DOCSLIB.ORG

HMNOLOGICA Type-Specific and Indicator Taxa Of

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
HMNOLOGICA Type-Specific and Indicator Taxa Of Limnologica34,236-248 (2004) ELSEVIER http://www.elsevier.de/limno HMNOLOGICA Type-specific and indicator taxa of phytoplankton as a quality criterion for assessing the ecological status of Finnish boreal lakes Liisa Lepist6 I,*, Anna-Liisa Holopainen 2, Heidi Vuoristo 1 Finnish Environment Institute, Helsinki, Finland 2 Karelian Research Institute, University of Joensuu and North Karelian Environment Centre, Joensuu, Finland Received: June 16, 2004 • Accepted:August 9, 2004 Abstract Key issues in the implementation of the Water Framework Directive are classification of lakes using biological quality parameters and type-specific reference conditions. This work is one of three studies considering different metrics of phytoplankton in the classification of ecological status. Phytoplankton was studied in a total of 55 Finnish boreal lakes, including 32 reference lakes. We tested the suitability of taxonomic composition and abundance of phytoplankton groups for biological classification. We also preliminarily determined the type-specific taxa for the studied lakes. The type-specific taxa for reference conditions are coincidently the indicator species/taxa for high ecological status. Interestingly, some taxa type-specific for impacted oligo-humic lakes proved to be the type-specific taxa for humic reference lakes. The pressure of human impact was observed not only as increase of biomass but also as changes in the species composition. The phytoplankton composition indicated the ecological status of impacted lakes moderately well. There was some variation in the indica- tions given by different algal groups, probably due to the preliminary class boundaries used. However, the preliminary combination of indicative parameters to estimate the ecological status of the studied impacted lakes was in general in accordance with earlier classification of water quality in Finnish lakes. Key words: Phytoplankton composition - type-specific taxa - indicator taxa - indicator pa- rameters - Water Framework Directive - ecological status Introduction structure (taxa, abundances and biomass) and function (response to the environmental conditions) of phyto- Phytoplankton is known to react sensitively to differ- plankton is important when assessing the links between ences in catchment-derived chemical characteristics phytoplankton and the environment. (RosEN 1981; ARVOLAet al. 1999). Indicator species for Diverse phytoplankton assemblages occur in natural different nutritional levels have been presented for olig- waters spatially and temporally (HUTCHINSON 1967; otrophic waters as well as for waters with increased an- HOLOPAINEN et al. 2003). This is based on the abundance thropogenic pollution (J~RNEFELT 1952; BRETTUM of a species as "inoculum" or on the ability of a species 1989). WmLgN (2000) pointed out that knowledge of the to increase at a greater rate than its competitors *Corresponding author: Liisa Lepist6, Finnish Environment Institute, RO. Box 140, FIN-O0251 Helsinki, Finland; Phone: +358 9 40300312, Fax: +358 9 40300390; e-mail address: [email protected] 0075-9511/04/34/03-236 $ 30.00/0 Limnologica (2004) 34,236-248 Type-specific and indicator taxa of phytoplankton 237 (REYNOLDS 1986). Phytoplankton assemblages may be Phytoplankton data designated by the name of one or more dominant species. However, according to HUTCHINSON (1967) Phytoplankton samples were collected from a depth of enumeration of rare, characteristic species can in some 0-2 metres, and preserved using acidic Lugol's solution. cases provide more information about the lake. When Simultaneously, samples for water chemistry were taken looking for type-specific taxa for different lake types, it from a depth of one metre. Phytoplankton biomass was is important to distinguish the indifferent taxa occurring estimated by microscopy using a Nordic variant of the in