Raportteja 20 2018.Pdf (1.668Mt)

RAPORTTEJA 20 | 2018

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2018

PETRI HORPPILA

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2018

PETRI HORPPILA RAPORTTEJA 20 | 2018

YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAOHJELMA 2018

Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

Kansikuva: Heini-Marja Hulkko Kuvat: Heini-Marja Hulkko, ELY-keskuksen kuvapankki, Ant Rozetsky (stocksnap.io)

ISBN 978-952-314-682-2 (PDF)

ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (web)

URN:ISBN:978-952-314-682-2 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö

1. JOHDANTO...... 2

2. Pintavesien tilan seuranta ...... 3 2.1. Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102)...... 3 2.1.1 Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3101)...... 3 2.1.2 Järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3102) ...... 4 2.2. Jokien ja järvien biologinen seuranta (hanke XN3103)...... 8 2.3. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (hanke XN5118)...... 9 2.4. Reaaliaikainen levähaittaseuranta (hanke XA03025)...... 13

3. Hydrologinen seuranta...... 15 3.1. Hydrometeorologinen seuranta (hanke XC02111)...... 15 3.2. Vesistöseuranta (hanke XC02112)...... 16 3.3. Valunta /Pienet alueet ...... 18 3.4. Hydrogeologinen seuranta (hanke XC02113)...... 18

4. Maaympäristön seuranta ...... 21 4.1. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (hanke XL2024)...... 21 4.2. Valtakunnallinen yöperhosseuranta (hanke XL 1051)...... 23 4.3. Luontodirektiivin lajien seuranta (hanke XL1011)...... 23 4.4. Uhanalaisten lajien seuranta (hanke XL 1033)...... 25

5. Ilmapäästöjen seuranta...... 27 5.1. Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (hanke XA01002)...... 27 5.2. Ympäristön yhdennetty seuranta (hanke XA01001) ...... 28

1 1. Johdanto

Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liiken- Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tie- ne- ja ympäristökeskuksen (jatkossa Hämeen ELY- kes- toa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten kus) ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle 2018. syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätök- Se sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa, senteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentami- mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa. sen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa Sitä jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Yöperhosseu- käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvon- ranta jatkuu kahdella asemalla ja uhanalaisten kasvien nassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toi- esiintymiä tarkistetaan voimavarojen puitteissa. menpideohjelmien laadinnassa, vesistökunnostushank- Vuonna 2018 järvi- ja jokivesien laatua seurataan eri keiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, puolilla Hämettä noin 40 paikassa. Kesällä havainnoi- ympäristön tila-raportoinnissa, toimintojen sijoittumisen daan lisäksi sinileväesiintymiä sekä Kanta- että Päijät- arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelus- Hämeessä. Vesistöjen hydrologinen seuranta tuottaa sa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, tietoa vedenkorkeuksista, virtaamista, lämpötiloista se- ympäristöonnettomuuksiin ja satunnaispäästöihin liit- kä jäätymisestä ja jäänlähdöstä. Näiden seurantahank- tyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkai- keiden mittausasemia on runsaasti eri puolilla Hämettä. den neuvonnassa. Ympäristöhallinnon lisäksi lukuisat Vedenkorkeus- ja virtaamaseurannasta Hämeessä vas- alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, taa osittain Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, mutta osa konsultit) hyödyntävät seurantatietoja ympäristötieto- vedenkorkeusasemista on Hämeen Ely-keskuksen hoi- järjestelmä Oivan kautta. Lisäksi tietoa annetaan sitä tamia. Hydrometeorologisella seurannalla saadaan tie- kysyville kansalaisille. Erityisesti järvien veden laatua toa mm. sademääristä ja lumikerroksen paksuudesta. koskeva tieto on kysyttyä. Hydrogeologisella seurannalla seurataan pohjaveden Hämeen ELY-keskuksella ei ole omaa näytteenotto- laatua ja määrää noin kymmenessä paikassa. Muuta- ja laboratorioyksikköä. Pinta- ja pohjavesien tilan seu- milla paikoilla mitataan myös roudan paksuutta. Oh- rannan edellyttämät näytteenotto- ja laboratoriopalvelut jelmassa ei ole mukana järvien kunnostushankkeisiin hankitaan vuonna 2018 Eurofins Environment Testing ja valvontaan liittyvää näytteenottoa, koska ne eivät Finland Oy:stä. ole seurantaa. Seurannan tuottama tieto pinta- ja pohjavesien veden laadusta tallennetaan ympäristöhallinnon ym- päristötietojärjestelmän rekistereihin. Hydrologisesta seurannasta saatu aineisto tallennetaan hydrologiseen rekisteriin. Tulokset ovat kansalaisten nähtävillä syke.fi-verkkosivuston avoin tieto-palvelussa osoitteessa www.syke.fi/avointieto. Vedenlaatuaineistojen tarkas- telu vaatii jonkin verran asiantuntemusta.

2 2. Pintavesien tilan seuranta

2.1. Jokien ja järvien Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoit- vedenlaadun vertailuolojen teena on: ja pitkäaikaismuutosten 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja seuranta (hankkeet XN3101 alueellisesta vaihtelusta. ja XN3102) 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoito- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet suunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi.

Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4 – 12 kertaa seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suun- vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein taviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. tilan seurantaa (UN / ECE ja kahdenväliset sopimukset Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiin- rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät nitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mah- ovat vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000 / 60 / EY) dollista, on valittu kohde Natura 2000 -alueelta, jotta ja nitraattidirektiivi (92 / 676 / ETY). Tämä verkko on saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seuran- osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Val- taa. Kalavesidirektiivin asettamat seurantavelvoitteet on tioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä sulautettu vesipuitedirektiiviin, joten kalavesidirektiiviä 30.11.2006 / 1040). Kohteet edustavat vertailuoloja tai ei tarvitse enää erikseen huomioida. hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-lu- vulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja / tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA -tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Pintavesien seurannasta kerrotaan lisäksi ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pin- tavesien_tilan_seuranta.

3 2.1.1 Jokien vedenlaadun vertailuolo- 2.1.2 Järvien vedenlaadun vertailu- jen ja pitkäaikaismuutosten seuranta olojen ja pitkäaikaismuutosten seu- (hanke XN3101) ranta (XN3102)

Näytteenottosyvyys on yleensä 1 m, mutta matalam- Intensiivisesti seurattavat havaintopaikat massa uomassa keskisyvyys. Näyte otetaan uoman keskeltä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa Intensiiviseuranta tarkoittaa näytteenottoa, joka toistuu lukuun ottamatta Kalkkistenkoskea. vedenlaadun fys.-kem.-muuttujien ja kasviplanktonin osalta vuosittain ja kasvukauden sisällä tihennetysti Suositeltavat ajankohdat ovat: 1. – 10.3., 10. – 20.5., (avovesikaudella vähintään kerran kuukaudessa). Osa 10. – 20.8., ja 20. – 31.10. Lisänäytteet otetaan yli- ja valituista kohteista edustaa vertailuoloja ja osa on ih- alivirtaamakausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille mistoiminnan vaikutuksen alaisia. ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Vedenlaadun näytteenotto-ohjelma noudattaa ohjelmaa XN3102 ja siinä erityisesti kohtaa intensiiviseu- Tihennetyn seurannan kohteet ranta. Jos kohde kuuluu hankkeeseen MaaMet, YYS, IIS tai rajavesiseuranta, tulee kesä – syyskuussa var- EEC 77 / 795 -tietojenvaihtosopimus jokien veden laa- mistaa että nämä muuttujat tulee analysoitua: klorofylli dusta on lakannut olemasta voimassa ja virallinen rapor- (0 – 2 m), sameus ja absorptiokertoimet. tointi on päättynyt 2007. Seurantaa on jatkettu, koska Pääjärvellä näytteenotossa noudatetaan ohjelmaa havaintopaikat sijaitsevat keskeisissä joissa ja ne ovat XN3102 ja siinä kohtaa intensiiviseuranta. Villikkalan- pääosin osa jotain muuta seurantaohjelmaa. Näiden järvi kuuluu hankkeeseen XN5118, joten näytteenot- jokien vedenlaatuaineistoa käytetään ainevirtaamien to tapahtuu sen mukaan, mutta kesäajan näytteistä laskemiseen sekä mallintamiseen. Kohteet mainitaan (kesä, heinä, elo- ja syyskuu) tehdään lisäksi hank- ohjeessa ”Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista keen XN3102 F-ryhmän määritykset 1 m:n syvyy- aineista annettujen säädösten soveltaminen”, (http:// deltä. Siihen kuuluvat absorptiokertoimet 400 nm www.ym.fi/download/noname/%7BAA1E882C-EB78- (ABSC4;F1;SP), ja 750 nm (ABSC750;F1;SP). Pää- 4D7F-9DD0-486BB08179F6%7D/31651). järvellä vertaillaan lisäksi suodattimia 0,2 µm ja GF / F Hämeessä tihennettyyn seurantaan kuuluu Kalkkis- (ABSC4;F7;SP ja ABSC4;F4;SP). Lisäksi tehdään kiin- tenkoski. Siitä otetaan vesinäytteet kahdeksan kertaa toaine (SS;F6;GVS). Väri mitataan sekä Pääjärvellä vuodessa (maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, Villikkalanjärvellä spektrofotometrisellä, ja komparatii- loka- ja marraskuu). Määritysryhmien A ja B analyysit visella menetelmällä. tehdään jokaisen näytteenhakukerran näytteistä, mutta Hämeen kolmas intensiiviseurannassa oleva järvi ryhmän C (raskasmetallit) vain neljästi vuodessa (maa- on Hämeenlinnan Lammilla sijaitseva Valkea-Kotinen. lis-, touko-, elo- ja lokakuu). Se seurannasta on kerrottu tarkemmin hankkeessa XA01001.

Taulukko 1. Seurantahankkeen XN3101 havaintopaikat v. 2018. havaintopaikka kunta seurantatiheys näytteitä/vuosi analyysiryhmät Alvettulanjoki 0,8 Hämeenlinna joka 3. vuosi 4 A Arrajoki 3,9 Nastola joka 6. vuosi 4 A Arrakoski 0,6 Padasjoki joka 6. vuosi 4 A Kaartjoki 1,4 Hämeenlinna joka 3. vuosi 4 A Kalkkistenkoski 4800 Asikkala vuosittain 8 ABC Kaukilankoski 0,0 Padasjoki joka 6. vuosi 4 A Myllyjoki 0,5 Tammela joka 3. vuosi 4 A Pätilänjoki 0,3 Hausjärvi joka 3. vuosi 4 A Seestaanjoki 0,5 Nastola joka 6. vuosi 4 A Sääjärvenjoki 0,3 Janakkala joka 3. vuosi 4 A

4 Taulukko 2. Seurantahankkeen XN3101 määritysryhmät. määritys DB-koodi Huom. ryhmä RW_A lämpötila TEMP;; happi O2D;;TI happi % O2S;;TI sameus, Hach TURB;;TUA sähkönjoht. COND;;CNA kiintoaine SS;F6;GVS suodatus Nuclepore 0,4 μm alkalinit. Gran ALK;;TIH pH PH;;EL väri CNR;F1;SP CODMn CODMN;;TI kok.N NTOT;D11 / D12;SP

NO2-N+NO3-N NO23N;;SP

NH4-N NH4N;;SP kok.P PTOT;D11;SP

PO4-P PO4P;;SP Fe FE;D11;SP tai FE;D1;PLO ryhmä RW_B Al AL;;PLO tai AL;;PLM OES2 K K;;PLO tai K;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Ca CA;;PLO tai CA;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Mg MG;;PLO tai MG;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Na NA;;PLO tai NA;;PLM OES3, kestävöimätön näyte org.C / TOC TOC;;IR epäorg. C / TIC TIC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn MN;D11;SP tai MN;D1;PLO liuk. kok.P PTOT;F6D11;SP suodatus Nuclepore 0,4 μm +kestävöinti

liuk. PO4-P PO4P;F6;SP suodatus Nuclepore 0,4 μm +kestävöinti ryhmä RW_C As AS;;PLM MS1 Cd CD;;PLM MS1 Cr CR;;PLM MS1 Cu CU;;PLM MS1 Ni NI;;PLM MS1 Pb PB;;PLM MS1 Zn ZN;;PLM MS1 Hg HG;;PLM ryhmä_RW_X prioriteettiaineet

Taulukko 3. Intensiiviseurannan havaintopaikat v. 2018. havaintopaikka kunta seurantatiheys analyysiryhmät Villikkalanj,keskisyv. 1 Orimattila 4 – 5 x vuodessa hankkeen XN5118 mukainen, lisäksi F- ryhmä hankkeesta XN3102 Pääjärvi, syvänne 95 Hämeenlinna 7 x vuodessa ABCDEF

