DOCSLIB.ORG

UTM -Lehtijako K

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
UTM -Lehtijako K 8308 8404 8500 8596 8692 7818 7818 SUOMI FINLAND X42 X44 X52 X54 X4 Nuorgam X5 Pulmankijärvi Vetsikko Arola V e U Niemelä t s ij TN Utsjoki o A UTM -lehtijako k E i D Ut s j X41 X43 o X51 X53 Nuvvus ki Patoniva Kevo ki O O o h sj TEN c e Sili j o Näätämö h Nuorpinniemi k ki a jo 8116 8212 tämö Outakoski Nää 7722 Mieraslompolo Kirakkajärvi 7722 oki Jankkila voj Ke Mierasjärvi Iijärvi Sevettijärvi Rovisuvanto Rautaperä Karigasniemi Pautujärvi Suolisjärvi Järvelä Surnujärvi Halti W32 W34 W42 W44 Kaamasmukka W52 W54 Supru Kuoppaniva Kielajoki Suojanperä narjohka A Palomaa Porojärvi Nitsijärvi K a a Partakko Kilpisjärvi Kuolna masjoki Surnuvuono Saana i Nammijärvi k Vasikkaselkä o j W3 W4 i W5 Raittijärvi Kilpisjärvi r a Kaamanen Rommaeno In Vuobmaved Väylä Peera Mutusjärvi oriseno T Könk Riutula ki W31 W33 W41 W43 W51tsjo W53 Vaskojoki ämä Inari INARIJÄRVI Paa Saarikoski Angeli äl Pyhäjärvi Koskenniska AANAARJÄVRI Virtaniemi ven Paatari Ranta Nellim etsimäjoki Iitto Ki Solojärvi Fasku Ronkajärvi Veskoniemi Sarmijärvi Lemmenjoki Ropinsalmi Pöyrisjärvi Kirakkaköngäs Koppelo 7626 Menesjärvi Rahajärvi 7626 Viipustunturit Akujärvi Hammasjärvi i Lätäseno Näkkälä jok Ivalo Nangujärvi Ylitalo Palojärvi men em L Törmänen Kelottijärvi oki Ruohokangas oki j Jietajoki s i Markkina oj nt EL Könkämäeno Leppäjärvi i Tolonen Palkisoja k VVE Pöyr A o i j k Kaaresuvanto arva Hirvasjärvi IVALOJOKI T Lu V32 V34 T Kultima V42 R V44 olosjoki Vt 52 V54 e to Raja-Jooseppi kälä älöjo pojoki k k Repokaira ä Palojoki Suonttajärvi N Käk Vuontisjärvi Repojoki Kuttanen Enontekiö Nunnanen Saariselkä Peltovuoma Kuttura Ounasjärvi Lisma Muotkajärvi Ivalon matti Laanila Suomujoki Ivalojoki Palojoensuu SAARISELKÄ V3 Ounastunturi Ketomella V4 V5 Tankapirtti Pulju Purnumukka Sokosti Sonkamuotka Yli-Kyrö Kaalimaa Pokka Männistö Keräs-Sieppi Tankavaara Kätkäsuvanto Raattama Kajanki Urttila Lompolo Kitinen Vuotso Pallastunturi Sompiojärvi Luiro V31 V33 V41 OUNASJO V43 PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVI V51 V53 Yli-Muonio Pallasjärvi i K Muonio I Tepasto jok a ps Pomokaira a Kemihaara K Jerisjärvi en Pöntsö n Hanhimaa i t LOKAN TEKOJÄRVI i Rauhala K Köngäs Madetkoski 7530 Kiistala Koitelaisenkaira 7530 i n Sirkka Louk ok Sokli ve j Kangosjärvi l