all lakes from the type-specific taxa, i.e. taxa observed Uterm6hl technique (UTE~MOHL 1958; OLRII~ et al. only in each lake type of reference or impacted condi- 1998), and phase-contrast illumination at x200 and tions. x 800-1200 magnifications by a trained group of investi- The taxonomic composition and abundance of phyto- gators. Cell counts were converted to biovolumes using plankton is one of the biological metrics in the norma- the cell volumes of the phytoplankton database of the tive definitions of ecological status classification in the Finnish Environment Institute. The analysis produced a Water Framework Directive, Annex 1.2 (European list with biovolumes of observed species/taxa, the Union 2000). biomass of different algal groups, and the total phyto- The aim of this study was to consider (i) whether the plankton biomass given as fresh weight, mg 1-1 (Tables 1 type-specific taxa for different ecological status of lakes, and 2). Chemical water quality was analysed according and (ii) the indicator taxa for high ecological status, i.e. to standard methods (NmMI et al. 2000). Of these phos- reference conditions, assumed by the Water Framework phorus and nitrogen concentrations, water colour, pH Directive can be determined. We also discuss (iii) how and chlorophyll a concentrations were used in this study anthropogenic impact manifested as eutrophication is (Tables 1 and 2). reflected as changes in phytoplankton assemblages and in type-specific taxa composition and (iv) how the per- Statistical analysis centage and the biomass of some algal groups determine the ecological status of the studied impacted lakes. To discriminate the reference lakes the correlations be- tween phytoplankton assemblages using the algal taxa biomass and water quality were examined by dedrended correspondence analysis (DCA) using the CANOCO Material and Methods computer program (TEe BRAAK 1987, 1990). Cumula- tive distribution function was used when setting the Characteristics of the study lakes class boundary between high and good ecological status We selected a total of 55 lakes for our study. These lakes for the type-specific indicator species in the studied lake belong to the national water-quality monitoring net- groups. work, and were sampled for phytoplankton and water chemistry in July 2002. The study lakes were mostly lo- Determination of type-specific and indicator taxa, cated in southern Finland, with some lakes in eastern and ecological status of impacted lakes and northern parts of the country (Fig. 1). The estimated mean depth of the lakes varied from 0.5 to 21 metres. The Water Framework Directive (European Union The area of the lakes (or main basins) varied from 0.04 2000) assumes nomination of type-specific taxa. Phyto- to 1040 km 2. plankton species/taxa were discriminated with the DCA- The complete set of lakes was divided in two parts: analysis. Taxa, which were observed only in a particular reference lakes with no or only very minor anthro- reference lake type, were nominated as type-specific pogenic alterations, and impacted lakes. In this study the taxa. Furthermore, cumulative distribution function was term "impacted" is used to refer to non-reference lakes used to select the 90 th percentile as a class boundary for reaching at best the ecological status of good. The divi- indicator species/taxa between high and good ecological sion was based mainly on expert judgment in the Finnish status. Furthermore, taxa, which were observed only in Environment Institute. A total of 32 reference lakes were impacted lakes of a particular type were nominated type- selected and phytoplankton assemblages in lake groups specific for impacted lakes. (Fig. 2) were compared to those of 23 impacted lakes The ecological quality ratio EQR (median value in the with typology characteristics corresponding rather reference lake group/observed value in impacted lakes) closely to those of the reference lake groups. of the biomass and the percentage of cyanobacteria and In this paper we use the