5 Perusseuranta 4. Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta Perusseurantaan kuuluvilla järvihavaintopaikoilla seu- 1.-15.10. rataan normaaleja vedenlaatumuuttujia (esim. lämpöti- Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin la, happi, sameus, sähkönjohtavuus, näkösyvyys, ravin- varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. teet, alkaliniteetti, pH) vähintään kaksi kertaa vuodessa Määritysryhmä LW_A lämpötila 5 m tai 10 m välein, kerrostumakausien lopulla, koska näillä ajankohdilla happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 saadaan hyvin kiinni järven perusvedenlaatu. Useim- Määritysryhmä LW_B h milta järviltä otetaan vesinäytteet kolmesti (kevättalvi ja Määritysryhmä LW_C h kaksi kertaa kesällä) vuodessa ja muutamilta neljännen Määritysryhmä LW_D (=klorofylli, 0 – 2 m) kerran syystäyskierron aikaan pohjaeläinnäytteenoton 5. Syksyn pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otetta- yhteydessä. vat vesinäytteet (syys- lokakuu) Pohjaeläinnäytteenotto pyritään järjestämään syksyl- Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin lä joko syystäyskierron (edellä kohta 4) tai intensiiviseurannan syksyn näytteenoton yhteyteen (kohta Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausi- 6). Mikäli näitä näytteenottokertoja ei ohjelmassa en lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä ole, niin noudatetaan seuraavaa: harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määri- Näkösyvyys määritetään aina. tysryhmä LW_A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n vä- Määritysryhmä LW_AB 1 m, 2h-1 lein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä 6. 6) Intensiiviseurannan ajankohdat järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. Paikoilta tehdään maaliskuun näytteenoton lisäksi h: vesipatsaan puoliväli (vakioitu syvyys, ei desimaaleja) seuraavat: 2h-1: metri pohjan yläpuolelta 1. näytteenotto: toukokuun 15. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 1. Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajan- 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv kohta 15. – 31.3. 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv Näkösyvyys määritetään aina. 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv (sovite- Määritysryhmä LW_A alkaen 1 m:stä pohjaan asti taan edellä mainitun kesäkerrostuneisuuden lopun (2h-1 m) 5 m tai 10 m välein riippuen järven syvyy- ajankohdan kanssa, aina kun on kasviplanktonnäyt- destä. Tavoitteena on harppauskerroksen syvyyden teen ottokierros) määrittäminen. Varsinkin harppauskerroksen alapuo- 6. näytteenotto: syyskuun 15. päivänä ± 3 pv lella riittää syvissä järvissä 10 m välein näytteenotto Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_E 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_A alkaen 1 m:stä pohjaan asti 2. Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havain- (2h-1 m) 5 m tai 10 m välein riippuen järven syvyy- toajankohta 15. – 31.8. destä. Tavoitteena on harppauskerroksen syvyyden Näkösyvyys määritetään aina. määrittäminen. Varsinkin harppauskerroksen alapuo- Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppaus- lella riittää syvissä järvissä 10 m välein näytteenotto kerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0 – 2 m kokooma (+ kasviplank- Määritysryhmä LW_D 0 – 2 m kokooma tonnäyte projektille A03003) Määritysryhmä LW_E 1 m Määritysryhmä LW_E 1 m 3. Toinen kesäkauden näyte, otetaan (kesä-) heinä- Määritysryhmä LW_F 1 m syyskuun välisenä aikana selvästi erillisenä kohti- en 2) ja 4 – 5) näytteenotosta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0 – 2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m

6 Taulukko 4. Muut hankkeen XN3102 havaintopaikat v. 2018. vesinäytteitä vuo- havaintopaikka kunta seurantatiheys analyysiryhmät dessa Ilmoilanselkä Hevossaari Hämeenlinna joka 3. vuosi 3 ABD Iso-Luotikas 001 Hartola joka 3. vuosi 3 ABD Jänijärvi, syvänne Tammela joka 3. vuosi 3 ABD Jänisjärvi, keskiosa 1 Hämeenlinna joka 6. vuosi 3 ABD Keskinen alapää 014 Heinola joka 6. vuosi 3 ABD Korpijärvi 026 Heinola joka 6. vuosi 3 ABD Lehee, keskiosa 3 Hämeenlinna joka 3. vuosi 3 ABD Lyömiäinen 099 Heinola joka 6. vuosi 3 ABD Mallusjärvi, Jyrkänk. 6 Orimattila joka 6. vuosi 3 ABD Mommilanjärvi, pohjoinen Hämeenlinna joka 3. vuosi 3 ABD Mynnilänalanen, syvänne Sysmä joka 6. vuosi 3 ABD Märkjärvi 004 Kouvola joka 6. vuosi 3 ABD Nuoramoisjärvi 017 Sysmä joka 3. vuosi 3 ABD Oksjärvi, keskiosa 1 Lahti joka 6. vuosi 3 ABD Pilkanselkä, keskiosa Sysmä joka 3. vuosi 3 ABD Päijänne, Kinisselkä Asikkala joka 6. vuosi 3 ABD Pääjärvi, syvänne 95 Hollola joka vuosi 7 ABCDEF Ristijärvi 004 Heinola joka 6. vuosi 3 ABD Ruostejärvi, Sarkinniemi 1 Tammela joka 6. vuosi 3 ABD Ruotsalainen, Ottaselkä Heinola joka 3. vuosi 3 ABD Sakara, pohjoisosa 2 Loppi joka 6. vuosi 3 ABD Sääksjärvi 002 Sysmä joka 6. vuosi 3 ABD Urajärvi, Sikonsaari 2 Asikkala joka 3. vuosi 3 ABD Valasjärvi 048 Hartola joka 3. vuosi 3 ABD Vanjärvi, Otikonselkä 008 Sysmä joka 6. vuosi 3 ABD Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Hämeenlinna joka 3. vuosi 3 ABD

Taulukko 5. Seurantahankkeen XN3102 määritysryhmät. Järvet XN3102 DB-koodi Järvet XN3102 DB-koodi ryhmä LW_A ryhmä LW_C lämpötila TEMP;; Al AL;;PLO tai AL;;PLM happi O2D;;TI K K;;PLO tai K;;PLM happi -% O2S;;TI Ca CA;;PLO tai CA;;PLM ryhmä LW_B Mg MG;;PLO tai MG;;PLM sameus, Hach TURB;;TUA Na NA;;PLO tai NA;;PLM sähkönjoht. COND;;CNA Org.C / TOC TOC;;IR alkalinit. Gran ALK;;TIH SiO2 SIO2;;SP pH PH;;EL Cl CL;F;IC väri CNR;F1;SP SO4 SO4;F;IC CODMn CODMN;;TI Mn MN;D11;SP tai MN;D1;PLO kok. N NTOT;D11;SP ryhmä LW_D NO2-N+NO3-N NO23N;;SP a-klorofylli CP;E12; NH4-N NH4N;;SP ryhmä LW_E kok. P PTOT;D11;SP liuk. PO4-P PO4P;F6;SP PO4-P PO4P;;SP Kaukokartoitus LW_F Fe FE;D11;SP tai FE;,D1;PLO absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP kiintoaine SS;F6;GVS

Analyysiryhmä D (a-klorofylli) määritetään vain kesänäytteistä.

7 2.2. Jokien ja järvien janaisia ja vaihdelleet alueittain ja vesimuodostumatyy- biologinen seuranta (hanke peittäin. Vesienhoitoalueiden seurantaan kuuluu myös XN3103) velvoitetarkkailupaikkoja, joiden tarkkailuun ei kuulu mi- tään biologista osaa. ELY-keskus pyrkii huolehtimaan Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000 / 60 / EY) täy- näiden vesistöjen biologisesta seurannasta. Vuoden täntöönpano edellyttää ekologisen tilan luokittelua 2009 täydennysten jälkeen tilanne on parantunut, mutta varten vesimuodostumien biologisten tekijöiden se- edelleen tietämys joidenkin vesimuodostumatyyppien kä niitä tukevien fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis- vertailuoloista on puutteellinen. morfologisten tekijöiden seurantaa. Ympäristöhallinnon Jokien ja järvien biologisen seurannan tavoitteena jokien ja järvien biologinen seuranta (XN3003) aloi- on saada riittävä ja luotettava kuva järvien ja jokien tettiin vuonna 2006 ja se on osa vesienhoitoalueiden vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alu- perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja eellisesta vaihtelusta sekä tuottaa aineistoa vesistöjen tai pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Vedenlaa- ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten dun seuranta esitetään omina hankkeina (XN3101 ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. XN3102), mutta biologinen seurantaverkko on havain- Lisäksi tuotetaan tietoa sisävesien biodiversiteetistä topaikkojen suhteen pääosin sama. myös muita kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia Seuranta käyttää lisäksi myös osan metsätalouden varten. Seurannan tiedot tallennetaan kaikkien havain- kuormituksen ja vaikutusten seurannan (XA03081) seu- topaikkojen osalta HERTTA-tietojärjestelmään. rantapaikkoja. Järvissä seurattavia biologisia laatuteki- Biologinen näytteenotto tapahtuu Suomen ympä- jöitä ovat: kasviplankton, vesien makrofyytit ja syväntei- ristökeskuksen laatiman ohjeen mukaan (http://www. den ja litoraalin pohjaeläimistö sekä piilevästö. Joissa ymparisto.fi/download/noname/%7BB948034F-7F9D- seurataan piileviä ja koskien pohjaeläimistöä. Lisäksi 4EAB-A153-92FA2DDEDBBE%7D/29725). Jokien bio- hankkeessa tuetaan suvantojen vesimakrofyyttien seu- logisia näytteitä ei aina voida ottaa samasta paikasta rannan kehittämistä. Kalaston seurannasta näissä ve- kuin vesinäytteet otetaan. Jokien piilevä- ja pohjaeläin- sistöissä vastaa RKTL. Ennen seurannan aloittamista näytteenottoon valitaan koskimainen kohta uomasta, vuonna 2006 tiedot biologisista tekijöistä ovat olleet ha- mieluiten joen alaosasta. Jos mahdollista, käytetään

Taulukko 6. Jokien ja järvien biologinen seuranta v. 2018. jokihavaintopaikka kunta päällyslevät pohjaeläimet Alvettulanjoki 0,8 Hämeenlinna x Arrajoki 3,9 Nastola x Jokilanjoki Sileeninkoski Hämeenlinna x Jokilanjoki Sileeninkoski_iKi Hämeenlinna x Jokilanjoki Sileeninkoski_pKi Hämeenlinna x Kaartjoki 1,4 Hämeenlinna x Kaartjoki 1,4_iKi Hämeenlinna x Kaartjoki 1,4_pKi Hämeenlinna x Kaukilankoski 0,0 Padasjoki x Kaukilankoski_iKi Padasjoki x Kaukilankoski_pKi Padasjoki x Köylinjoki 0,2 Orimattila x Myllyjoki, Pihtikoski Tammela x Myllyjoki, Pihtikoski_iKi Tammela x Oikolanjoki Hämeenlinna x Padasjoki 0,1 Padasjoki x Pätilänjoki 0,3 Hausjärvi x Renkajoki, Nevilänkoski Hämeenlinna x Renkajoki, Nevilänkoski_iKi Hämeenlinna x Renkajoki, Nevilänkoski_pKi Hämeenlinna x Seestaanjoki 0,5 Nastola x Sääjärvenjoki 0,3 Janakkala x

8 kasviplankton pohjaeläimet järvihavaintopaikka kunta (näytteitä kesässä) syvänne litoraali Ilmoilanselkä Hevossaari Hämeenlinna 2 x Iso-Luotikas 001 Hartola 2 x Jänijärvi, syvänne Tammela 2 Jänisjärvi, keskiosa 1 Hämeenlinna 2 Keskinen alapää 014 Heinola 2 Korpijärvi 026 Heinola 2 Lehee, keskiosa 3 Hämeenlinna 2 Lyömiäinen 099 Heinola 2 Mallusjärvi Orimattila - x Mommilanjärvi, pohjoinen Hämeenlinna 2 Mynnilänalanen, syvänne Sysmä 2 Märkjärvi 004 Kouvola 2 Nuoramoisjärvi 017 Sysmä 2 x Ojajärvi, Isosaari 1 Loppi 2 Oksjärvi, keskiosa 1 Lahti 2 Pilkanselkä, keskiosa Sysmä 2 Punelia, Neittysaari 158 Loppi - x Päijänne, Kinisselkä Asikkala 2 Pääjärvi, syvänne 95 Hollola 6 x Ristijärvi 004 Heinola 2 Ruostejärvi, Sarkinniemi 1 Tammela 2 Ruotsalainen, Ottaselkä Heinola 2 Sakara, pohjoisosa 2 Loppi 2 Sääksjärvi 002 Sysmä 2 Urajärvi, Sikonsaari 2 Asikkala 2 x Valasjärvi 048 Hartola 2 Vanjärvi, Otikonselkä 008 Sysmä 2 Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Hämeenlinna 2 samaa paikkaa kuin vesinäytteenotossa. Järvien kas- 2.3. Maa- ja metsätalouden viplanktonnäytteet otetaan samoista paikoista kuin vesinäytteet ja samalla kertaa niiden kanssa kesän kuormituksen ja sen molempien vesinäytteenottojen yhteydessä. Myös sy- vaikutusten seuranta pinta- ja vännepohjaeläimet otetaan yleensä samalta syvänne- pohjavesissä (hanke XN5118) alueelta, mutta litoraalipohjaeläimet ja -piilevät kivikko- rannoilta. Kaikki pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan Seurantahanke on osa EU:n vesipolitiikan puitedirek- syksyllä syys – lokakuussa. Jokien biologiset näytteet tiivin ja sen nojalla säädetyn, vesienhoidon järjestämi- otetaan samalla kertaa syksyn vesinäytteiden kanssa. sestä koskevan lain mukaista seurantaa. Säädökset edellyttävät hajakuormituksen ja sen vaikutusten seurantaa kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittä- vän riskin vesien tavoitetilan heikkenemiselle. Seuran- nan tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti edustavaa tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja sen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Seuranta alkoi MMM:n rahoittamana vuonna 2007. Seurantaverkkoon on valittu koko maan alueelta noin 50 järveä ja 50 jokea, joissa seurataan vesien ekologis- ta ja fysikaalis-kemiallista tilaa. Pintavesissä seuranta painottuu SYKEn koordinoimana biologisten vaikutusten seurantaan sekä torjunta-aineiden seurantaan.

9 Hämeen havaintopaikoilla ei torjunta-aineita kuitenkaan Pintavesien hajakuormitusseuranta (hanke seurata. Hajakuormitusseurannan näytteenottoa har- XN5118) vennettiin vuonna 2014. Järvistä vain Villikkalanjärvi Vesinäytteenoton ajankohdat jäi vuosittaiseen seurantaan. Lanskinjoen vedenlaatu pysyy vuosittaisessa seurannassa, mutta biologisia Joet: 5 kertaa vuodessa seuraavina kuukausina: III, muuttujia seurataan joko kolmen (päällyslevät, pohja- V, VII-VIII, IX-X, XI-XII. Järvet: vähintään neljä kertaa eläimet, kalat) tai kuuden vuoden (vesikasvit) välein. vuodessa seuraavina kuukausina: III, VI, VII-VIII, IX Äiniönjoki on tästä eteenpäin seurannassa joka kolmas (Taulukko 7, Taulukko 8) vuosi. Tämä koskee sekä vedenlaatua, että biologisia muuttujia. Jänhijoen vedenlaatu- pohjaeläin- ja piilevä- Villikkalanjärveltä mitataan kesäajan näytteistä (kesä-, aineistot saadaan velvoitetarkkailusta. heinä-, elo-, ja syyskuussa) 1m:n syvyydeltä myös ab- Pohjavesien kemialliseen tilaan kohdistuvia vaiku- sorbanssit ja kiintoaine, kuten taulukossa 3 on esitetty. tuksia seurataan koko maassa yli 60 pohjavesikoh- teella. Seurannan kohteena ovat ravinteet ja torjunta- Pohjaeläimet ja piilevät otetaan syksyn vesinäytteiden aineet. Hämeessä on yksi tähän hankkeeseen kuuluva yhteydessä. Lanskinjoelta ei oteta biologisia näytteitä pohjavesiasema. Siellä seurataan torjunta-aineita. v. 2018. (Taulukko 9) Automaattinen kuormituksen mittaus (SYKEn koordi- noima) kattaa seuraavat parametrit: nitraatti, sameus, Pohjavedet virtaama, veden ja ilman lämpötila. Hämeessä pohjavesien hajakuormitusseurannassa on kuitenkin yhteen- Maa- ja metsätalouden kuormituksen vesistövaiku- sä kaksi pysyvää pohjavesiasemaa ja useita vuosittain tusten seurantaan v. 2018 kuuluvat pohjavesiasemat vaihtuvia. asemia. on esitetty taulukossa 10. Näytteet otetaan kerran Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat havainto- vuodessa. Ajankohtaa ei ole määritelty tarkemmin. paikkojen vedenlaadun seurannasta sekä toimivat ali- (Taulukko 10, Taulukko 11) hankkijoina em. SYKEn koordinoimien osahankkeiden toteuttamisessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastaa kalastovaikutusten seurannan toteuttamisesta.