Lokka 8212 Äkäsjärvi ine Peurasuvanto 8116 on i n Tulppio nioä on Rasti u uo M M Ainijärvi Jeesiöjärvi Vajukosken allas Aakenustunturi Petkula Ruuvaoja Kuusajoki I U42 Kittilä U44 Rajala U52 K U54 Vintilänkaira O ÄKäslompolo Kihlanki Sattanen Moskuvaara MIJ ki E o Ylläs Lui K Tuntsa Tepsa ro UTM-lehtijako- ja tunnusjärjestelmä Äkäsj Kersilö Seitajärvi Ylläsjärvi Arajärvi Kelontekemäjärvi Tanhua Jeesiö Jee Äkäsjoensuu s Sattanen iöjoki i Kaukonen Kelontekemä ok Kelujärvi Värriö Martti Värriöj Ylläsjoki Kallo Vaalajärvi Sodankylä Kurtakko U4 Vaalajärvi U5Hietaniemi Alakylä 2 4 Orajärvi Maastokartta Kolari Orakylä Molkojärvi Syväjärvi Venejärvi Aska K Savukoski Kierinki Sassalinjärvi itin Vaattojärvi en 1:100 000 Lismanaapa Lunkkaus Aapajärvi Kuosku V31 U41 U43 Torvinen U51 Saukkokangas U53 48 x 96 km Lappea Ruokojärvi Lohiniva Sieppijärvi Unari Lehtovaara Kairala T Nousu Seipäjärvi Suvanto enn Naruska Unari Luosto iöj = 4608 km² Pasmajärvi Taapajärvi oki 1 3 ijoki Pelkosenniemi Saija aam N Pasmajärvi Vuojärvi Aalisjärvi Jääskö Niesi Raudanjoki Kotala i 7434 OUN k Varpuselkä 7434 Perttaus njo Ahvenselkä AS a Vuostimo JO ud J I a a Kelloselkä Orajärvi KI varusjoki K R Meltaus IJO Pahkakumpu Tiainen M 2 4 Marrasjärvi Javarus Aatsinki Ruuhijärvi Tapionniemi KE Vallovaara Patokoski Konttajärvi Rattosjärvi Maastokartta 1:50 000 Enijärvi Salla V311 Kalkiainen 24 x 48 km = 1152 km² Ristilampi Yli-Nampa Leväranta Kostamo Salmivaara 1 3 T42 Pello T44 T52 Onkamojärvi T54 Marraskoski Tohmo I Perunkajärvi Lankojärvi KEMIJÄRVI Kursu Onkamo OK Tapionkylä Hyypiö Kuoksajärvi Raanujärvi Koutus Kalliosalmi Isokylä Joutsijärvi Kallunki Raanujärvi Selkälä Turtola Iso-Vietonen ORNIONJ Sinettä Kuusivaara T Sonka Norvajärvi Vikajärvi Misi Ruopsa Niemelä V3113 Maastokartta 1:25 000 Juoksenki Miekojärvi Sinettäjärvi Olkkajärvi 12 x 24 km = 288 km² Nivankylä Rovaniemen mlk. Vika Kemijärvi Räisälä Rytilahti T4 Raajärvi T5 Meltosjärvi Olkkajärvi Hirvasvaara Pessalompolo Hautajärvi Luusua Karhujärvi Kaulinranta Lohijärvi Oulanka ROVANIEMI Vanttausjärvi Maaninkavaara Paloperä Aavasaksa Kantomaanpää Mellakoski Hirvas Oikarainen B D F H Mellajärvi Valajaskoski Muurola Vanttauskoski Juujärvi Mourujärvi Maastokartan 1:25 000 jakautuminen Törmäsjärvi Oul KEMIJOKI a V3113 T41 T43 Pekkala Pirttikoski T51 nkajoki T53 pienempiin karttalehtiin Ylitornio Kapusta Jumisko