appellations: diatoms were applied for preliminary determination of - "oligo-humic" for lakes with water colour < 60 mg 1-1 Pt; the ecological status of 23 impacted oligo-humic and - "humic" for lakes with water colour 60-120 mg 1-1 Pt; humic lakes. The ecological status was assessed on the - "dystrophic" for lakes with water colour > 120 mg 1-1 Pt. basis of the scale presented in the Refcond Guidance Limnologica (2004) 34,236-248 238 L. Lepist6 et al. ®47 I "° ) 0 O Impacted lakes @l ® Reference fakes ~ ~-~ 44 @ O 9 2O 0 o o-f @39 @46 55@ 03 15~737 @14 0 7 038 322~716 @40 34~ 50. ~,11 45 52~D "~28 ~9 24 51 ~29 ~ 025 @42 / ~2I 0 27 . Fig. 1. The observation sites in July 2002. Reference lakes (grey dots): 1 = Haukkajhrvi; 2 = Hormajhrvi; 3 = Pihlajavesi; 4 = An~tti; 5 = Unarinj~rvi; 6 = Valkea-Kotinen; 7 = Karjalan Pyh~j~rvi; 8 = Iso-Hietaj~irvi; 9 = Lika-Py6ree; 10 = Inarij~rvi; 11 = Iso-L6yt~ne; 12 -- Iso-Araj~rvi; 13 = Iso-Hanhij~rvi; 14 = Iso-Haukivesi; 15 = Iso-Helvetinj~rvi; 16 = Kallioj~rvi; 17 = Kattilaj~rvi; 18 = Kukkia; 19 = Kuolimo; 20 = Pielinen; 21 = Punelia; 22 = Puuj~rvi; 23 = P~ij~nne 78; 24 = Saimaa, Ilkonselk~; 25 = Saimaa, Riutanselk~; 26 = Siikaj~rvi; 27 = Sh~iksj~rvi; 28 = Vehkaj~rvi; 29 = Vuohij~rvi; 30 = Mallasvesi, 31 = Yli-Kitka; 32 = N~sij~rvi. Impacted lakes (black dots): 33 = Iso-Roine; 34 = Roine; 35 = Katumaj~rvi; 36 = Kernaalanj~rvi; 37 = Tarjannevesi; 38 = Kyr6sj~rvi; 39 = Lappaj~irvi; 40 = P~ij~nne 71; 41 = L~ngelm~ivesi; 42 = Haukk@irvi; 43 = M~yh~j~rvi; 44 = Ouluj~rvi; 45 = Houhaj~rvi; 46 = P-Kallavesi; 47 = Porttipahta; 48 = Vanajanselkh; 49 = Vanaja; 50 = Vesij~irvi; 51 = Pyh~ij~rvi 93; 52 = Pyh~j~rvi, Sorvanselk~; 53 = P~j~irvi; 54 = Rehtij~rvi; 55 = Toisvesi. Limnologica (2004) 34,236-248 Type-specific and indicator taxa of phytoplankt0n 239 nO r"h v ro 0 0 OOh m _C O_ .'.J 0 g o c.D 000 r0 "~ O0 pq 00 ~o~ ~:~.~, E ddddddddodddddd odddddoddd do~ d~5 do o 0 0 ~P'xl Or Pq ~0 O0 ~d f'q ~0 Pq 0 0 ~.~ ~- 0 p,4 ~_e'~ ,,D o~ 0 O0 "~" f'~ 00 ¢q ~ O0 ~O 0 0 U .~ E o = o U pq 0~~~0~0 oqq~oo~oqq .
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Laatua Ja Tehoa Kalaistutuksiin
    HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio Hämeenlinna 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto 3 1.1 Työryhmän tausta 3 1.2 Hämeen istutus- ja viljelyryhmä 3 1.3 Tavoitteet ja toteutus 4 2. Kala- ja rapuistutukset 1989–2005 4 2.1 Istutusten arvo ja määrä 4 2.2 Käytetyt kannat 6 2.2.1 Siika, kuha ja taimen 6 2.2.2 Muut kalalajit 7 2.2.3 Nahkiainen ja ravut 8 3. Istutusten tuloksellisuus 8 4. Istukkaiden tuotanto 9 5. Kantakysymykset 10 5.1 Siika 10 5.2 Kuha 11 5.3 Taimen 11 5.4 Muut lajit 13 6. Istutukset osana hoidon kokonaisuutta 14 6.1 Istutusten suunnittelu 14 6.2 Istutusten tulosten seuranta 15 6.3 Istutustoiminnan riskit 15 6.3.1 Ekologiset riskit 15 6.3.2 Geneettiset riskit 16 6.3.3 Elinympäristöjen muutoksen vaikutus 16 7. Toimenpiteet 17 7.1 Istutuksissa käytettävät lajit ja kannat 17 7.2 Viljelyn kehittäminen 19 7.3 Suunnittelun ja seurannan kehittäminen 19 7.4 Koulutus ja tiedottaminen 20 7.5 Selvitys- ja tutkimustarpeet 21 Viitteet 22 . Liitteet 1. Kala- ja rapuistutukset Hämeen maakunnissa 1991–2006 2. Istutuksissa käytettävät kalalajit ja –kannat vesistöittäin 2008- 3. Istutussuositukset kartalla 4. Kotiutus- ja siirtoistutusluvan hakuohjeet ja -lomake 3 1. JOHDANTO 1.1 Työryhmän tausta Maa- ja metsätalousministeriö edellytti vuoden 2005 tulosohjauskirjeessään, että TE- keskuskohtaisesti selvitetään kalojen ja rapujen viljelytarpeet ja sovitaan keskeisten toimijoiden kanssa menettelytavoista eri kalalajien ja -kantojen käytön suhteen. Tehtävänanto perustuu kalaistutusten kehittämistyöryhmän mietintöön (MMM 2004:6), jossa on kaksi tähän liittyvää keskeistä tavoitetta: - istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen; - istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta; Keskeisenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin alueellisten TE-keskusvetoisten suunnitteluryhmien perustamista.