10 Taulukko 7. Pintavesien havaintopaikat ja vesinäytteenotto v. 2018. maatalouden hk-seu- metsätalouden havaintopaikka kunta seurantatiheys ranta hk-seuranta Hauhonselkä, Valkkakivi 2 Hämeenlinna joka 3. vuosi x Pääjärvi, Pitkäniemi 1 Loppi joka 3. vuosi x Villikkalanjärvi keskisyv. 1 Orimattila vuosittain x Lanskinjoki 1,3 Orimattila vuosittain x

Taulukko 8. Pintavesinäytteiden määritykset. määritys DB-koodi joki järvi huom. 1 m pohja-1 m lämpötila TEMP;; x x x happi O2D::TI (x) x x ei tehdä jokipaikoilta happi-% O2S;;TI (x) x x ei tehdä jokipaikoilta sähkönjoht. COND;;CNA x x x pH PH;;EL x x x sameus TURB;;TUA x x x kok. N NTOT;D11;SP x x x NO3-N+NO2-N NO23;;SP x x x NH4-N NH4N;;D11;SP x x x kok. P PTOT;D11;SP x x x liuk. PO4-P Nuclepore 0,4 μm PO4P;F6;SP x x x kiintoaine Nuclepore 0,4 μm SS;F6;GVS x (x) (x) a-klorofylli CP;E12;SP x näkösyvyys (x) x levähaitta x silmämääräinen ja näyte run- saasta kasviplankton x yksi näyte elokuussa TOC TOC;;IR x Fosfaatti PO4-P PO4P;;SP (x) tehdään jokipaikoilta liuk. Fe (Nuclepore 0,4 μm) FE;F6D11;SP (x) järvistä vain pohjan läheltä Fe FE;D11;SP x väri CNR;F1;SP x x x CODMn CODMN;;TI (x) (x) Ei tehdä mistään Hämeessä alkaliniteetti (Gran) ALK;;TIH x x absorptiokerroin 400 ja 750 nm ABSC4;F1;SP x tehdään Villikkalanjärveltä ABSC75;F1;SP Fek.enterok. (x) Tehdään Lanskinjoesta Lämpökest. kolit (x) Tehdään Lanskinjoesta

Taulukko 9. Hajakuormitusseurannan biologinen seuranta v. 2018. järvi kunta kasviplankton päällyslevät pohjaeläimet Hauhonselkä Hämeenlinna x x x (litoraali) Pääjärvi Loppi x x x (litoraali) Villikkalanjärvi Orimattila x

Taulukko 10. Pohjavesien hajakuormitusseurannan havaintopaikat v. 2018. tunnus nimi tyyppi kunta pohjavesialue analyysipaketti GTK 9-15 Harviala havaintoputki Janakkala 0416554 B Harviala GW_ABC, VHS_AB Lä 2 Matikkala lähde Orimattila 0156014 Matikkala VHS_AB Lä2-283 Toijalansupit lähde Hollola 0428309 Toijalansupit GW_ABC Lähde2 Tullinkangas lähde Hämeenlinna 0440127 Tullinkangas GW_ABC

11 Taulukko 11. Pohjavesien hajakuormitusseurannan analyysit. 2.4. Reaaliaikainen Peruspaketti (GW_A) DB-koodi alkaliniteetti ALK;;TIB levähaittaseuranta (hanke hapen kyllästysaste O2S;;TI XA03025) happi liukoinen O2D;;TI Vuonna 1998 alkaneessa hankkeessa havainnoidaan kem.hapen kulutus CODMN;-;TI viikoittain kesäkuusta syyskuuhun sinilevätilanne eri- kloridi CL;F;IC tyyppisissä vesissä koko valtakunnan alueella, Ahve- lämpötila TEMP;; nanmaa mukaan lukien. Havainnointi kattaa sisävedet mangaani MN;;PLO ja Itämeren rannikkoalueet ja avomeren. Hankkeen pH PH;;EL tulokset (leväkartat, levärunsautta kuvaava barometri rauta FE;;PLO jne.) esitetään reaaliaikaisesti valtakunnallisesti ja ELY- sameus TURB;;TUA keskusten alueilla Järviwiki-sovelluksessa internetissä. sulfaatti SO4;F;IC Havaintoviikon levätilanne suhteutetaan edellisvuosien sähkönjohtavuus COND;;CNA väriluku CNR;F1;SP keskimääräiseen tilanteeseen. Ravinteet 1 (GW_B) DB-koodi Havaintopaikkaverkosto koostuu noin 270 järven ammonium typpenä NH4N;;SP sekä 60 rannikon ja avomeren havaintopaikasta, mi- fosfaatti fosforina PO4P;; SP tä täydentävät Itämerellä havainnot kauppalaivojen nitraatti typpenä NO3N;;SP automaattimittauksista, satelliittihavainnot sekä raja- nitriitti typpenä NO2N;;SP vartiolaitoksen lentojen havainnot. Lisätietoa saadaan Ravinteet 2 (GW_C) DB-koodi myös kansalaisten tekemistä levähavainnoista Järvi- kokonaisfosfori PTOT;D11;SP wiki- ja Levävahti-sovelluksen kautta. Valtakunnallista kokonaistyppi NTOT;D11 / D12;SP levätiedotusta varten koulutetut havainnoitsijat tekevät VHS riskiä kuvaavat VHS-paketti viikoittain tiistain ja keskiviikon aikana silmämääräisen Torjunta-aineet GC+LC, Ramboll VHS_A havainnoinnin aina samasta paikasta ja luokittelevat Torjunta-aineet, glyfosaatti+AMPA VHS_B vedessä havaitun levämäärän asteikolla 0 – 3. Mikäli levää on runsaasti tai erittäin runsaasti (arvot 2 – 3), leväesiintymästä otetaan näyte lajistomääritystä varten. Havaintojen perusteella julkaistaan viikoittainen valtakunnallinen leväkatsaus, joka esitetään myös Järvi- wikissä. ELY-keskukset ovat valinneet havaintopaikat niin, että ne kattavat alueen eri osat ja niihin kuuluu mahdollisimman erityyppisiä vesiä. Havaintopaikkoja muutetaan tai täydennetään vuosittain tarpeen mukaan, mutta mahdollisimman vähän.

Taulukko 12. Hämeen leväseurantapaikat v. 2018. järvi kunta Alajärvi, Tervaniemi Hämeenlinna Alasenjärvi, Kotiniemen uimaranta Lahti Asikkalanselkä, Kuotaan uimaranta Asikkala Kaukjärvi Forssa Majutvesi, leirintäalue Sysmä Päijänne, Kuotaan uimaranta Asikkala Pääjärvi, Juottimen uimaranta Hämeenlinna Pyhäjärvi, Manttaalinranta Tammela Rehtijärvi Jokioinen Kymijärven Kariston uimaranta Lahti Suolijärvi Hämeenlinna Vanajanselkä, itäosa Hattula Vesijärvi, Mukkula Lahti Vesijärvi, pohjoisosa Asikkala Villikkalanjärvi Orimattila

Havaintopaikkoihin voi tulla muutoksia kevään 2018 aikana. 12 Havainnointi ja näytteenotto Havainnoitsijat tai ELY-keskusten vastuutahot lisäävät Havainnointi hoidetaan pääasiassa virkatyönä. ELY- havaintopaikan levätilanteen Järviwikiin viimeistään keskukset ovat sopineet havainnoinnista kuntien torstaina klo 9.30 mennessä. Taulukko Hämeen ha- ympäristöviranomaisten, terveystarkastajien, ympä- vaintopaikoista on osoitteessa http://www.jarviwiki.fi/ ristösuojelusihteereiden, vesilaitosten henkilöstön ja wiki/Lev%C3%A4tilanne/H%C3%A4meen_elinkeino-,_ aluekeskusten oman henkilökunnan kanssa. Mukana liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus. Järviwi- on myös kylä- ja järvitoimikuntia, vesiensuojeluyhdis- ki tuottaa lisättyjen tietojen perusteella automaattisesti tyksiä, rajavartiolaitos, Metsähallitus ja Metsäntutki- valtakunnallisen ja alueelliset leväkartat sekä laskee muslaitos sekä yksityisiä ihmisiä. Havainnoinnin yh- ja esittää graafisesti levätilannetta kuvaavan leväba- denmukaisuuden varmistamiseksi havainnoitsijat ovat rometrin sisävesille ja merialueille. osallistuneet koulutukseen, jossa on opittu tunnista- maan leväesiintymät ja yhdenmukaisesti arvioimaan Tiedottaminen niiden runsaus silmämääräisesti. Leväesiintymien havainnointi aloitetaan yleensä Kesän ajaksi nimetyt viikoittaiset sisävesien ja merialu- kesäkuun alussa ja sitä jatketaan vähintään elokuun een vastuuhenkilöt SYKE:ssä huolehtivat viikkotiedot- loppuun levätilanteesta riippuen, tarvittaessa syyskuun teen laatimisesta yhdessä SYKEn viestinnän kanssa. loppuun. Havainnointi tapahtuu aina samassa paikassa Kesä-elokuussa sisävesi- ja meriasiantuntijat vastaavat kerran viikossa tiistaina – keskiviikkona. Myös mm. sii- arkipäivisin klo 13 – 15 kansalaisten ja median sinileviä tepölyesiintymät ja rihmaleväkasaumat kirjataan. ja levätilannetta koskeviin tiedusteluihin. ELY-keskukset vastaavat oman alueensa tiedotuksesta. Levärunsaus arvioidaan asteikolla: Julkaisusuunnitelma 0 = ei levä: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. Vuosittain pyritään laatimaan raportti ja sen perusteella lyhyt katsaus, joka julkaistaan ympäristöalan lehdessä. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vedessä viher- tävinä hiutaleina tai tikkuina. Levää näkyy, jos vettä otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajau- tua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä.

2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia.

3= erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

Kun levää on runsaasti tai erittäin runsaasti otetaan näyte leväesiintymästä. Näytettä ei kestävöidä, vaan se toimitetaan mahdollisimman nopeasti analysoitavak- si joko alueelliseen ELY-keskukseen tai SYKEen, sen mukaan kuin on sovittu. Massaesiintymän aiheuttaja selvitetään kvalitatiivisesti mikroskopoimalla.

13 3. Hydrologinen seuranta

Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Tiedot hydrologisen seurannan havaintoasemista ja seurannan tuottama aineisto tallennetaan hydrologi- Hydrometeorologisen ja vesistöseurannan päätavoit- seen rekisteriin. Tulokset ovat kansalaisten nähtävillä teet ovat operatiivinen palvelu sekä pitkäaikaisen tie- syke.fi-verkkosivuston avoin tieto -palvelussa osoittees- don tuottaminen Suomen vesivaroista. Operatiiviseen sa http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojar- palveluun kuuluu reaaliaikaisen tai miltei reaaliaikaisen jestelmat. Mittausmenetelmien kuvaukset ja ajantasai- tiedon toimittaminen vesistöjen käytön ja vesistöen- sia havaintoja löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto. nusteiden tarpeisiin, datan päivittäinen toimittaminen fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot havaintoaineistojen käyttäjille sekä tietokantojen reaaliaikainen päivitys. Hydrologisen seurannan aineistot ovat keskeistä tietoa tutkittaessa vesivarojen ajallisia ja 3.1. Hydrometeorologinen alueellisia vaihteluita ja niiden syitä sekä arvioitaessa seuranta (hanke XC02111) ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin sopeutumista. Hydrologisia havaintoaineistoja käytetään myös hyd- Kokonaisuus käsittää kolme suuretta: aluesadanta, rologisten prosessien tutkimukseen sekä muiden ve- lumen vesiarvo ja haihdunta. Sadeasemien verkko on siensuojelun ja vesivarojen käytön ja hoidon tehtävien Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä ja sen laajuus oli vuo- tukemiseen. Hydrologisia havaintoja julkaistaan laajasti den 2017 lopussa noin 260 asemaa. SYKE saa päi- mm. ympäristöhallinnon päivittyvillä verkkosivuilla. Ve- vittäin sadehavaintoja, mallintaa sadannan alueellisen sitilannekatsaus ja kuukausitilastoja julkaistaan kuukau- jakautumisen ja laskee aluesadannan viiden vuorokau- sittain sekä muita tiedotteita aina kun siihen on tarvetta. den summina kaikille vesistöalueille. Ympäristöhallinto Hydrologiseen seurantaohjelmaan on yhdistet- ylläpitää 140 lumilinjan verkkoa, joilla mitataan lumen ty ns. valtakunnalliset ympäristöhallinnon asemat ja vesiarvon vaihteluja maastoltaan edustavilla linjoilla. ELY-keskusten alueelliset asemat, kun ne tätä ennen Myös lumen vesiarvon kehittyminen lasketaan vesis- muodostivat erilliset ohjelmat. Vesistöseurannan ohjel- töalueille viiden päivän välein operatiivisilla malleilla. maan kuuluu myös paljon hallinnon ulkopuolisten toimi- Potentiaalista haihduntaa mitataan standardisoidulla joiden lähettämää tietoa, joka tallennetaan hydrologisiin Class A -astialla. tietokantoihin ja tietojärjestelmiin.

