vuoden 2016 aikana siirryttiin vali- koko Suomen itäisimmästä kunnasta on pitkät koivaan kaivostoimintaan (”selective mining”). etäisyydet naapurimaakuntiin Kainuuseen, Pohjois- Tuotantotavoitteeksi asetettiin 300–350 kiloa, joka ja Etelä-Savoon sekä Etelä-Karjalaan. Forssan, saavutettiin. Kultaa tuotettiin yhteensä 330 kiloa, Tammelan ja Jokioisten kuntien alueet ovat pää- ja jokainen vuosineljännes oli aikaisempaa tuotta- osin huomattavasti tiheämmin asuttua kaupunkien vampi. Syynä suotuisaan kehitykseen oli louhinnan läheistä maaseutua sekä kaupunkien kehysaluetta, strateginen keskittäminen niille alueille, joiden mal- jossa taloudellinen toimeliaisuus on suurempaa min kultapitoisuus oli suurin (Endomines AB 2017). (Kaupunki-maaseutu-luokitus 2014). Työvoiman Toiminnan käynnistyessä kaivoksen työntekijöi- tarjonta on todennäköisesti näillä kahdella alueella den tavoitemäärä oli 70, joka toteutui. Vuonna 2014 hyvin erilaista. Pampalossa oli 70 omaa ja 30 urakoitsijan työnteki- Ilomantsin kaltaisilla syrjäisillä seuduilla työl- jää, joista 70 prosenttia oli paikallisia (Ekberg 2014). listymismahdollisuudet ovat rajoitetumpia kuin Tuotannon laskun vuoksi kaivosyhtiössä aloitet- tiheästi asutussa Kanta-Hämeessä. Pohjois- tiin elokuussa 2015 YT-neuvottelut, jotka koskivat Karjalassa on panostettu vahvasti kaivosalan toi- yhtiön noin 72 työntekijää sekä 40:tä urakoitsijoiden sen asteen koulutukseen. Kanta-Hämeessä ei alan työntekijää. Syynä neuvotteluihin oli kullan hinnan koulutusta ole tarjolla tällä hetkellä (Kaiva.fi 2016). laskun aiheuttama kassavaje sekä vaikeudet pai- Tämä vaikuttaa koulutetun kaivosalan työvoiman kantaa kultarikkaimpia malmiesiintymiä (Heikkilä tarjontaan, jonka voisi olettaa Pohjois-Karjalassa 2015, Endomines AB 2016c). YT-neuvottelujen seu- olevan tällä hetkellä suhteessa suurempaa. Toisaalta rauksena lomautettiin noin puolet kaivosyhtiön Kanta-Hämeessä on Pohjois-Karjalaa runsaampi omasta työvoimasta eli 35 henkilöä tammikuusta väestöpohja. Forssan-Tammelan-Jokioisten seu- 2016 alkaen. Myös alihankkijat vähensivät työvoi- dulla ollaan monen maakunnan rajalla: Uusimaa, maansa (Endomines AB 2016c). Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa ovat Pampalon esimerkki osoittaa, että kaivostoimin- kaikki alle 100 kilometrin säteellä. Ylipäätään taan voi liittyä haasteita, kuten maailmanmarkki- Suomen tiheimmin asutut alueet ja suurimmat nahintojen muutoksia tai malmin etsintään liittyviä kaupungit ovat lähellä. Tämä voi johtaa työllis- ongelmia (Törmä 2015a). Vaikeuksista huolimatta tämishyötyjen valumiseen Pampaloa helpommin Endomines on kuitenkin kyennyt luomaan par- naapurimaakuntiin.

41 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Forssan, Tammelan ja Jokioisten kunnat voisi- sessa kaivoksella ei tule kuitenkaan näillä näkymin vat edesauttaa paikallisten työllistymistä jär- työskentelemään muita kuin malmintarkastaja. jestämällä kaivostyöntekijöiden koulutusta Varsinainen kaivostyö ulkoistetaan alihankkijalle yhteistyössä kaivosyhtiöiden sekä alan eteläsuo- (Sweco Industry Oy 2016a). malaisten toisen asteen koulutusorganisaatioiden Kokkolan ja Kaustisen raja-aluetta, jonne kaivos- kanssa. Lähialueilla kaivosalan koulutusta järjes- toimintaa on suunniteltu, ympäröivät Pohjanmaan, tävät Työtehoseura (kaivosalan perustutkinto ja Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja ammattitutkinto), Helsingin Amiedu (kaivosalan Keski-Suomen maakunnat ovat pääosin maa- ammattitutkinto), Sastamalan koulutuskuntayh- seutuvaltaisia, eikä niissä sijaitse Kanta-Hämeen tymä (kivimiehen ammattitutkinto) ja Tampereen lähiseutuihin verrattuna suuria kaupunkeja Oulua seudun ammattiopisto (kivimiehen ammattitut- lukuun ottamatta. Alueella on kuitenkin merkittävää kinto) sekä Lahdessa sijaitseva koulutuskeskus kaivosalan koulutus- ja tutkimustoimintaa. Keski- Salpaus (kivimiehen ammattitutkinto) (Kaiva.fi Pohjanmaalla toisen asteen kaivosalan koulutusta 2016). Kaivosmiesten ammatillisen koulutuksen tarjoaa laaja-alaisesti Keski-Pohjanmaan aikuis- järjestäminen työvoimaviranomaisten ja kaivosyh- koulutus. Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tiön yhteistyönä kuten Pampalossa voi tarjota myös järjestää puolestaan Centria-ammattikorkeakoulu. mahdollisuuksia tukea paikallisten työllistymistä Pohjois-Pohjanmaan puolella sijaitseva Oulun kaivokselle. yliopisto tarjoaa kaivosalan tiedekunnassa yli- Kaivosinvestoinnit tarkoittavat myös mahdolli- opistotasoista koulutusta (Kaiva.fi 2016). Naa– suutta uusien asukkaiden ja veronmaksajien saa- purimaakunta Pohjois-Pohjanmaalla harjoite- miseen Forssan-Tammelan-Jokioisten alueelle. taan kaivostoimintaa Raahessa ja Pyhäjärvellä Kuntien asunto- ja tonttitilanteesta kertova koh- (GTK 2017). Ammattitaitoisen työvoiman löytämi- distettu markkinointi yhteistyössä kaivosyhtiön seen maakunnasta tai sen lähialueilta lienee hyvät kanssa saattaisi houkutella muista maakunnista mahdollisuudet. kaivokseen töihin tulevia työntekijöitä ja toimihen- Forssan, Tammelan ja Jokioisten kunnat ovat kilöitä muuttamaan pysyvämmin alueelle. tiheämmin asuttua kaupunkien läheistä maaseutua sekä kaupunkien kehysaluetta (Kaupunki- 5.2.2 Keliber Oy, Kaustisen litiumkaivos maaseutu-luokitus 2014). Kaivosalan koulutusta ei ole tarjolla Kanta-Hämeessä tällä hetkellä. Kanta-Hämeen litium-esiintymän vertailukohteena Naapurimaakunnista löytyy kuitenkin kaivosalaan toimi Keliber Oy:n Keski-Pohjanmaan Kaustiselle kytkeytyvää toisen asteen ja korkea-asteen koulu- suunnittelema litiumkaivos, jonka investointi- ja tustoimintaa. (Kaiva.fi 2016.) Nämä tekijät voivat käyttövaiheiden on suunniteltu ajoittuvan vuosille vaikuttaa esimerkiksi työpaikkojen ulosvirtaukseen 2018–2033. Ensimmäiset havainnot litiumista alu- naapurimaakuntiin. eella tehtiin 1950-luvulla. Kaivoksen on arvioitu Työpaikkojen synnyttämiseksi Forssan-Tam– tuottavan 6 000–9 000 tonnia litiumkarbonaattia melan-Jokioisten alueella tulee ryhtyä yhteis- vuodessa joko 16,2 tai 11,2 vuoden aikana (Sweco työhön kaivostyöntekijöiden kouluttamisessa Industry Oy 2016a, Siren 2013). toiminnan aloittavien kaivosyhtiöiden, alan etelä– Litiumin kysynnän on arvioitu kasvavan suomalaisten koulutusorganisaatioiden sekä työ– vuosittain 7,4 prosenttia vuosina 2015–2030. voimaviranomaisten kanssa (Katso tarkemmin Litiumkarbonaattia arvioidaan käytettävän tulevai- Pampalon vertailuasetelma). suudessa erityisesti suurissa akuissa, joita esimer- Keski-Pohjanmaan maakunnassa litiumin lou- kiksi sähköautot edellyttävät. Myös kannettavien hinnan aloittamiseen on varauduttu panostamalla laitteiden, kuten puhelinten, tietokoneiden ja jatkojalostamiseen liittyvien teknologioiden tut- tablettien, akkuja varten tarvitaan tulevaisuudessa kimukseen (muun muassa akkukemikaalit) maa- kasvavia määriä litiumia. Kysynnän kasvun myötä kunnallisella tasolla. Kehittämistoimet on tehty myös litiumin jalosteiden hintojen ennakoidaan alueen yritysten, omien korkeakoulutoimijoiden kasvavan (Sweco Industry Oy 2016a). eli Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Kaivoksen perustamisella on Keliber Oy:n Chydeniuksen, Centria-ammattikorkeakoulun sekä mukaan suotuisia työllistäviä vaikutuksia. Yhtiön Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa (Biolaakso- arvion mukaan työpaikkoja syntyisi kaivoksen alku- esiselvityshanke 2014, Biolaakso-Hankesalkku vaiheissa 80–90 (Siren 2013). Keliberin palveluk- 2016).

42 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Forssan-Tammelan-Jokioisten esiintymien tuot- Price Forecast 2016,World Bank Commodities Price tamia hyötyjä voitaisiin ajatella lisättävän pa– Data 2017). nostamalla jalostusteknologian kehittämiseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Kanta-Hämeessä alan yritysten, alueen elinkei- Juha Laukkonen ja Hannu Törmä (2014) arvioivat, noyhtiöiden ja muiden aluekehittäjien kanssa (mm. että Laivan kaivoksen vaikutus Pohjois-Pohjanmaan Forssan seudun kehittämiskeskus Oy, Hämeen maakunnan työllisyyteen olisi merkittävä. liitto). Tutkimus- ja korkeakoulumaailman luon- Kumulatiiviseksi työllisyysvaikutukseksi arvioi- tevina yhteistyökumppaneina voisivat toimia tiin vuosina 2010–2020 1 850 henkilötyövuotta. Geologian tutkimuskeskus, Hämeen ammattikor- Alueen bruttokansantuotteeseen (ABKT) arvioi- keakoulu, Luonnonvarakeskus sekä Tampereen ja tiin vuositasolla tulevan lisäystä kaivoksen perus- pääkaupunkiseudun korkeakoulut ja yliopistot. tamisen jälkeen keskimäärin 21 miljoonaa euroa. Maakunnallinen ja kunnallinen edunvalvonta ja Kumulatiiviset vaikutukset aluetaloudelle arvioitiin aloitteellisuus kaivoshankkeiden yhteydessä ovat puolestaan 235 miljoonan euron suuruisiksi. tärkeitä, sillä litiumin kaltaiset arvokkaat luonnon- Vaikutusten Raahen seutukunnan työllisyyteen varat kiinnostavat laajasti myös yli maakuntarajo- (0,3 prosenttiyksikön lisäys vuositasolla) ja väes- jen. Vaasan kaupunki esimerkiksi käyttää Keliberin tönlisäykseen (10 henkeä vuositasolla) arvioitiin kaivoshanketta yhtenä keskeisenä myyntiargu- kuitenkin jäävän suhteellisen pieniksi. Tähän menttina houkutellessaan autonvalmistaja Teslan nähtiin vaikuttaneen kaivoksen kohtaamien jättimäistä akkutehdasta Pohjanmaan maakun- ongelmien, jotka olivat alkaneet jo ennen kuin kai- taan (Talouselämä 2016, Gigafactory.fi 2017,Lintilä voksen toiminta oli edes päässyt kunnolla käyntiin 2017). (Laukkonen & Törmä 2014). Laivan kaivoksen toiminta on ollut vaikeuksissa myös vuosina 2014– 5.2.3 Nordic Mines Oy, Laivan kultakaivos 2016. Kaivostoiminta on ollut pysähdyksissä pitkiä aikoja taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Kaivoksen Raahessa sijaitsevan Laivan kultakaivoksen omistaa toimintaan on liittynyt myös ympäristöongelmia. ruotsalainen Nordic Mines Oy. Kaivosinvestoinnit Nordic Minesin mukaan kullantuotanto kaivoksella aloitettiin vuonna 2010 ja louhinta käynnistet- avataan uudestaan vuoden 2017 aikana (Kalliokoski tiin vuonna 2011 (Laukkonen & Törmä 2014). 2013, Nordic Mines 2014, Nordic Mines AB 2015, Ensimmäinen kultalöytö alueella tehtiin vuonna Nordic Mines AB 2016a, Nordic Mines AB 2016b). 1979. Nordic Mines oli ensimmäinen toimija, joka Nordic Minesin vaikeudet kertovat omalta osal- aloitti laajamittaisen kaivostoiminnan. Valtauksen taan kaivostoiminnan suhdanneherkästä luonteesta aiemmin omistaneet Outokumpu Oyj, yksityis- ja taloudellisesta riskialttiudesta. Kansainvälisillä yrittäjä Kalevi Ruohoniemi sekä ruotsalainen markkinoilla mineraalien kysynnän muutokset ovat kaivosyhtiö Endomines eivät olleet aloittaneet myös voimistuneet 2010-luvulla (Suomen mineraa- laajamittaista kaivostoimintaa, koska olivat arvi- listrategia 2010). Toisaalta malmivarat eivät katoa, oineet malmin kultapitoisuuden liian alhaiseksi vaikka talouden laskusuhdanteet voivat tehdä jon- (Kalliokoski 2013). kin kaivoksen toiminnan määräajaksi kannattamat- Laivan kaivos on kultakaivos, joten sen ja Kanta- tomaksi. Taloustilanteen kohentuessa ja kaivoksen Hämeeseen mahdollisesti tulevan kuparikaivoksen toimiessa normaalisti positiiviset aluetalousvaiku- vertailu ei ole metallien tuotantomäärien suhteen tukset palaavat (Törmä 2015a). järkevää. Laiva ja mahdollinen Kanta-Hämeen Raahen seutu on sitä lähellä sijaitsevan Oulun seu- kuparikaivos olisivat kuitenkin todennäköisesti dun jälkeen Pohjois-Pohjanmaan merkittävin kau- samaa suuruusluokkaa ja niissä voitaisiin hyödyn- punkiseutu. Raahea ympäröi Forssan seudun lailla tää samankaltaisia työmenetelmiä ja teknologiaa. kaupunginläheisen maaseudun alue (Kaupunki- Laskelmissa hyödynnettiin vain Laivan investoin- maaseutu-luokitus 2014). Pohjois-Pohjanmaalla tivaiheen tietoja, joiden arvioitiin sopivan tasol- kaivosalan osaajia koulutetaan esimerkiksi Oulun taan potentiaalisen kuparikaivoksen tarkasteluun. yliopiston kaivosalan tiedekunnassa. Myös esi- Tuotantomäärän taso skaalattiin GTK:n asiantun- merkiksi Oulun seudun ammattiopisto ja Nivalan tija-arvion mukaan. Kuparin maailmamarkkinahin- ammattiopisto tarjoavat toisen asteen koulutusta nat ovat kääntyneet nousuun vuoden 2016 toisella alalle. Samoin naapurimaakuntien Lapin, Kainuun neljänneksellä. Hinnan nousun on arvioitu jatku- ja Keski-Pohjanmaan alueelta löytyy laajasti kaivos- van vuoteen 2025 saakka (World Bank Commodities alan koulutusta (Kaiva.fi 2016). Näissä maakunnissa

43 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä sijaitsee myös merkittävä osa Suomen kaivoksista, lähtökohtaisesti hyvin saatavissa. joten voidaan olettaa, että osaavaa työvoimaa on

5.3 Tulokset

Kaikkien kolmen potentiaalisen kaivoksen inves- vuosilta 2009–2015. Potentiaalisen kultakaivok- tointien oletettiin olevan suora ulkomainen inves- sen referenssitiedot saatiin jo pitkään toimineen tointi (FDI). Näin ollen Kanta-Hämeen ei tarvitsisi Pampalon kaivoksen julkisista tiedoista (Endomines osallistua hankkeen rahoitukseen. Keskeinen las- AB 2016a). Tietoja käytettiin sellaisenaan ilman kelmissa käytetty oletus on myös se, että kaivos– skaalausta Kanta-Hämeen arvioituihin pitoisuuk- infra sisältäisi tuotantolaitoksen (rikastamon), siin ja varantoihin, koska niitä koskevat tiedot ovat jolloin osa jalostuksesta saatavasta hyödystä jäisi vielä epävarmoja. Kanta-Hämeeseen. Aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelu kos- Kaikki esitetyt tulokset ovat ostovoimaisia, eli kee Kanta-Hämeen maakunnan kaikkia toimialoja. niistä on poistettu inflaation vaikutus. Numeroarvot Investointiperiodin oletetaan olevan lyhyt, kaksi kuvaavat arviota kaivoksen kokonaisvaikuttavuu- vuotta, kuten Pampalossa. Pääosa investoinnista desta suhteessa perusuraan, jossa ei ole kaivok- toteutettaisiin toisen vuoden aikana (Taulukko 1). sen vaikutusta mukana. Arviot kattavat suoran ja Malminetsintään panostettaisiin tämän jälkeen kerroinvaikutuksen. kolme miljoonaa euroa vuodessa. Malminetsintään ja erilaisiin valmisteleviin töihin panostettuja varoja 5.3.1 Potentiaalisen kultakaivoksen ennen investointiperiodia ei tässä tarkastelussa aluetaloudelliset vaikutukset oteta huomioon. Toimintavaihe alkaisi kolmannesta vuodesta lähtien koevaiheella, ja täyteen Lähtöoletukset kapasiteettiin päästäisiin viidennen vuoden loppuun Vaikuttavuuslaskelmien pohjana olivat nykyi- mennessä. Keskimääräinen vuosittain tuotettu kul- sen Pampalon (Ilomantsi, Pohjois-Karjala) kullan määrä olisi noin 710 kiloa. Laskelmat on tehty takaivoksen investointi- ja käyttövaiheen tiedot kymmenelle ensimmäiselle investoinnin jälkei-

Taulukko 1. Laskelmissa käytetyt oletukset1 kultakaivoksen osalta. Table 1. The assumptions used in the calculations related to the gold mine case.

Aihe Oletukset Tarkasteltavan toiminnan tyyppi Kultakaivos Alue ja tarkasteluperiodi Kanta-Hämeen maakunta, vuodet t, t+1, t+2... t+11 Referenssikaivos Endomines, Pampalo, Ilomantsi Pohjois-Karjala Perustamisperiaate Kaivosinfra sisältää tuotantolaitoksen

Investointikustannukset 21,1 milj. euroa, vuosina t ja t+1, t+2 lähtien malmin etsintään 3 milj. euroa vuodessa Investointien vuotuiset osuudet t/25 %, t+1/75 %

Toimintavaiheen aloitusvuosi t+2 Normaalin kapasiteetin t+2/20 %, t+3/60 %, t+4/100 % saavuttaminen Tuotantomäärä Keskimäärin 710 kiloa vuodessa vuosina t–t+11 Hintaennuste Maailmanpankki, vuodet t+7–t+11 (laskeva trendi)

Liikevaihto lyhyellä tähtäimellä 29 milj. euroa (vuodet t+2–t+4) Liikevaihto pidemmällä tähtäimellä 24 milj. euroa (vuodet t+5–t+11) Kaivoksen käyttöikä Kaivoksen käyttöikää voidaan lisätä pitkäjänteisellä malminetsinnällä (tässä tarkastelussa mukana 10 tuotantovuotta)

1 Oletukset perustuvat pääasiassa valitun referenssikaivoksen toteutuneisiin ja arvioituihin tietoihin.

44 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

selle toimintavuodelle. Seitsemännestä toiminta- Vuodesta 2016 eteenpäin on tuotannon määräksi vuodesta lähtien kulta arvotetaan Maailmanpankin oletettu aiempien vuosien keskiarvo ja hinnaksi hintaennustetta käyttäen, jonka mukaan kullan Maailmanpankin ennuste (World Bank Commodities hinnan trendi on laskeva. Kultakaivoksen pidem- Price Forecast 2016). Maailmanpankin hintaennuste män aikavälin liikevaihto muodostuu tämän takia on trendinomainen ja voidaan tulkita luonteeltaan jonkin verran lyhyttä tähtäintä alhaisemmaksi. konservatiiviseksi. Seuraavissa kuvissa (Kuvat Kaivoksen käyttöikää voidaan pidentää jatkuvalla 1–3) tummempi pylväs osoittaa viimeisen täyden malminetsinnällä. tilastovuoden. Käyttövaiheen 2011–2015 laskelmat perustuvat referenssikaivoksen toteutuneisiin tietoihin.

Kuva 1 1,000 900

800 Kuva 1 1,000 700 900 600

kg 800 500 700 400 600

kg 300 500 200 400 100 300 0 200 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 100 Kuva 1. Toteutunut ja arvioitu kullan tuotanto kiloina Pampalon kaivoksella. Fig. 1. Actual0 and estimated gold production in kilograms at Pampalo mine. Kuva 2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 45000

40000 Kuva 2 35000 45000

30000 40000

25000 35000

euroa/kg 20000 30000

15000 25000

euroa/kg 10000 20000

5000 15000

10000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 5000

0 Kuva 3 40 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Kuva 3 Kuva 2.35 Kullan hinta, vuodet 2003–2025. Fig. 2. Gold40 price, years 2003–2025. Lähde/30 Source : World Bank Commodities Price Forecast 2016. 35 25 30 45 20 25

15 20 tuotanto, milj euroa tuotanto, 10 15 tuotanto, milj euroa tuotanto, 5 10

0 5 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 0 Kuva 4 0.40 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Kuva 4 0.35 0.40

0.30 0.35

0.25 0.30

0.20 0.25

0.15 0.20

0.10 0.15

%-‐yksikköä perusuraan verra�una 0.05 0.10

%-‐yksikköä perusuraan verra�una 0.00 0.05 t 0.00 t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot Kuva 1 1,000 900

800

700

600 kg 500

400

300

200

100

0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Kuva 2 45000

40000

35000

30000

25000

euroa/kg 20000

15000

10000

5000

Geologian tutkimuskeskus,0 Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen,2003 Susanna2004 Kujala,2005 2006 Timo2007 Ahtola,2008 Pasi2009 Eilu,2010 Sari2011 Grönholm,2012 2013 Outi2014 Hakala,2015 Paavo2016 Istolahti,2017 2018 Aapo2019 Jumppanen,2020 2021 Niilo2022 Kärkkäinen,2023 2024 2025 Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 3 40

15 tuotanto, milj euroa tuotanto, 10

0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Kuva 4 Kuva 3.0.40 Kullan tuotanto Pampalon kaivoksella miljoonissa euroissa, vuodet 2011–2022. Fig. 3. Pampalo mine’s gold production in millions of euros, years 2011–2022. 0.35

0.30 Aluetaloudelliset vaikutukset ostovoiman kasvuun. Alueellinen BKT kasvaisi Potentiaalisen0.25 kaivoksen myötä Kanta-Hämeen keskimäärin hieman enemmän kuin yksityinen elintaso lisääntyisi yksityisen ja julkisen kulu- ja julkinen kulutus. Tämä perustuisi investointien 0.20 tuksen sekä investointien kasvaessa (Taulukko 2 voimakkaaseen kasvuun, jolloin myös maakunnan ja Kuva0.15 4). Palkkataso nousisi, työllisyys paranisi pääomakanta (koneet, laitteet, kuljetusvälineet, ja työttömyysaste laskisi. Väestö kasvaisi hieman rakennukset, varastot jne.) lisääntyisi. Investoinnit 0.10 kaivoksen toiminta-aikana. Nämä tekijät johtaisi- laskisivat yhtenä vuotena (t+2), koska kaivos olisi

vat%-‐yksikköä perusuraan verra�una työtulojen0.05 kasvuun. Yksityisen ja julkisen kulu- rakennettu valmiiksi ja tämä kasvutekijä ei enää tuksen kasvu perustuisi tämän mukanaan tuomaan elvyttäisi Kanta-Hämeen aluetaloutta. 0.00 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot Taulukko 2. Vaikuttavuuslaskelmien tuloksia (investointivaihe punaisella) vuosittain (t–t+11). Table 2. The results of the impact calculations (investment phase in red) per year (t–t + 11). Values in percentage units compared to the baseline scenario.

%-yks., perusuraan verrattuna t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 ka yht yksityinen ja julkinen kulutus 0,01 0,05 0,07 0,24 0,17 0,11 0,08 0,13 0,11 0,10 0,09 0,07 0,10 1,2

investoinnit 0,44 1,27 -0,96 0,25 0,23 0,21 0,20 0,20 0,19 0,19 0,18 0,17 0,21 2,6

ABKT 0,01 0,03 0,11 0,37 0,29 0,18 0,13 0,21 0,18 0,16 0,14 0,11 0,16 1,9

palkat 0,01 0,04 0,05 0,19 0,13 0,08 0,06 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,08 0,9

työllisyys 0,00 0,01 0,02 0,05 0,04 0,03 0,02 0,03 0,03 0,03 0,03 0,02 0,03 0,3

työtulot 0,01 0,05 0,07 0,24 0,17 0,11 0,08 0,12 0,11 0,10 0,09 0,07 0,10 1,2

työttömyysaste 0,00 -0,01 -0,01 -0,04 -0,03 -0,02 -0,01 -0,02 -0,02 -0,01 -0,01 -0,01 -0,02 -0,2

väestö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,00 0,1

pääomakanta 0,00 0,02 0,07 0,04 0,09 0,12 0,14 0,16 0,17 0,17 0,17 0,17 0,11 1,3

46 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

0,40

0,35

0,30 una �

0,25

0,20

0,15

0,10 %-yksikköä perusuraan verra 0,05

0,00 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11

yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot Kuva 4. Kultakaivoksen vaikutukset kulutukseen, palkkoihin, työtuloihin, alueelliseen BKT:hen ja työllisyyteen vuosittain t–t+11. Fig. 4. Impacts of the potential gold mine on consumption, regional GDP, wages, employment and earnings annually from t–t + 11. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

Investointivaiheen loputtua eli vuoden t+1 loppuun tainen jakauma esitetään pylväinä (sininen asteikko mennessä Kanta-Hämeen potentiaalisesta kulta- vasemmalla) ja kumulatiivinen3 vaikutus viivana kaivoksesta syntyisi työllisyysvaikutuksia maakun- (punainen asteikko oikealla). taan yhdeksän henkilötyövuoden verran2. Lyhyen Kanta-Hämeen potentiaalisen kultakaivoksen investointivaiheen aikana vaikutuksia ei näin ollen vaikutukset ulottuisivat maakunnan ulkopuo- ehdi paljoa syntyä, sillä osa investointien vaiku- lellekin. Etenkin naapurimaakunnat hyötyisivät tuksista on nähtävissä vasta myöhemmin. Lisäksi kultakaivoksesta. Uusimaa hyötyisi lähes 90 hen- investointivaiheeseen osallistuu paljon maakun- kilötyövuoden, Pirkanmaa noin 40 henkilötyövuo- nan ulkopuolisia yrityksiä, mikä selittää osaltaan den, Varsinais-Suomi noin 30 henkilötyövuoden ja sen, miksi kohdealue ei hyödy paljoa investointi- Päijät-Häme noin 15 henkilötyövuoden verran vuo- vaiheesta. Vuoteen t+7 mennessä alueen työllisyys teen t+11 mennessä. Monet muut maakunnat kärsi- kasvaisi yli 140 henkilötyövuoden verran perus- sivät hieman kaivoksen toiminnan vuoksi lähinnä uraan verrattuna. Koko tarkasteluperiodin aikana maakuntien välisestä toimialojen kilpailusta. Koko eli vuoteen t+11 mennessä kultakaivos tukisi maa- Suomen tasolla kultakaivoksen työllisyysvaikutuk- kunnan työllisyyttä 0,3 prosentilla eli noin 220 set kerroinvaikutuksineen olisivat lähes 320 henki- henkilötyövuodella. lötyövuotta, kun otetaan huomioon sekä positiiviset Referenssikaivoksen Pampalon ilmoituksen että negatiiviset työllisyysvaikutukset maakuntiin. mukaan heidän työntekijämääränsä oli vuonna Kultakaivoksen vaikutus maakunnan talouteen 2015 keskimäärin 72 (Endomines AB 2016b). Mallin olisi investointivaiheen päätyttyä, vuoden t+1 lop- vaikuttavuusarvio tähän vuoteen (t+6) mennessä puun mennessä, noin kaksi miljoonaa euroa. Myös on noin 120 henkilötyövuotta. Jos Kanta-Hämeen talouden osalta investointivaiheen vaikutusten pie- potentiaalisen kultakaivoksen työntekijämäärät nuuteen vaikuttaa maakunnan ulkopuolisten yri- vastaisivat Pampalon työntekijämääriä, niin tämä tysten käyttö sekä se, että kaikki vaikutukset eivät merkitsisi sitä, että jokainen kaivoksella työsken- näy heti. Vuoteen t+6 mennessä talousvaikutuksia televä loisi vuoteen t+6 mennessä keskimäärin syntyisi jo noin 70 miljoonan euron edestä, ja siihen 0,7 muuta työpaikkaa maakunnan aluetalouteen. mennessä investoidut miljoonat olisivat jo tuotta- Työllisyysvaikutukset jakautuisivat eri vuosille seu- neet selvästi enemmän taloudellista hyötyä maa- raavan kuvan (Kuva 5) mukaisesti. Kuvassa vuosit- kunnan talouteen, kuin ulkomainen yritys siihen

2 Vaikutukset perusuraan verrattuna. Talouden perusuralla tarkoitetaan määrittelyhetkellä hahmotettavissa olevaa kuvaa tulevaisuudesta. Perusuraa tarvitaan vertailuperustaksi dynaamisissa tarkasteluissa, joissa hankkeiden vaikutusten arviointi lasketaan yli tietyn aikaperiodin. 3 Kumulatiivinen vaikutus tarkoittaa vaikutusta tiettyyn vuoteen mennessä. Esimerkiksi vuoden t+11 kumulatiivinen vaikutus noin 220 henkilötyövuotta on vuosien t – t+11 välisten vaikutusten summa.