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]
  • UTM -Lehtijako K
    8308 8404 8500 8596 8692 7818 7818 SUOMI FINLAND X42 X44 X52 X54 X4 Nuorgam X5 Pulmankijärvi Vetsikko Arola V e U Niemelä t s ij TN Utsjoki o A UTM -lehtijako k E i D Ut s j X41 X43 o X51 X53 Nuvvus ki Patoniva Kevo ki O O o h sj TEN c e Sili j o Näätämö h Nuorpinniemi k ki a jo 8116 8212 tämö Outakoski Nää 7722 Mieraslompolo Kirakkajärvi 7722 oki Jankkila voj Ke Mierasjärvi Iijärvi Sevettijärvi Rovisuvanto Rautaperä Karigasniemi Pautujärvi Suolisjärvi Järvelä Surnujärvi Halti W32 W34 W42 W44 Kaamasmukka W52 W54 Supru Kuoppaniva Kielajoki Suojanperä narjohka A Palomaa Porojärvi Nitsijärvi K a a Partakko Kilpisjärvi Kuolna masjoki Surnuvuono Saana i Nammijärvi k Vasikkaselkä o j W3 W4 i W5 Raittijärvi Kilpisjärvi r a Kaamanen Rommaeno In Vuobmaved Väylä Peera Mutusjärvi oriseno T Könk Riutula ki W31 W33 W41 W43 W51tsjo W53 Vaskojoki ämä Inari INARIJÄRVI Paa Saarikoski Angeli äl Pyhäjärvi Koskenniska AANAARJÄVRI Virtaniemi ven Paatari Ranta Nellim etsimäjoki Iitto Ki Solojärvi Fasku Ronkajärvi Veskoniemi Sarmijärvi Lemmenjoki Ropinsalmi Pöyrisjärvi Kirakkaköngäs Koppelo 7626 Menesjärvi Rahajärvi 7626 Viipustunturit Akujärvi Hammasjärvi i Lätäseno Näkkälä jok Ivalo Nangujärvi Ylitalo Palojärvi men em L Törmänen Kelottijärvi oki Ruohokangas oki j Jietajoki s i Markkina oj nt EL Könkämäeno Leppäjärvi i Tolonen Palkisoja k VVE Pöyr A o i j k Kaaresuvanto arva Hirvasjärvi IVALOJOKI T Lu V32 V34 T Kultima V42 R V44 olosjoki Vt 52 V54 e to Raja-Jooseppi kälä älöjo pojoki k k Repokaira ä Palojoki Suonttajärvi N Käk Vuontisjärvi Repojoki Kuttanen
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]
  • Vesienhoidon Toimenpideohjelma 2022-2027
    V Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022 - 2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue vesien Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue ÄMER BILALETDIN SATU HONKANEN DIAR ISID VALERIA KERKKÄ PEPE LINDQVIST HANNE LIUKKONEN ANNE MÄKYNEN MIRA NIEMELÄ NINA NENONEN PAULIINA PELKONEN ANU PELTONEN SALLA TASKINEN ANNELI VAINONEN Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 3 1 Johdanto 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 9 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat 10 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset 10 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat 12 1.3.3 Alueelliset ohjelmat 14 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto 17 2 Ilmastonmuutos ja muut toimintaympäristön muutokset 18 2.1 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus 18 2.2 Maatalouden muutos 20 2.3 Metsätalouden ja turvetuotannon muutos 21 2.4 Asutuksen muutos 24 3 Erityiset alueet 24 3.1 Vedenhankinta 26 3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet 26 3.1.2 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet 26 3.2 Suojelualueet 26 3.3 Uimarannat 28 4 KESKEISET KYSYMYKSET 30 5 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET 31 5.1 Valuma-alueiden yleiskuvaus 31 5.1.1 Näsijärven alue ja Tarjanne 31 5.1.2 Iso-Längelmävesi
    [Show full text]
  • Kulttuuriperintöpotentia
