DOCSLIB.ORG

Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1988-1990

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1988-1990 STUK-A94 FEBRUARY 1992 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1988-1990 Supplement 6 to Annual Report STUK-A89 R. Saxen and U. Koskelainen STUK-A94 FEBRUARY 1992 Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 1988-1990 Supplement 6 to Annual Report STUK-A89 R. Saxen and U. Koskelainen FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY P.O. Box 268, SF-00101 HELSINKI Finland Tel. +358 0 70821 ISBN 951-47-5936-2 ISSN 0781-1705 The Finnish Government Printing Centre Helsinki 1992 Sold by: The Finnish Government Printing Centre P.O. Box 516 SF-00101 HELSINKI Tel.+358 0 56601 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A94 AND NUCLEAR SAFETY SAXEN R, KOSKEL-UNEN U. Radioactivity of surface water and freshwater fish in Finland in 19SS-1990. Supplement 6 to Annual Report STUK-AS9, Helsinki 1991. ISSN 0781-1705 ISBN 951-47-5936-2 Key words Radiocesium, ^Sr, surface water, freshwater fish ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of radionuclides in surface water and in the five largest rivers and some smaller rivers discharging into the Baltic Sea were monitored in 1988-1990. The dominant gamma-emitting radionuclides were 137Cs and 134Cs. The effect of the uneven distribution of Chernobyl deposition is still seen in the results. The activity concentrations of 137Cs in surface water have de­ creased significantly: In the drainage area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident, the concentrations in October 1990 were only about 1-4% of the maximum values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of ^Sr was much slighter. Different changes overtime of the activity concentrations of 137Cs and ^Sr can be attributed to the different behaviour of these two radionuclides in the aquatic environment. The study of areal and temporal changes in the activity concentrations of 137Cs in fish, started in 1986, continued in 1988 - 1990. In all, about 2400 fish samples from southern and middle Finland (excluding Lapland) were analysed gammaspec- trometrically during these three years. Seventeen different fish species were in­ cluded in the study. The highest activity concentrations of 137Cs were detected in small oligotrophic lakes in the area of highest deposition. Predatory fishes reached maximum values of 137Cs the latest, in 1988, while non-predators had maximum values in the year of the accident, 1986, and part-predators (intermediate) in 1987. The nationwide mean concentrations of 137Cs, weighted for catches, in the three fish groups (predatory, non-predatory and intermediate) were: 1988 1989 1990 Predatory fishes 1300 980 740 Non-predatory fishes 410 220 180 Intermediate 860 650 520 3 FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY STUK-A94 The average intake of "7Cs via freshwater fish countrywide was about 3400, 2500 and 1900 Bq a"1 in 1988, 1989 and 1990, respectively. During the fresh fallout situation in 1986, transfer factors from water to predatory, non-predatory and intermediate fish varied from about 200 to 1900 in different drainage areas. In 1990, when the situation had stabilized, these factors varied from about 2 300 to 30 000. Maximum transfer from deposition to fish was 0.2-0.3 m2/kg, which means that 20-30% of the amount of "7Cs deposited in one nr transferred to one kg of fish. For the whole country, transfer factors from deposition to edible fish were 0.01-0.1 m2/kg in 1986-1990. 4 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A94 AND NUCLEAR SAFETY CONTENTS page A RETRACT -5 1 INTRODUCTION 6 1.1 Lakes in Finland 6 1.2 Monitoring of surface water 6 1.3 Monitoring of fish 7 2 MATERIAL AND METHODS 8 2.1 Surface water 8 2.1.1 Samples 8 2.1.2 Pre-treatment and analyses 8 2.2 Fish 9 2.2.1 Sampling 9 2.2.2 Sample treatment 11 2.2.3 Gamma-spectrometric analyses 12 2.2.4 Data treatment 12 2.2.5 Areal averages of 137Cs in fish and intake via fish 13 2.2.6 Transfer of 137Cs from water to fish 13 2.2.7 Transfer of 137Cs from Chernobyl deposition to fish 14 3 RESULTS 15 3.1 Surface water 15 3.2 Fish 16 3.2.1 Radionuclide contents 16 3.2.2 Areal averages of 137Cs in fish and intake via i fish 17 3.2.3 Transfer of 137Cs from water to fish 18 3.2.4 Transfer of 137Cs from Chernobyl deposition to fish 18 4 DISCUSSSION 19 4.1 Surface water 19 4.2 Fish 19 ACKNOWLEDGEMENTS 22 REFERENCES 23 FIGURES 25 TABLES 37 FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY STUK-A94 1 INTRODUCTION 1.1 Lakes in Finland In Finland, freshwater lakes and rivers cover an area of 33 600 km2, which is 9.9% of the total area of the country. The number of lakes (surface area > 1 ha) is about 56 000. They are most abundant in central and eastern Finland, where about 25% of the total area is water in some places. Finnish lakes are shallow, their average depth being about 7 m. The total volume of the lakes is about 230 km3. The following figures give the size distribution of Finnish lakes: Surface area Number of lakes > 200 km2 17 > 100 km2 37 > 50 km2 81 > 1km2 2 589 > lha 56 000 Besides the above-mentioned lakes, there are almost 132 000 very small lakes or ponds with an average area of 5 a - 1 ha.3,4 The 37 lakes with surface areas of > 100 km2 account for nearly 50% of the total surface area of lakes in Finland and for over 60% of the total volume of the lakes. 