Taipale Patoniemi Väystäjä Autti Suolijärvet Käylä A C E G KEMIJOKI Narkaus Petäjäskoski Säkkilä Juuma Kainuunkylä Kivalot Ala-Kitka Kätkävaara Piittisjärvi Jaatila Välijoki Siika-Kämä Lehtiniemi Karjalaisenniemi Tolva Sihtuuna Koivu Pohjaslahti Perä-Posio Suolijoki Saari-Kämä Yli-Kitka Vuotunki 2 4 Loue Pernu Salminen V3113G Maastokartta 1:10 000 6 x 6 km = 36 km² 7338 Korpikylä Ossauskoski Suonnankylä 7338 Palovaara Rukajärvi 1 3 Aapajärvi Ahola Vasaraperä Määttälänvaara Runkaus Portimo Olanko Tervola Kortteenperä Vohonjoki Posio Raistakka Luonselkä Suininki Karunki Arpela Lehmikumpu Haataja Nissinvaara V3113G3 Maastokartta 1:5 000 3 x 3 km = 9 km² Peurajärvi Tolja Lohiranta Yli-Paakkola Simojärvi Säynäjä Nuupas Mäntyjärvi Livojärvi Heikkilä KUUSAMO Vojakkala Ala-Paakkola Tainijoki Impiö Muojärvi S42 S44 Ranua S52 Kuusamojärvi Kärpänkylä S54 Maula Kuloharju Törmäsenvaara ki Kuha Anetjärvi TORNIO Liedakkala o Sirniö Lämsänkylä Keminmaa Simoj Kuolio Alatornio Lautiosaari Pömiö Kuukasjärvi Kostonjärvi Yli-Kärppä Poussu Röyttä Sarajärvi KEMI Kelankylä Inkee Ala-Jokikylä Nuorunka Loukusa Veitsiluoto Simo Kokkokylä Murtovaara Ajos S4 Asmunti oki S5 Simon kirkko oj Virkkunen Liv Irninniemi 22.9.2003 / JP Oijärvi Oijärvi Syötekylä Irnijärvi Kuivaniemi Metsälä Kurvinen Pärjänsuo Taivalkoski Teeriranta Siuruanjoki Ikosenniemi Livo Jokijärvi Yli-Olhava Iijärvi Siurua Iinattijärvi Tyrävaara S41 S43 SJurmu51 S53 Tannila Pintamo Tyräjärvi Olhava Maakrunni Pisto Hossa Aittojärvi Ulkokrunni Yli-Ii Hirvaskoski Korvuanjärvi Pudasjärvi IIJOKI Metsäkylä 8116 8212 IIJOKI Pyhäkylä Ii Puhosjärvi Piispajärvi 7242 Maalismaa Kipinä Jongunjärvi Puhos 7242 Halosenniemi Somerovaara Taipaleenharju Martinniemi Panumajärvi Jaalanka Juntusranta Näljänkä Hetekylä Jaurakkajärvi Haukipudas Kiiminki Suolijärvi Kiannanniemi Joloskylä Vaaranniva Kello Viinikoski Pateniemi Jääli Naamankajärvi Hattuvaara Ki i R32 R34 R42 R44 mi R52 R54 Ojakylä Toppila Joki-Kokko Marttisjärvi Myllylahti Hintta ngi Luodonselkä Joukokylä Hailuoto Ylikiiminki nj Kalhamajärvi Kiantajärvi OULU oki Oulunsalo Madekoski Yli-Vuotto Juorkuna Pesiökylä Vepsä Suomussalmi Karinkanta Lylykylä Kempele Pikkarala Särkijärvi Puolanka Ämmänsaari Siikajoki Lumijoki Leppiniemi Sanginkylä Raate Pälli Leipivaara Laaja R3 RS 4 Kytömäki R5 Tauvo Keskikylä i Ängeslevä ika Vuokkijärvi Malahvianvaara j Muhos