47 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

40 250

35 218 200 30 a n u � 25 r a 150 e v

n a 20 18 r a u s

r u 100 e 15 p

, v t h 10 50 5

0 0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 ka

Vuosi�ainen vaikutus Kumula�ivinen vaikutus

Kuva 5. Kultakaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen työllisyyteen vuosittain ja kumu- latiivisesti t–t+11. Fig. 5. Effects of the potential gold mine (investment phase in red) on employment in the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+11. Values in person-years compared to the baseline scenario.

on panostanut. Koko tarkasteluperiodin aikana eli Talousvaikutus jakautuisi eri vuosille seuraavan vuoteen t+11 mennessä vaikutuksia Kanta-Hämeen kuvan (Kuva 6) mukaisesti; siinä vuosittainen vai- talouteen muodostuisi noin 125 miljoonan euron kutus esitetään pylväinä (sininen asteikko vasem- verran. Kultakaivos nostaisi tarkasteluperiodilla malla) ja kumulatiivinen vaikutus viivana (punainen maakunnan BKT:tä yhteensä 1,9 prosenttiyksiköllä. asteikko oikealla).

25 140

124 120 20 a n u

� 100 r a e v

n 15

a 80 r a u s

r u 10 e

p 60

, 10 a r o u e

. 40 i l j m 5 20

0 0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 ka

Vuosi�ainen vaikutus Kumula�ivinen vaikutus

Kuva 6. Kultakaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen talouteen vuosittain ja kumula- tiivisesti t–t+11. Fig. 6. Effects of the potential gold mine (investment phase in red) on the economy of the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+11. Values in millions of euros compared to the baseline scenario.

48 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kultakaivoksesta hyötyisi itse kaivostoiminnan Herkkyystarkastelut lisäksi myös muita toimialoja. Kaivoksesta hyö- Työvoiman ja pääoman välisistä joustoista4 toteu- tyisivät investointivaiheen aikana, vuoteen t+1 tettiin herkkyystarkastelu. Se osoitti, että ±20 mennessä, etenkin ammatillinen, tekninen ja tie- prosentin arvoalueen muutos toimialoittaisissa teellinen toiminta (kuten insinööripalvelut, geolo- joustoissa muuttaisi talousvaikutusta 0,1 miljoo- giset mittaukset, ympäristövaikutusten arviointiin nan euron verran ja työllisyysvaikutusta 0,9 henki- liittyvä suunnittelu yms.), rakentaminen, muiden lötyövuoden verran, kun tarkastellaan vuosien t ja koneiden ja laitteiden valmistus sekä kemiante- t+11 välistä kumulatiivista vaikutusta. Tulokset eivät ollisuus (Kuva 7). Toimialoista löytyy lisätietoa näin ole herkkiä työn ja fyysisen pääoman välisten liitteestä 2. Koko tarkasteluperiodilla, t–t+11, kul- joustojen arvoille. takaivoksesta hyötyisi itse kaivostoiminnan lisäksi Myös shokkien5 arvoista toteutettiin herkkyys– ennen kaikkea kemianteollisuus (Kuva 8). Myös analyysi samalla arvoalueella. Tulokset osoittau- energiahuolto, rakennusaineteollisuus, kuljetus ja tuivat herkemmiksi shokkien muutoksille kuin varastointi, metallien jalostus sekä ammatillinen, joustojen muutoksille. Investointien ja tuotannon tekninen ja tieteellinen toiminta hyötyisivät kulta– shokkiarvojen korotus 20 prosentilla johtaisi 34 kaivoksesta. Loput toimialat kärsisivät hieman henkilötyövuotta ja 14 miljoonaa euroa suurem- kultakaivoksen vuoksi muun muassa toimialojen piin tuloksiin kuin referenssikaivoksen mukaisilla välisestä kilpailusta. luvuilla (Taulukko 3). Investointien ja tuotannon Investointivaiheen ja koko tarkasteluperiodin shokkiarvojen lasku 20 prosentilla puolestaan las- vaikutukset muihin toimialoihin eroavat hieman kisi työllisyystuloksia 44 henkilötyövuodella ja BKT- toisistaan. Esimerkiksi rakentamisen toimiala tuloksia 30 miljoonalla eurolla verrokkikaivoksen hyötyy investointivaiheesta, mutta vuoteen t+11 mukaisiin tuloksiin nähden. Simulointitulokset ovat mennessä vaikutus on kääntynyt hieman negatii- shokkien osalta jossain määrin herkkiä keskeisen viseksi. Toimialojen välinen kilpailu johtaa siihen, shokin arvoalueen muutoksille. että osa toimialoista kärsisi hieman kultakaivoksesta. Välituotteet, työvoima ja fyysinen pääoma hakeutuisivat kaivostoimintaan, jolloin tietty osa aluetalouden resursseista ei olisi muiden toimialojen käytettävissä.

Taulukko 3. Herkkyystarkastelu shokkien arvojen osalta (-20 % ja +20 %). Table 3. Sensitivity analysis with regard to shock values (-20% and +20%).

Vaikutus vuosien t ja shokit -20 % Verrokin mukaiset shokit +20 % t+11 välillä shokit Työllisyys, htv 173 218 252 ABKT, milj. € 94 124 139

4 Tämä jousto on valittu herkkyyskokeen kohteeksi, koska sen on todettu olevan tärkein ja myös herkin mallin pa- rametreista. Jousto mittaa työvoiman ja fyysisen pääoman välisen määräsuhteen muutoksen herkkyyttä vastaavan hintasuhteen muutokseen ja arvot määritellään kullekin toimialalle erikseen. CGE-malleissa joustojen arvot ovat kirjallisuusestimaatteja, joten on tärkeää testata simulointitulosten herkkyyttä joustojen arvoalueelle. 5 Shokilla tarkoitetaan taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvan muutoksen laajuutta, tässä kaivosinvestoinnin ja tuotantovaiheen suoraa vaikutusta aluetalouteen.

49 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja moo�oripyörien korjaus Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä;… Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 %-yksikköä perusuraan verra�una

Kuva 7. Kultakaivoksen investointivaiheen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+1 mennessä. Fig. 7. Impacts of the potential gold mine’s investment phase on employment in other sectors by the year t+1. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja moo�oripyörien korjaus Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä; Tietojenkäsi�elypalvelu Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-2 -1 0 1 2 3 4 5 6

%-yksikköä perusuraan verra�una Kuva 8. Kultakaivoksen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+11 mennessä. Fig. 8. The potential gold mine’s impacts on employment in other sectors by the year t+11. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

50 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

5.3.2 Potentiaalisen litiumkaivoksen (Taulukko 4). Malminetsintään kohdistuvista aluetaloudelliset vaikutukset investoinneista itse investointiperiodin jälkeen ei ollut tietoa, mistä syystä tässä tarkastelussa inves- Lähtöoletukset tointien oletettiin loppuvan investointiperiodiin. Vaikuttavuuslaskelmien pohjana toimivat Keliber Malminetsintään ja valmisteleviin töihin inves- Oy:n Kaustisen litiumkaivoksen arvioidut inves- toidaan jonkin verran jo ennen varsinaista investointi- ja käyttövaiheen tiedot vuosilta 2018–2033. tointivaihetta, mutta näitä investointeja6 ei tässä Tietoja käytettiin sellaisenaan ilman skaalausta tarkastelussa oteta huomioon. Toimintavaihe alkaisi Kanta-Hämeen arvioituihin pitoisuuksiin ja varan- kolmannesta vuodesta lähtien. Keskimääräiseksi toihin, sillä Kanta-Hämeen litiumvarannoista on vuosittain tuotetuksi litiumkarbonaatin mää- hyvin vähän vielä tietoja saatavilla. Laskelmat räksi valittiin 6 000 tonnin vuosituotanto, mikä perustuvat Keliber Oy:n Pre-feasibility Studyn on yksi Keliberin kahdesta mahdollisesta vuosi- (Sweco Industry Oy 2016a) ja sen liitteen (Sweco tuotantomäärästä. Toinen on 9 000 tonnia, mutta Industry Oy 2016b) mukaisiin tietoihin. tästä vaihtoehdosta ei ole käytettävissä riittä- Aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelu koskee viä tietoja vaikuttavuuslaskelmien tekemiseksi. maakunnan kaikkia toimialoja. Investointiperiodin Tuotantomäärä vaikuttaa muun muassa tarkaste- oletetaan olevan lyhyt, kaksi vuotta. Pääosa inves- luperiodin pituuteen, mikä on 6 000 tonnin vuosi- toinnista toteutettaisiin toisen vuoden aikana tuotannossa 16 vuotta.

Taulukko 4. Laskelmissa käytetyt oletukset litiumkaivoksen osalta. Table 4. The assumptions used in the calculations related to the lithium mine case.

Aihe Oletukset Tarkasteltavan toiminnan tyyppi Litiumkaivos Alue ja tarkasteluperiodi Kanta-Hämeen maakunta, vuodesta t vuoteen t+16 Referenssikaivos Keliber Oy, Kaustinen, Keski-Pohjanmaa Perustamisperiaate Kaivosinfra sisältää tuotantolaitoksen

Investointikustannukset ja -vuodet 152 milj. euroa, vuosina t ja t+1 Investointien vuotuiset osuudet t/16 %, t+1/84 %

Toimintavaiheen aloitusvuosi t+1 Normaalin kapasiteetin saavuttaminen t+2–t+3 Litiumkarbonaatin tuotantomäärä 6 000 t/a Hinta- ja myyntiennusteet Keliber Oy:n Pre-feasibility Studyn mukaisia

Liikevaihtoarvio 30–50 milj. euroa Kaivoksen käyttöikä arvioitu käyttöikä 16 tuotantovuotta

Litiumkarbonaatista saatava hinta on ennusteiden tettu litiumkarbonaatin arvioitu tuotanto, hintaen- mukaan noususuunnassa, mikä vaikuttaa posi- nuste sekä arvioitu litiumin myynnin arvo Kaustisen tiivisesti tuotannosta saatavaan myyntituloon. kaivoksella vuosittain. Seuraavissa kuvissa (Kuvat 9–11) on havainnollis-

6 Keliber Oy:n tietojen mukaan vuosien 2012–2016 aikana kaivokseen on investoitu noin 10 miljoonaa euroa, joka on käytetty muun muassa GTK:n esiintymien ostoon, valmisteleviin töihin, tutkimusten valmistumiseen sekä Pre- feasibility studyn tekoon (Lähde: Olle Sirenin esitelmä Keliberistä Kaustisella 16.6.2016).

51 Kuva 8 Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. (Teks�ili-‐, vaatetus-‐ ja nahkateollisuus Kuva 8 Paperiteollisuus Maatalous ja ja painaminen metsästys Metsätalous Kemianteollisuus ja kalatalous Rakennusaineteollisuus Elintarviketeollisuus ym. 1Metallien (Teks�ili-‐, jalostus ja vaatetus-‐ metallituo�eiden ja nahkateollisuus valmistus !Sähkö-‐ ja elektroniikkateollisuus 'Muiden Paperiteollisuus koneiden ja lai�eiden ja painaminen valmistus Kulkuneuvojen Kemianteollisuus valmistus Rakennusaineteollisuus 1Metallien jalostus "Energiahuolto; ja metallituo�eiden Vesi-‐ ja jätehuolto valmistus !Sähkö-‐ ja elektroniikkateollisuus ITukku-‐ ja vähi�äiskauppa, 'Muiden moo�oriajoneuvojen koneiden ja ja lai�eiden moo�oripyörien korjaus valmistus Kulkuneuvojen Kuljetus ja valmistus varastoin� Majoitus-‐ ja ravitsemistoiminta UKustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; "Energiahuolto; Televies�ntä; Vesi-‐ Tietojenkäsi�elypalvelu ja jätehuolto �Rahoitus-‐ ja vakuutustoiminta ITukku-‐ ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen Muu kiinteistötoiminta ja moo�oripyörien korjaus Asuntojen Kuljetus vuokraus ja ja varastoin� hallinta /Amma�llinen, Majoitus-‐ �eteellinen ja ja ravitsemistoiminta tekninen toiminta UKustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä; Hallinto-‐ ja Tietojenkäsi�elypalvelu tukipalvelutoiminta %Julkinen �Rahoitus-‐ hallinto ja ja sosiaalivakuutus vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta �Koulutus Asuntojen Terveys-‐ vuokraus ja sosiaalipalvelut ja hallinta ETaiteet, viihde ja /Amma�llinen, virkistys; �eteellinen Muu palvelutoiminta; ja tekninen Ko�talouspalvelut toiminta Hallinto-‐ ja tukipalvelutoiminta -‐2 -‐1 0 1 2 %Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland,�Koulutus Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen,%-‐yksikköä Niilo Kärkkäinen, perusuraan verra�una Terveys-‐ ja sosiaalipalvelut Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä ETaiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut Kuva 9 -‐2 -‐1 0 1 2 8000

7000 %-‐yksikköä perusuraan verra�una

6000 Kuva 9 5000 8000

7000

1000 kg 4000

3000 6000

2000 5000

1000 kg 1000 4000

3000 0

2000

1000 Kuva 10 Kuva 9. Litiumkarbonaatin arvioitu tuotanto Kaustisen kaivoksella tuhansina kiloina. Fig. 10000 9. Estimated production of lithium carbonate at the Kaustinen mine in thousands of kilograms. 0 Lähde/Source: Sweco Industry Oy 2016b. 9000

8000 Kuva 10 7000 10000

6000 9000

5000 8000

4000 7000 euroa/1000 kg

3000 6000

2000 5000

1000 4000 euroa/1000 kg

3000 0

2000

1000

Kuva 11 0 70

60 Kuva 10. Litiumkarbonaatin (99,5 %)7 hintaennuste vuodesta 2018 vuoteen 2033. Fig. 10. Price forecast50 for lithium carbonate (99.5%) from 2018 to 2033. Kuva 11 Lähde/Source: Sweco70 Industry Oy 2016b (SignumBox).

7 Keliberin litiumin oletetaan koostuvan pääosin (90 %) 99,5-prosenttisesta litiumkarbonaatista ja loput (10 %) 99,9-prosenttisesta litiumkarbonaatista. (Sweco Industry Oy 2016a).

52 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

milj. euroa 30

Kuva 11. Arvioitu litiumkarbonaatin myynnin arvo 6000 tonnin vuosituotannon mukaan Kaustisen kaivoksella. Fig. 11. Estimated sales value of lithium carbonate based on the production of 6000 tons year at the Kaustinen mine. Lähde/Source: Sweco Industry Oy 2016b.

Aluetaloudelliset vaikutukset rin hieman enemmän kuin yksityinen ja julkinen Litiumkaivos kohentaisi kultakaivoksen tavoin kulutus. Arvio perustuu muun muassa maakunnan Kanta-Hämeen elintasoa yksityisen ja julkisen pääomakantaa lisäävien investointien (koneet, lait- kulutuksen sekä investointien kasvun myötä. teet, kuljetusvälineet, rakennukset, varastot jne.) Vaikutukset näkyisivät palkkatason nousuna, työl- ja viennin kasvuun. Kulutus, investoinnit, palkat, lisyyden paranemisena, työttömyysasteen laskuna työllisyys sekä työtulot laskisivat yhtenä vuotena ja pienimuotoisena väestönkasvuna (Taulukko 5 ja (t+2). Tällöin kaivos olisi rakennettu valmiiksi, eikä Kuva 12). Yhdessä nämä tekijät johtaisivat työtu- tämä kasvutekijä enää elvyttäisi Kanta-Hämeen lojen kasvuun. Ostovoiman kasvaessa myös yksi- aluetaloutta. Alueellinen BKT kuitenkin kasvaisi tyinen ja julkinen kulutus kasvaisivat. Alueellinen hieman, koska tuonnin lasku ja viennin kasvu tasa- BKT kasvaisi investointivaiheen jälkeen keskimää- painottaisivat sen kehitystä.

Taulukko 5. Vaikuttavuuslaskelmien tuloksia (investointivaihe punaisella) vuosittain (t–t+16). Table 5. The results of the impact calculations (investment phase in red) per year (t–t + 16). Values in percentage units compared to the baseline scenario.

%-yks. perusuraan verrattuna t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 ka yht yksityinen ja julkinen kulutus 0,06 0,28 -0,19 0,22 0,20 0,19 0,18 0,14 0,11 0,11 0,09 0,13 0,13 0,12 0,11 0,10 0,10 0,12 2,1 investoinnit 2,02 10,53 -10,54 0,61 0,53 0,50 0,47 0,38 0,30 0,28 0,24 0,35 0,34 0,32 0,29 0,26 0,27 0,42 7,1 ABKT 0,02 0,12 0,06 0,29 0,28 0,28 0,27 0,23 0,20 0,20 0,18 0,25 0,25 0,24 0,24 0,23 0,24 0,21 3,6 palkat 0,04 0,22 -0,16 0,17 0,15 0,14 0,13 0,10 0,08 0,07 0,06 0,09 0,09 0,08 0,07 0,07 0,07 0,09 1,5 työllisyys 0,01 0,06 -0,04 0,05 0,05 0,05 0,04 0,04 0,03 0,03 0,03 0,04 0,04 0,04 0,03 0,03 0,03 0,03 0,6 työtulot 0,05 0,28 -0,20 0,21 0,19 0,17 0,16 0,13 0,10 0,09 0,07 0,11 0,11 0,10 0,09 0,08 0,09 0,11 1,8 työttömyys- aste -0,01 -0,05 0,03 -0,04 -0,03 -0,03 -0,03 -0,02 -0,02 -0,02 -0,01 -0,02 -0,02 -0,02 -0,02 -0,01 -0,01 -0,02 -0,3 väestö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 pääoma- kanta 0,00 0,08 0,21 0,00 0,02 0,04 0,06 0,09 0,10 0,11 0,11 0,12 0,13 0,13 0,13 0,14 0,13 0,09 1,6

53 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

0,30

0,25

0,20 a n u

� 0,15 r a e v

n 0,10 a r a u

s 0,05 r u e p 0,00 ä ö

k t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 i k

s -0,05 k y -

% -0,10

-0,15

-0,20

yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot

Kuva 12. Litiumkaivoksen vaikutukset kulutukseen, palkkoihin, työtuloihin, alueelliseen BKT:hen ja työllisyyteen vuosittain t–t+16. Fig. 12. Impacts of the potential lithium mine on consumption, regional GDP, wages, employment and earnings annually from t–t + 16. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

Investointivaiheen loputtua eli vuoden t+1 loppuun della, Varsinais-Suomessa 70 henkilötyövuodella mennessä Kanta-Hämeen potentiaalisesta litium- ja Päijät-Hämeessä noin 30 henkilötyövuoden ver- kaivoksesta syntyisi työllisyysvaikutuksia maakun- ran vuoteen t+16 mennessä, jos litiumkaivos tulisi taan yli 50 henkilötyövuoden verran8. Vuoteen t+8 Kanta-Hämeeseen. Muutamissa maakunnissa työl- mennessä alueen työllisyys kasvaisi lähes 210 hen- lisyys puolestaan laskisi litiumkaivoksen myötä kilötyövuoden verran perusuraan verrattuna. Koko lähinnä maakuntien välisen toimialojen kilpailun tarkasteluperiodin aikana eli vuoteen t+16 men- vuoksi. Potentiaalinen litiumkaivos nostaisi työl- nessä litiumkaivos tukisi maakunnan työllisyyttä lisyyttä koko Suomen tasolla yhteensä noin 630 noin 0,6 prosenttiyksiköllä eli noin 390 henkilö- henkilötyövuoden verran vuoteen t+16 mennessä, työvuodella. Referenssikaivoksen eli Keliber Oy:n kun huomioidaan sekä positiiviset että negatiiviset ilmoituksen mukaan heidän työntekijämääränsä vaikutukset maakuntien työllisyyteen. olisi aluksi arvioilta 80–90 henkeä (Siren 2013). Litiumkaivoksen vaikutus maakunnan talouteen Mallin vaikuttavuusarvio kuudenteen tuotantovuo- olisi investointivaiheen jälkeen, vuoden t+1 lop- teen (t+6) mennessä on noin 160 henkilötyövuotta. puun mennessä, noin kahdeksan miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi sitä, että jokainen kaivoksella työs- Vuoteen t+8 mennessä talousvaikutuksia syntyisi jo kentelevä loisi vuoteen t+6 mennessä keskimäärin noin 110 miljoonan euron edestä. Investoidut mil- 0,8–1,0 muuta työpaikkaa maakunnan aluetalou- joonat olisivat tuottaneet enemmän taloudellista teen. Työllisyysvaikutukset jakautuisivat eri vuo- hyötyä maakunnan talouteen, kuin siihen on panos- sille seuraavan kuvan (Kuva 13) mukaisesti. Kuvassa tettu, vuonna t+11. Koko tarkasteluperiodin aikana vuosittainen jakauma esitetään pylväinä (sininen eli vuoteen t+16 mennessä vaikutuksia Kanta- asteikko vasemmalla) ja kumulatiivinen9 vaikutus Hämeen talouteen muodostuisi noin 245 miljoonan viivana (punainen asteikko oikealla). euron verran. Litiumkaivos nostaisi tarkastelupe- Litiumkaivoksesta hyötyisi Kanta-Hämeen lisäksi riodilla maakunnan BKT:tä yhteensä 3,6 prosent- myös muita maakuntia, etenkin naapurimaakunnat. tiyksiköllä perusuraan verrattuna. Talousvaikutus Työllisyys kasvaisi Uudenmaalla lähes 200 henkilö- jakautuisi eri vuosille seuraavan kuvan (Kuva 14) työvuodella, Pirkanmaalla noin 90 henkilötyövuo- mukaisesti. Kuvassa vuosittainen vaikutus esi-

8 Vaikutukset ilmoitetaan perusuraan verrattuna. Talouden perusuralla tarkoitetaan määrittelyhetkellä hahmotettavissa olevaa kuvaa tulevaisuudesta. Perusuraa tarvitaan vertailuperustaksi dynaamisissa tarkasteluissa, joissa hankkeiden vaikutusten arviointi lasketaan yli tietyn aikaperiodin. 9 Kumulatiivinen vaikutus tarkoittaa vaikutusta tiettyyn vuoteen mennessä. Esimerkiksi vuoden t+16 kumulatiivinen vaikutus 392 on vuosien t – t+16 välisten vaikutusten summa.

54 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

50 450 392 400 40 350 a

n 300 u 30 � 23 250 r a e

v 200 20 n a 150 r a u s 10 100 r u e

p 50

, v t 0 0 h -50 -10 -100

-20 -150 -200 -30 -250

Vuosi�ainen vaikutus Kumula�ivinen vaikutus

Kuva 13. Litiumkaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen työllisyyteen vuosittain ja kumu- latiivisesti t–t+16. Fig. 13. Effects of the potential lithium mine (investment phase in red) on employment in the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+16. Values in person-years compared to the baseline scenario.

25 244 250

20 200 a n u � r a

e 14

v 15 150

n a r a u s r u

e 10 100 p

, a r o u e

. 5 50 i l j m

0 0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 ka

Vuosi�ainen vaikutus Kumula�ivinen vaikutus

Kuva 14. Litiumkaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen talouteen vuosittain ja kumu- latiivisesti t–t+16. Fig. 14. Effects of the potential lithium mine (investment phase in red) on the economy of the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+16. Values in millions of euros compared to the baseline scenario.

tetään pylväinä (sininen asteikko vasemmalla) ja suunnittelu yms.) sekä rakentamisen toimialat (ks. kumulatiivinen vaikutus viivana (punainen asteikko Kuva 15). Koko tarkasteluperiodin aikana suurimmat oikealla). hyötyjät ovat ennen kaikkea kemianteollisuus sekä Kanta-Hämeen potentiaalisesta litiumkaivok- energiahuolto (ks. Kuva 16). Myös rakennusaine- sesta hyötyisi itse kaivostoiminnan lisäksi myös teollisuus, kuljetus ja varastointi, ammatillinen, muita toimialoja. Investointivaiheesta hyötyisi- tekninen ja tieteellinen toiminta, muu valmistus vät etenkin ammatillinen, tekninen ja tieteellinen sekä metallien jalostus hyötyisivät kaivoksesta. toiminta (kuten insinööripalvelut, geologiset mit- Loput toimialat kärsisivät hieman litiumkaivok- taukset, ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä sesta muun muassa toimialojen välisen kilpailun

55 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja… Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä;… Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-1 0 1 2 3 4 5 %-yksikköä perusuraan verra�una

Kuva 15. Litiumkaivoksen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+1 mennessä. Fig. 15. The impacts of the potential lithium mine on employment in other sectors by the year t+1. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja… Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä;… Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 %-yksikköä perusuraan verra�una Kuva 16. Litiumkaivoksen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+16 mennessä. Fig. 16. The impacts of the potential lithium mine on employment in other sectors by the year t+16. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

56 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset vuoksi. Välituotteet, työvoima ja fyysinen pääoma prosentin muutos toimialoittaisissa joustoissa hakeutuisivat kaivostoimintaan, jolloin tietty osa muuttaisi talousvaikutusta noin 0,2 miljoonan aluetalouden resursseista ei olisi muiden toimialo- euron verran ja työllisyysvaikutusta noin 2,2 hen- jen käytettävissä. kilötyövuoden verran. Näin ollen tulokset eivät ole Investointivaiheesta ja koko tarkasteluperiodista herkkiä työvoiman ja fyysisen pääoman välisten hyötyvät näin ollen osittain eri toimialat. Esimerkiksi joustojen muutoksille. rakentamisen toimiala hyötyy investointivaiheesta, Myös shokkien11 arvoista toteutettiin herkkyysa- mutta pidemmällä aikavälillä vaikutukset kääntyvät nalyysi (ks. Taulukko 6). Shokkien arvojen kasvatta- hieman negatiivisiksi. Vastaavasti kemianteollisuus minen 20 prosentilla johtaa 63 henkilötyövuoden ja ei hyödy kaivoksen investointivaiheesta, mutta tuo- 43 miljoonan euron kasvuun tuloksissa. Vastaavasti tannon alettua ala on selkein kaivoksesta hyötyjä 20 prosentin lasku shokeissa saa aikaan 68 henkilö- itse kaivostoiminnan jälkeen. työvuoden ja 46 miljoonaa euroa pienemmät vaikuttavuustulokset. Simulointitulokset ovat näin ollen Herkkyystarkastelut shokkien osalta jossain määrin herkkiä arvoalueen Työvoiman ja pääoman välisestä joustosta10 toteu- muutoksille. tettiin herkkyystarkastelu. Se osoitti, että ±20

Taulukko 6. Herkkyystarkastelu shokkien arvojen osalta (-20 % ja +20 %). Table 6. Sensitivity analysis with regard to shock values (-20% and +20%). Vaikutus vuosien t ja shokit -20 % Verrokin mukaiset shokit +20 % t+16 välillä shokit Työllisyys, htv 324 392 455 ABKT, milj. € 199 244 288

5.3.3 Potentiaalisen kuparikaivoksen kultaa 0,17 g/t, hopeaa 1,1 g/t ja molybdeeniä 0,01 aluetaloudelliset vaikutukset prosenttia. Aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelu kos- Lähtöoletukset kee Kanta-Hämeen maakunnan kaikkia toimialoja. Aluetaloudellisten vaikutusten laskelmien taus- Investointiperiodin oletetaan olevan kolme vuotta. talla toimii Nordic Mines AB:n Raahen Laivan kul- Pääosa investoinneista toteutettaisiin toisen vuo- takaivoksen toteutuneet investointivaiheen tiedot den aikana (ks. Taulukko 7). Rakentamisvaiheen (Nordic Mines AB 2017) skaalattuna Kanta-Hämeen investointien oletetaan olevan vajaan viidennek- kupariesiintymän kokoluokkaan. Kanta-Hämeen sen Laivan investointeja suuremmat, ja sen jälkeen potentiaalisen kuparikaivoksen investointien olete- malmien etsintään sekä vastaavaan toimintaan taan olevan noin viidenneksen Laivan investointeja investoitaisiin noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. suuremmat rakentamisvaiheessa12, mikä tarkoittaa Malminetsintään ja valmisteleviin töihin inves- noin 130 miljoonan euron investointeja. Tuotanto- toidaan jonkin verran jo ennen varsinaista inves- oletukset perustuvat olemassa oleviin arvioihin tointivaihetta, mutta näitä investointeja ei tässä Kanta-Hämeen kupariesiintymistä, minkä mukaan tarkastelussa oteta huomioon. Toimintavaiheen louhittua malmia saataisiin alueelta yhteensä noin oletetaan alkavan kolmannesta vuodesta lähtien. 40 miljoonaa tonnia eli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuparin tuotantomäärän oletetaan olevan keski- Tästä kuparia oletetaan olevan 0,23 prosenttia, määrin noin 4 000 tonnia vuodessa.

