RAPORTTEJA 20 | 2018 Ympäristön tilan seurantaohjelma 2018 PETRI HORPPILA Ympäristön tilan seurantaohjelma 2018 PETRI HORPPILA RAPORTTEJA 20 | 2018 YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAOHJELMA 2018 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kansikuva: Heini-Marja Hulkko Kuvat: Heini-Marja Hulkko, ELY-keskuksen kuvapankki, Ant Rozetsky (stocksnap.io) ISBN 978-952-314-682-2 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (web) URN:ISBN:978-952-314-682-2 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö 1. JOHDANTO ...........................................................................................................................2 2. Pintavesien tilan seuranta .................................................................................................3 2.1. Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102) ...........................................................................................3 2.1.1 Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3101) ........................................................................................................ 3 2.1.2 Järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3102) ............................................................................................................4 2.2. Jokien ja järvien biologinen seuranta (hanke XN3103) ..........................................8 2.3. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (hanke XN5118) ...........................................................................................9 2.4. Reaaliaikainen levähaittaseuranta (hanke XA03025) ...........................................13 3. Hydrologinen seuranta ......................................................................................................15 3.1. Hydrometeorologinen seuranta (hanke XC02111) .................................................15 3.2. Vesistöseuranta (hanke XC02112) ..........................................................................16 3.3. Valunta /Pienet alueet .............................................................................................18 3.4. Hydrogeologinen seuranta (hanke XC02113) ........................................................18 4. Maaympäristön seuranta .................................................................................................21 4.1. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (hanke XL2024) .............................21 4.2. Valtakunnallinen yöperhosseuranta (hanke XL 1051) ..........................................23 4.3. Luontodirektiivin lajien seuranta (hanke XL1011) .................................................23 4.4. Uhanalaisten lajien seuranta (hanke XL 1033) ......................................................25 5. Ilmapäästöjen seuranta .....................................................................................................27 5.1. Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (hanke XA01002) ..............................................................................................................27 5.2. Ympäristön yhdennetty seuranta (hanke XA01001) ............................................28 1 1. Johdanto Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liiken- Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tie- ne- ja ympäristökeskuksen (jatkossa Hämeen ELY- kes- toa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten kus) ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle 2018. syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätök- Se sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa, senteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentami- mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa. sen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa Sitä jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Yöperhosseu- käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvon- ranta jatkuu kahdella asemalla ja uhanalaisten kasvien nassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toi- esiintymiä tarkistetaan voimavarojen puitteissa. menpideohjelmien laadinnassa, vesistökunnostushank- Vuonna 2018 järvi- ja jokivesien laatua seurataan eri keiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, puolilla Hämettä noin 40 paikassa. Kesällä havainnoi- ympäristön tila-raportoinnissa, toimintojen sijoittumisen daan lisäksi sinileväesiintymiä sekä Kanta- että Päijät- arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelus- Hämeessä. Vesistöjen hydrologinen seuranta tuottaa sa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, tietoa vedenkorkeuksista, virtaamista, lämpötiloista se- ympäristöonnettomuuksiin ja satunnaispäästöihin liit- kä jäätymisestä ja jäänlähdöstä. Näiden seurantahank- tyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkai- keiden mittausasemia on runsaasti eri puolilla Hämettä. den neuvonnassa. Ympäristöhallinnon lisäksi lukuisat Vedenkorkeus- ja virtaamaseurannasta Hämeessä vas- alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, taa osittain Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, mutta osa konsultit) hyödyntävät seurantatietoja ympäristötieto- vedenkorkeusasemista on Hämeen Ely-keskuksen hoi- järjestelmä Oivan kautta. Lisäksi tietoa annetaan sitä tamia. Hydrometeorologisella seurannalla saadaan tie- kysyville kansalaisille. Erityisesti järvien veden laatua toa mm. sademääristä ja lumikerroksen paksuudesta. koskeva tieto on kysyttyä. Hydrogeologisella seurannalla seurataan pohjaveden Hämeen ELY-keskuksella ei ole omaa näytteenotto- laatua ja määrää noin kymmenessä paikassa. Muuta- ja laboratorioyksikköä. Pinta- ja pohjavesien tilan seu- milla paikoilla mitataan myös roudan paksuutta. Oh- rannan edellyttämät näytteenotto- ja laboratoriopalvelut jelmassa ei ole mukana järvien kunnostushankkeisiin hankitaan vuonna 2018 Eurofins Environment Testing ja valvontaan liittyvää näytteenottoa, koska ne eivät Finland Oy:stä. ole seurantaa. Seurannan tuottama tieto pinta- ja pohjavesien veden laadusta tallennetaan ympäristöhallinnon ym- päristötietojärjestelmän rekistereihin. Hydrologisesta seurannasta saatu aineisto tallennetaan hydrologiseen rekisteriin. Tulokset ovat kansalaisten nähtävillä sy- ke.fi-verkkosivuston avoin tieto-palvelussa osoitteessa www.syke.fi/avointieto. Vedenlaatuaineistojen tarkas- telu vaatii jonkin verran asiantuntemusta. 2 2. Pintavesien tilan seuranta 2.1. Jokien ja järvien Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoit- vedenlaadun vertailuolojen teena on: ja pitkäaikaismuutosten 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja seuranta (hankkeet XN3101 alueellisesta vaihtelusta. ja XN3102) 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoito- Seurannan tarkoitus ja tavoitteet suunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4 – 12 kertaa seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suun- vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein taviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. tilan seurantaa (UN / ECE ja kahdenväliset sopimukset Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiin- rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät nitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mah- ovat vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000 / 60 / EY) dollista, on valittu kohde Natura 2000 -alueelta, jotta ja nitraattidirektiivi (92 / 676 / ETY). Tämä verkko on saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seuran- osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Val- taa. Kalavesidirektiivin asettamat seurantavelvoitteet on tioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä sulautettu vesipuitedirektiiviin, joten kalavesidirektiiviä 30.11.2006 / 1040). Kohteet edustavat vertailuoloja tai ei tarvitse enää erikseen huomioida. hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaas- ti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-lu- vulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja / tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA -tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Pintavesien seurannasta kerrotaan lisäksi ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pin- tavesien_tilan_seuranta. 3 2.1.1 Jokien vedenlaadun vertailuolo- 2.1.2 Järvien vedenlaadun vertailu- jen ja pitkäaikaismuutosten seuranta olojen ja pitkäaikaismuutosten seu- (hanke XN3101) ranta (XN3102) Näytteenottosyvyys on yleensä 1 m, mutta matalam- Intensiivisesti seurattavat havaintopaikat massa uomassa keskisyvyys. Näyte otetaan uoman keskeltä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa Intensiiviseuranta tarkoittaa näytteenottoa, joka toistuu lukuun ottamatta Kalkkistenkoskea. vedenlaadun fys.-kem.-muuttujien ja kasviplanktonin osalta vuosittain ja kasvukauden sisällä tihennetysti Suositeltavat ajankohdat ovat: 1. – 10.3., 10. – 20.5., (avovesikaudella vähintään kerran kuukaudessa). Osa 10. – 20.8., ja 20. – 31.10. Lisänäytteet otetaan yli- ja valituista kohteista edustaa vertailuoloja ja osa on ih- alivirtaamakausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille mistoiminnan vaikutuksen alaisia. ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Vedenlaadun näytteenotto-ohjelma