o Liminka OUL Kuikkavaara PERÄMERI ki Vängänkylä Ala-Vuokki Revonlahti Tyrnävä Ylipää Utajärvi U Puokio Väyrylä J Paljakka Hyrynjärvi RAAHE Pattijoki OK BOTTENVIKEN Lietekylä Jumaliskylä Saarivaara I Hyrynsalmi Ruukki Heinijärvi Temmes Oterma Kuivajärvi Saloinen Otermajärvi Ahmas Nuottikylä R31 R33 R41 Relletti R43 R51 R53 Toppi Saarikoski TuomiojaPaavola Piehinki Kopsa Moisiovaara Kuumu Mankila Kylmälä Jylhämä Uva Vartius Luohua Kärsämä Jaalanka Törmänmäki Mikitänjärvi Nuojua Jokikylä Lam Vaala Osmankajärvi Parhalahti uj Iijärvi ok Rantsila Niskanselkä Pyhäjoki Limi Vihanti Neittävä Ristijärvi n i Kivesjärvi kaoj Pyhäntä Änättijärvi a Alpua Veneheitto Säräisniemi Kivesjärvi Härmänkylä Iivantiira Lampinsaari Sipola Kurranj. 7146 7146 Yppäri Mäläskä Paltamo Melalahti Lentiira Vasankari Pelkoperä Mieslahti Vuosanka Korvenkylä Enonkylä Manamansalo Iivantiira Kilpua Piipsanjoki Pehkolanlahti Kontiomäki Hiisijärvi Koskenmäki Mehtäkylä Karhukangas Vorna Kestilä Paltaselkä KALAJOKI Merijärvi Uljuan tekojärvi Alassalmi Jormua Niva Sumsa Latva Ojanperä Pulkkila Hyvölänranta Paltaniemi Viiksimo OULUJÄRVI Juonto Pirnesjärvi Lemetinvaara Timoniemi Pappilankari Taluskylä Ainali Lentua Rahja OULAINEN Matkaniva Käkisaari Vuoreslahti Pohjavaara Kellojärvi Pyh Ojakylä Hietaperä Q32 Q34 Q4Tynkä2 Alavieska LeskeläQ44 Q52 Q54 Himankakylä Mieluskylä Vuolijoki KAJAANI äj Nuasjärvi Hirvelä ok Soidinvaara KUHMO Kotajärvi i HAAPAVESI Piippola Tavastkenkä V Vuokatti Ontojärvi ä Sotkamo ä Vuottolahti r YLIVIESKA Kytökylä Lammasjärvi ä jo Rautio Vatjusjärvi Mainua Iso-Kiimanen Himanka k Otanmäki Kortevaara Lohtaja i Kalajoki Jormasj. Kiantaj. Katerma Lamu Pyhäntä Saaresmäki Kiekinkoski Pyrrönperä Murtomäki Juurikkalahti Tipasoja Korvenkylä Korkea Saviselkä Iso-Lamujärvi Tuhkakylä Poroluoto Kamula Raudaskylä Vepsä Marinkainen Sievin asema Kärsämäki Ahokylä Rasimäki Rotimo Saviaho Sivakka Q3 KOKKOLA KANNUS Q4Maliskylä Karsikas Lahnasjärvi Q5 Saunaj. NIVALA Viitamäki Nissilä Iso Tipasjärvi Vepsänjärvi KARLEBY Kälviä Saukko Riihivaara Sievi Venetpalo Raudanvesi Lauvuskylä Karvoskylä Lapinsalo Kuusaa Sukeva Maanselkä Kaarlela Riutta Jokikylä Karankamäki Laakajärvi Jonkeri Larsmo Öja Karleby Rumo Mujejärvi Luoto Kronoby Parkkila Nurmesperä Remeskylä Toholampi Kiltuanjärvi Kruunupyy Kiiskilä Näläntöjärvi Salahmi Sivakka Q31 Q33 Q41 HAAPAJÄRVI Q43 Q51Laakajärvi Q53 Nedervetil Jokikylä Vieremä Jyrkkä JAKOBSTAD Lest Parkkimajärvi Sonkakoski Teljo Alaveteli Ullava Nuolijärvi i Perhonjoki j Kuona PIETARSAARI Haavisto ok Levonperä Luupuvesi Kauppilanmäki Torsön Ylipää Pyhäsalmi Pedersöre i Hiirikylä Valtimo Petäiskylä Savijärvi Pedersören