10 Tämä jousto on valittu herkkyyskokeen kohteeksi, koska sen on todettu olevan tärkein ja myös herkin mallin para– metreista. Jousto mittaa työvoiman ja fyysisen pääoman välisen määräsuhteen muutoksen herkkyyttä vastaavan hintasuhteen muutokseen, ja arvot määritellään kullekin toimialalle erikseen. CGE-malleissa joustojen arvot ovat kirjallisuusestimaatteja, joten on tärkeää testata simulointitulosten herkkyyttä joustojen arvoalueelle. 11 Shokilla tarkoitetaan taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvan muutoksen laajuutta, tässä tapauksessa kaivosinvestoinnin ja tuotantovaiheen suoraa vaikutusta aluetalouteen. 12 Oletus, että Kanta-Hämeen kuparikaivos olisi noin 20 miljoonaa euroa Laivan investointia suurempi, perustuu GTK:n asiantuntija-arvioon rikastamo-kompleksin nykyhinnasta, samaan aikaan muun infran rakentamista, kaivoksen avaaminen sekä malmiesiintymän lisäkairausta ja mallinnusta.

57 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 7. Laskelmissa käytetyt oletukset13 kuparikaivoksen osalta. Table 7. The assumptions used in the calculations related to the copper mine case.

Aihe Oletukset Tarkasteltavan toiminnan tyyppi Kuparikaivos (+kulta, hopea ja molybdeeni) Alue ja tarkasteluperiodi Kanta-Hämeen maakunta, vuodesta t vuoteen t+21 Referenssikaivos Laivan kaivos (Nordic Mines AB), Raahe Perustamisperiaate Kaivosinfra sisältää tuotantolaitoksen

noin 130 milj. euroa, vuosina t–t+2, jonka jälkeen noin Investointikustannukset ja -vuodet 4 miljoonaa euroa vuodessa malminetsintään ym. Investointien vuotuiset osuudet t/30 %, t+1/55 %, t+2/15 %

Toimintavaiheen aloitusvuosi t+2 Normaalin kapasiteetin saavuttaminen t+3 Kuparin tuotantomäärä Keskimäärin 4 000 tonnia/vuosi Hintatiedot Maailmanpankin tilastosta 2008–2016 ja Maailman- Hinta- ja myyntiennusteet pankin ennusteesta 2017–2025

Liikevaihtoarvio pidemmällä tähtäimellä 25 milj. euroa Kaivoksen käyttöikä Arvioitu käyttöikä 20 tuotantovuotta

Seuraavissa kuvissa (Kuvat 17–20) on esitetty arvi- ennuste oli saatavilla ainoastaan vuoteen 2025 oidut louhitun malmin ja kuparin tuotantomää- saakka. Kuparin myynnin arvossa on mukana rät sekä myynnin arvot vuodesta t+2 eteenpäin kaivoksen muiden metallien arvo, joka on saatu ja hinnat vuosina 2012–2025. Hinnoista vuosien käyttämällä metallien ekvivalenttilaskuria: http:// 2012–2015 tiedot ovat toteutuneita tietoja (kuvassa www.geologyforinvestors.com/simple-metal-equi- sinisinä pylväinä) ja vuosien 2016–2025 tiedot ovat valent-calculator-for-mining-results/. Laskurin ennusteisiin perustuvia tietoja (kuvassa oransseina tulosten mukaan muut metallit nostavat kuparin pylväinä). Vuoden 2025 jälkeen kuparin hinnan arvoa 0,27 prosentilla. oletettiin pysyvän vuoden 2025 tasolla, sillä hinta–

3,5

2,5 i a n n

o 2 t . i l j

m 1,5

0,5

0 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 t+19 t+20 t+21

Kuva 17. Arvioitu louhitun malmin määrä miljoonina tonneina potentiaalisella kuparikaivoksella vuosina t+2–t+21. Fig. 17. The estimated amount of mined ore in millions of tons at the potential copper mine in the years t+2–t+21.

13 Oletukset perustuvat pääasiassa valitun referenssikaivoksen toteutuneisiin ja arvioituihin investointitietoihin sekä asiantuntijoiden määrittämään tuotanto-oletukseen. 14 Laskurin antamat tulokset: CuEq 0,27 %, AuEq 4,13 g/t, AgEq 292,73 g/t ja MoEq 0,11 %

58 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

7000

6000

5000 g k 4000 1 0 3000

2000

103000 1000 2000 0 1000 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 t+19 t+20 t+21 0 Kuva 18. Arvioitu kuparin tuotanto tuhansina kiloina t+10 potentiaalisella t+11 t+12 t+13 kuparikaivoksella t+14 t+15 t+16 t+17 vuosina t+18 t+19 t+2–t+21. t+20 t+21 Fig. 18. Estimatedt+2 copper t+3 productiont+4 t+5 t+6 in thousands t+7 t+8 oft+9 kilograms at the potential copper mine in the years t+2–t+21.

Kuva 19 7000

6000

5000

4000

3000

euroa/1000 kg 2000

1000

0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Kuva 19. Kuparin hinta vuosina 2012–2025. Kuva 20 Fig. 19. Copper30 price in the years 2012–2025. Lähteet/Sources: World Bank 2016, World Bank Commodities Price Forecast 2016.

20 3 0

15 2 5

milj. euroa 10 20

5 a

r o 15 u e

. 0 i l j t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 t+19 t+20 t+21 m 10 Kuva 21 0.25 5 0.20

0 0.15 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+12 t+13 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 t+19 t+20 t+21

Kuva 20. 0.10 Arvioitu kuparin myynnin arvo potentiaalisella kuparikaivoksella vuosina t+2–t+21. Fig. 20. Estimated sales value of copper on potential copper mine in years t+2–t+21. 0.05

0.00 t t+10 t+11 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 59 t+19 t+20 t+21 t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 -‐0.05

-‐0.10 %-‐yksikköä perusuraan verra�una -‐0.15

-‐0.20

yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot

Kuva 22 40 400 345.299025

30 300

20 15.69541023 200

10 100

0 0 t t t t t t t t t t t t t ka -‐10 t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 +10 +11 +12 +13 +14 +15 +16 +17 +18 +19 +20 +21 -‐100

-‐20 -‐200 htv, perusuraan verra�una htv,

-‐30 -‐300 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Aluetaloudelliset vaikutukset viennin kasvu vaikuttaisivat suotuisasti alueta- Kuparikaivos saisi kulta- ja litiumkaivosten tavoin louteen. Investoinnit, alueellinen BKT, kulutus, aikaan Kanta-Hämeessä elintason nousun yksi- palkat, työllisyys ja työtulot laskisivat tarkastelu- tyisen ja julkisen kulutuksen sekä investointien vuonna t+3. Lasku selittyy kaivoksen valmistumi- kasvaessa. Myös palkkataso nousisi, työllisyys sella. Tällöin investoinnit laskevat, ja esimerkiksi paranisi ja työttömyysaste laskisi kaivoksen myötä suurin osa kaivoksella työskennelleistä rakennus- (Taulukko 8 ja Kuva 21). Näiden tekijöiden vaiku- alan työntekijöistä hakee työtä muilta alueilta tai tuksesta työtulot kasvaisivat. Myös muun muassa aloilta. Alueellinen BKT laskisi vain hieman, sillä investointien kautta tapahtuva Kanta-Hämeen tuonnin lasku ja viennin kasvu tasapainottaisivat pääomakannan vahvistuminen (koneet, laitteet, aluetaloutta. rakennukset, kuljetusvälineet, varastot yms.) sekä

Taulukko 8. Vaikuttavuuslaskelmien tuloksia (investointivaihe punaisella) vuosittain (t–t+21). Table. 8. The results of the impact calculations (investment phase in red) per year (t–t + 21). Values in percentage units compared to the baseline scenario.

%-yks. yksityinen investoinnit ABKT palkat työllisyys työtulot työttömyys- väestö pääoma- perusuraan ja julkinen aste kanta verrattuna kulutus t 0,09 3,29 0,04 0,07 0,02 0,09 -0,01 0,00 0,00 t+1 0,21 5,71 0,14 0,16 0,05 0,20 -0,03 0,00 0,13 t+2 0,06 1,34 0,07 0,04 0,02 0,06 -0,01 0,00 0,16 t+3 -0,17 -8,36 0,02 -0,14 -0,04 -0,17 0,03 0,00 0,10 t+4 0,17 0,33 0,23 0,13 0,04 0,16 -0,03 0,00 0,01 t+5 0,11 0,30 0,16 0,09 0,03 0,10 -0,02 0,00 0,01 t+6 0,11 0,30 0,17 0,08 0,03 0,10 -0,02 0,00 0,02 t+7 0,10 0,28 0,16 0,08 0,03 0,09 -0,02 0,00 0,02 t+8 0,11 0,26 0,17 0,08 0,03 0,09 -0,02 0,01 0,03 t+9 0,10 0,26 0,17 0,07 0,03 0,09 -0,01 0,01 0,04 t+10 0,09 0,24 0,17 0,07 0,03 0,08 -0,01 0,01 0,05 t+11 0,10 0,23 0,18 0,07 0,03 0,09 -0,01 0,01 0,05 t+12 0,09 0,24 0,17 0,06 0,03 0,07 -0,01 0,01 0,06 t+13 0,08 0,21 0,16 0,05 0,02 0,07 -0,01 0,01 0,06 t+14 0,08 0,22 0,17 0,06 0,03 0,07 -0,01 0,01 0,06 t+15 0,07 0,19 0,16 0,05 0,02 0,06 -0,01 0,01 0,07 t+16 0,06 0,20 0,15 0,04 0,02 0,05 -0,01 0,01 0,07 t+17 0,06 0,20 0,16 0,04 0,02 0,05 -0,01 0,01 0,07 t+18 0,05 0,17 0,14 0,03 0,02 0,04 -0,01 0,01 0,07 t+19 0,06 0,17 0,15 0,04 0,02 0,04 -0,01 0,01 0,07 t+20 0,06 0,17 0,15 0,04 0,02 0,04 -0,01 0,01 0,07 t+21 0,05 0,17 0,14 0,03 0,02 0,03 -0,01 0,01 0,07 ka 0,08 0,29 0,15 0,06 0,02 0,07 -0,01 0,01 0,06 yht 1,7 6,1 3,2 1,2 0,5 1,5 -0,3 0,1 1,3

Henkilötyövuosina tarkasteltuna investointivai- loppunut ja esimerkiksi kaivoksen rakentamisessa heen aikana eli vuosina t–t+2 potentiaalisesta mukana olleista työntekijöistä suurin osa hakisi kuparikaivoksesta syntyisi työllisyysvaikutuksia työtä muualta, mutta tuotanto ei ole vielä täydessä Kanta-Hämeen maakuntaan noin 60 henkilötyö- toiminnassa. Silti vuoteen t+3 mennessä työllisyys- vuoden verran15. Yhtenä vuotena (t+3) työllisyys- vaikutus olisi selvästi positiivinen, 35 henkilötyö- vaikutus laskisi, koska silloin investointivaihe on vuotta. Vuoteen t+10 mennessä Kanta-Hämeen

15 Vaikutukset ilmoitetaan perusuraan verrattuna. Talouden perusuralla tarkoitetaan määrittelyhetkellä hahmotettavissa olevaa kuvaa tulevaisuudesta. Perusuraa tarvitaan vertailuperustaksi dynaamisissa tarkasteluissa, joissa hankkeiden vaikutusten arviointi lasketaan yli tietyn aikaperiodin.

60 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

0,25

0,20

0,15 a n u

� 0,10 r a e v

n 0,05 a r a u s

r u 0,00 e p

t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9 t+10 t+11 t+14 t+15 t+16 t+17 t+18 t+19 t+20 t+21 ä ö k -0,05 i k s k y -

% -0,10

-0,15

-0,20

yksityinen ja julkinen kulutus ABKT palkat työllisyys työtulot

Kuva 21. Kuparikaivoksen vaikutukset kulutukseen, palkkoihin, työtuloihin, alueelliseen BKT:hen ja työllisyyteen vuosittain t–t+21. Fig. 21. Effects of the potential copper mine on consumption, regional GDP, wages, employment and earnings annually from t–t + 21. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

40 400 345

30 300 a

n 20 16 200 u tt r a

e 10 100 v

n a

r a 0 0 u s r u e p

-10 -100 , v t h -20 -200

-30 -300

Vuosittainen vaikutus Kumulatiivinen vaikutus

Kuva 22. Kuparikaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen työllisyyteen vuosittain ja kumu- latiivisesti t–t+21. Fig. 22. Effects of the potential copper mine (investment phase in red) on employment in the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+21. Values in person-years compared to the baseline scenario. työllisyys kasvaisi jo 175 henkilötyövuoden verran sille seuraavan kuvan (Kuva 22) mukaisesti. Kuvassa perusuraan verrattuna. Koko tarkasteluperiodin vuosittainen jakauma esitetään pylväinä (sininen aikana eli vuoteen t+21 mennessä kuparikaivos asteikko vasemmalla) ja kumulatiivinen16 vaikutus tukisi maakunnan työllisyyttä 345 henkilötyövuo- viivana (punainen asteikko oikealla). della. Työllisyysvaikutukset jakautuisivat eri vuo-

16 Kumulatiivinen vaikutus tarkoittaa vaikutusta tiettyyn vuoteen mennessä. Esimerkiksi vuoden t+21 kumulatiivinen vaikutus 345 on vuosien t – t+21 välisten vaikutusten summa.

61 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

18 260 232 240 16 220 14 a 200 n

u 180 tt 12 11

r a 160 e v 10 140 n a

r a 8 120 u s 100 r u

e 6

p 80

, a 4 60 r o u

e 40 . 2 i l j 20 m 0 0

Vuosittainen vaikutus Kumulatiivinen vaikutus

Kuva 23. Kuparikaivoksen vaikutus (investointivaihe punaisella) Kanta-Hämeen talouteen vuosittain ja kumu- latiivisesti t–t+21. Fig. 23. Effects of the potential copper mine (investment phase in red) on the economy of the Kanta-Häme region annually and cumulatively from t–t+21. Values in millions of euros compared to the baseline scenario.

Kanta-Hämeen maakunnan lisäksi myös naapu- asteikko vasemmalla) ja kumulatiivinen vaikutus rimaakunnat hyötyisivät potentiaalisesta kupari- viivana (punainen asteikko oikealla). kaivoksesta. Uudellamaalla työllisyys kasvaisi noin Kanta-Hämeen potentiaalisesta kuparikaivok- 190 henkilötyövuodella, Pirkanmaalla 90 henkilö- sesta hyötyisi itse kaivostoiminnan lisäksi myös työvuodella, Varsinais-Suomessa 70 henkilötyö- muita toimialoja maakunnassa. Investointivaiheessa vuodella ja Päijät-Hämeessä 30 henkilötyövuodella hyötyviä toimialoja ovat etenkin ammatillinen, tek- vuoteen t+21 mennessä kuparikaivoksen vaikutuk- ninen ja tieteellinen toiminta (kuten insinööripal- sesta. Jos kaivos tulisi Kanta-Hämeeseen, osassa velut, geologiset mittaukset, ympäristövaikutusten maakunnista työllisyys puolestaan vähenisi muun arviointiin liittyvä suunnittelu yms.) sekä rakenta- muassa maakuntien välisen toimialojen kilpailun minen (ks. Kuva 24). Koko tarkasteluperiodin aikana vuoksi. Potentiaalinen kuparikaivos nostaisi työlli- suurimmat hyötyjät ovat ennen kaikkea kemian- syyttä koko Suomen tasolla yhteensä noin 600 hen- teollisuus ja energiahuolto (ks. Kuva 25). Myös kilötyövuoden verran vuoteen t+21 mennessä, kun rakennusaineteollisuus, kuljetus ja varastointi, tarkastelussa on huomioitu sekä positiiviset että ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta, negatiiviset vaikutukset maakuntien työllisyyteen. muu valmistus, metallien jalostus sekä kaupan ala Miljoonissa euroissa tarkasteltuna potentiaali- hyötyisivät kaivoksesta. Toimialojen välinen kilpailu nen kuparikaivos kasvattaisi Kanta-Hämeen talo- johtaa siihen, että osa toimialoista kärsisi hieman utta investointivaiheen aikana eli vuosina t−t+2 kuparikaivoksesta. Välituotteet, työvoima ja fyysi- yhteensä noin 15 miljoonan euron verran. Vuoteen nen pääoma hakeutuisivat kaivostoimintaan, jolloin t+10 mennessä talousvaikutuksia syntyisi maa- tietty osa aluetalouden resursseista ei olisi muiden kuntaan noin 95 miljoonan euron verran. Koko toimialojen käytettävissä. Investointivaiheesta ja tarkastelujakson aikana eli vuoteen t+21 mennessä koko tarkasteluperiodista hyötyvät näin ollen osit- talousvaikutuksia maakuntaan syntyisi 232 miljoo- tain eri toimialat. Esimerkiksi rakentamisen toimi- nan euron verran. Tämä tarkoittaisi Kanta-Hämeen ala hyötyy investointivaiheesta, mutta pidemmällä BKT:n nousua 3,2 prosenttiyksiköllä perusuraan aikavälillä vaikutukset kääntyvät hieman negatii- verrattuna. Talousvaikutus jakautuisi eri vuosille visiksi muun muassa toimialojen välisen kilpailun seuraavan kuvan (Kuva 23) mukaisesti. Kuvassa vuoksi. vuosittainen vaikutus esitetään pylväinä (sininen

62 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja… Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä;… Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 %-yksikköä perusuraan verra�una Kuva 24. Kuparikaivoksen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+2 mennessä. Fig. 24. The impacts of the potential copper mine on employment in other sectors by the year t+2. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Elintarviketeollisuus ym. Teks�ili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituo�eiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja lai�eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähi�äiskauppa, moo�oriajoneuvojen ja moo�oripyörien… Kuljetus ja varastoin� Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televies�ntä;… Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta Asuntojen vuokraus ja hallinta Amma�llinen, �eteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Ko�talouspalvelut

-3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 %-yksikköä perusuraan verra�una

Kuva 25. Kuparikaivoksen vaikutus muiden toimialojen työllisyyteen vuoteen t+21 mennessä. Fig. 25. The impacts of the potential copper mine on employment in other sectors by the year t+21. Values in percentage units compared to the baseline scenario.

63 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Herkkyystarkastelut Myös shokkien18 arvoista toteutettiin herkkyy- Tuloksia täydentämään toteutettiin työvoiman sanalyysi eli testattiin, kuinka paljon kaivoksen ja pääoman välisen jouston17 herkkyystarkastelu, arvioitujen investointien ja tuotannon suuruuden jossa testattiin jouston arvon muutosten vaikutusta muutokset vaikuttavat tuloksiin. Shokkien arvojen tuloksiin. Se osoitti, että ±20 prosentin muutos kasvattaminen 20 prosentilla johtaa 68 henkilötyö- toimialoittaisissa joustoissa muuttaisi talousvai- vuoden ja 50 miljoonan euron kasvuun tuloksissa. kutusta noin 0,03 miljoonan euron verran ja työlli- Vastaavasti 20 prosentin lasku shokeissa saa aikaan syysvaikutusta noin kahdeksan henkilötyövuoden 63 henkilötyövuoden ja 45 miljoonan euron verran verran. Näin ollen tulokset eivät ole herkkiä työ- pienemmät vaikuttavuustulokset (ks. Taulukko 9). voiman ja fyysisen pääoman välisten joustojen Simulointitulokset ovat näin ollen shokkien osalta muutoksille. jossain määrin herkkiä arvoalueen muutoksille.

Taulukko 9. Herkkyystarkastelu shokkien arvojen osalta (-20 % ja +20 %). Table 9. Sensitivity analysis with regard to shock values (-20% and +20%).

Vaikutus vuosien t ja shokit -20 % Verrokin mukaiset shokit +20 % t+21 välillä shokit Työllisyys, htv 282 345 413 ABKT, milj. € 187 232 281

5.4 Kaivostoiminnan aluetaloudellisista vaikutuksista kuntataloudelle ja sosiaaliselle kestävyydelle

Kaivostoiminta etenee nelivaiheisen elinkaarimallin tenkin omat haasteensa. Kunnan tulee vastata kas- mukaan, johon kuuluvat malmin etsintä, kaivoksen vaneisiin päivähoito-, koulutus- sekä kulttuuri- ja avaaminen, tuotantovaihe sekä kaivoksen sulkemi- vapaa-ajan palveluiden tarpeeseen. Osa muutta- nen ja jälkihoito (Kauppila 2015). Tarkastelemme jista ei ole kiinnostunut omistusasumisesta, jolloin tässä lyhyesti kaivoksen avaamis- ja tuotantovai- vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Tällöin kunnassa heeseen liittyviä kuntatalouden ja sosiaalisen kes- voi syntyä tarve lisätä asumispalveluiden tarjontaa. tävyyden kysymyksiä aluetalouden näkökulmasta. Kaivostuotteiden kuljetusten aiheuttama liikenne- Kaivoksen perustaminen on yhtä aikaa sekä mah- määrien kasvu voi myös johtaa uusien kulkureittien dollisuus että haaste kuntataloudelle. Kaivoksen rakentamistarpeeseen. Toimiessaan kaivos tuot- avaaminen ja varsinkin siirtyminen käyttövaihee- taa kunnalle verotuloja. Toisaalta etupainotteiset seen vaikuttaa erityisesti työvoiman tarpeeseen, investoinnit voivat johtaa lyhyellä tähtäimellä kun- väestörakenteeseen sekä yhdyskunta-, palvelu- nan velkaantumiseen, ja tätä kautta esimerkiksi ja elinkeinorakenteeseen. Sillä on myös vaiku- kunnallisveron nostopaineisiin. Investointien huo- tusta asumiseen ja liikkumiseen. Työvoiman kasvu lellinen ennakkoarviointi onkin tärkeätä. (Törmä tapahtuu varsinaisessa kaivostoiminnassa sekä 2015a, Törmä 2015b) sitä tukevilla toimialoilla. Uudelle kaivospaikka- Kaivoksen perustamisen yhteydessä on tär- kunnalle muuttaa työntekijöitä perheineen. Syntyy keätä saada hankkeelle paikallisyhteisön hyväk- uusia kotitalouksia, jotka tuovat kuntaan työtuloja. syntä eli niin sanottu sosiaalinen toimilupa. Alueen elinkeinorakenne monipuolistuu myös pal- Aluetaloudellisesta näkökulmasta kaivoshank- velualoilla. (Törmä 2015a, Törmä 2015b.) keet tuovat työtä ja parantavat aineellista elinta- Mahdollinen väestön kasvu saattaa asettaa kui- soa. Toisaalta kaivoshankkeita vastustetaan usein

17 Tämä jousto on valittu herkkyyskokeen kohteeksi, koska sen on todettu olevan tärkein ja myös herkin mallin pa- rametreista. Jousto mittaa työvoiman ja fyysisen pääoman välisen määräsuhteen muutoksen herkkyyttä vastaavan hintasuhteen muutokseen ja arvot määritellään kullekin toimialalle erikseen. CGE-malleissa joustojen arvot ovat kirjallisuusestimaatteja, joten on tärkeää testata simulointitulosten herkkyyttä joustojen arvoalueelle. 18 Shokilla tarkoitetaan taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvan muutoksen laajuutta, tässä tapauksessa kaivosinvestoinnin ja tuotantovaiheen suoraa vaikutusta aluetalouteen.

64 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset luontoarvoperusteisesti. Kaivoksen nähdään uhkaa- keskusteluyhteyksien luominen paikallisiin asuk- van esimerkiksi luonnon virkistys- ja matkailu- kaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käyttöä tai aiheuttavan peruuttamatonta tuhoa ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, pyr- ympäristölle. Molemmat näkökulmat on otettava kimys haittojen minimointiin ja ennaltaehkäisyyn huomioon ja niiden välille on pyrittävä löytämään sekä tarvittaessa myös taloudelliset ja sosiaaliset tasapaino (Törmä 2015a). Sen löytämisessä auttaa kompensaatiotoimet (Kauppinen 2015).

6 ALUETALOUDELLISEN MALLINNUKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Potentiaalisten kaivosten aluetaloudellinen vaikut- aikaan Kanta-Hämeeseen huomattavia positiivisia tavuus -osiossa arvioitiin Kanta-Hämeen kolmen vaikutuksia työllisyyden ja talouden näkökulmasta. potentiaalisen kaivoksen aluetaloudelliset vai- Litiumkaivos toisi tässä tarkastelussa käytetyillä kutukset. Laskelmat suoritettiin yleisen tasapai- oletuksilla koko 16 vuoden käyttöiän aikana suurim- non RegFinDyn-mallilla. Laskelmat perustuivat mat hyödyt Kanta-Hämeen talouteen ja työllisyy- jo olemassa olevien tai valmisteilla olevien saman teen, mutta toisaalta kaivos vaatisi myös suurimmat kokoluokan kaivosten todellisiin investointi- ja investoinnit. Investoinnin suuruuteen nähden tuotantotietoihin. Referenssikaivosten valinnat suurimmat vaikutukset tulisivat kultakaivoksesta, perustuvat asiantuntijoiden näkemyksiin parhaasta sillä sen investoinnit olisivat kaikkein pienimmät. vastaavuudesta. Kullan referenssikaivoksena on Lisäksi kaikilla tarkastelluilla kaivoksilla käyttöikä käytetty Endomines Oy:n Ilomantsin Pampalon kai- on erilainen, joten kaivosten laittaminen parem- vosta, litiumin Kaustiselle ja Ullavalle suunnitteilla muusjärjestykseen ei ole yksinkertaista. olevaa Keliber Oy:n kaivosta sekä kuparin Nordic Kaivosalan koulutusten avulla olisi mahdol- Mines AB:n Laivan kaivosta ja GTK:n asiantuntija- lista lisätä oman maakunnan työntekijöiden arviota. Kuparikaivoksen tuotantotiedot perustuivat osuutta potentiaalisilla kaivoksilla. Tällöin myös Kanta-Hämeen tyyppisten prekambristen porfyyri- suurempi osuus kaivosten vaikutuksista jäisi kuparimalmien mediaanikokoon eli 40 Mt:iin. Kanta-Hämeeseen. Alueellisten työvoimaviran- Vaikuttavuuslaskelmien tulosten perusteella omaisten, kaivosyhtiöiden ja koulutusorganisaati- kaikki kolme tarkasteltua Kanta-Hämeen poten- oiden yhteistyö olisikin hyvä aloittaa hyvissä ajoin tiaalista kaivosta toisivat maakuntaan ja sen lähi- ennen varsinaisten kaivosten perustamista. Myös alueille taloudellista hyötyä sekä työpaikkoja. muu maakunnallinen edunvalvontatyö on tärkeätä Kultakaivos nostaisi maakunnan työllisyyttä tar- pyrittäessä vahvistamaan kaivostoiminnan alueta- kastellulla kymmenen vuoden toiminta-ajalla noin loudellisia hyötyjä. 220 henkilötyövuoden verran ja taloutta 125 miljoo- Laskelmien tuloksissa on hyvä muistaa, että käy- nan euron verran. Koko maan tasolla työllisyys kas- tetyt lähtöoletukset vaikuttavat laskelmissa saatui- vaisi kaivoksen myötä noin 320 henkilötyövuodella. hin tuloksiin. Mahdolliset muutokset oletuksissa Potentiaalinen litiumkaivos lisäisi Kanta-Hämeen muuttavat myös tuloksia. Pampalon kaivoksen työllisyyttä noin 390 henkilövuoden verran ja kas- esimerkki kaivostoiminnan haasteista osoittaa vattaisi taloutta 245 miljoonalla eurolla 16 vuoden sen, että muun muassa arviot tuotantomääristä toiminta-ajalla. Koko Suomen tasolla työllisyys eivät aina toteudu. Herkkyystarkasteluiden avulla paranisi litiumkaivoksen myötä noin 630 henkilö- on tarkasteltu lähtöoletusten muutosten vaikutusta työvuodella. Potentiaalisen kuparikaivoksen vai- tuloksiin. Lisäksi malminetsintävaiheen sekä kai- kutus Kanta-Hämeen työllisyyteen olisi noin 345 voksen sulkemisen ja jälkihoidon jääminen tämän henkilötyövuotta ja talouteen 230 miljoonaa euroa tarkastelun ulkopuolelle vaikuttavat tuloksiin. 20 vuoden toiminta-ajan aikana. Koko Suomeen Tässä selvityksessä saadut tulokset potentiaalisten työllisyysvaikutus olisi noin 600 henkilötyövuotta. kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista antavat Tulosten perusteella voidaan todeta, että kulta-, kuitenkin hyvän kuvan mahdollisten vaikutusten litium- ja kuparikaivos saisivat toteutuessaan suuruusluokasta.