1.2 Monitoring of surface water Monitoring of radioactivity in fresh surface water in Finland was continued with an extensive sampling programme. The results for 1986 and 1987 have been given in earlier reports.12,14 The purpose of the monitoring was to acquire areal data for estimations of intake from drinking water and to gather radioecological infor­ mation on environmental factors affecting the behaviour of radionuclides in different drainage areas. By analysing the contents of radionuclides in samples from the mouths of the five largest rivers in Finland, the abundances of radionuclides transported by the rivers to the Baltic Sea, can be estimated. 6 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A94 AND NUCLEAR SAFETY 1.3 Monitoring of fish Because the unevenly distributed deposition and environmental factors cause considerable variation in the activity concentrations of 137Cs in fish, the study on the radioactivity of freshwater fish was continued with a rather extensive monitoring programme in 1988 -1990. The results for 1986 and 1987 have been given in earlier reports.13-14 The study was undertaken to monitor fish as a food, that is, to evaluate the importance of freshwater fish as a source of radiocesium to consumers in different parts of the country. Attention was also paid to the differences in radioactivity between fish species and fish groups with different feeding habits. The characteristics of the lakes, such as area, water volume, flow rate and limnological type, and the characteristics of the catchment area also affect the contamination of fish by radioactive substances. However, not all these points are discussed at any length in this paper. The results reported here present figures for the average intake of 137Cs via freshwater fish and thus form a basis for estimating radiation doses to man via freshwater fish in various drainage areas in Finland and in the country as a whole. The doses are assessed in the annual reports for 1988 - 1990. Estimations of transfer factors from water to fish and from deposition to fish are made for different drainage areas. 7 FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY STUK-A94 2 MATERIAL AND METHODS 2.1 Surface water 2.1.1 Samples The sampling programme, comprising some 180 sampling stations in different parts of Finland (Fig. 1)WM\ was continued to determine the distribution of radioactive substances deposited in the surface waters of drainage basins. The seasonal hydrological variations were considered by taking the samples four times a year in 1988: in March, May, August and October. In 1989 the samples were taken only in May, August and October, and in 1990 only in May and October. The sample volume from each station was 2 litres. Before analyses, the samples were grouped together to represent different drainage basins or their subregions or watercourses (Fig. 2). Thus the volumes of the samples analysed ranged from 6 to 60 1, depending on how many samples were bulked together. The artificial radioactive substances transported in rivers from Finland to the Baltic Sea were monitored as before. Samples were taken from the mouths of the five largest rivers (the Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulujoki, Kemijoki and Tornionjoki) four times a year. In 1990 water samples were also taken from three smaller rivers Porvoonjoki, Vantaanjoki and Karjaanjoki, discharging into the Gulf of Finland, (Fig.l). The sample volumes were about 30 litres. Samples from two lakes (Inari and Päijänne) and one river (Kemijoki) were taken monthly for tritium analyses (Fig. 1). 2.1.2 Pre-treatment and analyses To preserve the surface water samples until further treatment, 2 g of solid citric acid were added in the field to each 2—litre sample. The samples were analysed after evaporation to dryness and ashing of the dried samples at 450°C. All samples were analysed gammaspectrometrically. The germanium detectors used for the analyses in our laboratory are either lithium drifted or high purity crystals with relative efficiencies of between 15% and 39%.