14 Taulukko 13. Hydrometeorologisen seurannan havaintopaikat Hämeessä. aluesadanta ja lumen vesiarvo numero kunta Päijänne-Kalkkinen 14821 Asikkala Päijänne lähialueineen 14321 Asikkala Pyhäjärvi- Kuhalankoski 35893 Forssa Pääjärvi, Jokelankoski 35083 Hollola lumilinjat numero kunta Hartola 1148201 Hartola Länsi-Hahkiala 1357701 Hämeenlinna Jokioinen 1359201 Jokioinen Keituri 1180501 Orimattila Pakaa 1160001 Orimattila

3.2. Vesistöseuranta (hanke XC02112)

Taulukko 14. Vedenkorkeusasemat Hämeessä. nimi tunnus kunta nimi tunnus kunta Alajärvi 3502310 Hämeenlinna Mustajoki 3501820 Hollola AlaRieveli 1406800 Heinola Mustialanlammi 3509118 Tammela Arolammen silta 2100230 Riihimäki Nerosjärvi 3501201 Hämeenlinna Forssa, Loimijoki W/Q 3510800 Forssa Nuoramoisjärvi 1405910 Sysmä Haarajoki 3501810 Hämeenlinna Oriharonjärvi 3501931 Kärkölä Haminanvuolle (Teuronjo- 3501940 Hausjärvi Ormajärvi 3501840 Hämeenlinna ki-Puujoki) Pehkijärvi 3509111 Tammela Heinijärvi 3509115 Tammela Punelia 2300150 Loppi Hämeenlinna, Hauho, 3501400 Hämeenlinna Jokijärvi Puujoki, Sillanmäensilta 3501921 Hausjärvi Isojärvi 3502170 Janakkala Puujoki, Varunteenkoski 3501910 Hausjärvi IsoRoinevesi 3501300 Hämeenlinna Pyhäjärvi, Saari 3509110 Tammela Jänijärvi 3509114 Tammela Päijänne, Kalkkinen 1406510 Asikkala Jääsjärvi, etelä 1405700 Hartola Päijänne, Padasjoki 1406020 Padasjoki Kaartjärvi 3509130 Loppi Pääjärvi 3501800 Hollola Kalkkinen, ala 1406610 Asikkala Rautjärvi 3501250 Padasjoki Kalkkistenkoski 1406520 Asikkala Ruotsalainen, Heinola 1406710 Heinola Kalvola, Uurtaanjärvi 3503111 Hämeenlinna Salajärvi 1408411 Heinola Kankaistenjärvi 3502700 Hämeenlinna Saloistenjärvi 3509163 Tammela Katiskoski 3502314 Hämeenlinna Suojärvi 3502316 Janakkala Kempinpato 3502155 Janakkala Sääjärvi 3502150 Janakkala Kernaalanjärvi 3502400 Janakkala Teuronjoki, Jokelankoski 3501880 Hollola Kesijärvi 3502160 Janakkala Valkea-Kotinen 200 Hämeenlinna Koijärvi 3509112 Forssa Valkjärvi 3501930 Kärkölä Kuhalankoski, ylä 3509210 Forssa Vanajavesi, Hämeenlinna 3502500 Hämeenlinna Kuivajärvi 3509161 Tammela Vantaanj.Paloheimo 2100210 Riihimäki Kuohijärvi C 3501112 Hämeenlinna Vantaanj.Peltosaari 2100215 Riihimäki Kyynäräjärvi 3509162 Tammela Vesijako 3501000 Padasjoki Lallujärvi 2100250 Hausjärvi Vesijärvi 1406100 Lahti Liesjärvi 3509140 Tammela Vuolteenkoski, Ylä 3501925 Hausjärvi Löyttynoja 018 Hämeenlinna Ypäjä, Loimijoki 3509230 Ypäjä Mallusjärvi 1800110 Orimattila Äimäjärvi 3502530 Hämeenlinna

15 Taulukko 15. Virtaaman mittausasemat Hämeessä. Vesistöseurantaan kuuluvat vedenkorkeuden, vir- asteikko nro taaman, jääolojen ja veden lämpötilan seuranta. kunta Arrakoski 1405450 Padasjoki Vedenkorkeuden havaintoverkko kattaa noin 560 Hirvijärvi, luusua 2100110 Riihimäki asemaa ja virtaamaa seurataan noin 370 pisteessä. Jääsjärvi, luusua 1405700 Hartola Vedenkorkeusasemien automatisointi on jo eden- Kuhalankoski 3509150 Forssa nyt melko pitkälle: noin 95 %:lla havaintopaikoista Kukkia, luusua 3501200 Hämeenlinna on automaattinen mittalaite, jolta mittaustiedot ke- Liesjärvi, luusua 3509140 Tammela rätään vähintään päivittäin. Jäänpaksuutta mitattiin Mustajoki 3501820 Hollola vuoden 2017 lopussa noin 50 asemalla ja jääty- Patomäenkoski 1800300 Lahti mis- ja jäänlähtötietoja kerätään aktiivisesti noin 60 Puujoki-Varunteenkoski 3501910 Hämeenlinna havaintopaikalta. Vesistöjen pintaveden lämpötilaa Päijänne, Kalkkinen 1406510 Asikkala mitataan automaattisin mittalaittein 34 paikalla ja Päijännetunneli- Keravanjoki 2101470 Asikkala järvien lämpötilaprofiileja mitataan manuaalisesti 9 Teuronjoki- Jokelankoski 3501880 Hollola luotauspisteellä. Vesijako – Palsankoski 3501000 Padasjoki Kanta- ja Päijät-Hämeessä ensimmäisen luokan Vesijako – Sumperinvirta 3501001 Padasjoki automaattisten vedenkorkeusasemien maastotyöt ja Vesijärvi, Vääksynjoki 1406220 Asikkala osa toisen luokan asemien maastotöistä on ulkois- Taulukko 16. Jäätymisen ja jäänlähdön mittausasemat tettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyk- Hämeessä. selle. Taulukkoon 14 on koottu sekä ulkoistetut, että jäätyminen / jäänlähtö tunnus kunta Ely-keskuksen ylläpitämät asemat. Jääsjärvi, Hartola 1406000 Sysmä Kuivajärvi, Saari 3509110 Tammela Päijänne, Sysmä 1406000 Sysmä Päijänne, Tehi 1422120 Sysmä Päijänne, Vääksy 1406300 Asikkala Vesijärvi, Lahti 1406100 Lahti Vesijärvi, Vääksy 1406200 Asikkala jäänpaksuus tunnus kunta Ala-Rieveli, Heinola 14102 Heinola Jääsjärvi, Hartola 14801 Hartola Kuivajärvi, Saari 35901 Tammela Päijänne, Sysmä, Verkko- 14206 Sysmä saari Päijänne, Tehinselkä 14204 Sysmä Pääjärvi, Lammi 35704 Hämeenlinna

Taulukko 17. Lämpötilan mittausasemat Hämeessä. pintaveden lämpötila tunnus kunta Ala-Rieveli 1406800 Heinola Jääsjärvi 1405700 Hartola Kuivajärvi Saari 3590110 Tammela Päijänne Sysmä 1406000 Sysmä Päijänne, Päijätsalo 1499001 Sysmä Pääjärvi, Lammi 3501800 Hämeen- linna pystysuuntainen lämpötila- tunnus kunta jakauma Päijänne, Tehi, Linnasaari 1422110 Padasjoki Päijänne, Tehi, Päijätsalo 1422120 Sysmä

16 3.3. Valunta / Pienet alueet 3.4. Hydrogeologinen seuranta (hanke XC02113) Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Valuma- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet alueilta purkautuva virtaama määritetään pinnankor- keushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuoro- tuottaa geohydrologista perustietoa pohjaveden pin- kauden keskivalumana (l / s / km²), jolloin erikokoisten nankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumises- alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. Alueiden pinta- ta luonnontilaisilla alueilla erilaisissa ilmasto-, maasto- alat vaihtelevat 0,1 – 122 km² välillä ja alueet ovat jär- ja maaperäoloissa. Se tuottaa tietoa myös geologisten vettömiä, jotta valunnan vaihtelut ilmenisivät selvem- ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan min. Myös alueiden maaperä, kasvillisuus ja topografia vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Lisäksi vaihtelevat. Pisimmät tallennetut havaintojaksot alka- valtakunnallisilla seuranta-asemilla seurataan maan- vat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia kosteutta, roudan syvyyttä, lumipeitteen paksuutta ja havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli suotautuvan veden määrää. Pohjaveden laatua seura- 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta. taan yleensä 2 – 4 kertaa vuodessa otettavin näyttein Pitkät ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat lähteistä, kaivoista ja havaintoputkista. Hydrogeologi- aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille seen seurantaan kuuluvilla asemilla mitataan pohja- hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käy- veden pinnankorkeutta havaintoputkista kaksi kertaa tännön selvityksille. Esimerkiksi alueiden valuntatietoja kuussa. Muilla seurantakohteilla mitataan pohjaveden voidaan käyttää muun muassa vertailutietoina alueil- pinnankorkeus näytteenoton yhteydessä. Pohjaveden le, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Myös vesistömal- pinnankorkeuden mittaaminen on selostettu tarkemmin leissa, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilas- suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaa- tot/Hydrologiset_havainnot. mien määrityksissä, hajakuormituslaskelmissa ja va- Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan sy- luma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista vyyttä, roudan sulamista pinnasta ja lumen syvyyttä lähtötietoa. aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat eri- Hämeessä valuntaa seurataan yhdellä pienellä va- laisia ilmasto-oloja erilaisissa maaperäolosuhteissa. luma-alueella. Mittausasema sijaitsee Lammin Pääjär- Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. veen laskevassa ojassa. päivänä talvikauden aikana. Roudan syvyyden mittaaminen on selostettu osoitteessa http://www.ymparisto.fi/ Taulukko 18. Valunnan mittausasemat Hämeessä. download/noname/%7B9D8302E0-4528-4A33-BA5A- valunta / Pienet alueet tunnus kunta 9222CCDA71BA%7D/76333 Löyttynoja 018 Hämeenlinna

Perusseuranta

Kyseessä on jatkuvaluonteinen seuranta, jolla seurataan hydrogeologisia taustapitoisuuksia. Seuranta si- sältää myös vesienhoidon perusseurannan parametrit. Tarkoituksena on seurata luonnontilaista pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologisissa olosuhteissa, sekä seurata suotautuvien vesien määrää, laatua ja maankos- teuden muutoksia. Lisäksi seurataan roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Havaintotiedoilla tuotetaan ajantasaista pohjaveden pinnankorkeustietoa ja rou- tatietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Seurannan avulla

17 tuotetaan myös pidempiaikaisia aikasarjoja pohjave- Tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta den pinnankorkeudesta ja tietoa pohjaveden laadusta, ELY -keskusten Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueet roudan paksuuden vaihtelusta ja niissä tapahtuvista (ent. Tiehallinnon tiepiirit) vastaavat liukkaudentorjun- muutoksista eri puolilla maata. Valtakunnallisen hyd- nan vaikutusten seurannasta pohjaveden laatuun erilli- rogeologisen seurannan tulokset tallennetaan POVET- sen seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelmassa tietojärjestelmään. Tuloksia voi tarkastella myös syke. on noin 50 erityisseurantapaikkaa ja noin 150 harvem- fi-verkkosivuston avoin tieto -palvelussa osoitteessa min seurattavaa havaintopaikkaa. Erityisseurantapaik- http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojar- kojen osalta pohjavedestä määritetään lisäksi erikseen jestelmat. sovitun mukaisesti muita pohjaveden laatumuuttujia. Osa seurantapaikoista on liitetty osaksi vesienhoitolain Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta mukaista seurantaohjelmaa.

Laki vesienhoidon järjestämisestä ja sitä tarkentavat Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma asetukset edellyttävät maa- ja metsätaloudesta aiheu- tuvan hajakuormituksen ja sen vaikutusten seurantaa ELY -keskukset ovat laatineet vesienhoidon järjestämi- kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän ris- sestä annetun lain ja asetuksen mukaiset vesienhoito- kin vesien tilalle. Kyseinen seuranta palvelee myös nit- aluekohtaiset pohjavesien seurantaohjelmat. Seuranta- raattidirektiivin edellyttämää pohjavesiseurantaa. Seu- ohjelmien tavoitteena on saada kattavasti luotettavaa rantaverkkoon on valittu noin 20 – 30 seurantapaikkaa tietoa sekä pohjaveden pinnankorkeudesta että laa- (kaivoja, havaintoputkia ja lähteitä). Valinta perustuu dusta ja niiden luontaisista tai ihmistoiminnan niihin vuosien 2007 ja 2008 aikana noin 60 seurantapaikas- aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin vaihteluista. ta otettuihin näytteisiin ja lisäksi valinnassa käytettiin Seurannan tuloksia käytetään pohjaveden luokitteluun hyväksi olemassa olevia pohjavedenlaatutietoja sekä ja mahdollisten tarvittavien toimenpiteiden suunnitte- asiantuntijoiden arvioita. Alueiden valinnassa on paino- luun ja niiden vaikutusten seuraamiseksi. Seuranta- tettu pohjavesialueiden herkkyyttä sekä vesienhoitoalu- ohjelmat (määrällisen tilan sekä kemiallisen tilan pe- eiden tyypillisiä maankäyttömuotoja ja hajakuormitusta rus- ja toiminnallinen seuranta) on koottu olemassa aiheuttavia toimintoja. Seurantaverkon suunnittelussa olevista seurannoista joihin kuuluu ympäristöhallinnon on otettu huomioon mm. intensiivisen viljelyn alueet, pohjavedenseuranta-asemien seurantojen lisäksi toi- voimakkaan karjatalouden alueet ja torjunta-aineriskiä minnanharjoittajien lupiin liittyviä pohjavesitarkkailuja ja aiheuttavat erikoisviljelyalueet (esim. mansikan, soke- toiminnanharjoittajien vapaaehtoisia pohjavesiseuran- rijuurikkaan, öljykasvien ja perunan viljelyalueet). Poh- toja. Ympäristö- ja maa-aineslupiin liittyy myös pohja- javesien osalta huomioituja kohteita ovat alueet, joilla veden seurantavelvoitteita. Tiedot näiden seurantojen on tai on aikaisemmin sijainnut turkistarhausta ja lisäksi tuloksista toimitetaan valvontaviranomaiselle ja ELY- on huomioitu metsätalouden ongelmakohteet. Seuran- keskuksille. taparametrit ovat enimmäkseen ravinteita ja torjunta- aineita. Kohteissa on tarkoitus kartoittaa jatkossa myös Perusseuranta Hämeen ELY-keskuksen maa- ja metsätalouden toimenpiteitä. Seurantatulosten alueella avulla on arvioitu vesimuodostumien tilaa, kuormitusta sekä tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pyritään arvioimaan Kultakin pohjavesiasemalta otetaan vesinäytteet neljä pohjaveden laadun kehitystä. Tuloksia pyritään yleis- kertaa vuodessa. Soukanharjun pohjavesialue Sysmäs- tämään asiantuntija-arvioinnin avulla myös seurannan sä sijaitsee II-luokan pohjavesialueella ja kaksi muuta ulkopuolella oleviin vesimuodostumiin. I-luokan alueella. Soukanharjun pohjavesiasemalle asennettiin pohjavesiputket syksyllä 2011. Näytteet on siitä lähtien otettu putkesta numero kolme, koska lähde on yleensä vähävetinen tai kuiva. Analyysipaketit A, B, C, D, F,G ja H tehdään kaikilta kolmelta asemalta neljästi vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Myös paketti I tehdään kaikilta ase- milta, mutta vain toukokuussa.