65 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Biolaakso – esiselvityshanke 2014. Suunnitteluraportti files/Nordic%20Mines%20informs%20about%20 8/2014. Kannuksen kaupunki. Saatavissa: http://www. the%20ongoing%20capital%20raise.pdf [Käytetty biolaakso.fi/sites/biolaakso.fi/files/16518_Suunnitte- 8.2.2017]. luraportti_final.pdf [Käytetty 17.1.2016] Nordic Mines AB 2015. Year-end Report January-De- Biolaakso – Hankesalkku 2016. Kirjallinen luettelo cember 2014. Saatavissa: http://www.nordicmines. Keski-Pohjanmaan Biolaakson alueella vaikuttavista com/sites/default/files/Nordic%20Mines%20AB%20 hankkeista 1.12.2016. %28publ%29%20Year-end%20report%202014.pdf Ekberg, M. 2014. Endomines ja Pampalon kultakaivos [Käytetty 8.2.2017]. – vastuullista kaivostoimintaa. Kaivostoiminta ja kes- Nordic Mines AB 2016a. Press release 30th November tävä kehitys 11.6.2014. Endomines Oy:n toimitusjoh- 2016. Saatavissa: http://www.nordicmines.com/sites/ taja Markus Ekbergin Powerpoint esitys. default/files/161130%20press%20release%20new%20 Ekberg, M. 2017. Sähköpostihaastattelu 20.1.2017. financial%20model.pdf [Käytetty 8.2.2017]. Endomines AB 2016a. Home. Saatavissa: http://www.en- Nordic Mines AB 2016b. Year-end Report 2015. Saatavis- domines.com/index.php sa: http://www.nordicmines.com/sites/default/files/ Endomines AB 2016b. Årsredovisning 2015. Saatavissa: Nordic%20Mines%20AB%20%28publ%29%20year- http://mb.cision.com/Main/2472/9939365/491361.pdf end%20report%202015_1.pdf [Käytetty 8.2.2017]. Endomines AB 2016c. Summary of Year-end report 2015. Nordic Mines AB 2017. Financial reports. Saatavissa: Endomines Oy. Saatavissa: http://www.endomines. http://www.nordicmines.com/en/financial-reports com/index.php/release/?releaseID=2112240 [Käytetty Siren, O. 2013. Keliber Oy. Litium-kaivoshankkeen ti- 18.1.2017] lannekatsaus. Kaustinen 21.2.2013. Saatavissa: http:// Endomines AB 2017. Increased gold grade boosted Endomi- keliber.fi/useruploads/files/presentation_at_kausti- nes gold production in Q4 2016. Saatavissa: http://www. nen_lithium_cluster_public_meeting_21022013.pdf endomines.com/index.php/release/?releaseID=2419157 Suomen mineraalistrategia 2010. Työ- ja elinkein- [Käytetty 18.1.2017]. oministeriö, Geologian tutkimuskeskus. Saatavissa: Gigafactory.fi 2017. Vaasa has the vision and the ecosys- http://projects.gtk.fi/export/sites/projects/mineraa- tem for a gigafactory and much more. Vaasan kau- listrategia/documents/SuomenMineraalistrategia_2. pungin perustamat internetsivut. Saatavissa: https:// pdf [Käytetty 10.2.2017]. www.gigafactory.fi/ [Käytetty 17.1.2017] Sweco Industry Oy 2016a. Keliber Oy, Pre-feasibility GTK 2017. Active Metal Ore Mines and Current Projects. Study. Keliber Lithium Project. Saatavissa: http:// Saatavissa: http://new.gtk.fi/export/sites/en/infor- keliber.fi/file/Keliber-Oy-Prefeasibility-Study-Fi- mationservices/maps/GTK_kaivokset_ja_tutkimus- nal-2016-14-03.pdf kohteet.pdf [Käytetty 10.2.2017] Sweco Industry Oy 2016b. Appendix 22-1 Numerical Pro- Heikkilä, R. 2015. ”Pampalon kullantuotanto hiipuu Ilo- duction, Sales Prices and Sales. Saatavissa: http://ke- mantsissa”. Yle – Uutiset, Kotimaa 13.8.2015. Saa- liber.fi/file/Keliber-Oy-PFS-Appendix-22-1-Nume- tavissa: http://yle.fi/uutiset/3-8224152 [Käytetty rical-Production-Sales-Prices-and-Sales.pdf 25.11.2016]. Talouselämä 2016. Vaasa havittelee Teslan Gigafacto- Kalliokoski, J. 2013. ”Uppoava laiva”. Tekniikka ja ta- rya – ”Koko Suomen hanke”. Talouselämä 5.12.2016. lous 5.12.2013. Saatavissa: http://www.tekniikkata- Saatavissa: http://www.talouselama.fi/uutiset/vaasa- lous.fi/tarinoita_syvalta/2013-12-05/Uppoava-Lai- havittelee-teslan-gigafactorya-koko-suomen-han- va-3316658.html [Käytetty 6.2.2017]. ke-6604778 [Käytetty 17.1.2017] Kauppila, P. 2015. Kaivoshankkeen elinkaari. Julkaisus- Törmä, H. 2015a. 3Aluetaloudelliset vaikutukset. Julkai- sa: Kauppila, T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshank- sussa: Kauppila, T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivos- keiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geo- tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 11–16. Saa- logian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 27–28. tavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/ Saatavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusra- tr_222.pdf [Käytetty 10.2.2017] portti/tr_222.pdf [Käytetty 10.2.2017] Kauppinen, T. 2015. Sosiaalisten vaikutusten arvioin- Törmä, H. 2015b. Taloudelliset vaikutukset. Julkaisussa: ti. Julkaisussa: Kauppila, T. (toim.) Hyviä käytäntöjä Kauppila, T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkei- kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnis- den ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian sa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 120–124. Saa- 109–119. Saatavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutki- tavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/ musraportti/tr_222.pdf [Käytetty 10.2.2017] tr_222.pdf [Käytetty 10.2.2017] Kaupunki-Maaseutu-luokitus 2014. Luokitus kart- Törmä, H., Kujala, S. & Kinnunen, J. 2015. The emplo- tana kuntarajoilla. Kartta. Suomen ympäristö- yment and population impacts of the boom and bust keskus Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/ of Talvivaara mine in the context of severe environ- download/noname/%7B99642E44-F821-46B1-B858- mental accidents – A CGE evaluation. Resources Poli- 7190325564B0%7D/98464 [Käytetty 12.12017]. cy, Vol. 46, 127−138. Laukkonen, J. & Törmä, H. 2014. Suomen kaivosalan vai- World Bank 2016. World Bank Commodity Price Data kuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010–2020. (The Pink Sheet). Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja World Bank Commodities Price Data 2017. Raaka-ai- 136. neiden hinnat 2014 vuodesta tammikuuhun 2017. Lintilä, M. 2017. Minä ja TEM tuemme Vaasaa Teslan ak- Julkaistu 2.2.2017. Saatavissa: http://pubdocs.world- kutehtaan paikaksi. Yle Uutiset. Saatavissa: http://yle. bank.org/en/869621486073510802/CMO-Pink-Sheet- fi/uutiset/3-9425775 February-2017.pdf [Käytetty 6.2.2017]. Moliis, P. 2010. Vihdoinkin kultaa! Teollisuussijoitus. World Bank Commodities Price Forecast 2016. Price Fo- Suomen teollisuussijoitus Oy:n sidosryhmälehti recast. Released: October 19, 2016. Saatavissa: http:// 1/2010, 16−17. pubdocs.worldbank.org/en/229461476804662086/ Nordic Mines 2014. Press Release August 22, 2014. Saa- CMO-October-2016-Forecasts.pdf. tavissa: http://www.nordicmines.com/sites/default/

66 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

7 HANKKEEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Mahdollisen kaivostoiminnan aluetaloudellisten kitsisivät 125–250 miljoonan euron lisäystä kaivok- vaikutusten arviointi Kanta-Hämeessä on toteu- sen tuotantovaiheen loppuun mennessä. tettu poikkitieteellisenä tutkimuksena GTK:n ja Tulosten perusteella voidaan todeta, että kulta-, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteis- litium- tai kuparikaivos saisivat kukin toteu- hankkeessa. Siinä on yhdistetty Kanta-Hämeen tuessaan Kanta-Hämeessä aikaan huomattavia malmigeologinen tutkimus ja aluetaloudellisten positiivisia vaikutuksia työllisyyden ja talouden vaikutusten mallinnus. Tavoitteena on ollut arvi- näkökulmasta. Litiumkaivos toisi koko 16 vuoden oida tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen käyttöiän aikana suurimmat hyödyt Kanta-Hämeen tutkittavan alueen mahdolliset malmivarannot ja talouteen ja työllisyyteen, mutta toisaalta kaivos potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaatisi myös suurimmat investoinnit. Investoinnin vaikutukset jo etukäteen, kun kaivosalan yritys- suuruuteen nähden suurimmat vaikutukset tulisi- ten aktiviteetti on vielä malminetsintävaiheessa. vat kultakaivoksesta, sillä sen investoinnit olisivat Tutkimuksen tulokset tukevat kaivosalan yrityksiä kaikkein pienimmät. Kanta-Hämeen malmin– malminetsintäinvestointien kohdentamisessa ja etsintätilanteen perusteella parhaat mahdollisuu- tuovat uutta näkökulmaa alueelliseen suunnitte- det uuden kaivoksen avaamiseksi 10−20 vuoden luun. Alueen asukkaille malminetsinnän tilanteen aikajaksolla on kullan suhteen. Alueelta tunnetaan ja tulevaisuuden näkymien kertominen avaa uusia useita mielenkiintoisia kultamalmiaiheita ja siellä tulevaisuuden näköaloja ja vähentää asiaan liittyvää on jo ennestään toimiva kultakaivos sekä rikas- epätietoisuutta. tamo, jotka helpottavat uuden kaivoksen avaamista. Lupaavimpia malmityyppejä Kanta-Hämeen Yritysten kiinnostus panostaa malminetsintään alueella ovat Huittisten Jokisivun tyyppiset kul- Kanta-Hämeen alueella riippuu talouden suhdan- tamalmit ja Someron-Tammelan litiumpegmatii- teista ja eri metalleihin kohdistuvasta kysynnästä. tit sekä uutena malmityyppinä porfyyri-tyypiset Juuri nyt litiumista on kasvava kysyntä, mikä nos- kupari-kultaesiintymät. Kanta-Hämeen alueelle taa litiumin hintaa ja vaikuttaa myönteisesti myös mahdollisesti perustettavilla kaivoksilla olisi mer- malminetsintään. Kanta-Hämeen alueella on kittäviä myönteisiä vaikutuksia alueen taloudelle. tapahtunut monipuolista malminmuodostusta ja Maakunnan työllisyyden arvioidaan paranevan kai- malmivarannoista tunnetaan vasta noin 10 %, joten vostyypistä riippuen 200–400 henkilötyövuodella ja mahdollisuudet löytää pidemmällä aikavälillä lisää koko maassa 300–600 henkilötyövuodella. Alueen malmivarantoja uusien kaivosten perustamiseksi taloudelle kaivoksen perustaminen ja toiminta mer- ovat hyvät.

KIITOKSET

GTK ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti halu- yhtiöitä Endomines Oy:tä ja Keliberin Oy:tä sekä avat kiittää tutkimuksen rahoittajia, Uudenmaan Dragon Mining Oy:tä mahdollisuudesta tutustua liittoa EAKR-rahoituksen koordinoijana, Forssan Jokisivun kultakaivokseen ja Vammalan rikas- kaupunkia, Tammelan kuntaa ja Nortec Minerals tamoon. Kiitämme GTK:n graafisen osaamisen Corp:ia. Kiitämme Hämeen liittoa hankkeen ide- asiantuntijoita Kirsti Keskisaari, Harri Kutvonen, ointiin liittyvistä hyödyllisistä keskusteluista ja Kai Nyman ja Mira Markovaara-Koivisto raportin hankeidean onnistuneesta rajauksesta. Haluamme kuvien valmistamisessa ja viimeistelyssä. Erityisesti kiittää hankkeen ohjausryhmää, Paula Mustosta haluamme kiittää raportin tarkastaneita ja hyviä Hämeen liitosta, Hannu-Heikki Saarista Forssan korjausehdotuksia tehneitä FT Tuomo Törmästä kaupungista, Miika Tukia Tammelan kunnasta (geologinen osuus) ja MMM Anne Matilaista (alue- ja Juhani Ojalaa GTK:sta, hyvästä rakentavasta talouden osuus). Päivi Kuikka-Niemeä kiitämme yhteistyöstä ja hankkeen ohjauksesta. Kiitämme raportin toimittamistyöstä. myös tietoja referenssikäyttöön antaneita kaivos-

67 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LIITE 1. REGFINDYN-MALLIN KUVAUS Appendix 1. Description of the RegFinDyn model

Hannu Törmä

RegFin/RegFinDyn1-aluemallit ottavat tuotannon Mallissa kuvataan sekä hyödyke- että tuotan- ja tulojen lisäksi huomioon suhteellisten hinto- nontekijöiden markkinoita. Kukin toimiala tuot- jen, talouden päätöksentekijöiden (kotitaloudet, taa hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita) käyttäen yritykset ja julkinen sektori) epälineaarisen käyt- kahta tuotannontekijää: pääomaa (mm. raken- täytymisen ja talouden resurssirajoitteiden, kuten nuksia, koneita ja kuljetusvälineitä) ja työvoimaa. työvoiman riittävyyden, vaikutukset. Mallissa ole- Alkutuotannossa ja tutkimustarpeen mukaan tetaan, että taloudessa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. muillakin toimialoilla pääomapanoksesta erotel- Oleellista on talouden sopeutuminen suhteellisten laan maa-alapanos. Tuotannontekijät sekä väli- ja hintojen muutosten kautta uuteen tasapainoon lopputuotteet ovat osin korvattavissa keskenään. taloudellisten olosuhteiden muutosten jälkeen. Keskeistä on tuotannontekijöiden, väli- ja loppu- Malli on toimialapohjainen, joten sillä voidaan ana- tuotteiden sekä kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän lysoida kaikkia taloudessa tapahtuvia muutoksia, ja tarjonnan välinen kilpailu. jotka ovat ilmaistavissa toimialatasolla. Erilaisten Yksityinen kulutus perustuu kotitalouksien työ- hankkeiden ja ilmiöiden arvoketjujen määrällinen tuloihin ja julkinen kulutus verotuloihin. Tuotanto arviointi on siten mahdollista. myydään hyödykemarkkinoilla oman alueen kulut-

Kuva 1. Simulointimallin rakenne. Fig. 1. Structure of the simulation model.

1 RegFin tulee sanoista Regional Model for Finland, Suomen aluemalli. Tässä sovelluksessa on käytetty RegFinDyn- aluemallia. Pääte Dyn viittaa dynaamisuuteen eli malli laskee taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten aluetaloudelliset vaikutukset vuosi vuodelta etenevänä jatkumona. Vaikuttavuustulokset voidaan esittää vuotuisina tai kumulatiivisina. Esitystapa on joko suhteellinen (%) tai absoluuttinen (htv, milj. euroa) vaikuttavuus.

68 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset tajille (yritykset, kotitaloudet ja julkinen sektori), voidaan tarvittaessa jakaa useaan seutukuntaan. kotimaisen kaupan kautta Suomen muille alueille Toimialojen lukumäärä on seutukunta- ja maakun- ja ulkomaankaupan kautta ulkomaille. Alueellinen tatasolla 29 ja seutukuntatasolla 17. Alatoimialoja tuotanto vaatii myös tuontipanoksia, kuten väli- ja voidaan erottaa päätoimialoista tai luoda uusia lopputuotteita. Näitä alue ostaa kotimaan kaupan toimialoja, mikäli lisätietoa alatoimialojen kus- avulla Suomen muilta alueilta ja ulkomaankaupan tannus- ja kysyntärakenteista on olemassa. Mallin avulla ulkomailta. Investoinnit suuntautuvat toimi- lisäaineisto kerätään tutkimusongelman tarpeita aloille, joilla pääoman tuotto on suurin. Yrittäjien vastaavaksi, jotta skenaarioiden parametrisointi on pääomatulot samoin kuin mahdollinen ulkomaan- tarkka. Aineiston laatu varmistetaan automaattisilla kaupan ylijäämä rahoittavat investointeja. tarkastusrutiineilla, jotka varmistavat, että kansan- Aluemallin simulaatiotulokset osoittavat, miten ja aluetilinpidon asettamat ja mikro- ja makrotalo- suuria taloudellisten olosuhteiden muutosten ustieteen mukaiset reunaehdot täyttyvät. vaikutukset ovat mm. seuraaviin talouden indi- RegFin/RegFinDyn-aluemalleilla on tehty jo yli kaattoreihin: BKT, työllisyys, yksityinen kulutus, 50 määrällistä arviointitutkimusta. Lisää tietoa verotulot, julkinen kulutus, investoinnit sekä koti- metodista ja aiemmista raporteista on saatavilla maan- ja ulkomaankauppa. Simulaatiotulokset ovat osoitteesta: www.helsinki.fi/ruralia/asiantuntija- luonteeltaan nettomääräisiä, esimerkiksi BKT:n palvelut/regfin.htm. RegFin/RegFinDyn-mallit ovat laskennassa vähennetään tuonnin (menoerä) arvo, saaneet vaikutteita Australian Viktorian yliopiston mutta kotimaisessa kysynnässä on mukana viennin CoPS:in (Centre of Policy Studies) TERM-mallista arvo (tuloerä). (Wittwer 20122, Horridge and Wittwer 20103). Simulointimallin perusaineisto kattaa Suomen kaikki viisi suuraluetta ja 19 maakuntaa. Maakunta

2 Wittwer, G. (eds.) 2012. Economic Modeling of Water: The Australian CGE Experience. Springer. 3 Horridge, J.M. and G. Wittwer 2010. Bringing regional detail to a CGE model using census data. Spatial Economic Analysis, Volume 5 Issue 2, pp 229-255, Routledge.

69 69 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LIITE 2. TOIMIALOJEN SISÄLTÖ Appendix 2. Standard industrial classification

Maatalous ja metsästys Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus • Yksivuotisten kasvien viljely (pl. koneet ja laitteet) • Monivuotisten kasvien viljely • Metallien jalostus • Taimien kasvatus ja muu kasvien lisääminen • Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) • Kotieläintalous • Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (sekatilat) • Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten • Maataloutta palveleva toiminta tuotteiden valmistus • Metsästys ja sitä palveleva toiminta • Sähkölaitteiden valmistus

Metsätalous ja kalatalous Muiden koneiden ja laitteiden valmistus • Metsätalous ja puunkorjuu Yleiskäyttöön tarkoitettujen voimakoneiden • Kalastus ja vesiviljely valmistus • Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden Kaivostoiminta ja louhinta valmistus • Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu • Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus • Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto • Metallin työstökoneiden ja konetyökalujen • Metallimalmien louhinta valmistus • Muu kaivostoiminta ja louhinta • Muiden erikoiskoneiden valmistus • Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kulkuneuvojen valmistus Elintarviketeollisuus ym. • Laivojen ja veneiden rakentaminen • Elintarvikkeiden valmistus • Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus • Juomien valmistus • Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien • Tupakkatuotteiden valmistus koneiden valmistus • Taisteluajoneuvojen valmistus Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus • Muualla luokittelematon kul- • Tekstiilien valmistus kuneuvojen valmistus • Vaatteiden valmistus • Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Muu valmistus • Huonekalujen valmistus Puuteollisuus • Muu valmistus (mm. korujen, soittimien, lelujen • Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ja urheiluvälineiden valmistus) • Puu-, korkki-, olki- ja punontatuotteiden • Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus valmistus Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Paperiteollisuus ja painaminen • Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys– • Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus liiketoiminta • Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen • Veden otto, puhdistus ja jakelu • Viemäri- ja jätevesihuolto Kemianteollisuus • Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; • Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus materiaalien kierrätys • Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus • Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja • Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus muut ympäristönhuoltopalvelut

Rakennusaineteollisuus • Kumi- ja muovituotteiden valmistus • Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

70 70 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Rakentaminen • Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus • Talonrakentaminen ja analysointi • Maa- ja vesirakentaminen • Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen • Erikoistunut rakennustoiminta • Mainostoiminta ja markkinatutkimus • Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja • Eläinlääkintäpalvelut moottoripyörien korjaus

Kuljetus ja varastointi Hallinto- ja tukipalvelutoiminta • Maaliikenne ja putkijohtokuljetus • Vuokraus- ja leasingtoiminta • Vesiliikenne • Työllistämistoiminta • Ilmaliikenne • Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; • Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta varauspalvelut • Posti- ja kuriiritoiminta • Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut • Kiinteistön- ja maisemanhoito Majoitus- ja ravitsemistoiminta • Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle

Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu • Julkinen hallinto • Kustannustoiminta • Ulkoasiain hallinto, maanpuolustus ja • Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, järjestystoimi äänitteiden ja musiikin kustantaminen • Pakollinen sosiaalivakuutustoiminta • Radio- ja televisiotoiminta • Televiestintä Koulutus • Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut • Tietopalvelutoiminta • Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta; Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kotitalouspalvelut • Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja • Kulttuuri- ja viihdetoiminta eläkevakuutustoiminta) • Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden • Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutus- kulttuurilaitosten toiminta toiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) • Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut • Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta • Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut • Järjestöjen toiminta Muu kiinteistötoiminta • Tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitalous- • Omien kiinteistöjen kauppa tavaroiden korjaus • Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta • Muut henkilökohtaiset palvelut • Kiinteistöalan toiminta palk- • Kotitalouksien toiminta kotitaloustyöntekijöiden kio- tai sopimusperusteisesti työnantajina • Kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden Asuntojen vuokraus ja hallinta ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön • Asuntojen vuokraus • Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta (Lähde: Tilastokeskus, Toimialaluokitus 2008)

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta • Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut • Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi

71 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LIITE 3. HÄMEEN KULTAMALMINETSINTÄ Appendix 3. Exploration for gold in Häme

Niilo Kärkkäinen

1 YLEISTÄ

Kullan tutkimusmenetelmät ovat samat kuin muil- serisiittiytyinen, arseenikiisu, muut sulfidimi- lakin hyödynnettävillä mineraaleilla. Hämeessä neraalit, metasomatoosiin liittyvät mineraalit) kullan maastotutkimukset ovat käsittäneet mm: 5. Syväkairauksia, joilla saadaan yhtenäiset leik- 1. Raskasmineraalitutkimuksia; moreenissa olevien kaukset ja näytesarjat kalliosta maanpintaa malmimineraalien tutkiminen syvemmältä. Kairaukset kohdennetaan muilla 2. Geokemiallisia kartoituksia; moreenin näytteen- menetelmillä tunnistettuihin kallioperän kul- otto iskuporauksella ja näytteiden kemiallisen takriittisiin paikkoihin. analyysit 3. Geofysiikan maastomittauksia; kivilajivaihtelun Maastotutkimusten lisäksi tarvitaan monipuolisia ja epäjatkuvuuksien paikantaminen laboratoriotutkimuksia (mm. malmimineralogiasta, 4. Malmigeologisia kartoituksia (kalliopaljastumat, petrografiasta) sekä kertynen tutkimusaineiston lohkareet) tavoitteena: kartta-analyysejä. Esimerkkinä tavanomaisista tut- - malmimineraalien esiintyminen kimusvaiheista on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1, - hiertovyöhykkeiden ja kvartsijuonisysteemien joissa on esitetty Huittisten Ritakallion kultaesiin- tunnistaminen tymän löytövaiheen tutkimusvaiheita. - malmiutumiseen liittyvien muuttumisilmiöi- Hämeen kallioperässä on paljon lähinnä geofysi- den paikantaminen (mm. turmaliini, kvartsi, kaalisten lentomittausten perusteella tunnistettavia

Lohkareet anal. Lohkareet anal. 2003, kulta (g/t) 2004, kulta (g/t) 0 - 0.05 0 - 0.05 0.05 - 0.3 0.05 - 0.3 0.3 - 1.0 0.3 - 1.0 B 1.0 - 5.0 1.0 - 5.0 A 5.0 - 40 5.0 - 12 Gabro Kiille- liuske N D

Kultaa moreenissa (g/t) Kultahippujen 0 - 0.01 määrä 0.01 - 0.05 C 0 - 2 0.05 - 0.2 3 - 12 0.2 - 0.6 13 - 22 0.6 - 1.2 23 - 50 Granodioriitti 500 m

Kuva 1. Ritakallion kohteen näytteenottovaiheita ja niiden tuloksista (Vuori ym. 2005). Pohjakarttana on kohteesta laadittu kallioperäkartta, johon on merkitty iskuporauksella otetun moreenin kultapitoisuuden vaihtelu (siniset palloset, yksikkönä ppm) sekä kairauspaikat (numeroituna). Fig. 1. A map of exploration of the Ritakallio prospect and the results (Vuori et al. 2005): the gold content in till (blue dots, units ppm, sampling by percussion drilling) and diamond drilling sites on a bedrock map.

72 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 2. Kallioperä kohteelliset rakennepiirteet Huittisen Ritakallionmaalla (Vuori ym. 2005). Magneettiselle kartalle on valkoisilla viivoilla merkitty kultakriittiset hierto-siirrosvyöhykkeet. Punaruskeat alueet rajaavat Ritakallion gabron. Mustat katkoviivat kuvastavat vanhempia ja osin hiertoon liittyviä poimurakenteita. Fig. 2. Local structural features of the bedrock at Ritakallio, Huittinen (Vuori et al. 2005). White lines on the magnetic map indicate gold-critical fault-shear zones. Areas with brown a colour show blocks of the Ritakallio gabbro. Black dash lines indicate older and partially shear-related folding structures.

Taulukko 1. Esimerkki lupaavalla malmiaiheella tehtävistä löytövaiheen tutkimuksista: Ritakallion kultaesiintymä Huittisissa vuosina 2003-2004 (Vuori ym. 2005). Table 1. An example of the procedure for exploring a promising target: the Ritakallio gold prospect in Huittinen, during 2003–2004 (Vuori et al. 2005).

Menetelmä Lukumäärä Alue / pituus Tulos Malminetsintäkartoitus 45 analyysiä 7 km2 Max. 36,5 g/t Au

Kallioperäkartoitus 5,8 km2 Kallioperäkartta Maastogeofysiikka magneettinen 7,08 km2 Kivilajit slingram 5,85 km2 Kontaktit IP 6,25 km2 Rakenteet Detalji lentogeofysiikka v. 2003 kattaa laajan alueen Kultakriittiset rakenteet Moreenitutkimukset raskasmineraalit 35 näytettä 28 monttua max 40−50 kultaraetta monttugeokemia 36 näytettä 28 monttua Max. 84 mg/t Au Iskuporaus moreeni 214 näytettä 2 km2 Max. 1,2 g/t Au kalliomurske 201 näytettä 2 km2 Max 8,5 g/t Au Timanttikairaus 8 reikää/ 2 profiilia 610,40 m Kemiall. analyysi 435 näytettä 427 m Max. 3,9 g/t Au Petrofysiikka 1 000 mittausta 610 m Magneettisuus, ominaisvastus, tiheys Mikroskooppitutkimus 34 preparaattia Malmimineraalien tunnistus Mikroanalysaattori 2 rikastenäytettä Mineraalien kemiallinen analyysi

73 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä siirrosvyöhykkeitä, joiden kultakriittisyyttä voidaan taviksi. Kuvassa 2 on aerogeofysiikan perusteella arvioida mm. geokemian (Huhta ym. 2015) ja malmi– hahmoteltu kartta viivamaisista piirteistä, jotka viitteiden (Kärkkäinen 2015) avulla. Tällä tavalla on mahdollisesti kuvastavat kullan suhteen kriitti- monen tutkimusvaiheen myötä paikannettu mm. siä siirros- tai hiertovyöhykkeitä Ritakallionmaan Uunimäen ja Palokallion esiintymät. Hankaluutena alueella Huittisissa. erityisesti alueen länsiosassa on monivaiheisia kal- Tärkeä uusien malmihavaintojen lähde on ollut lioperää muokkaavia tapahtumia, deformaatioita, GTK:n kansannäytetoiminta, joka Hämeessä on ollut jotka peittävät varhaisempia siirrosvyöhykkeitä hyvinkin tehokasta (Kärkkäinen 2015). Ensimmäiset ja niihin liittyviä prosesseja. Seurauksena monet viitteet mm. Satulinmäen, Riukan ja Sukulan esiin- vanhat ja alun perin melko suoraviivaiset siirros- tymistä löysivät paikkakuntalaiset Seppo Virtanen, rakenteet ovat pirstoutuneet vaikeasti tunnistet- Heikki Helle ja Matti Mikkola.