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Vesimuodostuman Tiedot
    2. kausi - Ekologinen Tunnus Nimi Kunta tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001 Rautavesi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.002_a01 Riippilänjärvi Sastamala Välttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.132.1.001_001 Kulovesi Nokia, Sastamala Hyvä Laajaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.132.1.009_a01 Teernijärvi Nokia Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.134.1.010_a01 Pääjärvi Sastamala Erinomainen Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.137.1.002_001 Ekojärvi Sastamala Huono Vedenlaatuluokitus Tilaluokka huonontunut yhden luokan johtuen luokkarajan muuttumisesta 35.138.1.003_001 Ylistenjärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Uusi arvio 35.151.1.003_001 Aurajärvi Sastamala Erinomainen Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.153.1.001_001 Kiikoisjärvi Sastamala Tyydyttävä Suppeaan aineistoon perustuva ekologinen luokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.154.1.001_001 Kuorsumaanjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.001_001 Mouhijärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.155.1.016_001 Kourajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.156.1.015_a01 Sävijärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.001_a01 Kirjasjärvi Sastamala Tyydyttävä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.158.1.002_001 Märkäjärvi Sastamala Tyydyttävä Vedenlaatuluokitus
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Hämeen Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 HARRI MÄKELÄ MARJA HIITIÖ PETRI HORPPILA HEINI-MARJA HULKKO JUSSI LEINO PETRI SIIRO ERJA TASANKO RAPORTTEJA XX | 201X RAPORTIN OTSIKKO MAHDOLLINEN ALAOTSIKKO Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kuvat: Heini-Marja Hulkko (kansikuva), Piia Tuokko s. 15, Petri Siiro s 16 ja s. 67, Mikko Sulkakoski s. 81, Petri Horppila s. 83, Reijo Seppälä s. 87, Terhi Asumaniemi/Ympäristöhallinnon kuvapankki s. 128 Kartat: Heini-Marja Hulkko, Jussi Leino, Petri Siiro Painopaikka: ISBN 978-952-257-xxx-x (painettu) ISBN 978-952-257-xxx-x (PDF) ISSN 2242-xxx ISSN 2242-xxx (painettu) ISSN 2242-xxx (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-xxx-x www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus 2 OSA 1 YLEISTÄ ............................................................................................................................................... 6 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................... 6 1.1. Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen ...................................................................................... 6 1.2. Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ....................................................... 7 1.3. Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen .................................................................. 8 1.4. Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat ...........................................................
    [Show full text]
  • Tässä Lehdessä Mm
    HOKKALAINENKesä- Tässä lehdessä mm. Tapahtumakalenteri s. 4 Hokka in English p. 5 Käräjäniemen satamahanke s. 6 Hokan seudun kyläyhdistys ry:n Postimies kesälehti 2015 Kari Laitinen s. 7 Hokka. Se on Se kylä. Hokka on Se kylä. Se kylä, joka Toivottavasti tämä on tilanne ta ihmistä. myös monessa mukana. Kannat- on valittu Etelä-Savon vuoden myös jatkossa. Tarvitsemme toi- Nettisivujemme lisäksi Face- taa osallistua, tutustua ja verkos- kyläksi 2011. Se kylä, jossa on siamme, me vakituiset asukkaat bookissa on kolme ryhmää, jot- toitua – tulemalla mukaan siihen Otto Mannisen kyläkoulu. Se sekä vapaa-ajan asukkaat. Kan- ka hokkalaisten kannattaa muis- on hyvä mahdollisuus. kylä, jossa on yksityinen päivä- gasniemi on pieni kunta kolmen taa: Ken Hokassa ei hukassa, Mei- Toivotan kaikille onnellista koti Pikkuväki. isomman kainalossa. Tavoitteena dän Puula sekä Kangasniemen ja auringonpaisteista kesää. Ta- Se kylä, joka on Etelä-Savon ei aina olekaan suuri, vaan par- vapaa-ajan asukkaat. Kaikissa on