18 Taulukko 19. Valtakunnalliset pohjavesiasemat ja niiden analyysipaketit v. 2018. tunnus nimi tyyppi kunta pohjavesialue analyysipaketti lähde1 Tullinkangas lähde Hämeenlinna 0440127 Tullinkangas GW_ABCDFGHI HP13 Pernunnummi havaintoputki Loppi 0443351 A Pernunnummi 2 GW_ABCDFGHI HP3 Vähäniemi havaintoputki Sysmä 0678109 Soukanharju GW_ABCDFGHI

Taulukko 20. Hydrogeologisen seurannan analyysit.

analyysipaketti GW_A DB-koodi analyysipaketti GW_F DB-koodi alkaliniteetti ALK;;TIB antimoni SB;;PLM hapen kyllästysaste O2S;;TI arseeni AS;;PLM happi liukoinen O2D;;TI beryllium BE;;PLM kemiall. hapen kulutus CODMN;-;TI boori B;;PLM kloridi CL;F;IC hopea AG;;PLM lämpötila TEMP;; kadmium CD;;PLM mangaani MN;;PLO koboltti CO;;PLM pH PH;;EL kromi CR;;PLM rauta FE;;PLO kupari CU;;PLM sameus TURB;;TUA litium LI;;PLM sulfaatti SO4;F;IC lyijy PB;;PLM sähkönjohtavuus COND;;CNA molybdeeni MO;;PLM väriluku CNR;F1;SP nikkeli NI;;PLM analyysipaketti GW_B DB-koodi palladium PD;;PLM ammonium typpenä NH4N;;SP platina PT;;PLM fosfaatti fosforina PO4P;;SP rubidium RB;;PLM nitraatti typpenä NO3N;;SP seleeni SE;;PLM nitriitti typpenä NO2N;;SP sinkki ZN;;PLM analyysipaketti GW_C DB-koodi tallium TL;;PLM kokonaisfosfori PTOT;D11;SP tina SN;;PLM kokonaistyppi NTOT;D11 / D12;SP uraani U;;PLM analyysipaketti GW_D DB-koodi vanadiini V;;PLM alumiini AL;;PLO analyysipaketti GW_G DB-koodi fluoridi F;F;IC barium BA;-;PLO kalium K;;AAF / PLO rikki kalsium CA;;AAF / PLO strontium SR;;PLO magnesium MG;;AAF / PLO titaani TI;;PLO natrium NA;;AAF / PLO analyysipaketti GW_H DB-koodi piidioksidi SIO2;;SP org. kokonaishiili TOC;-;IR analyysipaketti GW_I DB-koodi elohopea HG;;AFD

Pohjaveden maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta Hämeessä on esitetty kappaleessa 2.3.

Roudan syvyyden mittaaminen Roudan syvyyden mittauksia tehdään kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana.

Taulukko 21. Hämeen routa-asemat v. 2018. havaintopaikka tyyppi tunnus kunta Jokioinen, Observatorio routaputki R0202aukea Jokioinen Jokioinen, Observatorio routaputki R0202metsä Jokioinen

19 4. Maaympäristön seuranta

4.1. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (hanke XL2024)

Seurannan tarkoitus ja tavoitteet

Seurannan tarkoituksena on tuottaa perustietoa maa- talousympäristön biodiversiteetistä ja sen muutoksista seuraamalla vuosittain päiväperhosten esiintymistä ja runsauksia vakiolaskentalinjoilla. Seuranta-aineiston avulla voidaan selvittää esimerkiksi ilmastonmuutoksen, eri viljelykäytäntöjen, maisemarakenteen ja maan- käytön muutosten vaikutuksia viljelyalueiden biodiversi- teettiin. Seurannan taustalla on huoli maatalousluonnon pitkään jatkuneesta köyhtymisestä, joka on seurausta maatalouden maankäytön tehostumisesta. Seuranta auttaa myös arvioimaan maatalousympäristön osalta Suomen onnistumista EU:n yhteisissä tavoitteissa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta yhdessä MYTVAS-seurantojen, RKTL:n peltolintuseurannan ja MTT:n peltojen rikkakasviseurannan kanssa antaa monipuolisen kuvan maatalousluonnon monimuotoi- Tausta suuden kehityksestä. Seuranta-aineisto on menetelmällisesti vertailukel- Maatalousympäristömme suotuisan tilan turvaamisek- poista MYTVAS -seurannan perhosaineistojen sekä si tarvitaan monipuolista seurantatietoa, monen muun muualla Euroopassa (mm. Iso-Britannia, Hollanti, Sak- tekijän ohella myös eliölajistosta ja eri lajien kannan- sa) kerättävien päiväperhosten seuranta-aineistojen kehityksestä. Suomessa maatalousluonnon tilan indi- kanssa. Vertailtavuuden ansiosta tietoja on hyödyn- kaattorina on käytetty pääasiassa kolmea lajiryhmää: netty useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja peltolinnut, peltojen rikkakasvit sekä päiväperhoset. tieteellisissä artikkeleissa. Lisäksi seurannan tuloksia Näitä eliöryhmiä ja erityisesti päiväperhosia on käy- hyödynnetään osana maamme ympäristön tilaa kuvas- tetty apuvälineinä myös selvittäessä maatalouden ym- tavaa Luonnontila.fi -indikaattorikokoelmaa. Seurantaa päristötuen toimenpiteiden monimuotoisuusvaikutuksia toteutetaan kustannustehokkaasti, sillä se perustuu va- ja ylipäätään maatalousluonnon monimuotoisuuteen paaehtoisten perhosharrastajien pientä havaintopalkki- vaikuttavia tekijöitä. Päiväperhosia koskevan seuranta- ota / kulukorvausta vastaan keräämien tietojen varaan. tiedon avulla on mahdollista kohdentaa toimia eliölajis- Tulosraportit julkaistaan vuosittain Suomen Perhostut- tomme köyhtymisen pysäyttämiseksi. Maatalousympä- kijain Seuran Baptria -lehdessä. Kaikki aiemmat tulos- ristön päiväperhosseuranta käynnistettiin vuonna 1999. raportit ovat ladattavissa seurannan kotisivulta, jolta Seurantaa tehdään täsmälleen samoilla menetelmillä löytyy myös kattava kuvaus menetelmistä (http://www. kuin MYTVAS -hankkeessa sekä muualla Euroopassa ymparisto.fi/paivaperhosseuranta). Verkkosivuja päivi- (mm. Iso-Britannia, Hollanti, Espanja, Saksa). Tämän tetään säännöllisesti. Vuosittain elokuussa on lisäksi ansiosta eri hankkeiden ja maiden tietoaineistot ovat julkaistu kuluvaa päiväperhoskesää kuvaileva media- erittäin hyvin vertailukelpoisia keskenään. tiedote, joka on saanut säännöllisesti laajaa näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

20 Päiväperhoset soveltuvat hyvin maatalousalueiden Seurannan toteutus luonnon monimuotoisuuden seurantaan, koska: Maatalousympäristön päiväperhosseuranta käynnistet- • valtaosa päiväperhoslajeistamme elää maatalous- tiin vuonna 1999 yhteensä 38 laskentalinjalla, minkä ympäristössä, jälkeen perhosia on havainnoitu vuosittain noin 30 – 50 • päiväperhosten joukossa on riittävästi sekä yleisiä linjalla. Viime vuosina seuranta on laajentunut mer- että vaateliaampia lajeja, kittävästi, kun aktiivinen rekrytointi on tuonut mukaan • päiväperhosten tunnistaminen on helppoa, uusia havainnoitsijoita. Kesällä 2007 laskettiin 53 har- • päiväperhosten ekologia on hyvin tunnettu, rastajalinjaa 12 vuosittain lasketun MYTVAS -seuran- • päiväperhoset ovat herkkiä elinympäristönsä muu- talinjan lisäksi. toksille ja ovat kärsineet maatalouden tehostu- Päiväperhosten laskentalinjat v. 2018. misesta, Taulukko 22. Linjan sijainti (kunta ja kylä) • päiväperhosten seuraamiseen on olemassa kan- Kärkölä, Tillola sainvälisesti laajassa käytössä oleva, tieteellisesti Nastola, Mäkelä testattu ja helppokäyttöinen vakiomenetelmä, sekä Forssa, Salmistonmäki • Suomessa on riittävästi seurantatyöhön valmiita perhosharrastajia, joiden vapaaehtoistyön ansiosta seuranta on myös kustannustehokasta. Liittyminen muihin hankkeisiin

Seurantamenetelmä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta liittyy lähei- sesti maatalouden ympäristötuen vaikutusten seuran- Seuranta perustuu päiväperhosten linjalaskentamene- tatutkimukseen (MYTVAS 2). Molemmissa hankkeissa telmään, jota on käytetty päiväperhosten seurantaan perhoskantojen seurantaa tehdään yhtenevillä mene- Englannissa jo yli 20 vuoden ajan. Englannin ohella telmillä ja havaintoaineistoja hallitaan yhtenä tietokan- linjalaskentaan perustuvia päiväperhosten seurantaver- tana. MYTVAS -hankkeessa perhosten seurantaa on kostoja on monissa Euroopan maissa. Päiväperhoset kuitenkin tehty harvemmin, kattavasti kaikilla otanta- lasketaan aurinkoisella säällä viiden metrin levyisiltä, alueilla vain vuosina 2001 ja 2005. Vuosittain lasket- yleensä 2 – 3 km mittaisilta vakiolinjoilta ihanteellises- tujen MYTVAS -linjojen tulokset on myös sisällytetty ti viikoittain keväästä syksyyn. Suomessa 12 lasken- harrastajaseurannan vuosiraporttiin. MYTVAS -linjojen taa kesässä on pidetty suositeltavana tavoitteena. Jo laskennoissa laskentalohkojen määrät ja pituudet sekä seitsemällä laskennalla saadaan kohtalaisen hyvä otos vuosittaisten laskentojen määrät on vakioitu, mikä lisää perhoslajistosta. On tärkeää, että laskennat kattavat niiden seuranta-arvoa. Maatalousympäristön päiväper- kesän eri vaiheissa lentävät lajit keväästä syksyyn. Päi- hosseuranta tuottaa hyödyllistä tausta-aineistoa myös väperhosten ohella osalla laskentalinjoista on laskettu muille SYKE / LTO:n maatalousluonnon tutkimuksille, myös muita päiväaktiivisia. joissa perhoset ovat olleet putkilokasvien ohella tärkein Seuranta tehdään laskentalinjalla, joka on jaettu maatalousluonnon monimuotoisuuden indikaattorina erillisiin osiin (laskentalohkoihin). Perhoshavainnot käytetty eliöryhmä. kirjataan kultakin laskentalohkolta erikseen. Lohkoja tulisi olla linjalla noin 15, kukin pituudeltaan karkeasti Raportointi ja tulokset 50 – 250 metriä. Kunkin laskentalohkon tulee sisältää vain yhtä elinympäristötyyppiä, minkä ansiosta perhos- Seurannan tulokset on julkaistu vuosittain Suomen havainnot ovat yhdistettävissä kyseiseen elinympäris- Perhostutkijain Seuran Baptria -lehdessä. Kaikki vuo- töön ja siitä erikseen arvioitaviin ominaisuustietoihin, siraportit ovat ladattavissa PDF -tiedostoina seurannan jotka kuvastavat havaintopaikan elinympäristön laatua. verkkosivuilta (http://www.ymparisto.fi/paivaperhosseu- Osa ominaisuuksista on luonteeltaan vuodesta toiseen ranta). Sivuilla esitellään seurannan tavoitteet, havain- samana pysyviä, kuten elinympäristötyyppi, toiset taas nointimenetelmä sekä seurantaverkoston rakenne. vaihtelevat vuosien välillä kuten mesikasvien runsaus. Lisäksi sivuilta löytyvät keskeiset seurantaa kuvaavat Tarkempi kuvaus maatalousympäristön päiväperhos- tunnusluvut ja tärkeimpiä tuloksia. Verkkosivuja päivi- seurannan menetelmistä löytyy seurannan verkkosi- tetään säännöllisesti läpi vuoden. vuilta: http://www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta. Seurantamenetelmä on esitelty yksityiskohtaisesti myös Baptria-lehdessä.