2 JOKISIVUN KULTAESIINTYMÄ, HUITTINEN

Huittisen Jokisivun kultakaivos sijaitsee 10 km kau- ning.com/jokisivu). Kultaesiintymän syvyys on kai- pungin keskustasta lounaaseen (Kuva 3). Jokisivun rausten mukaan ainakin 525 m, ja pituussuunnassa Kujankalliolta löytyi kansannäytteistä kultaa vuo- esiintymää ei ole vielä rajattu. Esiintymän varannot sina 1964 ja 1984. Löydökset johtivat Outokumpu ovat 1,91 miljoonaa tonnia pitoisuudella 5,65 g/tn Oy:n tutkimuksiin vuodesta 1985 lähtien. Niissä kultaa, ja kokonaissaanti kaivokselta on ollut yli 10 kehittyi merkittävä esiintymä, joka v. 2003 siir- tn kultaa (Saalmann ym. 2010). Malmia louhittiin tyi Polar Mining yhtiölle (nyk. Dragon Mining Oy). 160 000 tonnia vuonna 2015 (Tukes 2015). Malmi Kaivos avattiin v. 2009 aluksi avolouhoksena ja vuo- koostuu kahdesta malmiosta, Kujankallio ja Arpola. desta 2010 alkaen maanalaisena. Kaivostoimintaa on Geologisesti Jokisivun esiintymä sijaitsee Kujankallion lisäksi Arpolan malmiolla, jossa maan kvartsi- ja pegmatiittijuonia sisältävässä hierto- alle siirryttiin vuonna 2014 (http://www.dragonmi- vyöhykkeessä (Kuvat 4 ja 5). Se leikkaa NW-SE-

260000 280000 Peräkallionkylä Raijala Rekikoski Lauttakylä Pärnänmaa Järvenpää Mommola HUITTINEN ± Ehtamo

6790000 Riesola 6790000 Korvenkylä Köyliönjärvi Loima Vanttila Vakkila

Karhia KÖYLIÖ Jokisivu Palokallio Parrila Ritakallio Kankaanpää Huhtamo Vähäjoki Kukonharja

6780000 Vuorenmaa 6780000

SÄKYLÄ Huovinrinne Tanokas Kanteenmaa SäkylänharjuMatkusjoki Pyhäjoki Vampula Alainenjoki Hennijoki Pyhäjärvi Uunimäki Seikunmaa Horna Tammiainen

Sydänmaa kangas Myllykylä 6770000 6770000

Alastaro Kojonperä Kolvaa 0 5 10km Koskenkylä Majanoja Nummioja Virttaa Sisältää Maanmittauslaitoksen MaastotietokannanTourula 2017 aineistoa. © MML ja HALTIK Köyliönkylä

Kuva 3. Jokisivun kultakaivoksen ja muiden Huittisen alueella tunnettujen kultaesiintymien sijainti. Fig. 3. The location of the Jokisivu gold mine and other gold occurrences of the Huittinen area.

74 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset suuntaisena metamorfoitunutta kvartsigabroa/ Kaivoksen malmi rikastetaan Vammalan rikas- dioriittia (Luukkonen 1994, Saalmann ym. 2010). tamolla Sastamalassa, jossa rikastetaan myös Esiintymän nykyinen eroosiotaso vastaa hauraan ja Oriveden kultakaivoksen malmi. Karkeampi kulta muovautuvan kallioperän vaihettumisvyöhykettä. saadaan eroteltua sellaisenaan gravimetrisesti, Kulta on suurelta osin erillisinä rakeina, mutta osa mutta osa saadaan kivestä erikseen vaahdotus– kullasta on hienorakeisena sulfidien sulkeumina. rikasteessa, josta kulta erotellaan muualla.

Kuva 4. Jokisivun kaivoksen kultamalmia, jossa kapeita kvartsijuonia dioriittisessa kivessä. Kuva: N. Kärkkäinen, GTK. Fig. 4. Gold ore of the Jokisivu mine, thin quartz veins in dioritic rock. Photo: N. Kärkkäinen, GTK.

Kuva 5. Kiisumineraaleja sisältävä, pinnaltaan ruosteinen kultapitoinen hiertovyöhyke Arpolassa, Jokisivun kultaesiintymässä, Huittisissa. Kuva: N. Kärkkäinen, GTK. Fig. 5. Rusty surface of a gold- and sulphide-bearing shear at Arpola, Jokisivu, Huittinen. Photo: N. Kärkkäinen, GTK.

75 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

3 UUNIMÄEN KULTAESIINTYMÄ, HUITTINEN

Uunimäen kultaesiintymä löytyi GTK:n Au- Uunimäen metsäinen kallioharjanne koos- kriittisten rakenteiden kartoituksissa v. 2008. Kulta tuu metamorfoituneesta gabrosta, jota leikkaavat on rikastunut limittäisiin ja päällekkäisiin laattoihin vaaleaksi muuttuneet hiertovyöhykkeet ja niihin gabroa leikkaavassa hiertovyöhykkeessä (Kuvat 6−7) liittyvät juonet (Kuva 9). Kultaa on eniten gabron Ensimmäinen havainto saatiin moreenin raskasmi- kapeissa magneettikiisujuonissa, kiisusaumoissa neraali-menetelmällä läheltä paljastumaa, josta oli tai mustissa silikaattijuonissa intensiivisesti kartoituksissa löydetty hiertynyttä gabroa ja arsee- muuttuneiden vyöhykkeiden ympärillä (Kuva 10). nikiisua sisältäviä kvartsijuonia (Kärkkäinen ym. Tavallisia malmimineraaleja ovat magneettikiisu ja 2016). Uunimäki sijaitsee 20 km etelään Jokisivun ilmeniitti; vähäisemmässä määrin on kuparikiisua kultakaivoksesta Pikku Vampulan kylässä. ja arseenikiisua. Kultaa on omina, yhdistelmära- Uunimäen kairauksissa on todettu taloudelli- keina vismutin ja Bi-Te-mineraalien kanssa sekä sesti mielenkiintoisia kultapitoisuuksia (Kuva 8). sulkeumina arseenikiisussa. Noin 10 cm leveässä Esimerkiksi reiässä R25 on yhteensä 17 m minera- kvartsijuonessa on tavattu paljain silmin erottuva lisoitunutta kiveä, josta pisin 9 m @ 5,1 ppm Au kultarae arseenikiisun sulkeumana; muutoin rakeet sisältäen enimmillään 1 m @ 38,4 ppm Au. Kulta on erotettavissa vain mikroskoopilla tai kairaus- esiintyy metallina silikaattien ja sulfidien yhtey- näytteiden murskeiden rikasteissa (Kuva 11). dessä. Kairausten perusteella Uunimäellä on arvioitu Geneettisesti kulta liittyy alueelliseen metamor- olevan lähes 2 Mt mineralisoitunutta kiveä (keski- foosiin. Hydroterminen prosessi on alkanut likimain määrin 1,1 g/t) maanpinnasta noin 100 m:n syvyy- semiduktiilin ja hauraan vyöhykkeen rajalla (pyrok- teen. Pituussuunnassa esiintymää ei ole rajattu, seenin ja magnetiitin hajotessa sarvivälkkeeksi) ja mutta kultapitoista kiveä on tavattu n. 0,6 km jatkunut lähempänä maan pintaa metamorfisten kaakkoon pääesiintymästä. liuosten rikastuttua rikistä (ja kullasta).

Kuva 6. Uunimäen kultaesiintymän 3D malli tarkastelusuuntana etelästä pohjoiseen (Kärkkäinen ym. 2016). Fig. 6. A 3D model of the Uunimäki gold deposit, direction of view from south to north (Kärkkäinen et al. 2016).

76 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 7. Uunimäen 3D-mallin mukaisesti rajatut mineralisoituneet kappaleet maastokarttapohjalla: keltaiset alueet =malmilaatat maan pinnalle, pelkät vihreä viivat = 75 m syvyydellä projisoituna pinnalle (Kärkkäinen ym. 2016). Fig. 7. The gold mineralized blocks of the 3D model of the Uunimäki deposit on a topographic map: yellow = blocks close to the surface, green outlines = blocks projected to the surface from the depth of 70 m (Kärkkäinen et al. 2016).

77 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä Kuva 8. Kullan pitoisuusvaihtelu yhdessä Uunimäen kairausprofiilin P1180 poikkileikkauksessa, jossa värit kultapitoisuutta kuvastavissa pylväissä: punainen =yli 10 g/t, keltainen = 1–10 g/t, vihreä = alle 1 g/t. Reikien värissä ruskea = terve gabro; tumman sininen = vallitsevana hiertynyt ja breksioitunut muuttunut gabro; vaalean punainen = pegmatiitti (Kärkkäinen ym. 2016). drill the In Au. g/t 1 < = green Au, g/t 10 – 1 = yellow Au, g/t 10 over = red grade: gold the indicate bars The deposit. Uunimäki the of P1180 profile drilling one of section vertical A 8. Fig. core: brown = gabbro, dark blue altered (sheared or brecciated) pink granite pegmatite (Kärkkäinen et al. 2016).

78 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 9. Tyypillistä Uunimäen hiertovyöhykkeen ruhjeista (breksioitunutta ja muuttunutta) gabroa, jossa vaa- leaa silikaattista juoniverkostoa ja muuttunutta kiveä sekä tummia säilyneempiä gabron kappeleita (reikä R314) (Kärkkäinen ym. 2016). Fig. 9. Typical brecciated and altered gabbro of the shear zone of Uunimäki. The sample is composed of a light-coloured silicate vein network and altered gabbroic rock and darker only slightly altered gabbro fragments (drill hole R314) (Kärkkäinen et al. 2016).

Kuva 10. Uunimäen kultapitoista gabroa, jossa arseenikiisua ja kuparikiisua sisältäviä kapeita magneettikiisujuonia, joita serisiittisaumat leikkaavat (näyte R25/46.20 m; 8,3 ppm Au välillä 46,00-47,00 m) (Kärkkäinen ym. 2016). Fig. 10. Gold bearing Uunimäki gabbro with thin arsenopyrite and chalcopyrite disseminated pyrrhotite veins, which are cut by sericite seams (sample R25/46,20 m; 8.3 ppm Au in section from 46.00 – 47.00 m) (Kärkkäinen et al. 2016).

79 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 11. a): Uunimäen kultaa (keltainen), muita malmimineraaleja ja isompia tummia silikaattimineraaleja kaira–sydännäytteestä murskatussa mineraaliaineksessa, josta kuvan kulta ja sulfidit rikastettu konevaskoolilla; b): mikroskooppikuva halkaistusta kultarakeesta, jossa hieman hopeaa (10-15 %) sisältävän rakeen reunoilla on paikoin puhdasta kultaa (100 % Au) (Kärkkäinen ym. 2016). Fig. 11. a): Gold (yellow), other ore minerals (metallic) and silicate minerals (dark) in a heavy mineral sand enriched from crushed drill core of the Uunimäki deposit; b): microphoto of a cut native gold grain mainly composed of Au-Ag alloy containing 85–90% and 10–15% Ag, and a crust of pure gold (darker yellow, 100% Au) (Kärkkäinen et al. 2016).

4 RITAKALLION JA PALOKALLION KULTAESIINTYMÄT, HUITTINEN

Ritakallio sijaitsee 8 km etelään Huittisten kau- Moreenin geokemian mukaan koko alue on ano- pungista ja 5 km itään Jokisivun kaivokselta, val- maalinen (20–1 150 ppb Au) ja sisältää yleisesti tatien 2 ja Palojoen välisessä metsämaastossa (ks. mineralisoituneita lohkareita (1–6 ppm Au, max Kuva 3 edellä). Kultaa löytyi v. 2002 GTK:n alueel- 36 ppm Au). Kallio iskuporauksissa oli yleisesti lisen moreenigeokemian perusteella. Tutkimusten 0,1−1 ppm Au (enin 8,5 ppm) ja GTK:n kairauksessa perusteella kyseessä on vähintään 2 300 m pitkä parhaat lävistykset olivat 1,7 ppm Au/ 4,7 m, ja ja 600 m leveä kulta-anomaalinen vyöhyke, jonka lisäksi oli useita 1−2 ppm (Kuva 12). Kulta esiintyy valtaukset siirtyivät ministeriön myyntiprosessin omina rakeina silikaattien väleissä ja sulkeumina (v. 2005) kautta GTK:lta Polar-Mining-yhtiölle (sit- sulfideissa. Kultaa on myös yhdistelmärakeina Bi-, temmin Dragon Mining Oy). Sb- ja Te-mineraalien kanssa. Kullan raekoko on Ritakallion mineralisaatio on paljolti samantyyp- < 0,01−1 mm ja puhtaus 93−100 %. pinen kuin Jokisivun kultaesiintymä, jonka kaivos- Ritakallion kultamineralisaatiota lävistävien toiminnan käynnistämisestä (Polar Mining Oy) oli syväkairaprofiilien pitkän etäisyyden (~1,2 km) ja tehty päätös samoihin aikoihin, kun Ritakallion useiden näiden välille ja ulkopuolelle sijoittuvien tutkimukset raportoitiin v. 2005. Ritakallion alu- kultaviitteiden perusteella Ritakallion kulta-aihetta eelle keskitettiin vuosina 2003−2004 GTK:n Etelä- pidettiin hyvin potentiaalisena lisätutkimusten ja Suomen malmikartoitusryhmän voimavarat (ks. malminetsinnän kohteena. Dragon Mining Oy jatkoi Taulukko 1 edellä ). tutkimuksia mm. kairaamalla (7 reikää, yhteensä Ritakallion mineralisaation isäntäkivenä on 486 m) ja tutkimuskaivannoilla (paras uranäyte dioriitti-gabro-intruusio, jota kultapitoiset hier- 7,9 ppm Au per 2,4 m). Kohteessa ei ole voimassa rot ja kvartsijuonet leikkaavat (Vuori ym. 2005, olevaa valtausta tai malminetsintälupaa (10.6.2016). Lahtinen 2005). Kultaan liittyvä muuttuminen Geofysiikan mukaan analogisia rakenteita on isäntäkivessä on havaittavissa tyypillisesti sul- 5 x 15 km:n vyöhykkeellä Ritakallion lähialueella. fidien, serisiitin ja kvartsin määrän kasvuna. Mineralogiaa kuvastavat kulta, scheeliitti ja rau- Palokalliolta, noin 15 km itään Ritakalliolta, pai- takiisut, kun taas arseenikiisua on niukasti. kannettiin malmikartoituksissa v. 2006 kalliosta

80 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

A R312 R311 R313 B Moreeni 0.9 g/t

1.1 g/t 2.8 g/t

4��8�� 1.3 g/t Apliitti2.5 g/t 1.6 g/t 1.2 g/t Kiille- 1.0 g/t 1.5 g/t Gabro liuske 7��1�� 73�� C R318 R317 R316 R315 R314 D Moreeni Gabro 0.9 g/t 0.7 g/t ei analysoitu ei analysoitu 1.2 g/t Kiille- 2.8 g/t Apliitti liuske

2.1 g/t 1.1 g/t 0.8 g/t 0.9 g/t 0.8 g/t 1.1 g/t 1.9 g/t 83�8�� 84�5�� 85�� 84�7�� 88�5�� 3.9 g/t 1.3 g/t

1.7 g/t 2.7 g/t

Kuva 12. Ritakallion kairausprofiilien vertikaalileikkaukset, joihin on merkitty kultapitoisuudet pylväinä (Vuori ym. 2005). Kairausprofiilien (A-B, C-D) sijainti on merkitty karttaan kuvassa 1. Fig. 12. A drawing of vertical sections (including gold grades as bars) of the drilling profiles of the Ritakallio prospect (Vuori et al. 2005). The locations of the drilling profiles (A–B, C–D) are seen in the map of Figure 1.

kultapitoinen arseenikiisu-kvartsijuoniverkosto Voipio 2008 ). Palokallion gabrosta kairauksissa gabrossa. Palokalliosta kehittyi Ritakallion tyyp- kultapitoisuudet olivat yleensä alle 1,0 ppm, joskin pinen kulta-aihe, jonka koko jäi kuitenkin geofy- suurimmat yksittäiset kultapitoisuudet olivat 41,8 siikan mittausten, geokemiallisen kartoituksen ja ppm/0,9 m Au ja 17,6 ppm/1 m Au. kairausten perusteella pieniksi (Grönholm ym. 2011,

5 SATULINMÄEN KULTAESIINTYMÄ, SOMERO JA JOKIOINEN

Geologian tutkimuskeskus tutki 2000-luvun alussa Someron ja Jokioisten rajalta, Satulinmäeltä on Someron, Tammelan ja Jokioisten alueen kultapo- GTK vuosina 2001−2006 tehdyillä tutkimuksilla tentiaalia. Alueen kultaesiintymistä ja kultaviit- rajannut vähintään 600 m pitkän ja 300 m leveän teistä, kivilajien muuttumisesta sekä kullan arseenin kultaa sisältävä alueen (Kärkkäinen ym. 2006, 2010). ja antimonin geokemiallisesta anomaliasta muodos- Siinä on laskentaperiaatteiden mukaan 0,6−1,6 milj. t tuu noin yli 10 km pitkä kaakko-luodesuuntainen malmiutunutta kiveä (Kuva 14). Varantoarvion ns. Somero-Tammelan kultakriittinen vyöhyke mukaan Satulinmäellä on 0,36 Mt malmia, jossa on (Kuva 13). Siihen sisältyy Au-aiheiden lisäksi eri- 2,34 g/t Au eli 0,84 t kultaa. Kulta esiintyy omina koismetalleja (litium, beryllium, tantaali) sisältä- rakeina silikaattien väleissä ja sulkeumina kiisu- viä graniittipegmatiitteja sekä scheeliitin (volframi) mineraaleissa. GTK teki Satulinmäellä kartoituksia, mineralisoitumista karsikivissä. Alueen parhaiten kaivantoja, uranäytteenottoa, geofysiikan mitta- tutkittu esiintymä on Satulinmäki (Kärkkäinen ym. uksia ja syväkairauksia (4 727 m). Lisäksi on tehty 2006, 2010, Saalmann 2007). Outokumpu-yhtiö kar- mineralogisia ja rakennegeologisia tutkimuksia, toitti kairaamatta aluetta 1980-luvulla. Ensimmäiset geofysiikan tulkintoja, 3D-mallinnuksia ja mine- viitteet kullasta oli saatu somerolaisten M. Mikkolan raalivarantojen arvioita. ja H. Helteen löydöksinä (Haga 1983).

81 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kultamineralisaatio on kvartsijuonia sisältävissä kvartsijuonet. Geofysikaalisesti mineralisoitunutta hiertovyöhykkeissä, jotka leikkaavat Satulinmäellä aluetta luonnehtii korkea totaalimagneettikenttä, intermediäärisiä ja happamia vulkaniitteja (Kuva joka ilmeisesti kuvastaa malmiutumisen aikaista 15). Mineralisaatiota luonnehtii mittava muuttumis- hydrotermista toimintaa ja siihen liittyvää monok- vyöhyke, jota kuvastavat arseenikiisu, turmaliini, liinisen (alhaisen lämpötilan) magneettikiisun biotiitti, magneettikiisu sekä usean generaation kiteytymistä.

Kuva 13. Somero-Tammela kultavyöhyke, jossa parhaiten tunnetut esiintymät ovat Satulinmäki, Riukka ja Sukula (Kärkkäinen 2014, 2015). Punaisella rajatuilla osa-alueilla on eriasteisesti selvitettyjä viitteitä kullan esiintymi- sestä (keltaiset kolmiot = kultaviitteitä). Karttapohjana on GTK:n laatima kallioperäkartta (Suomen Kallioperä – DigiKP 2014). Fig. 13. The Somero-Tammela gold zone, where the best studied prospects are Satulinmäki, Riukka and Sukula (Kärkkäinen 2014, 2015). Other outlined areas include various, mainly poorly studied showings of gold (red triangles = gold in an analysis of a local bolder or an outcrop). The map is the Bedrock of Finland − DigiKP bedrock map of GTK (version 2014).

82 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 14. Kartta kullan jakautumisesta Satulinmäen blokkimallissa, jossa solun koko oli 5x5x5 m (Kärkkäinen & Koistinen 2010). Fig. 14. A sketch map of the distribution of gold at Satulinmäki based on a block model with a cell size of 5x5x5 metres (Kärkkäinen & Koistinen 2010).

83 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä ± 307100 307400

90 80 0 75 M1 80 80 0 0 0 0

8 85 8 9 9

3 Somero 9 70 3 7 7 6 M3 6 85 85 M2 0 85

70 80 84 75 7070 84 Somero 12 84 84 80 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa © MML ja HALTIK 87030 80 Felsinen vulkaniitti M2 Tu78t05kimuskaivanto Kairauspaikka Mafinen vulkaniitti 70 0 50 100 m

Paljastuma  Felsinen tuffiitti Suuntaus Kiillegneissi Valtausalue

Kuva 15. Satulinmäen kallioperäkartta; tutkimusojat M1–M3 ja paljastumat on rajattu karttaan (Kärkkäinen ym. 2006). Fig. 15. The bedrock of Satulinmäki; trenches M1–M3 and outcrops are marked on the map (Kärkkäinen et al. 2006).

6 TAMMELAN RIUKAN JA JOKIOISTEN SUKULAN KULTAESIINTYMÄT

Riukan kultaesiintymä Tammelan Torrossa sijait- Riukan ja Sukulan esiintymät liittyvät kvart- see noin 3 km kaakkoon Satulinmäeltä. Sukulan sijuonia ja muuttumismineraaleja sisältäviin esiintymä sijaitsee Jokioisten Murronkulmassa hiertovyöhykkeisiin. Isäntäkivinä ovat mafinen- noin kilometri koilliseen Satulinmäestä Somero- intermediaarinen vulkaniitti ja gabromainen kivi. Tammelan vyöhykkeellä (Kuvat 13 ja 16). Riukan ja Muuttumista molemmissa esiintymissä indikoivat Sukulan tutkimusaste on niin alustava ja vähäinen, kvartsiutuminen, serisiittiytyminen, turmaliini- että niistä voitaisiin puhua pikemminkin kulta- utuminen, biotiittiutuminen sekä arseenikiisu ja aiheina kuin selvitettyinä esiintyminä. magneettikiisu. Riukasta ensimmäiset viitteet kullasta on saatu Riukassa on yli kilometrin pituinen moreeni- Outokumpu Oy:n Satulinmäen tutkimusvaiheessa peitteinen kallioselänne, josta on useammassa (Haga 1983). GTK kairasi 2000-luvulla kohdetta kohdassa lävistetty kullasta rikastuneita arseeni- Satulinmäen jälkeen (Kärkkäinen ym. 2007). kiisun, turmaliinin ja kvartsijuonten luonnehti- Sukulassa GTK kairasi v. 2008 tunnusteluprofiilin man hiertovyöhykkeen kiviä GTK:n kairauksissa v. kultaviitteiden perusteella (Kärkkäinen 2014). 2001−2005 (Kuva 17). Lävistykset ovat limittäisissä

84 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 16. Sukulan ja Riukan esiintymien sijainti. Fig. 16. The location of the Sukula and Riukka deposits.

Kuva 17. Riukan alueen kallioperä Etelämäen (2007) mukaan. Karttaan on merkitty tähdellä kairauksissa havaitut kultapitoiset paikat, yli 1 ppm Au/ 1 m, projisoitu pintaan. Fig. 17. The bedrock map of Riukka according to Etelämäki (2007). Stars on the map indicate sites having a gold grade of over 1 ppm Au in a one-metre section of drill core; projected to the surface.

85 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 18. Sukulan mineralisoituneita ja muuttuneita (kvartsiutuminen, arseenikiisu) kiviä kairanreiästä R344. Kivilaji on maasälpähajarakeinen intermediaarinen vulkaniitti (Kärkkäinen 2014). Fig. 18. Mineralized and altered (quartz, arsenopyrite) feldspar phyric intermediate volcanic rocks from Sukula, drill core R344 (Kärkkäinen 2014).

hierroissa, joissa on lävistetty myös Satulinmäelle lia on myös hieman laajemmalla alueella Riukan tyypillistä arseenikiisupirotteista felsistä maa– ympäristössä. sälpäporfyyriä. Riukan kairauspaikat on kohden- Sukulassa kairattiin v. 2008 kolmen reiän pro- nettu IP-mittausten tai maastohavainnoinnin fiili (yhteensä 202 m) Murronkulman tien itä- perusteella. puolella. Myöhemmin kultakriittisen alueen Riukan pääesiintymä koostuu noin 150 m pitkästä lähettyvillä tehtiin geofysiikan maastomittauk- ja 5–20 m leveästä hiertovyöhykkeestä ja kvartsi- sia (0,8 km2 v. 2011). Tutkimukset käynnistettiin, juonista, joissa on paikoin korkeita Au-pitoisuuksia kun tieleikkauksen lähettyvillä havaittiin yleisesti (max 35,5 ppm / 1 m). Esiintymälle on tyypillistä arseenikiisupirotteisia, kvartsiutuneita ja kvart- sinkkivälkkeen ja lyijyhohteen esiintyminen. sijuonia sisältäviä intermediäärisiä vulkaniittia ja Päävyöhykkeen ulkopuolella lävistetyissä, arsee- gabroa, joissa oli enimmillään 2,8–3,7 g/t kultaa. nikiisun ja turmaliinin luonnehtimissa muuttumis- Ensimmäiset havainnot Sukulan kohteesta tulivat vyöhykkeissä Au-pitoisuudet olivat enimmillään kansannäytteinä. 1–3 ppm (tähdet kuvan 2 kartalla). Kairaus lävisti muuttumisvyöhykkeen, joka on Etelämäen (2007) mukaan kullan koostumus eriasteisesti kullan suhteen mineralisoitunut (Kuva vaihtelee siten, että varhaisemman vaiheen kulta 18). Parhaat kairauslävistykset ovat luokkaa 1,5 ppm on puhtaampaa ja myöhemmin kiteytynyt kulta Au per metri. Kairausten mukaan vahvasti muut- sisältää 20–40 % hopeaa. Tämä on poikkeuksellista tuneen, arseenikiisun ja kvartsin luonnehtiman, Etelä-Suomen kultaesiintymissä, joissa yleisesti mineralisoituneen vyöhykkeen leveys on noin 50 m. esiintyvissä vyöhykkeellisissä rakeissa reunus on Vaikka kullan pitoisuudet eivät ole malmin luokkaa, puhdasta kultaa ja valtaosa rakeesta hopeapitoista Sukulan tekee edelleen lupaavaksi laaja intensiivi- (keskim. 15 % Ag). sen muuttumisen alue. Tulevaisuudessa on muuttumisvyöhykkeiden Geofysiikan mukaan potentiaalinen alue on systemaattisella rajaamisella kairauksen avulla satoja metrejä pitkä. Magneettisesti mittausalueella mahdollista paikantaa tutkittujen paikkojen väli- on nähtävisä NWW-SEE-suuntaisia minimikäytä- siltä alueilta tai lähiympäristöstä malmiesiinty- viä, jotka mahdollisesti kuvastavat siirros-/ hier- män kokoluokkaa oleva mineralisaatio. Arseenin tovyöhykkeitä. IP-kartalla mineralisaatio aiheuttaa ja vismutin geokemian mukaan kultapotentiaa- vahvan NWW-SEE-suuntaisen anomalian, jonka

86 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset pituus on vähintään 600 m ja leveys n. 100 m. kultapotentiaalin testaamiseen ei GTK:n Etelä- Muuttuminen viittaa mittavaan mineralisoitu– Suomen yksikön toiminta-aikana ryhdytty asu- misprosessiin. tuksen vuoksi. Kairauksia IP-anomalian aiheuttajan testaa- miseksi ei mittausten viiveen takia tehty. Alueen

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Etelämäki, T. 2007. Tammelan Riukan Au-mineralisaa- Lahtinen, H. 2005. Huittisen Ritakallion kultaesiinty- tio. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. 97 s. män petrografia, malmimineralogia ja geokemia ja Grönholm, S., Vuori, S., Alanen, J. & Karttunen, K. 2011. sen ympäristön geologia. Pro gradu-tutkielma, Oulun Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisis- yliopisto. sa valtausalueilla Palokallio 1 (8524/1) ja Palokallio 2 Luukkonen, A. 1994. Main geological features, metallo- (8524/2) vuosina 2006−2009. Geologian tutkimuskes- geny and hydrothermal alteration phenomena of cer- kus, arkistoraportti 43/2011. 15 s., 16 liites. tain gold and gold-tin-tungsten prospects in southern Haga, I. 1983. Au-tutkimukset Tammelan Torron kylässä Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 377. ja Someron Ollilan kylässä vuonna 1982. Outokumpu 153 s. Saatavissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/ Oy, raportti 001/2024 06/IEH/1983. 7 s., 42 liites. bt_377.pdf. Huhta, P., Kärkkäinen, N. & Tiainen, M. 2015. Hämeen Saalmann, K. 2007. Structural control on gold minerali- malmipotentiaali: moreenigeokemia. Geologian tut- zation in the Satulinmäki and Riukka prospects, Häme kimuskeskus, arkistoraportti 89/2015. 34 s. Schist Belt, southern Finland. Bull. Geol. Soc. of Fin- Kärkkäinen, N. 2014. Kultapotentiaalin kartoitusta Joki- land vol. 79, 69−93. oisissa, Ypäjällä ja Tammelassa 2008−2009. Geologian Saalmann, K., Mänttäri, I., Peltonen, P., Whitehouse tutkimuskeskus, arkistoraportti 95/2014. 30 s. M.J., Grönholm, P. & Talikka, M. 2010. Geochro- Kärkkäinen, N. 2015. Hämeen malmipotentiaali: Malmi- nology and structural relationships of mesothermal viitteet. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti gold mineralization in the Palaeoproterozoic Jokisivu 117/2014. 36 s. prospect, southern Finland. Geological Magazine 147, Kärkkäinen, N. & Hakala, P. 2006. Satulinmäen malmi- 551−569. mineralogia. Geologian tutkimuskeskus, arkistora- Suomen kallioperä – DigiKP. Digitaalinen karttatieto- portti M19/2024/2006/4/10. kanta [Elektroninen aineisto]. Espoo: Geologian tut- Kärkkäinen, N. & Koistinen, E. 2010. Raportin kimuskeskus [21.4.2014]. Versio 1.0. nimi. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Tukes 2015. Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2015.Saa- M06/2024/2010/1/10. 20 s. tavissa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/kaivokset/tilas- Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Huotari-Halkosaari, T., tot/VUORI2013.pdf. Kuusela, J. & Sayab, M. 2016. Uunimäki gold deposit Voipio, T. 2008. Huittisten Palokallion petrografia, mal- at Huittinen, Southwest Finland. Geologian tutkimus- mimineralogia ja geokemia. Pro gradu tutkielma. keskus, arkistoraportti GTK/77. 55 p. Helsingin yliopisto, geologian laitos, geologian ja mi- Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T. 2006. Satulin- neralogian osasto. 84 s. mäki gold prospect at Somero, SW Finland. Geologian Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Valjus, T. tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2024/2006/10/1. 2005. Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Fin- 44 s. land. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T. 2007. Tut- CM06/2112/2005/1/10. 53 s. kimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek. nro 7482/1, valtauksilla. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2024/2007/10/69. 44 s.