    ESISELVITYS RAPORTTI KULTTUURIPERINTÖPOTENTIAALIN ESISELVITYS KANTA-HÄMEEN JA PIRKANMAAN JÄRVILLÄ FRESHABIT-LIFE-HANKE Vanajavesikeskuksen kohdealueet AKD7842 ARKISTO- JA TIETOPALVELUT | ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT SATU KOIVISTO Tiivistelmä Vanajavesikeskus tilasi Museoviraston Arkeologisilta kenttäpalveluilta Freshabit‐LIFE‐hankkeen Vanajavesi‐ keskuksen hallinnoimien kohdejärvien kulttuuriperintöpotentiaalin esiselvityksen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on sisävesien vedenalaisen luonnon, kulttuurin ja biologisen monimuotoisuuden tiedon lisäämi‐ nen, mitä käytännössä edistetään sisävesiluontoa kartoittamalla ja kehittämällä menetelmiä vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoittamiseksi. Vanajavesikeskuksen kohdealueet sijaitsevat Kanta‐Hä‐ meessä ja Pirkanmaalla ja niille on suunniteltu erilaisia vesienhoito‐ ja kunnostustoimia, joiden toteuttami‐ sessa järvien ja niiden rantavyöhykkeen arkeologinen kulttuuriperintö otetaan huomioon. Vanajaveden kulttuuriperintöpotentiaalin esiselvitystyössä koottiin ja analysoitiin eri organisaatioiden tuot‐ tamaa ja säilyttämää paikkatieto‐ ja muuta lähdeaineistoa, kuten historiallisia karttoja, ilmalaserkeilausai‐ neistoa (LiDAR), järvien syvyysaineistoa, turvevara‐ ja muuta geologista aineistoa sekä tutkimuskirjallisuutta sekä arkeologista rekisteri‐ ja arkistomateriaalia kohdealueen järvien osalta. Esiselvitystyöhön ei tässä vai‐ heessa sisältynyt maastokäyntejä. Useat Kanta‐Hämeen ja Pirkanmaan selvitysalueista omaavat sekä valtakunnallisesti että alueellisesti mer‐ kittävän arkeologisen
    [Show full text]
  • 8661 I °N Hdvi00n0n
    8661 I °N H d V I 0 0 N 0 N BOREAL ENVJERONMENT RESEARCH The Boreal Environment Research is a scientific jour Dr. Martti Rask, Finnish Game and Fisheries nal published by seven Finnish organisations: the Research lnstitute Finnish Environment Inititute, the Finnish Game and Dr. Juha Koskela, Finnish Game and Fisheries Fisheries Research Institute, the Finnish Institute of Research Institute Marine Research, the Finnish Meteorological Insti Dr. Pertti Seuna, Finnish Environment Institute tute, the Air Pollution Prevention Association, the Finnish Limnological Society and the Finnish Water EDIIT0RS-JN-CIHIIDEF Association. The journal is published quarterly, and in Dr. Eva Sandberg and Dr. Sylvain Joffre addition, monographs can be published irregularly in a subsidiary series Monographs of the Boreal Environ EfflTORI[AL 0F1F]ICIE ment Research. Finnish Zoological and Botanical Publishing Board, P.O. Box 17 SCOPE 01? THE JOUIRNAL FIN-00014 Helsinki, Finland Boreal Environment Research is an international SUBM]ISSI[0N 01? MANUSCRI[IPTS interdisciplinary journal publishing original articles, reviews and short commentaries devoted to studies of Manuscripts related to aquatic, marine and fisheries various aspects of the boreal environment and its natu sciences should be sent to: ral resources in particular on environmental problems, Dr. Eva Sandberg their assessment, understanding and management, as Tvarminne Zoological Station well as on the sustainable use of natural resources, in FIN-10900 Hanko the fields of atmospheric, terrestrial, aquatic, marine Finland and fisheries sciences. Boreal is interpreted in a wide sense, i.e. including Manuscripts related to atmospheric and terrestrial sci polar, subpolar and northern temperate conditions, ences should be sent to: biomes or ecosystems.
    [Show full text]