21 4.2. Valtakunnallinen 4.3. Luontodirektiivin lajien yöperhosseuranta seuranta (hanke XL1011) (hanke XL 1051) Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Seurannan tarkoitus ja tavoitteet EU:n luontodirektiivin tavoitteena on luonnonvaraisen Yöperhosseurannan avulla seurataan Suomen met- eläimistön ja kasviston sekä niiden elinympäristöjen säympäristöjen eliölajistossa tapahtuvia ajallisia muu- suojelu. Yleistavoitteena on kehittää luontodirektiivin toksia sekä määrällisillä että laadullisilla indikaattoreilla. seurantakokonaisuutta sellaiseksi, että se vastaa mah- Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat lajiston monimuo- dollisimman hyvin suojelutason arvioinnin, suotuisan toisuudessa, koostumuksessa sekä lentokausien ajoit- suojelutason ylläpidon, lajien suojelun ja seurannan tumisessa tapahtuneet muutokset. Lisäksi seurannalla sekä raportoinnin tarpeisiin. Direktiivin mukaisilla toi- kerätään tietoa eri yksittäisten yöperhoslajien kantojen menpiteillä pyritään turvaamaan yhteisön tärkeinä pi- muutoksista ja analysoidaan näihin vaikuttavia tekijöi- tämien lajien suotuisa suojelutaso. tä kuten ilmastonmuutos ja maankäyttö. Tavoitteena Suuri osa lajeista on Suomessa myös kansallisesti on tuottaa alueellisesti kattavia pitkiä aikasarjoja, joita uhanalaisia. Lajien seurannassa tulee tarkastella direk- analysoimalla voidaan ajantasaisesti seurata Suomen tiivissä määriteltyjä suojelutason osatekijöitä, joita ovat metsähyönteisten monimuotoisuuden tilaa, vastata lajin levinneisyysalue, populaatioiden koko ja elinkyky tietoa tarvitsevien asiakkaiden tietotarpeisiin ja laatia sekä lajin elinympäristöjen määrä ja laatu. Suojelutaso käytäntöön soveltuvia toimenpide-ehdotuksia indikaat- arvioidaan erikseen EU:n määrittelemiltä boreaalisel- toreiden pohjalta. ta ja alpiiniselta luonnonmaantieteellisiltä alueilta sekä Yöperhosseurannassa käytetään Jalas-tyyppisiä Itämereltä. valorysiä. Pyydysten toiminta vaatii verkkovirtaa ja Tällä hetkellä vain pientä osaa luontodirektiivin liittei- lamppujen toiminta ajoittuu pimeään vuorokauden ai- den lajeista seurataan järjestelmällisesti. Jonkin verran kaan. Pyydyksissä käytetään saaliin tainnuttamiseksi enemmän kerätään esiintymätason tietoa (esiintymä on tetrakloorietaania. Pyydysten kokemisesta vastaavat tai ei ole olemassa), mutta noin puolesta luontodirek- havaintopaikkojen lähellä asuvat perhosharrastajat. Ko- tiivin lajeista ei ole minkäänlaista seurantatietoa saa- keminen tapahtuu viikoittain huhti – lokakuun aikana. tavilla. Ympäristöhallinnon vastuulla ovat niiden lajien Näytteet säilytetään pakastettuina. Aineiston määrit- seurannat tai seurantojen järjestäminen, joista ei kerry tävät Suomen Perhostutkijain Seuran vapaaehtoiset seurantatietoa muun kuin direktiivivelvoitteiden vuoksi jäsenet. Määritetyt aineistot tallennetaan ympäristöhal- tehtävistä seurannoista tai joiden seurantavastuusta ja linnon yöperhostietojärjestelmään. järjestämisestä ei ole jo sovittu jonkun tahon kanssa. Yöperhosseurantaa jatketaan Hämeessä kahdella Seurantakokonaisuutta toteutetaan yhteistyössä usei- asemalla paikallisten harrastajien voimin. den tahojen kanssa ja se jakautuu moniin eliöryhmä- tai lajikohtaisiin seurantoihin, jotka on sovittava, suunni- Taulukko 23. Yöperhosseurannan paikat Hämeessä v. 2018 teltava ja toteutettava erikseen. nimi habitaatti kunta Lajien seurantatiedot, niiltä osin kun on kyse ympä- Asikkala,Vesivehmaa sekametsä Asikkala ristöhallinnon vastuulla olevista lajeista, tulee tallen- Lammi, Pappilanniemi lehto Hämeenlinna taa ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän Eliölajit -osioon tai muihin järjestelmiin. Tietojen ajantasainen tallennus on välttämätöntä. Se palvelee suojelu- ja hoi- totoimien suunnittelua ja priorisointia sekä toistuvaa seuranta- ja raportointivelvoitetta.

Taustaa ja seurannan velvoitteet

Tämä seurantahanke koskee luontodirektiivin lajiseu- rannoista sitä osaa, jotka toteutetaan ympäristöhal- linnossa (SYKE, MH, ELY-keskukset) ja yhteistyössä sen kanssa. Jäsenvaltioiden on huolehdittava yhteisön tärkeinä pitämien, direktiivin liitteissä II, IV ja V mainit-

22 tujen lajien suojelutoimenpiteistä sekä lajien suojelu- Hämeessä on seurattu joidenkin luontodirektiiviin tason seurannasta. Suomessa esiintyy 139 liitteiden kuuluvien putkilokasvien esiintymiä enemmän tai vä- II, IV ja V lajia. Yhteisön tärkeinä pitämiä, priorisoituja hemmän säännöllisesti, mutta osalla näistä lajeista on lajeja on Suomessa yhdeksän. Jäsenmaa raportoivat niin monta tunnettua kasvupaikkaa, ettei niitä kaikkia kuuden vuoden välein EU:lle arvioinnin ko. lajien suo- ole voitu seurata. Parhaiten seurattuja lajeja Hämeessä jelutasosta. Arvioinnissa pitää ottaa erikseen huomioon ovat idänverijuuri, kylmänkukka ja tikankontti. Viimeksi lajin levinneisyys, populaation tila, elinympäristön tila mainitun useimpia kasvupaikkoja on seurattu vuosittain sekä ennuste tulevaisuudesta. Lajeista vain pieni osa viimeiset kymmenen vuotta. Lisäksi eräitä hajuheinän, on tällä hetkellä seurannassa. myyränportaan ja notkea- sekä hentonäkinruohon kas- Seurantoja tullaan mahdollisuuksien mukaan toteut- vupaikkoja on tarkistettu viime vuosina. tamaan mm. SYKEn, aluehallinnon, Metsähallituksen Myös joidenkin luontodirektiivissä mainittujen sam- luontopalvelujen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, malten hämäläisiä kasvupaikkoja on tarkistettu viimei- eliötyöryhmien ja harrastajajärjestöjen yhteistyönä. sen kymmenen vuoden aikana, mutta läheskään kaik- Osassa eliöryhmistä ja lajeista seurannan jatkosuun- kia kasvupaikkoja ei. Monista lajeista on olemassa nittelu ja toteutus etenevät yhdessä uhanalaisten lajien runsaasti vanhoja kasvupaikkatietoja, mutta vain yksi seurannan kanssa. tai muutama kasvupaikka on tarkistettu viimeisen 10 Luontodirektiivin seurantavelvoitteesta, lajeista, laji- vuoden aikana, eikä lajia ole aina löydetty. Monet kas- seurantojen nykytilanteesta ja ehdotuksista seurannan vupaikat on tarkastettu vain kerran tänä aikana. Monista kehittämiseksi julkaistiin selvitys kesällä 2008. Suun- paikoista ei saatu vuosikymmeniin mitään tietoa. Sään- nitelma seurannan järjestämisestä julkaistiin kesäl- nöllistä seurantaa ei juuri ole tehty. Uusia kasvupaikkoja lä 2008. Suunnitelmassa esitetään lajien / lajiryhmien on löytynyt jonkin verran. Kasvupaikkoja seurataan seurannan periaatteet, seurantatarpeen hallinnollinen käytettävissä olevien resurssien mukaan. priorisointitarkastelu sekä eri lajien seurantavalmius ja ehdotus työnjaoksi eri toimijoiden kesken.

Taulukko 24. Hämeessä esiintyvät luontodirektiivin putkilokasvit ja sammalet, joiden kasvupaikkoja tarkastettu viimeisen 10 vuoden aikana. putkilokasvit kasvupaikkoja tarkastettu huom. idänverijuuri 2006, 2007, 2010, 2011, 2012, 2013, 2015, 2016, Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. 2017 kylmänkukka 2006, 2008, 2009, 2010, 2010, 2012, 2013, 2014, Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. 2015, 2016 tikankontti 2005, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017 hajuheinä 2007, 2009, 2012, 2014 Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. myyränporras 2007, 2008, 2011, 2014, 2015, 2017 Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. notkeanäkinruoho 2007, 2008 Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. hentonäkinruoho 2005, 2008, 2013 Vain osa kasvupaikoista tarkastettu. sammalet kasvupaikkoja tarkastettu huom. hitupihtisammal 2005, 2013 hiuskoukkusammal 2007 isonuijasammal 2009, 2013, 2014, 2017 Vain joitakin kasvupaikkoja tarkastettu. kiiltosirppisammal 2005, 2006, 2007, 2009, 2014, 2016 korpihohtosammal 2006, 2008, 2009, 2014, 2016 lahokaviosammal 2016 lapinsirppisammal 2005, 2006, 2007, 2009, 2013, 2017 pohjankellosammal 2016

23 Erityisesti suojeltavien putkilokasvien ja Taustaa ja seurannan velvoitteet sammalten seuranta Hämeessä Uhanalaisten lajien seuranta perustuu luonnonsuojelu- Osa erityisesti suojeltavista putkilokasveista kuuluu asetuksen (160 / 97) 2 §:ään, jonka mukaan ympäristö- myös luontodirektiivin lajeihin. Hämeessä seurataan ministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa etenkin seuranta siten, että sen pohjalta on arvioitavissa eliöla- idänverijuuren, hämeenkylmänkukan, idänkurhon ja jien suojelutaso. Tällöin on erityisesti otettava huomioon ketokatkeron esiintymiä. Useita alppivuokon esiinty- uhanalaiset lajit. Seuranta vastaa myös kansainvälisiin miä on tarkistettu viime vuosina, samoin ketonukin ja velvoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut (mm. Biologista seinäraunioisen muutamia esiintymiä sekä mäkiorvokin monimuotoisuutta koskeva yleissopimus). ainoa esiintymä. Yhtä hiljattain löytynyttä sääskenval- Tähän seurantahankkeeseen sisältyvät ensisijaises- kun esiintymää seurataan vuosittain. Joidenkin lajien ti ne ympäristöhallinnon vastuulla olevat uhanalaiset seuranta on erittäin vaikeata. Tällaisia ovat mm. mo- lajit, joita ei seurata muualla. Hankkeen ulkopuolelle lemmat näkinruoholajit, koska esiintymiä voi tarkastaa jäävät mm. uhanalaiset linnut, riistanisäkkäät ja kalat kunnolla vain sukeltamalla. sekä kaikki luontodirektiiviin kuuluvat uhanalaiset lajit, Myös jotkut erityisesti suojeltavat sammalet kuuluvat joita varten on oma seurantahanke. Metsähallituksen luontodirektiivin lajeihin. Hämeessä on viime vuosina vastuulajit eivät ole tässä mukana. seurattu lähinnä niitä, esimerkiksi korpihohtosammalta Seurattavat lajit määritellään 10 vuoden välein uu- ja kiiltosirppisammalta. sittavassa valtakunnallisessa lajien uhanalaisuuden arvioinnissa. Vuoden 2010 Punaisessa kirjassa uhanalaisiksi on arvioitu kaikkiaan 2247 lajia. Tähän seuran- 4.4. Uhanalaisten lajien tahankkeeseen sisältyvät ensisijaisesti ne uhanalaiset seuranta (hanke XL 1033) lajit, joita ei seurata muiden, esimerkiksi Luonnontie- teellisen keskusmuseon ja Riista- ja kalatalouden tut- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet kimuslaitoksen järjestämien seurantojen yhteydessä. Uhanalaisten lintujen seuranta järjestetään erikseen Uhanalaisten lajien seurannan tavoitteena on saada lintutyöryhmän koordinoimana. Seurannan piirissä on kattava kuva uhanalaisten lajien kantojen kehityksestä tällä hetkellä vasta pieni osa uhanalaisesta lajistosta, ja niihin vaikuttavista syistä, jotta suojelutoimien tehok- mutta seurantaa pyritään laajentamaan käytössä ole- kuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa suunnata niitä vien resurssien puitteissa. uudelleen. Erityisesti on huomioon otettava uhanalaiset lajit. Uhanalaisten lajien seurannan pohjana ovat Toteutus tiedossa olevat lajien esiintymispaikat, eikä sitä voida toteuttaa vakioidulla paikkaverkostolla ja näytteiden Seuranta on tunnettujen esiintymispaikkojen tilanteen otolla. Lajien populaatioiden seurantojen yhteydes- tarkistamista määrävälein. Seurantakäynnistä täyte- sä kerätään samalla tietoa niiden elinympäristöissä tään uhanalaisten lajien maastolomake tai vastaava tapahtuvista laadullisista ja määrällisistä muutoksis- raportti, johon kootaan tiedot mm. populaation koosta ta, sekä arvioidaan lajien ja yksittäisten esiintymien ja sen rakenteesta, elinympäristön laajuudesta ja so- suojelun, hoidon ja esiintymispaikan ennallistamisen veliaisuudesta sekä mahdollisesta hoito- tai ennallis- tarvetta. Seurannan tulee tuottaa sellaista tietoa, että tamistarpeesta (useissa selkärangattomien ryhmissä sen avulla voidaan arvioida lajien uhanalaistumiske- riittää on / ei -havainto). hitystä ja suojelutoimien onnistumista vähintään kym- Uhanalaisten lajien seurannasta vastaa ympäristö- menen vuoden välein. Seuranta tuottaa myös uutta ministeriö ja ohjaamisesta Suomen ympäristökeskus tietoa lajien biologiasta ja elinympäristövaatimuksista. Seurantaa ohjataan mm. SYKEn koordinoimien eliö- Seurannasta on kerrottu ympäristöhallinnon verkkosi- ryhmäkohtaisten alueellisten priorisointineuvotteluiden vuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/ avulla. Neuvotteluja käydään alueellisten ELY-keskus- Lajit/Lajien_seuranta. ten toimialueittain ja niihin osallistuvat SYKEn ja ao. ELY-keskuksen lisäksi Metsähallitus ja muut alueelliset toimijat. Neuvotteluissa seurannan tarve määritel- lään erikseen uhanalaisuudeltaan eritasoisille lajeille. Neuvotteluissa sovitaan lajien seurannan tavoitteet, aikataulu, seurattavat kohteet ja niiden tärkeysjärjes-