87 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LIITE 4. KEDONOJANKULMAN PORFYYRITYYPPINEN Cu-Au-ESIINTYMÄ Appendix 4. The porphyry-style copper-gold deposit of Kedonojankulma

Markku Tiainen

Kedonojankulman porfyyrityyppinen Cu-Au esiin- Rusakkokallion alle moreenigeokemian Cu-Au- tymä sijaitsee Jokioisten kunnan koillisosassa, anomalian ja Rusakkokallioon paljastumasta lähe- noin 13 kilometriä Forssan kaupungista pohjoi- tetyn kuparipitoisen kansannäytteen perusteella. seen. Malmiesiintymän isäntäkivi on porfyyri- Tutkimukset olivat osa GTK:n malmipotentiaalikar- nen noin 1,5 x 0,5 kilometrin laajuinen granitoidi toitusta Hämeen vyöhykkeellä (Kärkkäinen 2012, felsisessä-intermediäärisessä vulkaanisessa vyö- Tiainen ym. 2012). Kohteessa on voimassa olevat hykkeessä (Kuva 1). Kedonojankulman intruusio on valtaukset ja malminetsintälupa (Kuva 2). keskiosasta syväkivimäinen tonaliitti ja reunaosista, Kedonojankulman Cu-Au-esiintymä on int- erityisesti pohjoireunasta puolipinnallinen kvartsi- ruusion pohjoisosan porfyyrisessä, voimakkaasti plagioklaasiporfyyri. Intruusion mineraloginen muuttuneessa reunavyöhykkeessä (Tiainen ym. koostumus vaihtelee tonaliitista granodioriittiin. 2011, 2012, 2013). Malmimineralisaatio on pääasi- Kemialliselta koostumukselta intruusio on adakiit- assa hieno-pienirakeista kuparikiisupirotta, pai- tinen kaarityyppinen granitoidi. koin kuparikiisua on myös kapeina juonina (Kuva Kedonojankulman Cu-Au-esiintymä löy- 3). Mineralisaation päämalmimineraali on kupa- dettiin vuonna tammikuussa 2006 kairaamalla rikiisu, paikoin on päämineraalina myös arseeni-,

Kuva 1. Kedonojankulman Cu-Au-kohteen sijainti litologisella kartalla, Suomen kallioperä − DigiKp (2016). Fig. 1. Location of the Kedonojankulma Cu-Au prospect on the lithological map, Bedrock of Finland – DigiKp (2016).

88 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 2. Kedonojankulman valtaus- (sinisellä) ja malminetsintälupa-alueet (punaisella). Fig. 2. Map of the Kedonojankulma claims (blue) and claim and exploration permit (red).

89 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä rikki- ja magneettikiisua. Lisäksi mineralisaati- Malmiesiintymän laajuutta on kartoitettu moree- ossa esiintyy vähäisessä määrin kuparihohdetta, nigeokemialla ja kairaamalla. Sekä moreenigeoke- molybdeenihohdetta, sinkkivälkettä sekä Sb-, mian näytteenotossa että kairauksessa on aukko Bi-, Ag- ja Au-mineraaleja. Kupari, hopea ja kulta Rusakkokallion ja Korven Cu-anomalioiden välillä esiintyvät mineralisoituneessa kivessä samoissa (Kuvat 5–6). Geofysiikan menetelmistä IP soveltuu kohdin kuparin kanssa (Kuva 4), molybdeeni on parhaiten Kedonojankulman pirotteisen mine- pieninä pitoisuuksina laajemmalla alueella, mm. ralisaation paikantamiseen ohuen maapeitteen molybdeenipitoisissa kvartsijuonissa kuparimine- alueella (Lohva 2011). Kedonohjankulman Cu-Au- ralisaation ulkopuolella (Koistinen & Tiainen 2012). esiintymän Rusakkokallion malmiosta tehtiin soli- Kedonojankulman malmiesiintymän metallikom- dimalliin perustuva malmivarantoarvio: 1,79 Mt @ binaatio (Cu, Mo ja Au) on tyypillinen porfyyri– 0,35 % Cu, 0,1 ppm Au, 11,1 ppm Ag ja 18,7 ppm Mo kupariesiintymille, metallipitoisuudet ovat melko (Koistinen & Tiainen 2012). alhaiset keskimäärin 0,4 % kuparia ja 0,1 ppm Au, kuten esimerkiksi Aitikin Cu-Au-malmissa (Wanhainen 2005).

Kuva 3. Kedonojankulman malmityyppejä. a) Kuparikiisupirote hiertyneessä muuttuneessa kvartsi-plagioklaasi– porfyriitissä. b) Kuparikiisua kvartsijuonessa. c) Kuparikiisujuoni voimakkaasti muuttuneessa punertavassa kvartsi-plagioklaasiporfyyrissä. d) Massiivista kuparikiisua Kuvien korkeus 3,5 cm. Kuvat: M. Tiainen, GTK. Fig. 3. Ore types of Kedonojankulma. a) Chalcopyrite dissemination in a shear zone. b) Chalcopyrite in a quartz vein, host rock tonalite c) Chalcopyrite vein on reddish, altered quartz-plagioclase porphyry. d) Massive chalcopyrite ore vein. The height of photos 3,5 cm. Photos: M. Tiainen, GTK.

90 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kedonojankulma Jokioinen E400 EK/MT 28.12.2012

Kivilaji

Tonalii�porfyyri

Amﬁbolii�

Kvartsi-plagioklaasiporfyyri

Histogrammi:

Cu % Au ppm

Kuva 4. Kupari- (vihreä) ja kultapitoisuus (keltainen) sekä solidimalli Rusakkokallion kairausprofiililla E400. Fig. 4. Distribution of Cu (green) and Au (yellow) contents and a cross-section of the solid model at section E400.

Kedonojankulman porfyyrityypin Cu-Au-esiintymä Samaan intruusiokompeksiin Kedonojankulman on vajaasti tutkittu. Laajan mineralisaation tar- intruusion kanssa kuuluvat myös Koijärven ja kempi tutkiminen vaatii moninkertaista kai- Arolanmäen granitoidit. Arolanmäen granitoi- rausta tähänastiseen kairaukseen verrattuna. dissa tunnetaan useita malmiaiheita, Arolanmäen Parhaiten kairattu Rusakkokallion malmiokin on kultamalmiaihe Kukkopillin alueella ja Liesjärven auki länsi-lounaaseen ja myös syvyyssuunnassa. Au-Cu-malmiaiheet batoliitin itäreunalla (Kuva 7). Kedonojankulman granitoidin malmipotentiaalin Liesjärven alueella mineralisoitumista on havaittu kannalta mielenkiintoisin osa on noin puoli kilo- myös sivukiven vulkaniiteissa (Kärkkäinen ym. metriä leveä vyöhyke intruusion pohjois-luoteis- 2015, Leväniemi & Kärkkäinen 2016). Arolanmäen osassa, joka on tulkittu pohjoiseen kallistuneen batoliitti ja sen lähiympäristö on potentiaalinen intruusion yläosaksi. Myös kattopuolen vulkanii- porfyyris-epitermisten Cu-Au-malmien etsinnän teista intruusion pohjoipuolelta voi löytyä hydroter- kohdealue. miseen toimintaan liittyviä kultamineralisaatioita.

91 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 5. Kedonojankulman Cu-Au-malminetsintäkohde. Cu- ja Au-pitoisuudet moreenissa Kedonojankulman alueella. Fig. 5. Kedonojankulma Cu-Au target. The Cu and Au contents of till in the Kedonojankulma area.

92 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 6. Kedonojankulman kairauksen kupari- (Cu>0,1 %) ja kultalävistykset (Au>100 ppb) metreissä. Fig. 6. The copper (Cu > 0.1%) and gold (Au > 100 ppb) sections in metres in the drill core of the Kedonojankulma prospect.

93 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 7. Arolanmäen granitoidin alueella ja ympärillä olevat Cu-Au ja Au-esiintymät. Fig. 7. The Cu-Au and Au deposits within and around the Arolanmäki granitoid.

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Koistinen, E. & Tiainen, M. 2012. Mineral resources assa: Grönholm, S. & Kärkkäinen, N. Gold in Southern sessment and 3D modelling of the Kedonojankulma Finland: results of GTK studies 1998−2011. Geologian Cu-Au deposit in Jokioinen, Southern Finland. Geo- tutkimuskeskus, Special Paper 52, 73−90. logian tutkimuskeskus, arkistoraportti 69/2012. 19 s., Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Pakkanen, L. 4 liitettä. & Sipilä, P. 2011. Kedonojankulma, a recently disco- Kärkkäinen, N. 2012. Hanke 2551005, Väliraportti Etelä- vered Palaeoproterozoic porphyry-type Cu-Au deposit Suomen mineraalivarojen arviointihankkeen ja Hä- in Southern Finland. Julkaisussa: Barra, F., Reich, M., meen malmipotentiaalin tutkimuksista 2011−2012. Campos, E. & Tornos, F. (toim.) Let´s Talk Ore Depo- Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 105/2012. sits. Proceedings of the Eleventh Biennal SGA Mee- Kärkkäinen, N., Huhta, P. & Leväniemi, H. 2015. Tam- ting, 26−29 September 2011, Antofagasta, Chile. Edi- melan Liesjärven Au-Cu-tutkimukset vuosina ciones Universidad Catolica del Norte, Antofagasta, 2014−2015. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Chile, 303−395. 112/2015. Tiainen, M., Molnár, F. & Koistinen, E. 2013. The Cu- Leväniemi, H. & Kärkkäinen, N. 2016. Tammelan Lies- Mo-Au mineralization of the Paleoproterozoic Kedo- järven Au-Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimuk- nojankulma intrusion, Häme belt, Southern Finland. set 2016. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Sveriges geologiska undersökning. Biennial SGA Mee- 93/2016. 10 s. ting Mineral deposit research for a high-tech world: Lohva, J. 2011. Geophysical measurements in Kedonojan- 12th Biennial SGA Meeting 12−15 August 2913, Uppsa- kulma, Forssa. Geologian tutkimuskeskus, arkistora- la, Sweden: Sveriges geologiska undersökning, 2013, portti 54/2011. 56 s. 892−895. Suomen kallioperä – DigiKP. Digitaalinen karttatieto- Wanhainen, C. 2005. On the origin and evolution of the kanta [Elektroninen aineisto]. Espoo: Geologian tut- palaeoproterozoic Aitik Cu-Au-Ag deposit, northern kimuskeskus [viitattu 24.1.2017]. Versio 1.0. Sweden: a porphyry copper-gold ore, modified by Tiainen, M., Kärkkäinen, N., Koistinen, E., Lohva, J., multistage metamorphic-deformational, magmatic- Sipilä, P. & Huhta, P. 2012. Discovery of the Kedono- hydrothermal, and IOCG-mineralizing events. Ph.D. jankulma Cu-Au occurrence, hosted by a Svecofennian Thesis, Luleå University of Technology 36. 37 s. Saata- porphyritic granitoid in Southern Finland. Julkaisus- vissa: http://epubl.luth.se/1402-1544/2005/36.

94 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

LIITE 5. KALVOLAN Cu-ESIINTYMÄT Appendix 5. The copper deposits in Kalvola

Sari Grönholm

Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Cu- tutkimusalueella (Kuva 1). Sauhulassa on voimassa malmitutkimuksia Hämeenlinnan Kalvolassa Pirttikoski 1 malminetsintälupa. Kotkaan on haettu Pirttikoskella Sauhulassa ja Kotkajärvellä, Kotkan malminetsintälupaa (Kotka 1).

335000 340000

± HÄMEENLINNA

Pirttikoski

Vuorenkylä

Kotkajärvi 0

0 Kotka 1 ML2016:0034 0

5 Pirttikoski 1 6 7 6 Rimmilä

Kautionkulma VA2014:0005-01

0 1.5 km

KK, 02/2017 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa © MML ja HALTIK

Mikrokliinigraniitti Felsinen vulkaniitti Mafinen tuffi Uraliittiporfyriitti Malminetsintäalueet voimassa Granodioriitti Felsinen tuffibreksia Mafinen agglomeraatti Granaatti-kordieriittikivi Malminetsintäaluehakemukset Kvartsidioriitti Intermediäärinen vulkaniitti Mafinen tuffibreksia Biotiittiparaliuske Varausilmoitukset karenssissa Gabro  M afinen vulkaniitti Mafinen pyroklastinen breksia Metasomaattinen kivi  

Kuva 1. Sauhulan (Pirttikoski 1) ja Kotkan Cu-esiintymien sijainti kallioperäkartalla. Esiintymät sijaitsevat geologisesti Kotkan granitoidin ja sitä reunustavien vulkaniittijaksojen kontaktialueella. Fig. 1. Locations of the Sauhula (Pirttikoski 1) and Kotka Cu prospects on the bedrock map of Finland. The prospects are geologically situated in the contact zone of the Kotka granitoid and volcanic rocks.

95 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

1 SAUHULAN Cu-ESIINTYMÄ

1.1 Tutkimusalueen sijainti ja tehdyt tutkimukset

Sauhulan Cu-esiintymä sijaitsee Hämeenlinnan kimusalueelle kairattiin 11 kairareikää. Viimeisessä kaupungista noin 30 km länteen, Pirttikosken kairareiässä R311 tavoitettiin malmilohkaretta Mäyrän kylässä. Geologian tutkimuskeskus tutki muistuttava ruhjeinen granodioriitti, jossa oli kupa- Kalvolan Pirttikosken aluetta vuosina 1989–1992 ria 7 m:n matkalla 0,5 %. Moreeninäytteenotossa (Lindmark 1996). Tutkimusten lähtökohtana oli saatiin viitteitä kuparin lisäksi myös kullasta ja sin- tuolloin kansannäytteenä lähetetty, runsaasti kistä. Tutkimuksia jatkettiin Sauhulassa kalliope- kuparikiisua sisältänyt malmilohkare, jossa oli räkartoituksella, geofysiikan maastomittauksilla ja 4,7 % Cu. Lohkareen isäntäkiven löytämiseksi teh- kairauksilla Hämeen malmivyöhykkeen tutkimus- tiin kallioperäkartoitusta, moreenigeokemiallisia ja ten yhteydessä v. 2012. Geofysiikan tutkimuksia on geofysikaalisia tutkimuksia, joiden perusteella tut- kuvattu raportissa Leväniemi & Grönholm 2016.

332500 333000 333500 40 0 140 1 0

5 # D

6 1 4DD

7 D 0 

6 D

 D

   D

1 D   D D

2 D D D

0 DD ± D

D D # 

 DD D D 1D

D 1 D  4 40 D 0 DDD D  D 14 D 0

D D #  1 20

1 1 0

5 40 4 0 R28 R25 1

1 D 4 0 

D R20 0 D  R22 4 

1 D R26 D R27 R311 0 50  R19 0 1 D 0 R24 R18 D

5 D DD 6 D R21

7 R23 6 0 5  1 D D 1 D 40 D 0 14 0 15 5 0 # 1 D

D  D  # 150 

Sauhula D

D  D D  D 1   14

4 D 0 0

D 140 # # # D D D # 1 D 5   150 0 1

0 D D

0 D

5 140 150 D 14 5   0 1

6 5

7 D 0  6 D

D Granodioriitti Kalliopaljastuma  Liuskeisuus Syväkairaukset 1992 # Gabro Lohkare  Rakoilu Syväkairaukset 2013 - 2015 Uraliittiporfyriitti  J uoni 0 200 m Metasomaattinen kivi

Kuva 2. Sauhulan Cu-mineralisaation tutkimusalueen kallioperäkartta sekä vuosina 1992, 2013 ja 2015 kairattujen kairareikien sijainti. Fig. 2. A detailed bedrock map of the Sauhula Cu prospect, showing drill core locations. Drilling was carried out in 1992, 2013 and 2015.

96 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Sauhula sijaitsee geologisesti vulkaniittivyöhykkeen neet, kvartsiutuneet ja myloniittiutuneet (Kuvat ja Kotkan granitoidin kontaktivyöhykkeessä (Kuva 3 ja 4). Alueen lounaiskulmassa on gabroa, jossa 2). Kivilajit ovat ruhjeisia syväkiviä sekä mafisia on paikoin kohtalainen kiisupirote. Vulkaniittien ja intermediäärisiä vulkaniitteja, jotka ovat pai- hydrotermistä muuttumista on kuvattu raportissa koin voimakkaasti karbonaattiutuneet, karsiutu- Kärkkäinen & Tiainen 2016.

Kuva 3. Metasomaattisesti muuttunutta, magneettikiisupitoista vulkaniittia Kotkan granitoidin ja vulkaniitti- alueen kontaktivyöhykkeessä. Fig. 3. Metasomatically altered volcanic rock with pyrrhotite situated in the contact zone between Kotka granitoid and volcanic rocks.

Kuva 4. Voimakkaasti liuskettunutta, pienirakeista kloriitti-karbonaatti-liusketta. Vaaleat raidat ovat kalsiittia ja kvartsia. (R306). Fig. 4. A drill core photograph showing strongly deformed, fine-grained chlorite-carbonate schist. Light bands are calcite and quartz. (R306).

97 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

1.2 Mineralisaatio

Kairauksissa on paikannettu ruhjeiseen gra- kiisua ja vähän molybdeenihohdetta. Kairauksissa niittiin liittyvä koillinen-lounassuuntainen on löytynyt kultaa hyvin vähän, korkeimmat pitoi- Cu-mineralisaatio (Kuva 5). Parhaimmat lävistykset suudet ovat olleet Au 248 ppb/1 m (R309, Lindmark ovat 0,5 m @ 3,4 % Cu, (R311), 6 m @ 1,09 % Cu (R18) 96) ja vuoden 2015 kairauksissa Au 94 ppb/1 m ja R19 (17 m @ 0,3 % Cu) (Kuvat 6 ja 7). Yleisimmät (R26). Cu-mineralisaatioon liittyy myös kohon- malmimineraalit ovat kuparikiisu, magneettikiisu neita hopea-, molybdeeni- ja kobolttipitoisuuksia ja rikkikiisu. Paikoin on myös kohtalaisesti arseeni– (Ag 15g/t / 3 m), Mo 14g/t ja Co 359 g/t.

3332900 3333000 R 2 R R 2 6 2 0 0 0 0 9 9 0 7 7 6 6 7 7 6 6 R 2 7 R R R 1 3 1 9 1 8 1 R 2 4 R MAATA 2 1 GR GRDR Cu APLGR MVULK EPIBRK 0 0 0 0 8 8 7 7 6 6 7 7 6 6

3332900 3333000

Kuva 5. Kairausprofiilit sekä ruhjevyöhykkeessä sijaitseva Cu-mineralisaatio (ruskealla) hahmoteltuna maas- tokarttapohjalle. Kivilajilyhenteet: MVULK=metavulkaniitti, GR=graniitti, GRDR = granodioriitti ja EPIBRK = epidoottibreksia APLGR = apliittigraniitti. Fig. 5. Drilling profiles and Cu-mineralization sketched on the base map. MAATA = land, MVULK = metavolcanite, GR = granite, GRDR = granodiorite, EPIBRK = epidote breccia, APLGR = aplitegranite.

1.3 Jatkotutkimukset

Tutkimuksia jatketaan vuonna 2017 geofysiikan mittauksilla ja mahdollisesti kairauksilla mineraalisaation jatkeiden selvittämiseksi.

98 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

0.32 % / 17.0 m 2.94 % / 1.0 m Cu

3.4 % / 0.5 m 0.4 % / 9.1 m

1.84 % / 1.0 m

1.9 % / 6 m

Kuva 6. Kairausprofiili R27–R19 johon on hahmoteltu Cu-mineralisaation pystyleikkaus. Kivilajilyhenteet: MVULK = mafinen vulkaniitti, APLGR = apliittigraniitti, EPIBRK = epidoottibreksia, GR = graniitti, GRDR = granodioriitti. Fig. 6. Drilling profile R27–R19 and vertical section of the Cu mineralization. Maata = land, MVULK = mafic volcanite, APLGR = aplite granite, EPIBRK = epidote breccia, GR = granite, GRDR = granodiorite.

1.98 % / 1 m Cu 0.73 % / 7.3 m

0.02 % / 3 m

0.14 % / 4 m 0.38 % / 1 m

Kuva 7. Kairausprofiili R22–R26 sekä Cu-mineralisaation pohjoisosaa. Kivilajilyhenteet: MVULK = mafinen vulkaniitti, GR = graniitti, GRDR = granodioriitti. Fig. 7. Drilling profile R22–R26 and northern part of the Cu mineralization. Lithology: Maata = land, MVULK = mafic volcanite, GR = granite, GRDR = granodiorite.

99 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

2 KOTKAN Cu-REE-ESIINTYMÄ

2.1 Tutkimusalueen sijainti ja tehdyt tutkimukset

Tutkimusalue sijaitsee Hämeenlinnassa, entisessä luotausmittauksia sekä petrofysikaalisia mittauksia) Kalvolan kunnassa, Kotkajärven kylässä (Kuva 1). on tehty vuosina 2014–2016. Petrofysiikan mittauk- Tutkimuskohde on Rautaruukki Oy:n ja Outokumpu silla on saatu hyviä tuloksia LREE-mineralisaation Oy:n 1980-luvulla tutkima Cu-kohde, jolla oli val- esille saamiseksi (Leväniemi & Grönholm 2016). tausalueet Kotka ja Kotkanpoika (Kinnunen 1987, Moreenitutkimusten perusteella kuparin, molyb- 1990). Alueelle kairattiin Rautaruukki Oy:n toimesta deenin ja arseenin pitoisuudet pintamoreenissa ovat 1980-luvulla neljä kairareikää, yhteensä 581 m, selvästi, ja kullan pitoisuudet hieman, kohonneet joissa parhaat lävistykset olivat R1 20,9 m @ 0,537 % tutkimusalueella verrattuna ympäristöön. Cu ja R4 6,3 m @ 0,358 % Cu. Yhdessä kairareiässä GTK kairasi v. 2014 489,3 m, 2015 407,1 m ja 2016 todettiin kohonneita REE-pitoisuuksia. 700 m, yhteensä 1 596,4 m. Kairauksilla on lävis- GTK aloitti tutkimukset kallioperäkartoituksella, tetty Cu- ja REE-mineralisaatiot. Tutkimukset geofysiikan tutkimuksilla ja moreenitutkimuksilla liittyivät Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalin 2011−2014. Alueen vulkaniittien hydrotermistä arviointiin Etelä-Suomen yksikössä 2014−2015 sekä muuttumista on kuvattu raportissa Kärkkäinen & Teollisuusmineraalit-yksikön REE-tutkimuksiin

Tiainen 2016. Geofysiikan tutkimuksia (magneetti- v. 2016. sia, sähkömagneettisia, gravimetrisia, IP- ja vastus-

2500500 2501000 D 2501500

± D

R35 D D R50 8 D 6

0 !  0 DD 0 R51 0 D R36 !  R3

5 ! 5 14 D 4 0 D 1 4 6  D 79 ! 40 6 8 7 D ! R52 7 8  8 6 6D D ! D 1 6 DD R38 ! R53 4 D 5 D ! ! 145 D R39 R47 D D R49 ! D R48 140

D D D R2 R37 145 R33 ! ! D 145 1 R1 8 40 4 1 4 0 45 D DD 1 D D 1 D D 4 9 0 7 D D 4 D  5 D  D 4 5 5 D D D 7 D 1   4 D 1 2  14 4 0 0 0 5  8 0 D D D

D D ! R34 R4 D D 0 1 9 40  0 0 0 0

0 D 0 ! D 4 Kairaus 2016 GranodioriDitti 4 6 6

7 145 7 6 ! Kairaus 2014-2015 FelsinDen tuffibreksia 6 0 100 200 300 m ! Kairaus Loppi tietokanta Intermediäärinen vulkaniitti 14D5 1 145 4 KK, 08/2017 Metasomaattinen kivi 5 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa © MML ja HALTIK

Kuva 8. Kotkan tutkimusalueen kallioperäkartta sekä kairareikien sijainti. Kuvaan on merkitty Rautaruukki Oy:n ja GTK:n kairaamat kairareiät. Fig. 8. Detailed map of the Kotka prospect showing drillhole locations. Drilling by Rautaruukki Oy and GSF.

100 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

2.2 Kallioperä

Kotkan kallioperä koostuu mafisista ja felsisistä natiittiutuneet, serisiittiytyneet ja kloriittiutuneet. vulkaniiteista, hydrotermisesti muuttuneista vul- Muuttumisen yhteydessä on usein myös savimi- kaniiteista, kordieriittigneissistä, granodioriitista ja neraaleja sekä kvartsia. Malmiutuneet kohdat ovat graniitista (Kuvat 8−12). Liuskeisuus näkyy tavalli- usein hiertyneet. Tutkimusalueen länsiosassa on sesti heikosti kalliopaljastumissa. Hydrotermisesti runsaasti magnetiittia paljastumissa näkyvinä juo- muuttuneet kivilajit ovat epidoottiutuneet, karbo- nina ja juoniverkostoina.

Kuva 9. Felsistä tuffibreksiaa tutkimusalueen länsiosassa, lähellä granodioriitin kontaktia. Fig. 9. Felsic tuff breccia situated in the western part of the study area, near the granodiorite contact.