paamisiin! maakuntajärven Puulan sylissä. haiten toimiva yksikkö. Palvelu- vilkasta keskustelua meille tär- Se kylä, jonne niin monet suun- jen olisi hyvä olla inhimillisiä ja keistä aiheista. Erja Pauninsalo taavat viettämään lomiaan. Se ihmisen kokoisia. Ja maailman Kesä 2015 on jo ovella. Kan- Puheenjohtaja, kylä, jossa on vilkas Kesätori. Se myllerryksessä on hyvä muistaa, gasniemellä on jälleen runsas Hokan seudun kyläyhdistys ry kylä, jossa tehdään yhdessä. että kone ei koskaan korvaa tois- tapahtumatarjonta ja Hokka on Hokan kylätorilla tapahtuu Kesän torikauden avajaiset ovat 27.6. järjestetään Hokan mark- Aatin tupa lauantaina 6.6. klo 10–13. Sa- kinat klo 10–13. mana päivänä vietetään myös Kylätorilla tapahtuu valtakunnallista Avoimet kylät KERAMIIKKAKESA 2015 -päivää.
    [Show full text]
  • Radioactivity of Surface Water and Freshwater Fish in Finland in 1987
    STUK-A77 May 1990 RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Saxen , ; v, r * • r- RADIOACTIVITY OF SURFACE WATER AND FRESHWATER FISH IN FINLAND IN 1987 Supplement 3 to Annual Report STUK-A74 Ritva Sax6n Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-1468-7 ISSN 0781-1705 Helsinki 1990 The Finnish Government Printing Centre 3 ABSTRACT Changes over time in the activity concentrations of radio­ nuclides in surface water were Monitored as in the previous year. Monitoring of the radioactivity transported by the largest rivers to the Baltic Sea was also continued. All samples were analysed gammaspectrometrically and for 90Sr. Some water samples were analysed for tritium. The dominant gamma-emitting radio­ nuclides were 137Cs and 134Cs. The uneven distribution of Cherno­ byl deposition is still seen in the results. The activity con­ centrations of * 37 Cs have decreased significantly: In the draina­ ge area where the activity concentrations were highest after the Chernobyl accident the concentrations in October 1987 were only about 7% of the values in May 1986. The decrease in the activity concentrations of 90Sr was much slighter. A decrease of by about 20% from the highest values in May 1987 in the activity concentrations of 90Sr was noticed in October 1987. Different changes over time of the activity concentrations of 137 Cs and *°Sr refer to the different behaviour of these two radionuclides in the aquatic environment. The study on areal and temporal changes in the activity concen­ trations of 137Cs in fish was expanded in 1987.
    [Show full text]
  • Petri S. Juuti & Tapio S. Katko
    From a Few to Long-term Development of Water and Environmental Services in Finland Petri S. Juuti & Tapio S. Katko “This book is an important contribution to the history of water and environmental history of Finland in general. Hopefully, it will promote more work of value for eager readers.” Martin V. Melosi University of Houston KehräMedia Inc. ARCTIC CIRCLE OULU FINLAND TAMPERE KANGASALA HÄMEENLINNA PORVOO OSLO ST. PETERSBURG TURKU HELSINKI STOCKHOLM COPENHAGEN A/459/00/POHJEUR5 Front cover: A well with counterpoise lift serving a small farm in the parish of Keuruu, Central Finland in 1892 (Hämäläinen et al. 1984. Perinnealbumi. Keski-Suomi I. Perinnetieto Oy. Kuopio. 672 pp.) © National Board of Antiquites (Museovirasto) The water tower of Maikkula in Oulu, completed in 1992 © Oulu Water and Sewage Works Back cover: Viinikanlahti biological-chemical wastewater treatment plant in the 1990s. © Tampere Water Petri S. Juuti Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND Petri S. Juuti & Tapio S. Katko (eds.) FROM A FEW TO ALL LONG-TERM DEVELOPMENT OF WATER AND ENVIRONMENTAL SERVICES IN FINLAND KEYWORDS: Water Supply, Sanitation, Environmental History, Innovation, Water Policy, Finland © AUTHORS & KEHRÄMEDIA INC. 2004 ABOUT AUTHORS: Dr. Petri S. Juuti is a historian, and assistant professor at the Department of History, University of Tampere. His major area of interest is the urban environment, especially city-service development, water supply and sanitation, urban technology, pollution, and public policy. Author of several books. CONTACTS: [email protected] Dr. Tapio S. Katko is a sanitary engineer and senior research fellow of the Academy of Finland.