24 tys kullakin alueella. Tarvittavien toimien toteutuksen Tiedonhallinta suunnittelussa ja vastuutahojen määrittelyssä otetaan Uhanalaisten lajien seurantatiedot kootaan maastos- huomioon alueelliset tarpeet ja käytettävissä olevat re- sa kenttälomakkeille ja tallennetaan ELY-keskuksissa, surssit sekä valtakunnalliset seuranta-, inventointi- tai Metsähallituksen luontopalveluissa ja SYKEssä ympä- tiedonkokoamistarpeet. ristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän Eliölajit -osaan. Käytännössä SYKEn rooli uhanalaisten lajien seurannoissa on vastata tietohallinnosta ja ohjata seuran- Yhteydet muihin hankkeisiin toja mm. suuntaamalla havaintopalkkiorahoja vapaaeh- toisille tutkijoille ja harrastajille, sekä uhanalaisten lajien Uhanalaisten lajien seuranta liittyy läheisesti luonto- suojelu- ja hoitomomentin määrärahoja kullakin alueella direktiivin ja lintudirektiivin edellyttämiin seurantoihin, priorisoitaviin kohteisiin Uhanalaisten lajien seurantaa koska lajit ovat osittain samoja. Se liittyy myös luonto- toteuttavat useat tahot, joista tärkeimmät ovat alueel- tyyppien seurantaan, sillä uhanalaisten lajien seurantaa liset ELY-keskukset, Metsähallituksen luontopalvelut, voidaan kytkeä elinympäristöjen toiminnan ja laadun luonnontieteelliset museot ja tärkeänä ryhmänä uhan- seurantaan ja elinympäristön toimivuuden seuranta voi alaisten lajien suojelutyössä toimivan eliötyöryhmäver- joissakin eliöryhmissä osittain korvata populaatioiden koston tutkijat ja harrastajat. seurannan. Uhanalaisten lajien populaatioiden seuran- Kaikkiaan luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaisiksi ta liittyy myös lajien esiintymispaikoilla tehtäviin elin- nimettyjä putkilokasveja on 163 lajia sekä uhanalaisia ympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimiin sekä toimien selkärangattomia 712 lajia. Seurannan ulkopuolelle jää vaikutusten seurantaan. edelleen 143 putkilokasvia ja 666 selkärangatonta lajia. Erilaisissa inventoinneissa ja kartoitushankkeissa Muista uhanalaisista lajeista ja kaikista eliöryhmistä ei löytyy jatkuvasti etenkin silmälläpidettävien ja huonosti ole aloitettu järjestelmällistä seurantaa, vaikka niistä tunnettujen uhanalaisten lajien uusia esiintymiä. Nii- kertyy satunnaisia havaintotietoja. Lisäksi eri eliöryh- den tiedot tallennetaan Eliölajit -järjestelmään ja niiden mien lajien yksittäisiä tai joissakin osassa maata olevia seurantatarve arvioidaan lajeittain, eliöryhmittäin ja alu- muutamia esiintymiä on seurattu. Seurantojen käynnis- eittain. Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien seuranta tämistä vaikeuttavat mm. soveliaiden seurantamenetel- liittyy myös muihin lajistoseurantoihin, mm. alueellisesti mien puuttuminen ja puutteelliset tiedot monien lajien toteutettaviin silmälläpidettävien ja alueellisesti uhan- esiintymispaikoista ja biologiasta. Useissa tapauksissa alaisten lajien seurantoihin. Uhanalaisuuden arvioimi- seuranta vaatii erityisasiantuntemusta, jota ei kaikissa sen pohjaksi tarvittavaa järjestelmällistä lajiston yleistä eliöryhmissä ole saatavilla. seurantaa ei ole toistaiseksi järjestetty.

Uhanalaisten putkilokasvien seuranta Hämeessä

Hämeen ELY-keskuksen alueella esiintyy ympäristö- hallinnon järjestelmällisessä seurannassa olevista putkilokasveista lajeista kolmea lajia. Ne ovat idänkurho (Carlina biebersteinii), ketonukki (Androsace septentrio- nalis) ja mäkiorvokki (Viola collina). ELY-keskus pyrkii mahdollisuuksien mukaan inventoimaan muitakin lajeja.

Taulukko 25. Uhanalaisten putkilokasvien seuranta Hämeessä laji IUCN-luokka Esiintymät Hämeessä (kpl) Seurannan taajuus ketonukki erittäin uhanalainen 6 2 v + 5 v:n tauko / 1 – 3 v:n välein idänkurho erittäin uhanalainen 5 3 – 5 v mäkiorvokki erittäin uhanalainen 1 3 v

25 5. Ilmapäästöjen seuranta

5.1. Ilmansaasteiden kutusten tutkimukseen ja seurantaan. Seurantaohjel- massa verkkoa täydentävät Ympäristön Yhdennetyn ja ilmastonmuutoksen Seurannan (YYS, UNECE ICP IM) ohjelman (XL2041) vaikutusten seuranta tutkimusjärvet. Lisäksi osa järvistä palvelee VPD:n pintavesissä (hanke perusseurannan vertailualueita ja intensiiviseurantaa XA01002) ohjelmissa järvien ja jokien pitkäaikais- / vertailupaikka- seuranta / VPD:n perusseuranta (XN3102) sekä järvi- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet en ja jokien biologinen seuranta / VPD:n perusseuranta (XN3103). Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja- Seurantaverkko tuottaa tietoa YK:n Euroopan ta- alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeu- louskomission ilmansuojelusopimuksen ilman epäpuh- tuvien ilmansaasteiden (happamoittavat yhdisteet, tauksien vaikutusohjelmaan (UNECE / CLTRAP), jossa raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja il- vesistöjen osalta painopisteenä ovat trenditarkastelut mastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä ja eliöiden annos / vaste-suhteet. Osa seurantaverkon niiden pitkän aikavälin muutoksista järvivesistöissä. järvistä kuuluu ECE:n ilman epäpuhtauksien vesistö- Ohjelmassa selvitetään ilman epäpuhtauslaskeuman vaikutusten arviointi- ja seurantaohjelmaan (UNECE muutoksen vaikutuksia pintaveden tilaan ja mahdolli- ICP Waters, International Cooperative Programme on sia vaikutuksia eliöstöön, seurataan vedenlaadun vuo- Assessment and Monitoring Effects of Air Pollution on denaikaisten vaihteluiden esiintymistä, sekä tutkitaan Rivers and Lakes). Tulevaisuuden tehtäviä IIS-seu- valuma-alueilla tapahtuvien eri prosessien muutoksien rantaverkolle tuottaa EU:n ilmansaasteiden päästö- sekä ilmaston vaihtelun heijastumista pienjärvien tilaan. kattodirektiivin (NECD) uudistustyö, missä direktiiviin IIS-seurantaverkko koostuu pienistä (< 1 km2) tai kes- liitetään ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutusten arvi- kisuurista (1 – 5 km2) metsäalueilla sijaitsevista järvistä ointi- ja raportointivelvoite. Suomen IIS-kohteet sovel- kattaen maantieteellisesti Suomen eri alueet. Seuran- tuvat hyvin NECD:n jatkossa edellyttämään tutkimus- ja tajärvet ovat vesistöalueiden ylimpänä sijaitsevia lat- seurantatyöhön. Muiden laaja-alaisten ympäristömuu- vajärviä tai suljettuja järviä eikä niihin kohdistu merkit- tosten, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus tävää suoraa ihmistoiminnan vaikutusta, joten ne ovat ja seuranta on myös kansainvälisiä ympäristösektorin edustavia ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vai- painopistealueita.

26 Hankkeen toteutus seurantaa järvillä (XN3102) ja osana järvien biologista Seurantahanke XL2042 sisältää seurantakaudella 2016 seurantaa (XA03003) Sonnaselta otetaan lisäksi ke- alkaneessa ohjelmassa 12 havaintokohdetta. Kohteilla sällä näiden ohjelmien mukaiset biologiset näytteet seurantaa tehdään kahdella osaohjelmalla: (a-klorofylli, XA03003:n mukainen muu biologia, mm.

kasviplankton vuosittain) ja PO4-P. (Taulukko 27) 1. Kansainvälinen ilman epäpuhtauksien vesistövai- kutusten arviointi- ja seurantaohjelma (UNECE ICP Waters) 2. Laaja-alaisten ympäristömuutosten kansallinen 5.2. Ympäristön yhdennetty seuranta (järvien tihennetty vuodenaikaisseuranta) seuranta (hanke XA01001)

Molemmissa osaohjelmissa näytteistä tehdään perus- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet analyysisarja, ja vedenlaatua seurataan ottamalla vesi- Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) ohjelma on näytteet neljä kertaa vuodessa. Osaohjelman 1 järvistä YK:n Euroopan talouskomission ilman epäpuhtauksien sekä muutamasta osaohjelman 2 järvestä otetaan < 1 kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (1979) metrin näytteestä myös raskasmetallit ja elohopea. Li- alainen seurantaohjelma (International Cooperative säksi osalla järvistä tehdään biologista näytteenottoa Programme on Integrated Monitoring of Air Pollution osana hankkeita järvien ja jokien pitkäaikais- / vertailu- Effects on Ecosystems, UNECE / ICP. Hankkeessa on paikkaseuranta / VPD:n perusseuranta (XN3102) sekä mukana noin 50 tutkimusaluetta 17 maasta. Se on yksi järvien ja jokien biologinen seuranta / VPD:n perusseu- ECE:n alaisista ns. vaikutusohjelmista, joiden avulla ranta (XN3103). pyritään tuottamaan poliittisen päätöksenteon tueksi tietoa kansainvälisten päästörajoitusten vaikutuksista Osaohjelma 1: UNECE:n ilman epäpuhtauksien ja riittävyydestä. Yhdennetystä seurannasta on kerrot- vesistövaikutusten arviointi- ja tu ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http:// seurantaohjelma (UNECE CLRTAP ICP Waters) www.syke.fi/luonto/yhdennettyseuranta. Hankkeen yleistavoitteena on seurata ja ennustaa Ilman epäpuhtauksien valtiosta toiseen kulkeutumista erityisesti kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden, kuten koskevan yleissopimuksen (UNECE LRTAP Conventi- typpi- ja rikkiyhdisteiden, mutta myös esim. raskasme- on) perusteella jatketaan kansainvälistä järvien ja joki- tallien ja otsonin, sekä muiden ympäristömuutosten en happamoitumisen ja muiden ilman epäpuhtauksien (esim. ilmastonmuutoksen) pitkän aikavälin vaikutuksia vaikutusten arviointi- ja seurantaohjelmaa. Seuranta- ekosysteemeihin). YYS -alueilta tuotettujen aineistojen kaudella 2016 alkavassa ohjelmassa osaohjelmaan 1 avulla kehitetään ekosysteemimallinnusta ja mm. tes- kuuluu Suomessa kahdeksan järveä. Niistä yksi sijait- tataan kriittisen kuormituksen mallilaskelmia. Suomi on see Hämeen Ely-keskuksen alueella. osapuolena ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista Kaikista näytteistä tehdään perusanalyysisarja ja < 1 koskevassa yleissopimuksessa, jonka vastuutahona metrin näytteestä raskasmetallit ja elohopea. Veden- Suomessa on ympäristöministeriö. Ohjelman kansain- laatua seurataan ottamalla vesinäytteet neljä kertaa välinen tietoja arviointikeskus sijaitsee Suomen ym- vuodessa seuraavasti: päristökeskuksessa. Tieto- ja arviointikeskus koordinoi kansainvälistä hanketta, ylläpitää kansainvälistä seu- Taulukko 26. Hankkeen XA01002 havaintopaikat ja näytteenoton ajankohdat. rantatietokantaa sekä raportoi tuloksia. havaintopaikka kunta näytteenoton ajankohdat Suomessa on toteutettu ympäristön yhdennetyn Sonnanen 167 Heinola 1. ennen lumen sulamista seurannan ohjelmaa ympäristöhallinnon, useiden (talvi: helmi – maaliskuu) valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. 2. jäiden lähdön jälkeen (kevät: touko – kesäkuu) YYS -ohjelma edustaa ns. observatoriotoimintaa, 3. loppukesällä (elokuu) missä rajatulle alueelle on kohdennettu runsaasti 4. syyskierron aikana (syksy: syys – marraskuu) tutkimus- ja seurantatoimintaa ympäristöön kohdis- tuvista paineista (ilmasto ja ilman laatu) sekä ym- Lisäksi mitataan lämpötila (näytteenottosyvyyksien li- päristön tilan muutoksista maa- ja vesiekosysteemi- säksi) riippuen järven syvyydestä: 3 m, 5 m, 10 m. SY- en eri osa-alueilla, kuten pintavedessä (vesikemia, KE toimittaa tulokset vuosittain ohjelmakeskukselle hydrobiologia ja hydrologia) ja metsäympäristössä. NIVA:an (Norja). Osana valtakunnallista veden laadun Ympäristöhallinnon tehtävänä on toteuttaa pintaveden

27 Taulukko 27. Hankkeen XA01002 analyysit Sonnasella. määritys DB-koodi syvyys Ryhmä YYS+IIS_A 0.2 m 1 m h 2h-1 1) Suodatin Nuclepore 0,4 μm lämpötila TEMP;; x x x 2) Osana hankkeita XN3102 ja XN3103. Klorofyl- happi, liukoinen O2D;;TI x x x li-a: 0 – 2 m kokoomanäytteestä touko, elo, syys / lokakuu, fosfaatti vain elokuussa kolmel- happi, kyllästysaste 02S;;TI x x x ta syvyydeltä sameus TURB;;TUA x x x 3) Ei kestävöidä. Näyte lasipulloon (TIC-ampulli) 4) SYKEn MS1-analyysipaketti. Raskasmetalli- sähk.joht. COND;;CNA x x x näyte otetaan avovesikautena käsin pinnasta alkaliniteetti, Gran ALK;;TIH x x x (0.2 m) suoraan raskasmetallien näytepulloon (125 ml nalgene). Talvella pullo kiinnitetään pH PH;;EL x x x muovi- tai puukeppiin ja näyte otetaan avan- väriluku CNR;F1;SP x x x nosta jään alta. 5) Kokonaiselohopeanäyte otetaan vastaavasti CODMn CODMN;;TI x x x kuin raskasmetallinäyte, mutta 250 ml lasipul- kok.typpi NTOT;D11 / D12;SP x x x loon. NO3-N NO23N;;SP x x x NH4-N NH4N;;SP / SPA x x x kok.fosfori PTOT;D11;SP x x x Ca CA;;PLO x x x Mg MG;;PLO x x x Na NA;;PLO x x x K K;;PLO x x x SO4 SO4;F;IC x x x Cl CL;F;IC x x x F F;F;IC x x x SiO2 SIO2;;SP x x x TOC TOC;;IR x x x TIC TIC;;IR 3) x x x Al AL;;PLO x x x Fe FE;D1;PLO / D11;SP x x x Mn MN;D1;PLO / D11;SP x x x Ryhmä YYS+IIS_B As AS;;PLM 4) x Cd CD;;PLM 4) x Co CO;;PLM 4) x Cr CR;;PLM 4) x Cu CU;;PLM 4) x Ni NI;;PLM 4) x Pb PB;;PLM 4) x Se SE;;PLM 4) x Zn ZN;;PLM 4) x V V;;PLM 4) x Hg HG;;AFD / PLM / AFC x 5) Ryhmä YYS+IIS_C a-klorofylli CP;E12;SP x x x liuk. PO4-P PO4P;F6;SP1)2) (0 – 2 m kokooma)