Kuva 10. Epidoottiutunutta (vaaleanvihreä) mafista plagioklaasiporfyriittia. Plagioklaasihajarakeet näkyvät kiven rapautumispinnalla pieninä vaaleina täplinä. Fig. 10. Mafic plagioclase porphyrite with light green epidote. Plagioclase laths are seen as small white spots.

101 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 11. Felsistä tuffibreksiaa, jossa on mustaa magnetiittia raitoina ja linsseinä tutkimusalueen luoteisosassa. Kuva: P. Sipilä, GTK. Fig. 11. Felsic tuff breccia showing dark magnetite as bands and pockets in the NW part of the study area. Photo: P. Sipilä, GTK.

Kuva 12. Tutkimusalueen itäosassa esiintyvää kordieriittigneissiä. Kordieriitti on nykyisessä asussaan täysin muuttunut hienojakoiseksi mineraalimassaksi. Tätä kivilajia on tavattu ainoastaan kairausnäytteissä tutkimusalueen länsiosassa (R33 ja R37). Fig. 12. Cordierite gneiss in the eastern part of the study area. Cordierite has completely altered to a small-grained mass. Cordierite gneiss has only been seen in drilling cores R33 and R37.

102 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

2.3 Mineralisaatiot

2.3.1 Cu-mineralisaatio suudet keskiosassa ovat olleet 1 m @ ja 20,9 m @ 0,537 % Cu (Kuvat 15 ja 16). Eteläisimpään Tutkimusalueella on kairattu kolmella alueella (Kuva kairausalueeseen on kairattu vain kaksi reikää, 8). Koillisosassa oleva mineralisaatio on parhaiten ja paras pitoisuus on ollut 6,3 m @ 0,358 % Cu tutkittu, ja sinne on kairattu yhdeksän kairareikää (Kuva 17). Sulfidimineralisaation tärkeimmät (Kuva 13). Kairauksissa on lävistetty kuparikiisua malmimineraalit ovat kuparikiisu, rikkikiisu, sisältäviä juonia. Paras kuparipitoisuus on ollut magneettikiisu ja arseenikiisu. Paikoin esiintyy 0,95 m @ 7,15 % Cu (Kuva 14). Tutkimusalueen itä- myös molybdeenihohdetta, sinkkivälkettä ja osassa on kairattu viisi reikää. Parhaimmat pitoi- lyijyhohdetta.

3338300 3338400 3338500

0 0 1

0 8 1 0 8

0 6 1 0 6

0 0 40 0 2 0 14 0 1 8 Cu 7.15 % / 0.95 m 1

0 0 0 0 20 0 1 6 12 8

0 00 0 8 0 0 6 4 1 0 0

0 0 0 0 0 6 0 2 0 4 2 2 8 8 8 6 5 1 6 7 7 6 R 5 6 0 0 4 0 0 2 6 0 R 0 1

0 0 0 2 0 2 4 1 0 2 8 5 0 0 0 0 0 R 3 2 1 4 0 6 0 8 R 0 0 8 0 0 2 4 0 6 8 0 6 0 0 3 3 2 0 5 4 R 0 40 R 0 8 0 7 2 140 0 4 2 0 9 6 R 0 9 3 0 Cu 0.701 % / 1.0 m 120 4 R 0 R 4

0 2 100 0 0 0 0 1 1 8 8 6 0 6 7 7

6 8 6 4 80 R

3338300 3338400 3338500

Kuva 13.Kuparipitoisuuksien vaihtelu pohjoisimmalla kairausalueella tasoprojektiossa maastokarttapohjalla. Fig. 13. Cu concentrations in diamond drilling profiles in plan view. Northern part of the study area.

103 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 14. Kuparimineralisaatiota kairasydännäytteessä (R39 96,30–96,35). Fig. 14. A drill core photograph showing Cu mineralization (R39 96.30–96.35).

Kuva 15. Kuparimalmia tutkimusalueen itäosassa R33. Malmiutunut kohta on hiertynyt ja kloriittiutunut. Kupari- rikki- ja magneettikiisujen yhteydessä on myös REE-mineraaleja, kuten allaniittia, bastnäsiittia ja monatsiittia. Fig. 15. Copper ore in borehole samples from the eastern part of the study area. The mineralized zone is sheared and chlo- ritized. There are chalcopyrite, pyrite and pyrrhotite and REE minerals, such as allanite, bastnäsite and monazite, in the copper mineralization.

104 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

E+338450.00 E+338500.00 E+338550.00

R37 270.00 -47.10

R1 R33 270.00 270.00 -45.00 -45.00 N+6765142.00 E+338450.00 E+338500.00 E+338550.00 N+6765142.00 150.00 R1 R33 R37 150.00 270.00 270.00 270.00 -45.00 -45.00 -47.10 Cu % Co %

2.4 2.3 2.4

3.5 100.00 100.00

0.10 0.12 0.13 MAA KRDGNE TUFBRK ,IVULK, TUFFI 2.0 KPRMAL 1.0 KLOLSK, MVULK KVAJUO, KVKRBJ 2.0 0.05 50.00 1.0 2.0 0.10 50.00 1.0

0.05 0.10

0.05 0.10 0.00 50.00 100.00 150.00 Kuva 16. Kupari- ja kobolttipitoisuuden vaihtelu Kotkan itäosaan kairatuissa kairausprofiilin poikkileikkauksessa. Kuvan yläosassa tasoprojektio. Kivilajilyhenteet: KRDGN = kordieriittigneissi, TUFBRK = tuffibreksia, IVULK= intermediäärinen vulkaniitti, KLOLSK = kloriittiliuske, MVULK = mafinen vulkaniitti, KVARJUO = kvartsijuoni, KVKRBJ = kvartsikarbonaattijuoni. Fig. 16. Co and Cu concentrations shown in borehole sections, Kotka E. In the upper part of the picture, drilling profiles are in plan view. Lithology: MAATA = land, KRDGN = cordierite gneiss, TUFBRK = tuff breccia, IVULK = intermediate volcanite, KLOLSK = chlorite schist, MVULK = mafic volcanite, KVARJUO = quartz vein, KVKRBJ = quartz carbonate vein.

105 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

E+338450.00 E+338500.00 E+338550.00 E+338600.00 E+338650.00 R34 270.00 R4

-45.00 270.00 0 0 -45.27 + 6 7 4 9 3 1 . 0 + 3 8 4 5 0 . N + 6 7 4 9 3 1 . 0 E N 150.00 R34 R4 150.00 270.00 270.00 -45.00 -45.27 E + 3 8 5 0 . E + 3 8 6 0 . E + 3 8 6 5 0 . E + 3 8 5 0 .

2. 8 100.00 100.00

Cu % Mo %

50.00 50.00

0 2. 0 1.

5 .02 0 0 05 0. 0.00 0.00

.0 2 .0 1 MAA -50.00 TUFBRK, IVULK, PLGPRF, TUFFI, KIDTUF -50.00 5 .02 0 0 KLOLSK, MVULK .05 0 KPRMAL, KISMAL 0 . 0 0 5 0 . 1 0 . 1 5 0 . 2 0 .

Kuva 17. Cu- ja Mo-pitoisuuksien vaihtelu kairarei’issä R4 ja R34. Kivilajilyhenteet: TUFBRK = tuffibreksia, IVULK = intermediäärinen vulkaniitti, PLGPRF = plagioklaasiporfyriitti, KIDTUF = kidetuffi, KLOLSK = kloriittiliuske, MVULK = mafinen vulkaniitti, KPRMAL = kuparimalmi, KISMAL = kiisumalmi. Fig. 17. Cu and Mo concentrations shown in drill cores R4 and R34. Lithology: TUFBRK = tuff breccia, IVULK = intermediate volcanite, PLGPRF = plagioclase porphyrite, KIDTUF = crystal tuff, KLOLSK = chlorite schist, MVULK = mafic volcanite, KPRMAL = Cu ore, KISMAL = suphide ore.

2.3.2 REE-mineralisaatio Kairauksissa lävistetyt korkeimmat pitoisuudet ovat 1,1 m @ 0,8 % ∑REE (R49 65,7–66,8 m) (Kuvat Sulfidimineralisaation yhteydessä, mutta myös 18−20). ∑REE-pitoisuudet ovat kohtalaisen korkeita siitä erillään on REE-mineralisaatio. Tärkeimmät ja korkeita, sillä ne ovat 52–8 072 ppm, ja keski- REE-mineraalit ovat allaniitti, bastnäsiitti ja arvo on 700 ppm / 372 näytettä. REE-pitoisuuksilla monatsiitti. Allaniitti on tärkein LREE-kantaja. Se on selvä positiivinen korrelaatio U-pitoisuuden esiintyy pirotteena, kasaumina ja juonina muut- kanssa. U-pitoisuudet ovat korkeimmillaan 1,1 m @ tuneissa vulkaniiteissa. Muuttuneissa kohdissa on 285 ppm U (R49 65,7–66,8 m) ja 0,95 m @ 389 ppm serisiittiä, epidoottia, kalsiittia, savimineraaleja U, R39 95,40–96,35 (Kuva 19). Uraanimineraalia ei ja kloriittia sekä allaniittia, zirkonia, apatiittia ja ole määritetty, mutta kyseessä on U-Pb-mineraali malmimineraaleja. (AlAni 2016).

106 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

3338300 3338400 3338500

0 0 1 ΣREE 2856.49 ppm / 1.0 m

0 8 1 0 8

0 6 1 0 6

0 0 4 0 2 0 1 0 0 1 8 4 1

0 0 0 0 20 0 1 6 12 8

0 00 0 8 0 0 6 4 1 0 0

0 0 0 0 0 6 0 2 0 4 2 2 8 5 8 1 8 6 6 7 7 6 R 5 6 0 0 4 0 0 2 R 6 0 ΣREE 8072.31 ppm / 1.1 m 0 ΣREE 7980.22 ppm / 1.0 m 1

0 0 0 2 0 2 2 4 1 0 8 5 0 0 R 0 0 0 3 2 1 4 0 6 0 8 R 0 0 8 0 0 2 4 0 6 0 6 0 8 0 3 2 0 3 5 4 R 0 40 R 0 8 0 2 140 0 9 2 0 6 7 0 9 3 4 R 0 120 4 R 0 R 4

0 2 100 0 0 0 0 1 1 8 8 6 0 6 7 7

6 8 6 4 80 R

3338300 3338400 3338500

Kuva 18. REE-pitoisuuksien vaihtelua kairausprofiilien tasoprojektiossa, tutkimusalueen luoteisosassa. Fig. 18. Diamond drilling profiles showing REE concentrations in plan view. NW part of the study area.

R3 R39 R47 R48 E+3338300.00 E+3338350.00 R50 E+3338400.00 R38 E+3338450.00 E+3338500.00 E+3338550.00 E+3338275.20 N+6768314.58 E+3338565.51 N+6768025.30

150.00 150.00

N+6768300.00 N+6768250.00 N+6768200.00 N+6768150.00 N+6768100.00 N+6768050.00

U % / 1m 0.028

0.0254 0.0244 100.00 100.00 0.0389

0.02 0.02 0.02 ΣREE ppm / 1m 0.01 0.01 0.02 0.01 0.02 0.01

50.00 4955.39 50.00

0.01 7980.22 2250 2250 2250

6006.26 2250 4500 4500 4500

0.02 22504500

0.01 0.00 0.00 4500

2250

4500

-50.00 -50.00

-60.00 -60.00 0.00 50.00 100.00 150.00 200.00 250.00 300.00 350.00 400.00

Kuva 19. REE-pitoisuudet ja uraani tutkimusalueen luoteisosassa. R38 ja R3 ei ole analysoitu, R39 (yksi näyte analysoitu). Fig. 19. REE concentrations and U shown in borehole sections, cross-section. R38 and R3 have not been analyzed, R39 (one sample analyzed). NWpart of the study area.

107 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 20. Rikki-, kupari- ja arseenikiisupitoista vulkaniittia (R47 73,85–74,85 m), jossa on 1m @ 0,5 % ∑REE ja 1m @ 256ppm U, 1m @ 19 ppb Au. Kuva: H. Leväniemi, GTK. Fig. 20. A drill core photograph showing pyrite, chalcopyrite and arsenopyrite bands in volcanic rock with 1m @ 0.5% ∑REE and 1m @ 256 ppm U, 1m @ 19 ppb Au. Photo: H. Leväniemi, GTK.

2.3.3 Kulta yhteydessä. Suoraa positiivista yhteyttä arseeni- pitoisuuksiin ei näytä olevan, joskin heikkoa kor- Sulfidimineralisaation yhteydessä on paikoin relaatiota on havaittavissa (Kuvat 21 ja 22). Au on kohonneita kultapitoisuuksia. Korkein pitoisuus jonkin verran liikkunut yhdessä REE-mineraalien on 1 m @ 1,670 ppm Au (R38 60,55–61,55). Kultaa kanssa (Kuvat 23 ja 24). Au-analyysejä on kuiten- on itäosassa tavattu enimmillään 1 m @ 671 ppb kin toistaiseksi tehty vähän, joten tulkinnat kullan Au (R33 57,30–58,30). Au-pitoisuudet esiintyvät käyttäytymisestä ovat vielä epävarmoja. yksittäisinä piikkeinä, usein Cu-mineralisaation

108 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

E+338450.00 E+338500.00 E+338550.00

R37 270.00 -47.10 R1 R33 270.00 270.00 -45.00 -45.00 N+6765142.00 E+338450.00 E+338500.00 E+338550.00 N+6765142.00

150.00 R1 R33 R37 150.00 270.00 270.00 270.00 -45.00 -45.00 -47.10 As % Au mg/kg

0.20 0.26

100.00 0.22 100.00

0.28 0.23

0.67 0.20 MAA KRDGNE 0.10 TUFBRK ,IVULK, TUFFI KPRMAL KLOLSK, MVULK

0.20 0.20 KVAJUO, KVKRBJ

0.10 50.00 0.10 0.10 50.00

0.20

0.10

0.20 0.10 0.00 50.00 100.00 150.00 0.20

Kuva 21. As- ja Au-pitoisuudet tutkimusalueen itäosassa. Kivilajilyhenteet kuten kuvassa 16. Fig. 21. As and Au concentrations shown in borehole sections in the eastern part of the study area. Lithology: same as in Figure 16.

109 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

E+338250.00 E+338300.00 E+338350.00 R3 315.00 R38 R39 -45.72 315.00 315.00 -47.20 -46.10 E+338350.00 N+6765300.00 E+338250.00 E+338300.00 N+6765400.00 N+6765350.00 150.00 N+6765300.00 150.00 R3 R38 R39 N+6765400.00 N+6765350.00 315.00 315.00 315.00 -45.72 -46.10 -47.20

As % Au mg/kg

0.22 100.00 100.00

1.19

0.20 1.67 0.84 0.23 0.20 0.44 0.10 0.20

0.10

50.00 50.00 0.10 0.52

0.20 0.10 MAA

0.20 IVULK, PLGPRF, KIDTUF, METAV KPRMAL, KISMAL KLOLSK, MVULK FVULK 0.20 GR

0.10 GRDR

0.00 0.00 0.00 50.00 100.00 150.00 0.10

0.20

Kuva 22. Kulta- ja arseenipitoisuuksien vaiht elua tutkimusalueen luoteisosassa. Kivilajilyhenteet: IVULK = inter- mediäärinen vulkaniitti, PLGPRF = plagioklaasiporfyriitti, KIDTUF = kidetuffi, KLOLSK = kloriittiliuske, MVULK = mafinen vulkaniitti, METAV = metavulkaniitti, KPRMAL = kuparimalmi, KISMAL = kiisumalmi, FVULK = felsinen vulkaniitti, GR = graniitti, GRDR = granodioriitti. Fig. 22. As and Au concentrations shown in borehole sections in the NW part of the study area. Lithology: MAA = land, IVULK = intermediate volcanite, PLGPRF = plagioclase porphyrite, KIDTUF = crystal tuff, KLOLSK = chlorite schist, MVULK = mafic volcanite, METAV = meta volcanite, KPRMAL = Cu ore, KISMAL = suphide ore, FVULK = felsic volcanite, GR = granite, GRDR = granodiorite.

110 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

3338400 3338500

120

100

0 8 0 0 0 0 6 0 2 2 8 8 6 6 7 ΣREE 6112.73 ppm / 1.0 m 7 6 6

20 2 120 5 R 0 Αu 0.297 ppm / 1.0 m 100 ΣREE 7980.22 ppm / 1.0 m

0 8

0 6

0 4 80

0 2 0 6 7 4 0 R 0 4

0 2 0 0 0 0 1 1 8 8 6 6 7 0 8 7 6 4 6 R

3338400 3338500

Kuva 23. Au:n ja REE-mineraalien vaihtelu tutkimusalueen luoteisosassa. Fig. 23. Au and REE concentrations shown in borehole sections in the NW part of the study area.

E+3338500.00 E+3338550.00 E+3338600.00 E+3338650.00 R33 E+3338500.00 N+6767973.00 E+3338700.00 N+6767973.00

150.00 150.00 R33

Au ppm / 1m 0.671

100.00 100.00

ΣREE ppm /1m

2832.17

0.3

50.00 50.00

0.15

1250

20.00 20.00 0.00 50.00 100.00 150.00 2500 Kuva 24. Au ja ∑REE- pitoisuudet kairareiässä R33, tutkimusalueen itäosassa. Fig. 24. Au and ∑REE concentrations shown in drill core R33, eastern part of the study area.

111 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

2.4 Jatkotutkimukset

Kairauksissa on löydetty muuttuneista vulkaniiteista peräkartoitusta ja kairausta. Kairauksia pitäisi tehdä Cu- ja REE-mineralisaatiot, joissa on lisäksi hie- tutkimusalueen koillis- ja itäosassa jo tunnettujen man kohonneita Au-, Co-, U- ja Mo-pitoisuuksia. mineralisaatioiden laajuuden selville saamiseksi. Jo Tutkimukset ovat vasta alussa, ja alueella pitää vielä kairatuista näytteistä tehdään lisäanalyysejä (REE, tehdä geofysikaalisia mittauksia (painovoimamitta- mahdollisesti Au) kevään 2017 aikana. ukset, ERT, sekä petrofysiikan luotaukset), kallio-

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Al-Ani, T. & Grönholm, S. 2016. REE and phosphate min- Leväniemi, H. & Grönholm, S. 2016. Hämeenlinnan Kot- erals in volcanic rocks associated with Cu-Fe-sulphide kan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset mineralization in the Kotkajärvi-Kalvola, southern 2014−2016. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraport- Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti ti 96/2016. 14 s. + 2 liitettä. 59/2016. 39 s. Leväniemi, H. & Grönholm, S. 2016. Hämeenlinnan Pi- Kinnunen, A. 1987. Kaivoslain 19 §:n mukainen tutki- rttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset mustyöselostus, Kalvola, Kotka, kaivosrekisterinu- 2014–2016. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraport- mero 3252/1. Outokumpu Oy, Raportti 080/2131, 03A/ ti 97/2016. AAK/1987. Lindmark, B. 1996. Kuparimalmitutkimukset Kalvolan Kinnunen, A. 1990. Kaivoslain 19 §:n mukainen tutki- Pirttikoskella vuosina 1989−1992. Geologian tutki- mustyöselostus, Kalvola, Kotkanpoika, kaivosrekis- muskeskus, arkistoraportti M19/2113/-96/1/10. 10 s. + terinumero 3719/1. Outokumpu Oy, Raportti 080/2131, 5 liitettä. 03A/AAK/1990. Kärkkäinen, N. & Tiainen, M. 2016. Hydroterminen muuttuminen Hämeen kallioperässä. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 60/2016.

112 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

LIITE 6. LITIUMPEGMATIITIT Appendix 6. Lithium pegmatites

Timo Ahtola

1 JOHDANTO

Somero-Tammelan Li-provinssi on yksi Potentiaa– tällä hetkellä ainoa Li-tuotantoon tähtäävä kaivos- lisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset projekti Suomessa ja koko Fennoskandian alueella. Kanta-Hämeessä EAKR-hankkeen kohdealueista. Lisäksi alue on laajuudeltaan lähes samankokoinen Tämä osio sisältää geologisen kuvauksen kohde- ja koostuu todennäköisesti useista kymmenistä alueesta, sekä arvion alueen mineraalivarannoista. harvinaisia alkuaineista sisältävistä pegmatiiteista Somero-Tammelan referenssialueeksi valittiin kuten Somero-Tammelan aluekin. Kaustisen Li-provinssi Länsi-Suomessa, koska se on

1.1 Yleistä litiumista

Litium (Li) on alkalimetalli, jonka järjestysluku sekä eräiden sedimenttikivien mineraalit (8 %). jaksollisessa järjestelmässä on kolme. Se on kevyin Näistä mantereiset suolavedet eli suolajärvien alus- metalli ja huoneenlämpötilassa tiheydeltään pienin vedet on edelleen tärkein Li-lähde maailmalla (Kuva (0,534 g/cm3) kiinteä alkuaine. Litium reagoi voi- 1). Suurin suolaliuoksiin liittyvä ja samalla maail- Litiumin lähteet Litiumin lähteet makkaasti % muiden aineiden kanssa, ja siksi sitä ei man suurin tunnettu Li-esiintymä on Salar de Uynin Mantereiset suolavedet 60 tavata luonnossa metallisena vaan aina yhdisteinä. suolajärvi Boliviassa. Sen varannoiksi on arvioitu Pegmatiitit 26 9 Mt metallista litiumia, mutta se ei ole tällä hetkellä Sedimenttikivet 8 1.1.1 Litiumin lähteet tuotannossa. Tuotannossa olevista pegmatiittiesiin- Geotermiset suolavedet 3 tymistä merkittävin on Greenbushes Australiassa, Öljykenttien suolavedet 3 Litiumia on maan kuoressa keskimäärin 17 ppm josta tuotetaan suurin osa maailman spodumeeni- 100 ja merivedessä 0,2 ppm. Taloudellisesti merkit- rikasteesta. Lisäksi osa maailman Li-varannoista täviä Li-lähteitä ovat mantereiset, geotermi- sisältyy eri sedimenttikiviympäristön mineraalei- set ja öljykenttien suolavedet (66 % maailman hin, kuten Hectorite (Li-pitoinen savi) ja Jadarite Li-varannoista), pegmatiittien Li-mineraalit (26 %) (Li-pitoinen boorimineraali). Li�umin lähteet

3% 3% 8%

MantereisetMantereiset suolavedet suolavedet Pegmatiitit Pegma�i�t Sedimenttikivet Sedimen�kivet 26% Geotermiset suolavedet 60% Geotermiset suolavedet Öljykenttien suolavedet Öljyken�en suolavedet

Kuva 1. Litiumin globaalit raaka-ainelähteet ja niiden prosentuaalinen osuus (www.lithiuminvestingnews.com, 2012). Fig. 1. The global sources of lithium (www.lithiuminvestingnews.com, 2012).

113 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Taulukko 1. Litiumin tuotanto (tonnia metallista Li) tuottaja. Muita tuottajamaita olivat Argentiina vuonna 2015 (USGS 2016). Yhdysvallat ja Kiina. Australia tuotti samana Table 1. The global lithium production (metallic tonnes) in 2015 (USGS 2016). vuonna ylivoimaisesti suurimman osan maailman Li-mineraalirikasteesta. Muita Li-mineraalien Li-tuotanto prosenttia tuottajamaita olivat Zimbabwe, Brasilia ja ainoana 2015 tuotannosta Euroopassa Portugali, jossa tuotetaan lepidoliittia Chile 11 700 36 keraamisen teollisuuden tarpeisiin. Australia 13 400 41 Litiumin ainutlaatuiset kemialliset ja fysikaaliset Kiina 2 200 7 ominaisuudet, kuten keveys, korkea lämpökapasi- Argentiina 3 800 12 teetti, suuri sähkökemiallinen potentiaali sekä kyky Portugali 300 1 toimia fluksina, katalyyttinä ja viskositeetin muok- Zimbabwe 900 3 kaajana mahdollistavat sen käytön useissa eri käyt- Brazilia 160 0,5 tökohteissa. Kasvu on viime vuosina ollut suurinta akkuja paristoteollisuudessa, joka vuonna 2015 USA * * oli suurin litiumin käyttökohde (Kuva 2). Vuonna Yhteensä 32 460 2011 markkinoilla olevista uudelleen ladattavista * tietoa ei saatavilla akuista 76 % oli litiumioniakkuja. Litiumin kysyn- nän ennustettu voimakas kasvu on riippuvainen autoteollisuuden valmistamien litiumakkutekno- 1.1.2 Varannot, tuotanto, käyttö, tuleva logiaan perustuvien hybridi- ja sähköautojen mää- tarve ja hinnat rästä. Vuoteen 2020 mennessä litiumkarbonaatin kysynnän on ennustettu olevan 116 000−145 000 Maapallon yhteenlasketut litium-varannot vaih- tonnia (Goonan 2012). televat arvion mukaan 34 Mt ja 39 Mt välillä (www. Litiumin hinta on spodumeenirikasteen (Kuva lithiuminvestingnews.com ja USGS 2016). Vuonna 3a) ja litiumkarbonaatin (Kuva 3c) osalta ollut 2015 litiumia tuotettiin noin 32 500 tonnia (Taulukko nousussa viimeisen 15 vuoden aikana sekä litium- 1). Litiumin teollinen tuotanto jakautuu litiummine- hydoksidin osalta (Kuva 3d) viiden viime vuoden raalirikasteisiin (spodumeeni, lepidoliitti, petaliitti, aikana. Petaliittirikasteen hinta (Kuva 3b) on pysy- amblygoniitti, eukryptiitti) ja litiumkemikaaleihin, nyt samalla tasolla. Spodumeenirikasteen hinta oli kuten litiumkarbonaattiin (Li CO ), litiumhydrok- euroiksi muutettuna lokakuussa 2016 n. 720−765 €/t 2 3 Li käyttö 2015 (USGS) % sidiin (LiOH) ja litiumkloridiin (LiCl). Metallista (1 USD=0,89463 € 10.10.2016). Litiumkarbonaatin Keraaminen-‐ ja lasiteollisuus 32 litiumia tuotetaan hyvin vähän. Chile oli vuonna hinta oli n. 5 900−6 900 €/t, litiumhydroksidin Akut ja paristot 35 2015 suurin suolaliuoksista saatavan litiumin 7 600−9 800 €/t ja petaliittirikasteen n. 150−240 €/t. Li käy�ö 2015 Voiteluaineet 9 Liukuvalu (metallurgia) 5 Ilmankäsittely-‐laitteet 5 �Keraaminen-‐ ja lasiteollisuus 1% Polymeerit 4 4% 9% Alumiinin tuotanto 1 Akut ja paristot Muut 9 Keraaminen- ja lasiteollisuus 32% 100 5% Akut ja paristot

5% Voiteluaineet Voiteluaineet Liukuvalu (metallurgia) 9% Ilmankäsittely-laitteet Liukuvalu (metallurgia) Polymeerit Alumiinin tuotanto Ilmankäsi�ely-‐lai�eet Muut 35% Polymeerit

Kuva 2. Litiumin käyttö vuonna 2015 (USGS 2016). Fig. 2. End use markets of lithium in 2015 (USGS 2016).

114 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

a b Spodumeenirikaste Petalii�rikaste (7.5% Li2O, CIF USA, USD/s.ton) (4.2 % Li2O, FOB Durban, USD/t)

1000 300 800 250 600 200 150 400 100 200 50 0 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

a alataso ylätaso b alataso ylätaso Spodumeenirikaste Petalii�rikaste (7.5% Li2O, CIF USA, USD/s.ton) (4.2 % Li2O, FOB Durban, USD/t) a 1000 b Spodumeenirikaste Petalii�rikaste (7.5% Li2O, CIF USA, USD/s.ton) (4.2 % Li2O, FOB Durban, USD/t) 300 800 d c 250 Li�umhydroksidi 1000 Li�umkarbonaa� (56.5-‐57.5% LiOH, large contracts, packed in drums or bags, del Europe or US, USD/kg) 300 600 (min 99-‐99.5% LiC2O3, large contracts, del con�nental US, USD/lb) 200 800 250 150 12 400 4 600 3.5 200 100 10 200 150 400 3 50 8 2.5 100 0 0 6 200 2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 1.5 4 0 0 alataso ylätaso 1 2 alataso ylätaso 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 0.5 0 alataso ylätaso 0 alataso ylätaso 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 a 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Spodumeenirikaste b Petalii�rikaste d alataso ylätaso (7.5% Li2O, CIF USA, USD/s.ton) (4.2 % alataso Li2O, FOB ylätaso Durban, USD/t) c Li�umhydroksidi Li�umkarbonaa� (56.5-‐57.5% LiOH, large contracts, packed in drums or bags, del Europe or US, USD/kg) 1000 (min 99-‐99.5% LiC2O3, large contracts, del con�nental US, USD/lb) 300 d 12 800 c Li�umhydroksidi Li�umkarbonaa� 250 4 (56.5-‐57.5% LiOH, large contracts, packed in drums or bags, del Europe or US, USD/kg) (min 99-‐99.5% LiC2O3, large contracts, del con�nental US, USD/lb) 3.5 10 600 200 3 12 8 4 150 400 2.5 3.5 10 6 100 2 200 3 8 50 1.5 4 2.5 1 6 0 2 0 2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 0.5 1.5 2000 4 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 0 0 1 2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 alataso ylätaso 2000 2002 2004 2006 alataso 2008 ylätaso 2010 2012 2014 2016 2018 0.5 0 alataso ylätaso 0 2011 2012 2013 alataso 2014 ylätaso 2015 2016 2017 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 alataso ylätaso alataso ylätaso d c Li�umhydroksidi Li�umkarbonaa� (56.5-‐57.5% LiOH, large contracts, packed in drums or bags, del Europe or US, USD/kg) (min 99-‐99.5% LiC2O3, large contracts, del con�nental US, USD/lb) 12 4 3.5 10 3 8 2.5 6 2 1.5 4 1 2 0.5 0 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 alataso ylätaso alataso ylätaso

Kuva 3. Spodumeenirikasteen (a), petaliittirikasteen (b) ja litiumkarbonaatin (c) hintakehitys viimeisen 15 vuoden aikana, sekä litiumhydroksidin (d) hintakehitys viimeisen viiden vuoden aikana (lähde: www.indmin.com/ PricingDatabase). Fig. 3. The prices of spodumene concentrate (a), petalite concentrate (b) and lithium carbonate during the last 15 years and the price of lithium hydroxide (d) during the last five years (source: www.indmin.com/PricingDatabase).