    [Show full text]
  • Puulan Länsiosan Kuormitusselvitys -Hankeraportti
    1 Raportin laatija Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hankeryhmä Antti Haapala, hydrobiologi, Etelä-Savon Ely-keskus Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Juho Kotanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Savon Ely-keskus Teemu Tuovinen, ympäristöinsinööri, Etelä-Savon Ely-keskus Timo Huttula, prof., Suomen Ympäristökeskus Ohjausryhmä Aki Kauranen, Mikkelin seudun kehityshankerahasto Arja Koistinen, Keski-Suomen Ely-keskus Hanna Pasonen, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut / Mikkeli Jari Marja-Aho, Vapo Oy Jouni Lintunen, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut / Kangasniemi Jukka Partanen, Joutsan kunta Kalevi Puukko, Puulan kalastusalue Pekka Sojakka, Etelä-Savon Ely-keskus Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Taneli Rasmus, Joutsan kunta Tarja Hämäläinen, Suomen Metsäkeskus, Etelä-Savo Timo Marjomäki, Jyväskylän yliopisto Rahoittajat Etelä-Savon Ely-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto Joutsan kunta Keski-Suomen liitto Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seutuvaliokunta Puulan kalastusalueet /osakaskunnat Vapo Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.............................................................................................................................................................................................................................. 4 2 Menetelmät ........................................................................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Timo Marjomäki Recruitment Variability in Vendace, Coregonus
    Copyright © , by University of Jyväskylä ABSTRACT Marjomäki, Timo J. Recruitment variability in vendace, Coregonus albula (L.), and its consequences for vendace harvesting Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2003, 66 p. (Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, ISSN 1456-9701; 127) ISBN 951-39-1652-9 Yhteenveto: Muikun, Coregonus albula (L.), vuosiluokkien runsaudenvaihtelu ja sen vaikutukset kalastukseen Diss. This thesis analyses the characteristics and causes of interannual variability in vendace recruitment and its consequences for, and interactions with, vendace harvesting. The interannual variability of prerecruit mortality was high. The daily mortality during the stage 1-3 weeks after hatching was about 10% and in stage 3 weeks - recruitment about an order of magnitude lower. Yet, the stagespecific total mortalities and their variability were of the same order of magnitude. Thus, both stages had potential for determination of the year-class strength. The variability was largely caused by factors external to the population. The synchrony found in the population dynamics of proximal lakes supported this conclusion. Sparse evidence of compensatory density dependence in mortality was found between hatching and recruitment, but good evidence for compensation was found when the whole period from spawning to recruitment was studied. Considerable model and parameter uncertainty concerning the spawning stock-recruitment relationship existed and methodological biases handicapped the analysis. High larval abundance was required to produce an abundant year- class indicating a positive association between the spawning stock and recruitment in low stock level. Symptoms were found of delayed density dependent mortality induced by a previous year-class causing two year cyclicity. However, tendency for two year cyclicity was also detected for a simulated vendace population under high mortality without delayed density dependence.
    [Show full text]
  • Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma
    Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa ja kahdenhengenveneitäriittää. soutu kirkkoveneillä,muttamyösyhden Erityisen suosituksionnoussutporukka ympäri kertyyrunsaat60kilometriä. soututapahtuma. MatkaaPartalansaaren Sulkavan Soutu onmaailmansuurin - Antero AAltonen • etukAnnen kuvA: Anne SAArinen / VastAvAlo Suomi – SaarTEN JA VETTEN MAA 3 Arvoisa lukija Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristo- maisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaa- rin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km eemeli Peltonen eemeli / Peltonen vAStAvAlo rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydä- messä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselä- mälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaris- tokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakenne- muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]