28 laatuun, hydrologiaan ja osin vesibiologiaan liittyviä Suomen Natura 2000 -verkoston alueita YYS -alueet osaohjelmia. Lisäksi SYKE vastaa ohjelman kansain- soveltuvat tämän verkoston edellyttämään seurantaan. välisen tietoja arviointikeskuksen toiminnasta. YYS -alueilla on EU:n luontodirektiivin (92 / 43 / ETY) Monet keskeiset ekologiset prosessit ja ongelmat mukaisia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ovat pitkäaikaisia ja niiden havainnointi edellyttää sys- (esim. luonnonmetsät, pikkujoet ja purot, humuspitoi- temaattista tutkimus- ja seurantatoimintaa. Suomessa set järvet ja lammet) ja lajeja sekä EU:n lintudirektiivin merkittäviä seurattavia ilmiöitä ovat erityisesti ilman- (79 / 409 / ETY) lajeja. VPD -seuranta puolestaan tuot- saasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä bi- taa tietoa vesiekosysteemien biodiversiteetistä, niiden odiversiteetin muutokset. Keskittämällä monipuolista luontaisesta tilasta ja tilan vaihteluista. EU:n päästö- toimintaa valituille edustaville tutkimus- ja seuranta- kattodirektiivin NECD (2001 / 81 / EY) uudistamistyössä alueille, voidaan havaita ilmiöitä ja tuottaa tutkimustie- on esitetty direktiiviin liitettäväksi ilman epäpuhtaus- toa, jota ei hajautetuilla rakenteilla saavuteta. Lisäksi päästöjen vaikutusten arviointi- ja raportointivelvoite. tutkimusresurssit hyödynnetään tehokkaasti, koska Suomen YYS -alueet soveltuvat erinomaisesti NECD:n sama aineisto palvelee useiden hankkeiden tarpeita. mahdollisesti jatkossa edellyttämään tutkimus- ja seu- YYS -alueilla ylläpidetään myös muiden kansainvälis- rantatyöhön. Toiminnan laajentuminen ja kasvanut ten ohjelmien alaista tutkimus- ja seurantatoimintaa tutkimusyhteistyö on muuttanut yhteistyösopimusta (AMAP, GAW, EMEP, ICP Forest, ICP Waters). YYS tutkimuksellisempaan suuntaan ja sopimuksen kysy- -alueet kuuluvat myös Suomen pitkäaikaisen ympäris- myksenasettelua on muutettu vastaamaan uusia tut- tötutkimuksen verkostoon (FinLTSER), joka on valittu kimuksellisia ja hallinnollisia tarpeita. kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. YYS -seuranta tuottaa myös tietoa muille SYKEn pintave- Hankkeen toteutus siohjelmille (XL2042, XN3101, XN3102). Ympäristön yhdennettyä seurantaa toteuttavat keskei- Ohjelman sisältö set yhteistyötahot ovat solmineet tutkimusyhteistyösopi- muksen seurannan toteuttamisesta. Viimeisin sopimus Ympäristön yhdennetyllä seurannalla tarkoitetaan on solmittu vuosille 2012‒2016. Yhteistyötahot toteut- ekosysteemin eri osa-alueiden samanaikaista ja samal- tavat Ympäristön yhdennettyä seurantaa Suomessa la paikalla, esim. pienellä valuma-alueella tapahtuvaa ohjelman voimassa olevan kansainvälisen ohjekirjan intensiivistä fysikaalista, kemiallista ja biologista seu- (Manual for Integrated Monitoring) mukaan siten, kun rantaa. Seurannassa ekosysteemiä ja sen prosesseja se on Suomen olosuhteet ja voimavarat huomioon ot- tarkastellaan toiminnallisena kokonaisuutena. taen tarkoituksenmukaista. Kukin yhteistyöosapuoli Suomen YYS -alueet sijaitsevat luonnonsuoje- vastaa sovitun työnjaon mukaan oman seurantansa lualueilla ja / tai kansallispuistoissa ja edustavat ns. tarkemmasta määrittelystä ja toteuttamisesta. Ohjel- tausta-alueita, ja niillä on kuluneiden vuosien aikana maa koordinoimaan on perustettu asiantuntijaryhmä, toteutettu noin kahtakymmentä fysikaalis-kemiallista jossa on kunkin toteuttajatahon edustaja. Yhteistyöosa- ja biologista osaohjelmaa. Osaa niistä on toteutettu puolet toimittavat kansainvälisen ohjelman edellyttämät kaikilla seuranta-alueilla jatkuvasti, joitain on toteutettu seurantatiedot SYKEn ylläpitämään IM -tietokantaan ja jaksoittain. Suomen kansallisen ohjelman toteuttami- edistävät yhteistyössä tulosten raportointia. seen ovat osallistuneet monet ympäristöntutkimusta ja Varsinaista YYS-ohjelmaa toteutetaan v. 2018 Val- -seurantaa tekevät tutkimuslaitokset, ympäristökeskuk- kea- Kotisen, Hietajärven ja Pallasjärven YYS -alueilla. set (nyk. ELY-keskukset) sekä yliopistot. IL seuraa ilman laatua ja laskeumaa. Meteorologiset YYS -alueilta on perusseurannan ja useiden tutki- tiedot saadaan alueita lähinnä olevilta ilmastoasemilta. mushankkeiden toiminnan tuloksena kertynyt erit- Metla on toteuttanut seurantaa ICP Forests / EU, Level täin kattava ja monipuolinen aineisto. Tuloksista on II -hankkeen (Metsäekosysteemien intensiivinen seu- julkaistu lukuisia artikkeleita kansainvälisissä tieteel- ranta, II taso) puitteissa ja seurantaa on jatkettu Forest lisissä sarjoissa ja muita teknisiä raportteja. Toiminta Focus- ja Metsäympäristön tilan seurantaohjelmien (le- on kuitenkin viime vuosina selvästi laajentunut il- vel II) puitteissa. Metla seuraa mm. lehvästösadantaa man epäpuhtaussektorilta muille aihealueille, joista ja sen kemiaa, maaperän ja maaveden kemiaa, lehväs- keskeisimmät ovat ekosysteemien hiilitaseet, typen tökemiaa, metsävaurioita, puustoa ja aluskasvillisuutta. ainevirtaamat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. SYKE ja ELY-keskukset vastaavat hydrologian ja pin- Suomen YYS alueet palvelevat myös luonnon moni- tavesien seurannasta sekä pohjaveden seurannasta muotoisuuden eli biodiversiteetin seurantaa, ja osana Hietajärven alueella.

29 Havaintopaikat ja havainnot Valkea-Kotisen YYS-seurannan liittymät Suomen ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) muihin ympäristöhallinnon seurantaohjelmiin ohjelmaa toteutetaan 2016 alkavalla seurantakaudel- tai ulkopuolisiin ohjelmiin la kolmella alueella: • mukana seurantahankkeessa XL2042 (Ilmansaas- • Valkea-Kotinen (Kotisten luonnonsuojelualue, Evo, teiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta Hämeenlinna) pintavesissä). • Hietajärvi (Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa) • mukana seurantahankkeissa XN3102 (Valtakun- • Pallasjärven alue (Pallas-Yllästunturin kansallis- nallinen veden laadun seuranta järvillä / VPD:n puisto, Enontekiö) perusseuranta) sekä XN3103 (Jokien ja järvien biologinen seuranta / VPD:n perusseuranta). Suomen kansallisen ohjelman toteuttamiseen osallistu- • kuuluu Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuk- vat monet ympäristöntutkimusta ja -seurantaa tekevät sen verkostoon (FinLTSER). tutkimuslaitokset, ympäristökeskukset sekä yliopistot. • kuuluu UNECE ICP Waters-ohjelmaan (Internatio- Toimijat ovat olleet Suomen ympäristökeskus SYKE, nal Cooperative Programme on Assessment and Ilmatieteen laitos IL, LUKE (ent. Metla ja RKTL), Hä- Monitoring Effects of Air Pollution on Rivers and meen, Pohjois-Karjalan ja Lapin elinkeino-, liikenne ja Lakes). ympäristökeskukset (ELY) sekä Helsingin, Itä-Suomen • EU:n päästökattodirektiivin (NECD) uudistus- (aiemmin Joensuun yliopisto), Jyväskylän, Oulun ja Tu- työssä on valmisteilla jäsenmaille velvoite ilman- run yliopistot. saasteiden vaikutusten seurantaan. Suomen Suomen YYS -alueet sijaitsevat luonnonsuojelualu- YYS -alueet liitetään mukaan NEC:in vaikutusten eilla ja / tai kansallispuistoissa ja edustavat ns. tausta- arviointiin, mikäli velvoite toteutuu. alueita, ja niillä on kuluneiden vuosien aikana toteutettu kahtakymmentä fysikaalis-kemiallista ja biologista Klorofyllinäyte otetaan osana hanketta XN3103 0 – 2 m:n osaohjelmaa. kokoomanäytteenä touko-, kesä-, heinä-, elo- syys- ja Pintavesinäytteitä otetaan seuraavilta ELY-alueil- lokakuussa. ta / näytepisteiltä. ELYn alueella sijaitsevat näytepisteet Hämeen havaintopaikat sijaitsevat Evolla Valkea- sijaitsevat samalla, rajatulla järven valuma-alueella. Kotisen syvänteessä ja sen laskuojan mittapadolla. Lammin biologinen tutkimusasema vastaa Valkea- Kotisella veden lämpötilan jatkuvatoimisesta mittauk- sesta lämpötilaloggerilla. Näytteenoton yhteydessä määritetään kuitenkin näytteenottosyvyyden lämpötila.

Raportointi

Hankkeen asiantuntijaryhmä laatii hankkeen julkaisu- suunnitelman. SYKE / TO / GTO hoitaa kansainvälisen osuuden vuosiraportoinnin. Lisäksi tuotetaan tieteellisiä artikkeleja hankkeen yhteistyötahojen kanssa.

30 Taulukko 28. Havaintopaikat Hämeessä v. 2018 (hanke XA01001). havaintopaikka kunta näytteenottoajankohdat Valkea-Kotinen kesk. 2 Hämeenlinna maalis, touko, kesä, heinä, elo, loka, joulu Valkea-Kotinen läht, 1,2 Hämeenlinna kevät:2 x / kuukausi, 1.4. – 15.5, syksy:2 x / kuukausi, 15.9. – 31.10 muu aika: 1 x / kuukausi

Taulukko 29. Määritykset Valkea-Kotisella (hanke XA01001). määritys DB-koodi näytesyvyys (laskuoja) näytesyvyys (lampi) Ryhmä YYS+IIS_A 0,1 m 1 m puoliväli pohja-1 m 0 – 2 m lämpötila TEMP;; X XXX happi, liukoinen O2D;;TI XXX happi- % O2S;;TI XXX alkaliniteetti, Gran ALK;;TIH X XXX sameus, Hach TURB;;TUA X XXX sähkönjohtokyky COND;;CNA X XXX pH PH;;EL X XXX väriluku CNR;F1;SP X XXX väriluku CNR;CM X XXX CODMn CODMN;;TI X XXX kok.typpi NTOT;DI1;SP X XXX NO3-N NO23N;;SP X XXX NH4-N NH4N;;SP X XXX kok.fosfori PTOT;D11;SP X XXX Ca CA;;AAF X XXX Mg MG;;AAF X XXX Na NA;;AAF X XXX K K;;AAF X XXX SO4 SO4;F;IC X XXX Cl CL;F;IC X XXX F F;F;IC X XXX SiO2 SIO2;;SP X XXX org. C / TOC TOC;;IR X XXX epäorg. C / TIC TIC;;IR X XXX Al4) AL;;PLO X XXX Fe4) FE;;PLO x XXX Mn4) MN;;PLO X XXX ryhmä YYS+IIS_B 0,1 m 0,2 m As AS;;PLM X X Cd CD;;PLM X X Co CO;;PLM X X Cr CR;;PLM X X Cu CU;;PLM X X Pb PB;;PLM X X Ni NI;;PLM X X Se SE;;PLM X X Zn ZN;;PLM X X V V;;PLM X X Hg HG;;AFD X X ryhmä YYS+IIS_C 0,1 m a-klorof. CP;E12;SP X PO4-P, suod. PO4P;F6;SP1 X XXX ryhmä YYS+IIS_D absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F1;SP X absorptiokerroin 750 nm ABSC75;1;SP X 31 K U V A I L U L E H T I

Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 20/2018

Vastuualue Ympäristö ja luonnonvarat

Tekijät Julkaisuaika Petri Horppila Maaliskuu 2018

Kustantaja /Julkaisija Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja

Julkaisun nimi Ympäristön tilan seurantaohjelma 2018

Tiivistelmä Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle 2018. Se perustuu vesistöjen ja pohjavesien seurannan osalta Suomen ympäristökeskuksen laatimiin seurantahankkeisiin. Pintavesistä otetaan paitsi vesinäytteitä, myös erilaisia biologisia näytteitä vesienhoitolain ja –asetuksen mukaisesti. Ohjelma sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa ja hydrologista seurantaa, mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa.

Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toimenpideohjelmien laadinnassa, vesistökunnostushankkeiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, toimintojen sijoittumisen arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelussa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, ympäristöonnettomuuksiin ja sa- tunnaispäästöihin liittyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkaiden neuvonnassa. Ympäristöhallinnon lisäksi lukuisat alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, konsultit) hyödyntävät seurantatietoja.

Asiasanat (YSA:n mukaan) seurantaohjelma, vesistöt, pohjavedet, seuranta, pintavedet, maaympäristö, ympäristön tila, ympäristöluvat, tulvat, Hämeen ELY-keskus

ISBN (Painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 978-952-314-682-2 2242-2846 2242-2854

www URN Kieli Sivumäärä www.doria.fi/ely-keskus URN:ISBN:978-952-314-682-2 Suomi 33

Kustannuspaikka ja -aika Hämeenlinna 2018

RAPORTTEJA 20 | 2018 YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAOHJELMA 2018

Hämeen elinkeino- liikenne ja ympäristäkeskus

ISBN 978-952-314-682-2 (PDF)

ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (web))

URN:ISBN:978-952-314-682-2