115 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

1.2 Yleistä lct-pegmatiiteista

Pegmatiitit ovat magmakiviä, joilla on erittäin kar- ainelähteitä. Noin kolmannes litiumista, suurin kea mutta vaihteleva raekoko. Ne ovat koostumuk- osa tantaalista ja kaikki cesium on peräisin LCT- seltaan yleensä graniittisia. Ne voidaan luokitella pegmatiiteista (Bradley ym. 2013). Edellisten lisäksi yksinkertaisiin pegmatiitteihin, joiden mineraali- niistä tuotetaan tinaa, berylliumia sekä teollisuus- koostumus vastaa yleisesti graniitin mineraalikoos- mineraaleja, kuten kvartsia, kalimaasälpää, albiittia tumusta ja harvinaisia alkuaineita (rare element = ja muskoviittia. RE), ja mineraaleja sisältäviin kompleksisiin peg- Lähdegranitoidin ympärille kehittyy usein geo- matiitteihin. Jälkimmäiset jaetaan edelleen Černýn kemiallisesti ja mineralogisesti erilaisten pegma- ym. (2005) mukaan NYF- (Nb, Y, F) ja LCT- (Li, Cs, tiittien vyöhykkeitä (Kuva 4). LCT-pegmatiitit ovat Ta) pegmatiitteihin, jotka eroavat toisistaan erityi- voimakkaimmin differentioituneita ja muodostavat sesti syntytavan sekä kemiallisen ja mineralogisen uloimman kehän lähdegraniitista katsottuna. Tämä koostumuksen perusteella (Taulukko 2). LCT- vyöhykkeellisyys on riippuvainen kulkukanavista, pegmatiitit voidaan jakaa edelleen useisiin tyyp- joita pegmatiittisulalla on liikkumiseen käytössä. peihin. Esimerkiksi Kaustisen alueen Li-pegmatiitit Vyöhykkeellisyys voi edelleen muuttua paikalleen kuuluvat Černýn alaluokittelussa albiitti-spodu- asettumisen jälkeisessä deformaatiossa. meeniryhmään. Li, Cs ja Ta lisäksi LCT-pegmatiitit LCT-pegmatiittien etsintä on haastavaa erityi- ovat rikastuneet Be, B, F, P, Mn, Ga, Rb, Nb, Sn ja Hf. sesti peitteisillä alueilla, sillä ne eivät aiheuta mag- LCT-pegmatiitit ovat maailmalla tärkeitä har- neettisuudesta, sähkönjohtavuudesta ja tiheydestä vinaisten ja strategisten alkuaineiden raaka- johtuvia geofysikaalisia anomalioita.

Taulukko 2. Yleinen vertailu NYF- ja LCT- pegmatiittien välillä (muokattu Galeschuk 2005). Table 2. General comparison between the NYF and LCT families of pegmatites (revised Galeschuk 2005).

NYF-pegmatiitit LCT-pegmatiitit Synty Peralkalisia (A/[C+N+K]<1), metalumii- Peralumiinisia (A/[C+N+K]>1) S-tyypin nisia (A/[C+N+K]=1) tai peralumiinisia, graniitteja. Vesirikkaita sulia. A- (yleisin) tai I-tyypin graniitteja. Kuivia sulia.

Paikalleen- asettumissyvyys < 4 km 4-6 km Kemia Nb > Ta Ta > Nb Rikastunut REE:stä Alhainen REE-pitoisuus Vähän B ja alkaleja Rikastunut B ja alkaleista Sn ei ole yleinen Sn voi olla yhtä paljon kuin Ta Voi olla rikastunut U ja Th Vähän U ja Th Mineralogia Fluoriitti on yleinen Fluoriitti on harvinainen Li- ja P-mineraalit ovat harvinaisia Li- ja P-mineraalit ovat yleisiä Turmaliini on harvinainen Turmaliini on yleinen Tunnusomaista Ontelot (Mariolitic) ovat yleisiä Ontelot (Mariolitic) ovat harvinaisia

116 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Li, Cs, Be, Ta Nb

Li, Be, Ta, Nb

Be, Nb, Ta

Harvinaisista alkuaineista köyhä sula komponenttien rikastuminen Fraktioitumisaste kasvaa, volatiilien

Graniitti

Kuva 4. Kaavakuva Li rikkaan graniitti-pegmatiitti sulan kemiallisesta evoluutiosta etäisyyden kasvaessa lähde- graniitista (muokattu London 2008). Fig. 4. Schematic section of a zoned fertile granite-pegmatite system (revised London 2008).

1.3 Somero-Tammelan pegmatiittiprovinssi

Somero-Tammelan n. 400−500 km2:n kokoisella Somero-Tammelan Li-provinssin kaksi suu- alueella tunnetaan ainakin 56 RE-pegmatiittia rinta tunnettua Li-pegmatiittia ovat Hirvikallion (Alviola 1989), joista yhdeksän tiedetään sisältä- petaliittipegmatiitti ja Kietyönmäen spodumee- vän litiummineraaleja (Kuva 5, Taulukko 4). Alueen nipegmatiitti. Näistä kahdesta on myös parhaiten pegmatiitit ovat olleet tunnettuja jo 1700-luvulta saatavilla julkaistua tutkimustietoa. Hirvikallion lähtien. Somerolla sijainnut Åvikin lasitehdas käytti alue on nykyään osa Torronsuon kansallispuistoa, alueen pegmatiittien kvartsia lasin raaka-aineena eikä siellä ole käynnissä tutkimuksia. Muuten koko 1800-luvulle asti. Alueen pegmatiitteja on viimeksi Somero-Tammelan Li-potentiaalisesta alueesta on kartoitettu systemaattisesti Geologian tutkimus- tällä hetkellä (tilanne 10.10.2016) n. 70 % malmin- keskuksen (GTK) toimesta 1950- ja 1960-luvuilla etsintää harjoittavien yhtiöiden hallussa. On toden- (Vesasalo 1959, Virkkunen 1962) sekä 1980- ja näköistä, että Somero-Tammelan alueella on vielä 1990-luvuilla (mm. Alviola 1993). Li-pegmatiitteja useita tuntemattomia Li-pegmatiitteja, mutta ne on viimeksi kairattu vuonna 2012, jolloin Etelä- eivät ole paljastuneena (Alviola 2003). Suomen mineraalipotentiaalihankkeessa kairattiin Luhtinmäen (Penikoja) pegmatiittia (Ahtola 2015).

117 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

310000 320000 Li-pegmatiitti Kietyönmäki Hirvikallio Leukogranitoidi t Mikrokliinigraniitti Lehtisaari Pegmatiittigraniitti Torro GranodioPreiirthtionjärvi Haiponjärvi Ruostejärvi Dioriitti Kolmikkaanjärvi Koivansuo Gabro Felsinen vulkaniitti Egyptinkorpi Lumireenhaara Vahaksenjärvi Intermediäärinen Torkkomäki vulkaniitti Tapolanjärvi Intermediäärinen tuffi Luolamäki Valajärvi Plagioklaasiporfyriitti Kyynärä Uraliittiporfyriitti 0 0 0 0 0 0

0 Biotiittiparaliuske 0

3 Penikoja 3 7 7

6 Biotiittiparagneissi 6 Granaatti - Mustjärvi SOMERO kordieriittigneissi Valkjärvi (sedim.) Tartlammi Sarvivälkegneissi Pyrokseenigneissi Amfiboliitti Kirkkojärvi Siikjärvi Salkolanjärvi

Särkjärvi Vesajärvi

Hirsjärvi

Painio

Kuva 5. Somero-Tammelan alueella sijaitsevat tunnetut Li-mineraaleja sisältävät pegmatiitit. Fig. 5. The pegmatites of the Somero-Tammela region, which contain Li minerals.

1.3.1 Kietyönmäki Taloudellisessa mielessä merkittäviä Li-pegma– tiitteja löytyi kolme: suurin Li-pegmatiitti eli pää- Kietyönmäen litiumpegmatiittiesiintymä sijaitsee juoni ja sen kaakkoispuolella kaksi pienempää Hämeen läänissä, Tammelan kunnan länsiosassa, pegmatiittijuonta. Pääjuoni on varsin pysty ja pienet noin 10 km Forssasta lounaaseen. GTK tutki alu- juonet jyrkkäasentoisia. Kaikki kolme ovat albiitti- een pegmatiitteja vuosina 1985−1993 (Alviola 1993, valtaisia spodumeenipegmatiitteja, joissa on pai- 1994). Silloisella valtausalueella suoritettiin pal- koitellen kapeita kalimaasälpävaltaisia osia. jastumien ja lohkareiden kartoitus mittakaavassa Pääjuoni on ainakin 200 m pitkä, mutta haaroit- 1:2 000. Merkittävät Li-pegmatiittijuonet detal- tuva ja kapeneva juoni, jossa spodumeenipitoisuus jikartoitettiin mittakaavassa 1:200 (Kuva 6). näyttää pienenevän juonen kaventuessa. Juonen Magneettinen maanpintamittaus tehtiin pääjuonen suurin leveys on noin 18 m, josta juoni kapenee alueelle, jonka leveyttä ja jatkeita tutkittiin poraa- alle 10 metriin. Keskimääräinen leveys lienee noin malla 143 kpl pystyreikiä 1−4 metrin välein kuudelle 12 m noin 120 metrin pituudella. Juonen leveys säi- profiilille. Lisäksi pääjuoneen ja sen lähiympäris- lyy syväkairauksen perusteella ennallaan ainakin töön kairattiin kolmelle profiilille 17 timanttirei- 75 m:n syvyydelle. kää, yhteensä 734 m (Kuva 6).

118 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva 6. Kietyönmäen alueen geologinen kartta (Alviola 1993). Fig. 6. Geological map of the Kietyönmäki pegmatites (Alviola 1993).

Pääjuonessa on 120 m:n matkalla pegmatiittia sydäntä, jonka Li2O-pitoisuus on 1,44 %, ja yhdeksän

100 000 t 25 m:n syvyyteen ja siis 400 000 t sadan metriä sydäntä, jonka Li2O-pitoisuus on 2,00 %. metrin syvyyteen laskettuna. Keskimääräinen Li O-pitoisuus on 1,5 %. Pienissä juonissa on 50 2 1.3.2 Hirvikallio metrin matkalla, 25 metrin syvyyteen laskettuna noin 27 000 t pegmatiittia. Hirvikallion petaliittipegmatiitti sijaitsee Tammelan Kaikki Kietyönmäen alueen Li-pegmatiittien Torronkylässä n. 10 km Forssasta etelään. Se on päämineraalit ovat erittäin rautaköyhiä ja sovel- nykyään osa Torronsuon kansallispuistoa. Geologian tuvat siten lasi- ja keraamisen teollisuuden tutkimuslaitos tutki Hirvikallion pegmatiittia vuo- raaka-aineeksi. Pegmatiitista voidaan valmistaa sina 1958−1959 (Vesasalo 1959). Tutkimukset sisäl- spodumeeni-, maasälpä-, kvartsi- ja kiillerikas- sivät geologisen kartoituksen, uranäytteenoton ja teita (Alviola 1993). yhden kairareiän (Kuvat 7 ja 8). Oy Lohja Ab tutki esiintymää vuosina 1976−1977. Tutkimukset käsit- Nykyinen malminetsintä tivät geologisen detaljikartoituksen ja magneetti- Kietyönmäen esiintymän malminetsintäluvat ovat sen maastogeofysiikan mittauksen. Lisäksi otettiin tällä hetkellä Scandian Metals Pty. Ltd:n (Avalon rikastuskokeita varten kaksi näytettä. Minerals Ltd:n tytäryhtiö) hallussa. Yhtiö kairasi Esiintymä on linssimäinen, lähes pystyasentoi- Kietyönmäen Li-pegmatiittiesiintymään kesällä nen laatta, jonka pituus on 170 m ja leveys 5−25 m. 2016 kuusi reikää. Analyysitulokset on julkaistu Petaliittia on keskimäärin 30−40 %, ja se esiintyy (Nortec Minerals Corp. lehdistötiedote 15.9.2016) 0,5−2 metrin kidekasaumina. reiästä KMD001, joka kairattiin Kietyönmäen Mineraalivarannoiksi on arvioitu 100 000 t pääjuoneen samalle profiilille, kuin 1980-luvulla 25 metrin syvyydelle laskettuna. Keskimääräinen kairattu R307 (Kuva 6). Li2O-pitoisuus on 1,78 %. KMD001 lävisti 42,1 metriä kairasydäntä, jonka

Li2O-pitoisuus on 1,05 %. Tämä sisältää 24,2 metriä

119 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

Kuva 7. Hirvikallion geologinen kartta (Alviola ym. 2004). Fig. 7. Geological map of the Hirvikallio pegmatite (Alviola et. al 2004).

Kuva 8. Hirvikallion kairaprofiili R Tam-1 (Alviola ym. 2004). Fig. 8. Drilling section R Tam 1 of the Hirvikallio pegmatite (Alviola et. al 2004).

120 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

1.3.3 Lehtisaari käsittivät kallioperäkartoitusta ja syväkairaus– ta kahdeksan reikää, 598 metriä (Taulukko 4). Lehtisaari sijaitsee noin 300 m Hirvikalliosta Tavoitteena oli kairaamalla selvittää Luhtinmäen itään. Petaliittipitoisia pegmatiittijuonia näkyy pegmatiittien harvinaisten alkuaineiden (Li, Lehtisaaren lounaisosassa 2−4 m:n levyisenä 28 Be, Ta, Nb) potentiaalia ja dimensioita (Ahtola metriä ja koillisosassa 2−3 m:n levyisenä 60 met- 2015). Kairausnäytteistä tehtyjen kemiallisten riä. Nämä juonet ovat todennäköisesti Hirvikallion analyysien perusteella Luhtinmäen pegmatii- itäisiä jatkeita (Vesasalo 1959) tit eivät sisällä harvinaisia alkuaineita (Li, Be, Ta ja Nb) taloudellisesti merkittävinä pitoisuuksina. 1.3.4 Luolamäki Korkeimmat analysoidut Li2O-, Be-, Ta- ja Nb- pitoisuudet ovat on 0,17 %, 298 ppm, 67 ppm ja Geologian tutkimuslaitos kairasi luolamäen peg- 172 ppm. Lävistysten keskiarvopitoisuudet ovat matiittiin kaksi reikää vuonna 1960. Kairausten ja näitä vielä huomattavasti pienemmät (Ahtola 2015). paljastumien perusteella pegmatiitti esiintyy kove- rana vaaka-asentoisena laattana (Kuva 9), jonka 1.3.6 Ojankylä paksuus on juonen koilliskulmassa 1−2 metriä ja keskellä 8−10 metriä. Petaliittia ja spodumeenia on Ojankylän pegmatiitti sijaitsee Somero-Tammelan pegmatiitin sydänvyöhykkeessä. Suurimmat peta- alueen kaakkoiskulmassa, n. 4 km Somerniemeltä liittikiteet ovat 1,5 m pitkiä (Aurola 1963). Alue on itäkoilliseen. Pegmatiitin tiedetään sisältävän peta- nykyään rauhoitettu (luola). liittia. Juoni on vain osittain paljastuneena, eikä siihen ole kairattu, joten juonen dimensioita eikä 1.3.5 Penikoja (Luhtinmäki) pegmatiitin Li-potentiaalia tunneta.

Penikoja sijaitsee Somerolla, 3,5 km Someron kes- 1.3.7 Torkkomäki kustasta koilliseen. Alueelta lähetettiin Rautaruukki Oy:lle 1980-luvun alussa spodumeenia ja petaliittia Torkkomäen pegmatiitti sijaitsee Somero-Tam– sekä berylliä sisältävät kansannäytteet (Makkonen melan alueen keskellä, n. 8 km Someron keskustasta 1985). koilliseen. GTK on kairannut Torkkomäen pegma- Geologian tutkimuskeskus tutki Penikojan (Luh– tiittiin vuonna 1964 kaksi reikää, yhteensä 75 metriä tinmäki) pegmatiitteja vuonna 2012. Tutkimukset ja vuonna 2009 kolme reikää, yhteensä 153 metriä

Kuva 9. Poikkileikkaus Luolamäen pegmatiitista (Alviola ym. 2004) Fig. 9. Cross-section of the Luolamäki pegmatite (Alviola et. al 2004).

121 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

(Ahtola ym. 2010). Vaaka-asentoisen albiittipeg- keskustasta pohjoiskoilliseen. Esiintymä oli yksi- matiitin paksuus vaihtelee 10 ja 15 metrin välillä. tyisen kiviharrastajan valtauksessa edellisen kai- Vuoden 2009 kairauksissa lävistettiin yhdessä rei- voslain (ennen vuotta 2007) aikana sen sisältämän ässä petaliittia alle kahden metrin matkalla. Tämän sinisen turmaliinin (elbaiitti) vuoksi. Kohteeseen kairasydännäytteen Li2O-pitoisuus on 1,33 %. Muissa ei ole kairattu eikä sen pituus- ja syvyysjatkeita analysoiduissa näytteissä pitoisuus jää alle 0,1 %:n. tunneta. Li-mineralisaatio on siis hyvin kapea, eikä se tule esiin kahdessa muussa kairareiässä. 1.3.10 Tunnetut mineraalivarannot

1.3.8 Lumireenhaara Somero-Tammelan litiumprovinssin kahdesta suurimmasta tunnetusta litiumpegmatiitista Kie– Lumireenhaaran pegmatiitti sijaitsee Torkkomäen työnmäestä ja Hirvikalliosta on tehty geologinen pegmatiitista n. 400 metriä länteen. GTK kairasi mineraalivarantoarvio (Taulukko 3). Lumireenhaaran pegmatiittiin vuosina 2008−2009 Näihin esiintymiin, kuin myös koko Somero- viisi reikää, yhteensä 350 m (Ahtola ym. 2010). Tammelan litiumpotentiaaliselle alueelle, on Albiittipegmatiitti on siellä loivasti pohjoiseen kuitenkin kairattu hyvin vähän (Taulukko 4). On kaatuvana 2−15 metrin paksuisena laattana. todennäköistä, että Somero-Tammelan alueella on Litiummineraaleja ei kairasydämissä havaittu. vielä useita tuntemattomia Li-pegmatiitteja, mutta ne eivät ole paljastuneena. 1.3.9 Egyptinkorpi

Egyptinkorven pegmatiitti sijaitsee Somero- Tammelan alueen länsiosassa, n. 7 km Someron

Taulukko 3. Kietyönmäen ja Hirvikallion mineraalivarannot harvinaisten alkuaineiden osalta. Table 3. Mineral resources of the Kietyönmäki and Hirvikallio deposits.

Esiintymä Tonnia (Mt) Li2O % Sn % Ta % Kirjallisuus Kietyönmäki 0.4 1.5 0.016 0.003 Alviola (1989, 1993) Hirvikallio 0.2 1.78 Vesasalo (1959), Saikkonen (1981)

122 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset

Oli aikoinaan monta vuotta yksityisen kiviharrastajan valtauksessa (sinistä TURM korukiveksi) Vaaka asentoinen juoni Li-mineraalit yksittäisinä rakeina / kasaumina. Hirvikallion itäinen jatke (vähäisiä PETA pegm) Osa Torronsuon kansallispuistoa Vaaka asentoinen/maljamainen juoni mäen laella. Rauhoitettu alue (luola) Huomionarvoista Nortec Minerals Corp. ilmoitti elokuussa 2016 kairaavansa esiintymään 3000 m Nykyään osa Torronsuon kansallispuistoa Li-mineraalit yksittäisinä rakeina / kasaumina. Ei taloudellista potentiaalia

Finnkallio Oy / varausilmoitus Finnkallio Oy / varausilmoitus Finnkallio Oy / varausilmoitus Finnkallio Oy / varausilmoitus Tammela Minerals Oy haltija/status tilanne 15.02.2017 (Scandian Metals Ab) / valtaus Finnkallio Oy / varausilmoitus - -

dardien mukainen 0.2 Mt @ 1.78 % Li2O ei nykystan dardien mukainen Varantoarvio Mt 0.4 Mt @ 1.5 % Li2O ei nykystan PETA Elbaiitti ? PETA (SPOD) PETA (SPOD) PETA (SPOD) PETA PETA merkittävin Li-mineraali SPOD (PETA) SPOD (PETA) 2-4 x 28 m, 2-3 x 60 m paksuus 10-15 m paksuus 2-15 m 170 x 25 m Koko juoniparvi: pääjuoni 200 x 18 m 2009 1964 2008–2009 vuosi 1958 2012 1960 Kairaus- 1988–1989 3 /152.7 2 / 75.28 6 / 348.3 R lkm/m 1 / 33.90 8 / 598 2 / 50.61 Kairattu 17 / 734 Lehtisaari Egyptinkorpi Torkkomäki Lumireenhaara Hirvikallio Penikoja Ojankylä Luolamäki Esiintymä Kietyönmäki Taulukko 4. Yhteenveto Somero-Tammelan alueen tunnetuista Li-pegmatiiteista (SPOD=spodumeeni, PETA=petaliitti). Table 4. Summary table of the known Li pegmatites in Somero-Tammela region (SPOD = spodumene, PETA = petalite).

123 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 229, 2017 Markku Tiainen, Susanna Kujala, Timo Ahtola, Pasi Eilu, Sari Grönholm, Outi Hakala, Paavo Istolahti, Aapo Jumppanen, Niilo Kärkkäinen, Kalevi Rasilainen ja Hannu Törmä

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Ahtola, T. & Kuusela, J. 2015. Litium tutkimukset Somer- Bradley, D. & McCauley, A. 2013. A Preliminary Deposit on Luhtinmäellä vuonna 2012. Geologian tutkimus- Model for Lithium-Cesium-Tantalum (LCT) Pegma- keskus, arkistoraportti 103/2015. tites. Open-File Report 2013-1008. U. S. Geological Ahtola, T., Kuusela, J., Seppänen, H., Vartiainen, R., Survey. Lintinen, P., Niemelä, M. & Lohva, J. 2010. Teol- Č erný, P. & Ercit, T. S. 2005. The classification of granitic lisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2008−2010. pegmatites revisited. The Canadian mineralogist 43, Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 2005−2026. M10.4/2010/56. Galeschuk, C. R. & Vanstone, P. J. 2005. Exploration for Alviola R. 1989. The granitic pegmatites of the Somero- Buried Rare-Element Pegmatite in the Bernic Lake Tammela area. Geological Survey of Finland, sympo- Area of Southeastern Manitoba. Julkaisussa: Linnen, sium, Lateorogenic and synorogenic Svecofennian R. L. & Samson, I. M. (toim.) Rare-Element Geochem- granitoids and associated pegmatites of Southern Fin- istry and Mineral Deposits: Geological Association of land. Geologian tutkimuskeskus, Opas 26, 11−15. Canada, GAC Short Course Notes 17, 159−173. Alviola, R. 1993. Tutkimustyöselostus Tammelan kun- Goonan, T. G. 2012. Lithium use in batteries: U.S. Geo- nassa, valtausalueella Kietyönmäki 1, kaiv. rek. N:o logical Survey Circular 1371. 14 s. Saatavissa: http:// 3991/1, suoritetuista teollisuusmineraalitutkimuk- pubs.usgs.gov/circ/1371/ sista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti London, D. 2008. Pegmatites. Canadian Mineralogist, M06/2024/-93/1/85. 7 s. Special Publication 10. 347 s. Alviola, R. 1994. Tammelan Kietyömäen litium-esiin- Makkonen, V. 1985. Pegmatiitti-projektiin liittyvät esi- tymää koskevat tutkimukset vuosina 1985−1993. Geo- tutkimukset. Rautaruukki Oy, Raportti RR 311. 50 s. logian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2024/- Saikkonen, R. 1981. Hirvikallion petaliittiesiintymä, 93/1/85. Tammela. Oy Lohja Ab, Malminetsintä, Raportti Alviola, R. 2003. Pegmatiittien malmipotentiaalista 12.1.1981. Suomessa. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti USGS 2016. U.S. Geological Survey, Mineral Commodity M10/03/85. Summaries, January 2016, Lithium, 100−101. Alviola, R., Keskisaari, K., Kujala-Tammi, M.-R., Ajla- Vesasalo, A. 1959. On the petalite occurrences of Tam- ni, M. & Väätäinen, J. 2004. Forssan-Someron alueen mela, SW Finland. Bulletin of the Geological Society of graniittipegmatiitit − Granite pegmatites of Fors- Finland 31, 59–74. sa-Somero pegmatite field. Guide map. Espoo: Geo- Virkkunen, M. 1962. (ilman otsikkoa). Geologian tutki- logical Survey of Finland. muskeskus, arkistoraportti M17/Tm,So-62/1/85. Aurola, E. 1963. On the pegmatites in Torro area, southwestern Finland. Geological Survey of Finland, Bul- letin - Bulletin de la Commission Géologique de Fin- lande 206. 32 s.

124 Geologian tutkimuskeskus ISBN 978-952-217-381-2 (PDF) ISBN 978-952-217-382-9 (nid.) ISSN 0781-4240 Hämeen vyöhykkeen malmigeologiasta, potentiaalisimmista malmityypeistä ja todennäköisistä Hämeen vyöhykkeen malmigeologiasta, tietoa alueen malmipotentiaalin kartoituksen tuloksena. Geologisen mineraalivarannoista on saatu uutta on mahdollista löytää riittävät mineraalivarannot uusien kulta-, arvion perusteella Hämeen vyöhykkeeltä varten. Hämeen vyöhykkeen todennäköisten mineraalivarantojen litium- ja kuparikaivosten perustamista Kanta-Hämeen alueelle mahdollisesti perustettavien uusien kulta-, arviota on käytetty myös lähtökohtana vaikutusten arvioimiseksi. Aluetaloudellinen mallinnus on litium- ja kuparikaivosten aluetaloudellisten (CGE) nimeltään RegFinDyn, joka on kehitetty Helsingin yliopiston toteutettu yleisen tasapainon mallilla perusteella on arvioitu, että jokaisella Kanta-Hämeen alueelle Ruralia-instituutissa. Mallinnusten olisi kaivoksen toiminnan aikana merkittävä myönteinen mahdollisesti perustettavalla kaivoksella htv) ja talouselämään (125–250 M€). Valtakunnan laajuisesti vaikutus alueen työllisyyteen (200–400 kaksinkertaistuisivat. arvioituna työllisyysvaikutukset lähes potential ore types and probable mineral resources of the Häme New information on the ore geology, mapping project conducted in the area. On the basis of belt has been received in an ore potential to open new gold, lithium and geological assessment, it is possible to find sufficient mineral resources of the Häme belt have been copper mines in Kanta-Häme in the future. The probable mineral resources gold, lithium and copper mines that used as a basis for estimating the regional economic impacts of new effects have been estimated will possibly be opened in the future in Kanta-Häme. The regional economic developed by the University of using a computable general equilibrium model (CGE) called RegFinDyn, the potential mines in Kanta-Häme Helsinki Ruralia Institute. According to the modeling results, each of (200–400 man-years) and economy would have a notable positive impact on the region’s employment of the impacts on the whole of (€125–250 milloin) during the operation time of the mine. Estimation Finland indicated that the employment effects would almost double. Kaikki GTK:n julkaisut verkossa hakku.gtk.fi Kaikki GTK:n julkaisut