Load more

Recommended publications
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • Kokemäenjoen Tulvasuojelun Historia
    Kokemäenjoen tulvasuojelun historia Juha Rajala 2013 1 1. Johdanto 2 2. Kokemäenjoen vesistö 3 2.1 Suiston kehittyminen 3 2.2 Kokemäenjoen tulvaherkkyys 4 3. Ihminen vesistön käyttäjänä ja muokkaajana 5 3.1 Ruoppaukset 5 3.2 Järvenlaskut ja kuivatukset 6 3.3 Säännöstely 7 3.4 Uitto 9 3.5 Kalastus ja virkistyskäyttö 10 4. Tulvasuojelu 1930-luvun loppuun 11 4.1 Tulvat 11 4.2 Ensimmäiset tulvantorjuntatoimet 12 4.3 Kevättulva 1899 14 4.4 Kevättulvan 1899 jälkeiset toimet 15 4.5 Tulvat ja suojelutoimet alajuoksulla 1920-luvulta 1930-luvun puoleenväliin 17 4.6 Kevättulva 1936 20 4.7 Tulvantorjuntatoimet 1930-luvun lopulla 24 5. Tulvat ja tulvasuojelu 1940–1960-luvuilla 25 5.1 Tammikuun tulva 1944 25 5.2 Kevättulva 1951 26 5.3 Porin – Kahaluodon – Ruosniemen pengerryshanke 29 5.4 Vesilaki ja vesihallitus 32 5.5 Tulvat 1950- ja 1960-luvuilla 34 6. Tulvasuojelu 1970–1980-luvuilla 35 6.1 Talvitulva 1974–1975 35 6.2 Vesien käytön kokonaissuunnitelma ja tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 43 6.3 Porin kaakkoisosan tulvapadot 45 6.4 Suuosan padotus- ja perkaushanke 48 6.5 Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelusuunnitelma 51 7. Tulvasuojelu 1990-luvun taitteesta vuoteen 2010 57 7.1 Seikun ja Halssin matalikoiden ruoppaukset 57 7.2 Kokemäenjoen suisto, Natura 2000 ja tulvasuojelu 59 7.3 Talvitulva 2004–2005 61 7.4 Porin tulvat -hanke 63 7.5 Patoturvallisuuslain vaikutus Porin tulvasuojeluun 65 8. Yhteenveto: Maanviljelyn turvaamisesta kaupunkitulvien torjuntaan 65 Lähdeluettelo 2 1. Johdanto Kokemäenjoen toistuvien tulvien torjumiseksi on Porin alueella toteutettu vuosikymmenten aikana laajoja vesistöhankkeita. Niiden kartoittamiseksi toteutettiin vuosina 2003–2006 Porin tul- vat -hanke, jonka jatkona aloitettiin Porin tulvasuojeluhanke, tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Porin tulvat -hankkeen toimenpide-ehdotusten mukaiset tulvasuojelutyöt Porin keskusta-alueen suojaamiseksi.
    [Show full text]
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Xknum 195800 1958 Dig Luet.Pdf (1.137Mt)
    i tllastoarkisto Kun talaat telo 1958 statfctttarkivet -- _ II II II II II Il _ . II Uudenmaän_lE&r II II II II II II II II II II II II II II II II II 1 1 II II II II II II II II II II II II ^ M *HIl II II II II II lT :======== l.l_. 11 Kaupungit _ 00 011 H elsin ki • • • ’ 00 020 Hanko ■ • • _ 1 oo 030 L o v iisä i • • 00 040 Porvoo j • • 00 050 Tammisaari ' • • Kauppalat i 1 00 110 Hyvinkää • • i! 00 120 Järvenpää i1 • • 00 130 Kar j aa • • 1i 00 140 K arkkila j1 00 150 Kauniainen i • • 00 160 Kerava i • • 00 170 Lohj a j • • Maalaiskunnat 1 01 001 A r tjä r v i e • 01 002 Askola • • 01 003 Bromarv • • 01 004 Espoo • • 01 005 Helsingin mlk 1 . • • 01 006 Hyvinkään mlk i1 • • 01 007 Inkoo 1 • • 01 008 Karjaan mlk • 01 009 Karj a loh j a 9 9 01 010 Kirkkonummi 9 • 01 011 L a p in järvi • • 01 012 L ilj endal • • 01 013 Lohjan mlk • • 01 014 M yrskylä 9 • L 01 015 Mäntsälä 01 016 Nummi 01 017 N urm ijärvi • • 01 018 O rim a ttila • • 01 019 P ernaja 01 020 Pohja o 1—1 01 CO Pornainen 01 022 Porvoon mlk 01 023 Pukkila 01 024 Pusula 01 025 Pyhäj ärvi 01 026 Ruot sinpyhtää 01 027 : Sammatti 01 028 Sipoo 01 029 S iu n tio o o 01 rO Snappertuna 01 031 Tammisaaren m O 01 rO CVJ Tenhola 01 033 Tuusula 01 034 V ih ti Turun-Porin 1 Kaupungit 10 011 ■ Turku 10 020 N aantali o o 10 ro P ori o 10 'O ' o Rauma 10 050 Uusikaupunki Kauppalat 10 110 Ik aa lin en 10 120 Loimaa 10 130 Parainen 10 140 Salo 10 150 Vammala Maalaiskunnat 11 001 Ahlainen o o 11 ro A lastaro O O 11 rO Angelniemi o 11 O Askainen 11 005 Aura 1 11 006 Dragsf j ärd j 11 007 Eura | 11 008 Euraj ok i 11 009 H alikko 11 010 Harj av a lt a 11 011 H iittin e n 11 012 H innerj oki 11 013 Honkaj oki 11 014 H on kilah ti 11 015 H outskari 11 016 H u ittin en 11 017 Hämeenkyrö 11 018 Ik a a lis te n mli 11 019 In iö 11 020 J ämij ärvi 11 021 Kaarina 11 022 Kakskerta 11 023 K alanti 11 024 Kankaanpää 11 025 Kärinäin en 11 026 Karj a la 11 027 Karkku 11 028 Karuna 11 029 K arvia 11 030 Kauvatsa 11 031 Keikyä 11 032 Kemiö 11 033 K ihniö 11 034 K iik a la 11 035 K iikka 11 036 K iik oin en 11.
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Tilastokeskus 1.1.1984 Kuntanumerointi 1984
    Tilastoarkisto Statistikarkivefc TILASTOKESKUS # 1.1.1984 KUNTANUMEROINTI 1984 Lukijalle .............................................................. 1 Taulu 1. Läänit, seutukaava-alueet, kuntamuoto ... 2 ■ 2. Kunnat aakkosjärjestyksessä ............. 3 * 3. Kunnat lääneittäin ....................... 12 * 4. Kunnat seutukaava-alueittaln ............ 23 * 5. Kunnat tilastoalueittain ................. 34 Liite 1. Lakkautetut kunnat vuodesta 1959 lähtien. 40 Liite 2. Kuntamuodossa tapahtuneet muutokset sekä kuntien nimenmuutokset (suomenkiel. nimi) vuodesta 1960 lähtien .................... 43 KUNTANUMEROINTI 1984 LUKIJALLE Tilastokeskus ylläpitää kuntaluokitusrekisterlä, joka sisältää tietoja julkisessa hallinnossa eniten käytetyistä aluejaoista. Tästä kuntaluokitusrekisteristä tuotetaan vuosit­ tain tämä KUNTANUMEROINTI-vihkonen, joka sisältää nykyisellään luettelot kunnista aakkosjärjestyksessä (taulu 2) lääneittäin (taulu 3) seutukaava-aluelttain (taulu 4) tilastoalueittain (taulu 5) Liitteinä ovat luettelot lakkautetuista kunnista sekä kuntamuo­ dossa tapahtuneista muutoksista ja nimenmuutoksista (suomenkielinen nimi). Kuntatunnuksena käytetään aikaisemmin Kansaneläkelaitoksen, nykyisin Väestörekisterikeskuksen antamaa kolminumeroista kuntatunnusta. Niin kutsuttu "TP:n kuntakoodi", joka myös esiintyy julkaisussa, tarkoittaa vanhaa Tilastollisen Päätoimi ston kuntakoodia. Tilastotoimessa sen käytöstä on luo­ vuttu ja siirrytty Valtion tilastotoimen kehittämisohjelman mukaisesti käyttämään alueluokituksina tilastoaluejaon sijasta pääasiassa
    [Show full text]
  • Loppi 23.4.2013
    LOPPI 23.4.2013 ja muistoja vuosilta 1961- 1967 puhelinasentajaharjoittelijana Lopenkin maisemissa. Nyt oltiin liikkeellä mukavasti Bussarin bussilla ja Matti toivotti ratin takaa mukavaa ja rauhallista matkaa, minne sitten menemmekään. No, olihan siinä reissussa pari pientä epäröintiä, mutta mukavaa oli. Tänään piti sataa ja tuulenkin piti olla aika kova, mutta katin kontit: aurinkohan se meitä tervehti alkumatkasta. Silloin puoli vuosisataa sitten Lopelle ajeltiin Nalle-Sisulla koppi lavalla usein yksi tai useampi pylväs kuormana. Antti oli kuskina ja määräysten mukaan nopeus sai olla enintään 35 km/t. Alkuun Lopelle piti ajaa Läyliäisten kautta. Myöhemmin tämänkertaista reittiä Riihimäeltä Lopelle, mutta silloin olikin jo koko ”miehistö hytissä ja vauhti usein ”päätä huimaava”. Edellisestä kartasta muistan ainakin kylät Joentaka, Launonen, Läyliäinen, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Teväntö, Topeno, Vojakkala. Kaikkin niihin paikkoihin piti ihmisten saada puhelin. Yksi kesä meni melkein pelkästään ajelelemalla Kaartjärvelle. Yleensä kävi niin, että kun joku tilasi puhelimen, niin kaikki muutkin lähiseudulla ”kypsyivät”. Kyllähän sen ymmärsi, ettei oma ”status” voinut olla huonompi kuin naapurilla. Täällä tapahtui hauska episodi, kun ”solkenaan” tuli esimiehen puheille puhelimen tilaajia, kuka jalan, polkupyörällä tai traktorilla saapuen ja yksi heitä oli Bruno Kivikoski. Hän oli ihan oikein täyttänyt tilauslomakkeen, jossa Brunon ammatti/arvo oli ministeri. Puhelinmestari, joka tehtäviä jakoi, nauroi makeasti, että nyt olette yrittäneet jujuttaa tai kaveri on teille pilaillut. Kaipa asia jostain tarkistettiin, kun saimme asentaa hänelle puhelimen. Hän oli ollut presidentin kanslian päällikkö ja Turkin lähettiläs ja suurlähettiläs 1954 – 1959. Jos oikein muistan, niin hän oli tuolloin 72v ja taloudenhoitaja 75v. Hän oli varsinainen tarinaniskijä ja jossain 1970- lopussa hän usein esiintyi telkkarissa. Hän oli syntynyt 1892 ja kuoli 1982.
    [Show full text]